uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinta- ja ... · 4 energiatehokkuussopimukset...
Post on 05-Jul-2020
3 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Uusiutuvan energian ja energiansäästön
hankinta- ja rahoitusmalliselvitys
Laatija: Petri Leppänen
Iin Micropolis Oy
2017
2
1 Sisällys
2 Johdanto ....................................................................................................................................... 4
3 Energiakatselmus .......................................................................................................................... 5
4 Energiatehokkuussopimukset 2017-2025 .................................................................................... 6
5 Julkiset hankinnat ......................................................................................................................... 7
6 Energia- ja investointituet ............................................................................................................ 8
6.1 Energiatuki ............................................................................................................................. 8
6.2 Investointituki ........................................................................................................................ 9
6.3 Syöttötariffi ........................................................................................................................... 9
6.4 Muita tukivaihtoehtoja energiahankintoihin ...................................................................... 10
6.4.1 Maatalouden investointituki ........................................................................................ 10
6.4.2 Kotitalousvähennys ...................................................................................................... 10
7 Hankintamallit............................................................................................................................. 11
7.1 Perinteiset hankintamallit ................................................................................................... 11
7.1.1 Avoin menettely ........................................................................................................... 11
7.1.2 Rajoitettu menettely .................................................................................................... 11
7.1.3 Neuvottelumenettely ................................................................................................... 11
7.1.4 Kilpailullinen neuvottelumenettely ............................................................................. 12
7.1.5 Suorahankinta .............................................................................................................. 13
7.1.6 Dynaaminen hankintajärjestelmä ................................................................................ 13
7.2 Joukkohankinta.................................................................................................................... 14
7.3 ESCO -malli .......................................................................................................................... 15
7.4 Elinkaarimalli ....................................................................................................................... 16
7.5 Energian ostosopimus ......................................................................................................... 17
7.6 Innovaatiokumppanuus....................................................................................................... 18
7.7 Hankintamalleja maailmalta ............................................................................................... 19
7.7.1 Energy performance contracting plus.......................................................................... 20
7.7.2 Green public procurement ........................................................................................... 20
7.7.3 SMART SPP ................................................................................................................... 20
8 Rahoitusmallit ............................................................................................................................. 21
8.1 Oma pääoma ....................................................................................................................... 21
8.2 Lainaraha ............................................................................................................................. 21
8.2.1 Lainaa Euroopan Investointipankilta (EIP) ................................................................... 21
8.2.2 Lainaa Finnveralta ........................................................................................................ 21
3
8.3 Osamaksu- tai leasingrahoitus ............................................................................................ 22
8.4 Vihreä rahoitus .................................................................................................................... 22
8.5 Joukkorahoitus .................................................................................................................... 22
8.6 Rahoitusmalleja maailmalta ................................................................................................ 23
9 Yhteenveto .................................................................................................................................. 24
4
2 Johdanto
Tämä selvitys on osa EnergiaPlus -hanketta, jonka tavoitteena on uuden energiayrittäjyyden ja
työpaikkojen lisääminen bioenergian hankintaketjuun parantamalla alueen
energiaomavaraisuutta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), jossa tuen
myöntäjänä on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeessa kartoitetaan Oulunkaaren kuntien ja Oulun
alueen öljy- ja sähkölämmityskohteita. Kohteille laaditaan toimenpide-ehdotukset, miten korvata
energian kulutusta uusiutuvan energian ratkaisuilla, kuten hakelämmityksellä, pienCHP:lla,
maalämmöllä, aurinkoenergialla ja hybridiratkaisuilla.
Selvityksen tarkoitus on koota kattava tietopaketti uusiutuvan energian ja energiansäästön
hankinta- ja rahoitusmalleista Suomessa. Lisäksi selvitetään hankintoihin olennaisesti liittyviä
asioita, kuten hankintalakia, energiatukia ja energiatehokkuussopimuksia.
Hankintaprosessi voi projektista riippuen olla vaativa tehtävä. Perusteellinen hankevalmistelu
helpottaa ja nopeuttaa prosessin läpi vientiä. Hankkeelle sopivan hankinta- ja rahoitusmallin
etsiminen on osa hankevalmistelua. Julkisella sektorilla hankintojen tulee noudattaa hankintalakia.
Tämän selvityksen tarkoitus on antaa neuvoja onnistuneeseen hankintaan ja siten edistää
energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta.
5
3 Energiakatselmus
Ennen merkittäviä energiansäästöinvestointeja kannattaa tehdä energiakatselmus, missä
selvitetään kiinteistön järkevimmät energiansäästökohteet. Motiva-mallin energiakatselmuksessa
selvitetään rakennuksen energian ja veden kulutukset ja annetaan niiden pohjalta ehdotukset
kannattavimmista energiansäästömahdollisuuksista. Mikro- ja pk-yritysten sekä kuntien on
mahdollista saada 40-60% tukea TEM:ltä (ks. taulukko 2) tällaisiin Motiva-mallin mukaisiin
energiakatselmuksiin. Tuen saamiseksi energiakatselmuksen tulee suorittaa Motivan
energiakatselmoijan peruskurssin suorittanut asiantuntija, joita Suomesta löytyy noin 2000.
Tukihakemus tehdä ennen energiakatselmuksen toteutuspäätöstä. Motiva ylläpitää listaa
pätevöityneistä energiakatselmoijista, joka on saatavilla heidän verkkosivuilta. (Motiva. 2017a.)
Energiankatselmuksilla on saavutettu keskimäärin 13% kustannussäästöt. Osa säästöistä on saatu
jopa ilman investointeja, pelkästään optimoimalla olemassa olevia laitteistoja. Yleensä
energiankatselmuksissa ilmenevät investoinnit maksavat itsensä takaisin varsin nopeasti.
Erityisesti ilmanvaihdossa havaituissa energiansäästötoimissa on saavutettu alle vuoden
takaisinmaksuaika. (Motiva. 2017a.)
Kuva 1 Vuosina 2008-2013 energiakatselmuksissa havaitut keskimääräiset säästömahdollisuudet (Motiva. 2017a.)
Suurissa yrityksissä energiakatselmukset ovat pakollisia energiatehokkuuslain (1429/2014) nojalla.
Suuriksi yrityksiksi luokitellaan ne, jotka työllistävät yli 250 henkilöä tai joiden liikevaihto ylittää 50
M€ vuodessa ja tase on yli 43 M€. Myös omistussuhteiden kautta yritys voidaan luokitella suureksi
yritykseksi. Pakollisissa energiakatselmuksissa tulee käyttää pätevöitynyttä vastuuhenkilöä, joka
voi olla yrityksen omaa henkilöstöä tai ulkopuolinen asiantuntija. Vastuuhenkilö on vastuussa, että
energiakatselmus noudattaa energiatehokkuuslakia ja asetuksia. Pakollinen energiakatselmus on
tehtävä vähintään neljän vuoden välein. (Motiva. 2017a.)
Lisätietoa energiakatselmuksista Motivalta: https://www.motiva.fi/energiakatselmus
Listaus pätevöityneistä energiakatselmoijista:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset
/patevoityneet_energiakatselmoijat
-12 -7 -2 -13
Lä
mp
ö
Säh
kö
Vesi
Ku
sta
nn
ukset
6
4 Energiatehokkuussopimukset 2017-2025
Energiatehokkuussopimuksilla Suomi pyrkii edistämään valitsemaansa energia- ja
ilmastostrategiaa. Uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017-2025 jatkaa edellistä
sopimuskautta. Energiatehokkuussopimuksilla on pystytty tehostamaan energiankäyttöä ja
vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Energiankäytön tehostus toimenpiteillä on myös saavutettu
kustannus säästöjä ja parannettu kannattavuutta. Suomi on sitoutunut EU:n
energiatehokkuusdirektiivissä vähentämään energiakulutustaan 20% vuoteen 2020 mennessä ja
jopa puolet tuosta on laskettu saavutettavan energiatehokkuussopimuksilla.
Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, joka on todettu mielekkäämmäksi ja
tehokkaammaksi, kuin lainsäännölliset pakkokeinot. Lisäksi valtio lupaa tukea tapauskohtaisesti
sopimuksen tehneiden energiainvestointeja korottamalla energiatukea 5-10%. (ks. taulukko 2.)
(Motiva. 2017b.)
Minkä takia kannattaa liittyä energiatehokkuussopimukseen:
• Energiansäästöllä saavutetaan kustannussäästöjä ja parannetaan kannattavuutta
• Saa enemmän investointitukea energiansäästö hankkeille
• Auttaa luomaan mielikuvaa vastuullisena toimijana
• Energian käytön tehostus vähentää kasvihuonepäästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta
• Toiminta muotona joustavampi kuin lakisääteiset pakkokeinot
Energiatehokkuussopimukset on jaettu neljään osaan, jotka kattavat 1) elinkeinoelämän, 2)
kiinteistöalan, 3) kunta-alan ja 4) lämmityspolttonesteiden jakelun.
Elinkeinoelämänenergiatehokkuussopimus kattaa teollisuuden, energia-alan ja palvelualan. Kaikki
alakohtaiset sopimukset sisältävät yhteisiä velvoitteita, joissa sitoudutaan vuosittaiseen
raportointiin, energiankäytön seurantaan ja tehostamiseen. Liittyessä asetetaan energiamääräinen
tehostamistavoite sopimuskaudelle ja välitavoite vuodelle 2020. Tavoitteena on, että liittyjä pyrkii
vähintään 7,5% energiansäästöön sopimuskaudenaikana. Liittyjän tulee sitoutua asettamiinsa
säätötavoitteisiin, mutta niiden täyttymättä jäämisestä ei tule sanktioita. Lisätietoa tavoitteista ja
niiden asettamisesta löytyy alakohtaisista toimenpideohjelmista, jotka ovat saatavilla
energiatehokkuussopimuksen -verkkosivuilta. Tarkoituksena on, että jokainen liittyjä tekee
energiatehokkuustoimenpiteitä parhaansa mukaan, kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti
mahdollisia toteuttaa huomioiden terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat. (Motiva. 2017b.)
