nelli koivisto: kolmas sektori ja kulttuuripalvelut 15.9.2011
Post on 24-Jan-2015
1.048 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Kolmas sektori ja
kulttuuripalvelut
Kokemuksia ESR-kehittämisohjelmasta
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori
hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007 - 2013
Esityksen rakenne
• Kolmas sektori: Mistä on kysymys?
• Kolmannen sektorin kulttuuripalvelut: Kuka? Mitä? Miten? Missä? Kenelle?
• Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia
• Kolmas sektori ja kunta: Yhteistyön rakennuspalikoita
Kolmas sektori – Mistä on kysymys?
KANSALAIS-
TOIMINTA
Vapaaehtoiset
Ammattimaistuminen Rationalisoituminen
Palkattu henkilöstö
ALV:illinen toiminta
Yhteiskunnallinen yritys
Palvelu- sopimukset Kumppa-
nuudet Yhteis- työ
Osto- palve- lut
Osakeyhtiö Osuuskunta
Juha Heikkala 2009
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry
Yhdistystoiminnan kerrostumia
JULKINEN SEKTORI
Kunnat Ministeriöt
Ammattimaistuminen Rationalisoituminen
Palkattu henkilöstö
ALV:illinen toiminta
Yhteiskunnallinen yritys
Palvelu- sopi- mukset
Kumppa- nuudet Yhteis-
työ
Osto- palve- lut
Osakeyhtiö
Osuuskunta
KANSALAIS-
TOIMINTA
Vapaaehtoiset
Heikkala 2009
KOLMAS SEKTORI
KANSALAIS-
TOIMINTA Vapaaehtoiset
JULKINEN SEKTORI
Kunnat (Ministeriöt)
YRITYKSET
Ammattimaistuminen Rationalisoituminen
Palkattu henkilöstö, päätoimiset
ALV:illinen toiminta
Yhteiskunnallinen yritys
Palvelu- sopi- mukset
Kumppa- nuudet Yhteis-
työ
Osto- palve- lut
Osakeyhtiö
Osuuskunta
Heikkala 2009
KOLMAS SEKTORI
YHDISTYKSET vapaaehtoistoiminnan
ja yhteisöllisyyden
areenana
YHDISTYKSET palvelujen
tuottajina
Kulttuurin kolmas sektori
kunnassa
OMAEHTOISTA TAITEEN
HARJOITTAMISTA JA
HARRASTAMISTA SEKÄ
KOTISEUTUTYÖTÄ
VASTIKKEELLISIA PALVELUJA
YKSILÖIDYILLE
KOHDERYHMILLE
Kolmannen sektorin kulttuuripalvelut -
Kuka? Mitä? Miten? Missä? Kenelle?
Kulttuurisisältöisiä pilottihankkeita
HYMYKUOPAT 2009 – 2012 Salon kaupungin kulttuuritoimi
www.salo.fi/hymykuopat
SOSIAALINEN SIRKUS 2009 – 2011 Tampereen yliopiston Tutkivan
VAIKUTTAVA SIRKUS 2011 – 2013 teatterityön keskus
www.sosiaalinensirkus.fi
MUSIIKKI ELÄMÄÄN 2011 – 2013 Metropolia ammattikorkeakoulu
www.musiikkielamaan.fi
KOLMIO 2012 – 2013 Satakunnan ammattikorkeakoulu
HYVÄN ELÄMÄN PALVELUITA 2008 - 2010 Lapin Nuorison Liitto
KOLMANNELTA SEKTORILTA www.lnl.fi
Toimijoina
• Kulttuuriyhdistykset
• Kotiseutu- ja kyläyhdistykset
• Nuorisoseurat
• Vanhempainyhdistykset
• Ammattikorkeakoulut
• Kuvataiteilijoita
• Mediataiteilijoita
• Muusikoita ja musiikkipedagogeja
• Nukketeatterin ammattilaisia
• Sanataiteilijoita
• Sirkusohjaajia
• Tanssijoita ja koreografeja
• Teatterin ammattilaisia
• Elokuvan ja tanssin aluekeskuksia
• Kansanmusiikkiyhdistys
• Konserttikeskus
• Musiikkiopisto
• Näyttämö- ja esitystaiteen yhdistyksiä
• Sanataideyhdistyksiä
• Sirkuskouluja ja –keskuksia
• Taiteilijaseuroja
• Tuliteatteri
• VAPAAEHTOISPOHJALTA TOIMIVAT
YHDISTYKSET
• AMMATTITAITEILIJOIDEN YHDISTYKSET
Yhteistyötä kunnan palvelurakenteissa
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
SIVISTYSTOIMI
KULTTUURITOIMI
NUORISOTOIMI
• Päiväkoti
• Terveyskeskus / sairaala
• Palvelutalo / vanhainkoti
• Etsivä perhetyö
• Perhekuntoutuskeskus
• Sijaishuolto
• Perus- ja erityisopetus
• Taiteen perusopetus
• Kansanopisto
• Lastenkulttuuriverkosto
• Kulttuurikeskus
• Taidekasvatushankkeet
• Museo, orkesteri
• Nuorisotalo
• Etsivä nuorisotyö
Mitä?
