3/2006 �

Arabian raitiotie 80 v, S-Bahn osa 2, Tallinnan johdinautoja, Siniset bussit osa �5

3/2006

2 3/2006

ISSN 0356-5440

29. vuosikertaLehti ilmestyy neljästi vuodessa ja jaetaan SRS:n jäsenlehtenä

PÄÄTOIMITTAJAJuhana Nordlund

TAITTAJAEero Laaksonen

TOIMITUKSEN OSOITEJuhana NordlundOrapihlajatie 12 A 1400320 Helsinkij.nordlund@kolumbus.fi

KUSTANTAJASuomen Raitiotieseura ry

PAINOPAIKKAEdita Prima Oy 2006

© Suomen Raitiotieseura ry

Tekijänoikeusmääräysten perusteella mitään osaa lehdestä ei saa käyttää ilman toimituksen lupaa.

SUOMEN RAITIOTIESEURA RYPL 234

00531 Helsinki

Sampo 800 014-54 483IBAN: FI6280001400054483

Sampo Bank plcBIC/SWIFT: PSPBFIHH

Jäsenmaksu 20 euroa

Perustettu 16.1.1972

Jäsenillä ilmainensisäänpääsy HelsinginRaitioliikennemuseoon

sekä pohjoismaisten raitiotieseurojen

ylläpitämille museo-raitioteille ja museoihin.

Tiedustele lipunmyyn-nistä.

JOHTOKUNTA VUONNA 2006

PUHEENJOHTAJAJorma Rauhalapuh. koti (09) 873 5836puh. työ 030 720 957tai 040 862 0957jorma.rauhala@vr.fi

SIHTEERIJuhana Nordlundpuh. koti (09) 458 7794j.nordlund@kolumbus.fi

VARAPUHEENJOHTAJADaniel Federleypuh. koti (09) 458 4033daniel@federley.com

RAHASTONHOITAJAKimmo Säteripuh. 050 522 9588kimmo.sateri@kolumbus.fi

ARKISTONHOITAJAPertti Leinomäkipuh. 050 538 4495

JÄSENTeemu Collinpuh. 040 820 2337tcollin@cc.hut.fi

VARAJÄSENTimo Kantolapuh. koti 0400 733 382puh. työ (09) 472 3355

Helsingin RaitioliikennemuseoTöölön vaunuhalleilla on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 - 17.

Vanhoja raitiovaunuja sekä johdinauto, valokuvia Helsingin julkisen liikenteenhistoriasta. Myynnissä postikortteja, vaununrakennussarjoja, opaskirjasia ja videoita.

TÖÖLÖNKATU 51 A, 00250 HELSINKI

Kannen kuva

RAITIOITA à 6 euroa 1/2002: SRS:n ajelut ja tutustumisvierailut,

SRS 30 vuotta, Kolmikymppiset rati-kat, Helsingin raitiotiet, osa 2.

2/2002: Helsingin metro 20 vuotta.4/2002: Kaksijärjestelmäraitiovaunut,

Jyväskylän Liikenne Oy:n busseja, Vantaan sisäinen linja-autoliikenne.

1/2003: Oslon raitioteiden lakkautus-suunni-telmat, Taulut, Siniset bussit, osa 1

2/2003: Vaunut 1 - 30, Kabus-kaupunkiauto-ja, Rostock, Siniset bussit, osa 2

1/2004: Tunis, Lyypekki, Oy Liikenne Ab:n busseja, Siniset bussit, osa 5

1/2005: Helsingin raitiotiet tällä vuosi- kymmenellä, osa 3. Deltat, Siniset bussit, osa 9

2/2005: Raitiotiet Suomessa osa 2, Pikku- kakkonen historiaan, Kilpailutusta osa 3, Siniset bussit, osa 10

Tilaukset SRS:n maksuliiketilin Sampo 800 014-54 483 kautta, merkitse tiedonantokohtaan tilaamasi tuotteet.

