search for courses | courses | university of helsinki ...... • ennen rikoslain 9 luku • l...
Post on 18-Jan-2021
0 Views
Preview:
TRANSCRIPT
www.helsinki.fi/yliopisto
Johdatus vakuutus- ja
vahingonkorvausoikeuteen
Jaana Norio-Timonen
tammikuu 2017
1tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• sopimusoikeus (200203A) 6 op., 50 %
• yleinen velvoiteoikeus (200203B) 3 op., 25 %
• vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus (200203C)
3 op., 25 %
• vain yksi arvosana tutkintotodistukseen
• tenttiin osallistumisen ehdottomana edellytyksenä on
asianmukainen tentti-ilmoittautuminen!
Velvoiteoikeus (200203)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 2
www.helsinki.fi/yliopisto
• perusasiat korvausoikeuden järjestelmästä
• vahingonkorvausoikeus
• sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun
käsitteet
• sopimuksenulkoisen vastuun pääpiirteet, erityisesti
vahingonkorvauslaki
• vakuutusoikeus
• vakuutussopimuslaki
• tenttiin valmistautumisen tukeminen
Luentosarjan tavoitteet
3tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vahingonkorvausoikeus
1) Johdanto
2) Korvausvastuun peruste
3) Korvausvastuun perustava syy-yhteys
4) Vahingon aiheuttajat
5) Korvattava vahinko
6) Korvauksen määrää alentavat seikat
7) Erityissääntelyn kohteena olevat vahingonaiheuttajat
8) Näyttökysymykset
9) Korvausoikeuden vanhentuminen
Luentorunko
4tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutussopimusoikeus
10) Johdanto
11) Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus
12) Vakuutuksenottajapuolen tiedonantovelvollisuudet
13) Vakuutusmaksu
14) Vakuutustapahtuman aiheuttaminen
15) Vahinkovakuutukseen liittyviä velvollisuuksia
16) Vakuutuskorvauksen hakeminen
Yhteenvetoa vahinkojen korvaamisesta
Luentorunko (2)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 5
www.helsinki.fi/yliopisto
VAHINGONKORVAUS-
OIKEUS
6tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
1. JOHDANTO
7tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• epäedullinen / ei-toivottu tapahtuma tai muutos
• esim. rikkoutuminen, vammautuminen, kuolema
• jonkun / jonkin aiheuttama
• äkillisesti / vähitellen syntynyt
• tapahtuma (liukastuminen) / seuraus (käden
murtuminen) / kustannusten syntyminen (vuosia
myöhemmin tarvittava leikkaus)
• tuottamuksen vastakohta
Mitä vahingolla esimerkiksi
voidaan tarkoittaa?
8tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• aiheutetaan toiselle henkilölle = oltava
vahingonkärsijä
• aiheutuu ihmisen toiminnasta = oltava
vahingonaiheuttaja
• lähtökohta: puhdasta vahinkoa ei korvata
• vahingot, jotka eivät ole ihmisen aiheuttamia
(salamanisku); voi olla mahdollista vakuuttaa
• vahingot, jotka ihminen on aiheuttanut vahingossa; ks.
kuitenkin ankara vastuu
Vahinko
vahingonkorvausoikeudessa
9tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• lähtökohta: jokainen kärsii vahinkonsa itse
• vaaditaan jokin peruste sille, että voisi vaatia
korvausta toiselta
• moraalinen korvausvelvollisuus vs. oikeudellinen
korvausvelvollisuus
• korvauksen tosiasiallisena maksajana
• vahingonaiheuttaja (vahingonkorvaus)
• vakuutus (vakuutuskorvaus) (=> mahdollisesti regressi
vahingonaiheuttajaa kohtaan)
Kuka korvaa vahingon?
10tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• taloudellinen hyvitys vahingonkärsijälle
taloudellisesta tai muunlaisesta vahingosta
• preventio: yleisestävyys, erityisestävyys
• rangaistus vahingonaiheuttajalle (ei Suomessa)
• nollasummapeliä
• merkitsee käytännössä kustannustenjakoa
vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän välillä
• ennalta => riskeihin varautuminen, riskinhallinta
• vahingon tapahduttua
Vahingonkorvauksen tehtäviä
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 11
www.helsinki.fi/yliopisto
• vahinkotapahtuma
• vahinkotapahtumasta aiheutuva, korvauskelpoinen
vahinko
• vahingonkärsijä
• vahingonaiheuttaja
• relevantti syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan
ja vahinkotapahtuman välillä
• jokin peruste sille, että syntyy korvausvelvollisuus
• ei perustetta, jolla korvausvelvollisuus poistuisi /
alenisi
Vahingonkorvauksen
edellytykset
12tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• sopimusperusteinen vastuu
• vastuu sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä
• useimmiten varallisuusvahinkoja
• käyttöala laajentunut tilanteisiin, joissa ei tarkkaan
ottaen ole kyse sopimuksesta (=> puhtaiden
varallisuusvahinkojen laajempi korvaaminen)
• sopimuksenulkoinen vastuu eli deliktivastuu
• korvausvelvollisuus ei perustu sopimukseen
• ”toisilleen vieraiden” väliset tilanteet
• usein henkilö- ja esinevahinkoja
Sopimusperusteinen vs.
sopimuksenulkoinen vastuu
13tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A liukastuu supermarketin lattialla olevaan nesteeseen
ja loukkaa itsensä. Sopimusvastuu vai deliktivastuu?
a) A:lla on tarkoitus vain katsella, ei ostaa mitään
b) A:lla on tarkoitus ostaa jotakin
c) A:lla on jo tavaraa ostoskorissa
d) A on jo maksanut ostoksensa
TEHTÄVÄ
14tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
15
Norminvalinta
Mikä vastuu-muoto?
Sopimuksenulkoinenvastuu
Sopimusperusteinenvastuu
Erityissääntelyä?
Kyllä Ei
Erityislaki Vahingonkorvauslaki
Erityissääntelyä?
Kyllä Ei
ErityislakiSopimusoikeuden yleiset periaatteet
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• ennen rikoslain 9 luku
• L 412/1974, HE 187/1973
• ”vahinkojen korvaamisen yleislaki”
• ei koske
• sopimusperusteista vastuuta (joskus kuitenkin
sovellettu analogisesti, esim. kärsimyksen
korvaamisperusteet sopimussuhteissa)
• ei koske muussa laissa säänneltyä vastuuta, vaan
erityislaki sivuuttaa (niissä viitataan monesti VahL:iin,
esim. henkilö- ja esinevahinkokorvauksen sisältö)
Vahingonkorvauslaki (VahL)
16tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
2. KORVAUSVASTUUN
PERUSTE
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 17
www.helsinki.fi/yliopisto
Korvausvastuun peruste
18
Vastuuperuste
Tuottamusvastuu
Onko toimittu toisin kuin olisi pitänyt?
Normiperusteinen tuottamusarviointi
Riskiperusteinen tuottamusarviointi
Korostunut huolel-lisuusvelvollisuus
Ankara vastuu
Onko vahinko yhteydessä ankaran
vastuun piirissä olevaan toimintaan?
Onko jokin vapauttamisperuste?
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• perinteisesti johtava vastuuperuste
• moitittavaan käyttäytymiseen perustuva vastuu
• kaikki vahingonaiheuttaminen ei ole moitittavaa (esim. kilpailu, markkinointi, kriittinen arvostelu)
• normiperusteinen ja riskiperusteinen arviointi
• edellytyksenä yleensä
• tekohetkellä vahingonaiheuttajalla toisintoimimismahdollisuus
• joka olisi tekohetken tietojen nojalla johtanut parempaan tulokseen
• jos ei tuottamusta, ei myöskään (oikeudellista) vastuuta
1. TUOTTAMUSVASTUU
19tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• laiminlyöntikin voi perustaa vastuun, jos aiheuttajalla
ollut erityinen velvollisuus toimia toisen eduksi
• ei yleistä velvollisuutta
• toimintavelvollisuuden tulee perustua lakiin tms. (esim.
tieliikennelainsäädäntö, pelastustoimintaa koskeva
lainsäädäntö)
• joskus jopa ilman normiakin
• vahingonvaaran ennakoitavuus
• oikeuttamisperusteet voivat estää vastuun:
hätävarjelu, pakkotila, virkavelvollisuus, esimiehen
käsky, loukatun suostumus
Tuottamusvastuu (2)
20tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tuottamus = tahallisuus (dolus) & huolimattomuus
(culpa)
• toisinaan: tuottamus = huolimattomuus
• tuottamuksen asteet
• tahallisuus
• huolimattomuus: lievä, ”tavallinen”, törkeä
• tuottamuksen vastakohta: puhdas vahinko
Mitä on tuottamus?
21tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• huolimattomuus
• kuinka merkittävästi poikettu vaadittavasta
huolellisuudesta?
• törkeä: lähellä tahallisuutta, subjektiivinen moitittavuus,
(KKO 1997:103: häikäilemätön, seurausten suhteen
välinpitämätön)
• tavallinen: ”perushuolimattomuus”
• lievä: ei erityisen riskialtista toimintaa, yllättävä tilanne,
liian vaativa työtehtävä ja puutteellinen kokemus, omat
kyvyt ylittävä tilanne ilman omaa syytä yms.
Mitä on tuottamus? (2)
22tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• lähtökohta:
• mikä tahansa tuottamuksen asteista saa aikaan
tuottamusperusteisen vastuun
‒ voi kuitenkin olla säädetty toisin
• tuottamusaste ei vaikuta vastuun määrään
• toisinaan tuottamusaste tärkeä, esim.:
• työntekijä ei vastaa lievästä huolimattomuudesta
• tahallisuus: vastuun sovittelu edellyttää erityisiä syitä
• vrt. vakuutukset, joissa tuottamusaste on
merkityksellinen
Tuottamusasteen merkitys
23tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• ensisijainen tuottamuksen arviointitapa
• esim. lainsäädännössä, viranomaisohjeessa,
järjestyssäännössä, alan tai ammattikunnan
tapaohjeissa, yrityksen sisäisessä normistossa
asetetun toimintavelvollisuuden rikkominen
• vahingonaiheuttajan olisi ainakin pitänyt tietää
yksityisluonteisten ohjeiden, sääntöjen yms. sisällöstä
• myös yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat: tietyn
alan (vahinkoriskin vähentämiseen tähtäävät)
käytännöt, huolellisen henkilön menettely (bonus
pater familias)
Normiperusteinen
tuottamusarviointi
24tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• normista poikkeaminen: yleensä tuottamusoletus
• norminsuojatarkoitus: vaikka toimittu normin
vastaisesti, ei perusta korvausvelvollisuutta, jos
normin tarkoituksiin ei kuulu ao. vahinkojen
ehkäiseminen
• normin mukainen käyttäytyminen defenssiperuste
(esim. asbestitapaus KKO 1998:87)
Normiperusteinen
tuottamusarviointi (2)
25tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Koira karkasi pannastaan, juoksi tielle ja aiheutti kolarin.
Metsästyslain mukaan koiran olisi pitänyt olla kiinni. Vastuu
koiran aiheuttamasta kolarista?
VKL 352/03: Metsästyslain koirien kiinnipitoa koskevilla
säädöksillä on tarkoitus suojella riistaeläimiä niiden pesimä-
kautena sekä suojata metsästysoikeuden haltijan ja maan-
omistajan oikeuksia. Kyseisiä säädöksiä ei ole säädetty
yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Näin
ollen metsästyslain kiinnipitoa koskeville säädöksille ei voida
antaa merkitystä arvioitaessa koiranomistajan korvaus-
vastuuta koiran aiheuttamien kolarien osalta.
TEHTÄVÄ
26tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
RO oli laiminlyönyt valvoa, että perunkirjoitus
toimitettiin ja perukirja annettiin oikeuteen säädetyssä
ajassa. A ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta ja
oli siten menettänyt oikeutensa perintöön. A:n kanne
valtiota vastaan hylättiin, kun tuomioistuimen
valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut, että
perillinen saisi tiedon perittävän kuolemasta vaan
lähinnä verotukselliset intressit.
KKO 1997:49
27tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• toissijainen normiperusteiseen tuottamusarviointiin
nähden
• pelkkä ulkopuolisiin kohdistuvan riskin luominen ei
ole tuottamusta
• mikä on aiheutetun riskin ja tavoitellun hyödyn
suhde?
• tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti
epäedullisiin toimiin ryhtymisenä
Riskiperusteinen
tuottamusarviointi
28tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• valitun toimintatavan taloudellisia vaikutuksia verrataan vaihtoehtoiseen menettelyyn
• esim. pidemmälle menevät turvallisuustoimet, riskialttiista toiminnasta pidättyminen
• Learned Hand -kaava: tuottamus, jos vahingonvälttämiskustannukset < vahingon todennäköisyys x odotettavissa oleva vahinko
• voidaan myös esim.
• vertailla vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän keinoja välttää vahinko (ja keinojen kustannuksia)
• kiinnittää huomiota vaaran kohteena olevan intressin laatuun
Riskiperusteinen
tuottamusarviointi (2)
29tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Raviradan valaistus oli sammunut kesken kilpailun.
Hevoset olivat pimeässä törmänneet yhteen ja
vahingoittuneet. Ravikilpailun järjestäjältä edellytettiin
varavalaistusjärjestelmää, kun tämän turvatoimen
kustannukset eivät olleet kohtuuttomia järjestäjille
kertyvään tuottoon nähden. Koska järjestelmää ei ollut,
vahinko oli korvattava.
KKO 1989:129
30tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• alaikäisen aiheuttamat vahingot
• alaikäisen oma tuottamus
• vanhempien tms. valvontatuottamus
• vanhempien (tms.) kasvatustuottamus
• kotieläimen aiheuttama vahinko: omistajan (tms.)
tuottamus
Kenen tuottamus?
31tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• työtilanteet
• työnantajan isännänvastuu työntekijän tuottamuksesta
(ankaraa vastuuta)
• työnantajan oma tuottamus (esim. työntekijän
opastuksen tai valvonnan laiminlyönti)
• vahingon aiheuttajana organisaatio: anonyymi
tuottamus riittää eli aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä
• orgaanin tuottamus (esim. oy:n tj ja hallitus)
katsotaan yhteisön omaksi tuottamukseksi
Kenen tuottamus? (2)
32tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• pääsääntö: objektiivinen arviointi => yksilöllisiin
heikkouksiin ei voi vedota
• poikkeuksina
• alaikäiset (VahL 2:2: ikä ja kehitystaso )
• mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3: henkilön tila)
• asiantuntijapalveluiden tarjoajilta vaaditaan alan
mukaista toimintaa
• henkilön poikkeuskyvyt huomioidaan, jos
vahingonkärsijä etukäteen pitänyt henkilöä tämän
antamien tietojen tai käyttäytymisen vuoksi tavallista
kyvykkäämpänä
Yksilölliset ominaisuudet
tuottamusarvioinnissa
33tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tuottamusvastuuta, jossa normaalia korkeampi
vaatimustaso
• halutaan erityisesti suojata vahingonkärsijää
• esim. yleisötilojen sekä teiden ja katualueiden
ylläpitäjät, yleisötilaisuuksien järjestäjät,
asiantuntijapalvelujen tarjoajat
• käännetty todistustaakka: vahingonaiheuttajan
näytettävä tehneensä voitavansa vahingon
välttämiseksi
Korostunut
huolellisuusvelvollisuus
34tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vahingonaiheuttajalla täytyy olla ollut tosiasiallinen,
järkevä toisintoimimismahdollisuus
• mikä se olisi ollut?
