ANNI JOKINEN 3D-OHJELMISTOT VAATETUSTEOLLISUUDESSA Diplomityö

Tarkastaja: professori Heikki Mattila Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3. marraskuuta 2010

II

TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kuitumateriaalitekniikan koulutusohjelma JOKINEN, ANNI: 3D-ohjelmistot vaatetusteollisuudessa Diplomityö, 56 sivua Marraskuu 2010 Pääaine: TEVA-tuotantoteknologia Tarkastaja: professori Heikki Mattila Avainsanat: CAD- ja CAM-ratkaisut, 3D-mallinnus ja visualisointi, 3D-vartaloskanneri, virtuaalisovitus 3D-lyhennyksellä viitataan useimmiten tietokonegrafiikkaan, jossa pyritään realistiseen

kolmiulotteiseen perspektiiviin ja joka on toteutettu tähän tarkoitukseen tehdyillä

erityisohjelmistoilla. Kankaat ovat pehmeitä ja joustavia materiaaleja, minkä vuoksi

niiden 3D-mallinnus on monimutkaisempaa kuin muilla teollisuuden aloilla käytettävien

jäykkien materiaalien. Tästä johtuen 3D-mallinnusta ja visualisointia ei käytetä niin

yleisesti vaatetusalalla kuin muilla teollisuuden aloilla.

Tässä diplomityössä selvitetään millaisia 3D-teknologiaa hyödyntäviä

sovelluksia on tarjolla ja miten vaatetusteollisuuden yritys voi niistä hyötyä.

Vaihtoehtoja on pyritty esittelemään monipuolisesti ja esittämään kokonaisvaltainen

näkemys 3D-teknologian tarjoamista mahdollisuuksista.

Tekstiilimateriaalien erityispiirteet pehmeänä ja laskeutuvana kankaana on

hankaloittanut tuotantoprosessin automatisointia. Vaatteen valmistusta ei ole

mahdollista täysin automatisoida millään CAM-menetelmällä, joten sitä edeltävien

vaiheiden automatisointi on laahannut jäljessä muihin teollisuuden aloihin verrattuna.

Suomessa vaatetusteollisuudessa on käytössä lähinnä Gerber Technologyn ja Lectran

tarjoamia CAD- ja CAM- ratkaisuja. Näiden lisäksi on käytössä joitain pienempien

ohjelmistoyritysten tuotteita.

Vaatetusteollisuuden 3D-ohjelmistot voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:

tuotesuunnitteluun tarkoitetut ohjelmistot, tuotteen visualisointiin tarkoitetut ohjelmistot

sekä markkinointi- ja myyntitarkoituksiin tarkoitetut ohjelmistot. Näiden lisäksi on

vaatetusalan tarpeisiin kehitetty kolmiulotteinen vartaloskanneri ja sen avulla saadun

mitoitustiedon hyödyntämiseen tarkoitettuja sovelluksia. Vaatetusteollisuuden käyttöön

tarkoitetuissa 3D-ohjelmistoissa ensisijaisia hyötyjä ovat suunnittelu- ja

mallitusprosessin nopeutuminen, parempi visuaalisuus ja sen kautta helpottunut tiedon

jakaminen. Suurin konkreettinen etu on rotomallikappaleiden määrän väheneminen.

Ensimmäinen fyysinen protomallikappale valmistetaan vasta, kun yksimielisyys mallin

lopullisesta ulkomuodosta ja yksityiskohdista on saavutettu.

III

ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master’s Degree Programme in Fiber Material Technology JOKINENI, ANNI: 3D-softwares in clothing industry Master of Science Thesis, 56 pages November 2010 Major: Textile and Clothing Production technology Examiner: Professor Heikki Mattila Keywords: CAD- and CAM-solutions, 3D modelling and visualization, 3D body scanner, virtual fitting Abbreviation 3D usually refers to computer graphics, which aims at a realistic three

dimensional perspective and that has been implemented special software for this

purpose. Fabrics are soft and flexible materials, which is why 3D modeling is more

complicated than in other industries witch use rigid materials. As a result, 3D modeling

and visualization are not used so commonly in the clothing sector than in other

industries.

This thesis explains what kind of 3D technology applications are available for

clothing industry and how the clothing companies can benefit from them. Options have

been tried to present a versatile and a holistic view of the 3D technology opportunities.

Special characteristics of textiles as a soft and draping material have made

production automation very difficult. It is not possible to fully automate garment

manufacturing with any CAM method, so the preceding phases of automation has also

lagged behind compared to other industries. Most popular CAD and CAM solutions

providers in clothing industry in Finland are Lectra and Gerber Technology. In addition,

there are few smaller software companies' products.

3D softwares for clothing industry can be divided into three categories: product

design softwares, products development and visualization softwares and softwares for

marketing and sales purposes. Besides these softwares, man has developed three-

dimensional body scanner which generates very dense cloud of points representing a 3D

human figure. This scanner can benefit clothing companies on mass retails production

and there are solutions which can use the data of scanner as virtual fitting process.

Primary benefits from 3D softwares in clothing industry are faster design and product

development process, better visuals and open and clear information sharing. Reduction

of prototypes in the number is the biggest tangible benefit. The first physical prototype

sample of the product will be done only after man has received a consensus of all the

details and final appearance have been achieved

IV

ALKUSANAT

Tämän diplomityön tekeminen on kestänyt kauan. Työ on aloitettu jo syksyllä 2005.

Tänä aikana olen syventänyt aihepiirin tuntemusta toimimalla Lectra Oy:n

palveluksessa. Toimiessani kouluttajana ja konsulttina sain paljon lisäinformaatiota ja

kiinnostukseni diplomityön aihepiiriin kasvoi.

Kiitos professori Heikki Mattilalle, joka tarkasti työn. Haluan kiittää myös ystäviäni.

Erityiskiitokset varsinkin niille muutamalle tärkeälle ystävälleni, jotka tukivat minua

opintojeni loppukirivaiheessa.

Espoossa 19.11.2010

Anni Jokinen

V

SISÄLLYS

Tiivistelmä ....................................................................................................................... II

Abstract ........................................................................................................................... III

Alkusanat ........................................................................................................................IV

Termit ja niiden määritelmät...........................................................................................VI

1 Johdanto ....................................................................................................................0

2 Yleistä 3D-mallinnuksesta ........................................................................................1

2.1 3D-mallien perustyypit .....................................................................................2

2.2 Teksturointi .......................................................................................................4

2.3 3D-suunnittelun avulla saavutettavat hyödyt ....................................................5

2.4 3D-teknologia vaatetusalalla.............................................................................5

3 Vaatetusteollisuuden CAD- ja CAM -järjestelmät ...................................................7

3.1 CAD- ja CAM-järjestelmät vaatetusteollisuuden käytössä Suomessa..............7

4 Vartaloskannaus ......................................................................................................11

4.1 Massaräätälöinti ..............................................................................................12

4.1.1 E-tailor hanke ......................................................................................12

4.1.2 Massaräätälöinnin kaupalliset toteutukset...........................................13

4.2 Virtuaalisovitus sopivimman koon löytämiseksi ............................................14

4.3 Sähköinen kaupankäynti .................................................................................15

4.4 Vartaloskannauksen käyttöönottoon liittyviä ongelmia..................................17

5 3D-Suunnitteluohjelmistot ......................................................................................19

5.1 Lectra Kaledo Style ja Kaledo 3D Trend........................................................19

5.2 Browzwear VStyler™.....................................................................................21

5.3 Optitex C-DESIGN Fashion ja 3D Runway Designer 3D flattening..............22

6 Tuotekehitys- ja visualisointiohjelmistot ................................................................25

6.1 Optitex 3D Runway Designer .........................................................................26

6.2 Browzwear VStitcher ......................................................................................28

6.3 Lectra Modaris 3D Fit.....................................................................................30

6.4 Ohjelmistojen yhtäläisyydet ja eroavaisuudet.................................................31

7 Markkinointiin ja visuaaliseen esittämiseen tarkoitetut ohjelmistot.......................32

7.1 3D-mallinnuksen tarjomat mahdollisuudet internetkaupassa .........................32

7.2 Viewer-työkalut ..............................................................................................33

8 Edellytyksiä uusien ohjelmistojen käyttöönottoon .................................................35

8.1 Vaatimukset tietokoneilta ...............................................................................38

8.1.1 Yhteensopivat tiedostomuodot............................................................39

8.2 Ohjelmistojen käyttöön tarvittava koulutus ....................................................42

9 Case: 3D-ohjelmiston avulla saavutetut hyödyt (Modaris 3D Fit ja KappAhl)......44

10 Yleisiä johtopäätöksiä 3D-ohjelmistojen tarpeellisuudesta ....................................46

10.1 Miten valita oikea ohjelmisto..........................................................................47

11 Tulevaisuuden ohjelmistokehitys............................................................................49

Lähteet.............................................................................................................................53

VI

TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT

CAD Tietokoneavusteinen suunnittelu (engl. Computer Aided

Design).

CAM Tietokoneavusteinen valmistus (engl. Computer Aided

Manufacturing).

KAAVOITUSOHJELMISTO

Kaavojen muokkaamiseen, kuositteluun ja sarjontaan

tarkoitettu tietokoneohjelmisto.

ASETTELUOHJELMISTO

Leikkuusuunnitelman tekoon tarkoitettu

tietokoneohjelmisto.

3D Kuva, joka sisältää kolme ulottuvuutta; pituus, leveys ja

korkeus. Kuvien hahmottaminen on paljon selkeämpi kuin

kaksiulotteisessa muodossa.

2D Kuva, jossa on kaksi ulottuvuutta; pituus ja leveys.

Esimerkiksi vaatteen kaavat ovat 2D-kuvia.

VIRTUAALIYMPÄRISTÖ

Tila, johon on luotu tietokonepohjainen keinotekoinen

ympäristö.

ISOTROOPPINEN Materiaali, jonka lujuusominaisuudet ovat kaikissa

suunnissa samanlaiset.

PDM Tuotetiedon hallinta (engl. Product Data Management)

tarkoittaa ohjelmistojärjestelmää, jolla hallitaan keskitetysti

tuotteisiin liittyvää tietoa ja tiedostoja.

PLM Tuotteen elinkaaren hallinta, (engl. Product Lifecycle

Management), on ohjelmistokokonaisuus jonka avulla

pyritään hallitsemaan kaikki tuotteeseen liittyvät tiedot ja

suunnitteluprosessit.

1 JOHDANTO

Tämä diplomityö on kirjallisuusselvitys 3D-teknologiaan hyödyntävistä

tietokoneohjelmistoista, jotka on suunnattu vaatetusteollisuudelle. Työn alkuosassa

selvitetään perusasioita 3D-piirtämisestä ja tutustutaan 3D-teknologian tuomiin hyötyihin

yleisellä tasolla. Työssä tutustutaan kolmiulotteiseen vartaloskannausjärjestelmään ja sen

hyödyntämisen avuksi kehitettyihin sovelluksiin. Työssä esitellään myös 3D-

ohjemistoratkaisuja, jotka on kehitetty varta vasten vaatetusteollisuuden tarpeisiin.

Vaatetusteollisuuden 3D-ohjelmistot on tässä työssä jaettu kolmeen kategoriaan

käyttötarkoituksen mukaan: tuotesuunnitteluun tarkoitetut ohjelmat, tuotteen visualisointiin

tarkoitetut ohjelmat sekä markkinointi- ja myyntitarkoituksiin tarkoitetut ohjelmat. Tämä

jaottelu on osittain keinotekoinen, sillä ohjelmistovalmistajat ovat jakaneet ohjelmistonsa

erilaisiin moduuleihin ja niiden sisältö vaihtelee. Työssä on kuitenkin pyritty esittelemään

monipuolisesti kaikki vaihtoehdot ja esittämään kokonaisvaltainen näkemys 3D-teknologian

tarjoamista mahdollisuuksista.

Ohjelmistovalmistajista on valittu kaksi suurinta Suomessa toimivaa: Lectra ja

Gerber Solutions. Vertailun vuoksi mukana on kaksi ulkomailla toimivaa valmistajaa:

Optitex ja Browzwear International Ltd. Optitex on merkittävä tekijä Amerikan ja Intian

ohjelmistomarkkinoilla. Browzwear International Ltd. on 3D-ohjelmistojen edelläkävijä ja

panostaa selkeimmin vain tähän osa-alueeseen ohjelmistoissaan. Työssä esitellään jokaisen

valmistajan vaatetusteollisuuden käyttöön tarkoitetut 3D-ohjelmistot, niiden

käyttötarkoitukset ja niiden avulla saavutetut hyödyt. Konkreettisena esimerkkinä esitellään

Ruotsalaisen KappAhl:n tapaus ja kerrotaan miten Modaris 3D Fit:n avulla on saatu

tuotekehitysprosessia parannettua ja nopeutettua.

Lopuksi työssä pohditaan 3D-ohjelmistojen todellista tarvetta vaatetusalalla ja

annetaan joitain käytännön vinkkejä, joita tulisin huomioida harkittaessa 3D-ohjelmiston

hankkimista. Työn viimeinen kappale käsittelee tulevaisuuden ohjelmistokehitystä ja siinä

ennustetaan mahdollisia tulevaisuuden näkymiä vaatetusteollisuuden CAD- ja CAM-

ohjelmistoissa.

1

2 YLEISTÄ 3D-MALLINNUKSESTA

3D-lyhennyksellä viitataan useimmiten tietokonegrafiikkaan, jossa pyritään realistiseen

kolmiulotteiseen perspektiiviin ja on toteutettu tähän tarkoitukseen tehdyillä

erityisohjelmistoilla. 3D-kuva sisältää kolme ulottuvuutta; pituus, leveys ja korkeus,

joten kuvan hahmottaminen on selkeämpää kuin 2D-kuvassa. 3D-kuvien avulla pyritään

tuotteen realistiseen esitykseen.

Kolmiulotteista piirtämistä kutsutaan mallintamiseksi. Tämä johtuu

työskentelytavasta, joka muistuttaa enemmän osista kasaamista kuin perinteistä

piirtämistä. Kaikki mallinnustyö tapahtuu kolmiulotteisessa avaruudessa. Esineiden ja

niiden eri kohtien sijainnit ilmoitetaan koordinaattiakselien (X, Y ja Z) avulla. Piste on

käyttäjän määrittämä paikka avaruudessa, jonka sijainti ilmoitetaan X-, Y- ja Z-

koordinaattien avulla. Pisteet ovat yksistään näkymättömiä, mutta niiden avulla

muodostetaan näkyviä joukkoja.

Suurin osa nykyaikaisista kolmiulotteisista CAD-ohjelmistoista on

piirrepohjaisia. Tämä tarkoittaa että 3D-malli koostuu useista toisiinsa kiinnittyneistä

piirteistä kuten kuutio, pallo, suorakulmio, kartio tai sylinteri. Kappaleen perusmuotoa

voidaan pitää pääpiirteenä ja siihen lisätään apupiirteitä kuten reikiä, pyöristyksiä tai

viisteitä.

Mallia luotaessa piirrepohjaisuuden myötä syntyy mallille niin sanottu

historiapuu. Historiapuuhun tallentuu mallin historia, joten sen avulla nähdään miten

malli on rakennettu. Historiapuun avulla mallia voidaan muuttaa helposti. Jos tuotteesta

valmistetaan useita erikokoisia vaihtoehtoja, ne voidaan kyetä esittämään yhdellä

mallilla. 3D-malleista voidaan myös helposti rakentaa mittaohjautuvia.

Mittaohjautuvuudella tarkoitetaan tiettyjen mittojen sitomista toisiinsa. Mittojen

riippuvuuksilla saadaan esim. reikä pysymään kuution keskellä, vaikka kuution mitat

muuttuisivat. Tämän ansiosta valmista tuotetta on helppo muokata ja uuden käyttäjän on

helpompi tutkia miten malli on rakennettu. Mallia voidaan muokata yksinkertaisesti

muokkaamalla mittojen relaatioita. Mittaohjautuvuuden hankalan puolena voidaan pitää

sitä että käyttäjän tulee tietää paljon määrittelytietoja mallia rakennettaessa.

Mittariippuvaisia malleja rakennettaessa puhutaan usein parametrisoinnista.

Parametriset järjestelmät ratkaisevat rajoitukset muuttujien peräkkäisillä sijoituksilla,

missä jokainen sijoitettu arvo on laskettu aikaisemmin sijoitettujen arvojen funktiona.

Toinen asiaan liittyvä termi on variatiivisuus. Variaatiojärjestelmät ratkaisevat

rajoitukset muodostamalla rajoituksia esitettävistä yhtälöistä ryhmän ja ratkaisemalla

sen yhtäaikaiseen yhtälöryhmään ratkaisemiseen perustuvalla tavalla. [1, s.57]

2

Käytännössä termejä käytetään varsin kirjavissa merkityksissä. Se mitä

järjestelmää ohjelmisto käyttää, ei näy käyttäjälle itselleen. Varsinkin ohjelmistojen

myynti– ja markkinointimateriaaleissa on paljon epäjohdonmukaisuuksia ja joskus on

vaikea käsittää mitä termeillä tarkalleen tarkoitetaan. Useimmiten parametrisoinnilla

tarkoitetaan sitä että suunnittelijat voivat tehdä suunnitelmiin muutoksia nopeasti vain

muuttamalla parametrien arvoja. Kun arvoa muutetaan, malli päivittyy automaattisesti

uuden arvon mukaiseksi. Kaikki mallin ominaisuudet ja mitat, joita muutos koskee,

päivittyvät automaattisesti. Kolmiulotteiset mallinnusjärjestelmät, joissa on

kaksisuuntaiset yhteydet ja parametrinen suunnittelutoiminto, sekä nopeuttavat

muutosten tekemistä malleihin että pienentävät virheiden todennäköisyyttä

huomattavasti. [2]

Suunnitteluprosessi on samanlainen, oli rajoitusten ratkaisuprosessi sitten

parametrinen tai variatiivinen. Parametrisen suunnittelun ja variatiivisen geometrian

välillä on lähinnä teknisiä eroja vahvuuksissa ja sovellettavuudessa. Vaatteen 3D-

suunnitteluun ei sellaisenaan kyetä puhtaasti kummallakaan tekniikalla. Useimmat

yleiset CAD-järjestelmät käyttävät yhdistelmää kummastakin. [1, s.59] Ohjelmisto voi

esimerkiksi käyttää parametrista mallintamista geometrisen muodon määrittelyyn ja

variatiivista mallintamista suunnittelurajoitusten määrittelyyn. Todellisuudessa

vaatetusteollisuuden 3D-ohjelmistoissa tämänkaltaiset tiedot ohjelmiston toiminnasta

lasketaan liikesalaisuuksiksi, joiden yksityiskohtia ei haluta jakaa.

2.1 3D-mallien perustyypit

3D–mallit voidaan jakaa kolmeen erilaiseen perustyyppiin, jotka ovat:

rautalankamalli, pintamalli tai tilavuusmalli. Rautalankamalli koostuu pisteistä ja niitä

yhdistävistä viivoista, jotka kuvaavat kappaleen särmiä. [3, s.6] Rautalankamalli on

malleista yksinkertaisin ja puutteellisin eikä juurikaan enää sellaisenaan käytössä.

