kiertotalouden · 2020-03-23 · kiertotalouden sekatyömies jo vuodesta 2015 koulutus: di,...

Kiertotalouden poikkihallinnollinen edistäminen

Kiertotalouden strategiat ja johtaminen –kurssi, Aalto23.3.2020

Heikki Sorasahi, ympäristöministeriö

Kiertotalouden sekatyömies jo vuodesta 2015

Koulutus: DI, tuotantotalous (+ energia- ja ympäristötekniikka), LUT 2006-2011.

Työkokemus:

• 2011: DI-työ tuotannon suunnittelusta & kehitysinsinööri, Ensto

• 2012-2013: työharjoitteluja, CIMO/Fundación Chile + Sykli/Gaia Consulting

• 2013-2019: Sitra, kestävä kaivostoiminta (2 v) + kiertotalous (4 v)

• 11/2019-: Ympäristöministeriö

2

Luennon sisältö

1. Nostoja ja kokemuksia kiertotaloustyöstä Sitrassa

2. Kiertotalouden edistämistä raamittavat kansainväliset sopimukset ja tavoitteet

3. Kiertotalouden poikkihallinnollinen edistäminen

• 3.1 Kiertotalousstrategiat maailmalla ja EU:ssa

• 3.2 EU:n Green Deal & kiertotalouden toimenpidesuunnitelma

• 3.3 Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma Suomessa

3

1. Nostoja ja kokemuksia kiertotaloustyöstä Sitralla

4Kuvien lähde: Sitra

media.sitra.fi/2017/02/23221555/Selvityksia84.pdf

sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/

sitra.fi/hankkeet/kriittinen-siirto-kiertotalouden-tiekartta-2/

2. Kiertotalouden edistämistä raamittavat kansainväliset sopimukset & tavoitteet: 10YFP & SDG-tavoitteet

5

Kestävän tuotannon ja kulutuksen puiteohjelma (10YFP)

Johannesburgin julistus kestävästä kehityksestä (2002): ”Fundamental changes in the way societies produce and consume are indispensable for achieving global sustainable development”.

Rio +20 –kokous (2012): kansainvälinen puiteohjelma kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi (10YFP). Tähtää kansainvälisen yhteistyön edistämiseen, toimien kehittämiseen ja skaalaamiseen, sekä talouskasvun irtikytkentään resurssien ylikulutuksesta ja ympäristön

pilaantumisesta.

10YFP:n kuusi ohjelmaa, jotka muodostavat One Planet Network -verkoston: • Kestävät julkiset hankinnat • Kuluttajatieto• Kestävät elämäntavat• Kestävä turismi• Kestävät rakennukset ja rakentaminen (Suomi vetäjänä)• Kestävä ruokajärjestelmä

Sarianne Tikkanen, YM 7Lähde: Schroeder 2018. The Relevance of Circular Economy Practices to the Sustainable Development Goals: Circular Economy and SDGs.

3. Kiertotalouden poikkihallinnollinen edistäminen

8

3.1 Kiertotalousstrategiat maailmalla ja EU:ssa

9

Kiertotalousstrategiat maailmalla ja EU:ssa (1/2)

Kiertotalouden strategioita, tiekarttoja ja toimenpideohjelmia laadittu eri tasoilla:• maanosat (EU)• maat (esim. Suomi, Ranska, Hollanti, Skotlanti)

• alueet (esim. Päijät-Häme, Keski-Suomi, Flanders), ja • kaupungit (esim. Pariisi, Amsterdam; Helsingissä työn alla).

Vuodesta 2014 lähtien Euroopassa on ilmestynyt 33 strategiaa, ja lähes vastaava määrä on työn alla.

Muualla maailmassa strategioita on ainekin Kanadassa, Kiinassa ja Japanissa.

Strategiat kattavat useita eri• sektoreita (kuten rakentaminen, jätteenkäsittely, maatalous ja ruoka, teollisuus, liikkuminen), ja

• horisontaalisia teemoja (korjaaminen ja uudelleenkäyttö, julkiset hankinnat, tuotesuunnittelu ja kaupunkikehitys).

10

Lähde: European Economic and Social Committee 2019. Circular economy strategies and roadmaps: Identifying synergies and the potential for cooperation and alliance building

Kiertotalousstrategiat maailmalla ja EU:ssa (2/2)

• Strategioissa painottuvat toistaiseksi energiatehokkuus- ja jätenäkökulmat.

• Kovat ohjauskeinot (regulaatio- ja markkinakeinot) kohdistuvat toistaiseksi usein tuotteiden

elinkaaren loppupäähän (kierrätys, energiahyödynnys).

• Tuotteiden elinkaaren alkupäässä ekosuunnitteluun, kulutukseen ja uudelleenkäyttöön keskitytään strategioissa pehmeillä ohjauskeinoilla, kuten tietoisuuden lisäämisellä.

• Esimerkkejä kunnianhimoisesta tavoiteasetannasta:

• Hollanti: Neitseellisten raaka-aineiden (mineraalit, fossiiliset polttoaineet ja metallit) käytön vähentäminen 50 % 2030 mennessä (Hollanti)

• Saksa: kansallisen tuotannon resurssituottavuuden kaksinkertaistaminen 1994 vs. 2020.

