lypsy-yksikön toiminta

Lypsy-yksikön toiminta

MTT Maitokoneet

Tämän esityksen aiheet

• Maidon laatuun vaikuttavat tekijät• Lypsy-yksikön rakenne ja toiminta• Tykytys ja vetimen hieronta• Nännikumin ominaisuudet ja vetimeen kohdistuvat

voimat• Paineisku• Vedinkanavan puolustusmekanismit• Irrottimen toiminta

29.10.2010 MTT Maitokoneet 2

29.10.2010 MTT Maitokoneet 3

Maidon laatutekijät ja niihin vaikuttavat seikat

Laatu-tekijät

Navetta – Lehmä Lypsykone Lypsytekniikka Tilasäiliö

Tekniset olosuhteet

Hygie-nia

Toi-minta

PuhtausUtareen puhtaus

LypsyToi-minta

Puhtaus

Kokonais-bakteereihin

1 2 1 10 4 3 10 8

Solulukuun 6 4 8 2 5 10 0 0

Itiöitä muodostavat bakteerit

2 5 3 1 6 5 1 1

Muokkautu-minen (FFA)

0 0 10 0 0 5 8 0

Haju ja maku 2 3 4 8 3 5 6 5

Merkitys laatutekijään 1-10: 1 = hyvin vähäinen, 10 = voimakas, ratkaiseva

”Eläinlääkäri ei olisi saanut kertoa sille, että lypsyrutiinimme on utareterveysriski.”

29.10.2010 MTT Maitokoneet 4

”Syy ei ole minussa, syy on lypsykoneessa.”

29.10.2010 MTT Maitokoneet 5

Lypsy-yksikkö- lypsin- tykytin- letkut- irrotin (virtausindikaattori, lypsyalipaineen suljin, irrotinsylinteri ja mäntä tai irrotinmoottori)- hanasuukappaleet

29.10.2010 MTT Maitokoneet 6

Lypsin- yhdyskappale- nännikupit

Irrotinsylinteri

Tykytin

Maidonvirtaus-indikaattori

Yhdistelmähana

Pitkä maitoletku

Lypsyalipaineen-suljin

29.10.2010 MTT Maitokoneet 7

Kuva utareesta

29.10.2010 MTT Maitokoneet 8

Lypsykone pitäisi mukauttaa vetimen anatomiaan

Vedinontelo

Vedinkanava Sulkijalihas

29.10.2010 MTT Maitokoneet 9

Lypsy-yksikkö

Lypsy-yksikön toiminta - videot

• Tykytys• Hierontavaihe

• Videot (CD) ja kirja on tilattavissa osoitteesta: http://www.hoards.com/bookstore/MACH

• Kannattaa ehdottomasti vaatia myös CD:tä. Ovat jostain syystä jättäneet sen pois. Myös kirja on hyvä. Hinta 24,95 $

29.10.2010 MTT Maitokoneet 10

29.10.2010 MTT Maitokoneet 11

Tykytyskammion alipainekäyrä(nännikumin ja hylsyn välissä)

29.10.2010 MTT Maitokoneet 12

Oikein tehty mittaus

Nännikumin aukioloajan pidentäminen hidastaisi maidonvirtausta

29.10.2010 MTT Maitokoneet 13

Mein et.al.JDS 1981

29.10.2010 MTT Maitokoneet 14

100:1

Infe

cted

Qu

arte

rs (

%)

C+D vaiheen pituus (sek)

Tu

leh

t. n

eljä

nn

ekse

t (%

)

(Reitsma et al. 1981)

Suurempi tykytyksen imusuhde lisää ut-riskiä

100:1

75:25

70:3060:40 50:50

29.10.2010 MTT Maitokoneet 15

Sylinteri: 25 mmMäntä: 24,9 mm

Kuinka suuri on nostetunpunnuksen massa?

