animoidut artiklat€¦ · plan, yk, suomen yk-liitto, unicef, um, undp sekä ilo. 3 arvoisa lukija...

Animoidut artiklatAnimaatioita ja tehtäviä

lapsen oikeuksista

2

Julkaisija Plan Suomi Säätiö

Animaatioiden tuotanto Jani Toom

Tehtäväkirjan toteutus Jani Toom ja Nora Lehtinen

Tehtäväkirjan tehtävät Nora Lehtinen

Tehtäväkirjan lapsille suunnatut tietotekstit Heta Muurinen

Ashwinin tarina Hanna Salminen

Animaatioiden tekemiseen osallistuivat Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu Ilmaisupäiväkoti Illusia, Vantaa Kontulan Lastenkaari, Helsinki Nukun elokuvakoulu, Oulu Turun Kulttuurikeskuksen Kulttuuripaja

Dvd-authorointi Heikki Ahonen

Tehtävien suunnitteluun osallistuivat Hakalan koulu, Hyvinkää Meilahden ala-aste, Helsinki

Kielentarkastus Valtasana Oy

Graafinen suunnittelu ja taitto Georgi Eremenko

Tietolähteinä käytetty Plan, YK, Suomen YK-liitto, Unicef, UM, UNDP sekä ILO

3

Arvoisa lukijaKädessäsi on Animoidut artiklat -animaatioita ja tehtäviä lapsen oikeuksista -paketti, joka on

tarkoitettu 6–12-vuotialle lapsille ja heidän parissaan työskenteleville aikuisille. Sen tavoitteena

on antaa tietoa lapsen oikeuksista, selventää lapsen oikeuksien sopimuksen artikloita sekä

tarjota konkreettisia välineitä aiheen käsittelemiseen.

Mukana olevat animaatiot ovat syntyneet Plan Suomi Säätiön lapsen oikeuksien animaa-

tioprojektin tuloksena vuoden 2006 aikana. Eri puolilla Suomea asuvat lapset ovat käsitelleet

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikloita omasta ja globaalista näkökulmasta tekemällä

itse animaatioita. Animaatioiden lisäksi paketti sisältää lapsille luettavia kertomuksia, tietoa

teemoista sekä erilaisia tehtäviä aiheen käsittelyn tueksi.

Mielenkiintoisia hetkiä animaatioiden ja tehtävien parissa

5

SisällysJohdanto .........................................................................................................3

Tehtäväpaketin käyttäjälle ............................................................................7

Lapsen oikeuksista.........................................................................................8

Animaatioiden esittely ................................................................................10

Terveellinen ja turvallinen elämä ..............................................................12

Oikeus mielipiteeseen ................................................................................ 30

Koulun käynti .............................................................................................34

Lapset ja työ ................................................................................................ 38

Muita artikloihin liittyviä tehtäviä ............................................................44

Liitteet .......................................................................................................... 52

7

Tehtäväpaketin käyttäjälle

Dvd-levyllä ja tehtäväkirjassa on neljä pääteemaa: 1. Terveellinen ja turvallinen elämä 2. Oikeus mielipiteeseen3. Koulun käynti 4. Lapset ja työ

Kaikki tehtäväosiot alkavat alustuksella. Jokaisessa teemassa on taustatietoa sekä lapsille

että opettajalle. Keskustelun tueksi löytyy kysymyksiä, joiden avulla lapsia voidaan johdatella

pohtimaan aihetta.

Tehtävien tekemisessä voidaan noudattaa valmista järjestystä, tai opettaja voi muokata

tehtävistä omalle luokalleen toiminnallisesti ja ajallisesti sopivan.

Usea tehtävä sisältää aiheeseen liittyvän animaation. Sen katsominen ei kuitenkaan ole

välttämätöntä, varsinkin jos animaatio on katsottu jo jonkin toisen tehtävän yhteydessä.

Kannattaa ottaa huomioon, että animaatioissa esitetään lähinnä lasten tulkinta teemoista eikä

niinkään artiklan todellista sisältöä.

Kirjassa käytetyt symbolit:

Lapsille luettava kertomus

Taustatietoa opettajalle aiheesta

Kysymyksiä keskustelun tueksi

Aiheeseen liittyvä animaatio

Aiheeseen liittyvät tehtävät

8

Vuonna 1945 perustettu Yhdistyneet Kansakunnat

(YK) hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen

julistuksen 10. joulukuuta 1948. Ihmisoikeuksien

julistuksen tarkoituksena oli turvata kaikille ihmi-

sille ihonväriin, sukupuoleen, maahan, uskontoon,

varallisuuteen tai mielipiteisiin katsomatta saman-

laiset oikeudet elämään. Yleinen ihmisoikeuksien

sopimus ei kuitenkaan turvannut lasten elämää

riittävän hyvin. Vuonna 1959 lapset otettiin

erityisryhmänä huomioon YK:n lapsen oikeuksien

julistuksessa, joka hyväksyttiin marraskuun 20.

päivänä. Julistus jäi kuitenkin hyvin yleiselle ja

filosofiselle tasolle eikä ollut sitova, jolloin sitä

loukkaavia valtioita ei voitu asettaa vastuuseen.

Monen vuoden työn jälkeen Lapsen oikeuksi-

en sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa

20.11.1989 yksimielisesti. Kaikkiaan 56 maata

allekirjoitti sopimuksen tammikuussa 1990. Lap-

sen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin

ratifioitu (ratifioiminen = sopimuksen hyväksymi-

nen sitovasti) ihmisoikeussopimus, ja ainoastaan

Somalia ja Yhdysvallat eivät ole sitä ratifioineet.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa on tällä

hetkellä kaikkiaan 54 artiklaa, ja varsinaiset

oikeudet on lueteltu kohdissa 1–41. Sopimuksen

määrittelemiä oikeuksia ovat muun muassa oikeus

koulutukseen, erityiseen suojeluun, mielipiteen il-

maisuus sekä leikkiin ja vapaa-ajasta nauttimiseen.

Materiaalipaketin lopussa on tiivistelmä kaikista

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista.

(Liite 3)

YK eli Yhdistyneet Kansakunnat on maail-

manlaajuinen maiden välinen yhteistyöjärjes-

tö. Sen tavoite on lisätä rauhaa, turvallisuutta

ja oikeudenmukaisuutta kaikille maailman

ihmisille.

Aikuisten tehtävä on huolehtia maailman

lapsista parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi

lasten kohtelulle onkin luotu omat säännöt,

joita kutsutaan lasten oikeuksiksi. Säännöt on

jaettu 54 eri kohtaan. Näitä kohtia kutsutaan

artikloiksi.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa

käsitellään muun muassa lasten oikeutta

koulutukseen, erityiseen suojeluun, mielipi-

teenilmaisuus sekä leikkiin ja vapaa-ajasta

nauttimiseen.

Lapsen oikeuksistaTehtäväpakettiin tutustuminen kannattaa aloittaa seuraavan tekstin ja keskustelurungon avulla.

Lue ääneen

Tiedoksi opettajalle

9

Keskustelun tueksi

1. Mitä tarkoittaa oikeus?

2. Keskustellaan oikeudesta omaan mielipiteeseen:

Mitä suosikkibändejä lapsilla on? ›Mitä mieltä lapset ovat kouluruoasta? ›

3. Myös koulunkäynti on oikeus, artikla 28

4. Kaikissa maissa lasten oikeudet eivät toteudu

niin kuin Suomessa.

10

Terveellinen ja turvallinen elämäKotimatka Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kou-

lumatkaan. Koulupojan kotimatkaa varjostaa

turvattomuus ja pelko.

Kesto: 2:25

Artikla 9Jokaisen lapsen on saatava elää yhdessä vanhem-

piensa kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän

luonaan. Perheen lapset kaipaavat äitiään. Lasten

toimesta isä ja äiti palaavat takaisin yhteen.

Kesto: 1:24

Vi har inte råd att har våra barn (Meillä ei ole varaa huolehtia lapsistamme)Tarinan vanhemmat joutuvat rahanpuutteessa

myymään lapsensa. Lapset päätyvät kaato-

paikalle töihin.

Kesto: 1:04

Milou och den elaka mannen, (Milou ja ilkeä mies)Ilkeä mies sieppaa Miloun ja vie hänet

pakkotyöhön.

Kesto: 0:53

VesiPerhe asuu alueella, jota koettelee kuivuus. Kai-

vosta ei riitä juomavettä. Paremman asuinalueen

toivossa perhe lähtee matkamaan veneellä.

Kesto: 1:21

Animaatioiden esittelyToshibaToshiba ja hänen äitinsä ovat hyvin janoisia.

Kun puhdasta vettä ei ole saatavilla, he joutu-

vat juomaan saastunutta vettä.

Kesto: 1:12

RavintoAlle kouluikäinen tyttö auttaa päivisin äitiä

ruoanlaitossa.

Kesto: 0:43

Artikla 23Animaatiossa muistutetaan vammaisten lasten

tarpeesta saada parasta mahdollista hoitoa.

Kesto: 0:35

Artikla 20 (Valtion pitää auttaa perheettömiä lapsia)Kaksi orpoa lasta haaveilevat vanhemmista.

Sosiaalityöntekijän avustuksella lapsille löyde-

tään sopivat vanhemmat.

Kesto: 1:10

Artikla 38Sodankäyntiä esittävä animaatio muistut-

taa, että alle 15-vuotiaat eivät saa osallistua

sodankäyntiin.

Kesto: 0:34

Koti ja perheAfrikkalaisessa perheessä järjestellään juhlia.

Kesto: 0:33

UnelmaKamerunilaiset pojat näkevät unta herkuista.

Kesto: 0:50

11

Koulun käyntiChigoita går i skolan, (Chigoita käy koulua)Chigoita on surullinen, koska ei voi käydä

koulua. Mitä tapahtuu, kun hän löytää maasta

rahan?

Kesto: 1:08

Ikävä koulumatkaJokaisella lapsella on oikeus elää terveenä

ja saada hoitoa. Pieni tyttö kohtaa nälkäisen

koiran koulumatkalla. Puremahaavan hoito on

hankalaa, jos ei ole varaa lääkäriin.

