opinnäytetyö tiia_tiippanafinal
Post on 08-Feb-2017
61 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Tiia-Tuulia Tiippana
Suomen ulkomaan edustustojen merkitys – Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät
Opinnäytetyö
Johdon assistenttityö ja kielten koulutusohjelma/ Kielet ja kult-tuuri
Huhtikuu 2015
Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika
Tiia-Tuulia Tiippana
Johdon assistentti-työ ja kielet
Huhtikuu 2015
Opinnäytetyön nimi Suomen ulkomaan edustustojen merkitys – Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät
-54 sivua -1 liitesivu(a)
Toimeksiantaja
Ohjaaja Päivi Korhonen
Tiivistelmä Maiden välinen kanssakäyminen luo tarpeen ulkomaanedustukselle, tämän seurauk-sena ovat syntyneet ympäri maailman löytyvät valtion ulkomaan edustustot kuten suur-lähetystöt ja konsulaatit. Maailmanlaajuinen talouskriisi puolestaan on synnyttänyt kes-kustelun aiheita esimerkiksi valtion ulkomaanedustuksen tarpeellisuudesta nykypäivä-nä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli Suomen ulkomaan edustustoista juuri suurlähetystö-jen merkityksen ja toiminnan selvittäminen ja myös sen toimialaan kuuluvien tehtävien käsitteleminen. Tutkimukseen haluttiin suurlähetystön työntekijän asiantuntevuus sekä kansalaisen näkökulma aihetta koskien. Aiheeseen perehdyttiin Suomen Pariisissa sijaitsevan suurlähetystön kautta, jossa suoritin työharjoitteluni vuoden 2014 lopulla. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa perehdytään Suomen ulkomaanedustukseen edustustojen toimintaan vaikuttavien toimijoiden (ulkoasianhallinto ja ulkoasianministe-riö) ja edustustojen toiminnan kautta. Lisäksi avataan Suomen ja Ranskan kahdenväli-siä suhteita sekä kuvataan yhteyttä Euroopan unionin toimintaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta ja tutkimusai-neisto kerättiin kolmea tiedonhankintamenetelmää käyttäen: haastattelu, havainnointi ja valmiit aineistot. Haastattelussa oli mukana yksi suurlähetystön henkilökuntaan kuu-luva ja neljä kansalaista. Lisäksi analysoitiin diplomaatti Jouko Leinosen radiohaastat-telu ja käytettiin ulkoasianministeriön tilinpäätösraporttia. Aineiston analysoinnissa käy-tettiin sisällönanalyysiä. Haastattelut muodostivat valtaosan tutkimustulosten sisällöstä. Tutkimustulosten perusteella suurlähetystöllä on edelleen merkittävä rooli suomalaisten etujen ajajana ulkomailla ja heidän toimintansa on erityisarvoisen tärkeää valtion kan-nalta. Suurlähetystön tehtävänä on hoitaa Suomen ja Ranskan välisiä suhteita ja edis-tää Suomen ajamia asioita. Diplomaatin tehtäviksi nähtiin erilaiset tapaamiset, Suomen edustaminen ja yhteydenpito Suomeen. Tehtävissä tuli esille myös diplomaatin etuoi-keuksia. Lisäksi tutkimustulokset kertoivat, että vaikka kansalaisten mielestä suurlähe-tystöä pidetään merkityksellisenä, sen toimenkuva ja tehtävät eivät ole kovin hyvin sel-villä. Suurlähetystöt nähtiin edelleen tarpeelliseksi ja määrärahat olisi turvattava.
Asiasanat
suurlähetystö, edustusto, ulkomaanedustus, konsulaatti, ulkoasianministeriö, diplo-maatti
Author (authors) Degree Time
Tiia-Tuulia Tiippana
Degree Programme for Multilingual Man-agement Assistants
April 2015
Thesis Title The Purpose of Finland’s Diplomatic Missions Abroad – The Role and Functions of the Embassy of Finland in Paris
pages 54 pages of appendi ces 1
Commissioned by
Supervisor Päivi Korhonen, Senior lecturer
Abstract Due to the high level of interaction between different countries nowadays, diplomatic offices like embassies and consulates are needed and are found in cities worldwide. Yet one of the impacts of the global recession has been that there has been discussion as to whether a country’s representation abroad is still needed or relevant in the 21st century. The objective of this thesis was to examine the purpose and activity field of Finnish embassies and also to piece together the functions of an embassy. The expertise of the employees of the embassy has been utilized alongside with the point of view of the citizens regarding the matter. The author familiarized herself with the subject through her internship in the Embassy of Finland in Paris at the end of the year 2014. The theoretical part of the thesis familiarizes with Finland’s representation abroad through the agents (Foreign Service activities and the Ministry for Foreign Affairs) that affect the diplomatic mission’s functions and through the missions themselves. In addi-tion it covers the diplomatic relations between Finland and France and the effects of the European Union. The research method of the thesis was qualitative. The research data were collected by using three common data collection methods: interview, participant observation and public and official documents. The interviewed people for this thesis were an employee of the embassy and four citizens. In addition to these interviews, a radio interview of the diplomat Jouko Leinonen was analyzed and the draft budget of the Ministry for For-eign Affairs for 2014 was used. The research data were analyzed by using content analysis. The interviews comprised the majority of the content in the research results. Based on the research results of the thesis the embassy still plays an important role promoting Finland and looking after its own citizens. Its functions are particularly valua-ble for the government. The main function of the Embassy of Finland in Paris is to take care of the diplomatic relations between Finland and France and to promote Finland and its cause. The work assignments of a diplomat were thought to be different kinds of meetings and also some privileges concerning them were mentioned. The results also show that even though the citizens consider the embassy to be meaningful, they know little about its role and functions. Embassies are regarded important and the budget should be secured.
Keywords
embassy, ambassador, diplomatic mission, consulate, representation abroad, diplomat, ministry for foreign affairs
SISÄLLYS
1 JOHDANTO .................................................................................................................. 7
2 SUOMEN EDUSTAUTUMINEN ULKOMAILLA ............................................................ 9
2.1 Ulkoasianhallinto ................................................................................................... 10
2.1.1 Ulkoasianhallinnon diplomaattiura .................................................................. 11
2.1.2 Ulkoasianhallinnon hallintoura ........................................................................ 12
2.2 Ulkoasianministeriö ............................................................................................... 12
2.3 Ulkomaan edustustot ............................................................................................ 14
2.3.1 Edustuston tehtävät ....................................................................................... 15
2.3.2 Edustuston työntekijät .................................................................................... 17
2.4 Suomen Pariisin suurlähetystö ............................................................................. 17
2.5 Suomen Pariisin suurlähetystön tehtävät .............................................................. 21
3 SUOMEN JA RANSKAN KAHDENVÄLISET SUHTEET ............................................ 22
3.1 Kaupallis-taloudelliset suhteet .............................................................................. 22
3.2 Kulttuurisuhteet ..................................................................................................... 23
3.3 Ranskan Team Finland - verkosto ........................................................................ 23
4 EUROOPAN UNIONI .................................................................................................. 24
4.1 Suomi Euroopan unionissa ................................................................................... 25
4.2 Euroopan unionin ulkosuhdehallinto ..................................................................... 26
5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN ...................................................................... 27
5.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet ..................................................................... 28
5.2 Tutkimustehtävät .................................................................................................. 29
5.3 Tutkimusmenetelmät ............................................................................................ 29
5.4 Tutkimuksen kohdejoukko ja tutkimuksen toteuttaminen ...................................... 30
5.5 Tutkimusmenetelmän luotettavuus ....................................................................... 32
5.6 Aineiston analysointi ............................................................................................. 33
6 TULOKSET ................................................................................................................. 34
6.1 Taustatiedot .......................................................................................................... 34
6.2 Ulkomaan edustuston (suurlähetystön) merkitys .................................................. 36
6.3 Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät ja diplomaatin työnkuva ............ 38
6.4 Euroopan unionin vaikutus suurlähetystön toimintaan .......................................... 43
6.5 Mahdolliset uhat suurlähetystölle .......................................................................... 43
7 POHDINTA ................................................................................................................. 45
7.1 Tulosten tarkastelu ............................................................................................... 45
7.2 Tutkimuksen luotettavuus ..................................................................................... 51
7.3 Oma oppimisprosessi ........................................................................................... 52
7.4 Jatkotutkimusaiheet .............................................................................................. 54
LÄHTEET LIITTEET
Liite 1. Sähköpostihaastattelulomake
Käsitteet:
Diplomatia: Valtioiden välisten suhteiden hoitaminen
Diplomaatti: Valtion virallinen edustaja ulkomailla
Lissabonin sopimus: Perussopimus, joka tuli voimaan 1.12.2009 ja toi muu-
toksia päätöksentekoon ja teki Eurooppa-neuvostosta virallisen toimielimen.
Uusina toimijoina sopimuksen myötä on syntynyt Euroopan unionin ulkosuh-
dehallinto. (Ruonala & Pietilä, 2014, 164, 12)
Notaari: virkamies joka laatii pöytäkirjoja, antaa todistuksia ja toimii esittelijänä
Notaaritehtävät: Suomen ulkomaanedustustojen palveluihin kuuluu julkisen
notaarin tehtäviä, asiakirjojen vastaanottamista ja vahvistamista, esimerkiksi
allekirjoituksen oikeaksi todistaminen, isyyden tunnustamisen vastaanottami-
nen, kiinteistökaupan vahvistaminen, ym. Julkisen notaarin tehtävistä peritään
ulkomailla toimitusmaksu.
Suurlähettiläs: Valtion virallinen ylimmän arvoluokan edustaja ulkomailla, suur-
lähetystön päällikkö
Suurlähetystö: Valtion diplomaattinen edustajalaitos toisessa valtiossa, joka
sijaitsee yleensä toisen maan pääkaupungissa
Virkamies: Julkisyhteisön palveluksessa virkasuhteisena toimiva henkilö
7
1 JOHDANTO
Maiden välinen kanssakäyminen luo tarpeen ulkomaan edustukselle, tämän
seurauksena ovat syntyneet ulkomaan edustustot kuten suurlähetystöt ja kon-
sulaatit ympäri maailman (Briney). Maailmanlaajuinen verkottuminen eli globa-
lisaatio on lisännyt merkittävästi eri valtioiden välistä kanssakäymistä niin poli-
tiikan, talouden kuin kulttuurinkin saroilla. Euroopassa valtioiden välistä yhteis-
työtä on lisännyt Euroopan unioni ja etenkin yhteistyö unioniin kuuluvien jä-
senmaiden kesken on tiivistynyt entisestään. Tämän seurauksena eri maiden
välisellä yhteistyöllä, jonka keskeisessä roolissa on ulkomaan edustus, on en-
tistä suurempi rooli valtion toiminnan suunnittelussa.
Maailmanlaajuinen talouskriisi puolestaan on synnyttänyt keskustelun aiheita
esimerkiksi ulkomaanedustuksen tarpeesta nykypäivänä ja mahdollisista valti-
on säästötoimenpiteistä niissä. Varsinkin teknologian huiman kehityksen avat-
tua oven aivan uudenlaiseen kansainväliseen ns. ”telekommunikaatiokanssa-
käymiseen” ihmisten ja valtioiden välillä sekä tiedon saatavuuden lisääntymi-
nen internetin kautta, on lisännyt pohdintoja ulkomaan edustustojen kuten
suurlähetystön toiminnan nykyisestä merkityksestä. (Gallaga 2013.)
Opinnäytetyön aihealueen valintaan on vaikuttanut oma kiinnostukseni kan-
sainvälisyyttä kohtaan, vaihto-opiskelukokemukseni sekä kiinnostus eri mai-
den kieliin ja kulttuureihin. Opinnäytetyön aihe ja kiinnostus selvittää ulkomaan
edustustojen kuten suurlähetystöjen toiminnan tärkeyttä löytyi suorittaessani
syys- joulukuussa 2014 työharjoitteluani Suomen Pariisin suurlähetystössä.
Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään Suomen edustusta ulkomailla ja vielä
sitäkin tarkemmin Suomen edustusta Ranskassa, tutkimuksen fokuksen olles-
sa Pariisin suurlähetystön toiminnassa ja tehtävissä. Tutkimuksen taustassa
perehdytään Pariisin suurlähetystöön ja sen tehtäviin. Lisäksi taustassa tutus-
tutaan Suomen ulkomaanedustukseen, suurlähetystön toimintaan vaikuttaviin
tekijöihin, avataan tämänhetkisiä suhteita Ranskan ja Suomen välillä sekä
luodaan pikainen katsaus Euroopan unioniin. Suomen Pariisin suurlähetystö
toimii tässä tutkimuksessa eräänlaisena esimerkkinä suurlähetystön toimin-
nasta.
8
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää suurlähetystön nykyinen merkitys ja toi-
minnan tärkeys perehtymällä sen toimintaan ja tehtäviin asiantuntijoiden kaut-
ta. Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Mikä on ulkomaan edustuston merkitys?
Mikä on Pariisin suurlähetystön rooli ja sen tehtävät?
Mikä vaikutus Euroopan unionilla on edustustojen toimintaan?
Mitä uhkia suurlähetystöt joutuvat kohtaamaan?
Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, mikä on mahdollisesti voinut joh-
taa pohdintoihin suurlähetystöjen toiminnan tarpeesta nykypäivänä.
Ensisijaisena tiedonlähteenä tutkimuksessa on käytetty elektronisia tiedonläh-
teitä, joista merkittävin on Suomen ulkoasianministeriön verkkosivujen materi-
aali ja sieltä löytyvät elektroniset julkaisut. Verkkosivulta löytyvää tietoa on pal-
jon ja sitä päivitetään jatkuvasti. Erääksi tutkimustyön vaativimmaksi osuudek-
si muodostuikin lähdeaineiston rajaaminen ja löytyminen verkkosivuilta. Työn
teoriaosuuteen on kerätty tietoa useista, niin kirjallisuus- kuin elektronisistakin
lähteistä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetel-
mä. Tutkimustyön luotettavuuden kannalta arvokasta tietoa kerättiin Pariisin
suurlähetystön henkilökunnalta. Tämän avulla tutkimukseen on saatu tärkeä,
itse suurlähetystössä työskentelevän henkilön asiantuntemus. Tutkimuksessa
on haastateltu myös kahta nuorta suomalaista, jotta tutkimukseen saatiin mu-
kaan myös kansalaisen näkökulma suurlähetystöön ja sen toiminnan tarpeelli-
suuteen liittyen. Tutkimuksen aineistonkeruussa on lisäksi käytetty opinnollista
havainnointia ja valmiiden aineistojen materiaalia.
Opinnäytetyössä on halunnuttu kokonaisvaltaisesti hyödyntää omaa kansain-
välistä taustaani, omaa koulutusalani suuntautumista (kielet ja kulttuuri) sekä
suurlähetystössä suoritettua työharjoitteluani ja sieltä saatua tietämystä.
9
2 SUOMEN EDUSTAUTUMINEN ULKOMAILLA
Suomen edustautuminen (myöhemmin ulkomaanedustus) ulkomailla tarkoit-
taa yksinkertaisuudessaan Suomen edustamista toisessa maassa edustajalai-
toksen eli edustuston kautta. Suomen kaikki edustustot yhdessä muodostavat
ulkomaan edustustoverkon. Ulkomaanedustuksen perustehtävä on Suomen
asioiden ajaminen ja tuntemuksen lisääminen eri maissa, ikään kuin toimia sil-
tana kahden valtion välillä (Sierla 2009, 7). Kuten Suomen tämänhetkinen ul-
koministeri Tuomioja (2014) toi suurlähettiläskokouksessa pitämässään pu-
heessa esille: Meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa työksemme tekevien on
aina muistettava, että tehtävämme on Suomen ja suomalaisten asian ajami-
nen – jos me emme sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan (Ulkoasiainministeriö
2014i). Edustustoista ja niiden tehtävistä kerrotaan lisää luvussa 2.2 Edustus-
tot ja niiden tehtävät.
Suomea koskevasta ulkomaanedustuksesta on ulkoasianministeriön toimesta
laadittu selvitys Suomen edustautumisesta maailmalla (2009), jossa tarkastel-
laan, miten edustustojen tarjoamat palvelut vastaavat nykypäivän odotuksia.
Selvityksen on ollut tarkoitus kartoittaa kansalaisten, yrityselämän sekä valtio-
vallan tarpeet ulkomaanedustuksen kehittämiseksi (Sierla 2009).
Suomen ulkomaan edustustoverkon nykyinen laajuus on vuosikymmeniä jat-
kuneen kehityksen tulos. Vaikka uusia edustustoja on perustettu erityisesti Eu-
roopan unionin laajenemisen myötä 2000-luvulla Euroopan valtioiden yhteis-
työn lisäännyttyä (Sierla 2009, 7.), samanaikaisesti ulkoasianhallinnon toimin-
tamäärärahojen supistaminen on johtanut edustustoverkon pienenemiseen.
Ulkoministeriön julkaiseman vuoden 2014 tilinpäätöksen (2015) mukaan vuo-
den 2011 jälkeen on suljettu yhteensä 13 edustustoa, joista seitsemän suurlä-
hetystöä (Bratislava, Caracas, Islamabad, Ljubljana, Luxembourg, Manila ja
Managua) ja kuusi pääkonsulaatteja tai konsulaatteja (Göteborg, Kapkaupun-
ki, Las Palmas, Kanton, Sydney ja Hampuri). Suomen edustustoverkko käsit-
tää tällä hetkellä 89 edustustoa ympäri maailman (kuva 1). Kuvassa 1 voi
nähdä miten kokonaisvaltaisesti Suomen edustustoverkko kattaa maita ympäri
maapallon. (Ulkoasianministeriö 2015b.)
10
Kuva 1. Suomen edustustoverkon kartta vuonna 2013 (Ulkoasianministeriö 2014f.)