• ratkaisun oltava yleisesti kestävä
• vahingon ennalta-arvaamattomuus voi poistaa
vastuun
• vahingonkärsijän omalla toiminnalla voi olla
merkitystä
Korostunut
huolellisuusvelvollisuus (2)
35tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
1. A liukastuu supermarketissa lattialla olevaan
nesteeseen ja kaatuu. Hänen ranteensa murtuu.
Supermarketin vastuu?
2. B ajaa kuoppaan tiellä autollaan, jossa on matala
mutta laillinen maavara. Auto vaurioituu.
Tienpitäjän vastuu?
TEHTÄVÄ
36tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Lentoaseman ylläpitäjä vastasi siitä, että lentoasema
oli suunniteltu ja rakennettu turvalliseksi yleisölle ja että
tilat hoidettiin siten, ettei turvallisuus vaarantunut.
Tällöin oli otettava huomioon, että on ihmisiä, jotka
sairauden, vamman, mielenlaatunsa tai muun syyn
johdosta liikkuvat eri tavoin. Kun lentoaseman lattia
liukkaudesta johtuen ei täyttänyt sanottuja vaatimuksia,
lentoaseman ylläpitäjä velvoitettiin suorittamaan
vahingonkorvausta matkustajalle, joka liukastuessaan
oli vammautunut.
KKO 1989:114
37tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A:n ollessa asiakkaana B Oy:n omistamassa
liikekeskuksessa siellä sijainneen ravintolan
seinärakenteeseen kuulunut karkaistusta lasista
valmistettu lasiruutu oli rikkoutunut ja pudonnut
palasina A:n päälle aiheuttaen hänelle vammoja.
Rikkoutumisen syy oli jäänyt epäselväksi. Kun
rakenteen turvallisuudesta vastannut B Oy ei siten ollut
näyttänyt, että lasin rikkoutuminen olisi johtunut
sellaisesta seikasta, josta se ei ollut velvollinen
huolehtimaan, B Oy oli velvollinen korvaamaan A:lle
lasin putoamisesta mahdollisesti aiheutuneet vahingot.
KKO 2001:1
38tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
KKO 2010:28: Vanhempiensa seurassa kulkenut 6-vuotias lapsi oli pudonnut Suomenlinnassa Kuninkaan-portin yläpuolelta rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta noin 15 metriä alas ja kuollut.
Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi valtion puolesta Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että alueella nähtävyyksiin tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Valtio oli korvausvelvollinen aiheutuneesta henkilövahingosta.
TEHTÄVÄ
39tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vastuun syntyminen ei edellytä kenenkään
tuottamusta, eikä tuottamuksen puuttuminen estä
vastuuta
• ankara vastuu syntyy toiminnasta, tuottamusvastuu
yleensä jostakin yksittäisestä teosta
• lähinnä arvioitava sitä, onko vahingolla ja ankaran
vastuun perustavalla toiminnalla riittävä yhteys
• syy-yhteysvaatimus saattaa olla normaalia
alhaisempi
2. ANKARA VASTUU
40tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tuotevastuu (kuluttajia kohtaan)
• ympäristövahingot (toissijainen vakuutusjärjestelmä)
• potilasvahingot (vakuutusjärjestelmä)
• liikennevahingot (vakuutusjärjestelmä)
• raideliikennevahingot
• ydinvastuu
• aluksen omistajan vastuu öljyvahingosta
• ilma-aluksen haltijan vastuu omaisuudesta henkilölle tai omaisuudelle, jota ei kuljeteta ko. ilma-aluksessa
• vastuu syyttömästi vangitulle tai tuomitulle
Lakiin perustuva ankara vastuu,
esimerkkejä
41tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• erityisvaaralliset toimintamuodot: räjäytystyö (KKO
1957 II 10, KKO 1963 II 93), autokilpailujen
järjestäminen (KKO 1972 II 97), kovapanos-
ammuntojen järjestäminen (KKO 1982 II 94)
• työnantajan koneiden tai laitteiden puutteellisuudet
työntekijöille aiheutuneissa vahingoissa (KKO
1990:55, KKO 1991:156)
• rokotuksen aiheuttama henkilövahinko, kun valtio oli
järjestänyt erityisen rokotuskampanjan (KKO
1995:53)
Oikeuskäytännössä omaksuttu
ankara vastuu
42tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• arvioitaessa mahdollisuutta asettaa ankara vastuu
ilman nimenomaista lainsäännöstä huomiota
kiinnitetty mm. seuraaviin seikkoihin:
• toimintaan liittyy normaalista poikkeava vahinkoriski
• tilanteen samankaltaisuus niiden toimintamuotojen
kanssa, joita koskeva ankara vastuu perustuu
säädettyyn lakiin
• osapuolten mahdollisuudet vaikuttaa vahinkoriskiin
• toiminnasta koituvan hyödyn jakaantuminen
• muiden, osittaisen korvauksen tarjoavien
korvausjärjestelmien olemassaolo (KKO 1998:88,
asbestitapaus)
Oikeuskäytännössä omaksuttu
ankara vastuu (2)
43tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A:n järjestämissä autojen nopeuskilpailuissa oli
jarruvian johdosta ajoradalta ulos syöksynyt B:n auto
vahingoittanut ns. autokatsomossa A:n perimää
pääsymaksua vastaan pysäköityä C:n autoa. A
velvoitettiin luonteeltaan erityisen vaaralliseksi
katsottavan kilpailutoiminnan harjoittajana
suorittamaan C:lle vahingonkorvausta, mutta B:tä
vastaan ajettu kanne hylättiin, koskei ollut näytetty, että
C:lle aiheutunut vahinko olisi johtunut B:n
tuottamuksesta.
KKO 1972 II 97
44tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian
torjumiseksi järjestäneet niin sanotun
massarokotuksen. Rokotuksen saatuaan A oli
sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syy-
yhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä,
A:n katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden
rokotuksen ja sairastumisen välillä.
Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin
korvaamaan rokotuksen aiheuttama yllättävä vahinko,
jota enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin
rokotettavat itse eivät olleet pystyneet ennakoimaan.
KKO 1995:53
45tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• rokotettavan itsensä suojaaminen taudilta
• terveysviranomaisten pelkäämän polioepidemian torjuminen joukkomittaisella rokottamisella, johon koko väestöä oli voimakkaasti kehotettu osallistumaan = rokotettaville asetettu vastuu muiden terveydestä
• massarokotuksen yhteydessä ei mahdollista yksilöllisesti tutkia jokaista rokotettavaa ja häneen mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä
• rokotettavalla itsellään tai hänestä vastaavilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta osaltaan perusteellisesti harkita riskejä
• => rokotuksen toimeenpanija kantaa vastuun rokotuksen aiheuttamista yllättävistä vahingoista, joita enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät ole pystyneet ennakoimaan
KKO 1995:53 (2)
46tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Räjäytystyömaan vuoksi aiheutuu seuraavia vahinkoja:
1. halkeamia naapurikiinteistöllä sijaitsevan talon
seiniin
2. sinkoutuvat kivet vahingoittavat lähistölle
parkkeerattuja autoja
3. työmaan poikki oikaiseva jalankulkija kompastuu
työmaa-ajoneuvojen ajon aiheuttamaan kuoppaan
4. räjäytystyömaan läheisyys karkottaa asiakkaita
läheisestä hotellista
Korvattavuus?
TEHTÄVÄ
47tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vahingon aiheuttanut vastuutahon kannalta ylivoimainen tapahtuma, esim. luonnonilmiö
• ei ole selvä, jos asiasta ei ole nimenomaista säännöstä
• vahingonkärsijän myötävaikutus on osasyynä vahinkoon tai lisännyt sen suuruutta
• toisinaan säädetty korvausta supistavaksi vain, kun se ilmentää törkeää huolimattomuutta
• ko. vahingon riskiä ei kyetty ennakoimaan parhaankaan tieteellisen tiedon perusteella (ns. kehittelyvahinkotilanne)
• voidaan joskus vedota
• erilaisia ratkaisulinjoja niin kansainvälisesti (tuotevastuu) kuin kansallisestikin (vrt. tuotevastuu / asbestin käyttö)
Ankaran vastuun rajoittuminen
tai estyminen
48tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
3. KORVAUSVASTUUN
PERUSTAVA SYY-YHTEYS
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 49
www.helsinki.fi/yliopisto
• aiheuttaminen: puuttumista odotettavissa oleviin tapahtumakulkuihin
• status quon häiritsemistä
• odotettavissa olevan kehityksen estämistä
• vahingon aiheutuminen voi edellyttää useiden olosuhteiden olemassaoloa
• inhimillisiä tekoja
• niistä riippumattomia taustaolosuhteita
• vahingonkärsijällä näyttötaakka syy-yhteydestä, pelkkä ajallinen yhteys ei riitä
• ongelma: millaisesta syy-yhteydestä kyse?
Syy-yhteys
50tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
1. Välttämätön syy (conditio sine qua non, "but for”)
• X on seuraus Y:n välttämätön edellytys, jos X:n
poistaminen edeltävästä tapahtumakulusta johtaisi
Y:n poistumiseen
• tekijän poistaminen tapahtumakulusta merkitsee,
että sen tilalle oletetaan norminmukainen tai muu
normaali tapahtumakulku
• auttaa sulkemaan pois vahingon kannalta
irrelevantteja tekijöitä
Erilaisia syy-yhteyksiä
51tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
1. Välttämätön syy (jatkoa)
• ei johda kaikissa tilanteissa pätevään juridiseen
ratkaisuun
• Kaksi teollisuuslaitosta laskee päästöjä samaan
vesistöön niin, että kummankin päästöt yksin riittäisivät
pilaamaan vesistön. Kumpikaan ei olisi välttämätön syy.
• osa sinänsä välttämättömistä syistä juridisesti
irrelevantteja
• metsäpalon välttämätön edellytys on happi, muita voivat
olla esim. maaston kuivuus, tuulen suunta
Erilaisia syy-yhteyksiä (2)
52tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
2. Riittävä syy
• X on Y:n riittävä syy, jos X:n käsillä olo on yksinään
ollut riittävä aiheuttamaan Y:n (oletuksena normaalit
luonnonolot)
• mikä välttämättömistä syistä riittävä?
• em. päästöesimerkissä kummankin teollisuuslaitoksen
päästöt ovat yksinään riittävä syy vahinkoon
• em. metsäpaloesimerkissä hapen käsillä olo ei riittävä
syy
Erilaisia syy-yhteyksiä (3)
53tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
3. NESS-kausaliteetti (necessary element of a
sufficient set)
• X on Y:n syy, jos ja vain jos X välttämätön osa Y:tä
edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä Y:n
aikaansaamiseksi
• sisältää sekä välttämättömyyden että riittävyyden
• ongelmia:
• sellaisen seuraamuksen aiheuttaminen, joka olisi joka
tapauksessa myöhemmin seurannut
• ajallisesti peräkkäisten aiheuttamisprosessien ongelma
Erilaisia syy-yhteyksiä (6)
54tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
1. Hiv-positiiviselle annetaan hiv-positiivista verta.
2. Työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta sairastava tulee
työtapaturman vuoksi työkyvyttömäksi jo nyt.
3. Rakennus oli perustettu rakentamisen aikana yleisesti
käytetyn rakentamistavan mukaan, joka sittemmin
osoittautui puutteelliseksi rakennuspaikan savikerroksen
paksuuden suurten vaihtelujen vuoksi. Naapuri-
kiinteistöllä oli tehty tärinää aiheuttavaa paalutustyötä ja
rakennus oli vahingoittunut.
TEHTÄVÄ
55tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• ongelma: riittääkö pelkkä syy-yhteys korvaus-
velvollisuuden perusteeksi?
• ennakoitavuus-/adekvaattisuusrajoitus: kaikkia
vastuuperusteeseen nähden syy-yhteydessä olevia
vahinkoja ei korvata
• rajanvetokriteeri: ovatko vahingon mahdollisuus ja
suuruus olleet aiheuttajan ennalta arvattavissa teko-
tai toimintahetkellä
• riski yleisesti tunnettu
• vahingonaiheuttajalla erityistietoja (tulevan)
vahingonkärsijän olosuhteista
Vahingon ennakoitavuus
56tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• keino suojata toimijoita kohtuuttomilta vastuuriskeiltä
• koskee sekä vahinkotapahtumaa että vahingon määrää; kumman tahansa puutteellinen ennakoitavuus kaventaa vastuuta => vahinko(a) voi jäädä korvaamatta
• korkea-asteinen tuottamus voi laajentaa vastuun ulottuvuutta
• henkilövahingoissa vastuu ulottuu yleensä pisimmälle
• ennakoitavuusvaatimus myös sopimussuhteissa, mutta niissä monesti enemmän tietoa riskeistä sopimuspuolten välisen yhteistoiminnan vuoksi
• vahingonvaaran ennakoitavuus myös tuottamuksen edellytys
Vahingon ennakoitavuus (2)
57tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A oli tuomittu avunannosta ajoneuvon luvattomaan
käyttöönottoon, kun hän oli kuljettanut varkaat
autoliikkeen pihaan tietäen näiden tarkoituksesta. Kun
auto myöhemmin vahingoittui tavalla, jota voitiin pitää
luvattomalle käytölle tyypillisenä, vahinko oli ollut A:n
ennalta arvattavissa.
KKO 1996:47
58tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata
erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi.
Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain
säännöksiä siirtävänsä opintovapaan
alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja
menettänyt sen seurauksena oikeutensa
aikuiskoulutustukeen.
Työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle
sanotun menetyksen.
KKO 2012:36
59tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Anton uhkasi veljeään Carolusta leipäveitsellä.
Viereisessä huoneessa ollut Caroluksen tyttöystävä
Berta pelästyi, hyppäsi parvekkeelta ja vammautui.
Antonin korvausvelvollisuus Bertaa kohtaan?
KKO 1990:163: A ei ollut korvausvelvollinen B:lle
aiheutuneista vammoista, koska hän ei ollut uhannut
B:tä eikä B:n pudottautuminen parvekkeelta ollut
ennalta arvattavissa.
TEHTÄVÄ
60tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
4. VAHINGON
AIHEUTTAJAT
61tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• yksi tai useampi tietty henkilö
• yhteisvastuu korvauksesta vahingonkärsijälle (VahL 6:2)
• vahingonaiheuttajien keskinäinen vastuu kohtuuden
mukaan ottaen huomioon kunkin syyllisyyden määrä,
vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat
‒ takautumisoikeus liikaa maksetusta osasta; jos joku
korvausvelvollisista ilmeisen maksukyvytön tai
oleskelupaikka tuntematon, muut maksavat hänen
osuutensa (VahL 6:3)
Vahingon aiheuttajat
62tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• joku tietystä ryhmästä
• yhteinen hanke (esim. pahoinpitely): yhteisvastuu
• yksi useammasta samaa asiaa tekevästä: yhteisvastuu,
jos ei kyetä erottelemaan syyllisiä/ei-syyllisiä
• aiheuttamiseen voi osallistua eri tavoin
• rikosoikeus ≠ vahingonkorvausoikeus
• joku, muttei tiedetä, kuka
• anonyymi aiheuttaja riittää, kun vahingon aiheuttajana
organisaatio, so. aiheuttajahenkilöä ei tarvitse yksilöidä
• esim. joku yrityksen työntekijöistä => yrityksen
isännänvastuu
Vahingon aiheuttajat (2)
63tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Kolme henkilöä oli samalla aseella vuorotellen ampunut useita laukauksia maavallia kohti. A oli ampunut noin 10 laukausta, B ja C kumpikin 5. Yksi laukaus oli osunut ampumalinjan lähellä olleeseen muuntajaan ja aiheuttanut sen vaurioitumisen.