Kesto: 4:18

Oikeus mielipiteeseenMeillä on oikeus tehdä vaikka mitä!Rap-musiikkianimaatiossa kuljetaan eri puolil-

la maailman karttaa.

Kesto: 2:04

MielipideLapsella on oikeus ravintoon ja mielipitee-

seen. Pojat keskustelevat aterian äärellä.

Kesto: 1:00

Lapset ja työLeikki on lapsen työtäSuomalaisen lapsen on vaikea ymmärtää,

miksi intialainen lapsi joutuu tekemään työtä

pellolla. Lopulta he päätyvät yhdessä leikki-

mään; sehän on lasten työtä.

Kesto: 2:33

Artikla 32Lapsilla ei saa teettää liian raskasta työtä.

Perheen lapsilla on uuvuttava urakka. Onneksi

joku tulee apuun.

Kesto: 1:00

LeikkiBaban ja kavereiden päivä.

Kesto: 0:35

13

Terveellinen ja turvallinen elämä

14


Näin kertoo eräs lapsi, jonka kylä on tuhoutunut maanjäristyksessä:

”Kyläni oli hyvin kaunis. Olimme kaikki

onnellisia ja tyytyväisiä. Joka päivä leikin ystä-

vieni kanssa. Mutta nyt kaikki on tuhoutunut,

eikä missään kuulu enää naurua. Kaikkialla on

hiljaista ja surullista.”

Suomessa on aika turvallista elää. Meillä

ei ole sotaa eikä luonnonmullistuksia. Silti las-

ten turvallisuutta pitää vielä parantaa. Ketään

ei saisi kiusata, ja kaikilla pitäisi olla hyvä olla

niin kotona kuin koulussakin.

Suomessa juomavesi ja ruoka ovat puh-

taita. Kaikilla lapsilla on katto pään päällä. Jos

Suomessa sairastuu, pääsee terveyskeskuk-

seen tai sairaalaan hoitoon. Yhtä hyvin ei ole

kaikkialla maailmassa.

Lasten tulisi saada elää terveinä ja saada

hoitoa, jos he sairastuvat. Heillä on myös

oikeus elämään ilman köyhyyttä. Nämä oikeu-

det koskevat kaikkia maailman lapsia.

Silti monet lapset sairastuvat, eivätkä he

saa hoitoa. Köyhissä maissa lääkkeet ovat

liian kalliita monille. Sairaalaan on liian pitkä

matka, ja hoito on kallista. Siksi sellaisiakaan

sairauksia ei pystytä hoitamaan, josta esimer-

kiksi Suomessa kaikki paranevat. Suomessa

kukaan ei nykyään enää kuole ripuliin, mutta

köyhissä maissa ripuli on lapsille vakava saira-

us, johon voi kuolla.

11-vuotias Arlen toivoo, että kaikki yh-

distäisivät voimansa ja taistelisivat köyhyyttä

vastaan. ”Kaikkien maailman perheiden pitäisi

yhdessä tehdä meille parempi elämä.”

Lue ääneen

Lapsia pitää suojella

Maailmassa joka viides elää äärimmäisessä köy-

hyydessä eli alle eurolla päivässä.

Köyhyys on paljon muutakin kuin rahan puu-

tetta. Se on syrjäytyneisyyttä, turvattomuutta ja

mahdollisuuksien puutetta.

Äärimmäinen köyhyys on aikamme suurimpia

ihmisoikeusongelmia. Ihmisoikeudet ja kehitys

ovat toisistaan riippuvia ja toisiaan tukevia ele-

menttejä. Köyhyys rikkoo ihmisoikeuksia ja louk-

kaa ihmisarvoa tavalla, jota ei voida hyväksyä.

YK:n vuosituhatjulistuksen mukaan tavoitteena

on vuoteen 2015 mennessä puolittaa äärimmäi-

sessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä.


15

Keskustelun tueksi

Opitko jotain uutta? ›Millaisissa tilanteissa olet kokenut turvatto- ›muutta tai pelkoa?

Kenen tehtävä on huolehtia lasten turvalli- ›suudesta?

Katsotaan Vi har inte råd att har våra

barn ja/tai Milou och den elaka mannen

16


Pohditaan: Tärkeät asiat

Tavoite: Oppilas poimii omasta elämästään itselleen tärkeitä asioita. Opetellaan erottelemaan elintärkeät asiat tärkeistä ja mukavista asioista.

1. Oppilaat miettivät, mitkä 3–5 asiaa ovat

sellaisia, mitä ilman he eivät tulisi toimeen.

2. Jokainen käy kirjoittamassa omansa

taululle.

3. Opettajan johdolla mietitään, mitkä asi-

oista ovat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

elintärkeitä, ja taululle voidaan kirjoittaa myös

sellaisia elintärkeitä asioita, joita ei vielä mah-

dollisesti tullut esille. Muut kuin välttämättö-

mät asiat voidaan yliviivata.

4. Aiheeseen sopivat animaatiot:

Vesi, Ravinto, Toshiba ja Chigoita går i skolan

Kesto: 15–30 min

Tarvitaan: taulu, dvd-soitin

Sanaristikko

Tavoite: Keskitytään pohtimaan sanaa hyvinvointi ja sitä, millaisia asioita se sisältää.

1. Alustuksen jälkeen keskustellaan siitä,

mitä hyvinvointi tarkoittaa (esimerkiksi ter-

veydenhoito, puhdas ja terveellinen ravinto,

riittävä puhdas vesi ja koulunkäynti).

2. Katsotaan aiheeseen liittyviä

animaatioita: Vesi, Toshiba, Vi har inte råd att

har våra barn, Chigoita går i skolan

3. Oppilaat suunnittelevat sanaristikon, joka

käsittelee hyvinvointia.

4. Valmiit työt kopioidaan, ja oppilaat voivat

ratkoa toistensa tekemiä ristikoita.

Kesto: 1 oppitunti

Tarvitaan: dvd-soitin, ruutupaperia, kirjoitusvälineet

Minun kotimatkani

Tavoite: Pohditaan lasten ulkona liikkumista ja sitä, miltä eri reitit lasten mielestä tuntuvat.

1. Työskentely aloitetaan piirustustehtävällä,

jossa jokainen oppilas piirtää oman koulumat-

kansa kartan.

2. Katsotaan animaatio: Koulumatka

3. Keskustellaan animaation jälkeen siitä,

millaisia ajatuksia oppilaissa heräsi.

Ovatko kokemukset samanlaisia kuin ani- ›maatiossa esiintyneellä lapsella?

Millaisia vaaroja lapset uskovat koulumat- ›kansa tai jonkin muun matkan (esim. kotoa

harrastukseen) sisältävän?

17

4. Lapset merkitsevät pelottavat ja vaaral-

liset kohdat karttaan. Myös matkan varrella

olevat mukavat asiat voidaan merkitä.

5. Katsotaan animaatio: Ikävä

koulumatka

6. Millaisia ajatuksia animaatio herätti?

Mikä kohtaus jäi erityisesti mieleen? ›Saako koiria pitää vapaina? ›Voiko Suomessa lääkäri toimia niin kuin ›animaatiossa?

Kuka maksaa lääkärikulut Suomessa? ›Mitä tarkoittaa vero? ›

7. Lapset miettivät, miten heidän koulumat-

kansa voitaisiin tehdä turvallisemmaksi.

8. Ehdotuksista voidaan tehdä luettelo

luokan seinälle.

9. Mietitään yhdessä, kuka paikkakunnalla

päättää parannusehdotuksista.

10. Luettelo voidaan lähettää päättäjille ja

pyytää palautetta muutosehdotuksiin.

Kesto: 2 oppituntia

Tarvitaan: värikynät, paperia, dvd-soitin,

(mahdollisesti Internet-yhteys päättäjien

yhteystietojen etsimistä varten)

Tehdään peli: Turvallinen kotimatka

Tavoite: Pohtia erilaisia esteitä ja vaaroja koti- ja koulumatkalla.

1. Katsotaan Koulumatka ja/tai Ikävä

koulumatka.

2. Millaisia ajatuksia animaatiot herättivät?

3. Pohditaan, millaisia pelejä on olemassa

ja millaisen pelin tästä aiheesta voisi tehdä.

4. Oppilaat jakautuvat pieniin ryhmiin

ja suunnittelevat pelin säännöt.

5. Rakennetaan pelit.

6. Pelataan pelejä.

Kesto: Aikaa kannattaa varata useampi oppitunti.

Yksinkertaisen pelin voi suunnitella esimerkiksi

vihkoon, jos käytettävissä olevaa aikaa on vähän.

Tarvitaan: dvd-soitin, kaikkia mahdollisia

askartelutarvikkeita, esim. kartonkia, sakset, liimaa,

puutikkuja, pumpulia, silkkipaperia, hiekkaa, pahvia,

muovailuvahaa.

! Pelin ideana on selviytyä erilaisten esteiden

ja vaarojen jälkeen turvallisesti perille. Peli

voidaan rakentaa erilaisista askartelutarvik-

keista, mielikuvitus on rajana!

! Aluksi kannattaa suunnitella säännöt.

Pienempien lasten kanssa pelin tekemisessä

voidaan keskittyä enemmänkin pelilaudan eli

erilaisten reittien rakentamiseen.

18


Meillä Suomessa saa aina puhdasta vettä

hanasta. Maailmassa on kuitenkin paljon

alueita, joissa puhdasta vettä ei ole saata-

villa tai se on hyvin kallista. Ihmiset jou-

tuvat kävelemään kymmeniä kilometrejä

saadakseen vettä, eikä vesi välttämättä ole

edes puhdasta. Kun juomavesi on likaista,

se aiheuttaa sairauksia.

Vesi

Vesi- ja sanitaatiokriisin voittaminen on yksi ›2000-luvun alun suurimmista inhimillisen kehi-

tyksen haasteista. Globaalin vesikriisin ydin on

vallankäytössä, köyhyydessä ja epätasa-arvossa, ei

veden varsinaisessa saatavuudessa.