2.1 Ulkoasianhallinto
Suomen ulkoasianhallinto on valtiohallinnon osa, joka käsittelee maamme
suhteita ulkovaltioihin, sen muodostaa ulkoasianministeriö (myöhemmin ulko-
ministeriö) sekä Suomen ulkomaan edustustoverkko yhdessä. Ulkoasianhalli-
tuksen tehtävät määräytyvät toimintasuunnitelman ja taloussuunnitelman pe-
rusteella. Suunnitelmat on tehty hallitusohjelman, ulkoministeriön strategian,
hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen ja muiden hallituksen politiikka-
asiakirjojen sekä eduskunnan hyväksymien linjausten perusteella. Suunnitel-
missa määritellään vaikuttavuus- ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet, jot-
ka ohjaavat toimintaa, painopisteiden asettamista sekä resurssien kohdenta-
mista. (Ulkoasianministeriö 2014h.)
Ulkoministeriö julkaisee ulkoasiainhallitukseen liittyviä selvityksiä ja esitteitä.
Tässä tutkimuksessa tiedonlähteenä on esimerkiksi käytetty ulkoministeriön
11
julkaisemaa selvitystä Suomen edustautumisesta maailmalla (Sierla 2009) se-
kä ulkoasiainministeriön vuoden 2014 tilipäätöstä (Ulkoasianministeriö 2015b).
Ulkoasianhallinnon painopiste on ulkopolitiikassa, joka keskittyy kansainväli-
sen vakauden, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja kestävän ke-
hityksen vahvistamiseen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien
edistämiseen maailmalla. (Ulkoasianministeriö 2013d; Ulkoasianministeriö
2014g.)
Suomen ulkopolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat Suomen kauppataloudellis-
ten etujen edistäminen, kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaaminen,
vaikutus globalisaation hallintaan, kansainvälisen ja EU-oikeuden sekä ihmis-
oikeuksien kehittäminen ja julkisuusdiplomatiasta huolehtiminen (Ulkoasiain-
ministeriö 2014h). Tämä edellyttää laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä
muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämän toiminnan
keskipisteenä toimii ulkomaan edustustoverkko.
Ulkoasiainhallinnossa työskennellään yleisuralla eli diplomaatti- tai hallin-
touralla, erityisasiantuntijoina (diplomaattiura) tai erilaisissa avustavissa tehtä-
vissä (hallintoura). Työskentely kotimaassa tapahtuu itse ulkoministeriössä ja
työskentely ulkomaanedustuksessa tapahtuu joko diplomaattisessa edustus-
tossa (suurlähetystössä) tai konsuliedustustossa. Yleisura perustuu sisäiseen
tehtäväkiertoon. Siirtyminen ulkomaanedustustosta toiseen tai takaisin Suo-
meen ulkoministeriöön tapahtuu pääsääntöisesti 3–4 vuoden välein ja virka-
miehet itse hakevat avoimiin tehtäviin, koska ovat siirtymävelvollisia. Tämä
tarkoittaa, että ulkoministeriö voi päättää virkapaikan ja tehtävän. (Ulko-
asianministeriö 2013c; Suomen ulkoasianministeriö 2014j.)
2.1.1 Ulkoasianhallinnon diplomaattiura
Diplomaattiura antaa mahdollisuuden tehdä työtä Suomen puolesta ja edustaa
Suomea. Työ sisältää monipuolisia, haasteellisia ja vaihtuvia työtehtäviä, jotka
edellyttävät ajan hermolla pysymistä. Tulevat diplomaatit (ks. käsitteet) vali-
taan kansainvälisten asioiden kurssin (KAVAKU) kautta yhteishaulla, jonka va-
lintaprosessi kestää noin 6 kk yhteensä. Eri vuosina haussa kuitenkin painote-
taan ulkoministeriön tarpeiden mukaisesti erilaista osaamista, esimerkiksi ke-
hitystyö, kauppapolitiikkaa tai ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tarkempaa tietoa
12
diplomaatin työstä on luvussa 6.3 Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät ja
diplomaatin työnkuva. (Ulkoasiainministeriö 2014j.)
Nykyinen diplomaatin urakehitys etenee seuraavasti: ensin ulkoasiainsihtee-
ristä lähetystöneuvokseksi noin 10 vuodessa ja lopulta ulkoasiainneuvokseksi
(Ulkoasianministeriö 2014a.)
2.1.2 Ulkoasianhallinnon hallintoura
Hallintoura antaa mahdollisuuden vaihteleviin tehtäviin ulkoministeriössä ja ul-
komaanedustustoissa, kuten assistentin tehtävät, tieto- ja taloushallinnon,
yleishallinnon tehtävät, kansalaispalveluun liittyvät tehtävät sekä muunlaiset
avustavat tehtävät. Hallintouralaiset valitaan hallintouran kurssien kautta (Hal-
ku). Muutaman kotimaassa palvellun vuoden jälkeen on mahdollista hakeutua
Suomen ulkomaanedustustoissa vapautuviin tehtäviin. Ennen siirtoa ulko-
maanedustukseen ministeriö antaa kyseiseen tehtävään valmentavaa koulu-
tusta. (Ulkoasiainministeriö 2014c; Ulkoasianministeriö 2014j.)
Eteneminen hallintouralla on myös mahdollistettu, toimistosihteeristä osas-
tosihteeriksi voi nousta noin kahdeksassa vuodessa. Yleneminen osastosih-
teeristä hallinnollisen avustajan ja hallinnollisen ulkoasiansihteerin virkaan on
myös mahdollista. (Ulkoasiainministeriön 2014c.)
2.2 Ulkoasianministeriö
Suomen valtioneuvoston alaisuudessa työskentelee tällä hetkellä 12 ministe-
riötä. Yksi näistä on ulkoasiainministeriö, jonka toiminnan ja sieltä määräytyvi-
en tehtävien ympärille, tutkimuksen aihealue rakentuu. Muut valtioneuvoston
alaisuudessa toimivat ministeriöt ovat valtioneuvoston kanslia, oikeusministe-
riö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiova-
raministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö,
työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöminis-
teriö. Kukin ministeriö hoitaa omaan hallinnonalaansa liittyvät tehtävät. Ulko-
ministeriön hallinnonala palvelee suomalaisia, suomalaista talouselämää ja
yhteiskuntaa, tasavallan johtoa sekä eduskuntaa. (Valtioneuvosto s.a; Ulko-
asiainministeriö 2013b.)
13
Ulkoministeriön päätavoite on edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta
ja hyvinvointia ulkomailla sekä yleisesti, turvallisen ja oikeudenmukaisen maa-
ilman hyväksi toimiminen (Ulkoasiainministeriö 2013b). Toiminta on keskitty-
nyt ulko-, kauppa-, kehitys ja turvallisuuspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti mer-
kittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleisesti kansainvälisiin suhteisiin. Ulkomi-
nisteriön tehtävänä on myös avustaa muita valtioneuvoston ministeriöitä kan-
sainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Ulkoministeriö on jaettu yhteensä
kahdeksaan erilliseen osastoon, kolmeen politiikan yhteensovittamisesta vas-
taavaan osastoon (poliittinen, kehityspoliittinen, sekä taloudellisten ulkosuh-
teiden osasto), neljään alueosastoon (Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan
ja Aasian osasto sekä Afrikan ja Lähi-idän osasto) sekä viestintäosastoon. Ul-
koasiainhallinnon organisaatioon kuuluu ulkoasiainministeriö sekä sen alai-
suudessa toimivat Suomen ulkomaanedustustot. Ulkoasianhallinnon organi-
saatiokaavion (kuva 2) avulla pystyy paremmin hahmottamaan ulkoasianhal-
linnon laajuuden organisaationa ja mitä kaikkea se pitää sisällään. (Ulkoasi-
ainministeriö 2013b; Ulkoasianministeriö 2014e.)
Kuva 2. Organisaatiokaavio 2014 (Ulkoasianministeriö 2014e.)
14
Henkilöstöstrategia ohjaa ulkoministeriön toimintaa. Lait ja asetukset puoles-
taan säätelevät toimintaa ja niihin kuuluvat ulkoasiainhallintolaki, valtioneuvos-
ton asetus ulkoasiainhallinnosta, valtioneuvoston asetus ulkoasiainministeriös-
tä, Tasavallan Presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipai-
koista, ulkoasiainministeriön asetus ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuis-
ta, Suomen perustuslaki ja konsulipalvelulaki. Toimintaa säätelee myös ulko-
ministeriön työjärjestys. Valtioneuvoston asetuksessa ulkoasianministeriöstä
(1171/2005) on tarkasti määritetty ulkoministeriölle kuuluvat tehtävät, joihin si-
sältyy muun muassa:
ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelu ja toimeenpano
kansainväliset ihmisoikeusasiat
rauhanturvaaminen
sotilaallinen kriisinhallinta
kehityspolitiikan- ja yhteistyön valmistelu ja toimeenpano
pohjoismaisen yhteistyön yhteensovittaminen
Suomen ulkomaanedustus
Suomen diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot vieraissa valti-oissa, edustustot kansainvälisissä järjestöissä ja yhteenliittymissä sekä muu ulkomaanedustus
suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ulkomailla
valtionpäämies-, pääministeri- ja ulkoministerivierailut, kansainvälistä protokollaa koskevat asiat sekä valtiolliset juhlatilaisuudet
diplomaatti- ja virkapassit
ulkomaanedustustojen konsulipalvelut sekä edustustojen ohjaus viran-omaistehtävissä
kansainväliset media- ja kulttuurisuhteet ministeriön toimialalla sekä Suomen tunnetuksi tekeminen (Valtioneuvoston asetus ulkoasianminis-teriöstä 1. §.)
Edellä mainituista tehtävistä, tärkeimmät tämän tutkimustyön kannalta ovat
Suomen edustustosta suurlähetystöä ja konsulaattia koskevat tehtävät. Esi-
merkiksi suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ulkomailla, diplomaatti-
ja virkapassit sekä kansainväliset media- ja kulttuurisuhteet ministeriön toimi-
alalla sekä Suomen tunnetuksi tekeminen, jotka kuuluvat edellä mainittujen
edustustojen tehtäviin. (Ulkoasianministeriö 2014d; Valtioneuvoston asetus
ulkoasiainministeriöstä 1. §.)
2.3 Ulkomaan edustustot
Suomen ulkoasianhallintolain (25.2.2000/204) mukaan ulkomaan edustusto-
verkon muodostavat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot, jotka toi-
15
mivat eri valtioissa ulkoministeriön alaisuudessa. Diplomaattisiin edustustoihin
kuuluvat eri suurlähetystöt ja lähetystöt sekä kansainvälisissä järjestöissä ja
yhteistyöelimissä olevat pysyvät edustustot. Konsuliedustustoihin kuuluvat
konsulaatit tai kunniakonsulaatit. Tutkimuksessa on keskitytty käsittelemään
tarkemmin diplomaattisia edustustoista vain suurlähetystöjä ja konsuliedustus-
toista vain konsulaatteja. (Ulkoasianhallintolaki 1. § 2. mom. ja 2. § 5 – 6.
mom.)
2.3.1 Edustuston tehtävät
Edustustolle kuuluvien tehtävien toimiala on hyvin laaja. Edustustoissa hoide-
taan muun muassa:
ulko- ja kauppapolitiikkaa
kehitysyhteistyötä
Suomen edustautumista toisissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä
julkisuusdiplomatiaa
konsulipalveluita
kansalaispalveluita (Ulkoasiainministeriö 2013a).
Kuvassa 3 on esitetty edustustojen arvio niiden sisältötehtäviin käytetyn työ-
panoksen jakautumisesta toimintasektoreittain: ulko- ja turvallisuuspolitiikka
(17 %), kauppa ja kaupallistaloudelliset suhteet (15 %), kehityspolitiikka ja ke-
hitystyö (11 %), EU-politiikka ja EU-suhteet (14 %), kansalaispalvelut (24 %),
kansainväliset (kv) oikeudelliset tehtävät (2 %), julkisuusdiplomatia (11 %) ja
toimeksiannot muilta viranomaisilta/ palvelut muille viranomaisille (6 %). (Sier-
la, 2009, 10.)
Kuva 3. Edustustojen työpanoksen jakautuminen toimintasektoreittain (Sierla 2009, 10).
16
Edustuston toiminnan keskeisimmän säädösperustan muodostavat ulkoasian-
hallintolaki ja asetus sekä diplomaattisia suhteita ja konsulisuhteita koskevat
Wienin yleissopimukset. Näiden säädösten mukaan kaikilla edustustoilla on
lähtökohtaisesti samat perustehtävät, jotka voidaan jaotella kahteen kokonai-
suuteen. (Sierla 2009, 8.)
1. yleiset poliittiset tehtävät, joihin kuuluvat ulkopoliittiset, kauppapoliittiset ja kehityspoliittiset asiat sekä Suomen edustaminen kahdenvälisesti ja mo-nenvälisesti
2. viranomaistehtävät, joihin kuuluvat konsuliasiat laajasti ymmärrettynä, mu-kaan lukien passien ja viisumien myöntäminen. (Sierla 2009, 8.)
Yleisten poliittisten tehtävien hoitaminen kuuluu suurlähetystölle. Vaikka läh-
tökohtaisesti suurlähetystöjen tehtävät ovat samat, voi niiden painotus vaih-
della merkittävästi sijaintimaan ja sen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi köyhyy-
destä kärsivän valtion suurlähetystön toiminta voi olla keskittynyt kehityspoliit-
tiseen vaikuttamiseen köyhyyden vähentämiseksi sijaintimaassa, kun taas va-
rallisesti vakaamman valtion suurlähetystö voi keskittyä kaupankäynnin ja in-
vestointien sijoittamiseen. Lisäksi on maita, joissa esimerkiksi asuu tai sinne
matkustaa niin paljon suomalaisia, että painotus suurlähetystön päätehtävissä
on heidän palvelemisensa. (Ulkoasianministeriö 2013a.)
Viranomaistehtävien hoitamisesta vastaa konsulaatti, se on suurlähetystön si-
säinen elin, joka tarjoaa konsulipalveluita eli palvelee ulkomailla asuvia oman
maan kansalaisia ja kotimaasta tulevia matkailijoita. Konsulipalvelut tunnetaan
myös nimellä kansalaispalvelut, sillä tehtäviin kuuluu kansalaisten auttaminen
ulkomailla hädän tai kriisin keskellä. Tyypillisimpiä konsuliasioita ovat esimer-
kiksi passin katoaminen tai lompakon ryöstö. Suomen ulkoministeriön tilinpää-
töksen (2014) mukaan tavallisimmat suomalaisten kokemat ongelmat liittyivät-
kin matkustusasiakirjoihin (Ulkoasianministeriö 2015b). Konsulaattien virasto-
tehtävien pääpaino voi vaihdella laajasti. Esimerkiksi Euroopan unionin jä-
senmaiden välisten konsulaattien viisumiasioiden hoitaminen on vähäistä
(maiden väliseen liikkumiseen ei tarvita viisumia), verrattuna vaikka Suomen
Venäjän suurlähetystön konsulaattiosaston virastotehtäviin, jotka koostuvat
pitkälti viisumiasioista. (Ulkoasianministeriö 2013a.)
17
2.3.2 Edustuston työntekijät
Edustustossa työskentelee ulkoministeriön lähettämää henkilöstöä, joiden
työnantajana toimii ulkoministeriö sekä paikan päältä palkattua henkilöstöä,
joiden työnantajana toimii puolestaan itse edustusto (Sierla 2009, 10). Lähete-
tyn henkilöstön muodostaa edustuston päällikkö ja Suomesta lähetetyt virka-
miehet (ks. käsitteet). Lähetetyt virkamiehet palvelevat yleensä yhdessä ase-
mapaikassa kolmesta neljään vuotta. Useimmissa edustustoissa kuten suur-
lähetystöissä työskentelee 2–4 Suomesta lähetettyä virkamiestä. Paikan pääl-
tä palkatut eli paikallisesti rekrytoidut henkilöt sijaintimaasta muodostaa edus-
tuston avustava henkilökunta sekä ne virkamiehet, joiden työnantajana toimii
itse edustusto ulkoministeriön sijaan. Paikan päältä palkatuilla työntekijöillä on
arvokasta, monien vuosien varrella kerääntynyttä syvempää tietämystä sijain-
timaasta ja sen erityispiirteistä. Ulkomaan edustustoissa työskentelee 558
Suomesta lähetettyä henkilöä ja noin 1 150 asemamaista palkattua työnteki-
jää. (Sierla 2009, 10; Suomen ulkoasianministeriö 2014e; Ulkoasiainministe-
riö 2013a.)
Suurlähetystöä johtaa sen päällikkö eli suurlähettiläs (ks. käsitteet). Konsu-
laattia johtaa kotimaasta lähetetty virkamies, jota nimitetään konsuliksi. Edus-
tustojen sisäisestä hallinnosta, organisaatiosta sekä asioiden valmistelusta ja
niiden ratkaisemisesta määrätään ulkoministeriön säätämässä työjärjestyk-
sessä. Suurlähettilään tehtävä on ratkaista edustuston sisäistä hallintoa kos-
kevat asiat, kun taas edustuston toimintaan liittyvät asiat, jotka koskevat kiin-
teistön, toimitilojen tai asuntojen ostamista, vuokrausta, myymistä tai muuta
luovuttamista sekä peruskorjausta ja uudisrakentamista, ratkaisee ulkominis-
teriö. (Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta 3. § 10 - 14. mom.; Ulko-
asiainhallintolaki 2. § 7. mom. & 3. § 19. mom.)
2.4 Suomen Pariisin suurlähetystö
Suomen Pariisissa sijaitseva suurlähetystö (myöhemmin suurlähetystö) toimii
Suomen diplomaattisena edustuslaitoksena Ranskassa. Täydet diplomaat-
tisuhteet Suomen ja Ranskan välille on luotu Suomen itsenäistymisen jälkeen
vuonna 1919, jonka tulos oli maiden välisen vuorovaikutuksen merkittävä li-
sääntyminen. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 on syven-
18
tänyt maiden välisiä suhteita lisäämällä kahdenkeskeistä kanssakäymistä poli-
tiikan, talouden ja kulttuurin aloilla. (Suomen ulkoasiainministeriö 2014b.)