Vaatteen tapauksessa rautalankamalli soveltuu ainoastaan luonnoskuviksi tai

mallikuviksi ohjeisiin hahmottamaan vaatteen lopullista ulkomuotoa. Käytännössä

esimerkiksi erilaisia saumatyyppejä kuvaavat poikkileikkauskuvat voidaan numeroida ja

kukin saumatyypin numero merkataan paikalleen rautalankamalliksi luokiteltavaan

kuvaan. Tämän kaltaisia kuvia piirretään usein tavallisilla 2D-piirrosohjelmistoilla tai

jopa käsin. Niiden mittasuhteiden ei ole tarvetta olla täysin oikein eikä kuvien tarvitse

olla parametrisoituja.

Rautalankamallia tarkempi esitys saadaan kuvaamalla kappale pintamallina.

Rautalankamallin tavoin pintamalli koostuu pisteistä ja niitä yhdistävistä viivoista.

Pintamalli pystyy esittämään viivojen rajaamat pinnat. Pintamalli ei kuitenkaan pysty

esittämään ulko- ja sisäpintojen välisiä poikkileikkauksia, joten se ei varsinaisesti ole

3D-malli. [3, s. 7] Vaatetuksen tapauksessa pintamalli soveltuu lähinnä

havainnollistavaksi apukuvaksi tai myynti- ja markkinointikäyttöön. Sillä voidaan

kuvata helposti vaatteen ulkonäkö, mutta se ei sovellu tuotekehityksen käyttöön.

3

Parhaiten todellista kappaletta kuvaa tilavuusmalli. Tilavuusmalli pystyy, toisin

kuin pintamalli, esittämään myös kappaleen poikkileikkaukset ja sen sisältämät

yksityiskohdat. Tilavuusmallit pyrkivät olemaan ”täydellisiä kappaleiden kuvauksia eli

niiden avulla voidaan vastata algoritmisesti mihin tahansa geometriaa koskevaan

kysymykseen” [1, s.46]. Tämän takia tilavuusmalli on ainoa malli, joka on

yksiselitteisesti 3D-malli. [3, s.7]

Kuva 2.1. Rautalankamalli, pintamalli ja tilavuusmalli havainnollistettuna

Vaatetta mallinnettaessa kappaleen tilavuus muodostuu ympärysmitoista ja

kankaan paksuudesta. Jos kankaan tilavuus kuitenkin jätetään huomioimatta, vaate

voidaan ajatella pintamalliksi, jonka sisällä on ihminen. Jotta kaikki tarvittava tieto

saadaan esille, on vaate kuitenkin tarpeen mallintaa tilavuusmallina. Kehittyneimmissä

sovelluksissa ihminen voidaan mallintaa erikseen ja ihmisen mallin päälle pukea

vaatteen 3D-malli.

4

2.2 Teksturointi

Teksturoinnilla eli pintakuvioinnilla tarkoitetaan geometrisen mallin perusmuodon

pinnoittamista. Tekstuurin avulla säädellään kappaleen väriä, pinnan epätasaisuuksia,

heijastavuutta ja kappaleen läpinäkyvyyttä. Useimmiten pintaan lisätään bittikarttakuva,

joka kuvaa mallin todellista pintaa. Mallinnetut kappaleet tarvitsevat tekstuurin, jotta ne

näyttäisivät aidommilta. Pinnoittamisen voi tehdä käyttämällä 3D-ohjelmien omia

teksturointiominaisuuksia, piirtämällä materiaalit itse jossain kuvankäsittelyohjelmassa,

valokuvaamalla kappaleen aito pintamateriaali ja käyttämällä näitä valokuvia tekstuurin

luomiseen. Tekstuuri voidaan myös konstruoida matemaattisena funktiona, ja esittää

normaalina bittikarttataulukkona tai esimerkiksi Fourier-sarjoina. [4]

Kuvassa 2.2. on esimerkki 3D-ohjelmiston toiminnosta, jossa lisätään malliin

tekstuuri jolla tuoli saadaan näyttämään puiselta. Mallin pintaan lisätään bittikarttakuva

puupinnasta ja sen suunta ja koko määritellään erikseen.

Kuva 2.2. Kuvakaappaus ohjelmiston toiminnosta, jolla lisätään tekstuuri 3D-malliin

[5]

Käytettävä tekstuuri on yleensä kaksiulotteinen bittikarttakuva, mutta se voi olla

myös yksi- tai kolmiulotteinen. Vaatteita mallinnettaessa kankaan pintaan voidaan

teksturoinnin avulla lisätä esimerkiksi painoprintti, logoja tai eri materiaalien ulkonäköä

voidaan visualisoida siten että pehmeä samettinen pinta voidaan saada näyttämään

realistiselta ja selkeästi erilaiselta kuin liukas satiinipinta

5

2.3 3D-suunnittelun avulla saavutettavat hyödyt

3D-suunittelusta saatavat hyödyt voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Suoriksi

hyödyiksi kutsutaan niitä seikkoja, joiden nopeutumiselle tai muuten parantumiselle on

mahdollista laskea selkeä taloudellinen hyöty. Vaikeammin arvioitavissa olevista

epäsuorista hyödyistä voidaan mainita esimerkiksi kyky reagoida nopeammin

kilpailutilanteen kiristyessä tai lisääntynyt joustavuus yllättävissä tilanteissa. Kirjassa

Tuotteen 3D-CAD-suunnittelu [1, s.32] on listattu seuraavia 3D-suunnittelusta

saavutettavia hyötyjä:

• Nopeampi suunnitteluprosessi

• Vähemmän suunnitteluvirheitä

• Vähemmän suunnitteluvirheistä johtuvia viivästyksiä tuotannossa

• Parempi muutosten hallinta

• Kerran luodun tiedon parempi hyödyntäminen

• Parantunut tiedon jakaminen

• Parempi visuaalisuus

Vaatetusteollisuuden käyttöön tarkoitetuissa 3D-ohjelmistoissa ensisijaisia

hyötyjä ovat suunnittelu- ja mallitusprosessin nopeutuminen, parempi visuaalisuus ja

sen kautta helpottunut tiedon jakaminen. Protomallikappaleiden määrän väheneminen

on suurin konkreettinen etu.

2D-järjestelmässä muutoksen tekeminen edellyttää monien erilaisten piirustusten

korjaamista ja tarkistamista uudelleen, mikä vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Kuvien

päivittäinen on myös erityisen virhealtis prosessi. 3D-malliin muutoksen tekeminen on

paljon yksinkertaisempaa ja nopeampaa. Kolmiulotteisissa mallinnusjärjestelmissä

kaikki mallin osat ovat yhteydessä toisiinsa. Kun 3D-malliin tehdään muutos, sen näkyy

automaattisesti kaikissa kyseiseen malliin liittyvissä piirustuksissa ja kuvannoissa.

2.4 3D-teknologia vaatetusalalla

Kuten kaikissa CAD- ja CAM-järjestelmissä yleensä konkreettisimmin märiteltävissä

olevat hyödyt 3D-ohjelmien käyttämisestä vaatetusalan yrityksessä liittyvät ajan

säästämiseen. Mallikappaleiden määrä vähenee ja kommunikaatio prosessin kaikkien

osapuolten välillä helpottuu kun voidaan tarkastella vaatetta kolmiulotteisesti mallin

päällä heti alkuvaiheista lähtien.

3D-suunnittelun nopeus ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteistä. Yksittäisen

tuotteen suunnittelu voi viedä enemmän aikaa kuin perinteisin menetelmin ja varsinkin

uuteen teknologiaan siirryttäessä aikaa kuluu kouluttautumiseen ja uuteen ohjelmiston

totutteluun ja suunnittelu saattaa viedä jopa enemmän aikaa kun aiemmin. Suurin hyöty

nopeudesta saadaan erilaisten tuoteperheiden suunnittelussa. Samasta mallista voidaan

6

nopeasti tuottaa uusia versioita erilaisella mitoituksella ja yksityiskohdilla. Jos vaatteen

materiaali ja perusmuoto säilyvät samana, voidaan yksityiskohtien muutokset tehdä

nopeasti ja visuaalinen kuva uudesta mallista saadaan helposti kaikkien nähtäväksi.

Näin voidaan luoda helposti monia vaihtoehtoja, joista varsinaiseen mallistoon päätyvät

mallit valitaan.

3D-mallinnusta ja visualisointia ei käytetä niin yleisesti vaatetusalalla kuin

muilla teollisuuden aloilla. Tekstiilimateriaalien erityispiirteet pehmeänä ja

laskeutuvana kankaana on hankaloittanut automatisointia. Vaatteen valmistusta ei ole

mahdollista täysin automatisoida millään CAM-menetelmällä, joten sitä edeltävien

vaiheiden automatisointi on laahannut jäljessä muihin teollisuuden aloihin verrattuna.

Kankaat ovat pehmeitä ja joustavia materiaaleja, minkä vuoksi niiden 3D-mallinnus on

monimutkaisempaa kuin muilla teollisuuden aloilla käytettävien jäykkien materiaalien.

Kankaiden 3D-mallinnusteknologia on kuitenkin kehittynyt paljon viime aikoina, joten

myös vaatetusalalla on alettu pikku hiljaa hyödyntää 3D-mallinnusta ja visualisointia

entistä enemmän.

Vaatetuksen näkökulmasta 3D-suunnittelun ensisijaisiksi hyödyiksi voidaan

nostaa parempi visuaalisuus ja parantunut tiedon jakaminen. Fyysisten

protomallikappaleiden määrää kyetään vähentämään merkittävästi kun valmistuote

voidaan nähdä 3D-mallina ennen kuin yhtään varsinaista fyysistä mallikappaletta on

tehty. 3D-mallia voidaan kommentoida ja siihen voidaan tehdä muutoksia.

Ensimmäinen fyysinen protomallikappale valmistetaan vasta kun yksimielisyys mallin

lopullisesta ulkomuodosta ja yksityiskohdista on saavutettu. Myös selkeät

suunnitteluvirheet kuten kaavoitusvirheet jäävät pois kun kaavat kootaan 3D-malliksi.

Tämä hyöty voidaan osittain saavuttaa myös hyvällä 2D-kaavoitusohjelmistolla, jolla

pystytään muun muassa tarkastamaan yhdistettävien saumojen kaaren pituudet.

Muotolaskoksien ja muiden monimutkaisempien kaavoitusongelmien virheet nähdään

kuitenkin vain 3D-mallista. Samoin selkeät istuvuusvirheet voidaan havaita helpommin

jo ennen varsinaista protomallin valmistamista.

7

3 VAATETUSTEOLLISUUDEN CAD- JA CAM -JÄRJESTELMÄT

Koska tuotantoa ei voida täysin automatisoida, ovat työvoimakustannukset suuri

menoerä vaatetusteollisuudessa. Suurin CAD- ja CAM -järjestelmien tuoma etu on

tuotantoprosessin nopeutuminen. Tältä kannalta CAD ja CAM-järjestelmien suosio on

loogista. Suunnittelu- ja tuotantoprosessin tehostuessa säästetään henkilökunnan

työtunteja ja siten kustannuksia. CAD-järjestelmän avulla kaavojen sarjonta ja

leikkuuasetelmien tekeminen on myös tarkempaa kuin perinteisin menetelmin. Ihmisen

tekemät inhimilliset virheet jäävät myös pois, materiaalia säästyy ja prosessi nopeutuu.

Esimerkiksi leikkuuasetelmia suunniteltaessa pyritään aina mahdollisimman

pieneen materiaalin hukkaprosenttiin, jolloin tehoprosenttia voidaan kasvattaa.

Materiaalin hukkaprosentilla tarkoitetaan materiaalin käyttämättä jäänyttä osuutta

leikkuusuunnitelmassa. Perinteisin menetelmin hukkaprosentti saadaan pienemmäksi,

jos asetelmien tekemiseen käytetään riittävästi aikaa ja ammattitaitoa. CAD-

järjestelmän avulla ohjeistetaan tietokone kokeilemaan mahdollisia vaihtoehtoja ja

laskemaan niistä edullisin. Tietokone kokeilee tuhansia vaihtoehtoja siinä ajassa kuin

ihminen yhden. Sarjatuotannossa jo muutaman senttimetrin säästö asetelman pituudessa

tuo reilusti säästöjä, kun se kertautuu kankaan laakakerrosten määrässä.

Edellä mainitun esimerkin konkretisoi Amerikkalaisen Fire-Dex

Suojavaatevalmistajan tuotantopäällikkö John Karban esityksessään Lectra World

tapahtumassa Bordeaux’ssa syksyllä 2007. Aiemmin manuaalisin menetelmin tehdyissä

asetelmissa kankaan kulutuksen hyötyprosentti vaihteli asetelmasta riippuen 70–80 %:n

välillä. Diamino Fashion ohjelmiston avulla leikkuusuunnitelmien tehokkuusaste on

saatu nousemaan jopa 89-92%. [6]Tämä tarkoittaa että materiaalihukkaa on saatu

vähenemään jopa 20 %. Myös leikkuusuunnitelmien tarkkuus on kasvanut ja järjestelmä

maksaa itsensä nopeasti takaisin. ”Yrityksemme ei enää ole yhtä riippuvainen hyvin

koulutetuista työntekijöistä ja osaavien ihmisten löytäminen ei enää ole kasvun esteenä.

Työntekijöiden vaihtuvuuden aiheuttama taloudellinen vahinko on pienentynyt

merkittävästi.” [7] Työvoimakustannukset ovat suurin menoerä vaatetusteollisuudessa,

joten CAD ja CAM-järjestelmien suosio on loogista.

3.1 CAD- ja CAM-järjestelmät vaatetusteollisuuden käytössä Suomessa

Suomessa vaatetusteollisuudessa on käytössä lähinnä Gerber Technologyn ja Lectran

tarjoamia CAD- ja CAM- ratkaisuja. Gerber Technology on yksi Gerber Scientificin

8

neljästä yksiköstä ja sen pääkonttori sijaitsee USA:ssa. Gerber Technology valmistaa

CAD ja CAM -ratkaisuja ompelevalle teollisuudelle. Gerberin automaattileikkureita on

ollut markkinoilla jo vuodesta 1968. Nykyisin yritys tarjoaa automattilaakaus- ja

leikkuukoneiden lisäksi suunnittelu-, kaavoitus- ja asetteluohjelmistoja. Suomessa

Gerber Technologyn edustajana ja maahantuojana toimii Lahtelainen ACG Nyström

Oy.[8,9]

Lectra Finland Oy on ranskalaisen Lectra Inc:n Suomessa toimiva tytäryhtiö.

Lectra on perustettu 1973 ja Suomen tytäryhtiö vuonna 1983. Lectra on yksi johtavista

ohjelmistojen, automaattileikkureiden ja liitännäispalveluiden tuottajista tekstiili-,

vaatetus- ja nahkateollisuudelle. Vuonna 2004 Lectra vahvisti osaamistaan ja laajensi

markkinaosuuttaan ostamalla itselleen espanjalaisen Investronica Sistemas:n,

kanadalaisen Lacet:n ja saksalaisen Humantec ohjelmistoyrityksen. [10] Suomessa

Lectra sai Investronican mukana Suomessa paljon uusia asiakkaita. Lectran

ohjelmistoratkaisut kattavat tuotteen koko tuotantoprosessin suunnittelusta

valmistukseen ja myymälän esillepanoon asti. Investronican omien ohjelmistojen

kehitys on lakannut ja Investronican asiakkaat ovat siirtyneet käyttämään Lectran

sovelluksia. Eniten Suomessa on käytössä Modaris- kaavoitusohjelmistoa ja Diamino

asetteluohjelmistoa.[11]

Edellä mainittujen Lectran ja Gerberin järjestelmien lisäksi on käytössä joitain

pienempien ohjelmistoyritysten tuotteita. Fashion Team LT myy ja kouluttaa

vaatetusalan kaavoitus-, suunnittelu- ja tuotehallinta-ohjelmistoja ja järjestää niiden

käyttäjäkoulutuksia. Heidän edustamansa Saksalainen Grafis kaavoitusohjelma on

ammattilaiskäyttöön tarkoitettu ja siitä löytyvät kaikkien yleisimpien kaavajärjestelmien

mittataulukot. Ohjelmalla voidaan kuositella, sarjoa, digitoida ja laskea

optimaalisimmat asetelmat leikkuuta varten. Grafis-järjestelmä on käytössä joissain

ammattikouluissa ja pienissä vaatetusalan yrityksissä. [12] Grafis järjestelmään ei kuulu

3D-ohjelmistoa ja sen tärkein kilpailuvaltti on edullinen hinta. Fashion Team LT myy

myös ProSketch&ProPainter-suunnitteluohjelmistoa, joka on ohjelmisto vaatteiden ja

kangaskuosien suunnitteluun, teknisten kuvien piirtämiseen ja tuotteiden esityskuvien

toteuttamiseen. Ohjelmisto soveltuu myös sisustussuunnitteluun ja se sisältää useita

valmiita tuote- ja rakennekuvapohjia, jotka nopeuttavat työskentelyä.

Lukumäärällisesti mitattuna Suomen käytetyin kaavanpiirto-ohjelma on

Amerikkalainen PatternMaker. Se on käytössä yli sadassa suomalaisessa

peruskoulussa.[13] Ohjelmiston kehityksessä on ollut tiiviisti mukana

suomalaissyntyinen juristi ja suunnittelija Leena Lähteenmäki. Ohjelmisto on käännetty

suomenkielelle ja sen suomenkielisessä versiossa on käytetty pohjoismaista

kaavanpiirtojärjestelmää. Myös ohjekirjoja ja koulutusmateriaalia on saatavissa

suomenkielellä. PatternMakerin perusversio, jossa ei ole kuositteluominaisuuksia on

ilmainen. Valmiiden kaavakokoelmista löytyvien kaavojen kuositteluun tarkoitetun

PatternMaker Deluxin lisäksi ohjelmistosta on saatavissa kehittyneempi PatternMaker

Home- ja sarjomisen mahdollistava ammattilaisversio PatternMaker Expert- sekä

9

leikkuun asettelusuunnitelmien tekoa varten teollisuusversio PatternMaker Marker-

ohjelmistot.[14]

PatternMaker ohjelmiston amerikkalainen omistaja on ilmoittanut että

PatternMaker on puhtaasti kaksiulotteinen ohjelmisto eikä suunnitelmia 3D-tekniikan

hyödyntämiseen ole. [15] 3D-maailmaan siirtyminen vaatisi mittavia panostuksia

tuotekehittelyyn. Valmistaja haluaa pitää tuotteensa kohtuuhintaisena, jolloin 3D-

teknologian käyttö ei ole mahdollista.

