apua! vauva mullistaa elämänkauppa.mll.fi/vauva+mullistaa+elämän.pdf · 2015. 4. 7. · ja...
TRANSCRIPT
![Page 1: APUA! Vauva mullistaa elämänkauppa.mll.fi/Vauva+mullistaa+elämän.pdf · 2015. 4. 7. · ja pidä hyvänä, vauva nauttii. • Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella, juttele](https://reader033.vdocuments.net/reader033/viewer/2022061002/60b1596ae8ced36efb217609/html5/thumbnails/1.jpg)
Vauva mullistaa elämän
APUA!
![Page 2: APUA! Vauva mullistaa elämänkauppa.mll.fi/Vauva+mullistaa+elämän.pdf · 2015. 4. 7. · ja pidä hyvänä, vauva nauttii. • Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella, juttele](https://reader033.vdocuments.net/reader033/viewer/2022061002/60b1596ae8ced36efb217609/html5/thumbnails/2.jpg)
Jokaisen lapsiperheen elämässä on myös huolia. Joistakin selvitään helposti, mutta joidenkin tilanteiden ratkaisemiseen tarvitaan tukea ja apua. Apua!-sarjan lehtiset sisältävät vinkkejä, neuvoja ja ohjeita perheen arjen voimavaraksi.
Isäksi ja äidiksi ei kasveta hetkessä, vaan vanhemmuus kehittyy ja muotoutuu vä-hitellen. Se alkaa jo ennen lapsen synty-mää ja jatkuu läpi elämän. Vanhemman ja lapsen rauhallinen tutustuminen toinen toisiinsa sekä päivittäiset hoivahetket luo-vat pohjaa vanhemman ja lapsen välisel-le siteelle. Vauvan kehityksen kannalta on tärkeää, että samat ihmiset hoitavat hän-tä – vauvalle vaihtelu ei ole hyväksi. Mo-lemmat vanhemmat huolehtivat vauvasta omalla persoonallisella tavallaan. Vauva oppii tunnistamaan hoitajansa ja luomaan heihin omanlaisensa suhteen.
Ensimmäisten elinvuosien aikana lapsen ja vanhemman välille rakentuva suhde – kiintymyssuhde – luo pohjan lapsen myö-hemmälle hyvälle kasvulle ja kehitykselle. Vauvan aivot kehittyvät syntymän jälkeen-kin kiihkeästi, ja varhaisen vaiheen tunne-kokemukset muovaavat niiden kehitystä.
Pieni lapsi on vanhempiensa kanssa vuorovaikutuksessa liki koko valveillaolo-aikansa. Kun vauva viestii nälästään kiti-nällä, vanhemmat vastaavat syöttämällä lasta. Lapsen nukuttaminen, vaippojen vaihto, loruttelu ja leikittely luovat hyvää suhdetta. Ei ole yhdentekevää, kuinka
lasta hoidetaan ja käsitellään. Vauva ais-tii herkästi vanhempiensa puheen sävyn, ilmeet, eleet, kosketuksen – yleensä hei-dän läheisyytensä. Pikkuhiljaa vanhemmat oppivat huomaamaan, milloin vauva itkee nälkäänsä, milloin väsymystään tai epä-mukavaa oloaan. Kun vanhemmat vastaa-vat vauvan tarpeisiin, vauva tuntee olonsa turvalliseksi.
• Ole herkkä lapsen viesteille ja vastaa nii-
hin johdonmukaisesti. Vähitellen opit tulkit-
semaan niitä ja tiedät, milloin vauva kaipaa
ruokaa, milloin kuivaa vaippaa, milloin rau-
hoittamista, unta, lohdutusta tai syliä.
• Vauvaa ei voi helliä liikaa eikä hemmotella
piloille. Pidä vauvaa lähellä ihoasi, koskettele
ja pidä hyvänä, vauva nauttii.
• Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella,
juttele hänelle, hymyile, laula, katso häntä sil-
miin. Vauva aistii äänenpainostasi, ilmeistäsi
ja eleistäsi, että kaikki on hyvin ja turvallista.
Muutaman viikon ikäisenä hän vastaa sinulle
ensimmäisellä hymyllään.
• Imettäminen, jos se vain on mahdollista, on
suositeltavaa. Pidä vauva ruokailun ajan sylis-
säsi, vaikka maito tulisikin pullosta. Samalla
kun vauva syö, hän tankkaa ruoan lisäksi
läheisyyttä ja hellyyttä.
• Lapset ovat luonteeltaan erilaisia pienestä
pitäen – älä vertaa tulokasta muihin. Toinen
voi olla aina tyytyväinen ja ”helppo” lapsi,
toinen vaativa ja kärsimätön.
• Vaikka uusi vauva vie paljon aikaa, vaali myös
parisuhdetta.
Isä ja äiti, vauvalla on asiaa!
![Page 3: APUA! Vauva mullistaa elämänkauppa.mll.fi/Vauva+mullistaa+elämän.pdf · 2015. 4. 7. · ja pidä hyvänä, vauva nauttii. • Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella, juttele](https://reader033.vdocuments.net/reader033/viewer/2022061002/60b1596ae8ced36efb217609/html5/thumbnails/3.jpg)
• Ole herkkä lapsen viesteille ja vastaa nii-
hin johdonmukaisesti. Vähitellen opit tulkit-
semaan niitä ja tiedät, milloin vauva kaipaa
ruokaa, milloin kuivaa vaippaa, milloin rau-
hoittamista, unta, lohdutusta tai syliä.