”Lypsyalipaine”:40 kPa

Lypsyalipaineen aikaansaama voima

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Nännikumin mitat ja kriittiset tekijät1. Kauluksen suuaukon halkaisija

1. Vetimen verenkierto

2. Tukeva ote vetimestä – ei hörimistä eli ei paineiskuja

2. Kauluksen syvyys1. Jotta vedin saisi hierontaa

2. Jotta vedin tiivistyisi sukkaa vasten – kaulusalipaine – kitka – kiipeäminen

3. Sukan halkaisija1. Olisi hyvä olla 1-2 mm pienempi kuin vetimen halkaisija

2. Vaikuttaa vetimen ja nännikumin väliseen kitkaan – kiipeämisen estäminen

3. Vaikuttaa kaulusalipaineen tasoon

4. Sukan jäykkyys – paine-ero ensimmäiseen kosketukseen (TPPD)1. Vaikuttaa vetimen hierontaan (kesto ja voima/paine)

5. Sukan muoto1. Sylinterimäinen tai lievä kartio (alaspäin pienenevä)

2. Halkaisijat 75 ja 100 mm kauluksen alapuolella

16

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Kauluksen aukon ja sukan halkaisijat

1. Kauluksen aukon halkaisija2. Sukan halkaisija:

- 75 mm kauluksesta- 100 mm kauluksesta

Miksi? Kauluksen aukon halkaisija

Vetimen verenkierto – sopiva tiukkuus Tukeva ote vetimestä – ei hörimistä eli ei

paineiskuja Sukan halkaisija

Olisi hyvä olla 1-2 mm pienempi kuin vetimen halkaisija

Vaikuttaa vetimen ja nännikumin väliseen kitkaan – kiipeämisen estäminen

Vaikuttaa kaulusalipaineen tasoon

17

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Nännikumin sukan paine-ero ensimmäiseen kosketukseen (TPPD)

Miksi? Vaikuttaa vetimen hierontaan

(kestoaikaan ja paineeseen) Ei tule esille perinteisessä

tykyttimen testauksessa Voi muuttua esim. väärän

varastoinnin seurauksena Vanhetessaan kumi kovenee

Mitataan paine-ero tilanteessa, jossa sukan seinämät koskettavat toisiaan.

18

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Vetimen hieronta avainasemassa Nännikumin sukan jäykkyys

• Vetimeen d-vaiheen aikana kohdistuvalla puristuksella/ylipaineella on merkittävä vaikutus vetimen kuntoon, lehmän hyvinvointiin ja maidonvirtaukseen

• Vaikutus on vähintään yhtä suuri kuin tykytyssuhteella, tykytysnopeudella ja tykytysvaiheiden nopeuksilla.

Lähde: Mein ja Reinemann, 2009

Perinteinen tykyttimen testaus (tykytyskäyrä) kertoo varsin vähän vetimeen kohdistuvasta hieronnasta.

19

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Nännikumin sukan jäykkyys (TPPD)ja vetimen hieronta

LypsyalipaineTykytys-käyrä

Häviöt: 1) Kumin muodon muutos 2) Vetimen pään alapuolisen ”vapaan tilan” kutistuminen

3) Maidonvirtauksen pysäyttävä puristus

4) Ylipaine

Hierontaanjäävä alipaine = Lypsyalipaine -TPPD

Vedinkanavan kudoksiin kohdistuva puristus

TPPD

Lähde: Mein ja Reinemann, 2009

Alipaine

20

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Joitakin ylipaineen raja-arvoja

• Jos ylipaine on alle 8 kPa, vedin turpoaa – kudosneste ei poistu• Lypsynopeus kasvaa ylipaineen noustessa 14 kPa tasolle asti • Jos ylipaine on 14 kPa tai sitä suurempi, on seurauksena

hyperkeratoosi. Vertaa: Liian tiukat kengät.• Mitä korkeampi lypsyalipaine, sitä korkeampi ylipaine tarvitaan

turvotuksen ehkäisemiseksi – rajansa kaikella…• Kun lypsyalipainetta nostetaan, nousee ylipaine • Lypsyalipaine d-vaiheen aikana ja nännikumin sukan jäykkyys (TPPD)

vaikuttavat ylipaineeseen.• Jos nännikumin sukka muuttuu jäykemmäksi, pienenee ylipaine• Lypsyalipaineeseen vaikuttavat: laitteistoalipaine, maidon virtaus,

