sija morfologisena ilmiÖnÄ (andrew spencer: case as a morphological phenomenon)

SIJA MORFOLOGISENA ILMIÖNÄ (ANDREW SPENCER: CASE AS A MORPHOLOGICAL PHENOMENON)

Nea Auhtola, Saksalainen laitos

Esitys sijojen teoriaa -kurssilla

31.3.2009

SISÄLLYS

1. Morfologisia sijasysteemejä 2. Sijamerkintä nomineista poikkeavissa

kategoriossa 3. Sijamerkinnän syntagmaattisia aspekteja 4. Ongelmatapauksia 5. Lopuksi

1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ

Sijakäsitteen monitulkintaisuus: 1. Nominin taipunut (kaasus)muoto (morfologinen sija, ’m-sija’) 2. Nominilausekkeen ominaisuus (syntaktinen sija, ’s-sija’)

1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ

Millä tavalla sijat reaalistuvat maailman kielissä? Konsonanttimuutokset (gaelin genetiivi) Toonivaihtelut (WALS: 4 kielessä) Vartalonvaihtelut (dinka, nuer)

Affiksaatio Suffiksit (yleisin tapa) Prefiksit (WALS: 35 kielessä prefiksi sijatunnuksena) Circumfiksi (esim. tsuktsi)

Epätavallisia sijamerkintöjä Vokatiivisija Kliitit

o M-sijan ja s-sijan reaalistumisesta (m-case; s-case)

o latina: 5 kaasusta mutta useita taivutusluokkia (perinteisesti 5); yksittäinen taivutussuffiksi ilmaisee sekä sijan että taivutusluokan

m-sija: erimuotoiset päätteet ilmentävät samaa funktiota

s-sija: nominilausekkeen sisäinen case agreement

japani: kieliopillisia suhteita ilmaistaan sijapartikkeleilla ga ’NOM’, o ’ACC’, no ’GEN’, ni ’DAT’

Tietyissä teoriayhteyksissä aiheellista ottaa käyttöön s-sijan kuvaus myös japanissa

m-sija puuttuu

o Andrew Spencer: o m-sija mahdollinen ilman s-sijaao periaatteessa mahdollista myös s-sija ilman m-

sijaa

Morfologinen sijamerkintä (m-sija) vaaditaan, jos kielessä sijan tunnus kumuloituu yhteen toisen nominaalisen kategorian kanssa: Deklinaatioluokka Numerus Definiittisyys Omistussuhteet

mokša (uralilainen, Feoktistov 1966: 204) (alaša ’horse’)

indefinite definite SG PL SG PLNOM alaša alaša-t alaša-sj alaša-tneGEN alaša-nj alaša-tj alaša-tne-nj

DAT alaša-ndi alaša-ti alaša-tne-ndi

”Beard’s Criterion” (Spencer and Otoguro, 2005): Kielen kielioppikuvauksessa tarvitaan sijaa omana

piirteenään ainoastaan erottamaan keskenään erilaisia muotoja, joilla on sama kieliopillinen funktio

Esim. japanissa sija tarpeeton, koska sijapartikkelit voidaan erottaa toisistaan pelkästään muotoon perustuen

(vrt. Otoguro 2006)

o ”Mirror Principle”: affiksien lineaarinen järjestys noudattaa syntaktisten prosessien järjestystäo Kritiikki: ei huomioi sijamerkintöjä (vrt. suomen

possessiivisuffiksit ja sijapäätteet)

2. SIJAMERKINTÄ NOMINEISTA POIKKEAVISSA KATEGORIOISSA Suffixaufnahme (double case-marking)

Muodollisesti genetiivissä oleva omistajanomini ottaa myös pääsanansa case markerin (australialaiset kielet, klassinen armenia)

unkari: adjektiivit voivat poikkeuksellisesti taipua sijoissa

Case marking yleistä myös erityisesti infiniittisillä verbien nominaalimuodoilla (vrt. gerundimuodot)

Yleistä esim. tsuktsissa, dagestanialaisissa kielissä ja australialaisissa kielissä

o ketsua (Adelaar and Muysken 2004: 226): matriksilauseiden objektilauseissa nominalisoidut verbimuodot merkitään akkusatiivilla

rima-y-ta xalayu-ru-nspeak-INF-ACC begin-PRF-3SG’He began to speak’

Kayardildin sijat (Tangkik, non-Pama-Nyungan) Perussijat: Adnominaalinen sija Relationaalinen sija

Lisäksi: Modaalinen sija ”complementizing”-sija Verbaalinen sija

Modaalinen sija:

Kayardild (Evans 1995):

ngada warra-ja ngarn-kirI.SG.NOM go-ACT beach-ALL

’I am going/have gone to the beach’

ngada warra-ju ngarn-kiring-kuI.SG.NOM go-POT beach-ALL-MPROP

’I will go to the beach’

”complementizing”-sija:

ngada murnmurdawa-thI.SG.NOM rejoice-ACT

nginjin-inja thabuju-ntha thaa-thuu-nthMy-COBL elder.brother-COBL return-POT-COBL

’I am glad that my big brother is coming back’

Verbaalinen sija:

ngada warra-ju dathin-kiiwa-thu ngilirr-iiwa-thu

I.SG.NOM go-POT that-V.ALL-POT cave-V.ALL-POT

’I will go to that cave’

3. SIJAMERKINNÄN SYNTAGMAATTISIA ASPEKTEJA

Yhdistelmäkaasus (’compound case’):lokaalinen (spatiaalinen) kaasus koostuu kahdesta elementistä, jotka kuvaavat orientaatiota ja positiota eri lailla

o Varsinkin dagestanialaisissa kielissä

Esim. ’from inside’, ’onto the surface of’, ’at the front of’

Case markereiden järjestys vaihtelee toisinaan muihin taivutuskategorioihin nähden Erityismuoto vapaa vaihtelu Esim. marin kieli (uralilainen) Nominit taipuvat omistusmuodon ja yhdeksän eri

kaasuksen mukaan; datiivin sisällä suurin vapaan vaihtelun määrä.