KKO 1990:78: Kun ampujilla oli varomattomuutena ilmennyt tuottamus vahingon aiheuttamiseen eikä kukaan heistä ollut selvittänyt, että muuntajaan osunut luoti ei ollut hänen ampumansa, he olivat yhdessä aiheuttaneet vahingon niin, että he VahL 6:2:n nojalla olivat yhteisvastuussa sen korvaamisesta.
TEHTÄVÄ
64tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
E:lle oli aiheutettu vahinkoa rikoksella, joka oli luettu A:n ja
B:n syyksi törkeänä pahoinpitelynä, C:n syyksi
pahoinpitelynä ja D:n syyksi avunantona pahoinpitelyyn.
Pelkästään sillä perusteella, että vahingonaiheuttajien
osallisuus pahoinpitelyrikokseen oli arvioitu rikos-
oikeudellisesti eri tavoin, ei C:n ja D:n vahingonkorvaus-
vastuuta vahingonkärsijää E:tä kohtaan voitu vahvistaa A:n
ja B:n täysimääräistä vastuuta pienemmäksi. Teko oli
toteutettu yksissä tuumin ja vahinko oli ollut kaikilta osin
myös C:n ja D:n ennakoitavissa. Koska vahinko oli
vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n tarkoittamalla tavalla
kahden tai useamman aiheuttama, C ja D vastasivat E:lle
kaikesta vahingosta yhteisvastuullisesti A:n ja B:n kanssa.
TEHTÄVÄ: KKO 2013:49
65tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
5. KORVATTAVA VAHINKO
66tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• differenssioppi: vahinko on toteutuneen ja hypoteettisen tapahtumakulun erotus
• subjektiivinen lähtökohta
• täyden korvauksen periaate
• korvataan koko vahinko eli saatetaan vahingonkärsijä siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ilman vahinkoa
• rikastumiskielto (eduntasoitus)
• vahingon kärsinyt ei saa saada hyötyä vahingosta eli tulla parempaan taloudelliseen asemaan kuin ennen vahinkoa
• vahingonkärsijän velvollisuus rajoittaa vahinkoa
• VahL 5 luku (huom. muutokset L 61/1999 ja L 509/2004)
Mikä on korvattava vahinko?
67tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Korvattava vahinko
(VahL 5 luku)
68
Aiheutuneen
vahingon laji
Henkilövahinko,
esinevahinko
(+ varallisuusvahinko)
Puhdas
varallisuusvahinkoKärsimys
Täyttyykö VahL 5:1:n
edellytys?
Täyttyvätkö VahL 5:4a
tai 5:6:n edellytykset?
Rangaistavaksi
säädetty tekoJulkisen vallan käyttö Erittäin painava syy Läheisen kuolema
Loukkaus
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• esinevahinko: irtaimen tai kiinteän esineen
vahingoittuminen tai tuhoutuminen
• henkilövahinko: henkilölle aiheutunut vahinko
• varallisuusvahinko: omaisuusvahinko, esim. tulojen
alentuminen, voiton saamatta jääminen
• voi liittyä henkilö- tai esinevahinkoon
• voi olla itsenäinen = puhdas varallisuusvahinko
• voi olla aineetonta = ei objektiivista rahallista arvoa
(kipu, särky, kärsimys)
Vahinkolajit
69tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• VahL:n henkilövahinkoa koskevat säännökset
uudistettiin vuoden 2006 alusta
• perusmääritelmä: lääketieteellisesti todettavissa
oleva terveydentilan häiriö (fyysinen/psyykkinen)
• perussäännös VahL 5:2, jonka mukaan korvataan
• tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut
tarpeelliset kulut
• ansionmenetys
• kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta
• pysyvä haitta
HENKILÖVAHINKO
70tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden ajalta
• VahL 5:2a: lähtökohtana arvio ansiotulosta ilman
vahinkoa, vähennetään ansiotulo, jonka silti saanut,
olisi voinut saada, arvioidaan tulevaisuudessa
saavan
• huomioidaan esim. työkyky, koulutus, aikaisempi
toiminta, uudelleenkouluttautumismahdollisuus, ikä,
asumisolot vahingoittunut ei voi olla täysin passiivinen
• pää- ja sivutulot, yrittäjätulot
• nuoren henkilön koulutuksen viivästymisen
aiheuttama ansion menetys, ohi menevä työpaikka
Ansionmenetys
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 71
www.helsinki.fi/yliopisto
• alaikäisen ansiotulon arviointi VahL 5:2b:
• jos henkilövahingon johdosta pysyvästi työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta, ansiotulo, jonka hän olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut, arvioidaan ottamalla huomioon hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä koulutus- ja ammattisuunnitelmansa
• jollei muuta osoiteta, ansiotulon määrä määräytyy kaavamaisesti vastaavan ikäisten keskimääräisen ansiotulon perusteella
• tulevaisuuteen kohdistuvat erät: yleensä toistuvina erinä
Ansionmenetys (2)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 72
www.helsinki.fi/yliopisto
Tapon yrityksen johdosta vammautunut 27-vuotias A ei
kyennyt enää palaamaan aikaisempaan ammattiinsa,
vaan tarvitsi uudelleenkoulutuksen, johon hän oli
hakeutunutkin.
A:lle määrättiin maksettavaksi korvausta työtulojen
menettämisestä siihen ajankohtaan saakka, jolloin
hänellä arvion mukaan oli uudelleenkoulutuksensa
jälkeen riittävästi aikaa hakeutua sellaiseen
ansiotyöhön, johon hän vammastaan huolimatta
kykeni.
KKO 1997:65
73tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
B oli rikosasian oikeudenkäynnissä velvoitettu suorittamaan A:lle ansionmenetyksen korvauksena vuoden palkkaa vastaava määrä. Korvaus oli perustunut A:n opintojen viivästymiseen hänen saamiensa vammojen johdosta. Myöhemmin A:n opinnot keskeytyivät kokonaan vammautumisen vuoksi. A vaati uudella kanteella aikaisemmin tuomitun määrän lisäksi korvausta työansion myöhentymisen johdosta aiheutuneesta ansionmenetyksestä kahdelta vuodelta opintojen keskeydyttyä myöhemmin kokonaan.
KKO: B velvollinen suorittamaan A:lle korvauksen ammattiin pääsyn viivästymiseen perustuvasta työansion menetyksestä ao. kahden vuoden ajalta vähennettynä A:n Kansaneläkelaitokselta saamien suoritusten määrällä
KKO 2014:97
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 74
www.helsinki.fi/yliopisto
Kaupungin omistaman oppilaitoksen johtokunta oli asetuksen säännösten vastaisesti jättänyt oppilaitoksen rehtorin tehtäviä hoitaneen lehtorin siirtämättä perustettuun rehtorin virkaan.
Mikä on korvattava vahinko?
KKO 1996:78: Kaupunki velvoitettiin maksamaan hänelle korvausta siitä, että hän oli saanut pienempää palkkaa ja pienempää eläkettä kuin hänelle olisi rehtorin viran perusteella ollut maksettava.
TEHTÄVÄ
75tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• eri henkilöiden kokemukset erilaisia => pitäisikö korvata objektiivisesti vai subjektiivisesti?
• kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta
• huomioidaan erityisesti vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika (VahL 5:2c)
• pysyvä haitta
• esim. liikuntakykyyn vaikuttava vamman jälkitila, aistien toiminnan heikentyminen, kosmeettinen haitta, pysyvä kipuoireilu
• huomioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste, vahingoittuneen ikä; korottavana tekijänä elämänlaadun erityinen heikentyminen (5:2c)
• KKO 2016:77
• ei vaadita yksilöllistä näyttöä, jos on ilmeistä
Aineettomat vahingot
76tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• loukkauksen aiheuttaman kärsimyskorvauksen edellytykset:
1) vapauden, rauhan, kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen rangaistavaksi säädetyllä teolla
2) syrjiminen rangaistavaksi säädetyllä teolla
3) henkilökohtaisen koskemattomuuden tahallinen tai törkeän huolimaton vakava loukkaus
4) vakava tahallinen tai törkeän huolimaton ihmisarvon loukkaus muulla, em. kohtiin verrattavalla tavalla
• omiaan aiheuttamaan kärsimystä ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde, loukkauksen julkisuus
Kärsimys (VahL 5:6)
77tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Taksin matkustajana ollut mies oli tuomittu
pahoinpitelystä hänen lähenneltyään seksuaalisesti
naispuolista kuljettajaa matkan aikana. Mies
velvoitettiin suorittamaan kuljettajalle korvausta
kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1
momentin 1 kohdan perusteella.
KKO 2012:14
78tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille
Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota
tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata.
Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan
hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden
loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen
erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi
säädetystä teosta. VahL 5:6.1:ssä säädetyt
edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät
täyttyneet.
KKO 2012:81
79tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja
vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa,
suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista
kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä
vankeusrangaistukseen.
KKO: B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ei ollut
VahL 5:6.1:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin taikka
ihmisarvoa säännöksen 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin
vakavasti loukattu. Huomioon ottaen, että
pahoinpitelyssä oli käytetty myös toista halventavia
tekotapoja, B:llä katsottiin olevan oikeus korvaukseen
kärsimyksestä VahL 5:6.1:n 1 kohdan nojalla.
KKO 2012:74
80tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A oli ottanut puhelimella videokuvaa ja seitsemän valokuvaa 7-vuotiaan B:n alastomasta alaruumiista ja sukupuolielimestä tämän nukkuessa. B ei ollut tullut tietoiseksi A:n teosta. A:n syyksi luettiin lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen hyväksikäyttö.
KKO: Lain esitöiden mukaan VahL 5:6.1 kattaa myös seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat loukkaukset. Kärsimyksen aiheutumisesta ei edellytetä näyttöä, vaan teon luonne riittää korvauksen perusteeksi. Kärsimys on se henkinen kärsimystunne, joka henkilölle aiheutuu häneen kohdistetun oikeudettoman loukkauksen seurauksena. Kärsimyskorvauksella loukkauksen uhri saa rahallisen hyvityksen hänen itsetunnolleen ja ihmisarvolleen aiheutuneesta loukkauksesta. A:n syyksi luetun menettely on loukannut B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan voida perustaa yksinomaan siihen olettamukseen, että teoista tietämätön lapsi mahdollisesti myöhemmin saa tiedon menettelystä. Ei vahingonkorvausta.
KKO 2015:50
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 81
www.helsinki.fi/yliopisto
• valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitauti-laissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (768/2015)
• liikennevahinkolautakunnan ohjeet
• vammat tyypitelty erilaisiin haitta-asteisiin ja määritelty niitä vastaavat normaalikorvaukset
• käytetty paljon myös muissa kuin liikennevakuutusasioissa
• henkilövahinkoasiain neuvottelukunta
• tavoitteena henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden edistäminen
• suositukset perustuvat oikeuskäytäntöön (uusimmat vuodelta 2014)
• KKO 2012:100, KKO 2016:77
Aineettomien vahinkojen määrät
82tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• korvausoikeus vahingonkärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla erityisen läheisellä henkilöllä
• voi näyttää, että nämä eivät läheisiä / joku muu on läheinen
• vahingonkärsijän hoitaminen (VahL 5:2d)
• kohtuullinen korvaus tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä
• aiheutunut henkilövahingon kärsineen hoitamisesta tai muista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan edistämään vahingonkärsijän tervehtymistä tai kuntoutumista
• KKO 2016:86
LÄHEISEN OIKEUS
KORVAUKSEEN
83tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3)
• vainajan hautaamisesta huolehtineelle kohtuullinen korvaus hautaamisesta aiheutuneista kustannuksista (”säädynmukaiset” hautajaiset)
• läheisille aiheutuneet kohtuulliset hautaamiseen liittyvät kustannukset (hautajaisvaatteet, matkat yms.)
• kärsimys kuolemantapauksessa (VahL 5:4a)
• kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella ja
• korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon henkilösuhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet
• tulkittu melko korvausmyönteisesti
Läheisen oikeus korvaukseen (2)
84tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Varusmies oli saanut surmansa puolustusvoimien
kovapanosammunnoissa. Valtio velvoitettiin
suorittamaan varusmiehen läheisille korvausta
kärsimyksestä, vaikka kuolemantuottamuksesta
rangaistukseen tuomittu ammunnan johtaja ei ollut
menetellyt törkeän huolimattomasti, kun vahinkoon
johtaneessa puolustusvoimien toiminnassa ilmennyttä
huolimattomuutta oli kokonaisuudessaan pidettävä
törkeänä.
KKO: äiti 6.000 euroa, sisarukset 2.500 euroa
KKO 2002:56
85tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A oli syyllistynyt B:n tappamiseen hätävarjelun
liioitteluna. B:llä oli puolentoista vuoden ikäinen lapsi.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein
katsottiin, ettei isän kuolemantapauksesta lapsen
tunneperäiselle tai henkiselle kehitykselle mahdollisesti
aiheutuvia haitallisia seurauksia voitu pitää VahL 5:4
a:ssä tarkoitettuna korvattavana kärsimyksenä.
KKO: lapsi kaipaa isää, mutta ei kärsi nimenomaan
siitä, mistä syystä isä on kadonnut hänen elämästään
KKO 2004:2
86tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• oma järkytys kuolemantapauksessa (VahL 5:4b)
• tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun
kuolemantapauksen yhteydessä oikeus korvaukseen
(järkytyksen kaltaisesta) henkilövahingosta johtuvista
tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista, muista
kuluista ja ansionmenetyksestä
• ei siis yleistä oikeutta korvaukseen läheisen
kuoleman johdosta (vrt. vakuutus)
Läheisen oikeus korvaukseen (3)
87tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• jos elatusvelvollinen tai muuten toisen elatuksesta
huolehtinut henkilö saa surmansa
• tosiasiallinen elatussuhde riittää
• elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön
arvo
• elatukseen tai elatusapuun oikeutetulle tai muutoin
surmansa saaneen elatuksen varassa olleelle
• korvauksen määrä: huomioidaan todennäköinen elatus
surmansa saaneelta sekä mitä kohtuuden mukaan
tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon mahdollisuutensa
hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet
Elatuksen menetys (VahL 5:4)
88tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Käytetyn henkilöauton tuhoutuminen omistajan
kannalta:
a) Auton merkitys omistajalle?
b) Mitä pitäisi korvata ja miten?
c) Miten 2 kohdan ehdotuksenne sopii yhteen täyden
korvauksen periaatteen ja rikastumiskiellon
kanssa?