pitkän maitoletkun pituus, maidon nostokorkeus, yhdyskappaleen ilmanotto…

Lähde: Mein ja Reinemann, 2009

21

Vetimen hieronta kovalla (vasen) ja pehmeällä (oikea) nännikumilla

29.10.2010 MTT Maitokoneet 22

Lähde: Mein ja Reinemann, 2009

Vapaa pinta vetimen pään alapuolella

Ilmatila, jossa on lypsyalipaine

29.10.2010 MTT Maitokoneet 23

Nännikumin sukan jäykkyyteen vaikuttavat

• Kumimateriaalin kovuus• Sukan seinämän paksuus• Hylsyn pituus• Sukan jännitystiukkuus hylsyssä

29.10.2010 MTT Maitokoneet 24

Nännikumin kovuus - käytäntö

• Ei laitettaisi yli kaksi vuotta vanhoja nännikumeja – ikämerkinnät

• Nännikumien vaihto puolen vuoden välein tai useammin (silikonikumit poikkeus)

• Nännikumien säilytys viileässä ja pimeässä paikassa• Yhdessä pussissa olleet nännikumit samaan

lypsimeen, jotta lypsy ei ”ontuisi”.• Jos lehmät reagoivat nännikumien vaihtoon,

• ovat nännikumit olleet liian kauan käytössä, tai • käyttöönotetut nännikumit poikkeavat ominaisuuksiltaan aiemmista

29.10.2010 MTT Maitokoneet 25

Vetimen muoto ja hierontavoiman jakautuminen

Sylinterimäinen vedin Suippokärkinen vedin

Suippokärkinen vedinon todennäköisemminhuonokuntoinen.

Kartiomaiset vedinten päät

29.10.2010 MTT Maitokoneet 26

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Kauluksen syvyys, L2 Hierotaanko vedintä?

Miksi?Jotta vedin saisi hierontaa =

lypsykoneen perusominaisuusJotta vedin tiivistyisi sukkaa

vasten Riittävä kitka vetimen ja sukan

välillä = Kiipeämisen estäminen Kaulusalipaine sopivalla tasolla

Alipaine 40 kPa

Normaali-ilmanpaine

27

29.10.2010 MTT Maitokoneet

Kauluksen syvyyden mittaaminen

28

29.10.2010 MTT Maitokoneet 29

Rasmussen et.al.

29.10.2010 MTT Maitokoneet 30

Korkea kaulus

Rau

hatto

mie

n ta

i pot

kivi

en le

hmie

n m

äärä

Laktaatiopäivät

Potkivatko lehmät?

29.10.2010 MTT Maitokoneet 31

Rasmussen et.al.

Korkea kaulus

Laktaatiopäivät

Sininen

Punainen

Vetimen väri lypsyn jälkeen

29.10.2010 MTT Maitokoneet 32

29.10.2010 MTT Maitokoneet 33

Ayshire-ensikoiden etuvetimen pituudet eri vuosina

0

25

50

75

100

< 30 mm 35 40 45 50 55 60 65 >=70

1 2 3 4 5 6 7 8 9Vetimen pituus (mm ja luokka)

Osuus, %

2003 2004 2007 2008

Lähde: Faba

Vetimien pituus haaste lypsykoneelle: <45 mm

29.10.2010 MTT Maitokoneet 34

29.10.2010 MTT Maitokoneet 35

45,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

09:13:4608:02:27 08:10:00 08:20:00 08:30:00 08:40:00 08:50:00 09:00:00 Max 0

Min 1

Max 2

Min 3

Kaulusalipaine kertoo nännikumin sopivuudestaKolmen lehmän lypsyalipaineet (musta) ja kaulusalipaineet (punainen)

Lypsyalipaineet ovat hyvällä tasolla. Kaulusalipaineet: 2 hyvää ja yksi ei toivottava: nännikumin kaulus ja sukkaosan halkaisija eivät ole vetimelle optimaalisia.

Kaulusalipaineliian korkea.

