Antiikin Kreikka

Eurooppalainen kulttuuri?Miten eurooppalaisuus määritellään? Maantieteellisesti voidaan puhua mantereesta, mutta kulttuurin määritteleminen on vaikeampaa. Keskiajalla Eurooppa samaistettiin kristinuskoon ja se oli kapitalismin sekä tieteen vallankumouksen syntypaikka. Käytännössä kaikki kulttuuri syntyy sekä elää vuorovaikutuksesta (vrt. Europa-myytti).

Myytti = kertomus elämän peruskysymyksistä (e: maailman synty)• Homeros ja Hesiodos kiteyttivät suullisen myyttiperinteen

kirjallisuudeksi 700-l eaa.• Myyttiperinne yhdisti kreikkalaisia/helleenejä

Homeros: ”Iliaa” & ”Odysseian”

Myyttejä maailmansynnystä

Antiikki: Ajanjakso Kreikan kulttuurin alkuvaiheesta Länsi-Rooman tuhoon, n. 800 eaa. – 476 jaa. Antiikin Kreikan kukoistuskautta ( n.500-300 eaa. ) pohjustivat yhteinen myyttipohja (mm. Homeroksen Odysseia), onnistunut ulkopolitiikka (sodat ja liitot) ja laaja merikauppa Välimerellä

Uskonto: Antiikin Kreikan uskonnon keskiössä oli jumalperhe, joka asui Olympos-vuorella (polyteismi = monijumaluus)

Zeus (ylijumala), Afrodite (rakkaus), Poseidon (meri), Apollon (aurinko, runous), Dionysos , hurmos, hedelmällisyys), Ares (sota), Hera (avioliitto) Artemis (metsästys), Pallas Athene (taide, viisaus), Hefaistos (Tulen ja sepäntaitojen), Eros (Rakkauden jumala, pieni lapsi, joka ampui nuolia), Hades(Manalan jumala, ei asunut Olymposvuorella)

Kohtalo ja ennustukset olivat myös tärkeitä kreikkalaisille. Neuvoja kysyttiin oraakkeleilta temppeleissä (esim. Delfoin)

Ateenan demokratia: Yli 20v. vapaat miehet saivat äänestää neuvoston valmistelemia (500 miestä) asioita n. kerran viikossa. Asioista keskusteltiin kansankokouksissa (ekklesia). Virat arvottiin.

Taide: Antiikin aika tuo mieleen etenkin temppelit pylväineen, taidokkaat patsaat sekä koristeelliset ruukut

Antiikin olympialaiset: Zeuksen kunniaksi joka 4. vuosi Olympiassa järjestetty sosiaalinen tilaisuus, jossa palvottiin myös ruumiinkulttuuria. Nykyisten olympialaisten esikuva.

1. Päivä: Uskonnolliset menot, uhrit, kilpailijoiden ja tuomarien vala

2. Päivä: poikien juoksukilpailut, sekä kamppailulajit nyrkkeily ja paini)

3. Päivä: miesten juoksukilpailut. Matkoja olivat yhden tai kahden stadionin juoksu eli diaulos ja 7—24 stadionin kestävyysjuoksu (dolikhos). Stadion = 192,72 m. Lisäksi nyrkkeily ja Pankration.

4. Päivä: Hevoskilpailut, viisiottelu (pentathlon) = stadionin juoksu + pituushyppy + kiekonheitto + keihäänheitto + paini. Lisäksi juoksukilpailu aseet, kilvet ja haarniskavarusteet päällä.