Tällä hetkellä suurlähettilään virkaa suurlähetystössä hoitaa suurlähettiläs Ris-
to Piipponen, hänet on nimetty virkaansa 1.10.2013 (Suomen ulkoasianminis-
teriö 2013b). Suurlähetystön henkilökunta koostuu suurimmaksi osaksi suo-
malaisista, ulkoministeriön lähettämistä tai Ranskasta paikallisesti rekry-
toiduista henkilöistä. Suurlähetystössä työskentelee mm. lähetettyjä ja paikan
päältä palkattuja virkamiehiä (ks. käsitteet) ja diplomaatteja (ks. käsitteet), vir-
kamiesten assistentteja, hallinto-, kiinteistö- ja talousasioista vastaavia assis-
tentteja, viestintävastaava, tietohallintovastaava jne. (Sierla 2009, 10; Suomen
ulkoasianministeriö 2013a; Suomen ulkoasianministeriö 2014a.)
Suurlähetystö sijaitsee Ranskan pääkaupungissa Pariisissa, kaupungin
7:nssä kaupunginosassa kuuluisan Invalidiaukion vieressä, paikalla nimeltä
Place de Finlande, joka suomennettuna tarkoittaa ”Suomen aukiota” (kuva 4).
Suurlähetystössä on erinomaisella paikalla, koska Ranskan ulkoasianministe-
riö sijaitsee Invalidiaukion toisella puolella, Ranskan presidentin palatsi sijait-
see vain kivenheiton päässä ja pääministerin toimisto ainoastaan 500 metrin
päässä suurlähetystöstä. Suomen valtio osti vuonna 1961 kaksi kerrosta ra-
kenteilla olevasta rakennuksesta, jonka tiloihin suurlähetystö muutti vuonna
1967 ja jossa se vielä tänä päivänäkin toimii. Tiloihin on viime vuosien aikana
tehty suurimuotoinen peruskorjaus. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)
Kuva 4. Suomen suurlähetystö Pariisissa, kuva pääsisäänkäynniltä. (L’ambassade de Finlan-de à Paris.)
19
Suurlähetystön tilojen sisustuksessa (kuva 5 ja kuva 6) suomalainen design
on päässyt kunniaan ja koko sisustuksen punainen lanka on suomalaisuuden
esittely yhdistettynä ranskalaiseen kulttuuriin. Suomen luonnon puhtautta ja
suomalaisten luonnonläheisyyttä on haluttu korostaa. Suurlähetystön sisus-
tuksen värimaailman on inspiroinut Suomen neljä vuodenaikaa. Uusittuja tiloja
koristaa ikonisten suunnittelijoiden kuten Alvar Aallon ja Ilmari Tapiovaaran
teokset, mutta myös nykypäivän lahjakkaiden suunnittelijoiden kädenjälki on
näkyvissä. Suomen edustuslaitoksesta on pyritty tekemään Suomen näköi-
nen. (L’Ambassade de Finlande à Paris s.a.)
Kuva 5. Suomen suurlähetystö Pariisissa, edustustilat. Portaikossa riippuvat Alvar Aallon suunnittelemat Kultakello valaisimet vuodelta 1937. (L’ambassade de Finlande à Paris.)
Suurlähetystön tilat, kulkuvälineet, arkisto ja kuriiriposti ovat koskemattomia.
Koskemattomuus tarkoittaa, että esimerkiksi poliisiviranomaiset eivät voi ilman
lähettäjävaltion suostumusta tutkia edustuston alueella tapahtunutta epäiltyä
rikosta ja suurlähetystön arkistoon on luvallista vain mennä siihen valtuutetun
henkilön. Edustus- ja toimistotilat on erotettu toisistaan, sillä esimerkiksi vir-
kamiesten työtehtäviin voi kuulua asioita, joista virkamies on vaitiolovelvollinen
tai heillä voi olla hallussaan valtion salaisia dokumentteja, joita ulkopuolisilla ei
ole lupaa katsoa. Suurlähetystön tiloihin pääsee vain henkilökunta ja/tai henki-
lökuntaan kuuluvan henkilön seurana. Suurlähetystön edustustiloissa (kuva 5
20
ja kuva 6) on mahdollista järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Esimer-
kiksi Finnair vuokrasi suurlähetystön edustustilat käyttöönsä syksyllä 2014, sil-
lä heidän mielestään suomalaista yritystä oli vaikuttavampaa tuoda esille
suomalaisuutta korostavassa ympäristössä. (Ulkoasianministeriö 2015a;
Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)
Kuva 6. Suomen suurlähetystö Pariisissa, edustustilat. Katosta roikkuvat Petri Vainion Vuolle-lamput ja tilaa koristavat Elina Ala-Monosen suunnittelemat Altto-nojatuolit. (Oiva, 2015.)
Suurlähetystössä toimii konsuliyksikkö eli konsulaatti, joka on suurlähetystön
sisäinen elin. Konsulaatin tarjoamat konsulipalvelut tunnetaan paremmin ni-
mellä kansalaispalvelut. Konsulaatin tehtävä on palvella Ranskassa asuvia
suomalaisia, Suomesta tulevia matkailijoita ja Suomessa pysyvästi asuvia ul-
komaalaisia Suomen viranomaisia koskevissa asioissa, konsulipalvelulain an-
tamissa puitteissa. (Suomen ulkoasiainministeriö 2015.)
Suomen Pariisin suurlähetystöön pääsee tutustumaan monipuolisesti sosiaali-
sessa mediassa esimerkiksi Finlande.fr-palvelun kautta sekä lisäksi Faceboo-
kin ja Twitterin välityksellä, joita suurlähetystö päivittää säännöllisesti. Verk-
kosivustojen kautta saa tietoa suurlähetystöstä ja sen tapahtumista sekä
Ranskan ja Suomen välisestä kanssakäymisestä. Sosiaalinen median käyttö
antaa suurlähetystölle mahdollisuuden tarjota sen tuottamaa aineistoa myös
muilla kuin omilla sivustoilla ja näin helpottaa aineiston löytymistä. (Suomen
ulkoasianministeriö 2013a; Sinkari & Leppäjärvi 2011, 4.)
21
2.5 Suomen Pariisin suurlähetystön tehtävät
Pariisin suurlähetystön rooli on toimia Ranskassa tärkeänä viestintäkanavana
eri toimijoiden suuntaan edistämällä Suomen tuntemusta ja esittelemällä heille
suomen kansaa, suomalaista yhteiskuntaa sekä kulttuuria, ja kertomalla Suo-
men kannan eri aihealueita koskeviin kysymyksiin. Suurlähetystön toimintaa
ohjaa ulkoministeriö, joka on tarkoin säätänyt sen toimialaan kuuluvat tehtä-
vät. Euroopan unioni puolestaan määrittää suurlähetystön toimintaa, koska
Suomi ja Ranska ovat molemmat unionin jäsenmaita (ks. edustustojen tehtä-
vät kuva 3). (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)
Ulkoministeriö saa suurlähetystön kautta runsaasti arvokasta informaatiota.
Kahdenväliset kysymykset sekä Ranskan poliittinen ja taloudellinen seuranta
ja siitä raportointi ulkoministeriölle kuuluvat lähetystön perinteisiin tehtäviin.
Suurlähetystö auttaa kansainvälisten vierailuiden järjestämisessä valmistele-
malla poliittisen ja virkamiestason vierailuja. Ranskassa vierailee jatkuvasti
suomalaisia virkamiehiä sekä poliittisesti merkittäviä henkilöitä ja suurlähetys-
tön velvollisuus on välittää vierailun kannalta merkittävät tiedot asianomaisille
henkilöille. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)
Lisäksi tiedotus- ja kulttuuri ovat olennainen sarka suurlähetystön työssä.
Suurlähetystöön tulee paljon tiedusteluja ranskalaisilta kouluilta ja yksittäisiltä
ranskalaisilta Suomea koskien. Suurlähetystössä onkin tiedusteluja koskien
ranskankielistä materiaalia kuten esitteitä, kirjoja, julisteita ja muita erinäisiä
dokumentteja. Ranskan kulttuurielämän vaikuttajiin ja laitoksiin pidetään yhte-
yttä, jotta suomalaista kulttuuria saataisiin paremmin näkyville kohdemaassa.
Suomalaista musiikkia, elokuvia ja taidetta tuodaan esille Pariisissa, mutta
myös muissa maan kaupungeissa. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)
Ranska on Euroopan unionin yksi perustajajäsen ja merkittävä toimija, tästä
johtuen useat EU:ssa syntyvät aloitteet ovat lähtöisin Pariisista. Suurlähetys-
tön tehtävänä on vaikuttaa Ranskan näkemyksiin selostamalla Suomen kanto-
ja oleellisissa kysymyksissä. Suomelle on puolestaan tärkeää tietää omien
kantojensa valmistelussa, mitä Ranska ajattelee EU:ssa käsiteltävinä olevista
kysymyksistä. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a.)
22
Konsulaatti hoitaa viranomaistehtäviä ja avustaa hädänalaiseen asemaan jou-
tuneita Suomen kansalaisia tai Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia, an-
taa tietoja Suomen viranomaisten palveluista ja yksityisen ihmisen oikeustur-
vasta. Viranomaistehtäviin lukeutuu mm. passi- ja viisumiasiat, notaaritehtävät
(ks. käsitteet), kansalaisuus, asevelvollisuus sekä tietojen välittäminen väestö-
rekisteriin. Konsulaatti voi esimerkiksi auttaa passin häviämisen kaltaisessa
hätätilanteessa. Vaikka konsulaatin toiminta eroaa suurlähetystön toiminnasta,
konsuliedustajilla voi kuitenkin olla diplomaattiedustajan tehtäviä ja diplomaat-
tiedustajilla konsulitehtäviä. (Suomen ulkoasianministeriö 2015; Ulkoasiainmi-
nisteriö 2015a.)
3 SUOMEN JA RANSKAN KAHDENVÄLISET SUHTEET
Suomen Pariisin suurlähetystöllä on merkittävä rooli Suomen ja Ranskan kah-
denvälisten suhteiden ylläpitämiseen Suomen ja suomalaisuuden edustajana
Ranskassa, niin kuin tiedon kerääjänä, kuin välittäjänä maiden välillä. Suurlä-
hetystön lisäksi Ranskassa, Suomea edustamassa, on esimerkiksi suomalais-
ta kulttuuria tunnetuksi tekevä Suomi-instituutti sekä suomalaisia yrityksiä
avustava Finpro. Suomi-instituutti sijaitsee latinalaiskorttelissa aivan Pariisin
keskustassa, kun puolestaan Finpro France sijaitsee hieman Pariisin keskus-
tan ulkopuolella Triel-Sur-Seinessä. Pariisin suurlähetystö tekee tiivistä yh-
teistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa ja yhdessä ne edistävät Suomen
asemaa ja ns. Suomi kuvaa Ranskassa. (Suomen ulkoasianministeriö 2013a;
Institut finlandais 2015; Finpro 2015.)
3.1 Kaupallis-taloudelliset suhteet
Suomen ja Ranskan välinen kauppasopimus (3/1921) on solmittu vuonna
1922. Suomen ulkomaankaupan merkittäviin kumppaneihin lukeutuu Ranska.
Suomalainen paperiteollisuus on vahvasti vakiinnuttanut asemansa Ranskas-
sa ja yksi Suomen pääasiallisia vientituotteita maahan onkin paperi ja pahvi.
Muihin vientituotteisiin lukeutuu eri toimialojen erikoiskoneet, kemialliset aineet
ja tuotteet, metallit ja metallituotteet sekä sähkökoneet ja laitteet. Muun muas-
sa suomalaisella KONE- yhtiöllä, joka valmistaa hissejä ja liukuportaita, on
pitkä historia Ranskassa. Suomi puolestaan tuo Ranskasta mm. kemiallisia
23
aineita ja tuotteita, kuljetusvälineitä, elintarvikkeita ja juomia, teollisuuden ko-
neita ja laitteita, voimakoneita ja moottoreita sekä sähkökoneita. (Suomen ul-
koasianministeriö 2011; Kone 2015.)
3.2 Kulttuurisuhteet
Kulttuurisuhteet maiden välillä ovat vahvat. Juuret kulttuurisuhteelle on luotu jo
Suomen taiteen kulta-aikana, jolloin monet suomalaiset taiteilijat, muun muas-
sa Akseli Gallen-Kallela, lähtivät hakemaan oppinsa Pariisista. Suomen kult-
tuuriviennissä Ranskaa kiinnostaa erityisesti suomalainen elokuva, kirjallisuus,
musiikki ja tanssi. Suomalaisella elokuvalla on jo jalansija Ranskassa ja esi-
merkiksi Aki Kaurismäen elokuvat ovat pidettyjä ranskalaisten keskuudessa.
Myös Suomen koulujärjestelmä ja hyvä menestys PISA-tutkimuksissa (Prog-
ram for International Student Assessment) on kiinnostanut ranskalaisia.
(Suomen ulkoasiainministeriö 2011).
Suomi-instituutti, myös nimellä Suomen Ranskan instituutti, on nimensä mu-
kaisesti Suomen kulttuurikeskus Ranskassa. Instituutti sijaitsee Pariisissa ja
sen päätehtävänä on vahvistaa suomalaisen kulttuurin, tieteen ja yhteiskunta-
elämän tuntemusta Ranskassa (Suomen ulkoasiainministeriö 2011). Suomi-
instituutissa tehdään työtä Suomen ja Ranskan tiede- ja koulutusyhteisön ke-
hittämiseksi, ja siellä on taidetapahtumien ja järjestämiseen soveltuvat toimiti-
lat. Instituutti onkin aktiivinen kulttuuritapahtumien ja tieteellisten seminaarien
järjestäjä ja sen toiminta käsittää näyttelyitä, konsertteja, elokuvia, esittävää
taidetta ja lastenkulttuuria. Instituutti järjestää myös suomen kielen opetusta.
(Sierla 2009, 31; Institut finlandais 2015.)
3.3 Ranskan Team Finland - verkosto
Kauppa ja kulttuuri kulkevat usein käsi kädessä tästä esimerkkinä Team Fin-
land verkosto, joka kokoaa yhteen kauppa- ja kulttuurialojen toimijoita ja pal-
veluita maailmalla. Verkoston tarkoituksena on edistää suomalaisten yritysten
kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suo-
men maakuvaa ja se tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yri-
tysten kansainvälisen menestymisen tueksi. (Team Finland 2015.)
24
Ranskan Team Finland verkosto koostuu Suomen Pariisin suurlähetystöstä,
Finprosta, Suomen OECD-edustustosta ja Suomen Ranskan instituutista. Li-
säksi yhteyttä pidetään Ranskalais-suomaiseen kauppakamariin ja nuorkaup-
pakamariin. Tavoitteena on uusien ja innovatiivisten sektorien edistäminen ja
suomalaisten toimijoiden kiinnostuksen parantaminen Ranskasta markkina-
alueena. Suomen Pariisin suurlähetystön henkilökunnasta kolme toimivat
Team Finland-verkoston yhteyshenkilöinä Ranskassa. (Suomen ulkoasianmi-
nisteriö 2014d.)
4 EUROOPAN UNIONI
Euroopan unioni (myöhemmin unioni tai EU) perustettiin helmikuussa vuonna
1992 allekirjoittamalla Maastrichtin sopimus, joka astui voimaan vuoden 1993
lopulla (Suomi Euroopan unionissa 2002, 52). Euroopan unionin kaltainen
monikansallinen liitto ei ole syntynyt hetkessä, vaan sen juuret ovat peräisin
1950-luvulta, kun toisen maailmansodan runtelema Eurooppa oli nousemassa
jaloilleen sodan jälkeen. Haluttiin yhtenäistää Eurooppaa ja sen kansalaisia
ennaltaehkäisemään samoja konflikteja, jotka olivat aikaisemmin ajaneet eu-
rooppalaiset keskenään sotaan. Vuosikymmenien kulussa ja monien eri vai-
heiden kautta Eurooppaan on syntynyt taloudellinen ja poliittinen liitto, joka
tunnetaan Euroopan unionina. (Suomen ulkoasianministeriö 2014d.)
Euroopan unionin perustana toimivat oikeusvaltion periaatteet ja perussopi-
mus, jonka kaikki EU:n jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti ja demokraattisesti
sopineet yhdessä ja johon unionin kaikki toiminta perustuu. Perussopimuksel-
la tarkoitetaan alkuperäistä yhteisön perustamissopimusta sekä sitä muutta-
neita sopimuksia. Sopimukset määrittävät Euroopan unionin toiminnan peri-
aatteet, velvoitteet ja tavoitteet sekä antavat oikeudellisen perustan päätök-
senteolle. (Euroopan unioni s.a.; Ruonala 2008, 54.)
Alun perin yhteisöön on kuulunut vain muutamia jäsenmaita. Tällä hetkellä
edelleen laajenevaan Euroopan unioniin kuuluu yhteensä jo 28 jäsenmaata
(Alankomaat, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreik-
ka, Kroatia, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali,
Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska,
Tšekki, Unkari ja Viro), jotka kattavat suurimman osan Euroopan mantereesta
25
lukien mukaansa yli puoli miljardia Euroopan kansalaista. Ulkoministeriön
vuoden 2014 tilinpäätöksen (2015) mukaan, vuonna 2014 käynnistettiin Ser-
bian EU jäsenyysneuvottelut, Montenegron jäsenyysneuvottelut etenivät ja Al-
bania sai ehdokasmaa-aseman. (Euroopan Unioni b; Ulkoasiainministeriö
2015b.)
Euroopan unionin tehtäväkenttä on laaja, koska sen toiminnassa pyritään ot-
tamaan huomioon kaikki 28 jäsenmaata ja toimimaan oikeudenmukaisesti
kaikkia jäsenmaita kohtaan. Unionin tärkeimpien tehtävien voidaan kuitenkin
sanoa olevan:
Taata rauha, vapaus ja turvallisuus Euroopassa
Edistää ja turvata demokratiaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa ja maa-ilmassa
Vahvistaa Euroopan taloutta ja edistää yhteenkuuluvuutta kansallises-ti, alueellisesti ja paikallisesti kumppanuuksien kautta
Helpottaa eurooppalaisten kansalaisten liikkumista, asumista ja työs-kentelyä koko unionin alueella
Edistää tasa-arvoa ja erilaisuuden suvaitsevaisuutta Euroopassa
Lisätä ja mahdollistaa eurooppalaisten yhteistyötä yksilö-, paikallis-, alue- ja kansallisilla tasoilla, niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
Suojella Euroopan ympäristöä ja taistella ilmastonmuutosta vastaan
Auttaa Eurooppaa hyötymään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla globalisaatiosta
Varmistaa, että Euroopan ääni tulee kuuluviin maailmassa
Kuunnella kansalaisia, olla luotettava heidän näkökulmastaan sekä toimia läpinäkyvällä ja hajautetulla tavalla heidän puolestaan (Maa-seudun sivistysliitto 2015).