Kuten jo aikaisemmin todettiin, kankaan pehmeän ja laskeutuvan luonteen

ansiosta muilla teollisuuden aloilla sovellettavat CAM-järjestelmät eivät ole

sovellettavissa vaatetusteollisuuteen. Robotiikkaa käytetään lähinnä kappaleiden

kuljettamiseen työpisteestä toiseen. Vaatetusteollisuuden CAM-järjestelmistä yleisin on

automaattinen laakaus- ja leikkuujärjestelmä. Järjestelmä koostuu useimmiten kaavojen

asetteluohjelmistosta, laakaus- ja leikkuu pöydästä ja automaattileikkurista, joka leikkaa

kaavanmukaiset kappaleet irti kankaasta asetelman mukaisesti. Automaattileikkureita on

useita malleja. Optimaalisin leikkurimalli riippuen kangaslaadusta, jota leikataan ja

leikattavien kappaleiden muodosta. Leikkurit voivat käyttää, joko tavallista

puukkomaista veitsiterää, terävää rullaa tai laser-sädettä kankaan leikkaamiseen.

Myös digitointipöytä ja kaavaplotteri eli printteri voidaan lukea CAM laitteiksi.

Digitointi on kätevä tapa siirtää vanhat paperikaavat CAD-järjestelmään työstettäväksi

ja sarjottavaksi kaavanmuokkausohjelmistolla. Kaavaplotterin avulla ne voidaan

tulostaa paperille leikkuuta varten, jos käytetään käsinleikkuumenetelmää. Jos käytössä

on automaattinen leikkuujärjestelmä, tulostusvaihetta ei tarvita.

Uusimpana innovaationa CAM-laitteistojen saralla on digitaaliset

tekstiiliprintterit. Niiden avulla voidaan printata suunniteltuja kuoseja suoraan

kankaalle. Digitaaliprinttereissä käytetään painoväreinä yleensä joko reaktiivi- tai

happovärejä. Uusimmat digitaaliprintterit hyödyntävät myös jossain määrin

nanoteknologiaa. Kuvassa 3.1. on digitaaliprintteri, joka tulostaa kangasta, josta

valmistetaan sisustustyynyjä asiakkaan toivomalla kuvalla.

10

Kuva 3.1. Digitaalinen tekstiiliprintteri [16]

Digitaalisen tekstiiliprintterin avulla voidaan valmistaa pieniä tuotantomääriä

joiden painokustannukset perinteisin menetelmin nousisivat liian kalliiksi. Se

mahdollistaa myös prototyyppien ja mallikappaleiden tekemisen helposti ja nopeasti.

Kuosisuunnitteluun digitaaliprintterien kehittyminen avaa paljon uusia mahdollisuuksia.

Valokuvan tarkkaa painojälkeä olisi perinteisin menetelmin liian vaikea tai kallis

valmistaa.

11

4 VARTALOSKANNAUS

Vartaloskannerilla kuvataan ihmiskehon pinta kolmiulotteisesti käyttämällä optista

tekniikkaa yhdistettynä valoherkkiin laitteisiin. Mittaustilanteessa skannattavaan

henkilöön ei synny fyysistä kontaktia. Muutaman sekunnin kestävä skannaus pystyy

tuottamaan suuren määrän mittalukemia nopeasti ja tarkasti. Yleensä

vartaloskannauslaitteistossa on 4-8 kameraa, joiden avulla se tallentaa satoja tuhansia

pisteitä vartalosta. Yksi mahdollinen toteutus vartaloskannerilaitteistosta on esitetty

kuvassa 4.1.

Kuva 4.1. Mittaustilanne vartaloskannerissa [17]

12

Kameroiden keräämä informaatio syötetään ohjelmistoon, joka muodostaa

näiden pisteiden avulla 3-ulotteisen pistepilven, joka muokataan 3D-malliksi. Ensin

ohjelmisto yhdistää pistepilven pisteet verkoksi ja luo pinnan pisteiden väliin.

Seuraavassa vaiheessa ohjelmisto tasoittaa kolmioiden muodostaman pinnan, jolloin

syntyy kolmiulotteinen malli skannatusta vartalosta. Viipaloimalla näin luotu 3-

ulotteinen malli pieniin poikkileikkauksiin voidaan määrittää halutut ympärysmitat.

Vartaloskannerilaitteiston kuvan muodostusta on havainnollistettu kuvassa 4.2.

Kuva 4.2. Bodyskannerin toimintaperiaate kuvina [18]

4.1 Massaräätälöinti

Vartaloskannausteknologia mahdollistaa vaatteiden valmistamisen asiakkaan mittojen

mukaisesti tarkemmin ja nopeammin kuin perinteinen mittatilausprosessi. Skannauksen

jälkeen mittatieto on valmiiksi digitaalisessa muodossa ja se on siirrettävissä CAD

järjestelmään, jolloin yksilöllisten kaavojen muokkaaminen käy nopeasti ja tehokkaasti.

Vartaloskannausjärjestelmä yhdistettynä automaattiseen leikkuujärjestelmään

mahdollistaa tuotteen nopean räätälöinnin. Nopeus prosessissa mallistosta tuotteeksi on

ratkaisevaa. Teknologia mahdollistaa mittojen mukaan tehtyjen vaatteiden

valmistamisen lähes sarjatuotannon hinnalla.

4.1.1 E-tailor hanke

Vartaloskannereiden toimintaa ja hyödyntämismahdollisuuksia tutkittiin Euroopan

komission tutkimuksen ja kehityksen viidennen puiteohjelman IST-ohjelmasta

rahoitetussa e-tailor-hankkeessa. Hanke toteutettiin vuosituhannen vaihteessa ja

ohjelmistopuolelta sen yhteistyökumppaneina oli Investronica Sistemas, Lectra, Human

solutions ja Telmat Industrie.

E-tailor-hankkeen puitteissa kehitettiin muun muassa Eurooppalainen

mittatietopankki European Anthropometric Database (EAD), jonka tavoitteena on

yhtenäistää eurooppalaisia kokomerkintöjen kirjoa. Hankeen myötä kehitettiin myös

monenlaisia ohjelmistoratkaisuja vartaloskannerilla hankitun mittatiedon

13

hyödyntämiseen. Hankkeen puitteissa kehitettiin muun muassa järjestelmäriippumatonta

skannerin mittaustulosten analysointiohjelmistoa, muodon analysoimiseen ja

virtuaalimallin muodostamiseen pelkkien mittaustulosten perustuvaa ohjelmistoa sekä

kaavanmuokkausohjelmistoa, joka kykenisi tekemään muutokset peruskaavoihin

automaattisesti skannerin antaman mittausdatan perusteella. Myös kolmiulotteisten

vartalomallien pintaa paranneltiin virtuaalisovitukseen paremmin sopivaksi

realistisemman tuloksen saamiseksi sekä kehitettiin ohjelmistoja virtuaalisovitukseen,

vaatteiden simulointiin ja realististen animaatioiden tekoon. Näiden lisäksi tutkittiin

virtuaalista kaupankäyntiä ja kehiteltiin integrointialustaa virtuaaliselle internetkaupalle

sekä erilaisia älykortti-ratkaisuja mittatiedon säilyttämiseen ja helppoon

hyödyntämiseen [19].

Osa tutkimuksesta vietiin myös konkreettiselle tasolle ulos laboratorioista. C&A

tavaratalon lippulaivamyymälään Hampuriin asennettiin vuonna 2001 yhteistyössä e-

tailor-projektin ja Human Solutionsin kanssa 3D-vartaloskanneri. E-tailor-hankkeen

puitteissa kehitettiin käyttöliittymä ja palvelukonsepti mittatilauspuvuille, -takeille ja

-housuille kattaen koko tuotantoketjun mittojen skannaamisesta ja tilauksen tekemisestä

aina 4 viikon päästä tapahtuvaan tuotteiden toimittamiseen. C&A kertoo että projektin

avulla heillä oli mahdollisuus tutustua uuteen teknologiaan ja kehittää tuotantoketjua

mittatilausvaatteille. [20] E-tailor projektin yhteistyökumppani C & A on perustettu jo

vuonna 1841 ja se toimii tällä hetkellä 19 eri maassa Euroopassa ja yhtiöllä on noin 134

000 työntekijää.[21]

Toinen tärkeä yhteistyökumppani projektille oli espanjalainen Induyco

Industrias y Confecciones, S.A. Induyco on perustettu 1955 Madridissa ja on Euroopan

suurimpia työ- ja suojavaatteiden valmistajia. Sen asiakkaina ovat muun muassa

puolustusministeriöt ja sotilaat monesta eri Euroopan maasta. [22] E-tailor hankkeen

puitteissa kehitettiin Induycon mittatilausvaatteiden palvelukonseptia ja optimoitiin

tuotantoketjua kustannusten minimoimiseksi. Hankkeen puitteissa luotiin

internetpohjainen katalogi ja integroitiin mittatilausjärjestelmä osaksi yrityksen

toiminnanohjausjärjestelmää. [19]

4.1.2 Massaräätälöinnin kaupalliset toteutukset

Vartalon mittaaminen kolmiulotteisesti vartaloskannerilla ja mittapukujen

valmistaminen yksilöllisesti on jo yleistynyt Euroopassa. Mahdollisuutta

massaräätälöintiin ja vartaloskannerin hyödyntämiseen tarjoaa muun muassa Kölnissä

sijaitseva Weingarten-tavaratalo. Tavaratalossa on kattava erikoiskokojen osasto, josta

löytyy kokoja pitkille, lyhyille ja isokokoisille. Erikoiskokoisten valmisvaatteiden

lisäksi tavaratalosta on mahdollista tilata mittatilauspuku, jolloin asiakkaan mitat

otetaan bodyskannerin avulla. Miehille tarjolla on saksalaisen Odermark-tehtaan

mittatilauspukuja ja naisille italialaisen valmistajan malleja.

Kun asiakas tulee mittatilausosastolle, hän tutustuu mallivalikoimaan ja tarjolla

oleviin materiaaleihin. Mittaosaston myyntineuvottelijat syöttävät asiakkaan perustiedot

tilausjärjestelmään. Tämän jälkeen asiakas mitataan vartaloskannerilaitteella.

14

Weingarten käyttää Vitus Smart 3D Bodyscanner–laiteistoa. Skannaus kestää noin 15

sekuntia, ja noin puolen minuutin kuluttua mitat ja henkilön kolmiulotteinen kuva ovat

valmiina liitettäväksi tilaustietoihin. Mittauksen jälkeen asiakas sovittaa omaa kokoaan

lähinnä olevaa valmista pukua, jotta nähdään miten malli ja koko sopivat. Sovituksen

perusteella tilaukseen on mahdollista lisätä mallia ja sovitusta koskevia huomautuksia.

Mallin valinnan ja mittauksen jälkeen tilaus on valmis lähetettäväksi sähköisesti

valmistajalle. Myös Weingartenissa mittatilauspukujen toimitusaika on noin neljä

viikkoa.

Suomessa kolmiulotteista vartaloskannausta on testattu vain pienimuotoisesti

Kokkolan ammattikorkeakoulun organisoiman 3D-Bodyskannauksen soveltaminen

tekstiili, vaatetus- ja venealoilla-hankkeen puitteissa. Hankkeen Tekes-rahoituksen

myötä hankittiin Suomeen vuonna 2006 ensimmäinen vartaloskannauslaitteisto ja sen

käyttöön tarvittavat ohjelmistot. Skannerissa on kahdeksan CCD-kameraa ja heikko 1-

luokkaan kuuluva lasersäde, jonka avulla se muodostaa mitattavasta kohteesta

kolmiulotteisen pisteverkon, jonka resoluutio on noin 4-5 millimetriä. Järjestelmä

koostuu seuraavista osista: Vitus Smart Bodyscanner, skannerin kalibrointiyksikkö sekä

ohjaava työasema, Scanworks-skannausohjelmistot, Lectra Fitnet-mittatilausjärjestelmä

ja Lectra Modaris-kaavaohjelmisto.[23]

Skannausteknologiaa on Suomessa kaupallisessa käytössä jalkineteollisuudessa.

LeftFoot Company tarjoaa massaräätälöityjä nahkakenkiä miehille. ”Skanneri kuvaa

jalat kolmiulotteisesti skannaussukkien ja 3D-tekniikan avulla. 3D-kuvasta otetaan 15

eri mittaa tarkempaan analyysiin. Näin lopullinen kenkä istuu jalkaan mahdollisimman

hyvin. Yhdistämällä tietokoneavusteinen suunnittelu, jalan 3D-skannaus,

tietokoneohjatut leikkuujärjestelmät sekä automatisoitu toiminnanohjausjärjestelmä on

räätälöidyt kengät mahdollista valmistaa teollisesti.”[24]

4.2 Virtuaalisovitus sopivimman koon löytämiseksi

Useimpiin vartaloskannereihin on saatavilla myös ohjelma, jolla voidaan verrata asiakkaan

mittoja myytävien vaatteiden mittoihin. Vartaloskannereita on jo vuodesta 2004 lähtien

ollut käytössä esimerkiksi amerikkalaisissa ja englantilaisissa farkkuja myyvissä

liikkeissä, joissa vartaloskannauksen avulla voidaan löytää helposti ja nopeasti ihmiselle

sopiva koko, mikä vähentää merkittävästi farkkujen sovituskertojen määrää.[25]

Tavaratalot ja vaatemyymälät pystyvät tarjoamaan asiakkaille helpomman ja

mukavamman ostokokemuksen. Asiakkaille voidaan tarjota vaihtoehto tuskastuttavalle

”sovitusrumballe”. Myös kiireisten myyjien työn helpottaminen ja osittainen

vapauttaminen muihin tehtäviin, on iso etu.

Virtuaalisovitusjärjestelmää on testattu Helsingin messukeskuksessa

järjestetyillä moottoripyörämessuilla vuonna 2007. Rukka Oy tarjosi osastollaan

kävijöille mahdollisuuden henkilökohtaiseen vartaloskannaukseen yhteistyössä Keski-

Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun kanssa. Itsensä kävi mittauttamassa yli sata

potentiaalista asiakasta ajoasun hankkijaa. Näyttelyssä sopivan pukukoon valintaan

15

käytettiin Human Solutionsin rakentamaa Xfit-järjestelmää. Ohjelmisto on alun perin

kehitetty univormuja ja työvaatteita käyttävien yritysten tarpeisiin. Järjestelmään

tallennettiin runsaasti tuotekohtaista mitoitusinformaatiota. ja malliston suunnittelun

pohjana olleet perusmittataulukot. Vertaamalla skannatun kehon mittoja näihin tietoihin

voitiin messuilta skannatuille henkilöille tarjota kotiin viemiseksi tuloste, jossa oli

asiakkaan oma kuva ja henkilökohtaiset mitat ja tieto sopivimmasta pukukoosta.

Messukävijät olivat aidosti kiinnostuneita automaattisen mittauksen tuomista

mahdollisuuksista. Monet testaajista odottivat innokkaasti mittatilaustuotteiden

saapumista ajopukumallistoihin. [26, 27]

4.3 Sähköinen kaupankäynti

Myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta mielenkiintoisin mahdollisuus on 3D-

teknologian hyödyntäminen internetin välityksellä tapahtuvan kaupankäynnin apuna.

Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimusta varten kerättyjen tietojen

mukaan internetin kautta ostoksia tehneiden määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta

2002 vuoteen 2009 mennessä ja odotusten mukaan kasvu jatkuu myös tulevina

vuosina.[28] Kuvassa 4.3. nähdään internetissä ostoksia tehneiden määrän kasvu

prosentteina vuodesta 2001 vuoteen 2009.

Viimeisen 3 kuukauden aikana verkkokaupassa ostoksia tehneiden osuus kaikista

internetinkäyttäjistä

10 1113

20

25

2931

33

37

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

%

Kuva 4.3 Viimeisen 3 kuukauden aikana verkkokaupassa ostoksia tehneiden osuus

kaikista internetin käyttäjistä [28]

16

Vaatteiden ja kenkien osuus kaikesta internetissä tapahtuvasta kaupankäynnistä

on suuri. Kuvasta 4.4. voimme todeta että tuoteryhmittäin verkon kautta ostetuimmiksi

tuotteiksi nousevat matkailutuotteet ja pääsyliput. Tilastokeskuksen mukaan vaatteita ja

kenkiä on ostanut 43 % verkkokaupassa ostoksia tehneistä internetin käyttäjistä [29].

Kuva 4.4 Suosituimmat verkkokaupan kautta tehdyt ostokset tuoteryhmittäin [29]

Itellan vuonna 2008 tekemän verkkokauppatutkimuksen mukaan tyypillisimpiä

verkko-ostoksia ovat kirjat ja lehdet, joita ilmoitti ostaneensa 70 % vastaajista.

Vaatteiden ja kenkien osuus on vielä suurempi kuin tilastokeskuksen tiedot osoittavat.

Itellan tutkimuksen mukaan 63 % internetissä ostoksia tehneistä on ostanut vaatteita ja

kenkiä verkkokaupasta. [30]

Internetin kautta tapahtuva kaupanteko on etämyyntiä. Etämyynti on

kaupankäyntiä, jossa myyjä ja ostaja eivät ole yhtä aikaa paikalla. Verkkokauppaa

koskevat kuluttajansuojalain etämyyntisäännökset. Kuluttajalla on 14 vuorokauden

palautusoikeus ostamalleen tuotteelle. Tähän asti suurin haaste vaatteiden

verkkokaupankäynnissä on ollut sopivan koon valinta. Vääriä valintoja tapahtuu paljon

ja ne johtavat kalliisiin palautuksiin. Smilehouse-yrityksen vuonna 2009 tekemän

kuluttajakyselyn mukaan ”tyypillisin syy verkkokaupasta ostetun tuotteen

17

palauttamiseen on tuotteen epäsopivuus, esimerkiksi vaatteen koko (67 %).

Palautuksista vain 15 % on johtunut tuotteen viallisuudesta ja 5 % siitä, että toimitettu

tuote on ollut väärä. Huonojen tuotekuvien tai -kuvausten takia ostoksen on palauttanut

8 % eli lähes joka kymmenes verkko-ostoksiaan palauttanut kuluttaja.” [31]

Turhista palautuksista aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä menoerä, joka on

helposti vältettävissä jos asiakas ohjataan mittauttamaan itsensä vartaloskannerilla ja

saatua mittatietoa hyödynnetään verkkokaupassa. Asiakkaan tiedot voidaan tallentaa

valmiiksi tietokantaan, jolloin hänen kirjautuessaan sisään kauppaan, kokotiedot ovat

valmiina. Tällöin asiakkaalle voidaan verkkokaupassa ehdottaa oikeita kokoja samalla

tavalla kuin vartaloskannerilla varustetussa myymälässäkin. Sopivimman koon

ehdotuksien lisäksi asiakkaalle voidaan tarjota myös mahdollisuus sovittaa vaatteita

virtuaalisesti. Jos käytetään vartaloskannauksella tuotettua realistista virtuaalimallia,

asiakas voi itse nähdä, miltä asukokonaisuudet näyttävät hänen päällään ja tarkastella eri

kokojen istuvuutta.

Vaikka 3D-mallinnus ja virtuaalisovitus eivät anna täysin samaa tietoa vaatteesta

kuin oikea päälle sovittaminen, on se kuitenkin suuri edistysaskel verrattuna useimpien

verkkokauppojen nykyiseen järjestelmään, jossa oikean koko määritellään vertaamalla

asiakkaan mittoja sivuilta löytyvään kokotaulukkoon. Asiakkaan on vaikea ottaa mittoja

itseltään ja oikean kohdan määrittäminen on maallikolle vaikeaa. Virheiden

mahdollisuus on suuri. Koon määrittäminen voi epäonnistua ja se johtaa väärään

valintaan ja huonoon istuvuuteen. Näiltä ongelmilta vältytään jos mitat on otettu

vartaloskannerilla.