Ihmisoikeus veteen merkitsee, että jokaisella on ›käytettävissään riittävästi turvallista, juomakelpoista

ja edullista vettä henkilökohtaiseen ja kotitalous-

käyttöön. Nämä viisi ehtoa (saatavuus, riittävyys,

turvallisuus, juomakelpoisuus ja edullisuus)

muodostavat perustan vesiturvallisuudelle. Niitä

rikotaan kuitenkin laajalti.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useat ihmiset ›joutuvat selviämään vain 20 vesilitralla päivässä.

Suomessa keskimääräinen vedenkulutus on

155 litraa henkeä kohden vuorokaudessa.

Maailmassa on 425 miljoonaa lasta, joilla ei ole ›käytössään puhdasta vettä, ja 980 miljoonalta

puuttuu alkeellisinkin sanitaatio, kuten käymälät.

Likainen vesi ja puutteellinen sanitaatio johtavat

vuosittain 1,5 miljoonan lapsen kuolemaan.

Heikko vesi- ja sanitaatiotilanne vaikuttavaa myös ›lasten koulunkäyntiin. Sairauksien vuoksi lapset

eivät voi käydä koulussa. Tyttöjen koulunkäynti voi

loppua siihen, että heitä tarvitaan kotona veden-

haussa. Monen teini-ikäisen tytön koulunkäynti

käy mahdottomaksi, koska kouluissa ei ole erillisiä

vessoja tytöille ja pojille.


Lue ääneen

Puhdas vesi

Keskustelun tueksi

Katsotaan Vesi ja/tai Toshiba

Minkälaisia ajatuksia animaatio herätti? ›Mihin kaikkeen itse tarvitset päivittäin vettä? ›

Miltä tuntuisi ajatus kuralätäköstä juomi- ›sesta? Kuinka vaarallista se olisi?

Millaista olisi, jos ei olisi käymälöitä? ›Miten vettä voisi säästää? ›

20


Maalauksia vedestä

Tavoite: Miettiä, minkälaisiin eri tilanteisiin vesi kuuluu ja miten siitä saadaan iloa.

1. Alustuksen jälkeen pohditaan, miten vesi

ilahduttaa. (Esimerkiksi uiminen, sukelta-

minen, järvimaisema, vesisade, pilvet, lumi,

kalastus, meri, kylpy, sauna, sateenkaari,

aamukaste, sumu.)

2. Maalataan vesiväreillä maalauksia

aiheesta.

Kesto: 1–2 oppituntia

Tarvitaan: dvd-soitin, vesivärit, akvarellipaperia tai

muuta vesivärityöhön sopivaa paperia

Minun vedenkäyttöni

Tavoite: Seurata ja oppia hahmottamaan omaa vedenkäyttöä.

Oppilas pitää vesipäiväkirjaa vedenkäytös- ›tään 1–3 päivän ajan.

Tämän jälkeen koulussa pidetään vesitunti ›tai vesipäivä, jolloin:

Jokainen lapsi laskee yhden vuorokauden ›kulutuksesta viikon, kuukauden ja/tai

vuoden kulutuksensa.

Vertaillaan oppilaiden vedenkäyttöä. ›

Katsotaan Vesi ja/tai Toshiba

Mitä ajatuksia animaatiot herättivät? ›Opettaja kertoo, miten vettä kulutetaan eri ›puolilla maailmaa.

Miten oppilas voisi vähentää vedenkäyt- ›töään?

Oppilas pyrkii vedenkäytön vähentämiseen. ›Myöhemmin oppilas pitää jälleen 1–3 päi-

vää vesipäiväkirjaa, jonka jälkeen yhdessä

lasketaan, paljonko luokka on vähentänyt

vedenkulutusta.

Tehtävään liittyvää tietoa

WC:n huuhtelu: 6–12 l

Suihkussa käynti: n. 12 l/min

Astianpesukone: n. 20 l/pesukerta

Kesto: seurantatehtävä, jossa joustavat aikarajat

Tarvitaan: kynä ja paperia

Uutisia vedestä

Tavoite: Oppia ajankohtaisten uutisten avulla veteen liittyvistä asioista.

Kerätään sanomalehtiä viikon ajalta. ›

Katsotaan Vesi ja/tai Toshiba.

Etsitään lehdistä erilaisia maailman vesiva- ›rantoihin liittyviä uutisia ja kerätään niistä

kollaasi seinälle.

Oppilaat voivat pienissä ryhmissä esitellä ›kunkin uutisen muulle luokalle.

Yhdessä opettajan kanssa keskustellaan uu- ›tisista. Lisätietoa voidaan etsiä Internetistä.

Oppilaat kirjoittavat uutisseurannan jälkeen ›raportit siitä, mitä uusia asioita he oppivat

vedestä uutisten avulla.

21

Kesto: voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai osissa,

yhteensä 2–4 oppituntia

Tarvitaan: sanomalehtiä, saksia, kartonkia,

sinitarraa, kyniä ja paperia

! Opettaja voi halutessaan tehdä pohjatyötä ja

etsiä lehdistä aiheeseen liittyviä artikkeleita.

Juttuja voidaan etsiä myös kotona yhdessä

vanhempien kanssa.

Rakennetaan kylä

Tavoite: Miettiä yhdessä erilaisia keinoja, miten kaikille saataisiin puhdasta vettä.

1. Katsotaan Vesi ja/tai Toshiba

2. Oppilaat jaetaan ryhmiin.

3. Askarrellaan kehitysmaakyliä, jonne

rakennetaan vedenjakelujärjestelmä.


Tarvitaan: dvd-soitin, askartelutarvikkeita

22


Suomessa lapset saavat hyvää hoitoa heti

syntymästään saakka. Sen sijaan monissa

kehitysmaissa hoitoa ei välttämättä saa ollen-

kaan, jos sairastuu. Köyhyys on myös esteenä

sille, että ei ole varaa terveydenhoitoon.

Rokotukset suojaavat lapsia monilta vakavilta

sairauksilta. Onneksi monissa köyhissäkin

maissa lapset rokotetaan.

Terveydenhoito

Arviolta 70 prosentissa alle 5-vuotiaiden kuolemi- ›en syynä on keuhkokuume, ripulitauti, malaria tai

tuhkarokko.

Malariaan sairastuu vuosittain 300 miljoonaa ja ›kuolee noin miljoona ihmistä. Malariakuolemista

noin 90 prosenttia tapahtuu Saharan eteläpuolises-

sa Afrikassa.

Neuvolatoiminnan ansiosta sadat miljoonat lapset ›saavat vuosittain tärkeitä rokotuksia, jotka ehkäi-

sevät monia vaarallisia sairauksia, kuten poliota,

tuberkuloosia ja jäykkäkouristusta.

Maailmassa on noin 42 miljoonaa hi-viruksen ›kantajaa ja noin 14 miljoonaa aids-orpoa.


Lue ääneen

Kaikki lapset eivät pääse lääkäriin

Keskustelun tueksiMillaisia sairauksia lapset itse ovat sairas- ›taneet?

Miten heitä on hoidettu? ›Minkälaista perushoitoa suomalaiset lapset ›saavat? (neuvola, kouluterveydenhoito,

hammashoito jne.)

Kuka maksaa terveydenhoidon? ›

23

Näytelmä: Mennään lääkäriin

Tavoite: Pohtia yhdessä terveydenhoidon tärkeyttä.

Opetellaan näytelmän keinoin, miten toimi-

taan onnettomuuden sattuessa ja lääkärin

vastaanotolla.

1. Katsotaan Ikävä koulumatka

2. Keskustelu:

Mikä kohtaus jäi erityisesti mieleen? ›Onko sinulle tapahtunut jotakin vastaavaa? ›Saako koiria pitää vapaina? ›Voiko (Suomessa) lääkäri toimia niin kuin ›animaatiossa?

3. Oppilaat työstävät näytelmät, jossa tapa-

turma päättyy onnellisesti.

4. Näytelmät esitetään muulle luokalle

5. Esityksen jälkeen keskustellaan siitä,

toimittiinko tilanteessa oikein.


Tarvitaan: dvd-soitin ja mahdollisesti

näytelmärekvisiittaa

24


Vammaisten lasten pitäisi saada parasta

mahdollista apua, jotta he voisivat elää yhtä

hyvää elämää kuin terveetkin lapset. Joissain

kulttuureissa vammaisuutta pelätään ja häve-

tään. Vammaisten lasten vanhemmat joutuvat

piilottelemaan lapsiaan muiden katseilta. Kun

lapset ovat aina kotona, he eivät voi elää ja

oppia yhdessä muiden kanssa.

Olemme erilaisiaVammaisten oikeudet

Keskustelun tueksi

Miksi on hyvä asia, että kaikki eivät ole ›samanlaisia?Pohditaan, minkälaiset ulkonäköseikat ›tekevät meistä ainutlaatuisen näköisiä.Joskus voi olla vaikeaa erottua joukosta ›– miksi näin on?Miten oma käytös voi auttaa erilai- ›suuden hyväksymisessä koulussa tai kaveriporukassa?

Katsotaan artikla 23

25

Taideteos: Jokainen on täydellinen, jokainen on erilainen

Tavoite: Ymmärtää erilaisuus rikkautena.

1. Piirretään oma kokovartalokuva A4-pape-

rille ja pyritään käyttämään koko paperin ala

hyväksi. Opettaja voi suunnitella, millä tyylillä

kuvat tehdään.

2. Omakuvat leikataan irti ja kerätään koko

luokan kuvat yhdelle isolle kartongille taide-

teokseksi.


Tarvitaan: Askartelu-, maalaus- tai piirustusvälineet

Tarina: Lapset ovat erilaisia

Tavoite: Ymmärtää erilaisuutta ja vammaisuutta.

Millaisissa tilanteissa lapsi on kokenut itsensä

muista poikkeavaksi?

1. Alustuksen jälkeen pohditaan:

Kaikki lapset eivät synny täysin terveinä, ›jolloin koulunkäynti ja elämä muutenkin

saattaa olla erilaista.