Ainoastaan sellainen järjestys ei käy, jossa sijasuffiksi tulisi ennen monikon suffiksia

Luutonen (1997): Kiinteä järjestys sijasuffiksin ja monikon suffiksin suhteen johtuu rakenteiden kieliopillistumisvaiheista

mari (uralilainen):

joltaš-em-βlak-lanfriend-1SG.PX-PL-DAT

joltaš-βlak-em-lanfriend-PL-1SG.PX-DAT

joltaš-βlak-lan-emfriend-PL-DAT-1SG.PX

’to my friends’

stem-Px-Pl-C∼stem-Pl-Px-C∼stem-Pl-C-Px

Muissa uralilaisissa kielissä case markereiden lineaarinen järjestys on kiinteä, mutta vaihtelee sijakohtaisesti

”case stacking”: yksittäinen nomini saa enemmän kuin yhden case markerin sen mukaan, millaisia funktioita markerit ilmentävät (vrt. Kayardild)

4. ONGELMATAPAUKSIA

Keskeiset ja ei-keskeiset kieliopilliset suhteet (’core’ vs. ’non-core’) Useissa kielissä sijamerkinnän saavat vain ei-

keskeiset kieliopilliset suhteet (esim. lokaatio) Esim.1. yimas: yksi obliikvikaasus palvelee

monia tarkoituksia mutta ei merkitse lauseen ydinargumentteja

Esim. 2. muisca: kolme perusmarkeria spatiaalisille kaasuksille, mutta normaalisti subjektit ja objektit jäävät merkitsemättä

Kielet, joissa esiintyy vain spatiaalisia tai obliikveja sijoja, eivät sovi Beardin kriteeriin (Beard’s criterion) Jos case markerilla on selkeästi affiksin

ominaisuuksia, sitä kutsutaan yleisesti ’sijaksi’ (vs. ’postpositio’, ’partikkeli’)

Esim. bantukielistä puuttuu sijasysteemi, mutta silti mm. swahilissa on lokatiiviaffiksi –ni

Mikäli kieliopillinen kuvaus ei nojaa nimenomaan Beardin kriteriin, on epäselvää, miksi ko. affiksi ei muodostaisi sijamuotoa

Surkastuneissa sijasysteemeissä on vain joitakin jäännösmuotoja (esim. hindin direct, oblique ja vocative case)

saksa: artikkelit ja lausekkeensisäiset adjektiivit taipuvat numeruksen ja kaasuksen mukaan; substantiiveissa näkyy numerus mutta ei kaasus

Monikon datiivin -n-pääte ainoa selkeä osoitus sijamuodosta (Männer – Männern)

Maskuliini- ja neutrisubstantiivien yksikön genetiivissä pääte -(e)s, mutta varsinkin puhekielessä se korvataan usein prepositiolla von

Virtual cases (non-autonomous cases) Sija muodostaa selkeästi osan nominin

paradigmaa, mutta kielessä ei ole kyseiselle sijalle omaa markeria, joka toimisi nimenomaan ko. sijan tunnuksena (viron akkusatiivi)

o Sijamorfien segmentointi: suomen paikallissijat, erit. illatiivi -(h)Vn

Onko suomessa selkeästi kuusi segmentoitavaa paikallissijasuffiksia: millaisia kriteerejä pitäisi hyödyntää?

Sija ja morfosyntaksi: Suspended affixation: yksittäinen affiksi liitetään

rinnastetun (ko-ordinatiivisen) lausekkeen viimeisen jäsenen perään; affiksin skopus ulottuu koko lausekkeeseen

turkki:

sihhat ve afiyet-tehealth and well-being-LOC’in health and well-being’

Cases and agreement: viron ’neljä viimeistä kaasusta’ Neljä viimeistä kaasusta muodostetaan

liittämällä suffikseja vartaloon, joka saadaan genetiivisijasta. Adjektiiviattribuutti kongruoi substantiivin kanssa samalla tavalla kuin genetiivissä.

Samanlaisia rakenteita indoarjalaisissa kielissä

viro (mukailtu Uuspõld ja Valmet 2001):

noor inimeme ’young person’

SG PL

nominative noor inimeme noore-d inimese-d

genitive noore inimese noor-te inimes-te

<8 other cases…>

terminative noore inimese-ni noor-te inimes-te-ni

essive noore inimese-na noor-te inimes-te-na

abessive noore inimese-ta noor-te inimes-te-ta

comitative noore inimese-ga noor-te inimes-te-ga

5. LOPUKSI

Avoimeksi jääviä kysymyksiä Rajanveto morfologisten case markereiden ja

adpositioiden välillä Kuinka ”jäännössijat” ja ”fossilisoituneet sijat”

integroidaan säännölliseen sijasysteemiin? Morfologisen sijamerkinnän ja syntaktisten

sijojen suhteet Beardin kriteeri: mitä ’sijan’ olemuksella

ylipäätään tarkoitetaan?