kuntaliitos ja paikallisidentiteetti · kuntaliitos ja paikallisidentiteetti ... • esimerkiksi...

Kuntaliitos ja paikallisidentiteetti – mikä muuttui ja mihin vaikuttaa

Kuntalaisena Salossa keskustelusarja

18.9.2014

Niina Koskihaara, tohtorikoulutettava tutkija

Kansatiede, Turun yliopisto

Tausta: Etnologinen tutkimushanke kuntarakenteen muutoksista. Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia*

Professori, Helena Ruotsala (TY): Rajalla.

Etnologinen tutkimus ylirajaisesta arjesta ja

identiteettien konstruoinnista Tornion–

Haaparannan kaksoiskaupungissa

FL, Minna Mäkinen (JY): Paikallisuuden ja

jatkuvuuden luominen kuntarajojen

muuttuessa

FM, Niina Koskihaara (TY): Kuntarakenteen

muutosten vaikutukset paikallisyhdistysten

toiminnassa

FM, Lauri Katiskoski (TY): Kuntaliitoksen

vaikutukset saaristokunnassa > gradu

valmistunut keväällä 2014

*Tutkimushankkeen rahoittaa Koneen Säätiö

Lähde: www.localfinland.fi

Tutkimushankkeen tavoitteet

Tarkastella kuntia ja kuntaliitosprosesseja

kulttuurisina ja paikallisina prosesseina:

Miten kuntaliitos näyttäytyy ja tuntuu kuntalaisten arjessa?

Minkälaisia sopeutumisprosesseja muutokset ovat

vaatineet?

Miten kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntalaisten

paikallisidentiteettiin, ja millaisia representaatioita

paikallisuudesta tulee esille?

Onko paikallinen identiteetti kiinni kuntarajoista vai mistä?

Tutkimushankkeen blogi:

https://kuntaliitokset.wordpress.com

Kuvat: Niina Koskihaara

Osatutkimus: Kuntarakenteen muutosten

vaikutukset paikallisyhdistysten toiminnassa

Mynämäki 2007 Hämeenlinna 2009 Pälkäne 2007 Salo 2009

Paikallisuuteen toimintansa suuntaavat

yhdistykset

KOTISEUTUYHDISTYKSET

• Juuret 1800-luvun kansanperinteen

keruussa

• 1800-luvun lopulla kotiseutuliike

järjestäytyi ja 1894 perustettiin

ensimmäinen kotiseutuyhdistys Lohjalla

• 1949 perustettiin uudeksi

keskusjärjestöksi Suomen Kotiseutuliitto

• 1950-luku oli aktiivista

kotiseutuyhdistysten perustamisten aikaa

KYLÄYHDISTYKSET

• 1970-luku kylätoiminnan alku,

ensimmäiset kylätoimikunnat Suomeen

• 1980-luku kylätoiminnan leviämisen ja

vakiintumisen aika

• 1990-luku toiminta muuttui

järjestäytyneempään suuntaan; mm.

EU:n hankerahoituksen tuomat

mahdollisuudet

Huolenaiheita

Mitä tapahtuu kunnallisille palveluille liitoksen jälkeen?

Menettävätkö kylät elinvoimaisuutensa ja jäävätkö ne

unohdetun sivukylän asemaan?

Miten lähidemokratia tulee toteutumaan uusissa

kunnissa?

Mitä tapahtuu paikallisidentiteetille – menetetäänkö se

kuntaliitoksen myötä?

Mihin kuntaliitoksissa reagoidaan

• Kuntaa symbolisella tasolla edustavien merkkien muutoksiin

• Vaakunat, kunnan nimi, teiden ja katujen nimet, kunnantalo…

• Kunnallisten palvelujen muutoksiin

• Kunnantalon palvelut, museo, kirjasto, kouluverkko, yhteisten alueiden hoito,

kunnan omistamien kiinteistöjen käyttötarkoitukset tai myynnit

• Toimintaympäristön muutokset

• Kunnan ja kuntalaisten suhde sekä kunnan ja paikallisyhdistysten suhde

• > paikallisyhdistysten kasvava rooli vastuunkantajana?

Miten yhteistyö sujuu?

• Uusissa kunnissa toiminta ja yhteistyö on muuttunut sekä

asukkaiden että yhdistysten näkökulmasta byrokraattisemmaksi

• Haasteita alueiden yhdenvertaisessa huomioinnissa

• Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksissä koetaan, että uusi kunta ei ota

tarpeeksi huomioon yhdistyksen kulttuuritapahtumia

markkinoinnissaan, vaan mainonta keskittyy kantakaupungin

tapahtumiin. (Katiskoski 2014; Koskihaara tutkimushaastattelut)

Miten yhteistyö sujuu?

• Vanhojen kuntien ja

paikallisyhdistysten väliset

sopimukset:

Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksellä on

ollut sopimus kunnan kanssa siitä, että

yhdistys on saanut toimia kunnan

omistamassa kotiseutumuseossa.

> epätietoisuutta (pelkoa) miten

tulee käymään kuntaliitoksen

jälkeen (kiinteistöjen mahdollinen

myynti)

Kuva: Niina Koskihaara

Miten kuntaliitoksiin on reagoitu

• Paikallisyhdistykset ovat alkaneet järjestää tapahtumia, joita ennen

järjesti vanha kunta

• Esimerkiksi itsenäisyyspäivänjuhlia

• Perinnekirjahankkeet, joita jo toteutettu tai harkitaan

> identiteetti, keitä olemme, mihin kuulumme?