Energiatehokkuussopimukseen liittyminen:
• Tutustutaan alakohtaiseen energiatehokkuussopimukseen, toimenpideohjelmaan ja
liittymisdokumentteihin
• Kerätään alakohtaisesti vaadittavat lähtötiedot
o kuten energiankulutus, säästötavoite, vastuu- ja yhdyshenkilö
• Täytetään alakohtaiset liittymisdokumentit
• Toimitetaan liittymisdokumentit alakohtaisiin toimipisteisiin
• Liittymisdokumentit tarkistetaan toimialaliitoissa
• Hyväksytyt hakemukset ilmoitetaan Motivalle rekisteriin merkittäviksi
Lisätietoa energiatehokkuussopimuksista Motivalta:
http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
7
5 Julkiset hankinnat
Julkisia hankintoja tehtäessä tulee noudattaa kansallisia hankintalakeja ja EU:n
hankintadirektiivejä. Suomessa astui voimaan uudet hankintalait 1.1.2017. Näiden tavoitteena on
taata avoin, tasapuolinen ja tehokas kilpailuttaminen. Samalla pyritään saamaan mahdollisimman
kustannustehokkaita ratkaisuja. Tavoitteena on myös kohentaa yritysten kilpailukykyä. Julkinen
hankinta on kilpailutettava, kun investoinnin suuruus ylittää hankintalaissa määrätyn kynnysarvon.
Tarjouskilpailuista on ilmoitettava avoimesti, jotta kaikki halukkaat voivat osallistua niihin. Ilmoitus
hoidetaan HILMA -verkkopalvelussa. Kilpailusta on tultava selville millä perusteilla voittaja
valitaan, jotta tarjouksen jättäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Kilpailutuksista voidaan valita joko
halvin tai kokonaistaloudellisesti järkevin. Kokonaistaloudellisuus tulee perustua ennalta
ilmoitettuihin valintaperusteisiin. Kokonaistaloudellisuutta pidetään yleisesti parempana
vaihtoehtona, koska siinä huomioidaan muitakin kriteerejä kuin hinta. (TEM. 2017a.)
Taulukko 1 Hankitalain arvomääräiset kynnysarvot (TEM. 2017a.)
Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 25 §)
Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)
Tavara- ja palveluhankinnat 60 000
Käyttöoikeussopimukset/ palvelut
500 000
Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 400 000
Rakennusurakat 150 000
Käyttöoikeusurakat 500 000
Suunnittelukilpailut 60 000
Muut erityiset palveluhankinnat 300 000
EU-kynnysarvot (Hankintalain 26 §)
Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)
Valtion
keskushallintoviranomainen Muut hankintaviranomaiset
Tavara- ja palveluhankinnat 135 000 209 000
Rakennusurakat 5 225 000 5 225 000
Suunnittelukilpailut 135 000 209 000
Kynnysarvot ylittävistä hankinnoista ilmoitetaan HILMA -verkkopalvelussa, joka on TEM:n
tarjoama ilmainen ilmoituspaikka julkisille hankinnoille. HILMAssa tehty ilmoitus varmistaa, että
hankintalain mukainen ilmoitus velvollisuus täyttyy. EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen
ilmoitukset tehdään myös HILMAn kautta, josta ne välittyvät EU-tietokantoihin.
Hankintailmoituksesta voi HILMAn ohella ilmoittaa myös muita kanavia pitkin, kuten lehdissä tai
internetissä. HILMAssa voi ilmoittaa myös kynnysarvot alittavia hankintoja. (TEM. 2017a.)
Lisätietoa julkisista hankinnoista ja hankintalaista:
• http://tem.fi/julkiset-hankinnat (TEM)
• https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ (HILMA)
• http://www.hankinnat.fi/fi (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö)
8
6 Energia- ja investointituet
Energia- ja investointituilla valtio pyrkii edistämään uusiutuvaa energiaa ja energian säästöä, sekä
pienentämään ympäristöpäästöjä. Niiden tärkeimpänä tavoitteena on edistää kehittyvien
energiateknologioiden kasvua ja investointeja. Energia- ja investointitukia energiahankkeisiin
myöntää työ- ja elinkeinoministeriö. (TEM. 2017b.) Sähköntuotantoon tähtäävissä
energiainvestoinneissa voidaan hyödyntää myös syöttötariffijärjestelmää, jonka tarkoitus on tukea
uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Tukimuodoista valitaan projektiin parhaiten
sopivin, sillä niitä ei voi käyttää päällekkäin.
6.1 Energiatuki Energiatuella TEM haluaa edes auttaa energiakatselmuksia, uusiutuvaa energiaa ja
energiansäästöä. Energiatukea myönnetään yrityksille, yhteisöille, kunnille, seurakunnille ja
säätiöille. Vuodesta 2017 alkaen energiatukihakemukset käsittelee Tekes. Energiatukihakemus on
tehtävä Tekesille ennen selvityshankkeen aloittamista tai laitteisto investointia, eikä kustannuksia
saa kertyä ennen myöntämispäätöstä. Energiatuen saantiin voi vaikuttaa hakijan heikko
taloudellinen tilanne, epäselvä projektisuunnitelma tai projektirahoituksen puutteellisuus.
Energiatukihakemukset jätetään Tekesin verkkopalveluun (http://www.tekes.fi/asiointi/), mistä
sen etenemistä voi seurata ja tarvittaessa korjata. Tekes pyrkii käsittelemään
energiatukihakemukset kahdessa kuukaudessa. Energiatukihakemukseen kirjataan muun muassa
projektin tavoitteet, toteutussuunnitelma, aikataulu, kannattavuuslaskelmat ja resurssit.
Hakemuksessa kannattaa tuoda esille hankkeen tuoma uutuusarvo ja siitä aiheutuvat
lisäkustannukset. Hakemuksesta tulee myös selvitä hankkeen ympäristö- ja työllisyysvaikutukset.
Hakemuksen tekemisen aikana kannattaa olla yhteydessä Tekesin energiatukitiimin
asiantuntijoihin, joilta saa apua tarvittavien dokumenttien täyttämiseen. (Tekes. 2017a)
Tekesin energiatukitiimi
• Markku Mäkelä (tuotepäällikkö), puh. 029 50 55247, Lahti
• Timo Fager, puh. 029 50 55210, Tampere
• Riitta Ketomäki, puh. 029 50 55233, Seinäjoki
• Tapani Saarenpää, 029 50 55271, Seinäjoki
• Mikko Tapojärvi, puh. 029 50 55277, Oulu
• Erkki Väisänen, puh. 029 50 55285, Helsinki
Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi (at) tekes.fi
Taulukko 2 Energiatuen osuuksia vuodelle 2017 (TEM. 2017b.)
Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään:
Kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 %
Kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 %
Muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40 %
Uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi teknologia
40 %
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, tavanomainen teknologia
30 %
Muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30 %
9
Uusiutuvan energian investoinnit vuonna 2017 (tavanomainen teknologia):
Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) < 10MW 10–15 %
Lämpöpumppuhankkeet 15 %
Aurinkolämpöhankkeet 20 %
Pienvesivoimahankkeet 15–20 %
Kaatopaikkakaasuhankkeet 15–20%
Aurinkosähköhankkeet 25 %
Biokaasuhankkeet 20–30 %
Pientuulivoimahankkeet 20–25 % Energiansäästöä ja -tehokkuutta edistävät investoinnit v. 2017 (tavanomainen teknologia):
Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille. 20 %
Kun edellä olevassa käytetään ESCO-palvelua. 25 %
Muille kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille, kun käytetään ESCO-palvelua.
15 %
Lisätietoa energiatuista Tekesiltä: https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/energiatuki/
6.2 Investointituki Uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointituki pyrkii edesauttamaan hallituksen
tavoitetta saavuttaa yli 50 prosentin uusiutuvan energian osuus energian käytöstä 2020-luvulla.
Investointituki on tarkoitettu isoihin yli 5 M€ energiainvestointeihin, joilla kehitetään biopolttoaine
tuotantoa tai uusiutuvan energian pilottihanketta. Investointitukea voi hakea yritykset, kunnat ja
yhteisöt omiin energiahankkeisiinsa. Investointituki päätöksistä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö,
jonka kautta ne myös haetaan. Investointituen suuruus vaihtelee hankekohtaisesti, mutta on
kuitenkin enintään 40% kustannuksista. Tuen osuuteen vaikuttaa muun muassa hankkeen
energiavaikutus, kustannustehokkuus, toteutettavuus, teknologian uutuusarvo ja monistettavuus.
Myönnetyt investointituet maksetaan vasta toteutuneiden kulujen pohjalta hankkeen edetessä.
(TEM. 2017b.)
Lisätietoa investointituista TEM:ltä : http://tem.fi/investointituki-energiakarkihankkeisiin
6.3 Syöttötariffi Syöttötariffijärjestelmä on tuotantotuki muoto, jolla tuetaan uusiutuvilla energiamuodoilla
tuotettua sähköä. Nykyiseen järjestelmään on hyväksytty tuulivoimalla, metsähakkeella,
biokaasulla ja puupolttoaineella sähköä tuottavia voimalaitoksia. Syöttötariffissa sähköstä
maksetaan laissa määritellyn tavoitehinnan ja markkinahinnan välinen erotus tuotantotukea.
Voimassa oleva tavoitehinta on 83,50 €/MWh ja markkinahinta on vaihdellut 22-44 €/MWh, jolloin
syöttötariffin määrä on vaihdellut 40-60 €/MWh. Turpeella tuotetun sähkön tuotantotukeen
vaikuttaa myös päästöoikeuden markkina hinta ja turvevero. Syöttötariffin piiriin hyväksytään vain
uudet voimalaitokset, joille ei ole myönnetty muita valtiontukia. Syöttötariffijärjestelmää operoi
Energiavirasto, jonka SATU verkkopalvelussa tehdään tuki- ja maksatushakemukset.