Itellan vuonna 2008 tekemän verkkokauppatutkimuksen mukaan ”Kaikkein

olennaisin asia asiakastyytyväisyyden ja verkkokauppaan palaamisen kannalta on

kuitenkin sekä miehille että naisille se, että ensimmäisestä ostosmatkasta jäi myönteinen

kuva.” [30] Ostotapahtuman tulee olla miellyttävä ja valitun koon pitää olla oikea.

Vaatteen tai vaatekokonaisuuden tulee toteuttaa se mielikuva, joka asiakkaalla oli

ostopäätöstä tehdessään. Tässä virtuaalisovitus on erinomainen apukeino ja sen avulla

voidaan päästä hyviin tuloksiin.

4.4 Vartaloskannauksen käyttöönottoon liittyviä ongelmia

Vaikka kolmiulotteinen vartaloskannaus on jo kehittynyt hurjasti ensimmäisistä

laitteistoista, sen laajempi käyttöönotto on toistaiseksi ollut hankalaa tiettyjen

ongelmien takia. Ongelmana ovat esimerkiksi vartalon piilossa olevat kohdat, joita

skannauskamera ei aina pysty kuvaamaa, kuten kainalot, rintojen ja leuan alle jäävä alue

ja haarat. Kun skannataan vartaloa, mallin on oltava täysin paikoillaan. Kuitenkin

ihmisen mitat saattavat vaihdella hengittäessä, vartalon vähäisessä keinumisessa ja

muissa vartalon liikkeissä. Myös hiukset saattavat aiheuttaa skannaustuloksessa

ongelmia, koska hiusten pinta heijastaa skannauksen säteet ja muutenkin skannattava

pinta muuttuu tällöin paljon monimutkaisemmaksi.[32]

18

Kameroiden mittausinformaatiota hyödyntävien ohjelmistojen välillä on myös

eroja, jotka vaikuttavat mittojen tarkkuuteen. Mitat saattavat keskittyä enemmän

jollekin tietylle vartalon osa-alueelle, jolloin muut osa-alueet saattavat jäädä huomiotta

ja täten heikommalle tarkkuusasteelle. Ohjelmien välillä on myös eroja mittapisteiden

välillä ja ne eivät aina ole samat eri ohjelmistojen välillä. Jos mittapisteitä joutuu

merkitsemään skannattavan ihmisen vartaloon, saattaa se vähentää vartaloskannauksen

nopeudesta saatavaa hyötyä. Kolmiulotteisen vartaloskannauksen vaatimat ohjelmat

voivat myös aiheuttaa käyttäjälleen hankaluuksia. Ohjelmistojen käyttö saattaa olla

haastavaa ja erilaisia yhteensopivuusongelmia ilmenee usein. Erityisesti eri

tiedostomuodot tuottavat hankaluuksia. Tietokoneohjelmiston täytyy siis olla

yhteensopiva skannerin kanssa eli sen täytyy kyetä käsittelemään kyseisen skannerin

tuottama tieto.[32]

Yksi merkittävä syy CAD- ja CAM-järjestelmien ja erityisesti 3D-teknologian

minimaaliseen käyttöön vaatetusteollisuudessa on sen korkea hinta. Ammattikäyttöön

tarkoitettujen ohjelmistojen kehitykseen on kulunut valtavasti aikaa ja hinta on sen

vuoksi kallis. Ohjelmistot voivat myös olla monimutkaisia käyttää ja ilman

perusteellista ja kallista käyttökoulutusta on vaikea saada irti maksimaalinen hyöty

ohjelmistoista. Yleisin CAM-järjestelmä automaattinen laakaus- ja leikkuujärjestelmä

voi maksaa yli 200 000 euroa ja se on valtava investointi. On siis oltava hyvin tarkat

laskelmat kuinka sijoitettu pääoma saadaan takaisin. Suomen vaatetusteollisuus

kilpailee laadulla ja erityisosaamisella eivätkä tuotettavat määrät ole kovin suuria.

Suomessa toimivilla yrityksillä ei siis ole tarvetta työskennellä kahdessa tai kolmessa

vuorossa, jolloin sijoitetusta pääomasta saatu hyöty ei nouse niin suureksi ja

investoinnin takaisin maksuun kuluu kauemmin aikaa.

3D-teknologiaa hyödynnettäessä tietokoneiden tulee olla tehokkaita, jotta

ohjelmiston kaikki edut saadaan käyttöön. Tehokkuusvaatimuksen myötä uusien

tietokoneiden hinnat ovat myös korkeampia kuin tavallisten toimistokäyttöön

tarkoitettujen tietokoneiden. Myös tietokoneen näytön on syytä olla iso ja laadukas,

jotta saadaan ohjelmiston ominaisuuksista kaikki irti. Myös ohjelmistojen ylläpitoon

tulee varata rahaa. Kallis investointi on aina sijoitus tulevaisuuteen. On järkevää pysyä

ohjelmistojen versiokehityksessä mukana ja päästä hyödyntämään uusia ominaisuuksia.

Versiokehitys voi tarjota myös mahdollisuuden päästä mukaan tuotekehitykseen ja

saada ohjelmaan omiin tarkoituksiin räätälöityjä ominaisuuksia. Usein nämä räätälöidyt

ominaisuudet siirtyvät myöhemmin kaikkien ohjelmiston käyttäjien hyödynnettäviksi.

19

5 3D-SUUNNITTELUOHJELMISTOT

Monen suomalaisen vaatesuunnittelijan jokapäiväisessä käytössä oleva ohjelmisto ei

varsinaisesti ole tarkoitettu vaatesuunnittelijan käyttöön. Yleisessä käytössä ovat

graafiseen suunnitteluun tarkoitetut piirrostyökalut Adobe Illustrator, Macromedia

Freehand ja Corel Draw sekä kuvankäsittelyohjelmisto Photoshop.[11] Adobe osti

Macromedian vuonna 2005 ja Adobe on ilmoittanut, ettei se tule enää julkaisemaan

uusia versioita Freehandista, joten sen suosio tuskin ainakaan kasvaa tulevaisuudessa.

Illustrator, Freehand ja CorelDraw ovat kaikki vektorigraafisia ohjelmistoja.

Vektorigrafiikka on skaalautuvaa ja käyttää myös tallennustilaa säästeliäästi, sillä kuvan

tallennuskoko riippuu kuvan yksityiskohtien määrästä pikselimäärän sijaan

Näiden yleisesti käytössä olevien suunnittelutyökalujen lisäksi on olemassa

monia ammattimaiseen vaatesuunnitteluun tarkoitettuja ohjelmistoja. Näissä

ohjelmistoissa on piirrostyökalujen lisäksi erilaisia toimintoja tai jopa erillisiä

moduuleita neulosten, kudottujen kankaiden ja painoprinttien suunnitteluun Tärkeitä

ominaisuuksia ovat myös erilaiset värien hallintatyökalut. Monesta ohjelmistosta löytyy

erillinen kirjasto, jossa on erilaisia valmiita vaatteiden malleja tai muita yksityiskohtia,

joita voidaan muokata.

Tuotteiden erittely ja luokittelu, mikä on varsinaisesti suunnitteluohjelmisto on

hankalaa. Jokainen toimittaja on koonnut ohjelmistonsa erilaisiin moduuleihin, joita voi

hankkia erikseen tai yhdessä. Osassa ohjelmistoja suunnittelutyökalut ovat erillisinä

moduuleina ja osassa ne kuuluvat kaikki samaan pakettiin.

Tässä työssä esitellään suunnitteluohjelmistoista Lectran Kaledo tuoteperhe,

Browzwearin Vstyler-ohjelmisto ja Optitexin 3D Runway designer kokonaisuuteen

kuuluva 3D flattening-moduuli. Lectran Kaledo ei ole varsinaisesti 3D-

suunnitteluohjelmisto mutta yhdistettynä Modaris 3D Fit-ohjelmistoon se pystyy

samoihin toimintoihin kuin muut ohjelmistot. Gerberillä ei ole 3D-ohjelmistoa

vaatetuksen käyttöön mutta kuosisuunnittelu ja muut vaatetuksen 2D-maailman työkalut

löytyvät ohjelmasta Vision Fashion Studio. Gerberin 3D direct on tarkoitettu muiden

teollisuuden alojen komponenttisuunnittelun, eikä sitä voi käyttää vaatesuunniteluun.

5.1 Lectra Kaledo Style ja Kaledo 3D Trend

Lectran suunnittelutyökalujen sarja tunnetaan nimellä Kaledo Style. Tuoteperheeseen

on saatavissa kolme erilaista moduulia riippuen asiakkaan tarpeista. Kaledo Knit on

työkalu neulossuunnitteluun, Kaledo Weave kudottujen kankaiden suunnitteluun ja

Kaledo Print painokankaiden suunnitteluun. Kaledo tuoteperhettä rakennettaessa on

hyödynnetty pohjana PrimaVision- ja U4ia- ohjelmistojen parhaita puolia. Nämä

20

kummatkin ohjelmistot ovat siirtyneet Lectralle yritysostojen myötä. Kaledo yhdistää

vektori- ja pikseligrafiikkaa. Vektorigrafiikalla luotujen vaatteiden päälle pinnoitetaan

kankaan visuaalinen kuva pikseligrafiikan kuvilla. Erityisesti värien hallinta on

Kaledossa erinomainen, perustuen juuri PrimaVisionin aikaiseen pohjaan.

Värienhallinta on järjestelmä, jolla varmistetaan, että värisisältö näkyy tyydyttävästi

kaikkialla, kuten näytöllä, tulostimessa ja lopullisessa tuotteessa. Kaledon

värinhallintajärjestelmä pohjaa Pantone-värijärjestelmään

Kaledon mallistosuunnitteluun avuksi tarkoitettu erikoisuus on Kaledo

Collection ohjelmisto, jonka alle kaikki suunnittelutyökalut voidaan koota. Sen

erikoisuus on tietokantarakenne, jonka avulla malliston hallinta on entistä helpompaa.

Jos tehdään muutos painokuosin väritykseen se päivittyy automaattisesti kaikkialle

missä kyseistä kuosia on käytetty eli siis mallistokatalogeihin, tehtaan ohjeisiin,

markkinointimateriaaleihin ja kaikkiin muihin havainnollistaviin kuviin ja

dokumentteihin. Muutos on nähtävissä heti kaikkialla missä kuvaa on käytetty,

riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Kaikilla osapuolilla on ajantasainen tieto koko

ajan. Näin inhimillisten unohdusten ja muiden virheiden määrä minimoituu ja

mallistosuunnittelu nopeutuu entisestään. Suunnittelijoiden on helpompi keskittyä itse

suunnitteluun eikä tiedonsiirtomenetelmiin liittyvien ongelmien ratkomiseen.

Kaledossa on mahdollista visualisoida tekstuureja 3D-muodossa ja siinä on

joitain kolmiulotteisia piirteitä mutta ei kuitenkaan varsinaista mahdollisuutta

suunnitella kolmiulotteisesti. Kaledo 3D Trend mahdollistaa kolmiulotteisten

leikekirjojen ja portfolioiden luomisen. Sen avulla on helppo yhdistää skannattuja

materiaaleja, käsin piirrettyjä luonnoksia ja niille voidaan luoda kolmiulotteisia taustoja

kuten kuvassa 5.1. Varsinaiset 3D-työkalut ovat Modaris 3D Fit-ohjelmistossa.

Kuva 5.1. Esimerkki Kaledo Trend-ohjelmiston avulla tehdystä portfoliosta.

21

Lectra painottaa Kaledon avulla saavutettavaa ajansäästöä ja toiminnan

tehostumista ensisijaisena hyötynään. Suunnittelijoiden aikaa säästyy kun

mallistorakenne voidaan rakentaa alusta lähtien järkevästi ja oikein, jolloin tiedostot

löytyvät helposti ja nopeasti. Jos mallistossa on useita samankaltaisia tuotteita,

esimerkiksi tietyllä painokuosilla erilaisia tuotteita, näiden käsitteleminen yhtenä

kokonaisuutena helpottuu tietokantarakenteen ansiosta merkittävästi. Kaledon avulla on

mahdollista suunnitella enemmän ja jakaa luonnokset nopeasti globaaliin

toimintaympäristöön. Myös aiempien vuosien mallistoja luodessa syntyneet, sittemmin

hylätyt ideat ovat nyt käytettävissä helposti uuden malliston suunnittelun apuna.

5.2 Browzwear VStyler™

Browzwear Ltd on perustettu vuonna 1999 ja sen pääkonttori sijaitsee Tel-Avivissa

Israelissa. Yhtiön keskittyy täysin vaatetusteollisuuden tarpeisiin. VStyler:n

tuotekehityksessä on ollut alusta asti mukana erilaiset 3D-teknologian luomat

mahdollisuudet. [33]

Browzwearin Vstyler on suunnittelijan työkalu, jonka avulla suunnittelijalla on

mahdollisuus nähdä ideansa realistisena vaatteen simulaationa nopeasti ja tehokkaasti.

Ohjelmiston avulla suunnittelija voi helposti leikkiä värien ja printtien kanssa ja luoda

ideasta useita erilaisia vaihtoehtoja. Kokonaan uuden vaatteen suunnitteleminen ei

onnistu, mutta ohjelmisto sisältää kattavan kokoelman vaatteiden malleja, joita voidaan

muokata ja joihin uusia ideoita voidaan soveltaa.

VStyler:n avulla yhteistyö ostajien, toimittajien, tai jopa asiakkaan kanssa

helpottuu. Realistinen 3D-malli helpottaa valmiin tuotteen visualisointi ja mahdollistaa

kaikkien osapuolten mielipiteen kuulemisen jo tuotteen suunnittelun alkuvaiheessa.

VStyler:ssa on myös mahdollista muokata 3D-mallin kuvakulmaa helposti ja malliin

voidaan lisätä kommentteja ja korjausehdotuksia. Browzwearin VStyler-ohjelmistosta

on saatavana standard- ja professional-versiot. Professional-versiossa on paremmat

työkalut kommunikointiin ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa. Kuvassa 5.2.

nähdään kuvakaappaus ohjelmiston toiminnosta, jonka avulla voidaan havainnollistaa

kankaan printin asettumista valmiiseen vaatteeseen.

22

Kuva 5.2. Kuvakaappaus Browzwearin VStyler ohjelmistosta

5.3 Optitex C-DESIGN Fashion ja 3D Runway Designer 3D flattening

Optitex Ltd. on perustettu vuonna 1988. Sen pääkonttori on Israelissa. Yhtiö toimii

merkittävänä toimijana USA:n vaatetusalan ohjelmistomarkkinoilla. Optitexin

perusratkaisu vaatetussuunnittelijoille on nimeltään C-design Fashion. Ohjelmisto ei ole

varsinaisesti Optitexin oma tuote vaan Optitex on ollut yksi C-design Fashionin

kehittäjien yhteistyökumppaneista. [34] Ohjelmisto käyttää Corel-järjestelmän

grafiikkaydintä. Se tukee 80:tä eri tiedostomuotoa ja sisältää 18 000 valmista mallia

naisille, miehille ja lapsille sisältäen myös alusvaatteita ja uima-asuja. Suunnittelijat

voivat muokata valmiita malleja, lisätä niihin yksityiskohtia ja värittää ne haluamallaan

tavalla tai piirtää alusta asti oman mallinsa. Ohjelmiston avulla voidaan suunnitella

kudottuja kankaita ja sillä voidaan myös tehdä tarvittavat tekniset piirrokset ja

ohjeistukset sekä mallistojen koontilakanat. Myös jälleenmyyntipisteiden visuaalinen

suunnittelu onnistuu ohjelmalla. [35]

Lähimmäksi todellista kolmiulotteista vaatesuunnittelutyökalua päästään

Optitexin 3D Runway Designer ohjelmiston 3D Flattening-työkalulla. Tämän moduulin

avulla voidaan kolmiulotteisen ihmismallin päälle piirtää apuviivojen ja pisteiden avulla

varsinaisen uusi vaate. Ohjelmisto pystyy luomaan 3D-mallin päälle piirrettyjen

apuviivojen avulla 2D-kaavat, mutta tietyillä rajoituksilla. 2D-kaavat muodostuvat

mallin päälle piirrettyjen saumojen perusteella. Kun kaavat ovat valmiit, ne

viimeistellään ja ommellaan virtuaalisesti yhteen, jonka jälkeen vaate voidaan simuloida

3D-mallin päälle ja vaatteeseen voidaan simuloida kangas ja yksityiskohtia. Flattening

toiminnolla muodostetut 2D-kaavat antavat suuntaa oikeille kaavoille ja ennen tuotanto

ne täytyy tarkastuttaa ammattilaisella. Kuvassa 5.3. on kuvakaappaus Optitex 3D

Runway Designer 3D Flattening-ohjelmiston työkalusta, jonka avulla voidaan luoda

23

virtuaalimallinpäälle vaatteen kappale apuviivojen avulla. Kuvassa 5.4. nähdään 3D-

malli ohjelmistolla luodusta korsetista.

Kuva 5.3. Kuvakaappaus Optitex 3D Runway Designer 3D Flattening-ohjelmistosta

24

Kuva 5.4 Kuvakaappaus Optitex 3D Runway Designer 3D flattening ohjelmistolla luodusta korsetin 3D-mallista

Ohjelmisto luo 3D-mallin päälle apuviivojen avulla muodostetun vaatekappaleen

pintaan verkon pienistä kolmioista, jonka avulla se laskee 2D-kaavojen muodon.

Ohjelmisto soveltuu parhaiten ihonmyötäisten saumattomien vaatteiden, kuten urheilu

tai alusvaatteiden suunnitteluun. Väljyysvarojen suunnittelu ja visualisointi on tälläkin

ohjelmistolla hankalaa.

25

6 TUOTEKEHITYS- JA VISUALISOINTIOHJELMISTOT

3D-suunnittelu mahdollistaa virtuaalisten prototyyppien valmistamisen. Moniin

kysymyksiin voidaan vastata jo 3D-mallin avulla. Prototyyppien määrä vähenee

merkittävästi kun tarvittavat korjaukset voidaan tehdä jo 3D-malliin ja varsinaisia

fyysisiä protomalleja tarvitsee ideaalitapauksessa valmistaa vain yksi kappale.

Aikaavievä mallitusprosessi nopeutuu ja varsinainen tuotantoprosessi pääsee alkuun

nopeammin.

Tuotekehitys- ja visualisointiohjelmistoissa vaatteiden 3D-malleja voidaan

sovittaa kolmiulotteisen virtuaalisen mallin päälle. Näissä ohjelmissa 2D-kaavat

ommellaan virtuaalisesti yhteen, ja niitä voi sovittaa avatariksi kutsutun virtuaalisen

ihmisvartalon päälle. Virtuaalimallin mittasuhteita voi muokata ja vartaloa voi liikuttaa,

jotta nähtäisiin miten vaate istuu päälle eri asennoissa. Analysointityökalujen avulla

nähdään mistä kohti vaate kiristää vartaloa sekä muita yksityiskohtaisia tietoja

istuvuudesta. Koska vaatteiden kaavojen piirtämiseen käytetään alalla yleisesti 2D

CAD-ohjelmia, valmiiksi piirrettyjä kaavoja voidaan käyttää hyväksi 3D-

visualisoinnissa.