Miten kuntaliitoksiin on reagoitu

• Halu pitää kiinni kotiseutu- tai kyläyhdistyksen omasta ”vanhasta”

toiminnasta ja kulttuuritapahtumista, mm:

• kotiseutupäivät ja -retket

• museotoiminta,

• musiikki-, kirjallisuus- ja taidetapahtumat

• historiallisten muistomerkkien/paikkojen ylläpito

• kylätori, tanssit, joulumarkkinat

• urheilu- ja ulkoilualueiden ylläpito

• kylän asioiden edistäminen

> yhdistysten toiminnan tärkeyden koetaan korostuneen kuntaliitoksen jälkeen

Miten kuntaliitoksiin on reagoitu

• Kuntaliitos on aktivoinut myös uusien kotiseutu- ja kyläyhdistysten

perustamiseen

• Motiivina: halu pitää meidän alue elinvoimaisena – ei haluta jäädä unohdetun

sivukylän asemaan

• Perinteen ja historian säilyttäminen kotiseutumuseotoiminnan kautta

• Entisen kunnan nimi ja aate halutaan säilyttää jälkipolville.

Uudet kylä- ja kotiseutuyhdistykset

To e X”

“Nyt juuri pitäisi sitä Kalvolan omaa

identiteettiä saada vahvistettua, että

ollaan kalvolalaisia eikä

hämeenlinnalaisia perimältään, taikka

siis oikein tämmöseltä luonteelta.

Virallisestihan kuulutaan

Hämeenlinnaan ja ollaan

hämeenlinnalaisia, mutta kuitenkin, että se kalvolalainen perintö säilyis.” (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)

Kuva: Niina Koskihaara

Uusia tapoja pitää yllä paikallisidentiteettiä

Kuntalaisuus ja yhdistystoiminta

• Kaikki haastateltavat ilmoittivat olevansa ensisijaisesti vanhan

kotikuntansa asukkaita

• Kotiseutu- tai kyläyhdistystoimintaan haastateltavat ovat menneet

pääasiassa ystävän / tutun pyynnöstä

…mutta uusien yhdistysten toimintaan on lähdetty mukaan myös

omatoimisesti kuntaliitoksen motivoimana

Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä

• Koti ja asumisen

pitkäkestoisuus

• Sosiaaliset suhteet

• Yhdistystoiminta

”Se, että tää on mun koti ja juuret täällä.

--- Ja sitten justiin nämä kaverit, että kun

polvenkorkuisesta asti [ollaan oltu]

yhdessä, niin siinä se on.”

(Koskihaara, sitaatti haastattelusta)

Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä

• Historialliset paikat

• Maantieteelliset erityispiirteet

• Murre

”No, tämä nyt ainakin niin kun alueena,

kun se on tätä meren lahtee, et ehkä

tämä on just semmone, koska se [meri]

on niin vahvasti tosa kuitenki.

--- niin nää vanhat kartanot, nii onhan

ne nyt tiätyste sitte ja kaike maelma

suurmiähet, minkä sulat on nyt sitte

vaakunassaki.

--- nii tääl on näit, ne on vanhoi

kauppapaikoi, kun meri on tullu niin lähel

siinä. Nii siin on semmone vanha joku

hautajuttu. Siin on kiviröykkiö viäl. --- nii

siält on löyretty vanhaa kasvillisuut ja.” (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)

Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä

• Elinkeinot, yritykset

”Ja sen aikana silloin, kun kaivos voi

hyvin, niin silloinhan tää oli oikein

kukoistanu. Ja on sit saatu rakennettua

kaikki nuo rakennukset, mitä nyt sit

myydään.” (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)

Kuva: Niina Koskihaara

Asuinympäristön tärkeät paikat

• Yhdistyksen toiminnassa:

• Urheilukenttä, jääkiekkokaukalo

• Venelaituri / rantapaikka

• Kokoontumispaikka /

kokouspaikka

• Tapahtumien pitopaikat

• Kota / laavu

• Entisen kotikunnan kylät

• Rukoushuone, jossa vietetty

kyläläisten ristiäisiä, vihkimisiä ja

siunaamisia

• Entisen kuntakeskuksen palvelut

• Henkilökohtaiset:

• Järvi ja oma ranta

• Kylän ihmiset

• Oma yritys

• Koti ja sukulaisten kodit

• Metsä

• Lapsuuden kotikylä

• Ympäröivä luonto

• Urheilukenttä

• Yhdistyksen rantasauna

(Lähde: Koskihaara, tutkimushaastattelut)

Kiitos!

”Jos ei ole kieltä, ei ole merkitystä.

Jos ei ole merkitystä, ei ole

muistoja.

Jos ei ole muistoja, ei ole paikkaa.”

(Karjalainen, P. T. 2006)

Kuva: Niina Koskihaara

Yhteystietoja

FM, Niina Koskihaara

Kansatiede / Turun yliopisto

niina.koskihaara@utu.fi

Twitter: @NiinaKoskihaara

Blogi: http://etunojassa.blogspot.fi/

Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia tutkimushankkeen blogi:

https://kuntaliitokset.wordpress.com