(Energiavirasto. 2017.)
Energiaviraston SATU verkkopalvelu: https://tuotantotuki.emvi.fi/
10
Syöttötariffijärjestelmään on asetettu rajoja liittyjien määrän tai nimellistehon mukaan.
Tuulivoimaloiden 2500 megavolttiampeerin kiintiö on ehditty jo merkitä loppuun, joten tällä
hetkellä niitä ei voi liittää lisää syöttötariffin piiriin. Muilla hyväksytyillä voimalaitoksilla on vielä
jäljellä merkitsemättömiä kiintiöitä, joita pystyy vielä käyttämään. (Energiavirasto. 2017.)
Uusi tuotantotukijärjestelmä on kehitteillä ja sen on tarkoitus tulla voimaan 2018. Valtioneuvoston
selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 -raportin perusteella
syöttötariffijärjestelmä ollaan muokkaamassa tarjouskilpailumalliin. Tarjouskilpailumallissa valtio
järjestää tarjouskilpailun, johon uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavat yhtiöt tarjoavat
omaa kapasiteettiaan asettamallaan hinnalla. Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti paras
vaihtoehto tuottaa tarvittava sähkö. Tarjouskilpailumallissa tukea voisivat hyödyntää kaikki
uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävät investoinnit. (TEM. 2017c.)
Lisätietoa syöttötariffijärjestelmästä Energiavirastosta:
https://www.energiavirasto.fi/tuotantotuki1
6.4 Muita tukivaihtoehtoja energiahankintoihin 6.4.1 Maatalouden investointituki Maatilan energiantuotantoon tarvittaviin rakentamisinvestointeihin on saatavilla investointitukea,
kun energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa. Energia täytyy tuottaa uusiutuvista
lähteistä, joihin lasketaan muun muassa hake, pelletti, aurinko ja tuuli. Lämpölaitos voi toimia
myös turpeella, mikäli se kykenee käyttämään muuta uusiutuvaa polttoaineitta. Sähköntuotanto
biomassoista edellyttää tuotannosta syntyvän lämpöenergian hyödyntämistä. (Mavi. 2017.)
Investointitukea energiahankkeisiin on mahdollista saada jopa 40 %. Investointitukia myöntää
maaseutuvirasto ja ne täytyy hakea paikallisen ELY-keskuksen kautta. Avustuksen määrää on
mahdollista korottaa 20 prosenttiyksiköllä, jos hanke toteutetaan eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuden (EIP) avulla. EIP:llä toteutettujen energiahankkeiden tulee kehittää
hajautettua energian tuotantoa, resurssitehokkuutta sekä uusia menetelmiä ja teknologioita
ilmastonmuutoksen lieventämiseksi. Lisäksi hankkeen tulee lisätä tuottavuutta, tehokkuutta ja
kestävyyttä, uudistaa maa- ja metsätaloutta. (Mavi. 2017.)
Lisätietoa maatalouden investointituista Maaseutuvirastosta: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-
palvelut/viljelija/maatalouden_investointituet/Sivut/maatalouden_investointituet.aspx
6.4.2 Kotitalousvähennys Kotitalouksien energiainvestointeihin on mahdollista hakea kotitalousvähennystä. Vähennystä saa
50 % arvonlisäverollisesta työn osuudesta, mutta kuitenkin enintään 2400 euroa vuodessa.
Vähennystä voi hakea, kun työ tehdään omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa tai vanhempien
kodissa. Kotitalousvähennys on mahdollista hakea verokorttihakemuksen yhteydessä tai
veroilmoituksessa. (Vero. 2017.)
Lisätietoa kotitalousvähennyksestä Verohallinnosta:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-
vahennykset/kotitalousvahennys/
11
7 Hankintamallit
Uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinnoissa kannattaa tutustua erilaisiin
hankintamalleihin, sillä niiden avulla on mahdollista löytää paras ratkaisu hankkeen etenemiselle.
Energiansäästämisen ja uusiutuvien energioiden edistämiseksi on viime vuosina kehitetty
innovatiivisia hankintamalleja, joissa ei välttämättä tarvitse investoida alussa, vaan vain sitä mukaa
kun energiaa säästyy. Hyvin toteutetulla hankinnalla voidaan säästää rahaa ja energiaa.
7.1 Perinteiset hankintamallit 7.1.1 Avoin menettely Tavallisimmin käytetty hankintamalli on avoin menettely, jossa hankinnasta julkaistaan
hankintailmoitus. Sen lisäksi julkaistaan hankinta-asiakirjat ja tarjouspyyntö sähköisesti kaikkien
saataville. Tarjouspyynnön on oltava avoinna vähintään 35 päivää julkaisupäivästä, jotta
kiinnostuneilla toimijoilla on tarpeeksi aikaa jättää tarjouksensa. Hankinnan julkistettua, on
mahdollista lähestyä haluamiaan toimijoita suoraan ja pyytää heiltä tarjouspyyntöä.
Hankintailmoituksessa annetun määräajan umpeuduttua valitaan tarjousten perusteella
kokonaistaloudellisin tai edullisin vaihtoehto. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
7.1.2 Rajoitettu menettely Rajoitettu menettely on hyvin samankaltainen kuin avoin menettely siltä osin, että
hankintailmoitus ja -asiakirjat tulee julkaista avoimesti kaikkien nähtäville. Rajoitetussa
menettelyssä toimittajat pyytävät lupaa saada osallistua kilpailutukseen ja vain valitut ehdokkaat
saavat jättää tarjouksen. Osallistumishakemuksien tekemiselle täytyy antaa vähintään 30 päivää
hankintailmoituksen julkaisupäivästä. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
Rajoitetun menettelyn hankintailmoituksesta on tultava esille, kuinka monta ehdokasta vähintään
otetaan mukaan kilpailutukseen. Lisäksi ilmoituksessa on oltava ehdokkaiden soveltuvuuden
vähimmäisvaatimukset ja arviointiperusteet. Arviointiperusteina voidaan käyttää esimerkiksi
kompetenssia, taloustietoja tai referenssejä. Ehdokkaita valitaan vähintään viisi, jos päteviä
hakijoita on tarpeeksi. Siinä tapauksessa, että ehdot täyttäviä hakijoita ei ole viittä, pyydetään
tarjoukset kaikilta päteviltä. Vain hankintailmoituksen vähimmäisvaatimukset täyttäviä hakijoita
voidaan hyväksyä mukaan tarjouskilpailuun. Ehdokkaiden minimi määrällä pyritään takaamaan
riittävä kilpailu. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
Valituille ehdokkaille lähetetään kutsut kirjallisesti, joissa niiltä pyydetään tarjouksia. Kutsuissa ei
toimiteta mukana tarjouspyyntöä tai hankinta-asiakirjoja, vaan niiden verkko-osoite sisällytetään
viestiin. Vain jos sähköisiä materiaaleja ei ole saatavissa, niin silloin ne voidaan sisällyttää kutsuun.
Valituille toimijoille tulee antaa 30 päivää aikaa jättää tarjouksensa siitä päivästä, jona ne on
kutsuttu mukaan. Kilpailutuksen perusteella voidaan valita edullisin tai kokonaistaloudellisesti
kannattavin ratkaisu. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
7.1.3 Neuvottelumenettely Neuvottelumenettely lähtee liikkeelle julkaisemalla hankintailmoitus. Hankintailmoitukseen
vastaamiseen tulee varata 30 päivää julkaisusta. Ilmoituksesta kiinnostuneet toimijat ilmoittavat
halustaan osallistua neuvotteluihin. Tilaaja valitsee neuvotteluihin kiinnostavimmat toimijat ja
neuvottelee niiden kanssa toimituksen ehdoista. Neuvotteluihin valittavien ehdokkaiden määrä on
julkaistava hankintailmoituksessa ja sen tulisi olla vähintään kolme. Myös valintaperusteiden on
12
tultava ilmi hankintailmoituksesta. Neuvotteluihin voi valita vain hankintailmoituksen vaatimukset
täyttäviä ehdokkaita. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain, kun se on hankintalain
(2016/1397 32§) nojalla perusteltua. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
Neuvottelumenettelyn voi valita hankinnassa:
• jossa hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta
• johon kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja
• jonka luonteeseen, monimutkaisuuteen tai oikeudelliseen ja rahoituksen muotoon
liittyvistä erityisistä syistä tai niihin liittyvien riskien vuoksi ei voida tehdä
hankintasopimusta ilman edeltäviä neuvotteluita
• jossa hankinnan kohteen kuvausta ei voida laatia riittävän tarkasti viittaamalla standardiin,
eurooppalaiseen tekniseen arviointiin, yhteiseen tekniseen eritelmään tai tekniseen
viitteeseen
Hankintailmoituksesta on tultava esille riittävän tarkasti mitä hankinnalta odotetaan, jotta toimijat
kykenevät tekemään omat ehdotuksensa. Hankinta-asiakirjat tulee jakaa avoimesti sähköisessä
muodossa. Neuvotteluihin kutsutut toimijat tekevät omat ehdotuksensa tarjouksina ja niiden
pohjalta tilaaja muokkaa omaa tarjouspyyntöään. Kaikista muutoksista hankintailmoitukseen,
tarjouspyyntöön tai neuvotteluihin on ilmoitettava kaikille neuvottelun osapuolille. Toimijoille on
annettava aikaa reagoida mahdollisiin muutoksiin muokkaamalla omaa tarjoustaan. Tilaajan on
pidettävä salassa eri toimijoiden tarjouksissa olevia luottamuksellisia tietoja. Neuvottelut
päättyvät, kun tilaaja on tyytyväinen omaan tarjouspyyntöönsä ja ilmoittaa päättymisestä jäljellä
oleville toimijoille. Neuvotteluiden päätyttyä tilaaja jättää lopullisen tarjouspyynnön neuvotteluun
osallistuneille toimijoille ja määrittää tarjousten jättämiselle määräajan, joka on vähintään 30
päivää. Neuvottelujen päättymisen jälkeen annetuista tarjouksista ei saa enää neuvotella.