Perinteisin menetelmin työskenneltäessä jokaisen muutoksen jälkeen on tehtävä

uusi prototyyppi oikeista materiaaleista. Prototyyppi valmistetaan usein eri paikassa,

jopa eri maassa, kuin missä suunnittelu tapahtuu. Mallikappaleiden siirtely edestakaisin

on aika vievää ja kallista. 3D-teknologian avulla ensimmäiset prototyypit voidaan luoda

virtuaalisesti fyysisten prototyyppien sijasta. Muutosten teko käy nopeasti, tulokset

näkyvät saman tien ja prototyyppi voidaan lähettää nopeasti kaikille vaatteen

suunnitteluun osallistuville tahoille nähtäväksi.

3D-prototyyppien käyttäminen mahdollistaa myös yhteistyöskentelyn, jossa

vaatesuunnittelijat, kaavantekijät, tuotekehittäjä sekä myynti- ja markkinointitiimit

pääsevät näkemään tuotteen alusta asti. Kommunikaatio helpottuu, kun kaikki osapuolet

voivat osallistua vaatteen kehittämiseen missä tahansa tuotannon vaiheessa. Tämä

nopeuttaa ja tehostaa päätöksentekoa, ja lisäksi vaatteen lopullinen malli saadaan

valmiiksi nopeammin. Osassa 3D-ohjelmista on mukana erillinen mallien katseluun

tarkoitettu ohjelmisto. Viewer-ohjelmaksi kutsutaan järjestelmää, jolla

vaateprototyyppejä on helppo jakaa suunnitteluun osallistuvien henkilöiden kesken ja

tehdä niihin kommentteja, mutta varsinaisia muutoksia malliin sillä ei pysty tekemään.

Näistä ohjelmista kerrotaan lisää myöhemmin kappaleessa 7.2 viewer-työkalut.

26

Konkreettiset 3D-teknologian tuomat hyödyt tuotekehitys- ja visualisointityökaluilla

ovat:

• Vähemmän fyysisiä mallikappaleita.

• Mahdollisuus kokeilla eri vaihtoehtoja nopeasti ja saada kattava kokonaiskuva

• Yhteistyö ja kommunikointi kaikkien osapuolten kanssa

• Asiakas voidaan tuoda mukaan aikaisemmassa vaiheessa jolloin yhteystyö ja

kumppanuus korostuvat

• Mallistojen yhtenäisyys ja sopivuus toisiinsa parantuu

• Innovatiivisia mahdollisuuksia markkinointi- ja myyntitarkoituksiin

Matemaattiset algoritmit, liittyen kangasmateriaalien realistiseen mallintamiseen

ovat monimutkaisia. Asiaa ovat tutkineet muun muassa matemaatikot E. Cerda, L.

Mahadevan ja J. M. Pasini, joiden tutkimus julkaistiin Proceedings of the National

Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) tieteellisessä

julkaisusarjassa 2004. Heidän tutkimuksensa käsitteli painovoiman aiheuttaman

tasaisen, isotrooppisen ja elastisen materiaalin taipumisen ja laskeutumisen

simuloimista 3D-mallinnuksessa. Mitä isompi kappale on kyseessä, sitä enemmän sen

taipuminen laskoksille lisääntyy elastisuuden ja painovoiman vaikutuksesta ja sen

simuloiminen monimutkaistuu. Tutkimuksessa analysoitiin yksinkertaisia

kolmiulotteisia rakenteita, muodon reagoimista ja pysyvyyttä ja tutkijat loivat

matemaattisen mallin, jolla tilannetta voidaan simuloida tietokonegrafiikan avulla.

Tutkimusaineistossa oli myös monimutkaisempia rakenteita ja muotoja joille johdettiin

erilaisia skaalautuvuuslakeja.[36] Tutkimuksessa kehitetyt algoritmit ovat

johdonmukaisia ja perustuvat todenmukaisten kiintopisteiden asettumiseen

koetilanteissa. Tutkimuksen perusteella saatiin paljon uutta tietoa kankaiden

käyttäytymisestä ja mahdollisuuksia sen mallintamiseen erilaisissa tilanteissa.

Ohjelmistoyritysten vedotessa liikesalaisuuksiin, emme tiedä onko tutkimuksen tuloksia

oikeasti hyödynnetty vaatetusteollisuuden 3D-ohjelmistoissa.

Tässä työssä esitellään tuotekehitys- ja visualisointityökaluista Optitex 3D

Runway tuoteperhe, Lectran Modaris 3D Fit ja Browzwearin VStitcher ohjelmisto.

Gerber Technology on toiminut Browzwearin jälleenmyyjänä vuodesta 2003 ja sillä ei

ole tarjota omaa ohjelmistoa tähän tarkoitukseen.

6.1 Optitex 3D Runway Designer

Optitex 3D Runway Designer on tuoteperhe, jossa kaavoituksen ja tuotteen

visualisoinnin moduulit ovat nimeltään Optitex 3D Runway Creator for PDS , Optitex

3D Runway Creator for Modulate ja Optitex 3D Runway 3D Digitizer. Lisäksi on

saatavissa Optitex 3D Runway 3F Flattening ohjelmisto, jota esiteltiin aiemmin.

Optitex 3D Runway Creator for PDS on ohjelmiston osa, jolla kaavat voidaan

sovittaa virtuaalimallin päälle ja nähdä lopputulos simuloituna. 3D-tekniikkaa päästään

27

hyödyntämään kun kappaleen kaavoitus on saatu valmiiksi. Valmiisiin CAD-

ohjelmistossa luotuihin 2D-kaavoihin merkataan yhteen ommeltavat kohdat. Vaatteen

kappaleisiin yhdistetään kankaan kuviointitiedosto ja lopuksi kaavan kappaleet puetaan

apupisteiden avulla mallin päälle ja simuloidaan työkalun avulla laskeutuvaksi ja

pehmeäksi kankaan fysikaalisten ominaisuuksien avulla. Ohjelmisto sisältää useita

työkaluja istuvuuden analysoimiseksi. Kuvassa 6.1. nähdään kuvakaappaus Optitex 3D

Runway Creator for PDS ohjelmistosta ja sen toiminnosta, jolla kaavat simuloidaan

virtuaalimallin päälle.

Kuva 6.1 Kuvakaappaus Optitex 3D Runway Creator for PDS ohjelmistosta

Optitex 3D Runway Creator for Modulate on ohjelmiston moduli, jolla pystyy

muokkaamaan virtuaalisia mannekiineja, joiden päälle vaatteita sovitetaan.

Virtuaalimalleissa on 65 muokattavaa mittaa ja niitä voidaan muokata erilasiin

asentoihin. Käyttäjä voi luoda omiin tarkoituksiinsa sopivan mallinuken ja se on

tallettavissa myöhempää käyttöä varten.

Optitexiltä on saatavissa myös kankaan testauslaitteiston (Fabric Testing Utility),

jonka avulla voidaan testata asiakkaan omia kankaita realistista simulaatiota varten. Jos

testit tehdään huolellisesti, voidaan niiden avulla saavutetaan realistinen kuva kankaan

laskeutuvuudesta ja muista ominaisuuksista, jotka vaikuttavat 3D-simulation

todenmukaisuuteen. Yksinkertaisen laitteiston avulla voidaan korvata kalliit ja aikaa

vievät laboratoriotestit. Laitteistolla voidaan testata neljä tärkeintä parametriä, jotka

vaikuttavat Optitexin draping-algoritmiin. Testattavat fysikaaliset ominaisuudet ovat

28

kankaan taipuisuus, kitka- ja hankausominaisuudet, venyvyys ominaisuudet sekä

kiertojäykkyys.

6.2 Browzwear VStitcher

VStitcher-ohjelmiston kehityksessä on ollut mukana useita Browzwearin asiakkaita, eli

vaatetusalan yrityksiä eripuolilta maailmaa. Heidän panostaan on hyödynnetty

erityisesti kangassimulaatioita rakennettaessa ja heidän ansiostaan niin kankaiden, kuin

saumatyyppien ja muiden yksityiskohtien mallinnus on saatu todenmukaisemmaksi.

Perusidea on sama kuin muissakin ohjelmistoissa. 2D-kaavat ommellaan virtuaalisesti

yhteen ja puetaan virtuaalimallin päälle ja simuloidaan kankaaksi. Kankaan visuaalinen

ilme saadaan lisättyä malliin ja istuvuutta voidaan analysoida erilaisilla työkaluilla.

Ohjelmistossa on valittavana 13 erilaista virtuaalimallia. Virtuaalimalli voidaan

valita iän, sukupuolen, tai poseerausasennon mukaan. Ihon väriksi on valittavana 29

erilaista vaihtoehtoa ja hiustyylejä on 35 erilaista. Ohjelmiston avulla voidaan mallintaa

myös äitiysvaatteita, sillä virtuaalimallia voidaan muokata esittämään raskauden eri

vaiheita. Lisäpalveluna Browzwear voi myös luoda asiakkaalle oman virtuaalimallin

vastaamaan asiakkaan tarpeita sekä mallintaa tarvittavia asusteita kuten hattuja,

silmälaseja tai kenkiä tai kokonaisen virtuaaliympäristön ja luoda animaatioita

virtuaalista muotinäytöstä varten. Ohjelmistossa on myös monia työkaluja, joiden avulla

eri osapuolet voivat kommentoida 3D-malleja. Kuvassa 6.2. nähdään kuvakaappaus

kommentointityökalusta

29

Kuva 6.2. Kuvakaappaus, jossa näkyy lisättyjä kommentteja 3D malliin.

VStitcher sisältää 100 erilaista valmista vaatetta, joita käyttäjä voi muokata. Sen

mukana tulee kattava kangaskirjasto kankaan fysikaalisten ominaisuuksien simulointia

varten ja useita erilaisia valmiita tekstuureja kankaiden pinnan, saumojen ja

yksityiskohtien visualisoimiseksi. Kankaan laskeutuvuuden ja muotoutumisen

simulaatio perustuu monimutkaiseen matemaattiseen ja fysikaaliseen algoritmiin, jonka

tarkemmasta sisällöstä ei anneta tietoja liikesalaisuuteen vedoten.

VStitcher-ohjelmistossa on mahdollisuus muokata ja tallentaa tiettyjä haluttuja

kuvakulmia. Tällöin on mahdollista vaihtaa kuvakulmaa nopeasti tallennettuun

kuvakulmaan tai tiettyyn kulmaan ja samalla säilyttää zoomauksen taso. Näin ollen

voidaan helposti tarkastella kaikkia vaihtoehtoja samankokoisina ja samasta

kuvakulmasta helposti ja yksinkertaisesti.

VStitcher-ohjelmisto sisältää yksinkertaiset työkalut kaavojen luontiin, mutta

kehittyneitä kaavanmuokkaustyökaluja ohjelmistossa ei ole. Gerber on toiminut

Browzwear VStitcher-ohjelmiston jälleenmyyjänä vuodesta 2003 lähtien ja yhtiöt ovat

tehneet tiivistä yhteistyötä. Ohjelmisto on suoraan yhteensopiva Gerberin Accumark

kaavoitusohjelmiston kanssa ja Gerber tarjoaa myynnin lisäksi tukipalveluita

ohjelmiston käyttöön. Myös yleisen DXF-muodon kaavat voidaan tuoda ohjelmaan.

Myös VStitcher ohjelmistoon on saatavissa oma kangastestausjärjestelmä, jonka

avulla kirjastoon voidaan lisätä asiakkaan omia kankaita. VStitcher lupailee sijoitetun

pääoman maksavan itsensä takaisin jopa vuodessa, riippuen tietenkin asiakkaan

30

malliston laajuudesta ja monimuotoisuudesta ja siitä kuinka paljon tuotekehitystiimissä

on henkilöitä ja montako lisenssiä hankitaan. VStitcher nostaa kankaan paksuuden

simuloinnin omaksi myyntivaltikseen ja painottaa, että myös vaatteen sisäpuolen

visualisoiminen on mahdollista. Tämän ominaisuuden avulla voidaan vaatteeseen

kiinnittää brändimerkit, kokomerkinnät, pesuohjelaput ja muut sisäpuolen

yksityiskohdat.

6.3 Lectra Modaris 3D Fit

Pääperiaatteiltaan Lectran Modaris 3D Fit on samankaltainen kuin aiemmin esitellyt

ohjelmistot. Modaris 2D -kaavoitusohjelma yhdessä Modaris 3D Fit -virtuaalisovitus- ja

visualisointiohjelman kanssa mahdollistavat todellisen kokoisen vaatteen

virtuaalisovituksen kolmiulotteiselle mannekiinille. Mannekiini voidaan muokata

vastaamaan haluttuja vartalonmuotoja ja mittoja. Kuvassa 6.3. näkyy Modaris 3D Fit

ohjelmiston vaatteen istuvuuden analysointityökaluja.

Kuva 6.3. Kuvakaappauksia Modaris 3D Fit-ohjelmiston istuvuuden

analysointityökaluista

Lectra on tehnyt yhteistyösopimuksen [TC]²:n kanssa, joka on yksi johtavista teknologia

toimijoista vaatetuksen ja muiden pehmeitä materiaaleja hyödyntävien teollisuuden

alojen saralla. [TC]² on keskittynyt tuotantoketjun parantamiseen erilaisten teknologia

sovellusten avulla. Yhteistyön avulla pyritään kehittämään entistä parempia räätälöityjä

virtuaalimalleja ja parannetaan 3D-vartaloskannereiden antaman tiedon hyödyntämistä,

jotka kummatkin kuuluvat [TC]²:n ydinosaamiseen.

31

6.4 Ohjelmistojen yhtäläisyydet ja eroavaisuudet

Kaikki tässä työssä esitellyt virtuaalisovitusohjelmistot toimivat samalla

perusperiaatteella. Erovaisuuksia tulee lähinnä työkalujen ja ominaisuuksien

paketoinnissa. Joissain ohjelmistoissa suunnittelutyökalut, kuten värienhallinta ja

printtien suunnitteluun tarvittavat työkalut, ovat erillisinä moduuleina eri nimellä,

osassa ne on yhdistetty virtuaalisovitusohjelmaan. Myös kaavoitustyökalujen määrä

vaihtelee. Varsinaisesti virtuaalisovitusohjelmistot eivät ole kaavoitusohjelmia, joten

ammattimaiseen kaavoittamiseen ne sellaisinaan eivät sovellu, vaan siihen tarvitaan

erillinen ohjelma. Myös virtuaalimannekiinien ulkomuodoissa, asennoissa, mittojen ja

vartalon muotojen muokkautuvuudessa ja tarkasteltavissa kuvakulmissa on eroja.

Se miten hyvin ohjelmisto kykenee simuloimaan kankaan venyvyys- ja

paksuusominaisuuksia on mahdotonta arvioida ulkopuolisena. Jokaisella vaatetusalan

yrityksellä on jokaiselle malliston vaatteelle oma kangasmateriaali ja se onko simulointi

todenmukainen voidaan nähdä vasta, kun varsinainen fyysinen mallikappale on

valmistettu. Samoin se, miten ohjelmiston analyysityökalut toimivat on mahdollista

arvioida vasta kun mallikappale on sovitettu aidon mallin päälle. Realistisuus riippuu

siis tuotteesta ja jonkun yrityksen tuotteille sopii parhaiten tietty ohjelmisto ja jonkun

toisen yrityksen tuotteille soveltuu parhaimmin joku muu ohjelmisto. Todellisessa

käytössä ohjelmistoja voi myös jossain määrin opettaa ja kun käyttäjä muutaman

testituotteen jälkeen pääse sinuiksi ohjelmiston kanssa, on siitä mahdollista saada

enemmän hyötyä irti.

32

7 MARKKINOINTIIN JA VISUAALISEEN ESITTÄMISEEN TARKOITETUT OHJELMISTOT

Vaatetusalan yritykset tuottavat yleensä vähintään kaksi mallistoa vuodessa, ja myös

uutta markkinointimateriaalia on tuotettava yhtä usein. Kun vaatteiden matka

suunnittelupöydältä kauppojen hyllyyn nopeutuu, markkinointimateriaali on myös

saatava valmiiksi nopeammin. Realistisen 3D-mallinnuksen ansiosta kaikkia tuotteita ei

ole enää pakko valokuvata markkinointimateriaaleihin vaan osa kuvista saadaan

tuotekehityksen ”sivutuotteena”.

Kaavoja muokattaessa, muutosten vaikutukset voidaan nähdä heti 3D-mallina.

Ohjelmista pystytän myös jakamaan kuvia suunnitteluun osallistuvien henkilöiden kesken.

Eri osapuolet voivat lisätä kuviin tarvittavia kommentteja. Jokainen osapuoli ei siis tarvitse

kallista lisenssiä kuvan muokkausominaisuuksineen. Myynti- ja markkinointitiimi pääsee

näin näkemään tuotteet jo ennen mallikappaleiden valmistumista ja suunnittelemaan

omia toimiaan ennakkoon. Markkinoinnin näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että

markkinoinnin suunnittelu voidaan aloittaa aiemmassa vaiheessa.[37] Kommunikaatio

helpottuu, puhutaan varmasti samasta asiasta, kun kaikki osapuolet näkevät tuotteen

edessään.

Yritysten välisessä viestinnässä 3D-mallit toimivat luonnollisena osana erilaissa

multimediaesityksissä. Osalla 3D-ohjelmistoista on mahdollista luoda jopa virtuaalinen

muotinäytös mallistosta. Tällöin mallisto voidaan esitellä myyntitiimille tai jopa

asiakkaille ennen sen valmistumista ja menekkiä pystytään ennakoimaan jo ennen kuin

vaatteesta on tehty yhtään fyysistä protomallia.

7.1 3D-mallinnuksen tarjomat mahdollisuudet internetkaupassa

Itellan tekemän tutkimuksen mukaan verkko-ostaminen on yhä arkisempaa ja

monipuolisempaa. Kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 2008 yli 14 000 internetin

käyttäjää, joista 90 prosentilla oli jo kokemusta ostamisesta internetin kautta. Lähes

kaikki netinkäyttäjät ovat joskus ostaneet verkosta jotain. Vain 3 % tutkimukseen

vastanneista ilmoitti, ettei ollut koskaan ostanut internetin kautta mitään. Säännöllisesti,

vähintään kuukausittain, arvioi ostavansa verkosta 46 % eli lähes puolet Itellan kyselyyn

vastanneista. [27] Verkko-ostamisen arkipäiväistymisestä kertovat verkkokaupan arvon

voimakas euromääräinen kasvu ja verkon kautta ostettavien tuotteiden ja palvelujen

monipuolistuminen.