5. Päivä: Päättäjäiset, voittajien seppelöinti.

Esimerkki ohjelmasta:

Antiikin teatteri: Kehittyi 400- ja 300 eaa. Dionysos-juhlien kulkueista• Draama = toimintaa, näytelmäkirjallisuus

– A) Tragedia = murhenäytelmä (sankaritarustot), surullinen loppu– B) Komedia = hupinäytelmä, onnellinen loppu

• Katharsis = puhdistautuminen epäsosiaalista tunteista taiteen avullaMiehet esittivät kaikki roolit vuorovaikutuksessa kuoron kanssa. Perustui arkkityyppeihin joita edustivat naamarit. Amfiteatterit rakennettiin näyttäville paikoille. Kuuluisia näytelmäkirjailijoita mm. Sofokles (e: Kuningas Oidipus)

Ryhmätyö: Antiikin aika Tavoite: opiskelutaidot, sisällöt, töiden jakaminen1) Tehkää lyhyen tiivistelmä siitä mikä oli Antiikin aika:

a) Kreikka) b) Aleksanteri Suuri & hellenismi) c) Rooma • n. 5 ranskalaista viivaa per kohta• Ajalle ominaisia piirteitä?• Mitä on jäänyt perinnöksi jälkipolville?• Taustatekijät jotka vaikuttivat alueiden nousuihin (esim talous)?• Ajanjakso vuosina?• Maantieteellinen vaikutusalue?

2) Valitkaa yksi teemaan johon perehtyy tarkemmin:• Esim. Teatteri, filosofia, taide, kirjallisuus, olympialaiset/urheilu,

demokratia– Teemaa olisi hyvä jatkaa muiden aikakausien kohdalla

3) Opiskelutaidot: Ryhmä jakaa oman teemansa muille google docs/drivessa4) Opiskelutaidot: lukekaa muistiinpanonne ääneen kännykän tallennusohjelmaan. Voitte kerrata kokeeseen kuuntelemalla äänitteen.

Filosofia = ”viisauden rakastamista”: myyttien sijaan todellisuutta selitetään järjellä. Ensimmäiset luonnonfilosofit (n. 700 eaa.) päättyivät tarkkailuissaan mm. tulokseen että kaikki on vettä (Thales)

Sofistit ja Sokrates:Sofistit olivat puhetaidon opettajia (400 eaa.). Heidän opeillaan saattoi voittaa väittelyn vaikkei puhuisi totta (poliitikot/kauppiaat). Sokrates osoitti (dialogit) ettemme tiedä juuri mitään varmasti. Viisas ihminen tietää mikä on oikein ja toimii myös niin(etiikka). Sokrates tuomittiin kuolemaan mielipiteittensä vuoksi (myrkkymalja).

Platon (427–347 eaa) Etiikka: • Glaukon sormus: miksi moraali on olemassa? • Hyvyys on todellisen kokonaisvaltaista hahmottamista: viisas näkee mikä on oikeinValtio-oppi:= Valtion tulee olla kuin ihmisruumis. Koulutus tärkeää• 1) Järki hallitsee -> filosofikuninkaat• 2) Sydän täynnä intoa suojelee -> sotilasluokka• 3) Työntekijät

Ateenalainen. Sokrateen oppilas. Perusti Akatemian eli yliopiston esikuvan. Opetti Aristotelesta

Valtio Ihminen

Kuningas/viiisaus

Sotilaat / rohkeus

duunarit

Platon & olevaisuus (ontologia)• Todellisuus on kaksitasoinen (dualismi)1) Ideoitten taso -> esim. on olemassa ikuinen ja täydellinen hevosen idea.• Idea tavoitetaan järjen kautta2) Esineet ja aistit -> esim. havainto hevosesta on vain kopio hevosenideasta

Platon käytti ideaopista kuuluisaa luolavertausta: Olemme kuin luolaan kahlittuja ihmisiä, jotka näkevät vain luolan seinään heijastuneita todellisuuden (ideoitten) varjoja.