4.1 Suomi Euroopan unionissa
Suomi on kuulunut Euroopan unioniin vuodesta 1995 lähtien ja sen tehtävä jä-
senmaana on edistää unionin kehittämistä taloudellisena, poliittisena ja turval-
lisuusyhteisönä, jonka tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin
vahvistuminen. Unionin jäsenvaltiona Suomi osallistuu täysvaltaisesti myös
päätöksentekoon. EU:lla on yhteensä seitsemän virallista toimielintä, jotka
ovat Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto eli
ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin tuomioistuin, tilin-
tarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Jokaisella toimielimellä on
oma tehtävänsä. Jäsenyys tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden työskennellä
unionin toimielimissä. Suomessa näkyvimpiä vaikutuksia EU-jäsenyyden myö-
tä ovat olleet euron käyttöönotto ja liittyminen Schengen-alueeseen (ihmisten
26
vapaa liikkuvuus Euroopassa). (Suomen ulkoasianministeriö 2014c; Eurooppa
tiedotus 2014; Ruonala 2008, 140, 136.)
Suomen nykyinen pääministeri Alexander Stubb on seurannut Euroopan unio-
nin toimintaa poikkeuksellisen laajasti, sillä hän on työskennellyt EU:n eri toi-
mielimissä: neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja Euroopan komissiossa
(Ruonala 2008, 84). Pääministeri Stubbin mukaan EU-jäsenyys on vahvistanut
Suomen kansainvälistä asemaa, sillä Suomen kanta asioihin eli Suomen ääni
saadaan Euroopan unionin jäsenmaana paremmin kuuluviin kuin yksittäisenä
valtiona. Stubb sanoo Suomen olleen maailmankartalla eräänlainen harmaa
vyöhyke idän ja lännen välillä, mutta jäsenyyden myötä Suomesta tulleen sel-
keä osa länttä ja osa läntisiä institutionaalisia rakenteita. Juuri tämän ansiosta
Suomen ääni kuuluu huomattavasti voimakkaammin, ei vain pelkästään Eu-
roopassa, vaan Euroopan unionin kautta myös muualla maailmassa. (Ruonala
2008, 84.)
4.2 Euroopan unionin ulkosuhdehallinto
Euroopan Unionin laajentuessa, sen toiminnan edistämiseksi on syntynyt uu-
sia organisaatioita ja edustustoja. Vuoden 2011 alusta asti toiminnassa ollut
Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH), on unionin laajentuessa syntynyt organi-
saatio, jonka pääasiallinen tarkoitus on tehostaa ja johdonmukaistaa unionin
yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EUH on eräänlainen EU:n diploma-
tiaverkosto unionin ulkopuolisessa maailmassa (Ruonala & Pietilä 2014, 12).
Euroopan unionin ulkosuhdehallinto koostuu Brysselissä sijaitsevasta pääma-
jasta ja kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä sijaitsevista Eu-
roopan unionin edustustoista. EUH:n alaisuudessa toimivien EU-edustustojen,
tehtäviin kuuluu samankaltaisia tehtäviä kuin suurlähetystöillä, esimerkiksi ne
voivat tukea jäsenvaltioita konsuliavun tarjoamisessa EU-maiden kansalaisille.
(Ulkoasiainministeriö 2014b.)
Suomi edisti omalta osaltaan aktiivisesti Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon
perustamista, sillä sen mielestä EUH:n perustaminen avaisi uusia mahdolli-
suuksia pienille EU-jäsenmaille, joilla on rajalliset mahdollisuudet perustaa
omia edustustoja. (Sierla 2009, 14.)
27
5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN
Tässä luvussa tutustutaan opinnäytetyön taustaan sekä tarkoitukseen eli sel-
vitetään lukijalle, mikä aihevalinnan taustalla on ollut ja miksi kyseinen aihe on
valittu, jonka lisäksi perehdytään opinnäytetyön toteutukseen eli siinä käytet-
tyyn tutkimusvälineistöön, tutkimuksen kulkuun sekä aineiston analyysimene-
telmään.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, sillä
sen katsottiin soveltuvan parhaiten tutkimuksen laatuun sen kautta, mitä tut-
kimuksessa haluttiin selvittää. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisenä piirteenä
voidaan pitää aineiston keräämistä, ja sen tarkastelemista havaintoina yhdes-
tä tai muutamasta kohteeksi valitusta tapauksesta. Tämä tarkoittaa, että laa-
dullisen tutkimuksen avulla pyritään hankkimaan syvällisempi näkemys tutkit-
tavasta kohteesta sen ymmärtämiseksi. Laadullisen tutkimuksen tutkimustu-
loksia ei ole tarkoitus yleistää, vaan tuloksia tarkastellaan tutkimuksen koh-
teeksi valitun tapauksen kautta. Tämä taas tarkoittaa, että tulokset ovat ainut-
laatuisia. Vaikka laadullisen tutkimuksen tulokset ovat ainutlaatuisia, on poh-
jana kuitenkin Aristoteleen ajatus siitä, että yksityisessä toistuu yleinen.
(Alasuutari s.a; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 182.)
Saatuani varmistuksen harjoittelupaikasta Suomen Pariisin suurlähetystössä
kesällä 2014, kysyin alustavasti ohjaajaltani, voisiko opinnäytetyöhöni mahdol-
lisesti liittää suurlähetystössä suoritettavan harjoittelun sekä kiinnostukseni
Euroopan unionia kohtaan. Olimme ohjaajani kanssa yksimielisiä tämän ole-
van hyvä idea, jolloin myös idea tutkimuksen toteutuksesta laadullisena tutki-
muksena, sai alkunsa. Puhuimme ohjaajani kanssa myös siitä, että voisin
suurlähetystön toiminnan kautta alustavasti miettiä, miten EU olisi mahdollista
yhdistää tutkimukseen. Harjoitteluni suurlähetystössä loppuvuodesta 2014 oli
intensiivinen ja minulle uskottiin paljon työtehtäviä eikä aikani valitettavasti riit-
tänyt sekä harjoitteluun että opinnäytetyön kirjoittamiseen, kuten olin alun pe-
rin suunnitellut. Vaikka opinnäytetyön tutkimusosuutta en harjoittelun aikana
ryhtynyt konkreettisesti tekemään, tiesin koko ajan, kiireestä huolimatta, ha-
luavani yhdistää suurlähetystön toiminnan ja EU kiinnostukseni opinnäytetyön
tekoon. Työharjoitteluni aikana keräsin suurimman osan työssä käytetystä
sähköisestä lähdeaineistosta ulkoasianministeriön ja Suomen Pariisin suurlä-
hetystön osalta, koska tiesin, mistä etsiä ja mitä etsiä. Teoriaosuuden koko-
28
naisuus oli helpommin hahmoteltavissa ja sen sisältämä tieto oli helpompi
myös itse ymmärtää, kun oli saanut mahdollisuuden tutustua suurlähetystön
toimintaan 3,5 kuukauden ajan assistenttiharjoittelijana.
Laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen käytin aikaa noin kaksi kuukautta. To-
teutus piti sisällään erilaisten tutkimuksessa käytettävien dokumenttien ke-
räämisen, haastatteluiden laatimisen, niiden toteutuksen ja tulosten läpikäymi-
sen. Tähän tutkimuksen toteutuksen osuuteen ei kuitenkaan kuulu suurlähe-
tystössä suoritetun työharjoittelun aika, sillä en itse tutkimusta siellä tehnyt,
vaan keräsin lähdeaineistoa teoriaosuutta varten ja havainnoin asioita pitäen
mielessä harjoittelun ja opinnäytetyöni yhdistämisen.
5.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet
Tammikuussa 2015 löysin englanninkielisen artikkelin ”Do we still need em-
bassies?” (Gallaga 2013), jossa käsiteltiin suurlähetystöjen nykyistä merkitys-
tä sekä ajatuksia niiden tarpeellisuuden vähentymisestä. Etsiessäni tietoa
Suomen suurlähetystöjen toiminnan tärkeydestä en yllätyksekseni löytänyt ai-
heeseen liittyen aikaisempia tutkimuksia. Haku englannin ja ranskan kielellä
suurlähetystöjen merkityksestä yleisesti ei myöskään tuottanut tulosta. These-
uksesta etsimällä kuitenkin löysin opinnäytetöitä, joiden toimeksiantajana oli
toiminut jonkun maan suurlähetystö. Lukemani opinnäytetyöt eivät kuitenkaan
kertoneet suurlähetystön tehtävistä tai sen toiminnasta kuin ainoastaan yleis-
luontoisesti. Toisaalta ei yhdenkään lukemani opinnäytetyön tarkoitus ollut ol-
lut selvittää itse suurlähetystön toiminnan merkitystä. Tämä hämmästytti mi-
nua, mutta se oli myös se hetki, jolloin tutkimukseni tarkoitus selvisi minulle:
omassa opinnäytetyössäni haluan ehdottomasti selvittää suurlähetystön ny-
kyisen merkityksen, jonka kautta suurlähetystön toiminnan tärkeys mahdolli-
sesti myös selviää. Ajattelin, että tutkimusprosessin aikana olisi mahdollista
löytää myös syitä siihen, miksi suurlähetystöjen tarpeellisuudesta on syntynyt
keskustelua.
Palatakseni artikkeliin suurlähetystöjen nykyisestä merkityksestä, yhdysvaltain
ulkoministeriön entinen protokolla-asioiden virkamies Moira G Gallaga (2013)
kirjoittaa artikkelissaan ”Do we still need embassies?” Diplomat.com verk-
kosivuilla, suurlähetystöjen tarpeellisuudesta käydyistä keskusteluista, ja tuo
29
esille syitä, miksi suurlähetystöjen toiminnan tarpeellisuutta on kuluneiden
vuosien aikana kyseenalaistettu. Suurlähetystöjen tarpeen kyseenalaistami-
nen artikkelissa on luonut tutkimukselle teoriasuuntauksen ja sen, minkä ym-
pärille tutkimus on rakennettu.
5.2 Tutkimustehtävät
Suurlähetystön merkityksen selvittämiseksi tutkimuksessa haettiin vastauksia
seuraaviin kysymyksiin:
Mikä on ulkomaan edustuston merkitys?
Mikä on Pariisin suurlähetystön rooli ja sen tehtävät?
Mikä vaikutus Euroopan unionilla on edustustojen toimintaan?
Mitä mahdollisia uhkia suurlähetystöt joutuvat kohtaamaan?
Ilman yleistä tietoa ulkomaan edustuston, kuten suurlähetystön, toiminnasta
olisi vaikea käsitellä sen merkitystä. Suurlähetystön roolia ja tehtäviä olisi taas
vaikea hahmottaa kokonaisuutena ilman yleistä tietämystä siitä, mitä suurlä-
hetystön toimintaan kuuluu. Tämän asiaan liittyen täytyy kuitenkin muistaa, et-
tä suurlähetystön toiminnan painotuspisteet voivat kuitenkin vaihdella sen si-
jaintimaasta riippuen kuten aiemmin luvussa 2.3.2 edustustojen tehtävät mai-
nittiin. On myös selvää, että ilman tuntemusta Euroopan unionista ja sen teh-
tävistä, olisi vaikea ymmärtää, miksi sillä on merkitystä edustustojen toimin-
taan. Opinnäytetyön kokonaisuutta olisi hankalampi hahmottaa, jos edellä
mainittuihin asioihin ei olisi työn teoriaosuudessa tutustuttu. Tämä tarkoittaa,
että teoriaosuudessa käsitellyt asiat ovat myös osa tutkimustehtäviä, mutta ne
myös auttavat ymmärtämään tutkimustuloksia paremmin.
5.3 Tutkimusmenetelmät
Laadullisen tutkimuksen aineiston keräämisessä suositaan menetelmiä, joissa
tutkittavien kohteiden näkökulmat ja ”ääni” pääsevät esille. Tämä on mahdol-
lista toteuttaa monen erilaisen menetelmän avulla. Laadullisen tutkimuksen
yleisimmät aineistonhankintamenetelmät ovat haastattelu, havainnointi, kysely
ja erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto (Tuomi & Sarajärvi 2002, 73). Me-
netelmiä ei tarvitse käyttää erillään toisistaan tutkimusta tehdessä, vaan pi-
30
kemminkin niitä käytettäisiin joko vaihtoehtoisina, rinnakkain tai eri tavoin yh-
disteltynä tutkittavan ilmiön ja tutkimusresurssien mukaan. Mitä vapaampi tut-
kimusasetelma on, sitä luontevampaa on käyttää esimerkiksi havainnointia ja
keskustelun kaltaisia avoimia haastatteluja aineistonhankinnan menetelminä.
Sen sijaan mitä formaalimpi ja strukturoidumpi tutkimusasetelma on, sitä
enemmän edellytetään kokeellisia menetelmiä ja strukturoituja kyselyjä. Tä-
män tutkimuksen käytännön toteutukseen käytettiin kolmea laadulliselle tutki-
mukselle ominaista aineistonkeruumenetelmää: haastattelua, havainnointia ja
valmiita aineistoja (erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto). Menetelmät eli
metodit valikoituivat tutkimuksen luonnetta ajatellen. (Hirsjärvi, Remes & Saja-
vaara 2013, 164; Tuomi & Sarajärvi 2002, 73.)
Haastattelun merkittävänä etuna muihin tiedonhankintamuotoihin verrattuna
on, että aineiston keruuta voidaan säädellä joustavasti tilanteen edellyttämällä
tavalla ja vastaajia myötäillen. Sen avulla on tarkoitus saada selville se, mitä
henkilöt ajattelevat, tuntevat ja uskovat eli mitä tutkittavat ovat havainneet tut-
kittavaan ilmiöön liittyen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 212). Puoles-
taan havainnointi (observointi) on tiedonhankintamenetelmä, jonka avulla
saadaan tietoa, toimivatko ihmiset kuten he sanovat toimivansa ja mitä todella
tapahtuu. Havainnoinnin merkittävin etu onkin, että sen avulla saadaan väli-
töntä ja suoraa tietoa esimerkiksi organisaation toiminnasta. Jokaisen tutki-
musongelman ratkaisuun ei tarvitse kuitenkaan itse kerätä aineistoa alusta al-
kaen ja laadullisessa tutkimuksessa on myös mahdollista käyttää valmiita ai-
neistoja. Esimerkiksi opinnäytetyönarvo ei nouse eikä laske sen mukaan, mi-
ten tutkimuksen aineisto on hankittu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013,
186). Valmiit aineistot vain harvoin soveltuvat käytettäväksi sellaisenaan ja nii-
tä on muokattava sellaiseen muotoon, joka oman tutkimuksen kannalta on pa-
rasta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 205, 202, 212, 186.)
5.4 Tutkimuksen kohdejoukko ja tutkimuksen toteuttaminen
Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskohteeksi tulee ottaa ne, keitä tutkimuk-
sen aihe koskettaa tai jos sellaisia ei ole, ne ketkä tietävät aiheesta eniten.
Tutkimukseen haastattelin suurlähetystön työntekijöitä antamaan asiantuntijan
näkemys aiheeseen, sekä tavallisia kansalaisia eli suurlähetystön ulkopuolisia
henkilöitä antamaan kansalaisen näkemys aiheeseen liittyen. Ajatuksena se,
31
että suurlähetystön työntekijöiden kautta tutkitaan ja selvitetään suurlähetys-
tön toimintaa ja tehtäviä, kun taas tavallisten kansalaisten avulla haetaan vas-
tauksia suurlähetystöjen toiminnan tarpeellisuuteen nykypäivänä. Suurlähetys-
tön merkitystä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: suurlähetystön
työntekijän sekä tavallisen kansalaisen.
Tutkimukseen haastattelin yhtä suurlähetystön työntekijää sähköpostin väli-
tyksellä sekä hyödynsin Yle Areena- verkkosivuilta löytyvän suurlähetystön
työntekijän haastattelua (Kinnunen 2014) ja ulkoasianministeriön julkaisemaa
vuoden 2014 tilipäätöstä (2015) valmiina aineistona. Työntekijöiden haastatte-
lujen avulla suurlähetystössä työskentelevien asiantuntemus on saatu tutki-
muksessa käyttöön. Lisäksi haastattelin kasvokkain myös neljää suurlähetys-
tön ulkopuolista henkilöä, joiden avulla saatiin kansalaisen näkemys suurlähe-
tystöön ja sen toimintaan liittyen eli keihin suurlähetystön toiminta vaikuttaa.
Havainnoinnin avulla minun oli mahdollista kerätä arvokasta ja monipuolista
aineistoa tutkimuksen aihepiiristä paikan päältä ja se auttoi myös tutkimusky-
symysten muodostamisessa.
Sähköpostihaastattelu oli yksilöhaastatteluna toteutettu teemahaastattelu, joka
noudatti strukturoitua haastattelukaavaa, jossa kysymykset oli laadittu ja jär-
jestetty teemoiksi tutkimuksen teoriaosuuteen perehtymisen avulla (Sähkö-
postihaastattelulomake Liite 1). Täydentämään työntekijän näkökulmaa tutki-
muksessa käytettiin myös valmiina aineistona, YLE Areena verkkosivuilta löy-
tyvää, Pariisissa sijaitsevan suurlähetystössä työskentelevän Jouko Leinosen
haastattelua (Kinnunen 2014). Haastattelijalla oli valmiit kysymykset tiettyyn
aihepiiriin liittyen. Kasvokkain suoritetut haastattelut olivat yksilöhaastatteluina
toteutettuja teemahaastatteluja, jotka noudattivat puolistrukturoitua haastatte-
lukaavaa. Haastattelun teemat oli etukäteen päätetty ja kysymysten aihepiirit
olivat tutkimuksen pääaiheen mukaisia. Itse tehtyjen haastattelujen haastatel-
tavien nimiä ei julkaistu. Haastattelumuodoksi valikoitui teemahaastattelu, sillä
se mahdollisti aiheen yksityiskohtaisemman ja syvällisemmän tarkastelun, jo-
ka oli tärkeää tutkimuksen laatua ja tarkoitusta ajatellen. (Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara 2013, 206, 208, 210.)