33

Vaatteiden ostaminen verkkokaupasta jakoi suomalaisten mielipiteet. Moni piti

kuitenkin kätevänä esimerkiksi lastenvaatteiden ja perusvaatteiden ostamista internetin

kautta. ”Nettikaupan suunnittelussa täytyy siis ottaa huomioon ihmisten tarve hypistellä

ja tutkiskella tuotetta ja verkkokaupan ovi käy myös paremmin, jos tuotteista on

saatavissa runsaasti kuvia ja tuoteinformaatiota”. kiteyttää verkkokauppapalveluiden

johtaja Leena Poutanen Itellasta. [30] Tähän haasteeseen voidaan vaatteiden osalta

vastata osittain 3D-teknologian avulla. 3D-mallinnuksen avulla vaatteesta saa selkeän

kokonaiskuvan, kun vaatetta pääsee pyörittämän ympäri ja tarkastelemaan eri

kuvakulmista ja vaikka kurkistamaan 3D-mallin sisälle.

Kehittämällä verkkokauppaa 3D-mallien avulla voidaan myös vähentää kalliita

palautuksia. Verkkokauppaa koskevat etäkaupan säännökset, joiden perusteella

kuluttajalla on 14 vuorokauden palautusoikeus. Smilehouse yrityksen tekemän

tutkimuksen mukaan 54 % verkkokaupan asiakkaista on palauttanut verkon kautta

ostamiaan tuotteita.[31] Virtuaalisovituksen avulla voidaan edistää oikean koon valintaa

ja auttaa asiakasta hahmottamaan sopiiko vaate hänelle. 3D-mallista saatava

kokonaiskuva tuotteesta vähentää erilaisten väärinkäsityksien mahdollisuutta.

7.2 Viewer-työkalut

Digitaalisessa markkinoinnissa pitää ottaa huomioon markkinoinnin perusasioiden

lisäksi myös teknisiä asioita kuten yhtäläinen toimivuus eri käyttöliittymillä, erilaisilla

päätelaitteilla, ja ohjelmistoilla. Viewer-ohjelmistolla tarkoitetaan ohjelmistotyökalua, jolla

voidaan katsella 3D-ohjelmalla luotua mallia. Viewer-ohjelma mahdollistaa ainoastaan

mallin katselemisen ja kommentoimisen. Sen avulla ei voi tehdä muutoksia malliin.

Käyttöliittymä on yleensä yksinkertainen, jolloin aiempaa kokemusta CAD-ohjelmiston

käytöstä ei tarvita. Viewer työkalun ansiosta ei ole tarvetta ostaa kalliita

ohjelmistolisenssejä kaikille osapuolille vaan kuvien katseleminen onnistuu helposti ja

vaivattomasti opettelematta 3D-ohjelmiston varsinaisia toimintoja.

Browzwear Cme tarjoaa viewer-työkalun lisäksi kokonaisratkaisun

internetkauppaa varten. Ohjelmistolla voidaan rakentaa HTML-pohjaisia katalogeja

tarjolla olevista tuotteista ja potentiaalinen ostaja voi rakentaa virtuaalisen mallinuken

omilla mitoillaan ja muilla ominaispiirteillään ihon väristä hiuksiin. Ohjelma

mahdollistaa myös kommentoinnin asiakkaiden kesken. Virtuaalisesti sovitetusta

vaatteesta saa kuvan jonka voidaan jakaa ystävien kesken ja saada näin palautetta

mahdollisesta hankinnasta. Tämän interaktiivisuuden toivotaan vetoavan erityisesti

nuorisoon, joka on tottunut käyttämään sosiaalisia medioita. Cme-katseluohjelmisto on

ladattavissa ilmaiseksi internetistä. Browzwear tarjoaa kuitenkin yrityksille

konsultointia verkkokaupankäyntiin liittyen ja ratkaisut verkkokaupan perustamisen

avuksi ovat maksullisia. Konsultointipalvelut räätälöidään erikseen jokaisen asiakkaan

käyttötarkoitukseen sopeutuvaksi.

Optitexin VStitcher 3D-kokonaisuuttta on kehitetty alusta lähtien

internetpohjaisia ratkaisuja silmällä pitäen. Tiedostojen jakaminen tuotekehitystiimin

34

kesken onnistuu internetpohjaisella VStitcher Viewer-työkalulla, jonka avulla 3D-mallit

ovat myös helposti hyödynnettävissä markkinoinnissa ja internetissä tapahtuvassa

kaupanteossa. Optitex ei kuitenkaan tarjoa yhtä kattavaa kokonaispakettia verkkokappaa

varten kuin Browzwear. Myös Lectralta on saatavissa kuvien katselun mahdollistava

viewer-työkalu.

35

8 EDELLYTYKSIÄ UUSIEN OHJELMISTOJEN KÄYTTÖÖNOTTOON

Tekstiili- ja vaatetusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden keski-ikä on hieman muuta

teollisuutta korkeampi.[38] Tämä saattaa tuoda lisää haasteita uuden teknologian

käyttöönottoon. Finatex ry:n vuodelta 2009 kokoama tilastokirjan mukaan

toimihenkilöitä on eniten ikäryhmässä 45–49 vuotta ja vaatetustyöntekijöitä ikäryhmissä

50–54-vuotiaat ja 55–59-vuotiaat.[39] Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijöiden

ikäjakauma näkyy kuvasta 8.1.

Kuva 8.1 Tekstiili ja vaatetusteollisuuden työntekijöiden ikäjakauma.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ikääntyvät eivät yksiselitteisesti vastusta uutta

teknologiaa tai muutosta ylipäänsä, mutta heiltä puuttuu usein itsetuntoa ja taitoa käyttää

sitä. [40, s.150] Itsetunnon puute ja taitojen epäily näkyy helposti negatiiviseksi tulkittavana

asenteena. Ikääntyvät eivät myöskään välttämättä ole yhtä kiinnostuneita uudesta

teknologiasta samalla lailla kuin nuoremmat.

Osalla vanhempaa väestöä arvot ja käsitys asioiden tärkeysjärjestyksestä ovat

erilaisia kuin nuorten ja keski-ikäisten. Ikääntyvien asenteisiin tietotekniikkaa kohtaan

voi vaikuttaa myös sosiaalinen ympäristö. Työympäristössä on saatettu ajatella, etteivät

ikääntyvät osaa käyttää teknologiaa ja heitä ei ole viitsitty kouluttaa sen käyttöön. Heitä

36

on saatettu jopa korvata uudella teknologialla, jolloin heille on jäänyt hyvin negatiivinen

kuva teknologiasta. [40, s.27]

Työelämässä mukana olevia ihmisiä ei voida varsinaisesti lukea ikääntyvien

ihmisten joukkoon, mutta samankaltaisia haasteita on havaittavissa. Erityisesti

asennepuolella on havaittavissa sitä enemmän ongelmia, mitä vanhemmasta

työntekijästä on kyse. Uuteen teknologiaan varautuneesti suhtautuvia on enemmän keski-

ikäisissä kuin nuorten keskuudessa. Nuoret ovat varttuneet tietokoneiden valtaamassa

ympäristössä, eivätkä he pelkää kokeilla uusia ohjelmistoja tai tietokoneen rikkoutumista

käyttäjän virheen takia. Helsingin kaupungin opetusviraston vuonna 2000 päättyneessä Ikä-

ja tietotekniikka – projektissa on havaittu kuitenkin selviä eroja nuorten ja vanhempien

työntekijöiden suhtautumisessa tietotekniikkaan. Yleensä nuoret kokivat tietotekniikan

positiiviseksi ja uskoivat sen rikastuttavan työntekoa. Vanhempien kohdalla tilanne oli

pääosin vastakkainen. Tyypillisiä tietotekniikkaan liittyviä ongelmia heidän mielestään

olivat termien ymmärtäminen ja tietojen saanti käsikirjoista.[41, s.19, 37–38]

”Nykypäivän vaatetusteollisuus onkin nopeasti muuttumassa työvoimavaltaisesta ja

mekaniikaltaan yksinkertaisesta pääomavaltaiseksi, nykyajan kehittyvää teknologiaa

hyödyntäväksi toiminnaksi, joka poikkeaa suuresti käsityömaisesta valmistuksesta”

kertoo Minna Kaipainen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä julkaisussa Ken

tilauspukua käyttää, hän herrasmieheltä näyttää. [42] Kaipainen perustaa

näkemyksensä yleisen kehityksen lisäksi myös Opetusministeriön vuoden 2007

tutkimukseen, jossa on selvitetty koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2012. Sen

mukaan työllisyydeltään pieneneviä teollisuuden ammattiryhmiä ovat tekstiili-,

vaatetus- ja nahkatyön sekä elintarviketyön työntekijäammatit. Työn painopiste on

siirtynyt ja siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän työn tekemisestä suunnitteluun,

kommunikointiin ja valvontaan. Tämä edellyttää alan työntekijöiltä teknologian

jatkuvaa seuraamista ja ennen kaikkea kykyä oppia ja omaksua uutta.

Tekstiili ja vaatetusteollisuus ry Finatexin julkaiseman Tilastotietoa tekstiili- ja

vaatetusteollisuudesta 2009-kirjan kaaviosta nähdään, että työn tuottavuus tekstiili- ja

vaatetusaloilla on noussut hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Muihin teollisuuden aloihin

verrattuna vaatetusteollisuus on kuitenkin reilusti jäljessä. Tarkemmin katseltuna

vuoden 2005 jälkeen nousu on ollut johdonmukaista ja selkeää.[39] CAD-ohjelmistojen

osalta tilasto on tulkittavissa siten, että alan suurin murros on viimein ohi ja toimintoja

on pystytty tehostamaan. Tiedonkulku, tietojärjestelmät ja muut globalisaation tuomat

haasteet on saatu ratkaistua ja tuotantoketju toimivaksi. Finatexin Tilastotietoa tekstiili-

ja vaatetusteollisuudesta 2009- kirjan mukaan työn tuottavuuden kehitys 2000-luvulla

on nähtävissä kuvassa 8.2.

37

Kuva 8.2. Vaatetusteollisuuden ja muiden teollisuuden alojen työntelijöiden

työntuottavuuden kehitys.

Samaisesta Tilastotietoa tekstiili- ja vaatetusteollisuudesta 2009 julkaisusta

nähdään myös että investointien määrä on pudonnut 2000-luvun alkupuolella ja

kääntynyt sitten pienoiseen kasvuun. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 investoinnit ovat

euromääräisesti pudonneet puoleen. Vuonna 2007 vaatetusalan investointien määrä oli 6

miljardia euroa ja vuoteen 2008 mennessä määrä oli pudonnut 3 miljardiin euroon. [36]

Tuotannon siirtyessä ulkomaille kalliita laiteinvestointeja ei tehdä enää kuten joskus

aikaisemmin. Nyt olisi kuitenkin aika panostaa tietoteknisiin ratkaisuihin ja nähdä niistä

saatavat selkeät edut. Monessa yrityksessä on valloillaan liian vanhakantainen

näkökulma, ettei tietokoneohjelmisto ole kannattava sijoitus, eikä sen tuottavuutta kyetä

näkemään. Etujen konkreettinen hahmottaminen on monille vaikeaa. Vaatiikin

tietynlaista avarakatseisuutta alkaa suuren murroksen jälkeen edes miettimään kalliita

ohjelmistoinvestointeja. Investointien euromääräiset muutokset vuosien 1997 -2007

välillä on nähtävissä taulukosta 8.3.

38

Kuva 8.3. Vaatetusteollisuuden investoinnit vuosia 1997-2007

8.1 Vaatimukset tietokoneilta

Piirrepohjaisissa mallinnusohjelmissa on mahdollista muuttaa yhtä tuotteen mittaa tai

muuta määrettä ja ohjelma muuttaa automaattisesti kaikkia mittoja, jotka riippuvat

muutetusta arvosta. Tämä parametrisoitu prosessi, jonka avulla muutokset voidaan

havainnollistaa nopeasti 3D-malliin, vaatii tiekoneelta laskentatehoa. Vanhentuneella tai

muuten vääränlaisella koneella menetetään nopeusetu ja saatetaan saada koko

järjestelmä sekaisin. Mikäli yhdellä tiimin jäsenellä on tehokas tietokone, jossa on suuri

näyttö ja toisella vanha huonotehoinen tietokone ja pieni näyttö, voi järjestelmästä saatavat

hyödyt vääristyä. Tällaisessa tapauksessa kaikkia etuja ei saavuteta.

Laitevaatimusten määrittäminen on vaikeaa, sillä avainasemassa olevat

toimivuusvaatimukset, eroavat ohjelmistojen välillä. Vaikkakin prosessorinopeudella on

suuri merkitys laitteiston suorituskykyyn, myös muut tekijät vaikuttavat siihen.

Esimerkiksi kovalevyn tyyppi ja nopeus, muistin nopeus, näytönohjain ja väylänopeudet

vaikuttavat koneen suoritustehoon. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että mitä

nopeampi prosessori, sitä parempi suorituskyky. Laitteistoja ei voida kuitenkaan

39

suoraan vertailla, jos niiden rakenne ei ole muilta osin sama. Ohjelmistoyritykset

ilmoittavat ohjelmistojen toimivuudelle minimivaatimusten lisäksi myös ihanteellisen

toimivuuden takaavat minimivaatimukset. Yksinkertaistettu taulukko eri valmistajien

3D-ohjelmistojen laitteistovaatimuksista näkyy taulukosta 8.1.

Lectra Optitex Browzwear

Näytönohjain: Ge-Force 8600 512MB

VGA Card

128MB, Nvidia 6800,

ATI 9600, 9800

Muisti: 512 Mb 2Gb 512 Mb

Prosessori: Pentium IV, 2 GHz

Core 2 Duo E8400

3.0GHz, 1333Mhz FSB

6MB Cache Intel, AMD

tai vastaava

Pentium 4, 3 GHz

Kiintolevyn vapaa

levytila: 2 GB

250 GByte hard disk

(asennus vaatii noin.

400 MB)

2 GB

Käyttöjärjestelmä: Windows XP, Windows

Vista, Windows 7

Windows XP, Windows

Vista, Windows 7

Windows XP, Windows

Vista

Taulukko 8.1. Ohjelmistovalmistajien ilmoittamat laitteistovaatimukset

Valmistajan ilmoittamat laitteistovaatimukset ovat kaikissa ohjelmistoissa hyvin

samankaltaisia. Vapaan levytilan tarpeen erot selittynevät esimerkki- ja

käyttöohjetiedostojen sekä kangaskirjastojen laajuudella. Useimmat 3D CAD-

järjestelmät vaativat paljon muistia. Muistin määrä onkin yksi tärkeimmistä ohjelmiston

toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jos 3D CAD -järjestelmältä loppuu muisti,

suorituskyky heikkenee huomattavasti. Kiintolevyn käyttäminen on huomattavasti

hitaampaa kuin muistin. Kiintolevyn ohjaimen lyhyitä luku- ja kirjoitusaikoja

hyödyntämällä voit nopeuttaa CAD-ohjelmiston muistiin lukemista. Nopeat levyt ja

ohjaimet optimoivat myös tietojen lukemista ja kirjoittamista, mikä tekee niistäkin

tärkeitä. Vaikka prosessori olisi mahdollisimman nopea ja muistia riittävästi, voi

riittämätön näytönohjain johtaa hitaaseen virkistystaajuuteen ja näytön nykimiseen. [2]

8.1.1 Yhteensopivat tiedostomuodot

CAD-järjestelmällä suunniteltujen tuotteiden tuotantoon siirtäminen edellyttää

siirtoformaattia, jotta CAM-järjestelmä ymmärtäisi kuvia. CAD-ohjelmistojen

yleistyessä 1990-luvulla AutoCAD nousi markkinajohtajaksi. Ohjelmiston DXF-

40

siirtoformaatista tuli nopeasti standardin omainen yleinen käytäntö. Useimmat CAM-

järjestelmät pystyvät lukemaan DXF-muotoa ja näin ollen suunnitelmat voidaan siirtää

helposti toteutusvaiheeseen.

Vaatetusalalla käytettävien tiedostomuotojen kirjo on ollut runsasta ja jokaisella

valmistajalla on oma tiedostomuotonsa. Tällöin CAD- ja CAM-järjestelmien tuottamaa

tietoa ei voida jouhevasti siirtää järjestelmästä toiseen, koska kaikki CAD-ohjelmistot

eivät tue toistensa tiedostomuotoja. Valmistajat ovat halunneet pitää omat

tiedostomuotonsa, jotta järjestelmästä toiseen siirtyminen pysyisi hankalana ja näin

ollen kilpailijan tuotteiden käyttöönottaminen olisi epätodennäköisempää. Vastaava

ilmiö on myös 3D-mallinnusohjelmissa. Mikäli universaali formaatti kehitettäisiin,

asiakkaat eivät olisi enää niin riippuvaisia saman valmistajan kokonaisratkaisuista ja

yksittäisen ohjelmiston vaihto kilpailevaan tuotteeseen olisi helpompaa.

DXF AAMA on 2D-tiedostomuoto, joka on kehitetty tekstiili- ja

vaatetusteollisuuden tarpeisiin. Tavallinen DXF-tiedostomuoto ei osaa tallentaa kaikkea

automaattileikkurin tarvitsemaa tietoa, eikä se osaa eritellä eri viivatyyppejä.

Automaattisen leikkuujärjestelmän pitää tietää, mitkä kuvan viivoista ovat terän

leikkuuviivoja, mitkä kohdistusmerkkejä ja mitkä kynällä piirrettäviä apuviivoja. DXF

AAMA tiedostomuodossa nämä eri viivatyypit on tallennettu eri kerroksille kuvassa.

Kerrokselle yksi tallennetaan kaikki terällä leikattavat viivat, jotta leikkuri ymmärtää

leikata ne. Kerrokselle 4 tallennetaan hakkimerkit ja kerrokselle 8 kynämerkit.

Taulukosta 8.2. näkee DXF AAMA-tiedostomuodon eri kerrosten viivatyypit.

Layer number Alternative Layer Name Tool

1 CUT, OUTLINE Rotary Blade

4 NOTCH Notch or drag blade

8 DRAW, INK Marker tool

9 STRIPE Grid or Stripe reference

10 MARKER Marker or Plaid reference

11 INTCUT Rotary or drag blade

12 DRILL Drill punch

15 TEXT Annotations

29 TEXT Marker

26 REF Reference

Taulukko 8.2. DXF AAMA tiedostotyypin eri kerrosten viivatyypit [43]

41

Samankaltaisia ongelmia tiedostomuotojen suhteen on myös 3D-ohjelmistoissa.

Viime vuosina yleinen avoimuus on kuitenkin lisääntynyt ja yhteistyö valmistajien

välillä on kasvanut. On tehty suunnitelmia ja tutkimuksia yleisen 3D-tiedostomuodon

kehittämiseksi. Suomessa VTT on jo vuonna 2006 tutkinut yhdessä yritysten ja

yhteisöjen kanssa yleisen tiedonsiirtoformaatin käyttöä. Mikäli teknologia saataisiin

ulotettua läpi koko suunnittelu-valmistus -ketjun, läpimenoajat saattaisivat nopeutua

jopa 30-70 %. Hankkeen perusajatus on liittää tuotemalliin tarvittava tieto niin yleisessä

muodossa, että erillisiä vienti- ja tuonti- tai käännöstyökaluja ei enää tarvittaisi. [44]

Vaatetusteollisuudelle tarkoitetuissa ohjelmistoissa tämän kaltainen avoimempi

ajatusmalli ei ole vielä ajankohtainen. DXF AAMA-tiedostotyyppi ratkaisee alalle

ominaisen ongelman eikä 3D-tiedostoja sellaisenaan ole tarve liittää CAM-järjestelmiin.