TEHTÄVÄ
89tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• esine = sekä irtaimet (myös kotieläimet) että kiinteät
esineet, myös koneet, laitteet ja niiden osat
• korvataan esineen korjauskustannukset, muut kulut,
arvonalennus, tuhoutuneen tai hukatun esineen
arvo, tulojen ja elatuksen vähentyminen
• esineen lisäksi siis korvausta välillisistä vahingoista,
esim. esineen käyttömahdollisuuden estymisen
aiheuttamasta tulon menetyksestä
• korjaaminen
• jos esine tulee vahinkotapahtumaa edeltänyttä tilaa
parempaan kuntoon, hyöty yleensä vähennetään
ESINEVAHINKO (VahL 5:5)
90tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• jälleenhankinta-arvo (uudelleenhankinta-arvo,
uusarvo): uuden, vastaavan esineen hankkimiseksi
tarvittava summa
• vanha omaisuus korvautuu uudella (käyttämätön,
modernimpi) => vastoin rikastumiskieltoa
• uuden osan liittäminen vanhaan kohteeseen, osan
käyttöiällä ei merkitystä
• päivänarvo: jälleenhankinta-arvo, josta tehdään mm.
ikä-, käyttö-, käyttökelpoisuusvähennys
Esinevahinko: tuhoutuneen tai
hukatun esineen arvo
91tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• käypä arvo, (edelleen)myyntiarvo: summa, jonka
esineen myynnistä olisi saanut juuri ennen vahinkoa
• vastaa esineen varallisuusarvoa omistajalle
• soveltuu, jos kyse myytävästä esineestä
• jos kyse käytetystä esineestä, ei yleensä riitä vastaavan
esineen hankkimiseen
• pääsääntö: jälleenhankinta-arvo; ellei tällaista kyetä
määrittämään esimerkiksi objektin yksilöllisyyden
vuoksi, kysymykseen tulee lähinnä esineen iän,
kunnon ym. seikat huomioon ottava käypä arvo
Esinevahinko: tuhoutuneen tai
hukatun esineen arvo (2)
92tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä
(samalle henkilölle aiheutuneeseen) henkilö- tai
esinevahinkoon
• sopimusperusteinen vastuu: tyypillistä, korvataan
• deliktivastuu: pelkkä tuottamusperuste voisi johtaa
liialliseen vastuuseen (esim. liikekilpailu ja julkinen
arvostelu ”sallittua vahingoittamista”) => korvaamista
rajoitettu
PUHDAS VARALLISUUS-
VAHINKO (VahL 5:1)
93tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
1) vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla
• syyntakeettomuus tai rikoksen vanhentuminen eivät
estä vastuuta
• dekriminalisointi poistaa korvausvastuun (KKO
1993:15)
2) vahinko aiheutettu julkista valtaa käytettäessä
• julkinen valta ≠ viranomainen
• tunnusmerkistön tulkinta laajahkoa
Puhdas varallisuusvahinko (2)
94tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa
Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle
virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen
pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten
sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa
työvoimaneuvojan virkatehtävistä.
Tietojen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen katsottiin,
että työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt
julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen
virheellisyydestä aiheutunut vahinko.
KKO 1989:50
95tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimistosihteeri oli,
saatuaan ulkomaalaisvirastosta tiedon, jonka mukaan
työ- ja oleskelulupia hakeneet venäläiset
vuokratyöntekijät eivät tarvitsisi erikseen lupia
Espanjassa työskentelyä varten, ilmoittanut tiedon
edelleen yhtiön toimitusjohtajalle.
Korkein oikeus katsoo, ettei neuvon antamista
tällaisissa olosuhteissa ole perusteltua rinnastaa
työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan
hallintopäätökseen.
KKO 2009:24
96tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
3) korvaamiseen on erittäin painavia syitä
• lisättiin eduskuntavaiheessa => ei juuri esityöaineistoa
• etenkin aiheuttamisteon hyvän tavan vastaisuus (KKO
1991:79, KKO 1997:181, vrt. KKO 1991:32)
• muita mahdollisia perusteita esimerkiksi oikeussuhteen
sopimuksenkaltaisuus ja vahingonaiheuttajan erityinen
luottamusasema
Puhdas varallisuusvahinko (3)
97tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt
yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen
työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn
kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa.
Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli
menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia
syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan
varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.
KKO 2009:24
98tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• voi aiheutua myös kolmannelle: henkilöön tai
esineeseen kohdistuva ensivahinko aiheuttaa
taloudellisen vahingon (seurausvahingon)
kolmannelle
• vallitseva käsitys: kolmas ei enää loukatun normin
suojatarkoituksen piirissä eikä oikeutettu korvaukseen
• lakiin perustuvia korvaustilanteita: VahL 5:2d
(vahingonkärsijän hoitaminen), 5:4a-b (kärsimys, oma
henkilövahinko)
Puhdas varallisuusvahinko (4)
99tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• korvausvaatimus voidaan hylätä ennenaikaisena, jos
vahinko ei vielä ole ilmennyt tai sen laajuus selvinnyt
• saman vahinkotapahtuman johdosta aiheutuvat
vahingot voivat ilmetä eri aikoina
• korvausta ei useinkaan määrätä tuomitsemispäivän
jälkeiseen aikaan kohdistuvista menetyksistä, jos
niiden aiheutuminen epävarmaa, esim.
• mahdollisesti tarvittava leikkaus
• tulon menetys ajalta, jolta työkyvyttömyys epävarma
• ennenaikaisena hylätty korvausvaatimus voidaan
esittää myöhemmin, vahingon realisoituessa
VAHINGON ILMENEMISAIKA
100tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
6. KORVAUKSEN MÄÄRÄÄ
ALENTAVAT SEIKAT
101tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vahingonkärsijän puolella olevaa tuottamusta
• myötävaikutusarvioinnissa otettava huomioon olosuhteet; esim. tilanteen äkillisyys lieventää tuottamusarvostelua
• vahingon aiheutumiseen vaikuttaminen
• jokaisen on suojattava etuuksiaan normaalilla huolellisuudella
• normaalia suurempi riski, mutta se ei vaikuta potentiaalisen vahingonkärsijän käyttäytymiseen
• saatujen ohjeiden laiminlyönti
• varoitusten laiminlyönti
Vahingonkärsijän myötävaikutus
(VahL 6:1)
102tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vahingonkärsijä oli asiakkaana myymälässä. Hänen
ollessaan jauhamassa kahvia kahvimyllyllä, jolla
asiakkaat saivat itse jauhaa ostamansa kahvin, myllyn
ulostuloputki meni tukkoon. Hän yritti avata tukkeumaa
sormella, jolloin myllyn terät silpoivat hänen oikean
keskisormensa. Kahvimyllyjen lähettyvillä oli ollut 3
selvästi erottuvaa kylttiä, joissa oli varoitettu asiakkaita
laittamasta sormiaan kahvimyllyn ulostulosuppiloon.
Onko oikeutta korvaukseen?
TEHTÄVÄ
103tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Ltk katsoo, että asiakkaan käyttäessä myymälässä
laitetta, joka ei ole hänelle entuudestaan tuttu, hänen
tulisi perehtyä käyttöohjeisiin. Myymälä on tehokkaasti
varoittanut asiakkaita kahvimyllyn käyttöön liittyvistä
vaaroista, eikä se ole vahingonkorvausvastuussa siitä,
että asiakas ei lue varoituksia. Tämän vuoksi ltk
katsoo, että myymälä ei ole korvausvastuussa
lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta.
VKL 730/95
104tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vahingon rajoittaminen
• hoitoon hakeutuminen
• uudelleenkouluttautuminen
• vahingoittuneen esineen korjauttaminen
• nopeita / pitkäkestoisia toimia
• jne.
• jos vahingonkärsijällä ei ole varaa rajoittamiseen,
laiminlyönti ei ehkä vaikuta korvausoikeuteen
Vahingonkärsijän myötävaikutus
(2)
105tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• korvausvelvollisuutta voidaan supistaa; usein
alennus määräosin, esim. 1/3:lla, 1/2:lla
• jos selvästi erotettava osa vahingosta seurausta
vahingonkärsijän menettelystä, se jää korvaamatta
• vahinkolaji voi vaikuttaa: henkilövahinkokorvauksen
alentamiseen suhtaudutaan pidättyvämmin
• vrt. vakuutukset: vakuutustapahtuman
aiheuttaminen, suojeluohjeiden ja
pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti
Vahingonkärsijän myötävaikutus
(3)
106tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A:n syyksi oli luettu vaaranmerkintärikkomus sillä perusteella, että hän oli kaupungin vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraustyön tehneen maanrakennusurakoitsijan toimitusjohtajana ja työnjohtajana jättänyt asianmukaisesti merkitsemättä hengen tai terveyden vaaran laiminlyömällä huolehtia kadulle ja siihen rajoittuville tonteille tehtyjen kaivantojen suojaamisesta. B oli lähtiessään pimeän aikaan kiertämään kadulla ollutta kaivantoa viereisen omakotitontin kautta pudonnut tontin puolella sijainneeseen kaivantoon. B:lle oli kaivantoon putoamisesta aiheutunut ruumiinvammoja. A:n katsottiin syyllistyneen myös törkeään vammantuottamukseen.
Myötävaikutusta?
TEHTÄVÄ: KKO 2015:95
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 107
www.helsinki.fi/yliopisto
• vaikuttaa eräissä tapauksissa vastuuseen
• alentaa vastuuta tai sulkee vastuun pois
• ilmenee esimerkiksi urheilussa ja tulee esille lähinnä
tuottamusarvioinnin kautta
• vahinkoseuraamukseen suostuminen poistaa
vastuun kokonaan
• kuolemaan tai vakavaan ruumiinvammaan ei voi
pätevästi suostua
Tietoinen riskinotto
108tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Eräät yhtiöt olivat tuoneet maahan, valmistaneet ja markkinoineet savukkeita, joita A oli polttanut vuosina 1941-1986. A:lla oli 1980-luvulla todettu kurkunpään syöpä ja muita sairauksia, jotka hänen mukaansa olivat aiheutuneet tupakoinnista. - - - ”A on koko sen 45 vuoden ajan, jonka hän on tupakoinut, ollut tietoinen tupakoinnin terveydelle aiheuttamasta vaarasta. Se, että A olisi jatkanut polttamistaan Oy Rettig Ab:n mainosten vuoksi ja niiden perusteella tupakan vaarattomuuteen luottaen, ei ole näissä olosuhteissa uskottavaa. Tupakoidessaan A on ottanut tietoisen riskin siitä, että tupakoinnista voi mahdollisesti aiheutua vakavia vaaroja hänen terveydelleen. A:n sairastumista ei siten voida pitää Oy Rettig Ab:n mainosten seurauksena.”
KKO 2001:58
109tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• jos korvausvelvollisuus kohtuuton ottaen huomioon vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet; jos vahinko aiheutettu tahallisesti, täysi korvaus, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta
• korvausvelvollisen taloudellinen asema: varallisuus ja tulot, (tulevat) ansiomahdollisuudet (KKO 1999:41 (tekn. yo)), elatusvelvollisuudet ym.
• vahingonkärsijän korvaustarve
• tuottamuksen laatu
• taloudellisen edun tavoittelu
• osapuolilla ei tavanomaisia vakuutuksia
Korvauksen sovittelu (VahL
2:1.2)
110tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A oli erehdyttänyt Kelan maksamaan itselleen aiheettomia
matkakorvauksia 80.000 mk. Vaikeista taloudellisista ja
muista olosuhteista (työttömyys; neljä lasta, joista kaksi
sairaita; varat käytetty välttämättömiin elinkustannuksiin)
huolimatta tuomittiin täysi korvaus.
KKO 1998:149
111tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
7. ERITYISSÄÄNTELYN
KOHTEENA OLEVAT
VAHINGONAIHEUTTAJAT
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 112
www.helsinki.fi/yliopisto
• alaikäinen (VahL 2:2)
• mielisairas, vajaamielinen, sieluntoiminnaltaan
häiriintynyt (VahL 2:3)
• työnantaja ja julkisyhteisö (3 luku)
• työntekijä ja virkamies (4 luku)
Erityisryhmiä
113tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vastuu "kohtuulliseen korvaukseen" rajoittuvaa eikä
täyden korvauksen periaatteen mukaista
• ≠ täysi korvaus + kohtuullistaminen
• täysikin korvaus mahdollinen
• kompensaatiovaikutus alhainen, korvausvastuulla
paljolti preventiivisiä ja yhteiskuntamoraalia
ylläpitäviä tehtäviä
• vahingonkärsijän kannalta on siis merkityksellistä,
kuka vahingon aiheuttaja on
Alaikäiset ja mieleltään
häiriintyneet
114tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• alle 18-vuotiaan korvausvastuun mitoittamisessa
otetaan huomioon
• ikä ja kehitystaso
• teon laatu
• vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot
• muut olosuhteet
• korvausvastuulla ei kiinteää alaikärajaa
• esim. 7-vuotiaita velvoitettu korvaukseen (KKO 1984
II 93: 250.000 markan vahingosta 20.000 mk)
Alaikäiset (VahL 2:2)
115tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• 15-vuotta täyttäneiden rikosperusteinen
korvausvastuu usein täysimääräistä (KKO 1983 II
26, KKO 1991:73)
• nuorempien vastuu yleensä soviteltua, vaikka teko
hyvinkin moitittava (KKO 1996:117: 13-vuotiaan
tahallisesti aiheuttama tulipalo)
• vastaavat korvauksesta omalla varallisuudellaan,
myös tulevalla
• vanhemmilla ei ole velvollisuutta maksaa lastensa
vahingonkorvauksia
Alaikäiset (2)
116tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Alle 15-vuotias B oli sytyttänyt rakennuksen vieressä
olleet jätesäiliöt palamaan seurauksin, että tuli oli
levinnyt rakennukseen. B:n seurassa ollut 15-vuotias A
ei ollut osallistunut sytyttämiseen, mutta oli kuitenkin
osoittanut suhtautuvansa B:n menettelyyn
hyväksyvästi. A:n, jonka oli tullut käsittää tulen
leviämisen mahdollisuus, katsottiin menettelyllään
myötävaikuttaneen rakennuksen vahingoittumiseen ja
hänet velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta.
KKO 1991:73
117tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A ja B, jotka olivat 12-vuotiaita, olivat kaataneet maahan
tulenarkaa ainetta, jonka A oli sytyttänyt tuleen. B oli A:n
kehotuksesta pannut tuleen ainetta sisältäneen muoviastian.
Astian lehahdettua tuleen B oli pelästyneenä potkaissut sitä,
ja se oli osunut lähellä olleeseen 8-vuotiaaseen C:hen, jolle
oli aiheutunut vaikeita palovammoja.
KKO 1993:55: A ja B olivat tuottamuksellisesti yhtä suurelta
osalta aiheuttaneet C:n vammat. C ei ollut myötävaikuttanut
vahingon syntymiseen. Vahingonkorvausta soviteltiin
ottamalla huomioon A:n ja B:n ikä, kehitystaso, teon laatu ja
asianosaisten varallisuusolot sekä muut olosuhteet.
TEHTÄVÄ
118tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• lapsen vanhemmat korvausvastuussa vain oman
tuottamuksensa perusteella
• valvontatuottamus
‒ KKO 1983 II 41: vanhemmat eivät valvoneet, ettei 7-vuotias
pääse yksin heittämään tikkaa
‒ KKO 1981 II 124: vanhemmat laiminlyöneet puuttua 16-
vuotiaan pienoiskiväärin käyttöön
• kasvatustuottamus
‒ KKO 1981 II 170: isä sanonut 9-vuotiaalle pojalleen, että
tämä saa heti lyödä takaisin, jos joku tarttuu kiinni
• valvontavastuussa myös muu lasta valvova
Alaikäiset (3)
119tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• mielisairaat, vajaamieliset ja sieluntoiminnaltaan häiriintyneet
• vähäiset poikkeamat normaalista eivät vaikuta
• ei: itse aiheutetut häiriötilat (esim. humala)
• kohtuulliseksi harkittu määrä, jossa otetaan huomioon
• henkilön tila; ymmärryskyvyn taso keskeinen lähtökohta
• teon laatu
• vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot
• muut olosuhteet
• rikosoikeudellisesti syyntakeeton voi joutua korvausvastuuseen
Mieleltään häiriintyneet
(VahL 2:3)
120tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso Downin oireyhtymästä johtuen vastasi 6–7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut.
Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot VSL 25.1 §:ssä (132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella.
KKO 1995:125
121tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• työnantaja vastaa ulkopuolista kohtaan vahingosta,
jonka työntekijä aiheuttaa tuottamuksella työssään
• työssä-kriteerin tulkinta suhteellisen laajaa:
työaikana aiheutetut vahingot, joiden kohdalla
työntekijän toiminta ei olennaisesti poikennut
työnkuvasta
• isännänvastuun ulkopuolella selvästi työhön
liittymättömät teot (esim. asiakkaan
pahoinpiteleminen)
Työnantajan isännänvastuu
(VahL 3:1)
122tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• korvauksen edellytyksenä työntekijän tuottamus,
työnantajan tuottamusta ei vaadita
• anonyymi tuottamus riittää eli vahingon aiheuttanutta
työntekijää ei tarvitse yksilöidä
• käsittää tahallisiakin vahinkoja, jos näiden riski ko. työlle
tyypillinen (portsarin voimankäyttö)
• työnantaja voi olla korvausvelvollinen myös oman
tuottamuksensa perusteella (esim. työntekijöiden
puutteellinen opastaminen tai valvonta)
Työnantajan isännänvastuu (2)
123tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• työnantajan vastuun sovittelu VahL 3:6: korvaus-
velvollisuuden ”ilmeinen kohtuuttomuus”, vrt. VahL
2:1.2
• vastaava vastuu koskee valtiota, kuntaa ja muuta
julkista yhteisöä tai laitosta, kun kyse ei julkisen
vallan käyttämisestä (VahL 3:1.2)
Työnantajan isännänvastuu (3)
124tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• työntekijän työssään aiheuttamat vahingot
• vastuu rajoitettua (VahL 4 luku) ja toissijaista
(työnantajan isännänvastuu), kun kyse vahingosta
• ulkopuoliselle
• työnantajalle (välitön vahinko tai regressi)
• VahL 4 luku ei koske työnantajan sopijapuolelle
aiheutettua vahinkoa
• vastuu käytännössä korkeintaan hyvin rajoitettua
• työntekijän vastuu ≠ vahingonkärsijälle tuleva
korvaus
Työntekijän korvausvastuu
125tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• lievä huolimattomuus => ei korvausvastuuta
• tahallisuus => täysi korvaus, ellei erityistä syytä
alentaa
• tavallinen tai törkeä huolimattomuus =>
kohtuulliseen määrään rajoitettu vastuu,
arviointiperusteina:
• vahingon suuruus
• teon laatu
• vahingon aiheuttajan asema
• vahingon kärsineen tarve
• muut olosuhteet
Työntekijän korvausvastuu (2)
126tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tuottamusarvioinnin mittapuu korkeampi kuin
alaikäisillä ja psyykkisesti häiriintyneillä
• erityisasiantuntijalle suuretkin vaatimukset
• kanavointisääntö: työntekijän vastuu toissijaista
työnantajan vastuuseen nähden, ja korvaus voidaan
periä vain siltä osin kuin sitä ei voida saada
työnantajalta (työnantajan maksukyvyttömyys /
toiminnan lopettaminen)
• ei vastuun toissijaisuutta, jos työntekijä aiheuttanut
vahingon tahallaan => korvaus suoraan työntekijältä
Työntekijän korvausvastuu (3)
127tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• edellä esitetyt työntekijän vastuuperiaatteet koskevat
myös
• virkamiehiä
• asevelvollisia (eräin poikkeuksin)
• oppi-, hoito- tai rangaistuslaitoksissa työtä suorittavia
Työntekijän korvausvastuu (4)
128tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tuottamusvastuuta, joka VahL:ssa erityissääntelyn
kohteena
• muutostarpeita selvitetty v. 2010; OM: hankkeen
jatkamisesta päätetään myöhemmin
• julkisyhteisön vastuu voi syntyä
• julkisen vallan käytöstä, jota VahL:n erityissäännökset
(ja seuraava esitys) koskevat
• muusta tosiasiallisesta tai yksityisoikeudellisesta
toiminnasta => normaali VahL:n mukainen vastuu
JULKISYHTEISÖN
KORVAUSVASTUU
129tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• julkisyhteisö, kun käyttää julkista valtaa
• myös ei-julkisyhteisö, jolle on uskottu julkisen vallan
käyttötehtäviä, kun käyttää tätä valtaa, esimerkiksi
Helsingin yliopisto, Suomen Asianajajaliitto,
Keskuskauppakamari, työeläkevakuutusyhtiö
• kansalaisten oikeuksiin välittömästi vaikuttavat
päätökset
• nykyisin myös esim. neuvontapalveluja
Julkisen vallan käyttö
130tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuosituksen
julkaiseminen (KKO 1995:111)
• rakennusluvasta päättäminen (KKO 1998:9)
• päivähoitolain mukaisen hoitopaikan
järjestämisvelvollisuuden täyttäminen (KKO 2001:93)
Julkisen vallan käyttö (2)
131tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• korvausvelvollisuus syntyy vain, ”milloin toimen tai
tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus
huomioon ottaen kohtuudella asetettavia
vaatimuksia ei ole noudatettu”
• merkitys hieman kiistanalainen
• viittaa lievennettyyn tuottamusarviointiin
• joskus yhdistetty myös normin suojatarkoitukseen
• poistamista ehdotettu kaavaillun VahL:n
uudistamisen yhteydessä
Standardisäännös (VahL 3:2.2)
132tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Kunta oli lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n 1
momentin (630/1991) mukaan velvollinen
huolehtimaan siitä, että alle kouluikäisen lapsen
vanhemmat saivat lapselleen kunnan järjestämän
päivähoitopaikan.
Tämän velvollisuutensa laiminlyönyt kunta velvoitettiin
suorittamaan lapsen vanhemmalle vahingonkorvausta.
Kunnan vastuuta ei rajoittanut vahingonkorvauslain 3
luvun 2 §:n 2 momentin säännös.
KKO 2001:93
133tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Poliisin laiminlyötyä suorittaa esitutkinnan
kohtuullisessa ajassa A joutui olemaan
huumaantuneena ajamista koskevan epäilyn
perusteella poliisimiehen määräämässä väliaikaisessa
ajokiellossa lähes neljä vuotta.
Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle ajo-oikeuden
menetyksestä aiheutunut taloudelliseksi vahingoksi
katsottu haitta.
KKO 2005:66
134tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• muutoksenhaun ensisijaisuus: jos valtion tai kunnan
viranomaisen virheellisen menettelyn vuoksi
vahinkoa kärsinyt jättänyt pätevättä syyttä hakematta
muutosta, ei oikeutta korvaukseen vahingosta siltä
osin kuin vahinko olisi voitu välttää muutoksenhaulla
• mikä on pätevä syy?
• vahingonkärsijän henkilö, taloudellisen intressin
suuruus, juridisten ongelmien vaikeusaste, lisävahingon
aiheutuminen
• ylimääräisten muutoksenhakukeinojen asema?
yleensä ei voida vaatia käyttämään
Muutoksenhakuvaatimus
(VahL 3:4)
135tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• eräissä tapauksissa vahingonkorvauskanteen
tutkimisen edellytyksenä, että
• viranomaisen päätöstä muutettu tai se kumottu tai
• virheen tehnyt todettu syylliseksi virkarikokseen tai
velvoitettu korvaamaan vahinko
• tulee sovellettavaksi, kun kyseessä
• valtioneuvoston tai ministeriön päätös
• tuomioistuimen tai tuomarin päätös
• jos hallintoviranomaisen päätökseen haettu
muutosta VN:lta, KHO:lta tai virkaylioikeudelta, ei
korvausta, jos päätös jätetty pysyväksi
Lisärajoitus (VahL 3:5)
136tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
8. NÄYTTÖKYSYMYKSET
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 137
www.helsinki.fi/yliopisto
OK 17:1.2 (732/2015): Tuomioistuimen on esitettyjä
todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita
seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on
näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on
perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden
ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla
todistusharkinnalla, jollei laissa toisin säädetä.
Todistustaakka
138tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
OK 17:2 (732/2015): Riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu.
Seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä uskottavan näytön.
Jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei todistustaakasta tai näytöltä vaadittavasta vahvuudesta laissa toisin säädetä tai asian laadusta muuta johdu. Mitä 3 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei laissa toisin säädetä.
Todistustaakka (2)
139tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vahingonkärsijän näytettävä
• vahinko ja sen määrä
• vahingon aiheuttaja
• syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan/laiminlyönnin
ja vahingon välillä
• korvausvelvollisuuden peruste
• vahingonaiheuttaja näyttää
• jokin syy, jonka vuoksi korvausvelvollisuutta ei
(ainakaan täysimääräisenä) kuitenkaan ole
Todistustaakka (3)
140tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• korostunut huolellisuusvelvollisuus
• vahingonaiheuttaja näyttää tehneensä kaiken
voitavansa
• ankara vastuu
• lähtökohtana korvausvelvollisuus => vahingonaiheuttaja
osoittaa, että on jokin korvausvelvollisuuden poistava
peruste
Todistustaakka (3)
141tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
9. KORVAUSOIKEUDEN
VANHENTUMINEN
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 142
www.helsinki.fi/yliopisto
• VanhL 7 §:n mukaan vanhentumisaika 3 vuotta
• sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä,
kun ostaja tms. havainnut virheen sopimuksen
täyttämisessä tai se olisi pitänyt havaita
• sopimuksenulkoisessa vastuussa siitä, kun
vahingonkärsijä on saanut tietää vahingosta ja siitä
vastuussa olevasta
Korvausoikeuden
vanhentuminen
143tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• deliktivastuun vanhentuminen
• siis 3 vuodessa siitä, kun vahingonkärsijän on pitänyt
saada tieto vahingosta ja vastuussa olevasta
• sisältää tietynasteisen selonottovelvollisuuden
• se, ettei tunne lain sisältöä, ei estä vanhentumista
• vanhentumisaika alkaa, vaikka korvauksen määrä ei
olisi vielä lopullisesti täsmentynyt
Korvausoikeuden
vanhentuminen (2)
144tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vahingonkärsijä oli vuonna 1967 saanut leikkinuolen
silmäänsä. Tuolloin oli todettu, että silmään saattaa iän
myötä tulla harmaakaihi. Kun vahingonkärsijän
silmässä vuonna 1989 oli todettu mykiömuutoksia,
hänen katsottiin vasta tuolloin saaneen tietoonsa
saamisoikeutensa näiltä osin ja korvaussaatavan
vanhentuminen luettiin tästä ajankohdasta.
VKL 123/89
145tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• lisäksi täydentävä 10 vuoden vanhentumisaika
(VanhL 7.2 §): vanhentuminen on katkaistava ennen
kuin on kulunut 10 vuotta vahinkoon johtaneesta
tapahtumasta
• säännöllä on merkitystä myöhäisvahinkojen kohdalla
• ei koske henkilö- ja ympäristövahinkoja
Korvausoikeuden
vanhentuminen (3)
146tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
VAKUUTUSSOPIMUS-
OIKEUS
www.helsinki.fi/yliopisto
10. JOHDANTO
148tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• yksittäinen vakuutussopimus:
• vakuutuksenantaja ottaa vakuutusmaksua vastaan tietyn riskin kantaakseen
• vakuutustoiminnan idea:
• vahinkoriskin jakaminen samankaltaiselle vaaralle alttiina olevien kesken
• vakuutuskorvaus vain niille, joita vahinko kohtaa
• eri sopimusten, vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvaukseen oikeutettujen välinen kohtalonyhteys
• vakuutus = sekä yksittäinen sopimus että tuote
• vain vakuutusyritys voi myydä omaan lukuunsa
Mikä on vakuutus?
149tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutusten erilaiset
käyttömahdollisuudet
1. Riskiturva
• halutaan turvaa siltä varalta, että jotakin ei-
toivottavaa sattuu
• vakuutus otetaan
• vahingon kärsimisen varalta
• vahingon aiheuttamisen varalta (vastuuvakuutus)
• vakuutuskorvauksena maksetaan
• kuluja vastaava korvaus
• kiinteä korvaussumma (summavakuutus)
• samassa vakuutuksessa voi olla kummankinlaisia osia
150 tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
2. Säästäminen, sijoittaminen
• vakuutustapahtuma voi olla toivottu
• henkivakuutuksista elämänvaravakuutukset:
vakuutustapahtumana vakuutetun elossa olo tiettynä
hetkenä
• vakuutuskorvaus kertakorvauksena
• eläkevakuutukset (+ kuolemanvaravakuutus)
• vakuutuskorvaus useampana eränä
151
Vakuutusten erilaiset
käyttömahdollisuudet (2)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• kapitalisaatiosopimus (VSL 4 a §)
• talletuksen kaltaisia
• ei vakuutettua => määräaikaisia
• voi olla osaksi sijoitussidonnainen
3. Omaisuusjärjestelyt
• lahjoittaminen (mikä tahansa vakuutus)
• kuolemaan liittyvät järjestelyt testamentin
vaihtoehtona (henkivakuutus)
152
Vakuutusten erilaiset
käyttömahdollisuudet (3)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• aikaisemmin kaikilla yhtiöillä samat ehdot ja hinnat
• nykyisin yhtiökohtaiset tuotteet ja hinnat, mutta yhteinen historia näkyy edelleen
• markkinoilla myös ulkomaisten yhtiöiden tuotteita, jotka voivat poiketa selvästi kotimaisista
• vakuutuksia myyvät vakuutuksenantajien lisäksi erilaiset asiamiehet (pankit, kodinkoneliikkeet, optikkoliikkeet jne.)