Havainnointi toteutui kenttätutkimuksena suurlähetystössä, assistenttiharjoitte-
lijana työskennellessä osallistuvana havainnointina ja valmiita aineistoja eli ul-
koministeriön vuoden 2014 tilinpäätöstä (2015) ja valmista suurlähetystön
32
työntekijän radiohaastattelua, käytin täydentämään tutkimuksessa etsittävien
kysymyksien vastauksia. Valmiita aineistoja muokkasin tutkimukseen sopiviksi
tavalla, jolla ne täydensivät tutkimuksessa esitettyihin kysymyksiin saatuja
vastaksia, jolloin ne olivat minulle mahdollisimman hyödyllisiä tutkimuksen
kannalta.
5.5 Tutkimusmenetelmän luotettavuus
Tutkimustyötä tarkasteltaessa pyritään arvioimaan sen luotettavuutta. Vaikka
tutkimusta tehdessä pyritäänkin välttämään virheiden syntymistä, silti tutki-
mustulosten luotettavuus ja pätevyys yleensä vaihtelevat (Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara 2013, 231). Tätä varten on kehitetty reliaabelius ja validius kuvaa-
maan tutkimuksessa tuotetun aineiston luotettavuutta ja pätevyyttä. Reliaabe-
lius (luotettavuus) osoittaa, kuinka luotettavasti ja toistettavasti, tutkimuksessa
käytetty mittausmenetelmä mittaa haluttua ilmiötä. Tutkimuksen reliabiliteettia
voidaan tämän perusteella arvioida esimerkiksi toistomittauksilla eli teettämäl-
lä sama tutkimus kahdesti ja tämän jälkeen vertailemalla saatuja tuloksia. Tu-
losten ollessa samanlaiset, voidaan tutkimuksen todeta olevan reliaabeli. Vali-
diteetti (pätevyys) osoittaa, kuinka hyvin käytetyt tutkimusmenetelmät mittaa-
vat sitä ominaisuutta, mitä on ollut tarkoitus mitata. Aineiston voidaan sanoa
olevan validi, kun tutkimuksen kohderyhmä ja kysymykset ovat oikeat. (Hirs-
järvi, Remes & Sajavaara 2013, 231- 232.)
Sähköpostihaastattelussa opinnäytetyön tarkoitus kerrottiin sekä selvitettiin,
miksi asiaa oli käyty tutkimaan. Samassa viestissä oli haastateltavan kysy-
mykset, joihin haettiin vastausta. Kasvokkain tehtyjen haastattelujen kysymyk-
siä tai teemoja ei annettu haastateltavien tietoon etukäteen, mutta opinnäyte-
työn aihepiiri oli jo valmiiksi tiedossa. Haastattelussa edettiin teema kerrallaan
ja lisäkysymyksiä esitettiin auttamaan haastateltavaa tai selventämään hänen
antamaa vastaustaan. Lopuksi pyydettiin yhteenveto haastattelusta. Molem-
milta haastateltavilta osapuolilta kysyttiin samat kysymykset, mutta esitetyt li-
säkysymykset riippuivat haastateltavien vastauksista. Haastatteluissa (sähkö-
postihaastattelu ja kasvokkain tehdyt haastattelut) esitettyjen kysymysten laa-
jojen vastausmahdollisuuksien takia ei ollut mahdollista taata, että kaikkiin ky-
symyksiin olisi saatu täysin verrattavissa olevat vastaukset. Kysymykset oli
pyritty laittamaan yksiselitteiseen ja ymmärrettävään muotoon, jotta vastaami-
33
nen olisi mutkatonta, mutta ei nostanut esiin tarkkoja asioita, joista tulisi kes-
kustella.
Kasvokkain tehtyjen haastatteluiden ehdottomasti parhaana puolena oli väli-
tön kontakti haastattelijan ja haastateltavien välillä. Haastateltaville oli helppo
esittää täsmentäviä kysymyksiä, jolloin heidän vastauksistaan tulivat laajem-
mat ja monipuolisemmat. Sähköpostihaastattelussa samanlaista mahdollisuut-
ta ei ollut, mutta sen parhaana puolena oli vastausten tarkkuus ja valmis kirjal-
linen muoto.
5.6 Aineiston analysointi
Tutkimusaineiston analyysi alkaa jo tutkijan itse tekemistä havainnoista aineis-
ton hankinnan aikana, vaikka tavallisesti kuitenkin ajatellaan, että analyysi
tehdään vasta sen jälkeen kun aineisto on kerätty ja järjestetty. (Hirsjärvi, Re-
mes & Sajavaara 2013, 223.)
Haastatteluaineisto kirjoitettiin puhtaaksi ja sitä lukemalla useampaan kertaan
ryhmiteltiin vastaukset tutkimuskysymysten alle. Koska haastateltavia oli vain
viisi, en aikonut ryhtyä kokoamaan pelkistettyjä ilmauksia ja kategorioimaan ja
luokittelemaan aineistoa, vaan halusin käyttää esimerkkeinä lainauksia haas-
tatteluista. Vastaukset kuitenkin kerääntyivät epätasaisesti kysymyksien alle,
joten päädyin lopulta luokittelemaan osan aineistosta ja luomaan erilliset kuvi-
ot suurlähetystön roolista ja tehtävistä (kuvio 1) sekä diplomaatin työnkuvasta
(kuvio 2) tiivistääkseni aineistoa ja selkeyttämään sitä. Radiohaastattelun ana-
lysoin samoin, Kuuntelin haastattelun useampaan kertaan ja litteroinnin jäl-
keen etsin sieltä vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Käytin Ulkoministeriön vuoden 2014 tilinpäätöstä (2015) analysoidessani do-
kumenttianalyysiä ja esitin ko. kysymykset aineistolle, jonka pohjalta poimin
vastaukset aineistosta. Dokumenttien eli valmiiden aineistojen käyttäminen
tutkimusaineistona on vaihtoehto sille, että aineisto kerätään esimerkiksi haas-
tattelun tai kyselylomakkeen avulla. Valmiin aineiston käyttö on joskus paras
keino saada kootuksi tietoa jostakin tietystä aiheesta (Anttila 1998).
34
6 TULOKSET
Tässä opinnäytetyön osiossa käydään läpi tutkimuksen haastattelujen, valmii-
den aineistojen ja osallistuvan havainnoinnin kautta saadut tulokset. Tutkimus
aineistoa haastattelujen osalta voi kertyä runsaasti, vaikka haastatteluja ei it-
sessään olisi montaa. Tämä tarkoittaa, että aineistoa voi syntyä enemmän
kuin tarve vaatii. Esimerkiksi koska tämän tutkimuksen kasvokkain tehdyt
haastattelut suoritettiin keskustellen ja haastateltava saattoi poiketa aiheesta
kertomansa esimerkin kautta, aineistoa kertyi tarvetta enemmän. Lisäksi jo-
kaisella haastateltavalla oli erilaiset taustat ja kokemusta eri aihepiireistä ja
tämän takia aineistoa kertyi epätasaisesti teemojen alle. Kaikkea haastatte-
luissa syntynyttä materiaalia ei tutkimuksessa analysoida, sillä sitä ei pystytty
kokonaan hyödyntämään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 237.)
6.1 Taustatiedot
Tutkimukseen kasvokkain haastateltujen alle 30-vuotiaiden kansalaisten tiedot
(taulukko 1): Kansalainen A 26-vuotias mies, hän on sosionomiksi valmistu-
nut (AMK) lastentarhanopettaja Espoosta ja Kansalainen B 21-vuotias nai-
nen, hän on media-assitenttiopiskelija Varkaudesta. Tutkimukseen kasvokkain
haastateltujen yli 50-vuotiaiden kansalaisten tiedot (taulukko 1): Kansalainen
C oli 57-vuotias nainen, hän on trukkikuski sekä tiiminvetäjä Savonlinnasta ja
Kansalainen D oli 60-vuotias mies, hän on rakennusinsinööri ja myös Savon-
linnasta. Kasvokkain tehdyt haastattelut toteutettiin toukokuun 2015 alussa
Savonlinnassa. Haastattelujen ajankohta valikoitui haastateltavien aikataulun
mukaan. Kaikki haastattelut suoritettiin iltapäivällä haastateltavan henkilön ko-
tona, jonka katsottiin olevan rauhallinen ja neutraali ympäristö haastattelujen
tekemiseen, jossa mahdollisten häiriöntekijöiden riski olisi pieni. Haastattelulle
en asettanut tarkkaa aikarajaa, mutta arvioin sen kestävän puolisen tuntia.
Haastattelut tallennettiin älypuhelimen äänityssovelluksella ja niiden kesto oli
noin 20 minuuttia. Haastattelut sujuivat ongelmitta, eikä häiriöntekijöitä haas-
tattelutilanteen aikana ollut. Haastattelutilanne itsessään oli rento, mutta asial-
linen ja esitettyihin kysymyksiin saatiin laaja-alaiset vastaukset. Äänitallenteet
litteroin heti haastattelujen jälkeen ja tekstin analyysi aloitettiin sen perään.
Kirjallista aineistoa tutkimusta varten litteroinnin jälkeen syntyi noin reilut seit-
semän sivua.
35
Tutkimukseen sähköpostitse haastateltu suurlähetystön työntekijä, Työntekijä
(taulukko 1) oli nainen, hän on 39-vuotias diplomaatti Pariisista, jonka työnimi-
ke suurlähetystössä on lähetystöneuvos. Hänen työnkuvaansa suurlähetys-
tössä kuului Suomen ja Ranskan kahdenväliset suhteet. Suurlähetystön työn-
tekijöiden haastattelujen toteutuksessa, viidelle suurlähetystön työntekijälle lä-
hetettiin sähköpostia opinnäytetyöstä, jossa kerrottiin aiheen liittyvän suurlä-
hetystöjen toimintaan. Sähköpostissa kerrottiin opinnäytetyöstä ja sen tutki-
muskohteesta ja tarkoituksesta. Lisäksi sähköpostissa oli valmiiksi haastatte-
lukysymykset, joihin haettiin vastausta. Sähköpostin saaneista neljä vastasi
annetun aikamäärän sisällä ja heistä yksi vastasi sähköpostissa esitettyihin
kysymyksiin. Valmiina aineistona tutkimuksessa käytetyn Yle Areenasta löyty-
vän radiohaastattelun (Kinnunen 2014) henkilö, oli suurlähetystössä työsken-
televä ministeri, diplomaatti Jouko Leinonen (taulukko 1) Pariisista. Radio-
haastattelun ajankohta oli syksy 2014, jolloin olin harjoittelijana Suomen Parii-
sin suurlähetystössä.
Taulukko 1. Laadulliseen tutkimukseen haastateltujen ja valmiina materiaalina käytetyn radiohaastattelun henkilöiden tiedot.
Haastateltavat Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammatti Työnimike:
Kansalainen A Mies 26 Espoo Lastentarhan-
opettaja
Lastentarhan-
opettaja
Kansalainen B Nainen 21 Varkaus Opiskelija -
Kansalainen C Nainen 57 Savonlinna Trukkikuski Tiiminvetäjä
Kansalainen D Mies 60 Savonlinna Rakennus-
insinööri
Rakennus-
insinööri
Työntekijä Nainen 39 Pariisi Diplomaatti Lähetystö-
neuvos
Jouko Leinonen
(radiohaasattelu)
Mies - Pariisi Diplomaatti Ministeri
Osallistuva havainnointi toteutettiin assistenttiharjoittelijana suurlähetystös-
sä. Assistenttiharjoittelijan työnkuva suurlähetystössä koostui muun muassa
suomen- ja ranskankielisestä kirjeenvaihdosta, tapaamis-, kokous- ja edustus-
tilaisuuksien käytännönjärjestelyistä sekä muista toimistotehtävistä. Työtehtä-
viin kuului Suomea koskeviin tiedusteluihin vastaaminen ja suurlähetystön pu-
36
helinvaihteen hoitaminen. Näiden tehtävien lisäksi suurlähetillään assistentin
avustaminen ja edustuston muiden virkamiesten assistenttien sijaisena toimi-
minen oli osana työtehtäviä. Havainnointia en päässyt itse tutkimuksessa
hyödyntämään haluamallani tavalla, mutta työtehtävien ja kokemukseni kautta
kerääntynyttä aineistoa pystyin hyödyntämään työntekijöiden haastatteluja
purkaessa. Heidän vastauksiaan oli helpompi ymmärtää ja sijoittaa konteks-
tiin.
Valmiina aineistona käytetty, ulkoministeriön julkaisema vuoden 2014 tilin-
päätös (2015) sisältää seuraavat osuudet: toimintakertomus, talousarvion to-
teumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot. Tilin-
päätöksen eri osuuksista tässä tutkimuksessa käytin toimintakertomusta, jos-
sa käytiin läpi muun muassa kansalaispalveluiden vaikuttavuutta sekä Suo-
men edustustoverkon toiminnallista tehokkuutta.
6.2 Ulkomaan edustuston (suurlähetystön) merkitys
Haastattelemillani alle 30-vuotiailla kansalaisilla ei ollut aivan selvää mieliku-
vaa siitä, mitä suurlähetystö tarkoitti tai mitä se merkitsee. Kysymyksen kuul-
lessaan he miettivät hetken ja vastasivat hieman epäröiden suurlähetystön
tarkoittavan jonkinlaista tietyssä maassa toimivaa laitosta, joka edustaa omaa
maataan ja hoitaa maiden välisiä suhteita. Haastattelemani yli 50-vuotiaat
kansalaiset pystyivät pienen pohdinnan jälkeen kertomaan minulle lyhyesti ja
ytimekkäästi suurlähetystön tarkoittavan edustustoa ulkomailla.
Kansalainen A: ”Suurlähetystö tarkoittaa sellaista tietyssä maassa toimivaa
instituuttia, joka vastaa kansainvälisistä suhteista ja se liittyy siihen maahan
missä esimerkiksi Suomen suurlähetystö sijaitsee.”
Kansalainen B: ”Suurlähetystö tarkoittaa jossain toisessa maassa olevaa
oman maan laitosta, joka hoitaa tärkeitä asioita oman maan kannalta ja myös
oman maan ja sen maassa missä se on, välisiä suhteita.”
Kansalainen C: ”Mitä ensimmäisenä tulee mieleen on, että suurlähetystö on
edustusto. Eli siis Suomen edustusto ja tietenkin ulkomailla.”
Kansalainen D: ”Se on Suomen edustusto maailmalla, joka hoitaa Suomen
asioita.”
37
Kaikki osapuolet kokivat suurlähetystön jollain tapaa vaikeasti lähestyttäväksi
eikä itselleen ollenkaan läheiseksi. Ei osattu sanoa, mitä hyötyä suurlähetys-
tön toiminnasta voisi mahdollisesti olla omalle kohdalle. Kansalaisen A mieles-
tä suurlähetystö jo sanana sai sen kuulostamaan vaikeasti lähestyttävältä ja
Kansalainen D kertoo oman kuvan suurlähetystön toiminnasta olevan epäsel-
vä.
Kansalainen A: ”Tulee sellainen fiilis, että mitä sieltä muka itse saisin kun ne
siellä tekee töitä sellaisissa asemissa olevien ihmisten kanssa”.
Kansalainen A: ”Kun pitää itseään tavan kansalaisena niin suurlähetystö kuu-
lostaa ja tuntuu asialta, joka on jossain tuolla ”kaukana korkealla” mihin ei ulo-
tu.”
Kansalainen D: ”Kyllähän se kuva siitä toiminnasta epäselvä on kokonaisuu-
dessaan. Suurlähetystön tehtävä ei ole koskaan oikein valjennut, enkä ole
koskaan selvittänyt, kun en ole koskaan tarvinnut suurlähetystön palveluita.”
Hetken pohdintojen jälkeen kansalaisten mielestä suurlähetystöllä voisi kui-
tenkin olla apua heille esimerkiksi ulkomaille matkustaessa jos siellä tulisi vas-
taan jonkinlainen hätätilanne.
Kansalainen A: ”Jos joutuisin johonkin tosi hankalaan tilanteeseen ulkomailla
ja tietäisin, että siellä on Suomen suurlähetystö, niin etsisin suurlähetystön
puhelin numeron ja soittaisin sinne kysyäkseni mitä kuuluisi tehdä.”
Kansalainen B: ”Tai jos vaikka olisin ulkomailla ja lompakko varastettaisiin tai
jotain sellaista niin ehkä silloin ottaisin yhteyttä Suomen suurlähetystöön siellä
maassa missä olen.”
Kansalainen C: ”No tuo tulee mieleen nyt heti ensimmäisenä eli kaikki matkus-
tamiseen liittyvät asiat. Eihän siellä normaali ihminen mitä tee, kun ei sellaisia
kaikkia valtion juttuja tarvitse miettiä.”
Kansalainen D: ”Jos jollain Suomen kansalaisella on hätä ulkomailla, suurlä-
hetystö on varmasti se paikka siellä maassa missä ollaan, minne sitten ote-
taan yhteyttä.”
38
6.3 Suomen Pariisin suurlähetystön rooli ja tehtävät ja diplomaatin työnkuva
Kysymyksestä suurlähetystön tehtävistä, alle 30-vuotiaille kansalaisille tuli heti
mieleen asioista tiedottaminen puolin ja toisin, etenkin politiikkaan liittyvissä
asioissa. He eivät sen kummemmin osanneet tarkentaa vastaustaan asioiden
tiedottamisen suhteen. Yli 50-vuotiaat kansalaiset puolestaan mainitsivat
Suomen kansalaisten auttamisen hätätilanteessa ulkomailla, joka tuli esille
myös haastatellun työntekijän vastauksessa. Yllätyksekseni yli 50-vuotiaat
kansalaiset eivät maininneet poliittisia asioita suurlähetystön tehtäviin liittyen
kuten alle 30-vuotiaat kansalaiset. Yhteisenä tekijänä jokaisen haastattelema-
ni kansalaisen mielestä, myös maiden välisten suhteiden hoitaminen kuului
suurlähetystölle. Kansalaiset eivät kuitenkaan osanneet sen tarkemmin sel-
ventää vastauksiaan. Suurlähetystön työntekijä puolestaan asiantuntijana an-
toi hyvin tarkan vastauksen Suomen Pariisin suurlähetystön roolista ja tehtä-
vistä, joihin kuului tärkeänä osana asioiden tiedottaminen sijaintimaasta Suo-
meen, jonka myös kaikki haastatellut kansalaiset mainitsivat.