29.10.2010 MTT Maitokoneet 36

42,5

1,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

09:11:5109:05:57 09:06:40 09:07:30 09:08:20 09:09:10 09:10:00 09:10:50 Max 0

Min 1

Max 2

Min 3

Kaulusalipaine ja lypsyalipaine

Mitattu neljännes tyhjeni, vedin oheni ja alipaine pääsi kaulukseen.

Lypsyalipaine nousi

Duovacin alempialipaine.

29.10.2010 MTT Maitokoneet 37

Kaulusalipaineen mittaaminenonnistuu tavallisella tykytin-testerillä.

29.10.2010 MTT Maitokoneet 38

Lypsykone bakteerien kylvökoneena

Paineisku, jossa raju ja nopea ilmavirta ja sen mukanaan viemät maitopisarat virtaavat kohti vetimen päätä

Paineisku voi johtaa siihen, että nestesumu tunkeutuu vedinkanavaan

Video

29.10.2010 MTT Maitokoneet 39

Imevä vedinReverse pressure gradient (RPG)

29.10.2010 MTT Maitokoneet 40

Alipaine vetimen sisälläon ollut suurempi kuin alipaine vetimen alapuolella.

Tyhjälypsyssä alipaineon päässyt vedinonteloon

Galton et.al. 1990

29.10.2010 MTT Maitokoneet 41

Paineiskun syntyminen

(Levesque, 1998)

Nännikumihörii ilmaa

Lévesque, 2005

29.10.2010 MTT Maitokoneet 42

Paineisku

Syitä• Nännikumin höriminen• Tyhjälypsy• Raju irrotus/irtipotkaisu

Tapahtuu yksittäisessä lypsimessä Lypsyn loppuvaiheessa UT-riski suuri Hyvin tyhjentyvillä lypsimillä UT-riski pienempi

29.10.2010 MTT Maitokoneet 43

150 kPa/s

Nopea ilmanpäästö Nopea ilmanpäästö nännikuppiinnännikuppiin

Maitoputken alipaine

Lypsyalipaine

29.10.2010 MTT Maitokoneet 44

Maitoputken alipainevaiht. vaikuttavat Maitoputken alipainevaiht. vaikuttavat lypsimen alipaineeseen, mutta hitaastilypsimen alipaineeseen, mutta hitaasti

15 kPa/s

Maitoputken alipaine

Lypsyalipaine

29.10.2010 MTT Maitokoneet 45

Lypsimen irroitustekniikka ja UT-riski

Raju irroitus

Varovainen irrotus

23 UT/1000 lypsettyä neljännestä

6,5 UT/1000 lypsettyä neljännestä

(MM16, NIRD, unpub)

29.10.2010 MTT Maitokoneet 46

Vedinkanava

Vedinkanavan sulkijalihakset ja säikeet ovat verkkomaisesti lomittain vedinkanavan ympärillä. Kuva: Paulrud, 2003

Periaatepiirros vedinkanavasta Vasemmalla kanava auki ja oikealla kiinni.

Keratiini toimii tiivisteenä ja ”kärpäspaperina”.Kuva: Paulrud, 2003

29.10.2010 MTT Maitokoneet 47

Vedinkanavan keratiini

Tärkeä osa utareen puolustusmekanismia Lypsy ilman tykytystä poistaa 20% ja mekaaninen

poistaminen noin 80% keratiinista Kummatkin johtavat uusien UT lisääntymiseen Keratiinin poistamisen kannalta hierontapaineen on

siis oltava sopiva Liian kova hierontapaine johtaa hyperkeratoosiin

Paulrud, 2003

29.10.2010 MTT Maitokoneet 48

Keratiinin poistuminen ja infektioriski

29.10.2010 MTT Maitokoneet 49

Hyperkeratoosiin vaikuttavat asiat

• Sääolot ja ympäristö• Lypsyn suorittaminen• Vetimen koko ja muoto ja tuotostaso• Lypsykone

• Koneaika < 1 kg/min virtauksella tulisi olla mahdollisimman lyhyt

• Tykytyksen ”voima” ja nopeus

• Nännikumin ominaisuudet

29.10.2010 MTT Maitokoneet 50

29.10.2010 MTT Maitokoneet 51

Pehmeä rengas (S) Karkea, kova rengas (R)

Photos: Utrecht UniversityDe Man, Schukken & Koeman

(Courtesy: F. Neijenhuis, 2002)

29.10.2010 MTT Maitokoneet 52

0

Vet

imen

pää

n k

un

to

Lisääntyvä tykytyksen “voima”

Yhteys utaretulehduksiin ? Yhteys utaretulehduksiin ?