Saatujen tarjousten perusteella valitaan kilpailutuksen voittaja. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
7.1.4 Kilpailullinen neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely toimii pääpiirteittäin samalla kaavalla kuin
neuvottelumenettely, mutta siinä hankinta on enemmän tarveperäistä. Kilpailutuksella pyritään
löytämään ratkaisua olemassa olevaan ongelmaan ja sitä kautta edetään tarjouskilpailuun.
Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöä voidaan harkita vain, kun hankintaan kuuluu
suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja. Hankinnasta luodaan hankintailmoitus, jossa kerrotaan
tarpeet, vaatimukset, vertailuperusteet ja alustava aikataulu. Hankintailmoituksen lisäksi
hankkeesta voidaan laatia hankekuvaus, missä tarkennetaan tavoitteita ja sisältöä.
Hankintailmoitus ja hankekuvaus on julkaistava samana päivänä avoimessa verkkopalvelussa, josta
kaikki kiinnostuneet pääsevät ne näkemään. Osallistumishakemuksien jättämiselle tulee varata 30
päivää hankintailmoituksen julkaisusta. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kiinnostuneista
toimijoista valitaan mukaan vähintään kolme hankintailmoituksen soveltuvuudet täyttävää
ehdokasta. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
Valittujen toimijoiden kanssa käytävien neuvotteluiden tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla
alkuperäinen ongelma voidaan hoitaa. Neuvotteluista voidaan maksaa raha- tai muita palkkioita
toimijoille. Neuvotteluiden aikana on mahdollista karsia toimijoiden ehdottamia ratkaisuja
hankintailmoituksessa ilmoitettujen hinta-laatusuhteen vertailuperusteita noudattaen, jotta
voidaan panostaa kiinnostavimpiin ratkaisuihin. Toimijoilta saatavia tietoja ei saa luovuttaa muille
13
osapuolille, ilman tämän suostumusta. Neuvotteluja käydään, kunnes löytyy tyydyttävä ratkaisu
asetettuun ongelmaan. Ratkaisun löydyttyä neuvottelut lopetetaan ilmoittamalla päättyminen
mukana olleille toimijoille. Ratkaisun pohjalta tehdään lopullinen tarjouspyyntö mukana olleilta
toimijoilta. Tarjouspyyntöön vastaamiselle tulee varata vähintään 30 päivää sen jättämisestä.
Saatuihin tarjouksiin voidaan pyytää tarkennuksia, mikäli se ei muuta tarjouspyyntöä tai vääristä
kilpailua. Saatujen tarjousten perusteella valitaan parhaiten vertailuperusteet täyttävä ratkaisu.
(Suomen Kuntaliitto. 2017.)
7.1.5 Suorahankinta Julkiset hankinnat tulisi yleensä kilpailuttaa, mutta poikkeustilanteissa voidaan soveltaa
suorahankintaa. Siihen on oltava syy, joka todetaan hankinta-asiakirjoissa. Suorahankinnassa ei
tehdä hankintailmoitusta, vaan siinä valitaan toimija, jonka kanssa neuvotellaan sopimus ilman
tarjouskilpailua. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
Suorahankinnan voi valita hankintalain (2016/1397 40§) nojalla, jos:
• avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai
tarjouksia, taikka ne eivät ole soveltuvia
• teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi
toteuttaa hankinnan
• sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, ennalta arvaamattomasta syystä
aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi
• hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä
tarkoitusta varten eikä kyseessä ole massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen
kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi
• hankinta koskee perushyödykemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita
• tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta,
pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai vastaavan
menettelyn seurauksena
7.1.6 Dynaaminen hankintajärjestelmä Dynaaminen hankintajärjestelmä on tavanomaisten ja markkinoille vakiintuneiden hankintojen
sähköinen hankintamenetelmä. Siinä noudatetaan pääsääntöisesti rajoitetun menettelyn sääntöjä.
(Suomen Kuntaliitto. 2017.) Dynaamisessa hankintajärjestelmässä on kyse toimijoiden
keräämisestä tietyn hankinnan tarpeisiin ja sitä kautta nopeuttaa toistuvien hankintojen tekoa.
Dynaamista hankintajärjestelmää on maailmalla käytetty hyödyksi muun muassa Iso-Britanniassa
Public Power Solutions aurinkopaneelien hankinnoissa, jossa on hankittu aurinkopaneelitoimijoita
järjestelmään ja sitten kilpailutettu yksittäisiä kohteita järjestelmän kautta. (EM Magazine. 2015)
Suomessa dynaamista hankintajärjestelmää on käytetty maanteiden päällystysurakoissa ja
tietoteknisissä hankinnoissa. (Hankintailmoitukset. 2017.)
Dynaamiseen hankintajärjestelmään voivat hakea mukaan kaikki toimijat jotka täyttävät
hankintailmoituksen soveltuvuusehdot niin kauan, kun se on avoinna. Toimijoille on annettava
kuitenkin vähintään 30 päivää aikaa ilmoittautumiseen siitä päivästä, kun hankintailmoitus
julkaistaan. Kaikki soveltuvuuskriteerit täyttävät hakijat on otettava mukaan kilpailuun. Hakijoille
on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti saavatko he osallistua tarjouskilpailuun. Dynaamisessa
hankintajärjestelmässä hankinta voidaan pilkkoa tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden
14
luokkiin, jos ne ovat selkeästi eroteltavissa toisistaan. Hankinnan luokittelusta ja kestosta on
ilmoitettava hankintailmoituksessa. Hankinnan etenemisestä tulee ilmoittaa sähköisiä kanavia
pitkin, tällä pyritään takaamaan kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu. Tarjouspyyntöön
vastaamiseen tulee varata vähintään 30 päivää, sen julkaisusta. Mukaan hyväksyttyjen toimijoiden
tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)
7.2 Joukkohankinta Joukko- eli yhteishankinta on viime aikoina yleistynyt tapa tehdä hankintoja isommalla ryhmällä.
Joukkoistumisella tavoitellaan halvempaa hintaa, mutkattomampaa hankintaa ja vertaistukea.
Usein isompi tilaus kiinnostaa enemmän toimijoita ja innostaa heidät tekemään kilpailukykyisiä
tarjouksia. Joukkohankinnassa on yleensä joku vastuullinen toimija, joka toimii kilpailuttajana ja
tuotteiden vertailijana. Sitä kautta hankinta helpottuu asiakkaalle, kun saa valmiin paketin.
Yhteishankinnan kautta saa monesti, myös tukea hankinnan päätöksen tekoon muilta osakkailta.
(SYKE. 2017.)
Kuntasektorilla yhteishankintoja on käynnistänyt KL-Kuntahankinnat Oy. Energiahankintoihin
Kuntahankinnat on tehnyt yhteishankintoja kaasusta, polttoaineista ja sähköenergiasta.
(Kuntahankinnat. 2017.) Uusimpana energiahankintana on SYKE:n alulle panema
aurinkosähkövoimaloiden yhteishankinta. Aurinkosähkövoimalat toimitetaan tilaajille avaimet
käteen -palveluna ja yhteishankinnan kautta on mahdollista saada myös rahoitus niiden
hankintaan. Aurinkosähkövoimalan voi tämän kautta tilata joko kertaostona tai
kuukausiveloituksella. Kuukausiveloituksessa tuotteen toimittaja tarjoaa leasing -rahoituksen ja
samalla kantaa rahoitusvastuun. Tähän mennessä 40 kuntaa on sitoutunut tilaamaan
aurinkosähkövoimaloita. Niiden yhteenlaskettu teho on 1,7 MWp, joista yksittäisenä suurimpana
tilaajana on Iin kunta 190 kWp:llä. (SYKE. 2017.)
Taulukko 3 Joukkohankinnan etuja ja riskejä
Yhteishankintaa on tarjolla, myös yrityksille ja kotitalouksille. Niitä järjestää niin energiayhtiöt,
kuin pienemmätkin toimijat. Myös SYKE on tarjonnut hankkeidensa kautta yhteishankintaa
yrityksille ja kotitalouksille. Yhteishankinta voi koskea pelkkää tuotetta tai tulla täysin valmiina
pakettina sisältäen asennuksen. SYKE, Inspira ja KL-Kuntahankinnat suunnittelevat laajentavansa
konseptiaan aurinkosähköstä, myös muihin energiahankintoihin osana Energy Add-ons -hanketta.
(SYKE. 2017.)
Lisää Energy Add-ons hankkeesta: http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI/content/40694/15370
Joukkohankinnan etuja Joukkohankinnan riskejä/haasteita
Joukosta saa turvaa Yhtenäisen linjan löytäminen
Yksinkertainen hankintamalli Itse ei pysty vaikuttamaan kaikkeen
Iso tilaus kiinnostaa toimijoita enemmän Aikataulutus isoissa hankinnoissa haastavaa
Isolla tilauksella yksikköhinta yleensä laskee Tiedonkulku osakkaille
Hankinta voi sisältää rahoituksen Hankinnan paikallisuuteen vaikea vaikuttaa
Voidaan toteuttaa avaimet käteen -palveluna Tasapuolisuuden toteutuminen
15
7.3 ESCO -malli ESCO- eli energiatehokkuuspalvelut ovat palveluliiketoimintaa, jossa energiansäästöillä
rahoitetaan energiansäästötoimenpiteitä. ESCO on kotimainen versio maailmalla laajemmin
tunnetusta Energy Performance Contracting (EPC) -mallista. Palveluja tuottavat
energiatehokkuuspalveluita tarjoavat yritykset, ESCO-yritykset, ESCO-toimintaa harjoittavat
urakoitsijat, energiayhtiöt ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistavat ja urakoivat
yritykset. ESCO-palvelut toteutetaan yleensä kokonaistoimituksena, johon kuuluu laitteistot,
asennus, käyttö ja ylläpito. Palvelussa vastuu ja todentaminen energiansäästötoimenpiteiden
onnistumisesta on palveluntarjoajalla, jolle maksetaan toteutuneiden säästöjen perusteella tietyn
sovitun toimintakauden ajan. Sen jälkeen energiansäästöstä kertyvät varat jäävät omaan kassaan.