Työntekijä: ”Suurlähetystön päätetehtävät ovat Ranskan ulko,- talous- ja sisä-
politiikan analysointi ja siitä raportointi. Suurlähetystön keskeinen tehtävä on
edistää aktiivisesti suomalaisten etuja Ranskassa esimerkiksi vientiä edistävi-
en yritys- ja kulttuuritapahtumien kautta. Suurlähetystö edistää Suomelle tär-
keitä kysymyksiä ja kantoja vaikuttamalla ranskalaisiin päättäjiin.”
Suurlähetystön työtekijä kertoi myös, että Ranskan lisäksi suurlähetystö seu-
raa EU-politiikan aloja Ranskan ja Suomen näkökulmasta sekä kansainvälisen
tilanteen kehittymistä ja siitä raportoidaan sekä Suomen että Ranskan näkö-
kulmasta. Työntekijä selventää vielä suurlähetystön toimintaa:
Työntekijä: ”Ranskan laaja-alainen seuranta, sen kantoihin vaikuttaminen, ra-
portointi keskeisistä EU-aiheista ja sisä- ja ulkopoliittisista kysymyksistä sekä
laadukkaat asiakaslähtöiset kansalaispalvelut, mm kansalaistiedotus. Rans-
kan aktiivinen rooli mm. maailman kriisialueilla ja maissa, joissa Suomella ei
ole omia kontakteja tai suurlähetystöjä antaa merkittävää lisäarvoa Suomelle-
kin tiedonsaannin ja tilanneanalyysin suhteen. Samoin Ranska on keskeinen
YK:n turvaneuvoston jäsen ja senkin takia yhteistyö Ranskan kanssa on tär-
keää.”
39
Yksityiskohtaisemmin suurlähetystön tehtäviin liittyvistä asioista kansalainen A
antoi myös esimerkin, jossa hänen mielestään suurlähetystön tehtäviin kuuluu
oman maan päättäjien vierailuiden käytännön asioiden järjestäminen. Saman
asian mainitsi myös kansalainen C, tosin hän mainitsi valtiovierailuun liittyvin
asioiden hoitamisen diplomaatin työnkuvaan liittyvissä asioissa kun kysyin hä-
nen näkemystään diplomaatin työstä.
Kansalainen A: ”Joidenkin päättäjien vierailut, siihen liittyvät kaikki käytännön
asiat. Suurlähetystö toimii sen henkilön, joka niitä asioita tulee hoitamaan tu-
kena siellä. Ettei sen henkilön tarvitse vaan ”pölähtää” siihen maahan hoita-
maan asioita, vaan siellä on ihmisiä, jotka tietää siitä mitä ja miten siellä kuu-
luu asioita tehdä tekemään ja on sitä varten siellä.”
Kansalainen C: ”Ja esimerkiksi hoitaa tälläisiä valtion vierailuita, kun tullaan
Suomesta käymään, niin eikö ne hoida niitä asioista. Varmaan hoitaa aikatau-
luja ja isompia suuntaviivoja vierailuun liittyen, eihän ne tietysti kykene siitä
hoitamaan.”
Työharjoitteluni aikana Suomen Pariisin suurlähetystössä vieraili esimerkiksi
Suomen pääministeri Alexander Stubb. Suurlähetystön tehtävä tosiaan oli vie-
railun käytännön asioiden hoitaminen, johon kuului esimerkiksi vierailun aika-
taulun kääntäminen sekä suomeksi että ranskaksi ja vierailusta oleellisen tie-
don lähettäminen eteenpäin asiaa koskeville tahoille ja henkilöille. Kuvaan 7
on koottu haastateltujen kansalaisten ajatukset sekä suurlähetystön työnteki-
jän vastaus suulähetystön tehtävistä ja roolista.
40
Kuva 7. Suurlähetystön tehtävät ja rooli haastateltavien mukaan
Kenelläkään haastattelemistani kansalaisista ei ollut selkeää mielikuvaa siitä,
mitä diplomaatin työ pitää sisällään. Kysymys diplomaatin työnkuvasta ja teh-
tävistä sai kansalaisista A:n hämilleen, sillä hänellä ei ollut minkäänlaista ku-
vaa siitä, mitä diplomaatin työhön voisi kuulua. Esitin lisäkysymyksen siitä,
keitä hänen mielestään suurlähetystössä työskentelee, jolloin hän mainitsi
suurlähettilään. Suurlähettilään toimenkuvaan hän kertoi omasta mielestä kuu-
luvan kansainvälisten suhteiden hoitamisen ja tapaamisissa ja lounailla käy-
misen. Kansalainen B ajatteli diplomaatin työhön myös liittyvän tapaamiset ja
Suomen edustaminen erilaisissa tilaisuuksissa ja hänellä oli myös mielikuva
siitä, että diplomaateilla on paljon etuoikeuksia muihin nähden. Samaa mieltä
diplomaattien ns. ”etuoikeuksista” oli myös kansalainen D. Puolestaan kansa-
41
lainen C, päätyi haastattelun aikana pohdiskelemaan sitä, mitä diplomaatin työ
oikeastaan pitää sisällään.
Kansalainen B: ”Itsellä on sellainen kuva, että diplomaateilla on hirveästi oike-
uksia kun on se diplomaattinen koskemattomuus.”
Kansalainen D: ”Ensimmäisenä tulee mieleen, että jos autossa on diplomaatti
kilvet niin ne voi sitten käyttäytyä niin kun ”lain suojattomat”. No… diplomaatin
työhän on varmasti hyvin pitkälti tällästä edustuksellista.”
Suurlähetystön haastattelemani työntekijä ja Jouko Leinonen kertovat mo-
lemmat diplomaatin työn koostuvan erilaisista tapaamisista ja tiedon välittämi-
sestä eteenpäin aivan kuten kansalaiset mainitsivat haastatteluissaan. Leino-
nen kuvaa diplomaatin työtä toimittajan työhön ja selventää diplomaatin arjen
olevan, että käydään jatkuvasti tapaamisissa ja että 90 %:a työstä on toimisto-
työtä. Leinonen kertoo haastattelussaan, että tietoja siitä, mitä Ranskassa aja-
tellaan asioista ja mitä siellä tapahtuu, kerätään kolmesta eri pääpisteestä: ul-
koasianministeriöstä, presidentin kansliasta ja pääministerin toimistosta. Näi-
den kolmen pääpisteen lisäksi tietoa hankitaan myös muista ministeriöistä.
Haastattelemani työntekijä kertoo myös tapaamisista viranomais- ja tutkijata-
hojen sekä muiden kollegojen kanssa. Työntekijä tarkentaa myös diplomaatin
työtehtävien olevan erikoistumista vaativia asiantuntijatehtäviä sekä ulkominis-
teriön perinteisillä sektoreilla että muiden ministeriöiden toimialalla.
Jouko Leinonen: ”Arkipäivää on, että käydään jatkuvasti tapaamisissa, joissa
kuullut asiat, laitetaan paperille ylös mahdollisimman selkeästi, niin kuin toimit-
tajatkin tekevät, ja lähetetään eteenpäin.
Työntekijä: ”Nopea tiedonvälitys ja analysointi ajankohtaisista asioista Suo-
meen eli ulkoministeriöön, josta tieto välitetään kansalaisille muodostaa tehtä-
vän ytimen.”
Kuvaan 8 on koottu kerätyn aineiston eli kansalaisten haastattelujen ja suurlä-
hetystön työntekijöiden haastattelujen pohjalta diplomaatin työtehtävät.
43
6.4 Euroopan unionin vaikutus suurlähetystön toimintaan
Haastattelemani suurlähetystön työntekijä kertoo Euroopan unionin vaikutuk-
sesta suurlähetystön toimintaan, kun taas Leinonen puolestaan kertoo siitä,
miten EU:n jäsenmaina Suomen ja Ranskan kahdenväliset suhteet ovat erityi-
sen hyvät, minkä vuoksi tiedonkulku maiden välillä hoituu mutkattomasti. Eri-
tyisen hyviin kahdenvälisiin suhteisiin on Leinosen mielestä vaikuttanut myös
se, että EU on lähentänyt ranskalaisten ja suomalaisten välejä.
Työntekijä: ”EU koordinoi yhteisiä tapaamisia joistakin tärkeistä aiheista
Ranskan viranomaistahojen kanssa (tämä ei kuitenkaan korvaa kahdenvälisiä
tapaamisia). Lisäksi kokousagenda Brysselissä (ks. käsitteet) rytmittää työtä
myös Ranskassa: Ranskan kantoihin vaikutetaan ja niitä analysoidaan sekä
raportoidaan ennen ministeri- tai päämiestason kokouksia EU:ssa Suomen
päätöksenteon helpottamiseksi.”
Jouko Leinonen: ”Suomen ja Ranskan suhteet ovat erityisen hyvät. Ollaan
EU:n jäsenmaa kuten Ranskakin ja kuulumme euroalueeseen, joten tietoa saa
aina kun sitä tarvitsee.”
Jouko Leinonen: ”Suomi on tunnetumpi Ranskassa kuin 20 vuotta sitten,
EU:hun liittyminen on vaikuttanut tähän, se on lähentänyt ranskalaisia ja suo-
malaisia.”
6.5 Mahdolliset uhat suurlähetystölle
Esitin kysymyksen mahdollisista uhkista suurlähetystöihin kohdistuvista uhkis-
ta ja kansalaisten ajatuksista niistä. Alle 30-vuotiaista kansalaisista kansalai-
nen B ei osannut vastata kysymykseen ja kansalaiselle A tuli mieleen, että in-
ternetin käyttö on voinut vähentää suurlähetystön tarvetta asioiden tiedottaja-
na. Sama kysymys toi yli 50-vuotiaille kansalaisille mieleen suurlähetystöjä
kohtaan järjestettävät hyökkäykset. Kansalainen D mainitsi myös etsivänsä
paljon tietoa netistä esimerkiksi matkustamiseen liittyen, mutta hän ei ottaisi
suurlähetystöön yhteyttä vaan etsisi tiedon itse, vaikka tiesikin, että suurlähe-
tystöt julkaisevat matkustustiedotteita.
44
Kansalainen A: ”Kun esimerkiksi suurlähetystön tehtävä on tiedottaa sen
maan missä se on, niin niistä asioista Suomeen, eikös sen saman tiedon voi
periaatteessa löytää netistä jo.”
Kansalainen B:”Vaikea kysymys, ei kyllä nyt itselle tule mitään mieleen.”
Kansalainen C: ”Onhan ne tietysti aika silleen riskialttiita, jos jotain väkivalta
iskuja tehdään. Jos joku haluaa näitä tälläisiä iskuja tehdä niin suurlähetystöt
on varmaan hyviä kohteita. Eikös niihin ole niitä pommi-isku uhkia.”
Kansalainen D: ” Jos joku hihhuli ryhmä käy esimerkiksi Venäjällä protestoi-
massa tai pitämässä mielenosoituksia niin ne pidetään aina siinä suurlähetys-
tön kulmilla.”
Haastattelemallani suurlähetystön työntekijällä oli aivan eri näkökulma suurlä-
hetystöön liittyviin uhkiin ja hän käsitteli asiaa suurlähetystön tarpeellisuuden
näkökulmasta. Hän kertoo, että edustustojen sulkemiset ja avaamiset eivät lii-
ty suurlähetystöjen tarpeellisuuden vähentymiseen nykypäivänä tai EU-
edustustojen toimintaan.
Työntekijä: ”Sinänsä keskustelua suurlähetystöjen tarpeellisuudesta ei käydä
(UAV-linjaus) vaan painopisteiden muuttaminen ja henkilöiden sijoittelu on
ajankohtainen kysymys. Terveellistä on, että edustustojen sulkemiset ja
avaamiset seuraavat kehittyvää maailman tilannetta. Lissabonin sopimus (ks.
käsitteet) ei ole merkinnyt suurlähetystön merkityksen vähenemistä.”
Myös ulkoasiainministeriön vuoden 2014 tilipäätöksen (2015) mukaan Suo-
men edustustoverkon kattavuuden turvaamiseksi on välttämätöntä turvata ul-
koministeriön määrärahat pysyvästi, ettei uusia supistamispäätöksiä Suomen
edustustoverkosta jouduttaisi tekemään lähitulevaisuudessa. (Ulkoasianminis-
teriö 2015b). Myöskään Euroopan unionin ulkosuhdehallinto ja EU-edustustot
(ks. 4.2 Euroopan unionin ulkosuhdehallinto) eivät ole syrjäyttämässä ulko-
maan edustustoja, vaikka ne voivat muun muassa tukea jäsenvaltioita konsu-
liavun tarjoamisessa EU-maiden kansalaisille ja järjestää ennakkoäänestyk-
siä. Ainoa taho, joka pystyy hoitamaan edellä mainittuja asioita suomalaisesta
näkökulmasta ja suomalaisin valtuuksin, on Suomen edustusto. (Ulkoasianmi-
nisteriö 2015b.)
45
7 POHDINTA
7.1 Tulosten tarkastelu
Kaikki haastatellut kansalaiset osasivat yhdistää suurlähetystön toiminnan ja
tehtävät jollain tapaa matkustamiseen, koska jokainen heistä ottaisivat yhteyt-
tä Suomen suurlähetystöön hätätilanteen kohdatessa ulkomailla. Vaikka kon-
sulaatti, jolle kansalaisten auttaminen kriisitilanteessa kuuluu, ei ole sama asia
kuin suurlähetystö (ks. 2.3 Ulkomaan edustustot), näistä kahdesta yleensä
puhutaan yhdessä suurlähetystönä. Myös haastattelemani työntekijä mainit-
see kansalaispalvelut osana suurlähetystön toimintaa.
Työntekijä: ”…sekä laadukkaat asiakaslähtöiset kansalaispalvelut, mm kansa-
laistiedotus.”
Teoriaosuuden luvussa 2.3.2 edustustojen tehtävät, oli kuva edustustojen ar-
viosta niiden sisältötehtäviin käytetyn työpanoksen jakautumisesta toimin-
tasektoreittain (kuva 3), jossa kansalaispalveluiden osuudeksi oli arvioitu 24
%, joka on kuvan 3 mukaan enemmän kuin minkään muun toimintasektorin
työpanos. Kuten samaisessa kappaleessa mainittiin, suurlähetystöjen toimin-
nan painopisteet kuitenkin vaihtelevat sijaintimaan mukaan, eikä kyseessä ole
tarkka tieto, vaan edustustojen arvio. Silti luku on suuntaa antava ja on todet-
tava, että kansalaispalvelut muodostavat suuren osan suurlähetystön tehtävis-
tä.
Vaikka suurlähetystöä ei pidetä omalla kohdalla tärkeänä, kansalaiset kuiten-
kin osaavat yhdistää suurlähetystön toiminnan jollain tapaa itseensä (matkus-
tamiseen liittyvät kansalaispalvelut), vaikka kokevatkin sen toiminnan kaukai-
seksi itseään ajatellen. Liittyykö tähän kenties itse sana ”suurlähetystö”, joka
saa kansalaiset ajattelemaan, ettei suurlähetystöllä olisi heidän kanssaan mi-
tään tekemistä, kuten kansalainen A mainitsee haastattelussaan. Diplomaatti-
sesta edustustosta käytetty sana suurlähetystö ei ehkä anna yhtä selvää ku-
vaa laitoksen toiminnasta kuin mitä sana edustusto. Alle 30-vuotiaista haasta-
telluista kansalaisista molemmat viittasivat siihen, että suurlähetystö sanana
saa jo sen kuulostamaan jollain tavalla ylevältä. Tämä asia mietitytti minua ja
selvitinkin sanan alkuperää, jossa minulle selvisi, että alkuperäisessä merki-
tyksessään suurlähetystöllä viitattiin vain suurlähettilääseen ja henkilöihin, jot-
46
ka lähetettiin edustamaan ja edistämään oman maansa etuuksia toiseen
maahan sen hallituksen kanssa (U.S. Department of State). Suurlähetystö sa-
nana viittaa siis siellä työskentelevään johtajaan, suurlähettilääseen.
Kansalainen A: ”Suurlähetystö kuulostaa jo sellaiselta, että siinä sanassa on
jo se joku vivahde, joka saa sen kuulostamaan vaikeasti lähestyttävältä jollain
tapa.”
Kansalainen B: Koska suurlähetystössä on sana ”suur” niin se saa jo koko lä-
hetystön kuulostamaan tosi hienostuneelta ja että sinne ei ole tavan talliaisella
asiaa:”
Kansalaiset tiesivät, että suurlähetystön tehtäviin kuuluu tiedottaminen puolin
että toisin ja alle 30-vuotiaat yhdistivät tiedottamisen liittyvän jollain tapaa poli-
tiikkaan. Heistä molemmat näkevät suurlähetystön tärkeänä poliittisena toimi-
jana, mutta muuten he eivät osaa tarkemmin kuvailla lähetystön toimintaa. Yli
50-vuotiaat kansalaiset puhuivat paljon Suomen edustamisesta suurlähetys-
tön tehtäviin liittyen. Edustamisesta he puhuivat diplomaattien työn kautta, he
edustavat Suomea eri tapaamisissa. Haastateltujen suurlähetystön työtekijöi-
den vastauksista käy ilmi, että vaikka suurlähetystön tärkeimpiin tehtäviin kuu-
luu ulko- talous- ja sisäpolitiikan analysointi ja siitä raportointi Suomeen on
suurlähetystöllä myös muita, Suomea ja Suomen kansalaisten etuja edistäviä
tärkeitä tehtäviä.