Millaiset asiat ovat kaikille Suomessa asuvil- ›le lapsille yhteisiä?

Millaiset asiat yhdistävät lapsia kaikkialla ›maailmassa?

2. Kirjoitetaan aine, jossa aiheena on Jokai-

nen on erilainen. Ajatuksia aineen kirjoituk-

sen avuksi:

Mitä erilaisuus tarkoittaa? ›Millaisissa tilanteissa oppilas on kokenut ›itsensä muista poikkeavaksi?

Pelottaako erilaisena oleminen? ›Millaisia yhteisiä asioita ihmisissä on? ›Miten vieraasta asiasta voi tehdä tutum- ›man?

Miten itse voin auttaa omassa kaveripiiris- ›säni hyväksymään erilaisuutta?


Tarvitaan: dvd-soitin, kirjoitusvälineet, ainevihko

26


Lapsilla on myös oikeus elää yhdessä per-

heensä kanssa. Jotkin perheet ovat kuitenkin

niin köyhiä, että he eivät pysty huolehtimaan

kaikista lapsistaan. On lapsia, joilla ei ole

ketään, joka voisi huolehtia heistä. Jos lap-

sella ei ole perhettä, valtiolla on velvollisuus

huolehtia hänestä.

Keskustellaan ja kirjoitetaan: Joskus tulee ero

Tavoite: Pohtia avioeroa ja lasten tuntemuksia eron aikana.

1. Katsotaan Artikla 9

2. Keskustellaan ajatuksista, joita animaatio

herätti.

Mikä on avioero? ›Pohditaan lasten ajatusten ja tuntemusten ›kuuntelemisen tärkeyttä erotilanteessa.

Perhe

3. Oppilaat piirtävät oman perheensä.

4. Vaihtoehtoisesti voidaan kirjoittaa aine

omista perheenjäsenistä.

Kesto: 1 oppitunti

Tarvitaan: dvd-soitin, piirustusvälineet ja/tai

ainevihot

! Avioero on raskas ja henkilökohtainen aihe.

Lapsen yksityisyyttä tulee suojella, eikä

kaikkia tuntemuksia tule kertoa koko luokalle.

Keskustelu saattaa antaa hyvän pohjustuksen

kirjoitelmalle.

Oikeus perheeseen

Keskustelun tueksiMikä on perhe? ›Millaisia erilaisia perheitä voi olla? ›Kaikki perheet eivät ole samanlaisia. ›

27

Perhenäytelmät

Tavoite: Keskustella lapsen oikeudesta elää perheessä. Tehdä keskustelun ja animaatioiden inspiroimina itse käsikirjoitetut näytelmät.

1. Katsotaan Artikla 9 ja/tai Artikla 20

2. Kirjoitetaan taululle artiklat ja keskustel-

laan niiden merkityksestä. (Liite 3)

Kaikki lapset eivät asu vanhempiensa ›luona.

Asua voi myös sijaiskodissa, lastenkodissa ›tai sukulaisen luona.

3. Jaetaan luokka 4–5 hengen ryhmiin.

4. Ryhmät muodostavat perheet, jotka

työstävät artikloihin liittyvät näytelmät.

Kesto: Luokan koon mukaan vähintään 2 oppituntia

Tarvitaan: dvd-soitin

Näytelmien tekoon voidaan käyttää tarvit-

taessa pidempikin aika. Käsikirjoitus voidaan

tehdä perusteellisesti vuorosanoja myöten

ja harjoitteluun käyttää aikaa useampikin

tunti. Myös asuihin ja rekvisiittaan voidaan

panostaa. Näytelmät voidaan myös taltioida

ja esityksistä työstää dvd.

Tehdään sarjakuva: Hassun perhe seikkailee

Tavoite: Keskustella erilaisista perheistä Hassun perheen avulla.

Sarjakuvan perhe voi olla täysin keksitty,

eikä tapahtumien välttämättä tarvitse liittyä

artikloihin.

1. Katsotaan Artikla 9 ja/tai Artikla 20

2. Keskustellaan ajatuksista, joita animaatio

herätti.

3. Jokainen oppilas keksii mielikuvitusper-

heen.

4. Piirretään sarjakuva, jossa perhe seikkailee.

5. Sarjakuvat voidaan kerätä seinälle kaikki-

en luettaviksi.


Tarvitaan: dvd-soitin, piirustusvälineet

Arviolta yli 300 000 alle 18 –vuotiasta poikaa ja ›tyttöä on mukana yli 30 aseellisessa konfliktissa.

Lapsisotilas ei välttämättä ainoastaan kanna ›asetta, vaan hän voi toimia muissakin tehtävissä,

kuten aseellisen ryhmän kokkina, juoksupoikana

tai viestinviejänä.

Lapsisotilaaksi joutumiseen on monia syitä. ›Perheetön ja koditon lapsi on helppo kohde värvätä

sotilaaksi. Myös koulua käymättömät lapset pääty-

vät helpommin sotilaiksi, sillä armeija saattaa olla

ainoa keino selviytyä.


28


Sota on kallista. Se saa ihmiset myös teke-

mään tekoja, joita he eivät muuten tekisi.

Toisinaan tilanne on niin paha, että lapsetkin

pakotetaan sotimaan, vaikka niin ei saisi ta-

pahtua. Lapsilla on oikeus olla osallistumatta

sodankäyntiin.

Keskustelun tueksi

Mitä sota tarkoittaa? ›Sotaa käydään eri puolilla maailmaa. ›Suomikin on ollut sodassa. Ehkä isovanhempasi ›elivät siihen aikaan?

Katsotaan artikla 38

Maailmassa soditaanLapset sodassa

31

Oikeus mielipiteeseen

32

Oikeus mielipiteeseen

Lapsilla on oikeus mielipiteeseen. Lapset

saavat sanoa esimerkiksi, mistä he pitävät ja

mistä eivät pidä. Se ei aina tarkoita sitä, että

he saavat kaiken, minkä haluavat, eikä sitä,

että he saisivat päättää kaikista asioista. Mutta

se tarkoittaa, että lapsia on kuultava ja heidän

ajatuksensa on otettava huomioon varsinkin

sellaisissa asioissa, jotka koskevat heitä itseään.

Ennen myös Suomessa oltiin yleisesti sitä

mieltä, että lasten kuuluu olla hiljaa ja vain

aikuiset saavat puhua. Esimerkiksi kylässä

lasten piti istua hiljaa ja kuunnella, kun aikuiset

keskustelivat keskenään. Monissa maailman

maissa näin on edelleen. Lapsilta ei kysytä,

mitä he ajattelevat, kun tehdään heitä itseään

koskevia päätöksiä.

Afrikassa kuunnellaan paljon radiota, sillä

televisioita on paljon vähemmän kuin Suomes-

sa. Jotta lasten ääni tulisi kuulluksi, useassa

Afrikan maassa 6–18-vuotiailla lapsilla on ny-

kyisin oma radiokanava. Lapset osallistuvat itse

radio-ohjelmien tekoon, ja he kertovat mielipi-

teitään ja keskustelevat tärkeistä asioista.

Aikuisten mielestä he tietävät yleensä

paremmin, miten lapsen tulee toimia, ja siksi

heidän mielestään on turhaa edes kysyä, mitä

mieltä lapsi on.

Suomessakaan lapsia ei aina kuunnella

tarpeeksi. Täällä kuitenkin ollaan yleisesti sitä

mieltä, että lasten mielipiteet ovat arvokkaita.

Näin sanoo 11-vuotias Chikondi: ”Lapset

ovat hyvin tärkeitä, koska heistä tulee tule-

vaisuuden johtajia. Valtion pitää tehdä paljon

töitä, että lapsilla olisi parempi elämä.”

Lue ääneen

Oikeus tulla kuulluksi

Keskustelu: Mikä on mielipide?

Tavoite: Mietitään yhdessä, mitä mielipiteellä tarkoitetaan ja miltä lapsista tuntuu, kun heidän mielipidettään kuunnellaan. Tätä tehtävää kannattaa käyttää alustuksena muille aiheeseen liittyville tehtäville.

1. Pohditaan, millaisia erilaisia mielipiteitä

luokalla on esimerkiksi musiikista, ruuasta ja

televisio-ohjelmista.

2. Opettaja lukee kertomuksen

3. Lapset kertovat kokemuksiaan siitä, kuin-

ka aikuiset kuuntelevat heitä.

4. Katsotaan Meillä on oikeus tehdä

vaikka mitä ja/tai Mielipide

Onko lapsilla oikeus tehdä ”vaikka mitä?” ›Mitkä ovat sellaisia asioita, joissa lapset toi- ›voisivat, että heitä kuunneltaisiin paremmin?

33

5. Mietitään yhdessä keinoja, miten lapset

voisivat saada paremmin ääntään kuuluviin.

Aiheesta voidaan kirjoittaa myös aine.


Tarvitaan: dvd-soitin, (ainevihot)

Lapset lehdissä

Tavoite: Selvittää, miten lapset näyttäytyvät sanomalehdissä ja miten lasten mielipiteet huomioidaan.

1. Jaetaan luokka ryhmiin. Kukin ryhmä saa

käsiteltäväkseen muutaman artikkelin.

2. Tutkitaan, millaisessa asemassa lapset

tulevat esiin teksteissä.

Mitä aiheita artikkelit käsittelevät? ›Keitä on haastateltu? ›Onko lapsien mielipidettä kysytty? ›Millaista kuvitusta on käytetty? ›Mitä asioita on saattanut jäädä kuvan ›ulkopuolelle?

3. Kukin ryhmä esittelee tutkimansa tekstit.

Kesto: 1 oppitunti

Tarvitaan: sanomalehtiä, paperia ja kyniä

! Pienempien lasten kanssa voidaan etsiä

lehdistä lasten kuvia. Kuvien avulla voidaan

miettiä, millaisista aiheista on kysymys ja mitä

lapset kuvissa puuhailevat.