ESCO-palveluita on sovellettu muun muassa lämmöntalteenottojärjestelmien hankintaan,
valaistuksien päivityksiin, ilmastoinnin optimointiin ja lämmitysjärjestelmien muutoksiin. (Motiva.
2017c.)
ESCO-palvelu voidaan rahoittaa toimijan tai tilaajan rahoittamana, mutta silti toimija on aina
vastuussa säästöjen toteutumisesta ja joutuu korvaamaan toteutumattomia säästöjä. Jos
energiansäästö on sopimusta tehdessä alimitoitettu ja energiansäästöstä kertyy lisäsäästöjä, niin
niitä voidaan jakaa sopimuksen mukaisesti asiakkaan ja toimijan välillä. Asiakkaan on mahdollista
saada ESCO-hankkeelleen energiatukea, mikäli investointi ei valmistumisen jälkeen jää pysyvästi
sen omistukseen. Asiakkaan on mahdollista lunastaa investointi itselleen sopimuskauden jälkeen.
Energiatuen hakijana toimii asiakas. Tavanomaiseen tekniikkaan perustuville hankkeille
energiatukea saa pääsääntöisesti vain energiatehokkuussopimukseen liittyneet, paitsi jos hanke
toteutetaan ESCO-palvelulla. Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevin on mahdollista saada
ESCO-hankkeisiinsa korotettua energiatukea. (Motiva. 2017c.)
Julkiset ESCO-hankkeet on kilpailutettava hankintalain mukaisilla menettelyillä. ESCO-palvelut voi
kilpailuttaa rajoitettu-, neuvottelu- tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukaan. Kannattaa
huomioida, että hankintalain mukaiset kilpailutukset sisältävät vähimmäismääräajat.
Kuva 2 ESCO-palvelun säästörahoitus. (Bergman. 2016.)
16
Hankintailmoituksen jättämisestä kilpailutuksen päättymiseen kuluu vähintään 60 päivää. Suuret
ESCO-hankkeet etenkin julkisella sektorilla voivat olla haastavia, mutta hyvällä vuoropuhelulla
toimijoiden kanssa voidaan saavuttaa hyviä lopputuloksia. (Motiva. 2017c.)
Taulukko 4 ESCO-mallin etuja ja haasteita (Motiva. 2017c.)
ESCO-mallin etuja ESCO-mallin haasteita
Energiakustannukset eivät nouse Vaativampi toteuttaa
Sisältää investoinnin rahoituksen ESCO-yrityksiä vielä vähän Suomessa
Palveluntuottaja vastaa energiansäästöjen toteutumisesta
Vähäinen kokemus hankkeiden toteuttamisesta
Sopimuskauden jälkeen säästöt kertyvät itselle Pitkä sopimuskausi
Mahdollisuus saada energiatukea, vaikka ei olisi liittynyt energiatehokkuussopimukseen
Hyviä esimerkkejä ESCO-hankinnoista: Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vantaan kaupungin 14 kiinteistöön:
Salon kaupungin 5500 katuvalon vaihto led-valaisimiksi
• Neuvottelumenettelyllä toteutettu
• Kokonaisinvestointi 1,5 milj. €
• Leasing-rahoitus
• Energiansäästö n.30 000 MWh/a
• Energiansäästö rahassa 200 000 €/a
• Takaisinmaksu energiansäästöinä alle 10 v.
• Hankinta-aika n. 1,5 v.
• Säästötoimet saatiin toteutettua kerralla Hankinnan vertailuperusteet:
• Euroa säästetty MWh/a, painoarvo 20 %
• Säästöt/a MWh, painoarvo, 20 %
• Säästöt/a tCO2ekv, painoarvo 30 %
• Säästöjä jäljellä vuonna 2023 (MWh), painoarvo 30 %
• Kilpailutus rajoitettuna menettelynä
• Urakan arvo n. 3,2 milj.€
• Energiatukea 20 %
• Säästää energiaa n. 70 % perinteisiin elohopea-höyryvalaisimiin verrattuna
• Arvioitu takaisinmaksuaika 8 vuotta
• 10 vuoden palvelusopimus valaisinten kunnossapidosta
Hankinnan kokonaistaloudellinen edullisuus:
• Säästöpisteet 30 %
• Laatu 35 %
• Hinta 35 %
• Lisäksi kymmenen lisäpistettä sai, mikäli tarjoaja sitoutui työllistämään urakkaan aikana yhden pitkäaikaistyöttömän
Lisätietoa ESCO-hankinnasta Motivalta: https://www.motiva.fi/esco-palvelu
7.4 Elinkaarimalli Elinkaarimalli on kotimainen versio maailmalla käytetystä Public Private Partnership (PPP) -
mallista, joka hankinnan lisäksi kattaa rakennuksen elinkaarenaikaisia palveluita. Elinkaarimalli on
laajemmalti käytössä isoissa julkisissa infrahankkeissa. Toimija vastaa hankkeen suunnittelusta,
rakentamisesta ja ylläpidosta, lisäksi hankintaan voidaan liittää rahoitusvastuuta ja erilaisia
käyttöön liittyviä palveluita. Elinkaarimallia käytettäessä pyritään pääsemään
kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun, jossa huomioidaan koko elinkaarenaikana
syntyvät kustannukset. Elinkaarimallia käytetään uudis- ja korjausrakentamisessa.
Palvelusopimukset elinkaarimallissa voivat olla jopa 20-40 vuotta. (Rakennusteollisuus. 2017.)
17
Kuva 3 Elinkaarimallin palvelupaketit (Rakennusteollisuus. 2017.)
Elinkaarimallia käytetään yleensä isommissa yli 10 milj.€ hankkeissa, sillä hankkeen perustaminen
on työläämpi kuin monessa muussa hankintamallissa. Elinkaarimallin hankkeet toteutetaan
yleensä perustamalla projektiyhtiö, joka hallinnoi hanketta. Projektiyhtiön omistaa yleensä
hankkeen toteuttavat toimijat. Tilaaja tekee projektiyhtiön kanssa palvelusopimuksen, jonka
perusteella projektiyhtiö vastaa tilaajalle velvoitteiden täyttymisestä, raportoinnista ja
tiedottamisesta, lisäksi se voi olla vastuussa rahoittamisesta. Projektiyhtiö hankkii tarvitsemansa
aliurakoitsijat ja laatii niiden kanssa sopimukset. Elinkaarimallin rahoitus voidaan hoitaa tilaajan-,
palveluntoimittajan- tai yhteisrahoituksella. Elinkaarimalli tarjoaa tilaajalle tavan toteuttaa
laadukkaan hankkeen, jossa riskit ovat enemmän palveluntarjoajalla. Investoinnin ja
kunnossapidon kustannustehokkuus on yleensä parempi kuin perinteisemmillä malleilla. Pitkä
palvelusopimus tuo ennustettavuutta julkisen toimijan budjetin suunnitteluun. (Kemppainen.
2011.)
Taulukko 5 Elinkaarimallin etuja ja riskejä (Rakennusteollisuus. 2017.)
Elinkaarimallin etuja Elinkaarimallin riskejä Rakennushankkeen kannattavuutta, kustannuksia, hyötyjä ja riskejä huomioidaan rakennuksen elinkaaren pituudelta
Tilaajan on määriteltävä tarkasti tarpeensa aikaisessa vaiheessa
Laatu- ja kustannusriskien jako selkeästi määriteltävissä
Tarjouskilpailuihin osallistuminen on kallista
Kannustaa palveluiden kehittämiseen Luotettavien vertailulaskelmien tekeminen ja tarjousten vertailu saattavat olla vaikeita
Tilat nopeammin käyttöön Tarvittavia muutoksia voi olla hankalaa ennakoida
Tiloja voi vuokrata ulkopuolisille käyttäjille Vähäinen kokemus Suomessa
Lisätietoa elinkaarimallista: http://www.elinkaarimallit.fi/
7.5 Energian ostosopimus Energian ostosopimus eli Power Purchase Agreement (PPA) on palvelumalli, jossa asiakas sitoutuu
ostamaan energiaa sovittuun hintaan. Energian ostosopimusmalli soveltuu monenlaiseen energian
tuotantoon, kuten aurinkosähköön ja maalämpöön. Kyse on pitkäaikaisesta palvelusopimuksesta,
jossa asiakas maksaa vain saamastaan energiasta, eikä se vaadi alkuinvestointia. Sopimuskausi
määritellään tapauskohtaisesti, mutta se yleensä vastaa laitteiston kannattavaa käyttöikää eli on
noin 10-25 vuotta. Energian hinta voi olla kiinteä tai markkinoihin sidottu. Kiinteähintainen
hyödyttää asiakasta, mikäli energian hinta nousee sopimuksen aikana, kun taas markkinoihin
sidottu toimii paremmin, jos hinnat laskee. Lisäksi sopimus voi sisältää kapasiteettivelvoitteita
18
palveluntuottajalle, joihin sen on pyrittävä. Kapasiteettivelvoitteella tarkoitetaan sopimukseen
kirjattua energiamäärää, minkä toimittaja lupaa asiakkaalle toimittaa. Yli- tai alituotannosta
aiheutuvat kustannukset heikentävät tuottajan tulosta. Näin ollen riski energiantuotannosta on
palveluntuottajalla, eikä asiakkaalla. Energian ostosopimuksia voi tehdä suoraan palveluntarjoajan
kanssa tai energiaa myyvien yritysten, kuten sähköyhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Oulun
sähkönmyynti Oy välittää pientuottajien sähköä Farmivirta -konseptillaan. Tästä palvelusta
sähköyhtiö ottaa kuitenkin energiansiirtomaksun. (Peltomäki. 2016; Oulun energia. 2017.)