Työntekijä: ”Suurlähetystön keskeinen tehtävä on edistää aktiivisesti suoma-
laisten etuja Ranskassa esimerkiksi vientiä edistävien yritys- ja kulttuuritapah-
tumien kautta.”
Jouko Leinonen: ”Meillä on jatkuva yhteys suomalaiseen yhteisöön. Tänne
suurlähetystöön otetaan esimerkiksi vastaan erilaisia ryhmiä Suomesta ja he
tulevat tänne lähetystöön tutustumaan.”
Kuten opinnäytetyön luvussa 3 Suomen ja Ranskan kahdenväliset suhteet
mainitsin, Suomen Pariisin suurlähetystö tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi
suomalaista kulttuuria tunnetuksi tekevä Suomi-instituutin sekä suomalaisia
yrityksiä avustavan Finpron kanssa Ranskassa. Haastatelluista kansalaista
kukaan ei esimerkiksi maininnut suurlähetystön ja kulttuurin välistä yhteyttä tai
suurlähetystön ja suomalaisten yritysten välistä yhteyttä. Kansalaisten haas-
tatteluista käy siis ilmi, että suurlähetystöä ei osata yhdistää kuin ainoastaan
47
muutamaan tiettyyn asiaan, eikä niidenkään suhteen kansalaisilla ole aivan
tarkkaa tietoa. Suurlähetystön toiminnan kokonaiskuvaa ei yksikään haastatte-
lemani kansalainen osannut hahmottaa.
Diplomaatin työ ja siihen kuuluvat työtehtävät herättivät haastatelluissa kansa-
laisissa hämmennystä ja mielenkiintoa. Esimerkiksi kansalainen A ei osannut
kertoa, mitä diplomaatin työhön hänen mielestä kuuluisi, kun taas kansalainen
C:tä jäi mietityttämään, mitä kaikkea diplomaatin työtehtäviin oikeastaan kuu-
luu, millainen olisi esimerkiksi yksi suurlähettilään tavallinen työpäivä. Kansa-
laisten B, C ja D mielestä diplomaatin työhön kuului Suomen edustaminen ta-
paamisissa sekä illalliskutsut. Vaikka he osasivat kertoa enemmän siitä, mitä
diplomaatin työ pitää sisällään kuin kansalainen A, eivät hekään kyenneet
suurlähettilään lisäksi mainitsemaan muita suurlähetystössä työskenteleviä
työntekijöitä. Haastateltavat suurlähetystön työntekijät kertovatkin diplomaatin
arjen muodostuvan erilaisista tapaamisista kollegojen ja viranomais- ja tutkija-
tahojen kanssa, joissa he edustavat Suomea ja joiden kautta he saavat tärke-
ää tietoa, josta he raportoivat eteenpäin. Vaikka haastatellut kansalaiset ker-
tovat diplomaattien edustavan Suomea erilaisissa tilaisuuksissa, eivät he yh-
distä sitä tiedon keräämiseen ja siitä raportoimiseen. En usko, että uskomuk-
set diplomaatin työn muodostuvan juhlista ja etuoikeutetusta asemasta, kuten
kansalaiset B ja D mainitsevat, antavat oikean kuvan diplomaatin työn tärkey-
destä ja heidän työpanoksensa vaikutuksesta suurlähetystön toimintaan.
Kansalainen B: ”Kaikki hienot illalliset ja juhlat. Itsellä on sellainen kuva, että
diplomaateilla on hirveästi oikeuksia kun on se ”diplomaattinen koskematto-
muus.”
Kansalainen C: ” Mitä oikeastaan sen suurlähettilään työpäivään kuuluu, mitä
se oikein tekee? Että silleen ihan oikeesti, äkkiseltään mielikuva kyllä tulee
mutta että mitä se ihan oikeasti sisältää… ottaako se siellä ihmisiä vastaan,
kun porukat tulee käymään siellä. Esimerkkinä yksi työpäivä, että millainen
sen diplomaatin/suurlähettilään yksi työpäivä on?”
Työntekijä: ”Nopea tiedonvälitys ja analysointi ajankohtaisista asioista Suo-
meen eli ulkoministeriöön, josta tieto välitetään kansalaisille muodostaa tehtä-
vän ytimen.”
48
Kansalaiset eivät myöskään suurlähettilästä lukuun ottamatta, osanneet sa-
noa, keitä suurlähetystössä työskentelee. Paitsi kansalainen C, joka mainitsi
suurlähetystössä työskentelevän myös assistenttien ja sihteerien. Kuten kap-
paleessa 2.3.2 Edustustojen työntekijät kerrottiin, suurlähetystön henkilökun-
taan kuuluu diplomaattien lisäksi paljon muita toimijoita sekä virkamiehiä, joilla
on oman tietämyksensä ja alansa suhteen tärkeä rooli Suomen edustamises-
sa sijaintimaassa. Ilman tietämystä siitä, millaisista toimijoista suurlähetystön
henkilökunta koostuu, on kansalaiselle varmasti hankalampi hahmottaa suur-
lähetystön toiminnan kokonaisuutta. Tämä voi olla yksi syy sille, miksi kansa-
laisten tietämys suurlähetystön tehtävistä rajoittuu tietyille alueille kuten poli-
tiikkaan, eikä sellaisia asioita kuten kulttuuri, osata yhdistää suurlähetystön
toimintaan.
Kansalainen A: ”Suurlähettiläs työskentelee suurlähetystössä… ja siihen se
sitten jäikin.”
Kansalainen B: ”En ole kyllä koskaan tullut ajatelleeksi, ketä siellä työskente-
lee, varmaankin just suurlähettiläs ja muita diplomaatteja.”
Kansalainen C: ” Suurlähettiläs siellä työskentelee ja sitten tämä avustava
henkilöstö, henkilökunta. Eli kaikkia assistentteja ja sihteerejä ja mitä siellä
lieneekään.”
Kansalainen D: ” Ai suurlähettilään lisäksi… no kait siellä on melkoisesti hen-
kilökuntaa. Ainakin kun joskus katsoo noita uutisia pommeista, mitä ne on
poksauttanut tuolla USA:n suurlähetystöjen edustoilla, niin siellähän on kuollut
satoja henkilöitä. Eli kait siellä on myös tälläsiä rutiinitehtäviä ihan riittävästi.
Kielitaitoiset henkilöt hoitaa niitä rutiini tehtäviä. Miulla on aina ollut sellanen
käsitys että siellä on yksi pääjehu, joka hoitaa niitä hommia siellä ja joka pitää
homman hanskassa.”
Haastattelujen perusteella kansalaisille ei ole aivan pimennossa se, mitä suur-
lähetystön toimenkuvaan ja tehtäviin kuuluu. He eivät kuitenkaan kykene poli-
tiikan ja kansalaispalveluiden lisäksi kertomaan suurlähetystön toiminnasta
paljoakaan. Haastatellut kansalaiset kuitenkin ajattelevat suurlähetystön ole-
van merkittävä omalla tahollaan. Voisiko tietämättömyys suurlähetystön toi-
minnasta sekä vääränlainen olettamus diplomaatin työstä olla osasyynä suur-
49
lähetystöjen tarpeellisuuden kyseenalaistamiseen kun sen toimintaa ei koeta
itselleen läheiseksi.
Kansalainen A: ”Se on merkityksellinen siinä työssä mitä se tekee, poliittisesti
ja niiden asioiden suhteen mitä se hoitaa ja kansainvälisten suhteiden. Niiden
tasolla varmasti tärkeä laitos, mutta en koe suurlähetystön olevan hyödyllinen
minulle itselleni.”
Kansalainen B: ”Varmasti tekee tärkeitä asioita, varmasti just politiikkaan liitty-
en, mutta ei se taas oikein minun elämääni vaikuta.”
Kansalainen C: ” En oikein osaa sanoa, se on niin outo maailma, että ei siitä
kyllä hirveesti osaa kyllä mitään kysyä.”
Kansalainen D: ”Sekin nyt tuli mieleen, että mikä se niiden pääasiallinen teh-
tävä on yleensä ottaenkin? Ei se mulle koskaan ole täysin selvinnyt.”
Mutta mistä kansalaisten tietämättömyys suurlähetystöjen toimintaa kohtaan
oikein johtuu? Kansalaisten haastattelujen aikana kysyin heiltä, muistavatko
he mainintoja suurlähetystöistä tai sen toiminnasta yleisesti esimerkiksi uuti-
sissa. Kukaan haastatelluista kansalaisista ei muistanut mainintoja suurlähe-
tystöstä viimeisten viikkojen aikana, yli 50-vuotiaat kansalaiset muistavat suur-
lähetystöjen maininnat uutisissa niihin kohdistuneiden väkivaltaiskujen osalta,
kun taas alle 30-vuotiaat kansalaiset eivät muista suurlähetystöistä mainintoja
uutisissa ollenkaan.
Kansalainen A: ”Ehkä en vaan lue tarpeeksi uutisia, mutta suurlähetystöt ei
ole hirveästi näkyvillä. Ne tekee sen työnsä mikä niille kuuluu ja that’s it, mutta
niitä ei muuten näy arjessa.”
Kansalainen B: ”Ei kyllä tule yhtään mieleen mitään uutisia suurlähetystöistä
tai että olisin sosiaalisessa mediassa niistä nähnyt jotain.”
Kansalainen C: ”Nyt kun rupeaa miettimään niin ei kyllä tule mieleen mitään,
esimerkiksi vaikka muutaman päivän taakse uutisista. Ehkä se myös tarkoittaa
sitä, että asiat on hoidettu hyvin. Ei ole ollut tarvetta uutisoida sen kummem-
min.”
Kansalainen D: ”Ei tule nyt mieleen kun ne pommitukset ja sellaiset uutisoin-
nit. Ilmeisesti niiden työ, mitä ne sitten tekee, on aika näkymätöntä.”
50
Voisiko suurlähetystön toiminnan ns. näkymättömyys olla osa syynä kansa-
laisten vähäiseen tai ei niin tarkkaan tietämykseen sen toiminnasta ja tehtävis-
tä? Suurlähetystön toiminta ei ainakaan ole salaista. Monella Suomen suurlä-
hetystöllä on myös omat Facebook ja Twitter sivustot, jota ne päivittävät
säännöllisesti, kuten Suomen Pariisin suurlähetystökin tekee. Suurlähetystöt
kertovat myös omilla sivuillaan heille kuuluvista tehtävistään sekä ulko-
maanedustuksesta ja edustustoista on paljon tietoa ulkoasiainministeriön
verkkosivuilla. Tieto ei kuitenkaan ole yhdessä paikassa, eikä sitä ole aina
helppoa ymmärtää. Uskon, että tiedon puute suurlähetystön toimintaa kohtaan
on monen eri asian summa, mutta tutkimuksen tulosten perusteella uskon
myös, että edellä mainituilla asioilla on varmasti osansa asiaan.
Euroopan Unioni sekä Suomen ja Ranskan EU-jäsenyys vaikuttavat molem-
mat suurlähetystön toimintaan, tämä käy ilmi haastateltujen työntekijöiden
kautta. Myös jo aiemmin mainittu työssä käytetty kuva edustustojen arviosta
niiden sisältötehtäviin käytetyn työpanoksen jakautumisesta toimintasektoreit-
tain (kuva 3), kertoo EU- politiikan ja EU-suhteiden arviolta vievän 14 %:a
edustustojen työtyöpanoksesta toimintasektoreittain mitattuna. EU-jäsenyys
on lisännyt Suomen ja Ranskan välistä kanssakäymistä ja siten lähentänyt
niiden välejä kuten Jouko Leinonen sanoo haastattelussaan maiden välisten
suhteiden olevan ”erinomaisen hyvät”. Suurlähetystön toimintaan Euroopan
unioni puolestaan vaikuttaa koordinoimalla yhteisiä tapaamisia Ranskan vi-
ranomaistahojen kanssa ja Brysselin kokousagenda rytmittää osittain virka-
miesten työtehtäviä Pariisin suurlähetystössä haastattelemani suurlähetystön
työntekijän mukaan.
Haastatellut kansalaiset eivät kyseenalaista suurlähetystön toimintaa, vaikka
eivät sitä itselleen läheiseksi tai tarpeelliseksi koe. Suurlähetystön toiminnalle
uhkana yli 50-vuotiaat kansalaiset pitivät väkivaltaiskuja suurlähetystöön ja
sen, että internet tarjoaa monipuolisen ja helpon tavan hankkia tietoa. Vaikka
ulkomaan edustustojen lakkauttaminen on ollut talouskriisin seurauksena
ajankohtaista ja sen voisi nähdä uhkana suurlähetystöjen toiminnalle, ei edus-
tustoverkon supistamista nähdä säästönä, vaan päinvastoin Suomen ulko-
maan edustustoverkko pyritään turvaamaan tulevaisuudessa ulkoministeriön
vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan (2015).
51
Jo tutkimuksen teoriaosuudessa selvitetään ulkomaanedustuksen tarkoitus ja
edustustoille kuuluvat tehtävät. Suomen Pariisin suurlähetystön työntekijöiden
haastattelut antavat arvokkaan asiantuntijan näkökulman suurlähetystön toi-
mintaan ja tarkan määritelmän suurlähetystön tehtävistä syventäen tietoa
suurlähetystön toiminnasta. Kumpikin haastateltu työntekijä oli ammattinimik-
keeltään diplomaatti, mutta kuten tutkimuksessa on käynyt ilmi, suurlähetys-
tössä tietysti työskentelee myös muita virkamiehiä, joiden tehtävä on vaikuttaa
muutenkin kuin poliittisesti, esimerkiksi heidän tehtävä on vaikuttaa kulttuurin
saralla. Tutkimuksen perusteella on selvinnyt, että suurlähetystön rooli Suo-
men ja suomalaisten edustajana ulkomailla on ensiarvoisen tärkeä ja se koos-
tuu monesta eri toimijasta ja erilaisista tehtävistä. Tämä kaikki ei kuitenkaan
tutkimuksen perusteella tavallisille kansalaisille välity ja heille suurlähetystön
toiminta on yleisesti ottaen, syystä tai toisesta, epäselvä. Tutkimuksen tässä
vaiheessa, voi pysähtyä miettimään, mitä kaikkea ja miten paljon sinä tiesit
suurlähetystön toiminnasta ja tehtävistä ennen opinnäytetyöhön tutustumista.
7.2 Tutkimuksen luotettavuus
Kuten aiemmin opinnäytetyön toteuttamissa todettiin, tutkimuksen luotetta-
vuutta tarkastellaan validiteetilla ja reliabiliteetilla. Tutkimuksen kohderyhmän
valitsin tarkoituksenmukaisesti ja heille esitetyt tutkimuskysymykset olivat oi-
keat, sillä tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset, vaikka vastausten laajuus
vaihteleekin kysymyksittäin. Validiutta heikentää se, että painopiste opinnäyte-
työssä muuttui, eikä minulla siten tullut täysin hyödynnetyksi suurlähetystössä
työskentelyaikaa harjoittelun aikana. Opinnäytetyössä etsin vastausta suurlä-
hetystön merkitykseen ja toiminnan tärkeyteen ja mahdollisesti toiminnan tär-
keyden kyseenalaistamiseen. Tämän perusteella oli loogista haastatella suur-
lähetystön henkilökuntaa sekä kansalaisia. Valmiista aineistosta hyödynsin in-
ternetistä löytyvää Pariisin suurlähetystön työntekijän haastattelua (Kinnunen
2014) sekä ulkoasianministeriön vuoden 2014 tilipäätöstä (2015), jotka lisäsi-
vät asiantuntijoiden näkökulmaa. Lisäksi tutkimuksen validiutta nostaa mah-
dollisimman tarkka selostus tutkimusmetodeista ja aineiston tuottamisen vai-
heista, joita pyrin kuvaamaan mahdollisimman selväpiirteisesti ja täsmällisesti.
Tämän osoittaa esimerkiksi tutkimuksen tulososiossa perustelujen tueksi ote-
tut suorat haastatteluotteet haastatelluilta henkilöiltä. Tutkimuksen validiutta
52
tarkentamassa on myös kolmen eri tutkimusmenetelmän yhteiskäyttö, jota
kutsutaan nimellä triangulaatio. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 232-
233.)
Reliabiliteettia on tässä tutkimuksessa haasteellista arvioida, koska kyseessä
oli tapaustutkimus ja haastateltavia vain vähän. Tämä tarkoittaa, että tulokset
pitävät paikkansa vain haastateltavien henkilöiden kohdalla, eikä niistä voi
tehdä yleistyksiä. Vaikka tutkimus olisi mahdollista toistaa, saattaisivat tulok-
set olla erilaisia riippuen esimerkiksi virkamiesten toimenkuvasta suurlähetys-
tössä tai suurlähetystön ulkopuolelta haastateltujen henkilöiden taustasta. Ky-
seessä on laadulliselle tutkimukselle yleinen tapaustutkimus eikä tarkoitukse-
na olekaan yleistää, vaan tutkimustulos on ainutlaatuinen. (Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara 2013, 231.)
Tutkimuksen päätavoitteeksi oli määritelty suurlähetystön merkityksen ja toi-
minnan tärkeyden selvittäminen. Mielestäni työ onnistui vastaamaan tähän.
Tutkimuksen muita tavoitteita olivat suurlähetystön tarpeellisuuden määritte-
leminen sekä pyrkimys selvittää, mistä pohdinnat suurlähetystöjen tarpeelli-
suudesta voisi olla lähtöisin ja onko suurlähetystöjen toiminta mahdollisesti
uhattuna. Tutkimuksessa sain vastaukset myös näihin kysymyksiin. Euroopan
unionilla on vaikutusta suurlähetystön toimintaan, sillä se toimii monen Euroo-
pan valtion yhteiselimenä ja luo toimintaan yleisiä suuntaviivoja.