3/2005: Raitiotiet Suomessa osa 3, Saksan S-Bahn osa 1, Kilpailutusta osa 4, Siniset bussit, osa 11

4/2005: Käpylän raitiotiet 80 v, Norrköpingin raitiovaunuja, Hampurin Hochbahn, Siniset bussit, osa 12

1/2006: Helsingin pikaraitiotiehankkeet, Latvia-laista raitiotieliikennettä, Siniset bussit, osa 13

2/2006: Raitiovaunulla Kamppiin, Göteborgin raitiotiet, Siniset bussit, osa 14

3/2006

Kannen kuvateksti: HKL 157 esiintyi pit-kästä aikaa julkisuudessa SRS:n ja HKL:n yhdessä järjestämässä yleisötapahtumas-sa Kauppatorilla sunnuntaina 30.7.2006. Kuva Daniel Federley, Helsinki.

www.raitio.orgTietoja Suomen raitioteistä, johdinautoista, metrosta ja sähköjunaliikenteestä.Raitiolinjojen ja -vaunujen tietoja sekä uusimat uutiset. Maailmanlaajuinen linkkikokoelma.Sivuilla olevan jäsenhakemuskaavakkeen täytettyäsi Raitio-lehti tulee aina tuoreena kotiisi.

Arabian raitiotie 80 v, S-Bahn osa 2, Tallinnan johdinautoja, Siniset bussit osa �5

3/2006 3

Arabian raitiotie valmistui ja otettiin käyttöön 16.9.1926. Silloisen linjaverkoston eräästä tärkeästä päätekohdasta eli Hermannin kaupunginportilta jatkettiin siis rataa Toukolan kaupunginosaan Hämeentien ja Intiankadun risteyksen tuntumaan. Linjan päätepysäkki sai nimen ”Arabia” läheisen samannimisen tehtaan mukaan. Toimilupaeh-dossa edellytettiin raitiotien jatkamista Vanhaankaupunkiin saakka, mutta Hämeentien huono kunto Arabian päätekohdasta eteenpäin esti rakennustöiden aloittamisen. Vasta vuonna 2004 Arabian raitiolinjaa pidennettiin uudelle Arabianrannan alueelle.

Kauppatorilta syksystä �926 lähtien lii-kennöineen Arabian linjan tunnus oli W. Esi-kaupunkien raitiolinjojen tunnukset olivat tuolloin perinteisesti kirjaimia; W oli mu-kailtu Vanhastakaupungista. Rinnakkaislin-jana kaupunkialueella liikennöitiin linjaa 2 Kauppatorilta Hermannin kaupunginportil-le vuosina �926–28. Hermannin kaupun-ginportille päättyneen ykköslinjan eteläi-nen päätekohta oli Eirassa, Telakkakadulla. Jo vuonna �93� linja W lopetettiin ja linjan � reitti pidennettiin Hermannista Arabiaan.

Marian sairaalalta lähtenyttä linjaa 6 pi-dennettiin aiemmasta päätepaikastaan Ha-kaniemestä Hermannin kaupunginportille vuonna �928 ja jatkettiin sieltä vuonna �945 Arabiaan. Samanaikaisesti linjan � päätepai-

Arabian raitiotie 80 vuottaJorma Rauhala

kaksi tuli jälleen Hermannin kaupunginport-ti. Vuodesta �945 lähtien eli siis jo yli kuu-denkymmenen vuoden ajan on Toukolan ja Arabian raitiolinjana toiminut kuutonen.

Vuonna �959 linjan 6 toinen päätekohta siirrettiin Mariasta Hietalahteen. Syynä oli Lapinlahden-, Eerikin-, Annan- ja Kalevan-katujen kautta kulkeneen teknisesti vanhen-tuneen ja mutkaisen reitin lakkautus. Kysei-nen rataosuus oli viimeinen, jolla voitiin lii-kennöidä vain pienillä kaksiakselisilla vau-nuilla. Kesästä �959 – eli jo peräti 47 vuoden ajan – kuutoslinjan toinen päätepiste on siis ollut Hietalahdessa. Kaksi vuotta sitten jat-kettiin reittiä Arabian päässä pari korttelin-mittaa pidemmälle, uudelle asuinalueelle, ja suunnitelmissa on linjan jatkaminen eteläs-sä Jätkäsaareen vielä tämän vuosikymme-nen aikana.

Arabian raitiotien nyt täyttäessä 80 vuot-ta voidaan todeta, että nykyinen reitti on on-nistunut. Onhan se ollut käytännöllisesti kat-soen muuttumaton jo lähes 50 vuotta.

Amerikkalainen Brill-moottorivaunu HKL 89 kuutoslinjalla. Linjatunnuslaudan teksti on selkeä Arabia-Maria. Jos se nykyaikana jouduttaisiin toteuttamaan tietokoneavustei-sella automaatiojärjestelmällä, siinä lukisi ”Arabia Arabia–Maria Maria” ihan vain sen takia, että jälkimmäiset toisinnot ovat ”ruot-sia”. Kuva Ilmo Ikonen 1957.