• sijoitustuotteina vakuutukset kilpailevat muiden sijoitusvaihtoehtojen kanssa
Suomen vakuutusmarkkinat
153tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutus(sopimus)oikeus
tarkastelun kohteena
154tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vakuutusoikeudessa riitatilanteissa yleensä aina on
vakuutussopimus, joten riita ratkaistaan
vakuutussopimuksen ja mahdollisesti lisäksi
vakuutussopimuslain nojalla (vrt. vahingonkorvaus)
• esimerkkejä riitakysymyksistä:
• vakuutusehtojen vakuutussopimuslain mukaisuus
• sopimusehtojen tulkintaan liittyvät kysymykset
• vakuutuksesta tai vakuutuskorvauksesta annetut tiedot
• vakuutussopimuksen syntyminen, lakkaaminen,
ehtomuutokset
155
Vakuutusriidat
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
VAKUUTUSSOPIMUSLAKI
(543/1994, VSL)
• tavoite: vakuutuksenottajapuolen suojaaminen
• lähtökohtana vakuutusturvan sisältöä koskeva sopimusvapaus
• koskee yksittäisiä vakuutussopimuksia, mutta voi vaikuttaa myös tuotekehittelyyn
• keskeisessä asemassa eri henkilötahojen velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset
• suurin muutos L 426/2010, voimaan 1.11.2010
• vakuutussopimuslainsäädäntöä ei ole harmonisoitu EU:ssa; Principles of European Insurance Contract Law (PEICL) (2016)
156 tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vapaaehtoinen
• ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
• sisältö sovittavissa vakuutussopimuslain ym. rajoissa
• pakollinen: pakko ottaa
• vastakohta: vapaaehtoinen
• sisältö voi olla sovittavissa tai lailla säännelty
• lakisääteinen: sisältö yms. lailla säännelty
• vastakohta: vapaaehtoinen
• yleensä myös pakollinen
157
Vakuutusten jaotteluja
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• muu vakuutus kuin lakisääteinen => lakisääteisillä
omat säännökset
• poikkeuksena liikenne, potilas ja ympäristö, ellei ao.
laeissa säädetä toisin => sekä erityislaki että VSL
• ei: jälleenvakuutus
• osaksi eri säännöksiä erilaisille vakuutuksille (usein
henkilö/vahinko), kuhunkin vakuutuksen osaan
sovelletaan ao. säännöksiä (esim. matkavakuutus:
matkustaja + matkatavara + vastuu)
158
Soveltamisala (1 §)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Keskeisiä käsitteitä (2 §)
• henkilövakuutus: kohteena luonnollinen henkilö
(esim. henki- (elämän tai kuoleman varalle), eläke-,
tapaturmavakuutus)
• vahinkovakuutus: esinevahingon,
vahingonkorvausvelvollisuuden (vastuuvakuutus) tai
muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen
korvaamiseksi otettu vakuutus
• vakuutuksenantaja: vakuutussopimuksen osapuoli
(yksi tai useampi), aina vakuutusyritys
159Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Keskeisiä käsitteitä (2)
• vakuutuksenottaja
• vakuutussopimuksen osapuoli (yksi tai useampi)
• ei välttämättä vakuutettu
• vakuutettu
• henkilövakuutus: luonnollinen henkilö, joka on vakuutuksen kohteena
• vahinkovakuutus: jonka hyväksi vakuutus voimassa
• ei välttämättä vakuutuksenottaja
• voi olla useampiakin samassa vakuutuksessa
• edunsaaja (47 §): vakuutuksenottajan ja vakuutetun sijaan oikeus henkilövakuutuskorvaukseen
160Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutussopimuslain
pakottavuus (3 §)
• vakuutuksenottaja (= sopijapuoli), kun kyseessä
1. kuluttaja (asiantuntemuksestaan riippumatta)
2. muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka
vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa
kuluttajaan (esim. tmi, kuolinpesä, pienyritys, As.oy,
osa yhdistyksistä)
• muu vakuutettu / vakuutuskorvaukseen oikeutettu
kuin vakuutuksenottaja (= kolmas)
• poikkeukset: luotto-, takausvakuutus; eh:n ottama
kuljetusvakuutus tai ilma-alusta koskeva vakuutus
161Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutussopimuslain
pakottavuus (2)
• yksipuolista pakottavuutta: ei saa poiketa lailla suojattavien vahingoksi, eduksi kyllä
• arvioidaan ehto- eikä vakuutussopimuskohtaisesti
• laitonta ehtoa ei voi kompensoida edullisella ehdolla
• vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet säännelty tyhjentävästi: ei voi olla muita velvoitteita eikä muita/ankarampia sanktioita laiminlyönneille
• lainvastainen ehto on ao. osalta mitätön
• tilanteissa, joissa VSL ei ole pakottava
• sitä sovelletaan, jos muuta ei ole sovittu
• se toimii tulkinta-apuna
162Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• lähtökohta: vakuutusten sisältö on sopijapuolten (tosin käytännössä usein vakuutuksenantajan) päätettävissä
• vakuutussopimuksen elinkaari
• sopimuksen solmiminen
• vakuutuksenantajan vastuun alkaminen
• sopimuksen muuttaminen
• sopimuksen päättyminen
• vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset (vaikutus korvaukseen & sopimuksen jatkoon)
Mitä vakuutussopimuslaissa
säännellään?
163 tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Mitä vakuutussopimuslaissa
säännellään? (2)
• vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudet ja
niiden laiminlyönnin seuraukset
• korvausmenettely
• edunsaajamääräys
• alivakuutus, ylivakuutus, monivakuutus
• kolmannen henkilön oikeus vahinkovakuutuksessa
• ryhmävakuutus
• ulosmittaus, takaisinsaanti konkurssipesään
164Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutuksenantajan vastuun
alkaminen (11 §)
• sopimuksen syntyminen ≠ vakuutuksenantajan vastuun alkaminen
• vakuutuksenantajan vastuu alkaa tarjouksen hyväksymisen antamisesta tai lähettämisestä
• voidaan yksilöllisesti sopia toisin
• jos vakuutustapahtuma sattuu aikaisemmin, vastuu alkaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisesta tai lähettämisestä, jos on ilmeistä, että vakuutuksenantaja olisi hyväksynyt hakemuksen
• käteismaksuehto: vastuun alkaminen edellyttää maksua
• vakuutuksen laatu tai muu erityinen syy; merkintä vakuutusmaksulaskuun
165Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutuksenantajan
velvollisuudet
• päävelvollisuus: riskin kantaminen ja korvausten
asianmukainen maksaminen
• myös auttaminen vahingonselvittelyssä
• tiedonantovelvollisuus
• ennen sopimuksen tekemistä (5 §)
• sopimussuhteen aikana (7 ja 8 §)
• ei ole velvollisuutta myöntää vakuutusta (tosin hyvä
vakuutustapa; VSL 6 a §), vrt. peruspankkipalvelut
166Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutuksenottajapuolen
velvollisuudet
• päävelvollisuus: vakuutusmaksun maksaminen
• vakuutuksenottaja
• tiedonantovelvollisuus vakuutusta otettaessa (22–24 §)
• vakuutuksenottaja, vakuutettu
• vaaran lisääntymisestä ilmoittaminen (26–27 §)
• vakuutuksenottaja
• vakuutustapahtuman aiheuttamatta jättäminen (28–30 §)
• vakuutettu
• henkilövakuutus: myös korvaukseen oikeutettu
167Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutuksenottajapuolen
velvollisuudet (2)
• suojeluohjeiden noudattaminen (31 §)
• vain vahinkovakuutus
• vakuutettu
• pelastamisvelvollisuus (32 §)
• vain vahinkovakuutus
• vakuutettu
• vahingonselvittelyyn osallistuminen (10 luku)
• korvauksenhakija
• samastaminen vahinkovakuutuksissa (33 §)
• aiheuttaminen, suojeluohjeet, pelastamisvelvollisuus
168Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
11. VAKUUTUKSENANTAJAN
TIEDONANTOVELVOLLISUUS
(VSL 5 ja 9 §)
169tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tiedot annettava oma-aloitteisesti
• ei, jos vakuutuksen hakija nimenomaisesti ei halua tai tietojen antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta; huom. KSL 6a luku (etämyynti)
• tiedot voi antaa suullisesti ja/tai kirjallisesti
• vakuutusehtojen antaminen ei riitä / ole välttämätöntä (6 §)
• usein velvollisuus täytetään antamalla tuoteseloste
• OmA henkivakuutuksesta annettavista tiedoista (177/2011): kirjallisesti, suomi/ruotsi(/muu)
• yhdessä tai useammassa vaiheessa ennen vakuutussopimuksen solmimista
Tietojen antamisen tapa
170tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• ei tarkoita yleistä vakuutustarvekartoitusta
• kyse ei ole vakuutuksenantajan velvollisuudesta
selvitellä
• lähtökohtana asiakkaan omat toiveet: millainen tai
mihin tarkoitukseen vakuutus halutaan => millainen
vakuutus olisi tämä huomioiden tarpeen
• käytännössä merkitsee pyrkimystä siihen, ettei
synny (tahatonta) päällekkäistä vakuutusturvaa
1) Vakuutustarpeen arvioimiseksi
tarpeelliset tiedot
171tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tarkoituksena helpottaa asiakkaan vakuutusvalintaa
• tietojen tarpeellisuus arvioidaan objektiivisesti, ellei vakuutuksenottamistilanne muuta edellytä
• nimenomaan ei täydelliset vaan riittävät, asiakkaita yleisesti ajatellen tarpeelliset tiedot
• ei vain kehumista vaan oikea kokonaiskuva tuotteista
• ei tarvitse vertailla toisten vakuutuksenantajien tuotteisiin
• vakuutusta koskevien tietojen lisäksi myös ainakin verotus
2) Vakuutuksen valitsemiseksi
tarpeelliset tiedot
172tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vakuutusmuodot
• millaisia vakuutuksia tarjolla (esim. suppea/laaja kotivakuutus); myös erityyppiset tuotevaihtoehdot
• vakuutuksen hinta
• vakuutusehdot
• ei kaikki, vaan keskeiset ja olennaiset seikat
• sekä itse laaditut että suoraan lakiin perustuvat ehdot
• vakuutusturvan olennaiset rajoitukset
• tavalla tai toisella syntyvät rajoitukset
• OmA henkivakuutuksesta annettavista tiedoista (177/2011) + KSL 6a luku (etämyynti)
Esimerkkejä annettavista
tiedoista
173tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• sijoitussidonnainen vakuutus:
• henki- tai eläkevakuutus, kapitalisaatiosopimus
• vakuutuksenantaja omistaa rahasto-osuuksia tms.,
joiden arvonkehitykseen vakuutuksen arvo sidotaan
• riski sekä tuotosta että pääomasta asiakkaalla
• 5 §:n lisäyksen tarkoitus: vakuutuksenottaja kykenee
valitsemaan omiin sijoitustavoitteisiinsa sopivat
kohteet
Tiedonantovelvollisuus sijoitus-
sidonnaisissa vakuutuksissa
174tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• kiinnitettävä huomiota vakuutukseen mahdollisesti
liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta
olennaisiin seikkoihin
• yleistä: riski tuoton saamatta jäämisestä ja pääoman
menettämisestä; sijoituskohteen vaihtomahdollisuus ja
aiheutuvat kulut; vertailu perinteiseen tuottotapaan
• ao. valintatilanne: sijoitusrahastojen ym. keskeiset erot
ottaen erityisesti huomioon niiden vaikutus vakuutuksen
tuottoon ja sitä koskeviin riskeihin; maksut ja kulut
Tiedonantovelvollisuus sijoitus-
sidonnaisissa vakuutuksissa (2)
175tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• otettava erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan
aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet
• tässä poikkeuksellisesti subjektiivinen arviointi
• lisäinformaation tarve, jos
‒ ei aikaisempaa kokemusta sijoitusvakuutuksista tai
sijoitusrahastoista
‒ kyky ymmärtää sijoitussidonnaisen vakuutussäästämisen
olennaisia piirteitä heikentynyt
• sijoittamisen tavoitteet (aika, riski)
Tiedonantovelvollisuus sijoitus-
sidonnaisissa vakuutuksissa (3)
176tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Aviopuolisot ÅB ja LB olivat vuosina 1999 ja 2000
sijoittaneet varojaan Selekta-sijoituksiin. Näiden
vakuutussopimusten päättyessä B:n puolisot olivat
menettäneet huomattavan osan sijoittamistaan
varoista, koska ne osakerahastot, joiden arvon-
kehitykseen vakuutussäästöt oli sidottu, olivat
menettäneet arvoaan. Puolisot väittivät saamiensa
tietojen perusteella ymmärtäneensä kyseisen
vakuutuksen sijoitussidonnaisuuden tarkoittaneen,
ettei sijoitukselle välttämättä kerry tuottoa, mutta he
eivät olleet ymmärtäneet, että myös sijoituksen
pääomaa voisi menettää. KKO hylkäsi kanteen.
KKO 2011:5
177tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönnin seuraus (9 §)
• vakuutus sitoo sellaisena kuin vakuutuksenottajalla oli tietojen perusteella aihetta käsittää
• on kuitenkin vakuutus (KKO 2004:40), ei muu tuote
• ei merkitystä sillä, onko ao. vakuutuksia edes olemassa
• puuttuvat, virheelliset ja harhaanjohtavat tiedot, myös muut kuin 5 §:ssä tarkoitetut
• myös vakuutuksenantajan edustajan antamat tiedot
• lähtökohtana objektiivinen arviointi
• ei edellytetä tuottamusta
• sekä yksittäistapaukset että systeemivirheet
178Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
KKO 2010:25
Sanna S. oli ottanut sijoitussidonnaisen eläkevakuutuksen. Vakuutusmaksuja tuli maksaa 25 vuoden ajan, ja eläkettä alettaisiin maksaa noin 30 vuoden kuluttua vakuutuksen ottamisesta. Ennen vakuutussopimuksen solmimista Sanna S. oli saanut tuoteselos-teen vakuutusehtoineen sekä vakuutusesitteen. Hän oli myös kahdesti tavannut vakuutusyhtiön edustajan. Lisäksi Sanna S:lle oli annettu hänelle henkilökohtaisesti laadittu tarjouslaskelma.
Sanna S. katsoi saaneensa vakuutuksesta puutteellisia ja harhaanjohtavia tietoja, joiden vuoksi hän ei ollut saanut oikeaa kuvaa vakuutusyhtiön perimän yhden prosentin hallinnointikulun vaikutuksesta vakuutuksensa tuottoon. Hän vaati, että vakuutus-sopimuksen oli katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamansa informaation perusteella ollut aihetta käsittää eli sellaisena, ettei mainittua hallinnointikulua peritä. Vakuutuksen-ottajan kanne hyväksyttiin kaikissa oikeusasteissa.
179Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• ei oikeuta vakuutuksenantajaa muuttamaan tai
irtisanomaan vakuutusta
• kyse sopimuksen oikeasta sisällöstä => ei vanhene
• näyttövelvollisuus
• lain edellyttämät tiedot annettu: vakuutuksenantaja
• tiedot virheellisiä tai harhaanjohtavia: korvauksenhakija
• soveltuu myös vakuutuksen muutostilanteisiin (KKO
2004:19)
Tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönnin seuraus (2)
180tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• myös näitä koskee se, että vakuutus voimassa
vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen
mukaisena
• kuitenkin lisäedellytys: tietojen voidaan katsoa
vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn
• olennainen rajoitus: ei koske vakuutustapahtuman
jälkeen annettuja tietoja tulevasta korvauksesta
• mahdollisuus vahingonkorvaukseen, jos aiheutunut
vahinkoa
Vakuutuksen voimassa ollessa
annetut tiedot (VSL 9.2 §)
181tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Ystävältäsi A:lta varastettiin kamera Lontoossa 1.5.2016. Hän haki korvausta
matkavakuutuksestaan, mutta sai kielteisen korvauspäätöksen sen vuoksi, ettei
hänen vakuutuksensa ole voimassa yli 3 kuukautta kestävällä matkalla.