42

8.2 Ohjelmistojen käyttöön tarvittava koulutus

3D-teknologiaan siirryttäessä täytyy panostaa henkilöstön koulutukseen. Riippuen

lähtötasosta koulutusta tarvitaan jotta ohjelmistosta saataisiin maksimaalinen hyöty irti.

Esimerkkinä peruskoulutuspaketeista voidaan mainita vaikka Browzwearin

peruskoulutusohjelma VStitcherin ohjelmistoon. Se koostuu kahdesta osasta, joista

ensimmäinen kestää viisi päivää ja on mahdollista suorittaa etänä WebEx-seminaarin eli

reaaliaikaisen verkkotapaamisen avulla. Ensimmäisessä osassa käydään läpi ohjelmiston

ominaisuudet ja toiminnot. Toinen osa koostuu käytännön harjoituksista. Koulutus

pidetään asiakkaan tiloissa räätälöitynä koulutuksena ja siinä pyritään hyödyntämään

asiakasyrityksen tuotteita harjoitusmateriaalina ja tekemään yksi tuote valmiiksi alusta

loppuun asti. Tämä käytännön harjoitusosuus kestää kolme päivää. Tämän

peruskoulutuksen jälkeen on saatavissa lisäkoulutusta. Tämän lisäksi on saatavissa

erikseen muutaman tunnin viewer-koulutus niille, joiden työnkuvaan kuuluu ainoastaan

3D-tuotteiden katselu ja kommentointi. Browzwearin mukaan ohjelmiston

kokonaisvaltaisen käytön omaksumiseen kuluu aikaa noin kolme kuukautta.

Ohjelmistoyritykset tarjoavat koulutusta monessa eri muodossa. Standardoitujen

peruskurssien lisäksi voidaan suunnitella räätälöityä asiakaskohtaista koulutusta, Web-

seminaareja tai videokoulutusta. Myös erilaiset internet-selaimen välityksellä

suoritettavat verkkokurssit, jotka suoritetaan omaan tahtiin ilman ohjausta, ovat

yleistyneet. Yritykset tarjoavat myös puhelintukipalveluita, jos ohjelmiston käytön

kanssa ilmenee ongelmia.

On valittava tarkkaan, ketkä yrityksen henkilöstöstä valitaan käyttöönoton

aloittajiksi. On myös analysoitava objektiivisesti, ketkä suunnittelijat sopivat

ammattitaidoiltaan ja motivaatioltaan parhaiten ensimmäisiksi käyttäjiksi.

Ensimmäisiltä käyttäjiltä voidaan odottaa kunnianhimoa, innovatiivisuutta ja valmiutta

vastaanottaa uusia haasteita. Heille on myös järjestettävä uuden teknologian

omaksumiseen tarvittava aika ja jätettävä normaalit päivärutiinit vähemmälle.

Ensimmäiset käyttäjät ovat todennäköisesti osaajia, jotka auttavat siirtymävaiheessa ja

joilta tulevaisuudessa tullaan kysymään ohjeita ongelmatilanteissa.[45]

On yleistä, että suurimmat vaikeudet 3D-teknologian omaksumisessa ovat samoja

kuin kaikissa CAD-ohjelmistojen opiskelussa ja liittyvät koulutettavien asenteeseen.

Valitettava asennevamma uuden opettelua kohtaan on tosiasia joidenkin koulutettavien

tapauksessa ja sen korjaaminen vaatii kouluttajalta paljon luovuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Monesti nämä henkilöt on koulutettavien vanhemmasta päästä ja on aistitavissa, että he

konkreettisesti vain odottelevat eläkkeelle pääsyään. Motivaatio työn tekemiseen ja

ammattitaidon kehittämiseen on kateissa. Onneksi näiden vaikeiden tapausten määrä on

pieni ja koko ajan vähenemään päin. Todellisuudessa he eivät osaa hahmottaa, mitä

kaikkea tietojärjestelmien ja ohjelmistojen avulla voitaisiin tehdä. Asiat tuntuvat

vaikeammilta eikä helpommilta, joten on ymmärtävää, ettei kiinnostusta uusien

tekniikoiden opetteluun ole.

43

Joskus 3D-mallien hahmottaminen on joillekin ihmisille aluksi vaikeampaa kuin

toisille. Joskus koulutettavat eivät osaa kääntää mallia vaan aluksi yritetään kurkata

mallin taakse kääntämällä päätä ja näyttöä. Tämä on kuitenkin helposti korjattavissa ja

poistuu itsestään kunhan silmät tottuvat ja mallin kääntelemiseen tarkoitetut työkalut

tulevat tutuiksi.

44

9 CASE: 3D-OHJELMISTON AVULLA SAAVUTETUT HYÖDYT (MODARIS 3D FIT JA KAPPAHL)

Ruotsalainen KappAhl on käyttänyt Lectran ohjelmistoja vuodesta 1993. KappAhlilla

on lähes 350 myymälää Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Puolassa ja Tsekin tasavallassa.

Myymälöiden lisäksi tuotannollisia asioita hoitavia pienempiä toimistoja on Liettuassa,

Turkissa, Intiassa, Bangladeshissa Hongkongissa ja Kiinassa. KappAhl myy naisten-,

miesten- ja lasten vaatteita sekä sisä- että ulkokäyttöön. Valikoimiin kuuluu myös alus-

ja yöasuja. KappAhlilla on globaalisti noin 4 300 työntekijää ja se teki viime

tilikaudella liikevoittoa 525 miljoonaa ruotsin kruunua.[46]

Modaris kaavoitus-ohjelmisto otettiin KappAhlissa käyttöön heti sen ilmestyttyä

1996 ja 2006 yritys alkoi hyödyntää Modaris 3D Fit-ohjelmistoa, vaikka ohjelmisto

julkaistiin virallisesti vasta helmikuussa 2007. Tätä ennen KappAhl oli mukana myös

Modaris 3D Fit:n tuotekehitystyössä. Yrityksen panos erityisesti kangassimulaatioiden

kehityksessä, kankaan ominaisuuksien totuuden mukaisessa mallintamisessa ja

analysointityökalujen kehittämisessä on ollut tärkeä.

Tällä hetkellä KappAhlilla 13 teknikkoa, jotka tekevät töitä mittojen, vaatteiden

istuvuuden ja kaavoituksen parissa. He käyttävät päivittäin hyödykseen Modaris 3D

Fit:ä. Kuten aiemminkin kaavat luodaan Modaris ohjelmistossa mallisuunnittelijoiden

piirrosten pohjalta. ”Valmiit kaavat simuloidaan Modaris 3D Fit ohjelmistolla ja

pystymme tutkimaan vaatteen ulkomuotoa ja miten se istuu virtuaalimallin päälle.

Voimme helposti muuttaa mallia jos on tarpeen. Saumojen paikkaa voidaan muuttaa ja

helmaan voidaan lisätä pituutta tai vähentää sitä. Tämän jälkeen näytämme kuvan

suunnittelijoille tai ostajille ja he voivat antaa palautetta enne ensimmäisen prototyypin

valmistamista. Mahdollisuus tehdä muutoksia jo ennen varsinaisen protomallikappaleen

valmistumista, on nopeuttanut prosessiamme valtavasti.” Kertoo Lotta Silow, joka

toimii KappAhlilla tuotannon teknisenä koordinaattorina. [47]

KappAhl testasi Modaris 3D Fit:ä aluksi muutamilla vaatteilla. Valituilla

tuotteille he rakensivat virtuaaliset prototyypit, tekivät tarvittavat muutokset ja lähettivät

valmiit kaavat kuvineen tehtaalle Aasiaan. Kun fyysinen mallikappale saapui, se

sovitettiin mallin päälle ja huomattiin, että se istui erinomaisesti eli tuote oli valmis

sarjontaan ja tuotantoon. Tähän koko prosessiin kului kuusi päivää. Aiemmalla

toimintatavalla tähän kaikkeen olisi kulunut noin kuusi viikkoa.[48]

45

Mallitusprosessin lyhenemisen lisäksi säästöjä kertyy materiaalisäästöistä,

logistiikkakuluista ja työkustannuksista, kun mallikappaleiden määrä vähenee

merkittävästi. [49]

Kun Modaris 3D Fit saatiin integroitua KappAhlin tuotekehitysprosessiin,

säästöjä syntyi myös tiedon vaihdon nopeutumisesta ja tarkentumisesta. Yhteistyö

suunnittelijoiden, kaavoituksen ammattilaisten, myynti- ja markkinointitiimien ja

alihankkijoiden kesken selkeytyi. Prosessi muuttui interaktiivisemmaksi ja

päätöksenteko prosessi nopeutui. Myös eri KappAhlin eri tuotemerkkien hallinta on nyt

selkeämpää, kun kokonaisuudet voidaan nähdä ennen mallikappaleiden

valmistumista.[47]

46

10 YLEISIÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 3D-OHJELMISTOJEN TARPEELLISUUDESTA

Niin hyvältä kun mainoslauseet eri 3D-ohjelmistoista vaatetusalalle kuulostavatkin

kaikki vesittyy sillä, että 3D-malliin tehdyt muutokset eivät siirry automaattisesti

taaksepäin 2D-kaavoihin. Ohjelmistot eivät siis pysty siirtämään kolmiulotteisessa

maailmassa tehtyjä muutoksia kaksiulotteisiin kaavoihin riittävällä tarkkuudella

materiaalista riippumatta. Tämä ei onnistu vaatteelle kuin hyvin yksinkertaisessa

tapauksessa. Joissain tapauksissa tämä on mahdollista, varsinkin jos kyseessä on

vartalonmyötäinen tiukka vaate, joka valmistetaan yksinkertaisesti venymättömästä

kankaasta ja ommellaan useasta eri palasta. Tämä ei kuitenkaan ole yleistettävissä

kaikkiin vaatteisiin ja kaikkiin materiaaleihin. 3D-malliin voidaan piirtää apuviivoja ja

tehdä merkintöjä mutta varsinaiset muutokset täytyy tehdä erillisellä työkalulla tai

kaavan muokkausohjelmistossa.

Teknologian puolesta flattening-toiminto 3D-mallista kaksiulotteiseksi kaavaksi

on mahdollista yksinkertaisille kappaleille. Se on yleisessä käytössä niin

huonekaluteollisuudessa kuin teknisten tekstiilienkin parissa. Kulmikkaille ja muille

selkeämuotoisille kappaleille algoritmit toimivat paremmin kuin pyöreille ja

epäsäännöllisille kappaleille. Muotoleikkaukset, poimutukset, laskokset, vekit ja muut

vaatteen kolmiulotteisen muodon aikaansaavat yksityiskohdat tekevät vaatteen kaavojen

muodostamisen haastavaksi, eikä se onnistu vielä tarvittavalla tarkkuudella. Mitä

enemmän yksittäisiä kankaan kappaleita muodostavat vaatteen sen tarkempaan

tulokseen päästään, mutta enemmän kappaleita tarkoittaa myös enemmän ommeltavia

saumoja, jolloin vaatteen valmistamiseen kuluva aika kasvaa ja hinta nousee

Vaatteen muodon lisäksi kankaan vaikutus kappaleen kaavan muotoon on suuri.

Kankaiden ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi. Laadultaan sama trikookangas voi

käyttäytyä eri tavalla riippuen väristä. Jokainen kangaslaatu ja väri pitää siis erikseen

tutkia ja luoda järjestelmään, jotta sitä voitaisiin hyödyntää kokonaisuudessa. Tämä vie

aikaa ja on kallista. Osa ohjelmistovalmistajista tarjoaa ohjelmistoon sopivan

testausjärjestelmän, mutta senkään avulla realistisen tuloksen saaminen ei ole varmaa.

Totuuden mukaisuus paljastuu vasta varsinaisessa sovituksessa. Ajan myötä ohjelmiston

käyttäjien tietoisuus analysointityökalujen realistisuudesta paranee ja prosessi nopeutuu.

On kuitenkin kyseenalaista kannattaako jokaista kangasta ruveta testaamaan ja luomaan

järjestelmään, jos kangasta käytetään ainoastaan yhdessä ainoassa tuotteessa. Jos

malliompelimo sijaitsee lähellä voi olla nopeampaa tehdä mallikappale kuin ryhtyä

testaaman kankaan ominaisuuksia ja luomaan sitä järjestelmään, varsinkin jos analyysin

tuloksista ei voida olla varmoja.

47

Useimmiten kaavoitukselliset ongelmat havaitaan vasta kun sovitusmannekiini

liikkuu. Vaikkakin ohjelmistojen virtuaalimannekiinien asentoa voidaan muuttaa, ovat

muutokset vielä tiukasti rajattuja. Varsinaista analyysiä siitä miten vaate käyttäytyy

mallin kävellessä, juostessa, istuessa tai kumartuessa ei vielä ole mahdollista tehdä.

Ohjelmistojen avulla saadaan helposti kokonaiskuva miltä vaate näyttää valmiina, mutta

se ei vastaa kysymykseen miltä vaate tuntuu päällä. Se miten todenmukaisiksi kankaan

fyysiset ominaisuudet on saatu mallinnettua ja kuinka analysointityökalut toimivat,

vaikuttaa merkittävästi 3D-ohjelman hyödyllisyyteen.

Kuva on aina havainnollisempi kuin sanallinen selitys, ja kolmiulotteisten

mallien tulkitseminen on paljon helpompaa kuin samaa mallia kuvaavien staattisten 2D-

piirustusten. Globaalissa ympäristössä kuvan avulla voidaan siis päästä kielimuurin yli

ja minimoida mahdolliset väärinkäsitykset. Laadukas dokumentaatio voi olla myös

tärkeä imagotekijä ja 3D-ohjelmistojen avulla voitaisiin luoda vaatebrändi, joka seuraa

aikaansa ja on ekologinen myös tuotekehitysprosessiltaan. Brändiä varten saatettaisiin

löytää teknologiaorientoituneita kuluttajia joihin ekologisuus myös tuotanto ja

kehitysprosessissa vetoaa. Vaatetusyritys voisi säästää luontoa teknologian avulla.

10.1 Miten valita oikea ohjelmisto

Oikean ohjelmiston valitseminen on usein hankala prosessi, jossa haasteita asettaa

kaikkien vaadittavien näkökulmien huomioiminen. Pohtiessaan vaatetusalan 3D-

ohjelmiston hankkimista on yrityksen selvitettävä vastaus ainakin seuraaviin

kysymyksiin, jotta se voisi valita sopivimman ohjelmiston ja maksimoida sen avulla

saavutettavan hyödyn.

• Miten kaavat tehdään nyt? Kuka ne tekee, tehdäänkö alusta asti uusia vai

muokataanko vanhoja? Toimiiko sarjonta oikein? Toimiiko prosessi vai

halutaanko sitäkin kehittää? Tarvitseeko pohtia leikkuuasetelman tekoa vai onko

se ulkoistettu?

• Mitä muita ohjelmistoja on käytössä tällä hetkellä? Osaako uusi 3D-ohjelmisto

lukea jo käytössä olevien ohjelmistojen tuottamaa dataa suoraan vai tarvitaanko

erillinen käännösohjelma?

• Onko uudesta ohjelmistosta siirrettävissä informaatiota MS Exceliin, MS

Wordiin tai muihin yrityksen tietojärjestelmäratkaisun osina toimiviin yleisiin

ohjelmistoihin? Joskus voi olla tarpeen siirtää esimerkiksi mittataulukko

nähtäväksi myös muissa ohjelmistoissa kuin kaavoitusohjelmassa.

• Onko kankaiden simulointi totuudenmukaista minun yritykseni tuotteille ja

käyttämilläni materiaaleilla?

• Tarvitaanko mittatilausohjelmistoa?

• Millainen on yrityksen tulevaisuus? Onko laajenemissuunnitelmia uusille

tuotealueille? Pyritäänkö keskittymään ydinosaamiseen ja ulkoistamaan joitain

toimintoja yhteistyökumppaneille?

48

Pohtimalla kokonaiskuvaa näiden kysymysten avulla valintaprosessi helpottuu.

Vaikka vaatetusalan 3D-ohjelmistot vaikuttavat samankaltaisilta, erojakin on. On

mietittävä tarkkaan mikä on tarve ja valittava ohjelmisto, joka parhaiten pystyy

vastaamaan tähän tarpeeseen. Oikealla päätöksellä voidaan varmistaa että saadaan 3D-

ohjelmistosta suurin mahdollinen hyöty ja sijoitetun pääoman tuotto maksimoitua.

Käyttäjien tuominen mukaan jo valintavaiheessa motivoi käyttäjiä ja helpottaa

ohjelmiston käyttöönottovaihetta.

49

11 TULEVAISUUDEN OHJELMISTOKEHITYS

Kuten Euroopan komissiolle vuonna 2003 annetussa Tekstiili- ja vaatetusalan

tulevaisuus laajentuneessa Euroopan unionissa-raportissa analysoidaan, on tehokkaasta

tiedonhallinnasta tullut tekstiili- ja vaatetusalalla kilpailukyvyn säilyttämisen

avaintekijä, esimerkiksi toimitusketjun hallinnoinnin parantamisessa, tiedonvaihdossa,

virtuaalisten verkostojen luonnissa, pienempien erien käsittelyssä ja toimitusajan

lyhentämisessä. Tällä hetkellä pääasiassa alan suuret yritykset harjoittavat

yritystenvälistä sähköistä kaupankäyntiä, jossa eräät tieto- ja viestintätekniikan

tarjoamista suurimmista eduista on nähtävissä. Kilpailukykynsä säilyttämiseksi pk-

yritysten on pyrittävä hyödyntämään yritysten välistä sähköistä kaupankäyntiä, jotta ne

voivat yhdistää hajanaiset toimintonsa ja etsiä maailmanlaajuisesti tavarantoimittajia ja

markkinoita.[50] Raportissa painotetaan myös yhteensopivien järjestelmien

kehittämistä, jotta pk-yritykset voivat paremmin nauttia näistä eduista.

Englantilainen Niki Tait johtaa tällä hetkellä Apparel Solutions nimistä

konsultointiyhtiötä. Hänellä on kokemusta vaatetusalalta yli 30 vuotta ja hänet on valittu

kunniajäseneksi muun muassa International Textile Institute:n ja Clothing and Footwear

Institute:n. Jo vuonna 2003 hän kirjoitti artikkelin www.just-style.com internetsivustolle

CAD-ja CAM-järjestelmien tulevaisuudesta vaatetusteollisuuden alalla. Artikkelissa

hän toteaa. että yksinkertaisuus, simulointi ja personalisointi ovat trendejä CAD-/CAM-

järjestelmien kehityksessä vaatetusalalla. Näissä kolmessa aihealueessa on saatu paljon

aikaan, mutta tehtävää riittää myös tulevaisuuteen. Artikkelissaan Tait kertoo myös 3D-

suunnittelun ja mallinnuksen kehityksestä ja ennustaa, että hyvin pian 3D-malliin tehdyt

muutokset saadaan siirtymään 2D-kaavoihin. [51] Todellisuudessa Tait:n ennustus

”ihan pian” ei ole toteutunut vieläkään. Ohjelmistot eivät vieläkään kykene siirtämään

3D-malliin tehtyjä muutoksia 2D-kaavoihin sillä tarkkuudella että tämä ominaisuus olisi

lisätty ohjelmistoihin. Optitexin 3D Runway Designer 3D Flattening-

ohjelmistomodulissa tämä toiminto on, mutta senkin kanssa on vielä ongelmia.