Runoja ja rappeja

1. Opettaja lukee tarinan

2. Katsotaan Meillä on oikeus tehdä

vaikka mitä!

3. Tutustutaan muiden artikloiden sano-

maan, (Liite 3.)

4. Animaation innoittamana työstetään

omat rap-esitykset.

Kesto: 1-2 oppituntia

Tarvitaan: dvd-soitin, kynä ja paperi

! Rapin kirjoittamisen ja esittämisen vaihtoeh-

tona voi sanoittaa ja runoilla omia ajatuksia

aiheesta.

Mielipidekirjoitus

1. Mielipidekirjoituksiin voidaan tutustua en-

sin sanomalehtien mielipideosaston tekstien

avulla.

2. Kirjoitetaan mielipidekirjoitus jostakin

itselle tärkeästä asiasta.

3. Kirjoitukset voidaan lukea yhdessä luokan

kanssa.


Tarvitaan: sanomalehtiä, kynä ja paperia

35Koulun käynti

36

Koulun käynti

Suomessa melkein kaikki lapset käyvät koulua

– pitivät he siitä tai eivät. Koulunkäynti voi tun-

tua välillä raskaalta, mutta siitä on silti paljon

hyötyä. Jos ei opi lukemaan eikä laskemaan, on

aikuisena vaikeampaa saada töitä. Ilman koulua

ei myöskään opi, mitkä oikeudet kuuluvat

meille kaikille. Jos ei tiedä oikeuksiaan, joku voi

saada uskomaan, ettei niitä olekaan.

Monissa maissa lasten on käytettävä

koulupukua. Köyhimpien perheiden vanhem-

milla ei ole varaa ostaa koulupukua lapsilleen.

Vanhempien pitää ostaa myös kaikki koulutar-

vikkeet toisin kuin Suomessa, ja joskus heidän

on maksettava myös opettajan palkka. Niinpä

koulunkäynti on niin kallista, ettei siihen ole

kaikilla varaa.

Kaikki lapset eivät pääse kouluun senkään

vuoksi, että heitä tarvitaan kotona. He työs-

kentelevät pellolla vanhempiensa kanssa tai

vahtivat nuorempia sisaruksiaan kotona sillä

aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Maaseudulla

koulumatkat voivat olla niin pitkiä, että lasten

pitää herätä jo aamuyöstä ja kävellä kouluun

tuntikausia.

Suomessa opettajat osaavat opettaa, mutta

köyhissä maissa maaseuduille ei aina riitä koulu-

tettuja opettajia. Tällöin koulunkäynnistä ei ole

yhtä paljon hyötyä.

Tytöt pääsevät kouluun vielä harvemmin

kuin pojat. Joissain kulttuureissa ajatellaan,

että tyttöjen ei tarvitsekaan oppia asioita.

Riittää, että he menevät naimisiin ja huolehtivat

perheestä. Kuitenkin kaikilla lapsilla, niin tytöillä

kuin pojillakin, on oikeus käydä koulua.

Lasten koulunkäyntiä voidaan helpottaa

joskus hyvin yksinkertaisin keinoin. Esimerkiksi

eräässä eteläamerikkalaisessa koulussa lapset

päättivät tehdä kouluun pienen puutarhan,

jossa he kasvattivat erilaisia kasviksia. Puolet

kasviksista käytettiin koulun keittiössä ja niistä

valmistettiin lapsille ravitsevaa ruokaa. Loput

kasvikset lapset veivät koteihinsa. Lisäksi he

oppivat hoitamaan puutarhaa, mistä on heille

hyötyä, kun he kasvavat aikuisiksi.

Lue ääneen

Koulukin on oikeus

Koulutus on jokaisen lapsen perusoikeus, ja tyttöjen ›ja naisten koulutuksella voidaan vähentää merkittä-

västi köyhyyttä. Ennen kaikkea koulutus lisää naisten

tietämystä omista oikeuksistaan ja heidän huomioon-

ottamista.

Suurimmassa osaa niitä maita, joissa tyttöjen koulu- ›tus on kaikkein vähäisintä, on myös suurimmat lasten

kuolleisuusluvut.

Maailman lukutaidottomista kaksi kolmesta on naisia ›tai tyttöjä.

Lapsityöläisiä arvoidaan olevan noin 218 miljoonaa. ›Monilla heistä ei ole mahdollisuutta käydä koulua.

Koulutuksen avulla lapset pystyvät hankkimaan ›itselleen ammatin, jolla ansaitsee riittävästi rahaa elät-

tääkseen perhettään. Näin heidän lapsensa pääsevät

kouluun ja lapsityövoiman monimutkainen noidankehä

saadaan murrettua.


37

Kirjoitelma: Arki ilman koulua

Tavoite: Herättää ajatuksia koulunkäynnin tärkeydestä. Miten päivät kuluisivat ilman koulunkäyntiä?

1. Aloitetaan ajatusleikillä:

Miten päivät kuluisivat, jos ei olisi koulua? ›Mitä tapahtuisi, jos kaikki lapset olisivat ›yksin päivät kotona?

Kuka laittaisi ruokaa? ›Missä tapaisi kavereita? ›Miten elämässä selviytyisi ilman luku- tai ›laskutaitoa?

2. Oppilaat kirjoittavat vapaamuotoisen

tarinan siitä, millainen olisi heidän oma arki-

päivänsä ilman koulua.

3. Opettaja lukee tarinan aiheesta

4. Katsotaan Chigoita går i skolan


Tarvitaan: dvd-soitin, kirjoitusvälineet, ainevihot

Äänestä kuvaksi

1. Hiljentykää kuuntelemaan

äänimaisemaa Länsi-Afrikasta. Millaisia

maisemia ja elämää vilahtelee silmien edessä?

(Äänimaisema löytyy dvd:n ekstroista nimellä

Ääniä Länsi-Afrikasta.)

2. Piirretään mielenmaisemat kuviksi.



Tarinasta kuvaksi: Ashwinin päivä

1. Opettaja lukee tarinan Ashwinin päivästä,

(Liite 1.)

2. Oppilaat piirtävät tarinasta kuvan tai

kuvasarjan.

3. Opettaja lukee Koulukin on oikeus

-tietotekstin

4. Katsotaan Chigoita går i skolan.


Tarvitaan: piirustusvälineet, dvd-soitin

39Lapset ja työ

40

Lapset ja työ

On tärkeää, että koulussa on välitunnit ja

lomat: täytyyhän lasten saada myös leikkiä ja

nauttia vapaa-ajasta opintojen ohella. Heidän

ei pitäisi joutua tekemään raskasta tai pitkään

kestävää työtä.

Maailmassa on silti paljon lapsia, joiden

on pakko työskennellä. Heidän perheensä

ovat niin köyhiä, että vanhempien palkka ei

riitä perheen elättämiseen. Siksi lastenkin on

pakko ansaita rahaa.

Esimerkiksi intialaiset siskokset Minesh

ja Metlesh joutuvat toisinaan heräämään aa-

mulla neljältä ja tekemään koko päivän töitä.

Toinen heistä on viisivuotias ja toinen kym-

menen. Heidän tehtävänsä on liittää yhteen

rannerenkaiden päät. He lämmittävät renkaan

päitä kaasuliekin päällä, jolloin päät sulavat

yhteen. Rannerenkaat kuumenevat, joten ne

polttavat sormia. He joutuvat olemaan koko

päivän kyykyssä ja lähellä kuumaa liekkiä.

Kun sisaret ovat työskennelleet yhden

kouluviikon verran, saavat he palkaksi 70

senttiä. Tyttöjen koko perhe työskentelee

samalla tavoin.

Parasta olisi, jos lasten ei tarvitsisi lain-

kaan työskennellä. Se ei kuitenkaan ole mah-

dollista silloin, kun perheet ovat oikein köyhiä.

Silloin aikuisten tulisi huolehtia siitä, etteivät

työpäivät ole liian pitkiä eikä työnteko ole

vaarallista tai liian raskasta lapsille. Lasten

pitäisi päästä työn ohella myös kouluun.

Lue ääneen

Työtä ei tehdä leikiten

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus kieltää lapsi- ›työvoiman hyväksikäytön, mutta silti maailmassa

on ILO:n (Kansainvälisen työjärjestön) arvioden

mukaan noin 218 miljoonaa lapsityöläistä, joista

erityiselle vaaralle altistavissa töissä noin 126

miljoonaa.

Lapsityöläinen on työtä tekevä, 5–15-vuotias ›lapsi, jonka työnteko ei ole ILO:n säännösten sal-

limaa. ILO:n sopimus kieltää työnteon kaikilta alle

13-vuotiailta. 13–15-vuotiaat saavat tehdä kevyttä

työtä, joka ei haittaa heidän koulunkäyntiään tai

muuta kehitystä ja on lyhytkestoista.

Suurin syy lasten työssä käymiselle on köyhyys. ›Monilla kehitysmaiden perheillä ei ole muita

vaihtoehtoja kuin viedä lapsi töihin, jotta pakollinen

toimeentulo saadaan hankittua.

Lukumäärällisesti lapsityöläisiä on eniten Aasiassa, ›mutta suhteellisesti heitä on eniten Afrikassa.


41

Keskustelun tueksi

Katsotaan Leikki on lapsen työtä ja/tai Artikla 32

Mitä työ tarkoittaa? ›Millaisia töitä lapset voivat tehdä esimerkiksi kotona? ›

42

Lapset ja työ

Paras leikki

Tavoite: Ymmärtää, että leikki on lapsen perusoikeus aivan samalla tavalla kuin oikeus koulutukseen.

1. Alustuksen jälkeen keskustellaan lasten

mielileikeistä.

2. Ryhmissä voidaan resurssien mukaan

leikkiä leikkejä.

3. Luokan seinälle voidaan kirjoittaa myös

leikkien sääntöjä.

4. Aiheesta voidaan piirtää myös piirustuksia.


Tarvitaan: dvd-soitin, piirustusvälineet

Matka Marcon kotimaahan

Tavoite: Kertoa lapsityöstä ja lapsityön arjesta.