• Strategioiden keskeiset elementit: 1) tarpeen perustelut, 2) kytkös muihin strategioihin ja ohjelmiin, 3) tavoitteet, 4) käyttöönoton keinot, 5) hallintomalli, 6) seuranta ja arviointi.

11

Lähde: European Economic and Social Committee 2019. Circular economy strategies and roadmaps: Identifying synergies and the potential for cooperation and alliance building

3.2 EU:n Vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) ja kiertotalouden uusi toimenpidesuunnitelma

12

Sarianne Tikkanen, YM 13

EU:n uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma

14

Euroopan komissio julkaisi 11.3.2020 kiertotalouden toimintasuunnitelman:

Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta

- Suuntaviivat kiertotalouden tulevista toimista ja lainsäädäntöaloitteista

- Osa Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden edistämistä (11.12.2019)

- Liittyy läheisesti uuteen teollisuusstrategiaan (10.3.2020)

Linkit kiertotalouden toimintasuunnitelmaan ja sen liitteeseen (suomenkieliset versiot) ja EU:n sivuille: https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:9903b325-6388-11ea-b735-01aa75ed71a1.0021.02/DOC_1&format=PDFhttps://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:9903b325-6388-11ea-b735-01aa75ed71a1.0021.02/DOC_2&format=PDFhttps://ec.europa.eu/environment/circular-economy/index_en.htm

Toimintasuunnitelman keskeiset osa-alueet 1/3

15

Kestävän tuotepolitiikan kehys

•Tuotteille kestävyysperiaatteet: kestävyys, uudelleenkäytettävyys, korjattavuus, kierrätysmateriaalit

•Edistetään tuote palveluna –malleja

•Digitaaliset tuotepassit; kiertotalouden sovellusten eurooppalainen data-arkkitehtuuri.

•Myymättömien tuotteiden tuhoamisen kieltäminen

•Uudelleenkäytettävät/kierrätettävät pakkaukset 2030.

Toimintasuunnitelman keskeiset osa-alueet 2/3

16

Kuluttajien roolien vahvistaminen

• Luotettavaa ja merkityksellistä tietoa tuotteista (käyttöikä, korjaaminen)

• Suojelua viherpesulta ja tuotteiden ennenaikaiselta vanhenemiselta

• ”Korjauttamisoikeus” kuluttajalainsäädäntöön

• Yrityksille velvoite perustella ympäristöväittämänsä asianmukaisilla menetelmillä.

• Julkisten hankintojen pakolliset kriteerit ja tavoitteet

Systeeminen muutos keskeisillä sektoreilla•”Kiertoelektroniikka”-aloite

•Akkuja koskeva sääntelykehys

•Omat strategiansa rakennetulle ympäristölle, liikkumiselle, tekstiileille, kestävälle ruokajärjestelmälle sekä biotaloudelle.

Toimintasuunnitelman keskeiset osa-alueet 3/3

17

Kiertotalous tuotantoprosesseissa•Kiertotalous EU:n päästödirektiivin uudistuksessa

•Teolliset symbioosit (raportointi- ja sertifiointijärjestelmä)

Jäte- ja kierrätystavoitteita•Jätteiden vähentämistavoitteet

•Kierrätystavoitteet 8 eri jakeelle (aiemmat tavoitteet)

•Sivutuotteita koskevat EU-tason kriteerit

3.3 Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma Suomessa

18

”Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan.

Hallituskaudella toteutetaan poikkihallinnollinen, strateginen

kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. Ohjelmassa asetetaan

tavoitteet, määritellään tarvittavat toimenpiteet ja varataan tarvittavat

resurssit kiertotalouden edistämiseksi Suomessa.”

Hallitusohjelma: Vahvistetaan

Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä

23.3.202019 | Hallitusohjelma: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931

• Aikataulu: Ohjelmaehdotus valtioneuvostolle / energia- ja

ilmastoministeriryhmälle 2020 loppuun mennessä, toteutukseen 2021

• Keskeisiä odotuksia (ja haasteita) työlle:• Tavoitteellisuus

• Vaikuttavuus

• Yrityslähtöisyys

• Konkretia ja tulokset

• Poikkihallinnollisuus

• Rohkeus

Ohjelman aikataulu ja odotuksia

23.3.202020 |

Kiertotalousohjelman toimijat

23.3.202021 |

Valtioneuvosto

Ilmasto- ja

energiapoliittinen

ministeriryhmä

OhjausryhmäPj Reijo Karhinen, 7 ministeriötä,

LUKE, SYKE, VATT, VTT,

Sitra, BF, teemaryhmien pj:t

”Kansalaisraati”

Sihteeristö:YM, TEM

Teemaryhmät:1. Kiinteistö- ja rakennusala

2. Valmistava ja prosessiteollisuus

3. Nousevat liiketoimintamallit

ja teknologiat

4. Kunnat ja alueet

Työjaosto:7 ministeriötä,

tutkimuslaitokset,

Sitra, BF

23.3.202022 |

Millä vaikuttavilla toimenpiteillä

kiertotaloutta pitäisi edistää

Suomessa 2035 mennessä?

Photo by James Toose on Unsplash

Kiitos!

Heikki Sorasahi, ympäristöministeriöHeikki.sorasahi@ym.fi

+358 295 250 165