A kääntyy nyt puoleesi ja kertoo seuraavaa: Syyskuussa 2014 A meni pankkiin
noutamaan uutta luottokorttiaan. Samalla pankkivirkailija tiedusteli, ovatko A:n
vakuutukset kunnossa. Koska A:lla oli syksyllä tiedossa pari matkaa ja 15.1.–
20.5.2016 opiskelijavaihto Lontooseen, hän otti matkavakuutuksen. Koska A:lla
oli kiire, hän ei viitsinyt kysyä vakuutuksesta mitään. Pankkivirkailija antoi
kuitenkin hänelle kyseistä matkavakuutusta koskevan esitteen ja kehotti
tutustumaan siihen huolellisesti. Vasta vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen
A:lle lähetettiin vakuutusehdot. A ei tosin ole tutustunut vakuutusesitteeseen eikä
vakuutusehtoihin, mutta hänen mielestään hänelle olisi ennen vakuutuksen
ottamista pitänyt selkeästi suullisesti kertoa, ettei vakuutus ole voimassa yli 3
kuukautta kestävillä matkoilla. Hän ei olisi varmaankaan ottanut vakuutusta, jos
olisi tiennyt tästä ehdosta. A ymmärtää kyllä, ettei pankkivirkailijalta voida vaatia
samaa osaamista kuin vakuutusvirkailijalta, mutta silti hänen mielestään
pankkivirkailija on silti tässä tapauksessa toiminut virheellisesti.
TEHTÄVÄ (vanha tenttikysymys)
182tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
12. VAKUUTUKSENOTTAJA-
PUOLEN TIEDONANTO-
VELVOLLISUUDET
183tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuus
• vakuutuksenantajan tiedettävä, mitä tietoja tarvitsee => vakuutuksenantaja kysyy
• saa olla kysymättä; ei voi välttämättä korvata vakuutusehdoilla
• vain velvollisuus vastata vakuutuksenantajan kysymyksiin, ei tarvitse kertoa oma-aloitteisesti
• annettava oikeat ja täydelliset vastaukset
• koskee vain kysymyksiä, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta
• oikaistava ilman aiheetonta viivytystä vakuutuskaudella vääräksi/puutteelliseksi havaitsemansa tieto
Tiedonantovelvollisuus
vakuutusta otettaessa (22 §)
184tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tiedonantovelvollisuus
vakuutusta otettaessa (2)
• laiminlyönnin seuraukset
1. Vaikutus vakuutuskorvaukseen
• vilppi: vakuutus ei sido, vakuutuksenantaja saa pitää jo maksetut vakuutusmaksut
• tahallisuus tai vähäistä suurempi huolimattomuus:
• vahinko (23, 34 §): korvauksen alentaminen tai epääminen; edellyttää syy-yhteyttä (vakuutustapahtuman kannalta merkitystä sillä, että kyse oli puu- eikä kivitalosta)
• henkilö (24 §): mikä tilanne olisi, jos vakuutusta olisi haettu oikeiden tietojen perusteella (pro rata -periaate); kohtuus (24.3 §)
185Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tiedonantovelvollisuus
vakuutusta otettaessa (3)
2. Vaikutus vakuutussopimukseen vakuutuskauden
aikana
• vahinko:
‒ vakuutuksenantajalla irtisanomisoikeus, jos
vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi
vakuutusta myöntänyt (15 §)
‒ vakuutuksenantajalla oikeus muuttaa vakuutusmaksua tai
muita sopimusehtoja vastaamaan oikeita olosuhteita (18 §)
‒ tuottamusasteella ei siis merkitystä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 186
www.helsinki.fi/yliopisto
Tiedonantovelvollisuus
vakuutusta otettaessa (3)
• henkilö:
‒ irtisanominen kuten vahinko; lisäksi irtisanomisoikeus, jos
menetelty vilpillisesti, mutta sopimus sitoo
kohtuusperusteella (24.3 §) (17 §)
‒ tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus: sopimus
jatkuu sellaisena kuin se oikeiden tietojen nojalla olisi tehty;
koskee myös 24.3 §:n mukaisia vilppitapauksia; ei
automaattinen, vaan edellyttää vakuutuksenantajan
ilmoitusta (20 §)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 187
www.helsinki.fi/yliopisto
Kysymys siitä, oliko henkilövakuutusta koskevaan
hakemukseen liittyneessä terveysselvityksessä esitetty
alkoholiongelmaa koskeva kysymys sillä tavoin
tulkinnanvarainen, että vakuutettavalla oli oikeus jättää
alkoholiongelmansa ilmoittamatta.
• onko tai onko 5 viimeisen vuoden aikana ollut hoitoa
vaatinut alkoholiongelma?
• KKO: tarkoituksena ollut saada selville, onko
objektiivisesti ongelma, joka olisi edellyttänyt hoitoa
• KKO: kysymys ei tarkoituksena ja alkoholisairauden
luonne huomioiden epäselvä
KKO 2002:65
188tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Marko ei maksuhäiriömerkintöjensä takia voinut ostaa autoa
osamaksulla, joten hän sopi tuttavansa Riston kanssa, että
tämä merkitään auton ostajaksi ja haltijaksi. Myös kaupan
yhteydessä tehtyyn autovakuutushakemukseen auton
haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi merkittiin Risto.
Auto oli Markon hallinnassa, ja hän vastasi osamaksuerien
ja vakuutusmaksujen suorittamisesta. Auto vaurioitui.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta, koska Risto oli
vakuutushakemuksessa antanut auton haltijasta väärän
tiedon ja siten menetellyt vilpillisesti. Markon maksuhäiriöistä
tietoisena vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt tälle vakuutusta.
KKO 2006:79: vilppi
TEHTÄVÄ
189tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vakuutuksenottajan velvollisuus
• kyse siitä, että olosuhteissa tapahtuu vaaraa lisäävä
muutos vakuutuksen ottamisen jälkeen; muutokselta
edellytetään jonkinlaista pysyvyyttä
• vakuutuksenantajan muistutettava vakuutuksen-
ottajaa ilmoitusvelvollisuudesta vuositiedotteessa
• vakuutuksenottajan ilmoitettava muutoksesta
viimeistään kuukauden kuluttua muutosta seuraavan
vuositiedotteen saamisesta
Velvollisuus ilmoittaa vaaran
lisääntymisestä (26 ja 27 §)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 190
www.helsinki.fi/yliopisto
• edellyttää määräystä vakuutusehdoissa
• vakuutuksenottajan on ilmoitettava vakuutuksenantajalle vakuutussopimusta päätettäessä ilmoitetuissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa vakuutuskauden aikana tapahtuneesta olennaisesti vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, jota vakuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä
• tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus: korvausta voidaan alentaa tai se evätä (34 §)
• vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vakuutus (15 §) tai muuttaa vakuutuksen ehtoja (18 §)
Velvollisuus ilmoittaa vaaran
lisääntymisestä: vahinkovakuutus
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 191
www.helsinki.fi/yliopisto
• edellyttää määräystä vakuutusehdoissa
• jos jollakin vakuutettuun liittyvällä seikalla, kuten ammatilla, harrastuksilla tai asuinpaikalla, on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, vakuutuksenottajan tulee ilmoittaa tällaisessa asiantilassa tapahtuneesta muutoksesta vakuutuksenantajalle
• ei koske terveydentilan muutoksia
• tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus: korvausta sen mukaan, millainen vakuutus olisi, jos muuttunut tilanne olisi ollut jo vakuutusta solmittaessa
• vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vakuutus (17 §) tai muuttaa vakuutuksen ehtoja (20 §)
Velvollisuus ilmoittaa vaaran
lisääntymisestä: henkilövakuutus
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 192
www.helsinki.fi/yliopisto
13. VAKUUTUSMAKSU
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 193
www.helsinki.fi/yliopisto
• vakuutuksenottajan velvollisuus maksaa
• suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun
vakuutuksenantaja on lähettänyt
vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan
laskun
• ensimmäistä maksua ei tarvitse suorittaa ennen
vakuutuksenantajan vastuun alkamista eikä
myöhempiä maksuja ennen sovitun
vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden
alkamista
Vakuutusmaksun
maksamisvelvollisuus (38 §)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 194
www.helsinki.fi/yliopisto
• vakuutusmaksun suorittaminen voi olla
vakuutuksenantajan vastuun alkamisen
edellytyksenä
• vakuutuksen laadun vuoksi
• muun erityisen syyn vuoksi
• edellyttää määräystä vakuutusehdoissa
• edellyttää mainintaa asiasta vakuutusmaksulaskussa
• mahdollinen vain ensimmäisen vakuutusmaksun
osalta
Käteismaksuehto (11.3 §)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 195
www.helsinki.fi/yliopisto
• jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt
vakuutusmaksun suorittamisen määräajassa,
vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus
päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista
koskevan ilmoituksen lähettämisestä
• ei koske jatkuvaa vahinkovakuutusta (ks. 40 §)
• vakuutuksenottajan maksuvaikeudet:
• syynä sairaus, työttömyys, muu erityinen seikka,
pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy vasta 14
päivän kuluttua esteen lakkaamisesta (max 3 kk)
• mahdollisuus mainittava irtisanomisilmoituksessa
Vakuutusmaksun laiminlyönti
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 196
www.helsinki.fi/yliopisto
14. VAKUUTUSTAPAHTU-
MAN AIHEUTTAMINEN
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 197
www.helsinki.fi/yliopisto
VAKUUTUSTAPAHTUMAN
AIHEUTTAMINEN
• pitäisikö vakuutustapahtuman aiheuttamista koskaan
korvata?
• vakuutustapahtuman tulisi olla ”osapuolten” toiminnasta
riippumaton
• vaikea olla aina täydellisen huolellinen
• vakuutuksia otetaan juuri siksi, ettei aina voida olla
täydellisen huolellisia
198Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutustapahtuman
aiheuttaminen / vahinko (30 §)
• tahallisuus: ei korvausta; irtisanomisoikeus
• törkeä huolimattomuus: korvausta voidaan alentaa
tai se evätä; irtisanomisoikeus
• vakuutuksessa alkoholiehto: korvausta voidaan
alentaa tai se evätä, jos alkoholin tai huumausaineen
käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan
• ellei alko-ehtoa, päihtymys otetaan huomioon osana
tuottamusarviointia; päihtyneenä oleminen ei ole
törkeää huolimattomuutta
• vaikuttaa vain aiheuttajan omaan korvaukseen; ks.
kuitenkin samastaminen
199Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutustapahtuman
aiheuttaminen / henkilö
Vakuutetun aiheuttama (28 §) (= itsensä vahingoittaminen)
• tahallinen aiheuttaminen
• vakuutuksenantaja vastuusta vapaa; irtisanomisoikeus
• poikkeuksena itsemurha henkivakuutuksessa
‒ jos vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta max.1 vuosi: ei korvata; muuten korvataan
• törkeä huolimattomuus
• huomioidaan vain tapaturma- tai sairausvakuutuksessa: alennus kohtuuden mukaan
• ei saa käyttää alkoholiehtoa
200Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vuonna 2012 Timo (s. 1955) irtisanottiin työpaikastaan, ja
yrityksistään huolimatta hän ei enää työllistynyt. Seuraavana
vuonna Timon pitkäaikainen parisuhde päättyi vaimon
aloitteesta. Vuonna 2014 Timo otti henkivakuutuksen, jossa
edunsaajana on hänen tyttärensä Katja.
Heinäkuun viimeisenä päivänä 2015 Timo ajoi aurinkoisena
iltana suurella ylinopeudella suoralla tieosuudella ulos tieltä
ja törmäsi kallioon. Hän kuoli heti. Tänään Katja vaatii
vakuutusyhtiöltä henkivakuutuskorvausta.
Esitä juridisesti perusteltu näkemyksesi siitä, onko ja jos,
millä edellytyksillä, vakuutusyhtiöllä oikeus evätä haettu
vakuutuskorvaus tai alentaa sitä.
TEHTÄVÄ (vanha tenttikysymys)
201tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutustapahtuman
aiheuttaminen / henkilö (2)
Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama (29 §)
(= toisen vahingoittaminen)
• tahallinen aiheuttaminen
• ei korvausta vakuutustapahtuman aiheuttajalle
• muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy
• törkeä huolimattomuus / rikosoikeudellisesti
syyntakeeton
• korvausta aiheuttajalle vain, jos kohtuullista ottaen
huomioon olosuhteet, joissa vakuutustapahtuma
aiheutettu
• muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy
202Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
alle 12-vuotias 12-14-vuotias 15-17-vuotias
vahinkovakuutus
- vakuutettu
täysi korvaus
(36.1§)
kokonaisharkinta,
mm. ikä (34 §)
kokonaisharkinta,
mm. ikä (34 §)
henkilövakuutus
- vakuutettu
täysi korvaus
(36.1 §)
kuten aikuinen kuten aikuinen
henkivakuutus
- itsemurha
kuten aikuinen kuten aikuinen kuten aikuinen
henkilövakuutus
- muu korvauk-
sensaaja (29.2 §)
korvaus poikkeuk-
sellisesti: kohtuus
+ teko-olosuhteet
korvaus poikkeuk-
sellisesti: kohtuus
+ teko-olosuhteet
kuten aikuinen
Alaikäisen aiheuttama
vakuutustapahtuma
203tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
15. VAHINKOVAKUUTUK-
SEEN LIITTYVIÄ
VELVOLLISUUKSIA
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 204
www.helsinki.fi/yliopisto
Suojeluohjeiden noudattamis-
velvollisuus (31, 34 §)
• tarkoituksena pienentää riskiä
• vakuutetun velvollisuus
• suojeluohje: vakuutussopimuksen määräys
laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä,
jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon
syntymistä; vakuutuskohteen käyttäjän kelpoisuus
• suojeluohjeen selkeys ja yksityiskohtaisuus: miten
pitää toimia; EI: ”oltava huolellinen”
• klassisena ongelmana suojeluohjeiden suhde
vakuutusturvan rajoitusehtoihin: sisältö ratkaisee, ei
otsikko, sanamuoto tai sijainti ehdoissa
205Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Suojeluohjeiden noudattamis-
velvollisuus (2)
• velvollisuuden laiminlyönti tahallisesti tai lievää suuremmalla huolimattomuudella:
• korvauksen alentaminen tai epääminen
• edellytetään syy-yhteyttä; huomioidaan tahallisuuden aste tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet (34 §)
• tahallisuus tai törkeä huolimattomuus: irtisanomisoikeus (15 §)
• vastuuvakuutukset: edellytyksenä vähintään törkeä huolimattomuus tai alkoholiehto
• alkoholiehto: korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan
206Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Pelastamisvelvollisuus (32, 34 §)
• vakuutetun velvollisuus
• vasta vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi
uhatessa, vrt. suojeluohjeet
• esim. tulipalo jo syttynyt, avain kadonnut
• vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta
huolehtiminen
• esim. palokunnan hälyttäminen, lukkojen uusi sarjoitus
• kyse vakuutustapahtumasta, ei muusta vahingosta
• vakuutetun toimittava kykyjensä mukaan, ei korkeita
vaatimuksia
207Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Pelastamisvelvollisuus (2)
• vakuutuksenantajan ohjeiden noudattaminen, jos
mahdollista
• laiminlyönnin vaikutus vakuutuskorvaukseen: kuten
suojeluohjeet, ei vakuutuksenantajan
irtisanomisoikeutta
• kohtuulliset pelastamiskustannukset korvattava,
vaikka vakuutusmäärä ylittyisi (61 §); KKO 2007:23
• korvataan sellaisiakin kustannuksia, jotka eivät ole
ao. vakuutuksesta korvattavia (esim. vakuutetun
palovammat palovakuutuksesta)
208Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
SAMASTAMINEN (33 §)
• lähtökohtana se, että vain omat toimet vaikuttavat
oikeuteen saada vakuutuskorvausta
• poikkeuksena samastaminen: jonkun toiminta saa
aikaan samat vaikutukset kuin vakuutetun toiminta
• vain vahinkovakuutuksissa
• vain vakuutustapahtuman aiheuttaminen,
pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti,
suojeluohjeiden laiminlyönti
• jos useita vakuutettuja, yhden toiminta voidaan
samastaa toisen toimintaan
209Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Samastaminen (2)
1. joku vakuutetun suostumuksella vastuussa
moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta,
aluksesta tai ilma-aluksesta
2. vakuutetun omaisuuden yhteisomistus ja yhteinen
(ei välttämättä samanaikainen) käyttö
3. yhteisessä taloudessa asuminen ja vakuutetun
omaisuuden yhteinen käyttö
4. henkilö, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan
olevan työ- tai virkasuhteen perusteella huolehtia
suojeluohjeiden noudattamisesta
210Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A:n autovakuutuksen ehtojen mukaan korvausta voitiin alentaa
tai se evätä, jos vakuutustapahtumaan oli vaikuttanut sellaisen
henkilön alkoholin käyttö, joka vakuutetun suostumuksella oli
vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä
ajoneuvosta. A oli antanut suostumuksensa siihen, että B
kuljetti vakuutuksen kohteena ollutta autoa. Suostumuksen
antamisen jälkeen B oli A:n tietämättä nauttinut alkoholia ja
alkoholin vaikutuksen alaisena kuljettanut autoa sillä
seurauksella, että auto oli suistunut tieltä ja vaurioitunut.