Mielikuvitusmatkan kohdemaa on arvoitus,

joka selviää tehtävän edetessä. Älä siis paljas-

ta sitä lapsille etukäteen!

1. Keskustellaan unelma-ammateista.

2. Jokainen oppilas taittelee paperista

pienen lentokoneen.

3. Luokan maailmankartan avulla etsitään

Suomi, jonka päälle sinitarralla kiinnitetään

lentokoneet. (Yhteisen kartan sijasta voidaan

käyttää oppilaiden omia kartastoja.)

4. Tämän jälkeen etsitään matkakohde

vinkkien avulla.

a. Maa ei sijaitse Euroopassa eikä Afrikassa.

b. Se sijaitsee päiväntasaajan lähellä.

c. Se sijaitsee samassa maanosassa Bolivian

kanssa.

d. Brasiliakin sijaitsee samassa maanosassa.

e. Sillä on kaksi naapurimaata.

f. Toinen on Peru.

5. Kun maa on löytynyt (Ecuador), lentoko-

neet lentävät Suomesta sinne.

6. Maahan saavuttaessa

katsotaan kuvia Ecuadorista ja opettaja lukee

samalla tarinan Marcosta (Liite 2). (Kuvakol-

laasi löytyy dvd:n ekstroista nimellä Matka

Marcon kotimaahan)

7. Mitä ajatuksia kuvat ja tarina herättivät?

8. Millainen on Marcon tulevaisuus? Voiko

hän unelmoida samanlaisista ammateista kuin

Suomessa asuvat lapset?

Jatkotehtävä 1:

9. Jokainen kirjoittaa Marcolle kirjeen, jossa

oppilas kertoo omasta maastaan ja omasta

elämästään.

10. Vaihtoehtoisesti voidaan yhdessä miet-

tiä, millaisia asioita oppilaat haluaisivat kertoa

itsestään ja kotimaastaan.

43

Jatkotehtävä 2:

11. Tehdään näytelmä, jossa osa luokan

oppilaista asuu Ecuadorissa ja osa matkus-

taa Suomesta tapaamaan ikätovereitaan.

Millainen heidän kohtaamisensa on ja millaisia

asioita he voivat oppia toisiltaan?


Tarvitaan: maailmankartta, sinitarraa, paperia, dvd-

soitin ja kirjoitusvälineet

Pohditaan ja kirjoitetaan: Unelma-ammatteja

Tavoite: Ymmärretään koulutuksen ja ammatin yhteys.

1. Alustuksen jälkeen oppilaat kertovat tai

kirjoittavat unelma-ammateistaan.

2. Yhdessä pohditaan, minkälaista osaamista

ammatissa työskentely vaatii.

3. Missä taitoja voi oppia?

4. Oppilaat haastattelevat vanhempiaan

tai muita aikuisia heidän ammateistaan ja

osaamisen vaatimuksista.

5. Opituista asioista voidaan kirjoittaa aine.


Tarvitaan: ainevihot

45

Muita artikloihin liittyviä tehtäviä

46


Artikloihin tutustuminen

1. Opettaja valitsee kirjan takana olevista

artikloista sopivimmat (Liite 3), kopioi ja leik-

kaa kunkin artiklan erikseen. Artiklat voidaan

taitella tyhjään astiaan, josta kukin ryhmä

nostaa itselleen omansa.

2. Ryhmät keskustelevat artikloiden sisäl-

löistä ja miettivät mahdollisia parannusehdo-

tuksia lasten oloihin. Opettaja voi seurata ja

osallistua oppilaiden keskusteluun.

3. Ryhmäkeskusteluiden jälkeen kukin ryh-

mä esittelee oman artiklansa muulle luokalle.

Myös aiheisiin liittyviä animaatioita voidaan

katsoa.



Artiklanäytelmät

Tavoite: Tehdä artikloista arkea.

1. Luokka jaetaan ryhmiin, jotka tekevät

artikloihin perustuvia näytelmiä.

2. Kirjan takana olevista artikloista (Liite

3) voidaan tehdä kopioita, ja kukin ryhmä

valitsee oman aiheen.

3. Opettaja kiertää ryhmissä avustamassa

artikloiden ymmärtämistä ja mahdollisesti

näytelmän suunnittelua.

4. Animaatiot auttavat näytelmien suunnit-

telussa.

5. Näytelmiä harjoitellaan ja ne esitetään

muulle luokalle.

Kesto: Ajallisesti joustava, voidaan tehdä

osissa eri päivinä

Tarvitaan: dvd-soitin, näytelmärekvisiittaa

Tehdään Lasten oikeudet -lehti

1. Valitaan artiklat, joita halutaan käyttää

juttujen aiheina.

2. Keskustellaan niiden sisällöistä yhdessä,

jos niitä ei ole aiemmin käyty läpi.

3. Katsotaan myös aiheeseen

liittyviä animaatioita.

4. Jokainen oppilas valitsee aiheen, josta

haluaa kirjoittaa. Aiheita voivat olla esimer-

kiksi veden käyttö, lasten oikeudet yleisesti,

terveellinen ravinto, oikeus turvalliseen

koulumatkaan ja oikeus käydä koulua ilman

kiusaamista.

5. Artikkelien teossa voidaan käyttää apuna

tietokirjoja, Internetiä ja haastatteluja.

6. Työstämisen jälkeen jutut koostetaan

lehdeksi, josta voidaan tehdä kopioita muille

luokille ja koteihin.

47

Taidenäyttely

Työstäkää luokan tai koko koulun kans- ›sa artikloihin perustuva taidenäyttely.

Animaatioita ja muita tehtäviä kannattaa

käyttää ideoinnissa apuna.

Nukketeatteri

Katsotaan yhdessä animaatioita ja

tutustutaan eri artikloihin (katso teema-

alueiden alustukset).

Oppilaat valitsevat ryhmissä aiheen, josta ›rakennetaan nukketeatteriesitys.

Nuket askarrellaan saatavilla olevista ›materiaaleista.

Esitykset esitetään koko luokalle, jonka ›jälkeen yhteisesti keskustellaan esitykseen

liittyvästä artiklasta.

Tarvitaan: Askartelu- ja käsityötarvikkeita

PowerPoint-esitelmä




Oppilaat valitsevat mieleisensä artiklan tai ›siihen liittyvän aiheen.

Aiheista tehdään PowerPoint-esitelmä. ›Muitakin tietokoneohjelmia voidaan käyt-

tää apuna esitelmän teossa.

Tietoa esityksiin voi etsiä esimerkiksi Inter- ›netistä ja tämän kirjan kertomuksista.

Mainostetaan




Lapset suunnittelevat artikloihin liittyviä ›tv-, radio- tai lehtimainoksia. Jos mainok-

sia ei voi kuvata tai äänittää, ne voidaan

esittää luokalle lyhytnäytelminä.

Selataan lehtiä

Tutustutaan artikloihin tietotekstien ja ›animaatioiden avulla.

Tutkitaan sanomalehtiä: millaisia lapsen ›oikeuksiin liittyviä uutisia tai artikkeleita

löytyy?

Koostakaa löytämistänne teksteistä kollaasi ›luokan seinälle.

48


Tehdään animaatio!

1. Animoidut artiklat -projektin alussa

mukana olleet lapsiryhmät tutustuivat lapsen

oikeuksiin liittyviin teemoihin joko Planin

lasten oikeuksien lähettilään tai työntekijän

kanssa. Tutustumisen aiheiksi oli valittu YK:

n lapsen oikeuksien sopimuksesta koulussa

käyntiin, terveelliseen ja turvalliseen elämään

sekä mielipiteen ilmaisuun liittyviä teemoja.

Tämän materiaalipaketin tehtävissä on ›paljon hyviä vinkkejä siitä, kuinka lasten

kanssa voi käsitellä lapsen oikeuksiin liitty-

viä kysymyksiä.

2. Teemoihin tutustumisen jälkeen mukana

olleet luokat/ryhmät tekivät oman opettajan-

sa johdolla käsikirjoituksen sekä hahmojen ja

tapahtumapaikan ideoinnin.

Kun lasten kanssa tehdään käsikirjoitusta, ›on kätevää kerätä kaikenlaisia ideoita ja

kirjoittaa niitä esimerkiksi liitutaululle.

Ideoiden joukosta valitaan yksi, jota ›lähdetään työstämään. Eri ideoita voidaan

myös yhdistellä tai luoda niistä elokuvan eri

kohtauksia.

Käsikirjoitusta tehtäessä on tärkeää, että ›kaikki halukkaan saavat äänensä kuuluviin.

Seuraavassa kerrotaan, millaisia vaiheita Animoidut artiklat -projektin toteutuksessa on ollut. Mukana on myös käytännön vinkkejä animaatioiden tekemiseen vaikkapa oman luokan kanssa.

49

3. Käsikirjoituksen hahmotuttua projektis-

sa oli vuorossa lavasteiden sekä hahmojen

luominen.

Lavasteiden tekemisessä voi luovasti hyö- ›dyntää monenlaista koulusta ja luonnosta

löytyvää materiaalia. Esimerkiksi sanoma-

lehdistä ja liisteristä saa aikaan paperimas-

saa, josta on helppo muovailla taustamaise-

maan vuoria, puita, taloja tms.

Luonnosta löytyneistä kivistä, hiekasta, ›risuista sekä kävyistä saa aikaan hienoja

kokonaisuuksia.

Tekemisen aikana kannattaa ottaa videoka- ›meralla lähikuvia valmistuvista lavasteista.

Kun kameran linssin läpi näkee lavasteet

hyvin läheltä ja tiukasti rajattuna, voi kau-

empana oleva vaatimatokin lavaste tehdä

iloisen yllätyksen tekijälle.

Jos lavastusvaiheessa ei ole käytettävissä ›videokameraa, tavallisen digi-kameran

esikatselu toimii mainiosti.

Animaatiotekniikoita on olemassa erilaisia. ›Lasten kanssa käyttökelpoisia ovat pala- ja

vaha-animaatiotekniikat. Pala-animaatiossa

hahmot tehdään kartongista leikaten tai

repien. Vaha-animaation hahmot voidaan

muovailla tavallisesta muovailuvahasta.