Energian ostosopimuksessa energia voidaan tuottaa palveluntuottajan tiloissa tai suoraan paikan
päällä. Mikäli energia tuotetaan paikallisesti, niin palveluntuottaja investoi tarvittaviin laitteisiin ja
asentaa ne asiakkaan kiinteistöön. Palveluntuottaja vastaa tuotannosta ja laitteiston ylläpidosta
koko sopimuskauden ajan. Asiakas maksaa palveluntuottajalle tuotetusta energiasta sopimuksen
mukaan. Asiakkaalla on mahdollisuus lunastaa energiantuotanto laitteet itselleen sopimuskauden
jälkeen sopimuksen mukaiseen hintaan. (Peltomäki. 2016.)
Energian ostosopimuksia tarjoavia yrityksiä löytyy Suomesta jo toista kymmentä. Varsinkin
aurinkoenergiaa myyvät yritykset ovat omaksuneet energian ostosopimuksen yhdeksi
vaihtoehdoksi tarjota palveluita asiakkaille. Maalämpöä energian ostosopimuksella on myös
saatavilla markkinoilta. Yleensä energian ostosopimuksella hankitaan vähäpäästöistä energiaa,
jonka alkuinvestointi olisi perinteisillä menetelmillä liian kallista. Energian ostosopimus tarjoaa
näin mahdollisuuden panostaa energian tuotantoon vaivattomammin. (FinSolar. 2015.)
7.6 Innovaatiokumppanuus Vuonna 2017 voimaan tulleessa julkisten hankintojen hankintalaissa (2016/1397) tuli
mahdolliseksi uusi hankintamalli innovaatiokumppanuus. Se avaa mahdollisuuden innovaatioiden
kehittämiseen valmiiksi tuotteiksi hankintalain puitteissa. Innovaatiokumppanuudessa tilaaja
hankkii kumppanin tai kumppaneita joiden kanssa se kehittää tuotteen, palvelun tai urakan, joka
voidaan lopuksi toteuttaa. Innovaatiokumppanuus on tarkoitettu kaikenlaisiin hankintoihin joille ei
ole olemassa olevaa mallia. Sen tarkoitus on innovoinnin kautta tuottaa uutta.
Innovaatiokumppanuus vaatiikin sen vuoksi hyvää hanke valmistelua, jotta päästään kaikkia
osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Etuna perinteisiin hankintamalleihin
innovaatiokumppanuudessa on se, että tilaajan ei tarvitse erikseen kilpailuttaa hankinnan
kehitystä ja toimitusta. (Tekes. 2017b.)
Innovaatiokumppanuuden koko prosessi voidaan erotella kuuteen eri vaiheeseen, kuten kuvassa
4. Hankinta alkaa hyvällä valmistelulla, jossa selvitetään, löytyykö markkinoilta valmiita ratkaisuja,
joka määrää soveltuuko innovaatiokumppanuus hankintamalliksi. Lisäksi kartoitetaan mahdollisia
kumppaneita ja niiden kiinnostusta hankkeeseen. Valmistelujen jälkeen julkaistaan
hankintailmoitus neuvottelumenettelyn mukaisesti, jossa kerrotaan innovaatiokumppanuudesta ja
kerrotaan hankinnan tavoitteet. Neuvottelumenettelyn tuloksena on tarkoitus löytää
innovaatiokumppani tai -kumppaneita. Neuvottelumenettelyn päätyttyä päästään itse
innovaatiokumppanuuteen, joka alkaa kehitysvaiheella, jossa ideaa kehitetään. Viimeisessä
vaiheessa hankintayksikkö tekee päätöksen lopullisesta hankinnasta, kun tuote tai palvelu on
kehitetty valmiiksi. (Tekes. 2017b.)
19
Kuva 4 Innovaatiokumppanuuden koko prosessin aikajana. (Tekes. 2017b.)
Innovaatiokumppanuuteen liittyy omat haasteensa niin tilaajan kuin toimijan kannalta. Tilaajalle
isoimpina haasteina on alussa hankkeen kannattavuuden arviointi ja oikeanlaisten tavoitteiden
asettaminen. Muita haasteita liittyy innovaatiokumppaneiden arviointiin ja valintaan. Toimijoille
haasteena on kuinka paljon kannattaa panostaa innovointiin, jos ei ole varmuutta tuotteen tai
palvelun hankinnasta. Yrityksien kannalta kiinnostavimmat hankkeet ovat ne, joissa on isompi
varmuus tilauksesta, vaikka ne vaatisivat enemmän panostusta. (Tekes. 2017b.)
Innovaatiokumppanuutta käytettäessä tulee huomioida, että innovoinnin tuloksena kehitettävän
tuotteen tai palvelun käyttöoikeuksista sovitaan etukäteen. Tilaajan kannalta yleensä riittää, että
se saa käyttöoikeudet. Niiden avulla tilaajaa pystyy hyödyntämään kehityksen tuloksia.
Innovaatiokumppanille taas on tärkeää saada kattavammat oikeudet kehitystyön tuloksista, jotta
se pystyy kehittämään ja kaupallistamaan sitä innovaatiokumppanuuden jälkeenkin. (Tekes.
2017b.)
Innovaatiokumppanuuteen voi olla haastava löytää kiinnostuneita kumppaneita, siksi on syytä
panostaa erilaisiin kannustimiin. Hyviä kannustimia ovat varmuus tilauksen saamisesta kehitystyön
onnistuttua, kehitystyön kustannusten kompensointi, kattavat oikeudet kehitystyön tuloksiin ja
liikesalaisuuksien salassapito lupaus. Tilaajan kannattaa varautua innovaatiokumppanuudesta
aiheutuviin kustannuksiin, joita sille kertyy omasta panostuksesta hankkeen seurannasta ja
ohjauksesta, sekä kumppaneille maksettavista kehitystyö korvauksista. (Tekes. 2017b.)
7.7 Hankintamalleja maailmalta Hankintamallien kehityssuunta maailmalla on kohti kestävää kehitystä. Hankinnassa otetaan
huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, niin materiaali valinnoista kuin käytöstä
aiheutuvat päästöt. Hankinnan energiatehokkuus ja pitkäkestoisuus tuovat säästöjä ja vähentävät
päästöjä. Hyviä käytänteitä ja tietoa hankintamalleista jaetaan hankintoihin liittyvissä verkostoissa,
kuten Procura+ Network, Sustainable procurement platform ja Procurement of Innovation
platform.
Lisätietoa hankintaverkostoista:
• http://www.procuraplus.org/
• http://www.sustainable-procurement.org/
• https://www.innovation-procurement.org/
20
7.7.1 Energy performance contracting plus Energy performance contracting plus (EPC+) on kehitteillä oleva hankintamalli, jossa tavoitellaan
kevennettyä versiota ESCO-mallista. Siinä pk-yritykset tarjoaisivat valmiita paketteja energian
säästöön, kuten valaistuksen päivitys, ikkunoiden tiivisty, ilmastoinnin modernisointi ja
lämmityslaitteiston päivitys. Yrityksistä ja niiden tarjoamista palveluista koottaisiin yhtenäinen
palveluverkosto. Tarkoituksena on helpottaa energiansäästöpalvelujen hankintaa.
Lisätietoa EPC+ -mallista: http://epcplus.org/
7.7.2 Green public procurement Mikäli hankinnalla halutaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, niin hyvänä vaihtoehtona toimii green
public procurement (GPP) -malli. Hankintamallissa tavoitteeksi otetaan hiilidioksidin
vähentäminen. Hankinnalle lasketaan potentiaalinen hiilidioksidin väheneminen, jonka avulla
pyritään edistämään hankinnan etenemistä. Kilpailutuksissa kokonaistaloudellisuuden kriteeriksi
lisätään hiilidioksidin väheneminen. Hanketta kehittämässä olleissa maissa on otettu käyttöön
tukijärjestelmiä, joilla pyritään edistämään vähähiilisyyttä.
Lisätietoa GPP -hankkeesta: http://www.gpp2020.eu/
7.7.3 SMART SPP SMART SPP - innovation through sustainable procurement -projektissa luotiin työkaluja ja opas
hankinnan esivalmisteluun. Työkalujen avulla pyritään helpottamaan riskien,
elinkaarikustannusten ja hiilidioksidipäästöjen arviointia ennen hankinta päästöstä. Työkalut ja
opas ovat saatavilla SMART SPP:n kotisivujen kautta. Projekti pyrkii edistämään uusia,
innovatiivisia ja vähähiilisiä teknologioita Euroopassa.
Lisätietoa SMART SPP projektista: http://www.smart-spp.eu/
21
8 Rahoitusmallit
Energiansäästöön tai uusiutuvaan energiaan liittyvien hankintojen rahoitusmalleja on tarjolla
monenlaisia. Hankintamallia valittaessa on hyvä tutkailla myös soveltuvia rahoitusmalleja.
Joihinkin hankintamalleihin on liitetty rahoitus, kuten ESCO-malliin, jossa kertyvillä säästöillä
maksetaan investointi. Joskus hankintamalleihin sisältyy mahdollisuus saada valmis
rahoitusratkaisu tuotteen toimittajan kautta, kuten esimerkiksi kuntien aurinkopaneelien
joukkohankinnassa. Yleensä kuitenkin tilaaja hankkii oman rahoituksen hankkeelleen.
8.1 Oma pääoma Omalla pääomalla hankkiminen tarkoittaa hankinnan maksamista omilla kertyneillä säästöillä tai
kunnan tapauksessa budjettivaroilla. Omaa pääomaa käytetään yleensä pienempiin
energiansäästö tai -optimointi hankintoihin, joissa ei tarvitse sitoa isoa pääomaa pitkäksi aikaa.