Aristoteles(384 eaa.–322 eaa.)Etiikka: • Ihmisen päämäärä on onnellisuus

(eudaimonia) -> saavutetaan hyveillä• Tärkein hyve on viisaus -> muita mm.

moraali, menestys, kauneus… (luonteenpiirteitä)

• Kultainen keskitie = jokainen hyve on kahden äärimmäisyyden puolivälissä

• Itsensä kehittäminen tärkeää (mm. opiskelu)

Viisas näkee asiat suuressa mittakaavassa Tekemällä hyvin voi hyvin Kultainen keskitie

Syntyi Makedoniassa. Platonin oppilas; opetti Aleksanteri Suurta. Perusti oman koulun

Lykeoinin. Kuoli maanpaossa.

Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri (356-323 eea.) levitti valloituksillaan kreikkalaista kulttuuria sekoittaen siihen itäisiä piirteitä. Sekakulttuurin ajanjaksoa kutsutaan hellenismiksi (330-30 eaa.)

Epikurolaisuus (filosofia) n. 300 eKr. – 0:• Hyvä on mielihyvää (tunne)• Ei pikaisia vaan kohtuullisia (asketismi) nautintoja• On luonnollisia tarpeita (ruoka) ja keksittyjä tarpeita (hienot

vaatteet)• Suurin osa ongelmista johtuu sosiaalisesta paineesta -> pienyhteisö

Kreikkalaiset arvot muuttuivat kaupunkivaltioiden hajotessa Aleksanteri Suuren valloitusten aikana. Hedonismi eri muodoissaan alkoi korostua.

Tyyni stoalaisuus:• Mielen tyyneys -> saavutetaan järjellä• Kaikelle asioille on järkevä selityksensä / tarkoituksensa

(vrt. kohtalo)• Itsensä ulkopuolisiin asioihin ei voi vaikuttaa, siksi

suhtauduttava sisäisellä tyyneydelläZenon Kitionilainen (333 eaa.-264

eaa.)Stoa eli pylväshalli jossa filosofit käyskentelivät

Antiikin Rooma:Julius Ceasarin ottopoika Augustus aloitti keisariajan (27 eaa. – 180 jaa. jolloin vallitsi Pax Romana (roomalainen rauha)

Myytin mukaan Romulus ja Remus perustavat Rooman 753 eaa. Tasavalta-aikaa kesti 509-27 eaa.

Hajota ja hallitse: • provinssit roomalaistettiin; toisaalta paikalliset

kulttuurierot jäivät• Provinssit pidettiin eripuraisina

Leipää ja sirkushuveja: Kansa pidettiin tyytyväisinä pitämällä vatsat täytenä ja ajatukset verisissä huveissa (gladiaattori, circus maximus)

Monet länsimaiset oikeuskäytänteet muotoiltiin roomalaisten toimesta:

• Oikeudenkäynnit• Kirjattu julkinen laki• Asianajajien ammatti• Tuomarit tulkitsevat lain henkeä

Roomalaiset olivat taitavia rakentajia

Pyörökaari

Akveduktit kuljettivat vettä

”Kaikki tiet vievät Roomaan”

Rooman hajoaminen:• Laaja valtakunta alkoi rakoilla 200-luvulla -> jakautuminen Länsi- ja

Itä-Roomaan v. 395.• Suuret kansainvaellukset 400-luvulla jyräsivät Länsi-Rooman; Itä-

osissa Bysantin valtakunta säilyi 1400-luvulleYleisiä syitä imperiumien hajoamiselle: ympäristötuhot, muutos arvoissa/aatteissa, hallinnon

heikkous, talouden ongelmat, ulkoiset uhat, epätasa-arvo…

Kristinusko: Alun perin juutalaislahko, joka perustuu uskoon Jesus Nasaretilaisesta Jumalan poikana, joka sovitti kuolemallaan ihmiskunnan synnit. Jeesuksen elämää ja tekoja kuvataan Uudessa Testamentissa. Paavali organisoi kristillisen kirkon ensimmäisellä vuosisadalla. Kristityt olivat pitkään vainottuja Roomassa, mutta lopulta siitä tehtiin valtionuskonto. Raamattu ”virallistettiin” 300-luvun lopussa.