50


4. Kun elokuvan puitteet valmistuivat, oli

aika siirtyä kuvausvaiheeseen. Animaation

tekemisessä kuvaus on usein kaikkein eniten

tarkkuutta ja hyviä hermoja vaativa vaihe.

Animoidut artiklat -projektissa kuvaukset teh-

tiin yhdessä animaatiopajan vetäjien kanssa.

Lapset toimivat itse animaattoreina ja pajan

vetäjä hoiti kuvaajan tehtävää.

Animaation kuvaukseen käy mikä tahansa ›videokamera, josta löytyy animaatio-

kuvaustoiminto. Eri kameramerkeissä

toiminnon nimi saattaa vaihdella, ja se voi

olla esimerkiksi Frame rec- tai rec-time-

toiminto.

Animaatiotoiminnossa videokamera ottaa ›aivan lyhyen pätkän kerrallaan, esimerkiksi

0,20 sekuntia. Eli jos animaatiohahmo liik-

kuu kuvassa kymmenen senttiä eteenpäin,

tasaisen liikkeen saamiseksi on otettava

ainakin 20–30 kuvaa.

51

5. Kuvauksen jälkeen vuorossa oli hah-

mojen repliikkien ja muun äänimaailman

luominen. Animaatioiden äänien tekemisessä

hyödynnettiin tässä projektissa tietokoneen

monipuolisen äänitysohjelman mahdollisuuk-

sia. Neljä näistä animaatiosta tehtiin suoraan

kameran jälkiäänitys -toiminnolla.

Yksinkertaisin ja vähiten erityisiä laitteita ›vaativa tapa tallentaa äänet on käyttää

kameran jälkiäänitystoimintoa. Tällöin

kaikki äänet tallennetaan samalla kerralla

valmiiksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi

puhe, äänitehosteet sekä musiikki äänite-

tään yhdellä kertaa kameran mikillä.

Äänet voidaan tallentaa myös tietokoneen ›videoeditointiohjelman avulla, jolloin

käytettävissä on useita eri mahdollisuuksia.

Tämä vaatii tietenkin ohjelman tuntemusta

pajan vetäjältä.

6. Nyt animaatio alkaa olla valmis ja on

ensi-illan aika.

52

Liitteet

Ashwini asuu perheensä kanssa pienessä

tiilitalossa pellon laidalla keskellä Intian maa-

seutua. Hän käy kolmatta luokkaa läheisen

Pirangutin kylän koulussa. Aamulla lehmät

lypsettyään äiti herättää Ashwinin ja tarjoaa

tytölle lasillisen tuoretta, lämmintä maitoa.

Ashwini nousee sängystään ja unenpöppe-

röisenä kävelee pihalle, jossa häntä odottaa

äidin kaivosta nostama vesisanko. Hän

peseytyy, harjaa hampaansa ja pukeutuu

koulupukuunsa. Joka koulupäivä Ashwinin on

luokkatovereidensa tavoin mentävä kouluun

koulupuvussaan, johon kuuluu sininen hame,

valkoinen pusero ja mustat kengät. Äiti on

valmistanut tytölle aamiaiseksi leipää ja

vihanneskastiketta, jotka tyttö syö sillä aikaa,

kun isoäiti harjaa ja letittää hänen hiuksensa.

Aamiaisen syötyään Ashwinin on jo riennättä-

vä koulutielle, ettei hän vain myöhästy koulus-

ta. Hän nappaa mukaansa repun, johon isä on

illalla pakannut kouluvihon ja penaalin. Hän

vilkuttaa ovella seisovalle äidilleen ja suuntaa

kohti kylää johtavalle hiekkatielle.

Ashwini kävelee aamuisin kouluun.

Matkaan hänellä menee puolituntia. Joskus

tuntikin, jos hän pysähtyy tiellä leikkimään.

Ensimmäiseksi hän kohtaa tiellä kolme

lehmää, jotka rauhallisesti tallustavat nekin

kohti kylää. Jokaisella on kello kaulassa, ja

ne pitävät kovaa meteliä toisilleen ammues-

saan. Ashwini on aina yrittänyt ymmärtää,

mitä lehmät puhuvat, mutta koskaan hän ei

ole saanut niiden ammumisesta selvää. Tien

viereisellä pellolla on kova tohina käynnis-

sä. On sadonkorjuun aika ja maanviljelijät

ovat jo aikaisin aamulla tulleet pellolle viljaa

korjaamaan. Päivästä on tulossa kuuma, ja he

haluavat saada mahdollisimman paljon töitä

tehtyä ennen auringonpaahdetta. Ashwinista

pelto näyttää kauniilta, kun naisten värikkäät

sari-asut hohtavat kultaista viljaa vasten. Ensi

vuonna Ashwini on jo ehkä tarpeeksi vanha

auttamaan sadonkorjuutöissä. Tyttö havah-

tuu ajatuksistaan, kun kurvin takaa syöksyy

tööttäilevä jeeppi suoraan häntä kohti. Hän

hyppää tiensivuun ja auto singahtaa hänen

ohitseen. Intiassa liikenne on hurjaa ja ellei

Ashwini olisi tottunut varomaan kovaa ajavia

jeeppejä, koulutie voisi olla kovinkin vaaral-

linen.

Ashwini saapuu ystävänsä kotipihalle,

jonka kautta hän joka kouluaamu kulkee. Pi-

halla perheen isoisä nauttii teetä ja lueskelee

päivän sanomalehteä. Ashwini kuulee sisältä

Ashwinin koulupäivä

Liite 1

53

juoksuaskeleita ja pian hänen ystävänsä Shi-

bani ilmestyy pihalle samanlaiseen koulupu-

kuun pukeutuneena kuin Ashwinikin. Yhdessä

tytöt lähtevät kävelemään kohti koulua pe-

lästytettyään ensin Shibanin perheen kanat ja

kukon. Isoisä huutaa vihaisena tytöille, mutta

nämä ovat jo ehtineet kauas hiekkatielle.

Tytöt kulkevat joenvartta pitkin. Tänään

joki haisee normaalia voimakkaammin.

Sinne on varmasti kerääntynyt taas lisää

roskia. Joen toisella puolella on kaksi naista.

Toinen pesee pyykkejä ja toinen hiuksiaan.

Kummatkin vilkuttavat iloisesti tytöille, jotka

tervehtivät takaisin. Tytöt jatkavat matkaansa

kohti koulua. Heillä on jo kiire, sillä tunti on

jo kohta alkamassa. Pian he saapuvat koulun

pihalle, joka on juuri tyhjentymässä luok-

kiin rientävistä lapsista. Ashwini ja Shibani

suuntaavat kohti omaa luokkaansa, jonka

lattialle he istahtavat neljänkymmenen muun

koululaisen joukkoon. Opettaja on jo kirjoit-

tamassa liitutaululle jotakin: 13 + 23. ”Mikä

onkaan vastaus?” hän kysyy hiljentyneeltä

luokalta. Ashwini miettii hetken ja nostaa

kätensä ylös. Opettaja antaa hänen vastata, ja

aivan oikein hän vastaakin! Koulupäiväpä lähti

hyvin käyntiin. Matematiikan jälkeen opettaja

opettaa oppilaille englantia. Ashwini tietää,

että on tärkeä oppia englantia, sillä jos sitä

osaa, voi saada hyviä töitä. Hän muistelee,

kuinka hän kerran tapasi englantia puhuvan

miehen. Mies oli tullut kylään yhden perheen

kutsumana. Hän piti Pirangutin kylästä

kovin ja, kun hän tapasi Ashwinin torilla, hän

kyseli tytöltä, kuinka vanha hän on ja missä

hän asuu. Ashwini oli riemuissaan, kun hän

osasi vastata miehelle, ja mies ojensi hänelle

omenan hymyissä suin. Koulun kello herättää

Ashwinin ajatuksistaan. Oppilaat rientävät pi-

halle, jossa on aika syödä eväät. Ashwinin äiti

on pakannut tytölle riisiä ja kastiketta, jotka

hän syö kulhostaan palasella leipää. Enää yksi

oppitunti jäljellä, ja se on historiaa. Opettaja

kertoo luokalle ikivanhoista intialaisista maa-

lauksista, jotka kuvaavat sitä, miten ihmiset

ovat eläneet kauan sitten. Opettaja näyt-

tää kuvan yhdestä maalauksesta. Vihaisen

näköinen tiikeri on juuri hyppäämässä kohti

pakoon juoksevaa peuraa. Opettaja kertoo,

että onneksi peura on nopea eläin ja pääsee

isoakin tiikeriä pakoon. Ashwinista olisi mie-

lenkiintoista joskus nähdä ihan oikea tiikeri.

Harmikseen hänelle kuitenkin kerrotaan, että

niitä on vain hyvin vähän enää jäljellä Intiassa.

Koulupäivä on päättynyt, ja Ashwinin isä

hakee tytön koulusta. Mopolla he huristelevat

kohti kotia ohittaen joen, Shibanin talon, pel-

lon ja lehmät. Aurinko porottaa pilvettömältä

taivaalta. Tuuli tuivertaa Ashwinin hiuksissa,

ja hän rutistaa kiinni isänsä paidasta, ettei

vain putoa. Hymy nousee tytön kasvoille,

sillä hän tietää, että huomenna on juhlapäivä

koko maassa eikä kenenkään tarvitse mennä

kouluun. Hän saa aamulla nukkua niin kauan

kuin haluaa ja herättyään leikkiä koko päivän

Shibanin kanssa.

54

Liitteet

Oletko kuullut maasta nimeltä Ecuador?

Ecuador on Espanjan kieltä ja tarkoittaa

päiväntasaajaa. Se sijaitsee Etelä-Amerikan

maanosassa aivan nimensä mukaisesti päivän-

tasaajan kohdalla.