• Vauvaa ei voi helliä liikaa eikä hemmotella
piloille. Pidä vauvaa lähellä ihoasi, koskettele
ja pidä hyvänä, vauva nauttii.
• Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella,
juttele hänelle, hymyile, laula, katso häntä sil-
miin. Vauva aistii äänenpainostasi, ilmeistäsi
ja eleistäsi, että kaikki on hyvin ja turvallista.
Muutaman viikon ikäisenä hän vastaa sinulle
ensimmäisellä hymyllään.
• Imettäminen, jos se vain on mahdollista, on
suositeltavaa. Pidä vauva ruokailun ajan sylis-
säsi, vaikka maito tulisikin pullosta. Samalla
kun vauva syö, hän tankkaa ruoan lisäksi
läheisyyttä ja hellyyttä.
• Lapset ovat luonteeltaan erilaisia pienestä
pitäen – älä vertaa tulokasta muihin. Toinen
voi olla aina tyytyväinen ja ”helppo” lapsi,
toinen vaativa ja kärsimätön.
• Vaikka uusi vauva vie paljon aikaa, vaali myös
parisuhdetta.
Isä ja äiti, vauvalla on asiaa!
Aikaa keskustelulleVauvan tuoma elämänmuutos on suuri. Se saattaa herättää vanhemmassa mo-nenlaisia vahvoja ja ristiriitaisiakin tuntei-ta. Väsymys ja hormonaaliset muutokset saavat äidin mielialan heittelehtimään, varsinkin ensi viikkojen aikana. Myös isä saattaa voida huonosti. Kun jommankum-man vanhemman jaksamisessa on pulmia, myös vuorovaikutus vauvan kanssa voi kärsiä. Oloa helpottaa, kun• puhut tunteistasi puolisosi kanssa. Kun vanhemmat jakavat vastuun perheen hyvinvoinnista, taakka kevenee. • järjestät edes vähän omaa aikaa itseä varten: tapaat ystäviä, vietät hetken hy-vän kirjan tai lehden parissa, teet pienen kävelylenkin tai mitä vain, mikä virkistää oloasi. • juttelet toisten vanhempien kanssa. Huomaat, että muillakin on samanlaisia tuntemuksia.• tarvittaessa pyydät ulkopuolista apua kodin- ja lastenhoitoon. • olet armollinen itseäsi kohtaan; kodin ei tarvitse olla tip top -kunnossa.
Sukupolvelta toiselleJokaisella vanhemmalla on menneisyy-tensä ja historiansa, joita ei voi muuttaa. Omilla lapsuuskokemuksilla, niin myön-teisillä kuin kielteisilläkin on vaikutusta siihen, millaiseksi suhde omaan lapseen muodostuu. Myönteiset ja kielteiset kokemukset siirtyvät usein sukupolvelta toiselle, ellei ketjua katkaista.
Vanhemman kannattaa tutustua omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa vanhempa-na olosta. Toisinaan ammatillinen apu voi olla tarpeen asioiden tiedostamisessa ja käsittelyssä. Jos menneet vaivaavat miel-tä, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvo-lassa.
Vauvaa ei voi helliä liikaa eikä hemmotella piloille.
Apua!Jos äidin mieli on jatkuvasti apea, ja elämä ja vauvanhoito tuntuvat enimmäkseen raskailta velvoitteil-ta, on apua haettava ajoissa, esim. omasta neuvolasta. Avun hakemi-nen osoittaa välittämistä ja pärjää-mistä. Liki joka kymmenes äiti kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuk-sesta. Ärtymys ja vihan tunteet vau-vaa kohtaan voivat olla merkkejä masennuksesta. Jos kiintymys vau-vaan ei herää muutaman viikon ku-luessa ja vauva tuntuu vieraalta, äiti saattaa tarvita ammattiapua. Hoita-maton vaikea masennus on uhkana myös vauvan hyvinvoinnille.
![Page 4: APUA! Vauva mullistaa elämänkauppa.mll.fi/Vauva+mullistaa+elämän.pdf · 2015. 4. 7. · ja pidä hyvänä, vauva nauttii. • Vaikka vauva ei osaa vielä vastata puheella, juttele](https://reader033.vdocuments.net/reader033/viewer/2022061002/60b1596ae8ced36efb217609/html5/thumbnails/4.jpg)
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.
Julkaisija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Toinen linja 17, 00530 Helsinki
p. 075 324 51
www.mll.fi
Toimitus:
YTM, toimittaja Virve Järvinen
Asiantuntijat:
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa
Lastentautien erikoislääkäri Harri Niinikoski
Kätilö Shani Rapp
Lastentautien erikoislääkäri Outi Strid
Perhekasvatussihteeri, pastori Antti Yli-Opas
Ulkoasu: Hahmo
Taitto: Virpi Liinoja
Kansikuva: Rodeo.fi/Juha Tuomi
Kirjapaino: Miktor 02.2014
Tilaukset
www.mll.fi
p. 075 324 5480
tilausnumero: 30124