KULTTUURILÄHTÖISIÄ HYVINVOINTIPALVELUJA
• Musiikkia
• Tanssia
• Ilmaisua ja teatteria
• Sirkusta
• Kuvataidetta
• Tarinoita ja runoja
• Kuunnelmia, lyhytelokuvia ja AV-taltiointeja
• Muistelua
• Askartelua ja kädentaitoja
• Kokkausta
• Leikkejä ja pelejä
Mitä? Miten ?
KULTTUURILÄHTÖISIÄ
HYVINVOINTIPALVELUJA
• Musiikkia
• Tanssia
• Ilmaisua ja teatteria
• Sirkusta
• Kuvataidetta
• Tarinoita ja runoja
• Kuunnelmia, lyhytelokuvia ja AV-
taltiointeja
• Muistelua
• Askartelua ja kädentaitoja
• Kokkausta
• Leikkejä ja pelejä
TOIMINTAMUOTOJA
• Avoin toiminta
• Ryhmä- ja kerhotoiminta
• Kurssit
• Toimintatuokiot
• Työpajat
• Tapahtumat
• Keskustelutilaisuudet
• Retket
• Leirit
• Esitykset
• Yhteisölliset / soveltavat produktiot
• Esittelyt / vierailut
• Kummitaiteilijat
Mitä? Miten ? Missä?
KULTTUURIN
MUOTOJA
• Musiikkia
• Tanssia
• Ilmaisua ja
teatteria
• Sirkusta
• Kuvataidetta
• Tarinoita ja
runoja
• Kuunnelmia,
lyhytelokuvia ja
AV-taltiointeja
• Muistelua
• Askartelua ja
kädentaitoja
• Kokkausta
• Leikkejä ja pelejä
TOIMINTAMUOTOJA
• Avoin toiminta
• Ryhmä- ja kerhotoiminta
• Kurssit
• Toimintatuokiot
• Työpajat
• Tapahtumat
• Keskustelutilaisuudet
• Retket
• Leirit
• Esitykset
• Yhteisölliset /
soveltavat produktiot
• Esittelyt / vierailut
• Kummitaiteilijat
ERILAISISSA KONTEKSTEISSA
• Päivähoidossa, perus- ja
erityisopetuksessa
• Taiteen perusopetuksessa
• Hoitohenkilöstön
työhyvinvoinnin
kehittämisessä
• Opettajien VESO-
koulutuksessa
• Perhekahvilassa
• Toimintaterapeutin ja
taiteilijan työpari-
toiminnassa
• Perhekuntoutuskeskuksessa
• Palvelu- ja vanhainkodissa
• Orkesterin
yleisöyhteistyössä
Esimerkkejä kohderyhmistä
Kehitysvammaiset
lapset
Sosiaalihuollon piirissä
olevat perheet
Maahanmuuttajataustaiset
lapset ja nuoret
Päihdekuntoutujat
Muistihäiriöiset
Vanhuspalvelujen
asiakkaat
Sairaalapotilaat
Lasten ja ikääntyneiden
yhteistoiminta
Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia
Taiteilijan rooli ja osaaminen
• Hyvinvointityössä taiteilija on puitteiden rakentaja, joka
ammattitaidollaan voi tukea kohderyhmän omaa luovuutta ja voimavaroja
• Ammattitaidossa korostuvat kuuntelu, reagointikyky, huomioiminen,
vastavuoroisuus
• Taiteilijoilla on erilaisia menetelmiä kohtaamiseen, vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistamiseen tai merkittävyyden tunteiden tukemiseen ja
vanhuksen oikeuteen eheytyä
• Keskipisteeseen ihmisen kokonaisvaltaisuus, ei niinkään tietyn taiteenlajin
tarjoama viihtyisyys tai virkistys
”Osallistavassa konserttitoiminnassa ja
yleisöyhteistyössä tarvitaan taitoa rakentaa
kokonaisuus sekä kohdata ja osallistaa.
Työsarkaa löytyy muusikon rooliajattelun
muuttamisessa solistista yleisön kohtaajaksi.”
Musiikki elämään –hanke
Esiselvitysraportti, Metropolia ammattikorkeakoulu 2010
Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia
TAIDELÄHTÖISET
MENETELMÄT
TOIMINTA
Kokeilu
Tekeminen
Uuden luominen
Esiintyminen
Kokeminen
Keskustelu
Havainnointi
Tulkinta
KOKEMUKSIA
Osallisuus
Oivaltaminen
Onnistuminen
Omien rajojen rikkominen
Positiivis. huomion saaminen
Uudet näkökulmat itseen,
muihin ja omaan työhön
Omasta roolista
irrottautuminen
Motivoituminen
Tasavertaisuus
Iloitseminen
VAIKUTUKSIA
Itsetuntoon
Itsetuntemukseen
Kehonhallintaan
Elämänhallintaan
Arjen toimintakykyyn
Omakohtaisen hyvinvointiin
Keskinäiseen luottamukseen
Yhdenvertaisuuden ilmapiiriin
Sosiaalisiin taitoihin
Kykyyn oppia uutta
Roolien uudelleen
jäsentymiseen
”Kun laitoksessa asuva Pekka ei ole hymyillyt
kahteen vuoteen, ja osallistuessaan
sirkusryhmän toimintaan Pekka hymyilee
tuon tuosta, on helppo uskoa, että toiminta
vaikuttaa.