Vaikkei A:lla ollut mahdollisuutta vaikuttaa B:n menettelyyn sen
jälkeen, kun hän oli luovuttanut auton tämän käyttöön, voidaan
samastaa. Ei johda kuluttajan kannalta kuluttajansuojalaissa
tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen.
Samastaminen (3)
KKO 2001:52
211tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vajaavaltaisen A:n omistama ajoneuvo oli vaurioitunut
hänen samassa taloudessa asuvan isänsä B:n
käyttäessä sitä. Vahinko oli johtunut B:n törkeästä
huolimattomuudesta.
Vakuutustapahtuman aiheuttamisessa B samastettiin
VSL 33 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla
vakuutussopimuksen mukaiseen vakuutettuun A.
Samastaminen (4)
KKO 2002:89
212tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
A:n omistama henkilöauto oli vakuutettu vapaaehtoisella autovakuutuksella muun muassa kolarin varalta. Auto oli vaurioitunut A:n pojan B:n ajettua sillä päin pylvästä. A oli ilmiantanut poikansa auton luvattomasta käytöstä, ja B oli tapahtuman johdosta tuomittu sakkorangaistukseen sekä luvattomasta käytöstä että myös törkeästä rattijuopumuk-sesta ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta.
B oli törkeästä huolimattomuudesta vaurioittanut kuljettamaansa autoa, jonka omisti hänen isänsä A. A ja B asuivat yhteisessä taloudessa. Kysymys siitä, oliko auto ollut A:n ja B:n yhteisessä käytössä sillä tavoin, että vakuutus-yhtiö oli oikeutettu epäämään vakuutuskorvauksen A:lta.
KKO 2005:100: yhteisessä taloudessa asuminen, ei yhteiskäyttöä
TEHTÄVÄ
213tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
hlö vahinko samasta-
minen
vak.-
ottaja
vakuutettu
vakuutusmaksu x x x
tiedonanto x x x x
vaaran
lisääntyminen
x x x
ei-
aiheuttaminen
x x x x
suojeluohjeet x x x
pelastamis-
velvollisuus
x x x
vahingon-
selvittely
x x korvauksen
hakija
Yhteenveto vakuutuksen-
ottajapuolen velvoitteista
214tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
vilppi tahallisuus törkeä
tuott.
tavall.
tuott.
lievä
tuott.
tiedonanto ei sido x x x
vaaran
lisääntyminen
x x x
aiheuttaminen
- henkilö x/ - -/x
- vahinko x x
suojeluohjeet x x x
pelastamis-
velvollisuus
x x x
vahingon-
selvittely
x
Tuottamusasteiden merkitys
korvaukseen laiminlyönneissä
215tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Opiskelija Juha oli viettänyt tyttöystävänsä Nooran kanssa viikonloppua mökillä, jonka hän omistaa puoleksi yhdessä isosiskonsa Merjan kanssa. Maanantaiyönä mökkinaapurit huomasivat, että pihalla oleva erillinen saunarakennus oli tulessa, ja he hälyttivät palokunnan. Saunarakennus paloi siitä huolimatta kokonaan. Juha ja Noora olivat sunnuntai-iltana juuri ennen kotiinlähtöä grillanneet makkaraa ja nauttineet alkoholia, ja Juha oli kaatanut grillihiilet maahan saunan taakse. Palo oli saanut alkunsa näistä hiilistä.
Merja on ottanut palovakuutuksen, joka kattaa sekä mökin että siihen liittyvät rakennukset, muun muassa saunan.
Esitä juridisesti perusteltu arviosi mahdollisuuksista saada kyseisestä palovakuutuksesta korvausta palaneesta saunasta.
TEHTÄVÄ (vanha tenttikysymys)
216tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
16. VAKUUTUSKORVAUKSEN
HAKEMINEN
217tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys
• myös epäedullinen selvitys (esim. sairaskertomukset, joista selviää, että on jo aikaisemmin ollut jokin sairaus)
• ellei toimita selvitystä, vakuutustapahtuman sattuminen voi jäädä epäselväksi => ei korvausta
• vakuutuskorvaus suoritettava / kielteinen korvauspäätös annettava viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun em. tiedot toimitettu (VSL 70 §)
Korvauksen hakijan velvollisuus
antaa selvityksiä (69 §)
218tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• merkitystä vain vilpillisesti (= tahallisuus + taloudellisen hyödyn tavoittelu) annetuilla tiedoilla
• tietojen antajana korvauksen hakija
• muiden antamien tietojen virheellisyydellä ei merkitystä
• väärät tai puutteelliset tiedot, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta
• hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista
• kun VSL pakottava => ei voi asettaa muita velvollisuuksia, joilla seuraamuksia
Väärät tiedot vakuutustapahtuman
sattumisen jälkeen (72 §)
219tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
"Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset
asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen yhtiön vastuun
selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi
ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma
sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus
on suoritettava, kuka on kuljettanut ajoneuvoa ja onko
alkoholilla tai muilla huumaavilla aineilla ollut osuutta
vakuutustapahtuman syntyyn. Vakuutettu ei saa esim.
vahinkopaikalta poistumalla, muulla vahingon selvittelyä
välttelevällä toiminnalla tai nauttimalla vahingon jälkeen
alkoholia vaikeuttaa tai estää sellaisen seikan selvittämistä,
jolla voi olla merkitystä vakuutustapahtumaa ja
vakuutuksenantajan vastuuta arvosteltaessa."
TEHTÄVÄ
220tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• ei saa vaatia vahinkoilmoitusta määräajassa
• 1 vuosi siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää
vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta
ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinko-
seuraamuksesta
• joka tapauksessa 10 vuotta vakuutustapahtumasta,
henkilö- ja vastuuvakuutuksissa vahinkoseuraamuk-
sen aiheutumisesta
• korvauksenhakijan edellytetään tuntevan lain ja
vakuutuksen vakioehtojen sisällön, joten määräaika
ei pitene näiden sisällön selvittämisen vuoksi
Vakuutuskorvauksen
vanhentuminen (73 §)
221tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• jos kuitenkin jokin yksilöllinen ehto ratkaiseva, edellytetään tietoa nimenomaan tästä erityisehdosta
• vahinkoseuraamus:
• ensimmäinen seuraamus
• vanhan vamman paheneminen (esim. uusi leikkaus)
• uusi vamma
• (kielteinen) korvauspäätös toisesta järjestelmästä
• korvaus vanhentunut, kun jompikumpi aika on kulunut; myöhästymisen syyllä ei merkitystä
• vanhentumisen katkaiseminen: yksilöity korvaus-vaatimus tai ainakin ilmoitus vakuutustapahtumasta
Vakuutuskorvauksen
vanhentuminen (2)
222tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tuomioistuintie: käräjäoikeus => hovioikeus =>
korkein oikeus
• suosituksia antavat lautakunnat:
• kuluttajariitalautakunta: vapaaehtoiset
kuluttajavakuutukset, ei kuitenkaan sijoitussidonnaiset;
vain kuluttajan aloitteesta
• Vakuutuslautakunta: vapaaehtoiset vakuutukset;
liikennevakuutus vain erityisistä syistä
• vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden
erityistuomioistuin eikä se käsittele vapaaehtoisia
vakuutuksia koskevia riitoja!
Muutoksenhaku
korvauspäätökseen
223tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• kanne nostettava 3 vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut
• kirjallisen tiedon
• vakuutuksenantajan päätöksestä ja em. määräajasta
• muussa tapauksessa kanneaika ei ala kulua
• myös vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttava muu päätös kuin korvauspäätös
• vanhentumisen katkaisu: kanteen nostaminen, asian vieminen kuluttajariitalautakuntaan tai Vakuutus-lautakuntaan
Kanteen nostaminen (74 §)
224tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
YHTEENVETOA VAHINKOJEN
KORVAAMISESTA
www.helsinki.fi/yliopisto
• tärkeä merkitys vahinkojen korvaamisessa
• vakuutuksen idea: kaikki maksavat, kertyneillä
varoilla maksetaan korvaus niille, jolle
vakuutustapahtuma sattuu
• kustannusten pulverointia
• potentiaalisten vahingonkärsijöiden
riskinhallintakeino
• vastuuvakuutus on potentiaalisten
vahingonaiheuttajien korvausvastuun ”rahoittamista”
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa
226tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• vakuutussopimuksessa määritellään
• vakuutustapahtuma = millä perusteella vakuutuskorvausta maksetaan
• millaisia korvauksia maksetaan
• kuinka suuria korvauksia maksetaan
• vakuutuksesta voidaan siis maksaa korvausta, vaikka ao. tilanteessa vahingonkorvaus ei tulisi kyseeseen
• samasta tapahtumasta (tulipalo, kaatuminen) mahdollinen vakuutuskorvaus ja vahingonkorvaus voivat olla erilaiset ja eri suuruiset
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (2)
227tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• varautuminen oman vahingonkorvausvastuun
varalta: vastuuvakuutukset
• vakuutus vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, siis
vahingonaiheuttajan eikä -kärsijän vakuutus
• ”vahingonkorvauksen rahoitustapa”
• vakuutuskorvauksen edellytyksenä
‒ vahingonkorvausvelvollisuus (VahL tai muu) => ei siis kata
”moraalista korvausvelvollisuutta”
‒ vakuutusehtojen mukaisten korvausedellytysten
täyttyminen => voidaan rajoittaa olennaisestikin
vahingonkorvausvelvollisuutta suppeammaksi
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (3)
228tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Vastuuvakuutus
VAKUUTETTU =
VAHINGONAIHEUTTAJA
vahingonkorvaus vakuutuskorvaus
VAHINGONKÄRSIJÄ VAKUUTUKSENANTAJA
229 tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta: vastuuvakuutukset (jatkoa)
• vahingonkärsijä saa vaatia korvausta suoraan vakuutuksenantajalta (VSL 67 §), jos
1) vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai viranomaisen määräykseen;
2) vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön; tai
3) vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa
• muissa tapauksissa
‒ vakuutettu ratkaisee, käytetäänkö vakuutusta
‒ vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetulle eli vahingonaiheuttajalle
230
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (4)
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• varautuminen itselle sattuvien vahinkojen varalta:
henkilö- ja esinevakuutukset pl. vastuuvakuutukset
• usein vahingonkärsijän omia vakuutuksia
• sovitaan, mikä on vakuutustapahtuma ja mitä korvataan
(kulut / sovittu summa)
• vakuutuksenantajalla voi olla takautumisoikeus
vahingonaiheuttajaa kohtaan => vahingonaiheuttaja
voi vakuutuksesta huolimatta olla lopulta
korvausvelvollinen
• tavanomaisen vakuutuksen puuttuminen voi
vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (5)
231tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
vahingon-kärsijä
vahingon-korvaus-
velvollinen
vahingon-korvaus
vastuu-vakuutus
ei (välttämättä) korvaus-velvollista
muu vakuutus kuin vastuu-
vakuutus
232
Sopimuksenulkoisen vahingon
korvaaminen
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
vahingonkärsijä
vahingonkorvaus-
velvollisuus
vahingonkorvaus vastuuvakuutusvahingonkärsijän
oma vakuutus
ei vahingon-korvausvelvollisuutta
vahingonkärsijän
oma vakuutus
Vahingon korvaaminen
käytännössä
5.9.2016Jaana Norio-Timonen 233
www.helsinki.fi/yliopisto
deliktivastuu vakuutus
tapahtuma vahingon
aiheuttaminen
toiselle
vakuutusehdoissa
sovitun vakuutus-
tapahtuman sattuminen
laki VahL VSL
aiheuttaja henkilö ei välttämättä henkilö
korvauksen peruste tuottamusvastuu,
ankara vastuu
vakuutusehdot
korvauksen nimi vahingonkorvaus vakuutuskorvaus
mitä korvataan VahL vakuutusehdot
korvauksen määrä VahL vakuutusehdot (+VSL)
korvauksen maksaja vahingonkärsijä vakuutuksenantaja
(+takautumisoikeus)
Deliktivastuu vs. vakuutus
234tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
tuottamusaste vahingon-
korvaus
vakuutus
yleensä
vastuu-
vakuutus
tahallisuus kyllä ei ei
törkeä
huolimattomuus
kyllä ehkä ehkä/kyllä
tavallinen
huolimattomuus
kyllä kyllä kyllä
lievä
huolimattomuus
kyllä kyllä kyllä
ei tuottamusta ei kyllä ei
235
Tuottamus => oikeus
korvaukseen
tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• eri lähteistä erilaisia tai erisuuruisia korvauksia
• yhdestä vahingosta saattaa saada korvausta
useammasta eri lähteestä
• samaa kulua ei korvata moneen kertaan
• järjestelmillä voi olla etusijajärjestys
• esim. lakisääteinen tapaturmavakuutus ensisijainen
liikennevakuutukseen nähden
Mistä vahinko siis korvataan?
236tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• eroja korvauksen saamisen nopeudessa ja
varmuudessa
• vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän
vastakkaiset edut
• vahingonkorvausjärjestelmän vahinkoja ennalta
ehkäisevä vaikutus
• vakuutusjärjestelmän edullisuus vahingonkärsijän
kannalta
Mistä vahinko siis korvataan? (2)
237tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• mikä on oikeudellinen ongelma?
• minkä sisältöisiä ovat sovellettavat lainkohdat?
• lainkohdan soveltaminen tapaukseen!
• pohdinta; lopputulos + perustelu
• ei pidä tuhlata vastaustilaa tapauksen toistamiseen
• ei saa kyseenalaistaa tai riitauttaa tapauksen faktoja
• ei pidä kertoilla yleisiä asioita, jotka eivät vie
vastausta eteenpäin
Oikeustapausvastaus
238tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
• tapauksessa voi olla monenlaista tietoa
1. tärkeät faktat
2. "vihjefaktat": eivät itsessään tärkeitä, mutta antavat
välillisesti merkityksellistä tietoa
‒ esim.: A asunut jo 70 vuotta samassa talossa => A on
iäkäs; A tuntee talon; talo on vanha
3. "hämäysfaktat": esim. tietoa, joka toisessa yhteydessä
voisi olla merkityksellinen
4. turhat tiedot
Oikeustapausvastaus (2)
239tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
top related