7.3 Oma oppimisprosessi
Opinnäytetyöprosessi kokonaisuudessaan oli erittäin opettavainen ja mielen-
kiintoinen kokemus, joka kasvatti työskentelemään itsenäisesti, aikataulutta-
maan, löytämää tapoja motivoida itseään sekä perehdytti suuremman tutki-
mustyön tekoprosessiin. Kirjoitusprosessin aikana onnistumisen ja ilon tunnet-
ta toi suuremman kokonaisuuden hallitseminen tutkimussuunnitelman jatku-
vasti muotoutuessa ja asioiden oivaltaminen. Laadulliselle tutkimukselle omi-
naista onkin tutkimussuunnitelman muotoutuminen tutkimuksen edetessä
(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 164). Opinnäytetyöprosessin aikana mitä
enemmän asiasta tiesi ja sai selville, sitä enemmän tutkimussuunnitelma muo-
toutui. Tämä toi haastetta varsinkin haastattelu kysymyksiä laadittaessa, jotta
tutkimuksen kannalta oikeat kysymykset tulisi kysyttyä suurlähetystön henkilö-
53
kunnalta sekä kahdelta haastateltavalta, jotka eivät työskennelleet suurlähe-
tystössä. Lisäksi haastetta prosessiin toi työskentelyn yhtäjaksoisena pitämi-
nen ja itsensä jokapäiväinen motivoiminen tutkimustyön edistymisen kannalta.
Yhtenä opinnäytetyön suurimpana haasteena oli alusta lähtien aiheen rajaus
ja aineiston laajuus verkossa. Aineiston rajaus siinä mielessä, että opinnäyte-
työn kokonaisuus olisi yhtenäinen ja tutkimustyön teoria osuus olisi mahdolli-
simman informatiivinen, mutta ei liian yksityiskohtainen. Vaikka rajaus kuuluisi
tehdä heti prosessin alussa, minulle se selkeni vasta myöhemmin, kun pääsin
tutustumaan, sisäistämään ja ymmärtämään teorioita. Aineiston laajuus puo-
lestaan siksi, koska verkosta löytyvän tiedon määrä on niin suuri, että tietyn
tiedon etsimiseen voi hukkua paljon aikaa, jos ei tiedä tarkalleen, mistä tieto
löytyy.
Työharjoittelu Suomen Pariisissa sijaitsevassa suurlähetystössä lisäsi henki-
lökohtaista kiinnostusta aiheeseen. Mielenkiintoisinta ulkopuolisten haastatte-
luissa työharjoittelun jälkeen oli kuulla heidän mielipiteensä suurlähetystön
toiminnasta, juuri kun itse oli päässyt observoimaan suurlähetystön toimintaa
paikan päältä, yhtenä henkilökunnan jäsenistä. Kansainvälinen taustani, in-
nostukseni kieliä kohtaan sekä innostus uusista asioista teki tutkimuksen te-
kemisestä mielekästä ja etsin tietoa englanniksi ja ranskaksi suomen kielen li-
säksi.
Opinnäytetyön lopputulokseen olen tyytyväinen ja työtä tehdessäni opin huo-
mattavasti enemmän, mitä alun perin osasin odottaa. Työharjoittelun myötä
luulin sisäistäneeni suurimman osan tutkimuksen aihepiiriin liittyvistä asioista.
Aihetta tutkiessani kuitenkin huomasin, että minulla on paljon vielä paljon opit-
tavaa. Suurlähetystön toiminta ja tehtävät ovat hyvin laaja-alaiset ja niitä voi
olla vaikea heti hahmottaa, kokonaisuuden ymmärtäminen voi viedä aikaa.
Tutkimus olisi voinut olla laajempi, olisi ollut mielenkiintoista saada kansalai-
sen näkökulma suurlähetystön toiminnasta paremmin esille.
Opinnäytetyöni avulla ei voida tietenkään tehdä yleistyksiä, mikä ei alun perin-
kään ollut tutkimuksen tarkoitus. Suurlähetystön merkitystä ja tarpeellisuutta
oli lähdetty selvittämään Suomen Pariisin suurlähetystön kautta, perehtymättä
mihinkään tiettyyn osa-alueeseen suurlähetystön toiminnasta. Kuten tutkimuk-
sen teoriaosuudessa mainittiin, suurlähetystön toiminta ja tehtävät riippuvat
myös suurlähetystön sijaintimaasta. Tutkimus kuitenkin antaa tilannekatsauk-
54
sen Suomen tämänhetkiseen ulkomaanedustukseen, Suomen ja Ranskan vä-
lisiin suhteisiin sekä perehdyttää lukijan suurlähetystön toiminnan tärkeyteen
Suomen Pariisin suurlähetystön kautta. Toivon, että tämän opinnäytetyön lu-
keneelle henkilölle olisi muodostunut selkeämpi käsitys suurlähetystön toimin-
nasta ja sitä kautta sen tärkeydestä. Suurlähetystö voi tuntua monesta kansa-
laisesta hyvin kaukaiselta, mutta sen toiminnalla on enemmän vaikutusta elä-
määmme kuin alussa uskoisikaan.
7.4 Jatkotutkimusaiheet
Suurlähetystön merkitystä voisi tutkia monelta eri kannalta, kuuluuhan suurlä-
hetystön toimintapiirin alle laaja kenttä erilaisia tehtäviä kuten tämäkin tutki-
mus osoittaa. Esimerkiksi suurlähetystön merkitystä voisi tutkia yksityisen
henkilön, vaikka yrittäjän tai paljon matkustelevan henkilön näkökulmasta. Tai
sitten suurlähetystön toimintaa voisi tutkia vaikka esimerkiksi koko maan talo-
uselämänkasvun merkityksen kannalta. Tämän tutkimuksen johdattelemana
lukijalle saattoi ehkä tulla mieleen, miltä kannalta hänestä olisi mielenkiintoista
tutkia suurlähetystön toimintaa. Mahdollisuuksia on monia.
Suurlähetystön roolia voisi myös tarkastella sen eri tehtävien kautta ja selvit-
tää, miten kansalasiset kokevat nämä omalla kohdallaan. Olisi myös mielen-
kiintoista saada kartoitettua poliittisten päättäjien näkemyksiä suurlähetystön
toiminnasta ja vaikka Suomen ulkoministerin haastattelu. Tämä voisi koskea
yleisesti suurlähetystöjä. Onhan Suomi muiden maiden joukossa yhä globaa-
limmin kansainvälistymässä.
55
LÄHTEET
Alasuutari, P. s.a. Mitä on laadullinen tutkimus. Tampereen yliopisto. Oulun
yliopisto. Saatavissa:
http://wwwedu.oulu.fi/tohtorikoulutus/jarjestettava_opetus/Alasuutari/Mita_laad
ullinen_tutkimus_on.pdf [viitattu 9.11.2014].
L’Ambassade de Finlande à Paris. s.a. Esite. Suomen Pariisin suurlähetystö.
Anttila, P. 1998. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Dokumenttianalyysi. Me-
todx.com. Saatavissa:
http://www.metodix.com/fi/sisallys/01_menetelmat/01_tutkimusprosessi/02_tut
kimi-
sen_taito_ja_tiedon_hankinta/09_tutkimusmenetelmat/40_dokumenttianalyysi
[Viitattu 16.4.2015].
Briney, A. s.a. Embassy and Consulate - An Overview. Artikkeli. About Edu-
cation. Political Geography. Saatavissa:
http://geography.about.com/od/politicalgeography/a/embassy.htm [viitattu
2.4.2015].
Euroopan unioni. a. Tietoa EU:n toiminnasta. Saatavissa:
http://europa.eu/about-eu/index_fi.htm [viitattu 18.12.2014 ja 21.12.2014].
Euroopan unioni. b. Jäsenmaat. Saatavissa: http://europa.eu/about-
eu/countries/index_fi.htm [viitattu 18.12.2014]
Euroopan unioni. s.a. Tietoa EU:n toiminnasta. Historia. Saatavissa:
http://europa.eu/about-eu/eu-history/index_fi.htm [viitattu 10.12.2014].
Eurooppa tiedotus. 2014. Euroopan unionin toimielimet. Ulkoasiainministeriö.
7.4.2014. Saatavissa:
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267297&contentl
an=1&culture=fi-FI#.VSpbU_msXo4 [viitattu 12.4.2015].
Finpro. 2015. Finpro France contact. Saatavissa:
http://www.finpro.fi/web/finpro-eng/contact/france [viitattu 21.4.2015].
Gallaga, M. G. 2013. Yhdysvaltain ulkoministeriön entinen protokolla-asioiden
virkamies (eng. Presidential Protocol Officer). Do we still need embassies.
Artikkeli. The Diplomat. 4.9.2013. Saatavissa:
56
http://thediplomat.com/2013/09/do-we-still-need-embassies/ [viitattu 18.3.2015
ja 19.3.2015].
Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi.
Institut finlandais (suom. Suomen Ranskan instituutti). 2015. Institut finlandais.
Saatavissa: http://www.institut-finlandais.fr/gallery/institut-finlandais-2/ [viitattu
21.4.2015].
Kansalainen A, lastentarhanopettaja. Haastattelu 3.4.2015. Savonlinna.
Kansalainen B, opiskelija. Haastattelu 6.4.2015. Savonlinna.
Kansalainen C, trukkikuski. Haastattelu 5.4.2015. Savonlinna.
Kansalainen D, rakennusinsinööri. Haastattelu 5.4.2015. Savonlinna.
Kemppainen, R. 2002. Suomi Euroopan unionissa. Helsinki: Edita.
Kinnunen, H. 2014. Puheen päivä: Diplomaatin arkea Ranskassa. Yle Areena.
Äänitetty haastattelu. 10.10.2014. Saatavissa:
http://areena.yle.fi/radio/2414368 [viitattu 2.4.2015, 11.4.2015, 14.4.2015 ja
15.4.2015].
Kone. 2015. Kone yrityksenä. Saatavissa: http://www.kone.fi/kone-yrityksena/
[viitattu 6.4.2015].
Maaseudun sivistysliitto. 2015. EU:n tärkeimpien tehtävien kymmenen kärki.
Saatavissa: http://www.msl.fi/index.php?pid=28&cid=11 [viitattu 8.4.2015].
Oiva. 2015. Du design avec diplomatie. 27.9.2013. Artikkeli. Blogi/ verkko-
kauppa. Saatavissa: http://blog.oiva.fr/du-design-avec-diplomatie.php [viitattu
22.4.2015].
Ruonala, M. 2008. EU-perusteos.
Ruonala, M. & Pietilä, H. 2014. EU-perusteos. 3. uusittu laitos.
Sinkari, S. & Leppäjärvi, R. 2011. Ulkoasiainhallinto ja sosiaalinen media. Ul-
koasiainministeriö. Nettijulkaisu. Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?searchtext=Ulkoasiainhallinto&app=
4&contentlan=1&culture=fi-FI&showmode=1 [viitattu 22.2.2015].
57
Suomen ja Ranskan välinen kauppasopimus 3/1921.
Suomen ulkoasianministeriö. 2015. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Kansalais-
palvelut. 16.3.2015. Saatavissa
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32231&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 5.3.2015 ja 6.3.2015].
Suomen ulkoasianministeriö. 2014a. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Henkilö-
kunta. Saatavissa:
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32228&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 5.3.2015].
Suomen ulkoasiainministeriö. 2014b. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Historia.
11.6.2014. Saatavissa:
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32230&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 27.11.2014].
Suomen ulkoasianministeriö. 2014c. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Suomi
EU:ssa. Saatavissa:
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=44419&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 10.12.2014].
Suomen ulkoasiainministeriö. 2014d. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Team
Finland. 28.11.2014. Saatavissa:
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=46698&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 6.4.2015].
Suomen ulkoasianministeriö. 2014e. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Ulko-
asianministeriö tiedottaa. 23.8.2014 Saatavissa:
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?contentid=311196&nodeid=32226&c
ontentlan=1&culture=fi-FI [viitattu 4.4.2015].
Suomen ulkoasianministeriö. 2013a. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Suurlähe-
tystö. 3.9.2013 Saatavissa:
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32227&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 31.3.2015].
Suomen ulkoasianministeriö. 2013b. Uusi suurlähettiläs Ranskaan. Uutiset.
30.8.2013. Saatavissa:
58
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?contentid=282592&nodeid=32223&c
ontentlan=1&culture=fi-FI [viitattu 16.12.2014].
Suomen ulkoasianministeriö. 2011. Suomen suurlähetystö, Pariisi. Kahdenvä-
liset suhteet. 11.7.2011. Saatavissa:
http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=42211&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 30.3.2015 ja 3.4.2015].
Team Finland. 2015. Mikä on Team Finland. 12.2.2015. Saatavissa:
http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture
=fi-FI [viitattu 6.4.2015].
Tuomi, J. & Sarajärvi S. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-
sinki: Tammi.
Työntekijä, lähetystöneuvos, Suomen suurlähetystö, Pariisi. Sähköpostihaas-
tattelu 7.4.2015.
Ulkoasianhallintolaki 25.2.2000/204
Ulkoasianministeriö. 2015a. Diplomaattiset suhteet. 22.1.2015. Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15772&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 5.4.2015].
Ulkoasianministeriö. 2015b. Ulkoasiainministeriön tilinpäätös 2014. 17.3.2015.
Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34599&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 3.4.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014a. Diplomaatinuralle ulkoasianministeriöön. Elektro-
ninen esite. Saatavissa:
http://www.kopijyva.fi/ejulkaisut/ulkoasiainministerio/UM_diplomaattiura_2013
[viitattu 9.4.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014b. Euroopan unionin ulkosuhdehallinto. 3.11.2014.
Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=251990&culture=fi-FI [vii-
tattu 6.1.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014c. Hallintouralle ulkoasiainministeriöön. Elektroninen
esite. Saatavissa:
59
http://www.kopijyva.fi/ejulkaisut/ulkoasiainministerio/UM_rekrytointi_2013/ [vii-
tattu 9.4.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014d. Lait ja asetukset. 27.5.2014. Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34773&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 14.12.2014].
Suomen Ulkoasianministeriö. 2014e. Organisaatio. Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15130&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 23.2.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014f. Suomen edustaminen ulkomailla. 17.4.2014 Saa-
tavissa:
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=44753&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 20.2.2015 ja 23.2.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014g. Ulkoasianhallinnon painopisteet. 14.10.2014.
Saatavissa:
http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46732&contentlan=1&
culture=fi-FI [viitattu 16.1.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014h. Ulkoasianhallinnon toiminta ja talous. 7.8.2014.
Saatavissa:
http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15177&contentlan=1&
culture=fi-FI [viitattu 16.1.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014i. Ulkoministeri Tuomiojan puhe suurlähettiläskoko-
uksessa 2014. 25.8.2014. Saatavissa:
http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=311209 [viitattu 28.2.2015].
Ulkoasianministeriö. 2014j. Ura ulkoasianhallinnossa. 21.10.2014. Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15193&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 9.4.2015].
Ulkoasianministeriö. 2013a. Edustustojen tehtävät. 27.3.2013. Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=42646&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 20.2.2015, 22.2.2015 ja 27.2.2015].
60
Ulkoasiainministeriö. 2013b. Ministeriö. 23.12.2013. Saatavissa:
http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15163&contentlan=1&
culture=fi-FI [viitattu 14.12.2014 ja 5.1.2015].
Ulkoasianministeriö. 2013c. Rekrytointi. Ura ulkoasianhallinnossa.
23.12.2013. Saatavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeId=15192&contentlan=1&cultur
e=fi-FI [viitattu 9.4.2015].
Ulkoasianministeriö. 2013d. Strategiat, lait ja asetukset. 31.12.2013. Saata-
vissa:
http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15176&contentlan=1&
culture=fi-FI [viitattu 3.12.2014].
U.S. Department of State (suom. Yhdysvaltain ulkoasianministeriö). s.a. What
is a U.S. Embassy. Discover diplomacy. Saatavissa:
http://diplomacy.state.gov/discoverdiplomacy/diplomacy101/places/170537.ht
m [viitattu 8.4.2015].
Valtioneuvosto. s.a. Valtioneuvosto. Saatavissa:http://valtioneuvosto.fi/tietoa
[viitattu 2.4.2015].
Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta 1.3.2000/256
Valtioneuvoston asetus ulkoasianministeriöstä 1171/2005
61
SÄHÖPOSTIHAASTATTELULOMAKE
Hei,
Olen tällä hetkellä kirjoittamassa opinnäytetyötäni, joka pohjautuu vahvasti
siellä suurlähetystössä suorittamaani harjoitteluun. Olin aikaisemmin yhtey-
dessä lähetystöön ja minut ohjattiin lähettämään viesti sinulle.
Tutkin siis työssäni suurlähetystön kaltaisen diplomaattisen edustuston merki-
tystä. Olen löytänyt artikkeleja liittyen siihen suurlähetystön tarpeellisuudesta,
joissa selvennetään suurlähetystön toimintaa ja roolia. Tutkimuksessa käsitte-
len Suomen ja Ranskan välisiä suhteita, kerron Suomen Pariisin suurlähetys-
töstä ja sen tehtävistä sekä miten Euroopan Unioni vaikuttaa suurlähetystön
arkeen (kun molemmat maat kuuluvat EU:hun).
Tutkimukseni kannalta minulle olisi paljon apua siitä, jos pystyisit vastaamaan
pariin kysymykseen. Käytän vastauksia opinnäytetyössä, mutta henkilöt pysy-
vät anonyymeinä.
Ikä:
Työnimike:
Työnkuva:
1. Mikä on Pariisin suurlähetystön rooli siellä Ranskassa?
2. Mitkä ovat suurlähetystön tehtävät?
3. Euroopan Unionilla on paljon vaikutusta suurlähetystön toimintaan Rans-
kan ja Suomen ollessa unionin jäsenmaita. Voitko antaa pari käytännön esi-
merkkejä tavoista, joilla EU vaikuttaa ja/tai säätelee Suomen suurlähetystön
toimintaa siellä Ranskassa.
4. Minkälaisista työtehtävistä diplomaatin arki koostuu? Voitko antaa pari käy-
tännön esimerkkiä
Vastausten purun haluaisin aloittaa seuraavalla viikolla ja toivoisinkin, että
vastaukset olisivat minulla mielellään tämän viikon alussa tai viimeistään per-
jantaina 10.4.
Voisin myös soittaa suurlähetystöön jos kysely on helpompi suorittaa puhelin-
haastattelun muodossa. Tästä olisi minulle todella paljon apua ja merkitystä
top related