Tai jos huostaan otettujen lasten riitaisa, levoton
ja aggressiivisesti käyttäytyvä ryhmä saa
elokuvaprojektissa aikaan yhteisen
animaatioelokuvan ja iloitsevat ensi-illassa
perheidensä kanssa, on uskottava, että toiminta
vaikuttaa osallistujiin.”
Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen vetäjä
Kolmas sektori ja kunta -
Yhteistyön rakennuspalikoita
Yhteistyön rakennuspalikoita
PALVELUNTARJOAJA
• Hankkijan menettelytapojen ja
odotusten tuntemus
• Aktiivinen kontakti hankkijaan
• Hankintalain tuntemus
• Kunnan hankintaohjeiden tuntemus
kansalliset kynnysarvot alittavissa
hankinnoissa
• Hankintakriteerien tuntemus
• Hyvin tuotteistetut palvelut
• Tarjoukset vahvalla pohjalla
• Toiminnan varmuus ja jatkuvuus
KUNTAHANKKIJA
• Hyvä tiedonvälitys tulevaisuuden
suunnitelmista
• Vuoropuhelun kehittäminen
palveluntarjoajien suuntaan ennen
hankintaprosesseja
• Palveluntarjoajien tuntemus
• Pitkäjänteisiä hankintapäätöksiä
Lähde:
Opas kuntapalveluja tuottavalle
yrittäjälle, Kuntaliitto 2010
Kokemuksia
• Yhdistyksiltä vaaditaan rohkeutta ja proaktiivisuutta tarjota osaamistaan
kunnan suuntaan
• Yhdistyksen palvelutoiminnassa olennaista on valmius vastata
palvelutarpeisiin, toistettavuus sekä jatkuvuus
• Jatkuvuus on myös kiinni tasaveroisesta kumppanuudesta hoitotyön kanssa
• Yhdistyksillä on tarve ymmärtää, mikä on taidetyön tarve ja paikka
• Laitosympäristöjen arkeen tutustuminen ja molemminpuolisen
luottamuksen syntyminen vie aikaa
• Taide ja kulttuuri toimivat paitsi asiakkaiden palvelemisena myös
hoitohenkilökunnan oman työn tukijana
Pilottihankkeen sanoin
”Taiteilijat tarvitsevat enemmän ymmärrystä
hoitotyön ympäristöistä, tavoitteista ja sisällöistä.
Lisäksi hoitohenkilöstön kanssa on luotava yhteiset
pelisäännöt siitä, miten soveltavaa taidetyötä laitoksissa
kannattaa toteuttaa pitkäjänteisesti, jotta se olisi
ihmisyyttä tukevaa enemmän kuin hetkellistä viihtyvyyttä
lisäävää.”
Haasteita
• Sosiaalipalvelujen henkilöstö ja kulttuuriammattilaiset eivät puhu aina
samaa kieltä
• Miten saada hoitohenkilöstö mukaan kulttuuritoimintaan ja vähentää
taidetyön ulkopuolisuutta laitosten arjessa?
• Eri ammattikunnissa on epätietoisuutta toisen alan ammattilaisen työn
merkityksestä ja laadusta
• Työ vaatii laajempaa asenne- ja toimintakulttuurien muutosta, jossa
käsitellään laitosasukkaiden hyvän elämän mittaristoa
Hyvä käytäntö
”Sirkus on järjestänyt hoitohenkilökunnalle
tutustuttamistyöpajoja ennen varsinaisen
toiminnan alkamista.
Kasvotusten tapahtuvilla alkutapaamisilla
vähennetään päällimmäisiä ennakkoluuloja,
jotka liittyvät toisen työhön.
Kun hoitohenkilökunta otetaan mukaan toimintaan
ja heille annetaan välineitä jatkaa toimintaa
omillaan, on heidän helpompi hakeutua myös
myöhemmin hakemaan lisää tietoa sirkukselta.”
Kolmannen sektorin vahvuuksia
Toiminnan koetaan kaikkine vahvuuksineen ja
heikkouksineen perustuvan aidosti paikallisten
ihmisten omaan toimintaan ja sen koetaan
vastaavan joustavasti ihmisten todellisiin
tarpeisiin.
Ritva Pihlaja 2010
Kolmas sektori maaseutukunnissa
KIITOS
Nelli Koivisto
Kolmas lähde -ESR-koordinaatiohanke
nelli.koivisto@aalto.fi
050 315 2163
www.kolmaslahde.fi
top related