Erityisen hyvin sen puuttuminen on kyllä osattu jättää mainitsematta. Tämän toiminnon

puute vesittää osittain koko hienouden ja saa kaikki 3D-ohjelmistot tuntumaan

puutteellisilta.

3D-ohjelmistojen parissa riittää työsarkaa myös kankaiden analysoinnissa ja

parempien simulaatiolaskelmien parissa. Venyvyys-, paksuus- ja

laskeutuvuusalgoritmeja voidaan parantaa vielä hurjasti vastaamaan todellisuutta

realistisemmin. 3D-mallien kerroksellisuudessa on myös paljon kehitettävää.

Todellisuudessahan ihminen pukee useita vaatteita päällekkäin ja tämänkaltainen

50

kerrospukeutumisen mallintaminen ei vielä nykyisillä ohjelmistoilla onnistu kovin

hyvin ja luotettavasti.

CAD/CAM-yhdistyksen jäsenilleen vuoden 2010 maaliskuussa tekemän

kyselytutkimuksen mukaan eniten kehitettävää CAD- ja CAM-ratkaisuissa on juuri 3D-

teknologian sovelluksissa. Osaamisessa ja käytön tehostamisessa on myös kehitettävää.

Ohjelmistokehityksen kannalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin piirustukset ja

tiedonhallinta.[52] Tarkemmat tiedot tutkimuksen tuloksista ovat näkyvissä kuvassa

11.1.

Tärkeimmät CAD/CAM-kehityskohteet

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Tuotekonfigurointi

Standardointi

Massalaskenta

Sunnitteluympäristö

Kirjastot

Päivitys

Käytettävyys

Mallinnus

Tiedonhallinta

Piirrustukset

Käytön tehostaminen

Osaaminen

3D

%

Kuva 11.1. Tärkeimmät CAD-/CAM-kehityskohteet

Tiedonhallinta on selkeästi havaittavissa tärkeäksi painoalueeksi

ohjelmistokehityksessä myös vaatetusteollisuudelle tarkoitettujen ohjelmistojen saralla.

Erilaiset tuotetiedon ja tuotteen koko elinkaaren hallintaan pyrkivät PDM- ja PLM-

kokonaisratkaisut ovat esillä alan seminaareissa ja ohjelmistoyhtiöiden

markkinointikampanjoissa.

PLM-ratkaisuilla pyritään erilaisten ohjelmistokokonaisuuksien avulla

hallitsemaan kaikki tuotteeseen liittyvät tiedot ja suunnitteluprosessit. PLM-ratkaisujen

avulla yritykset voivat jakaa tuotteeseen liittyvää tietoa yhteistyökumppaneilleen

Kokonaisratkaisu kerää kaikki tuotteeseen liittyvät tiedot yhteen tietojärjestelmään koko

toimintaketjun helposti saavutettavaksi. Pyrkimys on selkeästi globaaliin

kokonaisratkaisuun, jolloin kaikilla toimijoilla ympäri maapallon olisi ajantasainen

51

viimeisin tieto koko ajan. Tiedon kulkua ja sitä miten sitä hyödynnetään, voidaan

seurata ja tuotteen liikkeitä suunnittelupöydältä kaupanhyllylle voitaisiin monitoroida ja

nopeuttaa tuotantoketjua entisestään. PLM-järjestelmä on yhteydessä yrityksen

tuotannonohjausjärjestelmiin ja laitetasolla myös tuotantokoneisiin.

Tämän kaltaiset suuren luokan kokonaisratkaisut on ensisijaisesti tarkoitettu

suurille yrityksille, joilla on toimintaa useassa eri maassa ja joilla on tuotantoa omissa

tehtaissa. Kokonaisratkaisu on kallis ja se miten kustannukset jaetaan, on jokaisen

yhtiön ratkaistava yhdessä kumppaneidensa kanssa. PLM projektit ovat laajoja ja

kalliita monen vuoden investointeja ja niihin sisältyy runsaasti konsultointia, kun

järjestelmä räätälöidään asiakkaan tarpeisiin ja siihen integroidaan kunkin asiakkaan

omat tavat toimia ja jo olemassa olevia järjestelmiä mahdollisuuksien mukaan.

Järjestelmien yhteensopivuus ja vanhan tiedon hyödyntämiseen liittyvät ongelmat ovat

yleisiä ja niiden parissa riittää ratkottavaa tulevaisuudessa.

PLM-ratkaisut ovat liian suuria ja kalliita investointeja suurimmalle osalle

suomalaisista vaatetusalan yrityksistä. Pienet ja keskisuuret yritykset toimivat

ulkomailla usein agentin kautta ja vaikka yhteistyötä tehtäisiinkin tiiviisti tiettyjen

tehtaiden kanssa, on aina riski suunnitella näin isoa yhteistyöhanketta. Vaikkakin

profiilioikeuksien avulla voidaan rajata tietoa, jota kukin toimija pääsee katsomaan tai

muokkaamaan on koko toimintaketjun jakaminen iso asia. Taloudellisen riskin ohella

pitää yhteistyökumppanin lisäksi luottaa myös kyseisen maan infrastruktuuriin ja sen

kehittymiseen myös jatkossa haluttuun suuntaan.

Nykyisellään eri järjestelmien toimivuus ja tiedonsiirto eri yritysverkkojen

välillä on usein ongelmallista, koska ne muodostuvat monien eri yritysten kehittämistä

ohjelmistosovelluksista, eivätkä ne välttämättä toimi yhdessä. Järjestelmän avulla

sopimusvalmistajat voidaan kuitenkin kytkeä suoraan päämiehen järjestelmään

rajoitetuilla käyttöoikeuksilla, mikä lisää huomattavasti tuoteprojektien tehokkuutta

sekä nopeutta.

Tuotetiedon- ja muutostenhallintaa voidaan kuitenkin kehittää myös

pienemmässä mittakaavassa. Vaatetusteollisuudelle tarkoitetut PDM-ratkaisut ovat

hyödyllisiä myös pienemmille yrityksille ja tiedonhallinnasta saatavat hyödyt ovat

helposti konkretisoitavissa. Erilaisten dokumenttien kehittäminen asiakkaan tarpeiden

mukaan ja ohjelmistojen yhdistäminen kokonaisuuksiksi, joita voidaan muokata

tietokantapohjaisesti, jolloin muutokset päivittyvät automaattisesti kaikkiin tarvittaviin

dokumentteihin, on vielä alkutekijöissä ja kehitettävää riittää. Toivottavasti yhteistyö eri

toimijoiden välillä saadaan avoimemmaksi ja tiedostomuodot paremmin

yhteensopiviksi. Tehokkaasta tiedonhallinnasta on tullut tekstiili- ja vaatetusalalla

kilpailukyvyn säilyttämisen avaintekijä. Esimerkiksi toimitusketjun hallinnoinnin

parantamisessa, tiedonvaihdossa, virtuaalisten verkostojen luonnissa, pienempien erien

käsittelyssä ja toimitusajan lyhentämisessä on paljon mielenkiintoisia tutkimuksen ja

tuotekehittelyn osa-alueita. Erilaisina verkkokaupankäynnin mahdollistavia sovelluksia

tullaan varmasti myös kehittämään tulevaisuudessa.

52

On kyseenalaista, tulevatko 3D-ohjelmistot yleistymään suomalaisten

vaatetusteollisuuden yritysten keskuudessa. Investointi on liian kallis eikä se tuo

suunnittelu- ja tuotantoprosessiin mitään niin mullistavia uusia ominaisuuksia että

siihen kannattaisi ryhtyä. Enemmän potentiaalia on 3D-vartaloskannuksen luomissa

mahdollisuuksissa. Mittatilausvaate on aina erityinen ja sillä tulee pysymään tietty

lisäarvo, josta kuluttaja on valmis maksamaan. Internetissä tapahtuvaan kaupankäyntiin

3D-teknologia avaan mahdollisuuksia, joita toivottavasti tulemme näkemään myös

kotimaisten vaatetusteollisuuden yritysten hyödyntävän.

53

LÄHTEET

[1] Laakko, Timo. Tuotteen 3D-CAD-suunnittelu. 1. painos. Porvoo 1998, WSOY. 311 s.

[2] 3D-käyttöönotto: pikaopas 2D CAD –käyttäjille. Machine Design. [WWW]. [Viitattu 6.9.2010] Saatavissa: http://www.finsw.net/wb/media/File/Going_3D_Guide_FI.pdf

[3] Halima, Tommi. Silén, Jukka. Kuokkanen, Sanna. 3D-mallinnus. Tampere 1999, Tampereen teknillinen korkeakoulu. Raportti/ Materiaaliopinlaitos Muoviteknikka 16/1999. 46 s.

[4] Teknillinen korkeakoulu. 2002. Tietoliikenne ohjelmistojen ja multimedian laboratorio. Tietokonegrafiikan seminaari. [WWW]. [viitattu 04.10.2010] Saatavissa: http://www.tml.tkk.fi/Opinnot/Tik-111.500/2002/paperit/antti_kangas.pdf [5] Floss manuals.[WWW].[Viitattu 10.09.2010] Saatavissa: http://en.flossmanuals.net/floss/pub/Blender/tex_14.jpg [6] Karban, John. Tuotantopäällikkö Fire-Dex Ltd. 2007. Bordeaux. Lectra World sisäinen koulutusseminaari. Esitelmä, omat muistiinpanot [7] Customer testemonials. Lectra. [WWW]. [Viitattu 16.9.2010] Saatavissa: http://www.lectra.com/binaries/Lectra_customersuccessstory_Fire-Dex_IndustrialFabric_en_US_DiaminoFashion_VectorFashion_tcm31-136034.pdf

[8] Apparel softwares. Gerber technology. [WWW]. [Viitattu 9.9.2010] Saatavissa: http://www.gerbertechnology.com/default.asp?contentID=8

[9] ACG Nyström. [WWW]. [Viitattu 9.9.2010] Saatavissa: http://www.acgnystrom.fi/?sivu=200&id=212

[10] Lectra Expands it’s knowledge. [WWW]. [Viitattu 15.6.2005] http://www.lectra.com/en/press/press_releases/business.html [11] Vormisto, Merja. 2006. Lectra Finland Oy. Espoo. Haastattelu ja keskustelut vuonna 2006.

[12] Vaatetusalanohjelmat.Fashion Team. [WWW]. [viitattu 15.10.2008] saatavissa: http://www.fashionteamlt.fi/vaatetusalanohjelmat/

[13] Apuvälineohjelmat[WWW]. [viitattu .9.9.2010] Saatavissa: http://www.kaspaikka.fi/koti/nuoppone/tietotekniikka/valmistus.htm#Apuvälineohjelmat

[14] Softwares. Pattern Maker. [WWW]. [Viitattu 9.9.2010] Saatavissa: http://www.patternmakerusa.com/PatternMakerStore/software.html

54

[15] Knowlwdge Base. Pattern Maker. [WWW]. [Viitattu 9.9.2010] Saatavissa http://www.patternmakerusa.com/kb/knowledgebase.html

[16] Our process. Ink Drop Printing. [WWW]. [Viitattu 20.09.2010] Saatavissa:

http://www.inkdropprinting.com/process.htm#Image_proof

[17] Human solutions. [WWW]. [viitattu 03.10.2010] saatavissa: http://www.human- solutions.com/apparel/products_figura_en.php

[18] Cornell University College on Human Ecology. Body scan visualized [WWW].

[viitattu 7.9.2005]. Saatavissa: http://www.bodyscan.human.cornell.edu/sceneba0c.html

[19] E-Tailor. Final results.[WWW]. [Viitattu 02.10.2010] saatavissa: http://www.euratex.org/content/e-tailor-final-results-integration-3d-body-measurement-advanced-cad-and-e-commerce-technolog

[20] New development. C&A. [WWW]. [viitattu 03.10.2010] saatavissa: http://www.c-and-a.com/aboutUs/company/trend/

[21] Fact & Figures. C&A. [WWW]. [viitattu 03.10.2010] saatavissa: http://www.c-and-a.com/aboutUs/company/factsFigures/

[22] About Induyco. [WWW]. [viitattu 03.10.2010] saatavissa: http://www.induyco.es/induyco/eng/01_acerca_de.htm

[23] 3D Bodyskannauksen soveltaminen tekstiili-, vaatetus- ja venealalla. Loppuraportti. Centria.[WWW]. [viitattu 03.10.2010] saatavissa http://www.cop.fi/kirjastosivut/julkaisumyynti/julkaisut/bodyscan_loppuraportti.pdf

[24] Business concept. LeftFoot Company 2007. [WWW]. [Viitattu 16.12.2009]

https://shop.leftfootcompany.com/2007/Company.aspx

[25] Bodymetrics. Services. [WWW]. [Viitattu 16.09.2005] Saatavissa:

http://www.bodymetrics.com/

[26] Pihlajakangas, Heidi. Bodyskannausta moottoripyörämessuilla. Toolilainen-

Tekniikan opettajien järjestölehti 3/2007 TOOL ry Helsinki

[27] Pihlajakangas, Heidi. Bodyskannausta moottoripyörämessuilla. Tekstiiliehti 3/2007 Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry

[28] Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 [WWW]. [Viitattu 37.10.2010] Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2008/sutivi_2008_2008-08-25_kuv_003.html

[29] Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 [WWW]. [Viitattu 37.10.2010 Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2008/sutivi_2008_2008-08-25_kuv_002.html

55

[30] Itella teki Suomen laajimman tutkimuksen kuluttajien suhtautumisesta

verkkokauppaan. [WWW]. [Viitattu 16.9.2010] Saatavissa:

http://www.itella.fi/tiedotteet/2008/20080403_verkkokauppatutkimus.html

[31] Verkkokauppatutkimus. Smilehouse Oy. [WWW]. [viitattu 16.9.2010] Saatavissa: http://www.smilehouse.fi/uutiset/2009-01-19-smilehouse-verkkokauppa-tutkimus-kuluttajien-ostokayttaytyminen [32] Fan, J., Yu, W. & Hunter, L. 2004 Clothing appearance and Fit: Science and technology. Cambridge: Woodhead Publishing Limited (in association with The Textile Institute). 260 s. [33] Browzwear. Company profile. [WWW]. [viitattu 12.09.2010] Saatavissa: http://www.browzwear.com/profile.htm [34] C-DESIGN Fashion. Solutions. [WWW]. [Viitattu 1.11.2010] Saatavissa: http://www.cdesignfashion.com/ver_us/us_solutions.php [35] C-DESIGN Fashion. v4 Functions. [WWW]. [Viitattu 1.11.2010] Saatavissa: http://www.cdesignfashion.com/ver_us/us_fonctionnalites.php [36] E. Cerda, L. Mahadevan, J. M. Pasini. The elements of draping PNAS 2004 101 (7) 1806-1810[WWW]. [Viitattu 26.10.2010] Saatavissa: http://www.pnas.org/content/101/7/1806.full.pdf+html [37] Torikka, Tuija. Vaatemalliston digitaalinen markkinointi. 2010. Lahden ammattikorkeakoulu, Mediatekniikka, Teknisen visualisoinnin suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö. [WWW] [Viitattu 26.10.2010] Saatavissa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16603/Torikka_Tuija.pdf?sequence=2 [38] Ammattinetti. Teollinentyö. [WWW]. [Viitattu 26.10.2010] Saatavissa: http://www.ammattinetti.fi/web/guest/alat;jsessionid=328D10196827070682A8E84796EC51B9?p_p_id=akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI_command=detailView&_akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI_alaId=14&_akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI_subAlaId=14. [39] Tilastotietoa tekstiili- ja vaatetusteollisuudesta 2009. Finatex Ry. [WWW]. [Viitattu 10.09.2010] Saatavissa: http://www.finatex.fi/media/Tkirja_2009.pdf [40] Isomäki H., Päykkönen K. & Sankari A. Ikääntyneet ja tietotekniikan käytettävyys. Gerontologia 17 (2003) : 3 Jyväskylä 2003. Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry. s.149-154. [41] Rauhala-Hayes M., Topo P. & Salminen A-L. Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa. Helsinki: SITRA 1998. [WWW]. [viitattu 20.11.2006]. Saatavissa: http://194.100.30.11/tietoyhteiskunta//suomi/st2f.htm

56

[42] Kaipainen, Minna ”KEN TILAUSPUKUA KÄYTTÄÄ, HÄN HERRASMIEHELTÄ NÄYTTÄÄ”. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 125. [WWW]. [Viitattu 29.9.2010] Saatavissa: http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/kaipainen_tilauspukua/kaipainen.pdf [43] Aeronaut Automation. Automated Cutting Systems and Software. DXF-AAMA.

[WWW]. [Viitattu 28.10.2010] Saatavissa: http://www.aeronaut.org/downloads/DXF-

AAMA.pdf

[44] Tervola, Janne. Yleinen 3D-tiedostomuoto etenee hitaasti. [WWW]. [Viitattu

28.10.2010] Saatavissa http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article142272.ece

[45] 3D-käyttöönotto: pikaopas 2D CAD –käyttäjille. Machine Design. [WWW]. [Viitattu 6.9.2010] Saatavissa: http://www.finsw.net/wb/media/File/Going_3D_Guide_FI.pdf

[46] Year-end report 2009/2010. KappAhl. [WWW]. [Viitattu 4.11.2010] Saatavissa:

http://investors.kappahl.com/files/press/kappahl/1447162-1.pdf

[47] News from ITMA 2007. The International Exhibition of Textile Machinery.

[WWW]. [Viitattu 28.06.2008] Saatavissa:

http://www.inteletex.com/adminfiles/PDF/itmadailynews2007issue3.pdf

[48] Customer Testimonials. KappAhl. Lectra. [WWW]. [Viitattu 7.9.2010.]Saatavissa:

http://www.lectra.com/binaries/Lectra_customersuccessstory_KappAhl_Fashion_en_S

weden_Modaris3DFit_tcm31-138159.pdf

[49] Lectra, KappAhl and Modaris 3D Fit. 2007. Bordeaux. Lectra World sisäinen koulutusseminaari. Esitelmä, omat muistiinpanot

[50] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja

sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Tekstiili- ja vaatetusalan tulevaisuus

laajentuneessa Euroopan unionissa. [WWW].[Viitattu 19.10.2010] Saatavissa:

eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2003:0649:FIN

[51] CAD/CAM has Designs on the Future. JustStyle. [WWW]. [Viitattu 3.11.2010.]

Saatavissa: http://www.just-style.com/analysis/cadcam-has-designs-on-the-

future_id92750.aspx

[52] CAE/PLM-tutkimuksen tulokset 2010. CCY ry. [WWW]. [Viitattu 12.10.2010.

Saatavissa: http://www.cadcamyhdistys.fi/files/CAEPLM_tulokset_2010.pdf