Omaa pääomaa käytettäessä riski ja vastuu ovat itsellä. (FinSolar. 2015.)
8.2 Lainaraha Energiahankintoja voi rahoittaa lainarahalla, josta lainoittaja perii yleensä korkoa ja muita
juoksevia kuluja. Lainan otto tulee kannattavaksi, mikäli investoinnin tuottoprosentti ylittää lainan
korkokulut. Perinteisesti lainarahaa anotaan pankeilta tai muilta rahoituslaitoksilta. Kunnilla on
yleensä omat rahoituskanavat, kuten Kuntarahoitus, jonka kautta ne voivat saada hyvin edullista
lainaa energiainvestointeihin. (FinSolar. 2015.)
Pankit antavat lainaa vain luottokelpoisille asiakkaille. Yleensä lainaa vastaan annetaan takaus,
mikä voi olla omaa omaisuutta tai ulkopuolinen takaus. Takauksella lainoittaja varmistaa saavansa
edes osan rahoistaan takaisin, mikäli lainan ottaja ei kykene sitä maksamaan. (Yritys-Suomi. 2017.)
8.2.1 Lainaa Euroopan Investointipankilta (EIP) Yritysten investointeihin on mahdollista hakea lainaa Euroopan investointipankilta, kunhan ne
tukevat EU:n tavoitteita. Lainan takausvastuusta puolet hoitaa EIP, jonka takia laina on normaalia
edullisempaa. Lainalla rahoitettavan hankinnan tulee tukea vähintään yhtä EIP:n poliittisista
tavoitteista, kuten ilmastonmuutoksen hillintää. Pk-yritykset voivat hakea lainaa kansallisen
välittäjän kautta, joka on Suomessa Pohjola Pankki Oyj.
Lisätietoa EIP lainoista: http://www.eib.org/products/lending/intermediated/
8.2.2 Lainaa Finnveralta Suomen valtio tarjoaa pk-yrityksille rahoitusta Finnveran kautta. Lainaa on mahdollista saada mm.
energia- ja ympäristöhankkeiden rahoittamiseen. Finnvera toteuttaa yritystutkimuksen ennen
rahoituspäätöstä, jossa se selvittää yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan.
Yksinomaan Finnvera-lainalla voi rahoittaa vain alle 50 000 euron investointeja, muissa tapauksissa
Finnvera-laina toimii vain osarahoittajana. Finnvera-lainaa voi hakea suoraan Finnveran kotisivujen
kautta.
Lisätietoa Finnvera-lainoista: https://www.finnvera.fi/
22
8.3 Osamaksu- tai leasingrahoitus Osamaksu on lainaa muistuttava tapa hankkia tuotteita, jossa maksetaan hankinta osissa.
Osamaksussa hankinnasta maksetaan yleensä käsiraha, joka on tietty osuus hankintahinnasta.
Tuote itsessään toimii osamaksusopimuksen ajan vakuutena myyjälle, jos asiakas ei kykene
hoitamaan maksujaan. Osamaksujen suuruus määräytyy hankintahinnasta, sopimusajasta ja
rahoittajan perimistä kuluista. Osamaksukauden jälkeen asiakas saa pitää tuotteen itsellään.
(FinSolar. 2015.)
Leasingrahoitus muistuttaa pitkälti osamaksukauppaa, mutta siinä tuote pysyy rahoittajan
omistuksessa koko sopimuskauden ajan. Sopimuskauden päätteeksi asiakkaan on mahdollista
lunastaa tuote itselleen sovittua jäännösarvoa vastaan tai jatkaa sopimusta pidemmäksi aikaa.
Leasingilla hankittuja tuotteita ei merkitä taseeseen, mitä voidaan pitää etuna perinteisiin
lainoihin. Leasingrahoituksen etuna pidetään myös sitä, että käteisvarat eivät sitoudu hankintaan.
Leasingrahoituksen huonona puolena on yleensä sen korkeammat kustannukset verrattuna
perinteiseen lainaan. Leasingsopimukset voivat sisältää myös palveluita, kuten laitteiston huoltoa
tai valvontaa. Leasingrahoitusta saa mm. pankeista ja rahoituslaitoksilta. Leasingrahoituksella on
rahoitettu esimerkiksi aurinkoenergia hankintoja. (FinSolar. 2015.)
Leasingilla on mahdollista hankkia tarvitsemansa energiantuotantolaitoksen. Laitos voi olla
moduuleista kasattava tai yksittäinen kontti, joka tuodaan asiakkaan tontille. Laitoksesta
maksetaan leasingsopimuksen mukaista kuukausimaksua ja kunnossapitomaksua. Laitoksen
omistaa leasingia tarjoava yritys. Yleensä laitoksesta tarvitsee maksaa vasta kun se tuottaa
energiaa käyttöösi. Lisäksi yritykseltä on mahdollista saada käytettävyystakuu, joka takaa, että
laitos on käytettävissä aina kun sitä tarvitaan. Laitoksen voi lunastaa itselle leasingsopimuksen
päätyttyä. Leasingmalli sopii hyvin tilanteisiin, joissa energian tarve on väliaikaista. (KPA Unicon.
2014.)
Lisätietoa energiantuotantolaitoksen leasing ratkaisuista KPA Uniconilta:
http://www.kpaunicon.com/fi/leasing_ratkaisu
8.4 Vihreä rahoitus Kuntien on mahdollista hakea energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hankkeita varten
rahoitusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kautta. Sen kautta on mahdollista saada
normaalia huokeampaa lainaa tai leasingrahoitusta. Vihreällä rahoituksella on omat kriteerinsä,
joiden perusteella se rajaa sijoitettavia kohteita. Hankkeiden tulee edistää siirtymistä
vähähiilisyyteen ja lieventää ilmastonmuutosta. Rahoitusta voi hakea Kuntarahoituksen
verkkosivujen kautta. Kuntarahoituksen vihreä arviointiryhmä arvioi hakemukset ja hyväksyy vain
sellaisia hankkeita, joiden pitkän aikavälin positiiviset nettoympäristövaikutukset kyetään
osoittamaan. (Kuntarahoitus. 2017.)
Lisätietoa Vihreästä rahoituksesta: https://www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus
8.5 Joukkorahoitus Joukkorahoitus eli yhteisörahoitus on nykyaikainen rahoitusmalli, jossa joukko ihmisiä sijoittaa
hankkeeseen. Joukkorahoituksessa yksittäiset sijoitukset voivat olla hyvin pieniä, mutta kun niitä
kertyy tarpeeksi monta, niin on mahdollista kerätä isojakin rahoituksia. Useasti joukkorahoitus
tapahtuu valmiiden verkkopalvelujen kautta, mutta sellainen on mahdollista tehdä itsekin.
23
Joukkorahoitukset voi jakaa kolmeen eri kategoriaan, jotka ovat lahjoitus, tuotepohjainen
joukkorahoitus ja joukkosijoitus. Jaottelu tapahtuu sen perusteella mitä sijoittaja odottaa
vastineeksi sijoittamalleen pääomalle. Lahjoitusmallissa ei vastiketta anneta takaisin ollenkaan,
kun taas tuotepohjaisessa joukkorahoituksessa vastikkeena toimii jonkinlainen sijoituksen arvoa
vastaava tuote tai palvelu. Joukkosijoitus on lähimpänä lainaamista, sillä siinä sijoittaja odottaa
sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Joukkosijoitus voi olla osakepohjaista, lainapohjaista tai näiden
sekoitusta. (Tekes. 2017c.)
Maailmalla tunnetuimpia joukkorahoituskanavia ovat Kickstarter ja Indiegogo, joiden kautta on
mahdollista hakea rahoitusta lähes kaikenlaisille hankkeille. Joukkorahoitus on varsin suosittua
erityisesti startup-yrityksien keskuudessa, jotka hakevat rahoituksen lisäksi itselleen näkyvyyttä ja
testaavat hankkeen kiinnostusta. Joukkorahoituksen kokonaismarkkina on nykyään yli 30 miljardia
dollaria. Suurin osa sijoituksista annetaan joukkolainoina, joiden määrän ennustetaan kasvavan
entuudestaan. Suomessa otettiin käyttöön 2016 joukkorahoituslaki, jonka tarkoituksena on
säädellä joukkolaina muotoista joukkorahoitusta. Tämän myötä, myös pankkisektori on alkanut
kiinnostua joukkorahoituksen järjestämisestä. Joukkorahoituksesta odotetaan merkittävää tekijää
energiateknologian rahoitukseen lähitulevaisuudessa. (Tekes. 2017c.)
Suomessa energiantuotantoon ja energian kestävään kulutukseen keskittyvä joukkorahoitus
kanava on Joukon Voima. Sen kautta on mahdollista hakea rahoitusta mm.
aurinkoenergiajärjestelmille, tuulivoimaloille tai hakelämpölaitokselle. Joukon Voiman avulla on
mahdollista hakea rahoitusta myös energiatehokkuus hankkeisiin, sekä sähköauto infrastruktuurin
kehittämiseen. Tekes valitsi Joukon Voiman vuoden 2016 parhaaksi energia-alan startup-
yritykseksi. (Joukon Voima. 2017.)
8.6 Rahoitusmalleja maailmalta Maailmalla suosiotaan ovat kasvattaneet ns. vihreät rahastot, jotka tarjoavat rahoitusta
energiansäästö ja uusiutuvan energian projekteihin. Vihreät rahastot tarjoavat yleensä
markkinoita halvempaa lainaa, mutta niissä yleensä vaaditaan jonkunlaista ympäristöpäästöjen
vähenemisen todentamista. (EU Commission. 2017.)
Kiinteistölainoille on suunniteltu korkoluokitusta, joka perustuisi kiinteistön energialuokitukseen.