Varovainen Aggressiivinen Ylipaine

N

S

R

VR

Uusien tulehdusten riski

Nännikumien mittauksien perusteita ja merkkikohtaiset mittatiedot ja kuvat

• www.mtt.fi/maitokoneet• Oppaat ja ohjeet: Nännikumikartoitus 2010

29.10.2010 MTT Maitokoneet 53

29.10.2010 MTT Maitokoneet 54

Irrottimien toiminta ja säädöt

• Kytkentävirtaus (~ irrotustaso)• Virtaustaso, jossa irrotusviiveen mittaus alkaa

• Yleensä 500 g/min ja ylöspäin, hieman laitteesta riippuen

• Irrotusviive lyhyt, esim. 5-10 sek.• Jos tulee epätäydellisiä lypsyjä, pidennä viivettä tai

alenna kytkentävirtausta• Valvo irrottimien toimintaa

• Irrotin ei saa vetää lypsintä irti alipainetta vastaan.

• Toimivatko kaikki irrottimet samalla tavalla? (Lypsävätkö tyhjää?)

• MUISTA: Esikäsittely, kiinnitysviive ja lypsimen asento luovat perustan toimivalle automaattiselle irrotukselle!

29.10.2010 MTT Maitokoneet 55

Irrottimen viiveet ja kytkentävirtaus- esim. Milkmaster tai DelPro

Viive

Lypsy-alipaine suljetaan

Irrotinmoottorikäynnistyy

Veto-viive2-3 sek

Esim. 8 sek

Maidonvirtauskäyrä

200 g/min

500 g/min

Kuva: DeLaval

29.10.2010 MTT Maitokoneet 56

Milkmasterin toimintaLähde: DeLaval

29.10.2010 MTT Maitokoneet 57

DeLavalin irrottimia• MilkMaster ja DelPro: säätö

näppäillen• Uimurikammio: putken vaihto,

tarvittaessa putken sahaus?• Lypsyaseman mittarit: säätö

tietokoneelta

29.10.2010 MTT Maitokoneet 58

MilkMaster

Virtausantureiden puhtaus

Yhdyskappaleen ilmanotto ja tiiviys!

29.10.2010 MTT Maitokoneet 59

SAC UnicoKytkentätaso valitaan levyllä.Viive valitaan laitteen sisältä.

Valvo antureiden suojuksia

29.10.2010 MTT Maitokoneet 60

Westfalia

• Stimopuls ja Dematron parressa• Metatron asemalla• Säätö tietokoneelta, näppäilemällä tai

dip-kytkimillä

29.10.2010 MTT Maitokoneet 61

Strangko

• Lypsyasemalla säädöt tietokoneelta aikojen avulla

• Parsinavetan yksikössä laitteelta

29.10.2010 MTT Maitokoneet 62

Lypsykone vaikuttaa utareen tyhjentymiseen ja/tai tyhjennystiheyteen

• Maidon virtaus huuhtoo bakteereja vetimen sisältä ja vedinkanavasta

• Täydellinen tyhjentyminen ja usein toistuva lypsy vähentävät UT-bakteerien määrää

• Tiheän lypsyn negatiivisena puolena on vetimen lisääntynyt rasitus

29.10.2010 MTT Maitokoneet 63

Lypsykoneen aiheuttaman UT-riskin pienentäminen

Vähennä äkillisten ilmanpäästöjen määrää, varsinkin lypsyn loppuvaiheessa• Vakaa nännikumi, lypsimen asento, hyvin tyhjentyvä yhdyskappale,

rauhalliset lehmät, varovainen irrotus eikä tyhjälypsyä

Varmista tehokas tykytys (vetimen hieronta) Pidä vetimenpäät terveinä