Tässä kuumassa ja trooppisessa maassa

on paljon korkeita vuoria sekä laajoja viidak-

koalueita. Hienoista maisemista huolimatta

Ecuador on yksi maailman köyhimmistä

maista, mistä syystä lasten koulussa käynti

ei ole itsestäänselvyys. Moni lapsi joutuukin

auttamaan isää ja äitiä perheen elättämisessä,

eikä aikaa koulussa käyntiin ja leikkimiseen

välttämättä jää.

Marco on 13-vuotias poika, joka asuu

Ecuadorin maaseudulla pienessä kylässä.

Hänen lempiharrastus on jalkapallo, jota

pelataan kylän poikien kanssa.

Monien muiden lasten tapaan Marconkin

on käytävä töissä koulukäynnin ohella. Hän

on töissä kylän tiilitehtaalla noin kolme tuntia

päivässä. Marcon koulupäivä loppuu kello 12,

jonka jälkeen hän menee töihin kylän tiiliteh-

taalle. Tiilen tekeminen on raskasta ja likaista

työtä. Päivän aikana Marco saattaa tehdä

jopa 200 tiiltä. Tiilet valmistetaan käsityönä

mudasta ja vedestä. Tiilet kuumennetaan

avotulella, jotta niistä tulisi kestäviä. Kuu-

mennuksessa käytettävistä vanhoista auton

renkaista vapautuu ilmaan myrkyllisiä kaasuja,

jotka ovat hengitykselle haitallisia. Valmiit

tiilet Marco kasaa isoiksi pinoiksi odottamaan

kuljetusta.

Marco on onnekas, kun pystyy työnsä

ohella käymään koulussa ja näin oppimaan

elämässä tarvittavia tietoja ja valmiuksia.

Marcon unelmana on opiskella arkkitehdiksi

ja rakentaa isoja taloja.

Koulun ansiosta myös monet muut lapset

ja nuoret saavat paremman tulevaisuuden.

Marcon tarina

Liite 2

56

Liitteet

3. Artikla: Aikuisten, esimerkiksi valtion, on

tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat

lasta.

8. Artikla: Jokaisen lapsen pitää saada elää

yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa,

jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan.




11. Artikla: Valtioiden pitää estää lasten

sieppaaminen.

12. Artikla: Lapsilla on oikeus omiin mieli-

piteisiin.

16. Artikla: Lapsilla on oikeus yksityisyy-

teen.

20. Artikla: Valtion pitää auttaa perheettö-

miä lapsia.

22. Artikla: Pakolaislapsista pitää huolehtia.

23. Artikla: Vammaisten lasten pitää saada

parasta mahdollista apua.

24. Artikla: Lapsilla on oikeus elää terveenä

ja saada tarvittaessa hoitoa.

28. Artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua.

30. Artikla: Vähemmistöryhmään tai

alkuperäiskansaan kuuluvilla lapsilla on oikeus

noudattaa oman ryhmänsä elämäntapaa ja

puhua sen kieltä.

31. Artikla: Lapsella on mahdollisuus leikkiin

ja vapaa-ajasta nauttimiseen.

32. Artikla: Lapsilla ei saa teettää liian

raskasta eikä pitkäaikaista työtä.

38. Artikla: Alle 15-vuotiaiden lasten ei

pidä osallistua sodankäyntiin. Ks. lisäpöytäkir-

ja Lasten osallistumisesta aseellisiin konflik-

teihin.

Tehtäväpaketin teemoihin liittyvät artiklat

Liite 3

58

Liitteet

1. Artikla: Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

2. Artikla: Lapsen hyvinvointi ei saa riippua

siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai

miltä hän näyttää.

3. Artikla: Aikuisten, esimerkiksi valtion, on

tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat

lasta.

4. Artikla: Valtioiden pitää toteuttaa nämä

artiklat.

5. Artikla: Valtioiden pitää auttaa vanhempia

ja muita lapselle tärkeitä aikuisia niin, että

nämä voivat tukea lapsen kehitystä.

6. Artikla: Kaikilla lapsilla on oikeus elämään,

ja valtion pitää auttaa lapsia saamaan mahdol-

lisimman hyvä elämä.

7. Artikla: Jokainen lapsi on rekisteröitävä

heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on

oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.

8. Artikla: Valtiot varmistavat jokaisen lapsen

oikeuden henkilöllisyyteen, kansalaisuuteen ja

nimeen.




10. Artikla: Jos lapsi on joutunut lähtemään

kotimaastaan, hänen pitää voida palata sinne ja

päästä yhteyteen oman perheensä kanssa.

11. Artikla: Valtioiden pitää estää lasten

sieppaaminen.

12. Artikla: Lapsilla on oikeus omiin mielipi-

teisiin.

13. Artikla: Jokaisella lapsella on oikeus

ilmaista mielipiteensä, kunhan se ei loukkaa

muita.

14. Artikla: Lapsen oikeutta ajatuksen-,

omantunnon- ja uskonnonvapauteen pitää

kunnioittaa hänen ikätasonsa huomioon

ottaen.

15. Artikla: Lapset saavat perustaa järjestöjä

ja toimia niissä.

16. Artikla: Lapsilla on oikeus yksityisyyteen.

17. Artikla: Lapsilla on oikeus tietää esim.

television, radion ja lehtien välityksellä, mitä

maailmassa tapahtuu.

18. Artikla: Valtion täytyy tukea vanhempia

lapsien kasvattamisessa.

19. Artikla: Lapsia pitää suojella väkivallalta

ja hyväksikäytöltä.

Lapsen oikeuksien sopimus lyhennettynä

Liite 4

59

20. Artikla: Valtion pitää auttaa perheettö-

miä lapsia.

21. Artikla: Lapsia voidaan adoptoida, mutta

vain jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.

22. Artikla: Pakolaislapsista pitää huolehtia.

23. Artikla: Vammaisten lasten pitää saada

parasta mahdollista apua.

24. Artikla: Lapsilla on oikeus elää terveenä

ja saada tarvittaessa hoitoa.

25. Artikla: Laitoksissa hoitoa saavilla lapsilla

on oltava hyvät oltavat.

26. Artikla: Lapsilla on oikeus nauttia

sosiaaliturvasta.

27. Artikla: Lapsilla on oikeus kunnolliseen

elintasoon.

28. Artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua.

29. Artikla: Opetuksen pitää kehittää lasten

taitoja ja suvaitsevaisuutta.

30. Artikla: Vähemmistöryhmään tai

alkuperäiskansaan kuuluvilla lapsilla on oikeus

noudattaa oman ryhmänsä elämäntapaa ja

puhua sen kieltä.

31. Artikla: Lapsella on mahdollisuus leikkiin

ja vapaa-ajasta nauttimiseen.

32. Artikla: Lapsilla ei saa teettää liian

raskasta eikä pitkäaikaista työtä.

33. Artikla: Lapsia pitää suojella huumeilta ja

laittomalta huumekaupalta.

34. Artikla: Lapsia pitää suojella seksuaali-

selta hyväksikäytöltä.

35. Artikla: Valtioiden pitää estää lapsilla

käytävä kauppa. Kts. lisäpöytäkirja koskien

lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipor-

nografiaa.

36. Artikla: Lapsia pitää suojella kaikelta

hyväksikäytöltä.

37. Artikla: Lapsia ei saa kiduttaa eikä

rangaista julmasti. Jos lapsi joutuu vankilaan,

häntä pitää kohdella inhimillisesti ja hänen

ikänsä pitää huomioida.

38. Artikla: Alle 15-vuotiaiden lasten ei pidä

osallistua sodankäyntiin. Kts. lisäpöytäkirja

Llasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin.

39. Artikla: Väärinkäytösten uhriksi joutunei-

ta lapsia pitää auttaa.

40. Artikla: Lakia rikkoneita lapsia pitää suo-

jella ja heidän oikeuksiaan pitää kunnioittaa.

41. Artikla: Jos valtioilla itsellään on parem-

pia lakeja kuin tässä sopimuksessa luetellut, on

niitä noudatettava.

42. Artikla: Valtioiden pitää huolehtia, että

kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet.

43. Artikla: Tätä sopimusta valvoo kansain-

välinen ryhmä.

44.–45. Artikla: Valtiot raportoivat sään-

nöllisesti miten sopimusta noudatetaan.

46.–54. Artikla: Nämä artiklat ovat

päätöksiä sopimuksen voimassaolosta.

60

Muistiinpanot

Plan on kehitysyhteistyöjärjestö, jonka tavoitteena on parantaa kehitysmaiden lasten elämänlaatua pysyvästi. Plan tekee myös työtä lapsen oikeuksien toteutumiseksi tavalla, joka yhdistää ihmisiä yli kulttuurirajojen. Kehitysmaiden yhteisöt, myös lapset, toimivat hankkeiden aktiivisina suunnittelijoina ja toteuttajina Planin tuella. Planin työn pääasiallisia rahoittajia ovat yksityiset, kummitoiminnassa mukana olevat henkilöt. Tärkeitä rahoittajia ovat myös ulkoasiainministeriö sekä yritykset. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin 1937 ja Suomessa toiminta alkoi 1998. Plan toimii yhteensä 66 maassa.

Plan Suomi Säätiö Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, Faksi (09) 6869 8080, [email protected], www.plan.fi

Animoidut artiklat – animaatioita ja tehtäviä lapsen oikeuksista tarjoaa

konkreettisia välineitä lapsen oikeuksien käsittelemiseen. Lasten tekemät

lyhytelokuvat ovat hyviä keskustelun avaajia ja ajatusten herättäjiä.

Kirjaan sisältyvät animaatiot on tuotettu Plan Suomi Säätiön animaatiohankkeessa

vuoden 2006 aikana. Eri puolilla Suomea asuvat lapset käsittelivät YK:n lapsen

oikeuksien sopimuksen artikloita omasta ja globaalista näkökulmasta. Paketti on

tarkoitettu 6–12-vuotialle lapsille ja heidän parissaan työskenteleville aikuisille.

9 789529 991600

ISBN 13: 978-952-99916-0-0

animoidut artiklat€¦ · plan, yk, suomen yk-liitto, unicef, um, undp sekä ilo. 3 arvoisa lukija...

Documents