Mitä parempi energialuokitus kiinteistöllä olisi, sitä halvempaa lainaa sitä vastaan olisi mahdollista
saada. Tällä mallilla pyrittäisiin houkuttelemaan kiinteistöjen omistajia
energiatehokkuustoimenpiteisiin, mikä taas omalta osaltaan lisäisi yritystoimintaa energia-alalla.
(EU Commission. 2017.)
The Investor Confidence Project (IPC) Europe on kehittämässä energiansäästöä koskevaa
standardisointia yhtenäistääkseen mittaamisen ja dokumentoinnin. Sen avulla pyritään
kasvattamaan sijoittajien luottamusta energiansäästö hankkeisiin ja sitä kautta helpottaa
rahoituksen saamista. Lisäksi vastaavanlainen projekti nimeltä DE-riskin Energy Efficiency project
(DEEP) ajaa myös energiansäästö koskevaa standardointia. Sen avulla pyritään vähentämään
sijoittajien riskiä energiansäästö hankkeissa. (EU Commission. 2017.)
24
9 Yhteenveto
Selvityksessä oli tarkoitus tutustua Suomessa käytössä oleviin hankinta- ja rahoitusmalleihin.
Samalla perehdyttiin voimassa oleviin hankintalakiin, energiatukiin ja
energiatehokkuussopimukseen.
Energiakatselmuksien ja energiatehokkuussopimusten tulosten käytäntöön paneminen vaatii hyviä
hankinta- ja rahoitusratkaisuja. Niitä tukemaan valtio tarjoaa energiatukia, jotta uusiutuvan
energian kasvu- ja energiansäästötavoitteisiin päästäisiin. Lisäksi paikallisesti tuotettu energia luo
talouskasvua ja uusia työpaikkoja.
Hankinta- ja rahoitusmallia valitessa kannattaa tutustua kaikkiin saatavissa oleviin vaihtoehtoihin,
jotta projektin lopputulos on paras mahdollinen. Hankintamalleista löytyy nykyään hyvin
innovatiivisia ratkaisuja, joilla on mahdollista toteuttaa haastaviakin projekteja. Osa malleista
soveltuu paremmin tavanomaisemmille hankinnoille, kuten avoin- ja rajoitettumenettely.
Hankintoihin joista ei löydy valmiita ratkaisuja on varmasti parempi käyttää neuvottelumenettelyä
tai jopa innovaatiokumppanuutta. Hankintamallia valittaessa on hyvä miettiä, paljonko itse pystyy
panostamaan aikaa ja rahaa hankintaan, sekä kuinka paljon itse tietää asiasta. Joissain tilanteissa
esimerkiksi yhteishankinta saattaa olla vaivattomin tapa tehdä hankinta, koska siinä saa yleensä
muilta hyviä neuvoja ja hankinta on yleensä valmis paketti. Energiansäästöhankkeille yksi
kätevimmistä hankintamalleista on ESCO-malli, jossa toimenpiteet hoituvat yhden
palveluntarjoajan kautta ja rahoituskin on sisällytetty toteutuviin säästöihin.
Rahoitusmallin valinnassa varmasti tärkein asia on taloudellisuus. Omalla rahalla kannattaa
hankkia silloin, kun takaisinmaksuaika on lyhyt tai sijoitetun pääoman tuottoprosentti on korkea.
Lainan ottaminen tulee kannattavammaksi, mikäli investoinnin tuottoprosentti ylittää lainan
korkokulut. Osamaksu- ja leasing-malli soveltuu tilanteisiin, jossa hankinnan tarve on
määräaikaista tai halutaan ettei hankinta kuormita tasetta. Leasingmallissa on mahdollista
sisällyttää hankintaan palveluita, kuten huoltoa. Rahoitusmalleissa energiasektorilla uusinta ovat
ns. vihreät rahastot, jotka tarjoavat huokeampia rahoitusvaihtoehtoja ympäristöä säästäviin
hankintoihin. Suomessa tällä hetkellä vain Kuntarahasto tarjoaa vihreää rahoitusta ja se on
suunnattu kunnille. Yritysrahoituksen puolellekin olisi suotavaa saada vastanlaista palvelua, mikäli
se lisäisi energiansäästöä ja toisi työtä energiasektorille.
25
Lähdeluettelo
Bergman. 2017. Uusiutuva energia ESCO-hankkeena. Isa-Maria Bergman. Motiva Oy.
[viitattu 15.6.2017]. Saatavissa: http://energiatehokkaasti.fi/sites/peltopaiva/files/
2_bergman_esco_hankintamalli.pdf
EM Magazine. 2015. Public Power Solutions launches UK’s first Dynamic Purchasing System for
public sector solar developments. Energy manager magazine. [viitattu 9.6.2017]. Saatavissa:
https://energymanagermagazine.co.uk/public-power-solutions-launches-uks-first-dynamic-
purchasing-system-for-public-sector-solar-developments/
Energiavirasto. 2017. Tuotantotuki. Energiavirasto. [viitattu 2.6.2017]. Saatavissa:
https://www.energiavirasto.fi/tuotantotuki1
EU Commission. 2017. Regional conference on Financing Energy Efficiency in Nordic countries.
[viitattu 10.07.2017] Saatavissa: https://ec.europa.eu/energy/en/events/financing-energy-
efficiency-denmark-sweden-and-finland
FinSolar. 2015. FinSolar aurinkoenergiatietoa. Aalto Yliopisto. [viitattu 26.6.2017] Saatavissa:
http://www.finsolar.net/
Hankintailmoitukset. 2017. HILMA Julkiset hankinnat. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu
9.8.2017] Saatavissa: https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/
Joukon Voima. 2017. Kestävää joukkorahoitusta. Joukon Voima Oy. [viitattu 10.07.2017]
Saatavissa: https://joukonvoima.fi/
Kemppainen. 2011. Elinkaarimalli kunnan kiinteistöjen toteutustapana. Kemppainen, Mikko.
Laurea-ammattikorkeakoulu. [viitattu 19.6.2017] Saatavissa:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41123/Kemppainen_Mikko.pdf?sequ
ence=1
KPA Unicon. 2014. Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella. [viitattu 7.7.2017]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/files/10259/04_Koskela_Teemu_KPA_Unicon.pdf
Kuntahankinnat. 2017. KL-Kuntahankinnat Oy. [viitattu 12.6.2017] Saatavissa:
http://kuntahankinnat.fi/fi
Kuntarahoitus. 2017. Vihreä rahoitus. Kuntarahoitus Oyj. [viitattu 06.07.2017] Saatavissa:
https://www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus
Mavi. 2017. Maatalouden investointituet. Maaseutuvirasto. [viitattu 10.08.2017] Saatavissa:
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-
palvelut/viljelija/maatalouden_investointituet/Sivut/maatalouden_investointituet.aspx
Motiva. 2017a. Energiakatselmukset. Motiva Oy. [viitattu 29.5.2017]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/yritykset/energia-_ja_materiaalikatselmus/energiakatselmus
Motiva. 2017b. Energiatehokkuussopimukset2017-2025. Motiva Oy. [viitattu 29.5.2017].
Saatavissa: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/
26
Motiva. 2017c. Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut. Motiva Oy. [viitattu 14.6.2017]. Saatavissa:
www.motiva.fi/esco-palvelu
Oulun Energia. 2017. FARMIVIRTA. Oulun Energia Oy. [viitattu 26.6.2017] Saatavissa:
https://www.oulunenergia.fi/farmivirta
Peltomäki. 2016. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen älyverkoissa. Peltomäki, Ilpo.
Vaasan Yliopisto. [viitattu 26.6.2017] Saatavissa: https://www.tritonia.fi/en/e-
theses/abstract/7102/Uusien+liiketoimintamallien+kehitt%C3%A4minen+%C3%A4lyverkoissa
%3A+Tarkastelussa+tuottaja-kuluttajat+ja+aurinkopaneelij%C3%A4rjestelm%C3%A4t
Rakennusteollisuus. 2017. Kansallinen elinkaarimalli. Rakennusteollisuus RT ry. [viitattu
19.6.2017] Saatavissa: http://www.elinkaarimallit.fi/index.html
Suomen Kuntaliitto. 2017. EU-hankintamenettelyt. [viitattu 10.7.2017]. Saatavissa:
http://www.hankinnat.fi/fi/eu-hankinta/eu-hankintamenettelyt
Syke. 2017. Mukaan yhteishankintaan. Suomen ympäristökeskus. [viitattu 12.6.2017]
Saatavissa: http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI/Monistamo/Mukaan_yhteishankintaan
Tekes. 2017a. Energiatuki. Innovaatiorahoituskeskus Tekes. [viitattu 1.6.2017]. Saatavissa:
https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/energiatuki/
Tekes. 2017b. Innovaatiokumppanuus – Kehitystyö osana julkista hankintaa.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes. [viitattu 28.6.2017] Saatavissa:
https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/innovaatiokumppanuus-kasikirja.pdf
Tekes. 2017c. Joukkorahoitus. Innovaatiorahoituskeskus Tekes. [viitattu 28.6.2017] Saatavissa:
https://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/kasva-ja-kansainvalisty/team-finland-future-
watch/joukkorahoitus/
TEM. 2017a. Julkiset hankinnat. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu 30.5.2017]. Saatavissa:
http://tem.fi/julkiset-hankinnat
TEM. 2017b. Energia- ja investointituet. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu 1.6.2017].
Saatavissa: http://tem.fi/energia-ja-investointituet
TEM. 2017c. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen
2030. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu 5.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-
952-327-190-6
Vero. 2017. Kotitalousvähennys. Verohallinto. [viitattu 10.8.2017]. Saatavissa:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-
vahennykset/kotitalousvahennys/
Yritys-Suomi. 2017. Mitkä ovat yrityksen rahan lähteet? Yritys-Suomi talousapu
neuvontapalvelu. [viitattu 04.07.2017] Saatavissa: http://www.talousapu.fi/yrityksen-
rahalahteet
top related