Arabiaan matkaava jenkkivaunu HRO 162 (myöhemmin HKL 82) edessään Kone ja Sillan valmistama lumiaura nro 5. Arabian linjalla olevan ykkösen vuorovaunun eteen on lumisateen voimistuessa kytketty lumi-aura. Kuva 19.2.1941.

4 3/2006

ARABIAN RAITIOTIELINJATLINJA W Kauppatori–Arabia�6.9.�926–�5.7.�93�LINJA � Eira–Arabia �6.7.�93�–3�.�0.�945LINJA 6 Maria–Arabia�.��.�945–3�.5.�959Hietalahti–Arabia�.6.�959–28.8.2004Hietalahti–Arabianranta29.8.2004–Jätkäsaari–Arabianranta2009 ?

RUUHKA- JA YÖLINJATLINJA �A Eira–Arabia �950–�5.6.�953LINJA 6E Erottaja–Arabia�950–29.�2.�954LINJA 6M Rautatientori–Arabia�.�.�953–�5.6.�953LINJA 6S Ylioppilastalo–Arabia�950–�950LINJA �0A (yölinja) Ruskeasuo–Arabia�.6.�959–3�.�2.�964LINJA �0N (yölinja) Ruskeasuo–Arabia�.�.�965–�.�0.�977LINJA �2A Kuusitie–Arabia�950–�954

Arabian kuutoslinjan entisaikain raukeaa tunnelmaa Hämeentiellä. Moottorivaununa on saksalainen NDWF-vaunu 1920–luvul-ta ja perävaununa ruotsalainen ASEA-avo-siltavaunu 1910–luvulta. Liekö perävaunun kaiteella nojaava henkilö rahastaja vai ken-ties Olympialaisten tuomia vieraita? Kuva N. N. Forbes elokuu 1952.

HKL 12 sijoitettiin linjalle 6 matkustajliikentee-seen sekä lauantaina 16.9. että sunnuntaina 17.9.2006 juhlistamaan Arabian raitiotien 80-vuotista taivalta. Kuva Daniel Federley.

Vaunu HKL 21 saapumassa Arabian päätesilmukkaan. Kuva Jorma Rauha-la 12.9.1973.

3/2006 5

Tämän artikkelin ensimmäisessä, Raitio 3/2005 –numerossa olleessa osassa tarkas-teltiin vuoteen 1975 mennessä avattuja S-Bahn –järjestelmiä. Tässä jälkimmäisessä osassa tarkastellaan vuoden 1975 jälkeen avattuja ja tällä hetkellä Saksassa liikennöiviä S-Bahn –järjestelmiä ikäjärjestyksessä ja ovatko nekään toistensa kopioita.

(Tekstissä usein käytetty lyhenne Hbf (Hauptbahnhof) tarkoittaa päärautatiease-maa ja Flughafen lentoasemaa.)

Frankfurt (Main)

Monien muiden kaupunkien tavoin myös Frankfurt am Main alkoi �960-luvulla kär-siä yhä kasvavista liikennemääristä. Eten-kin mittavan työmatkaliikenteen tuomien lii-kenneruuhkien ratkaisijaksi vaadittiin myös mittavia ratkaisuja. Frankfurt am Mainissa ymmärrettiin jo ennen S-Bahn –liikenteen aloittamista, että junien on ajettava siellä, missä myös ihmiset liikkuvat. Niinpä Haupt-wachelle menevä junatunneli oli ensimmäi-nen rakennuskohde, jotta S-Bahnilla pääsi-si myös päärautatieasemalta kaupungin kes-

tiin ajaa keskustan läpi eteläiselle rautatie-asemalle (Frankfurt Süd) saakka. Frankfur-tin kaupunkijunaa käyttää nykyään vuosit-tain noin �00 milj. matkustajaa. Liikenteen aloittamisesta saakka liikenteessä olleita BR420-junia on 8.8.2002 lähtien korvattu uusilla BR423-junilla, ratapituus on 269 km ja verkosto on kasvanut 9:ään linjaan:

.Saksan S-Bahn – järjestelmät, osa 2Kimmo Säteri

kustaan. Ensimmäiset kaksi, päärautatiease-malle päättynyttä S-Bahn -linjaa aloittivat vuonna �975, mutta kokonaisuudessaan S-Bahn –liikenne alkoi 28.5.�978, jolloin kes-kustaan kulkeva junatunneli sekä kuuden lin-jan verkosto otettiin käyttöön. Vuoteen �990 mennessä keskustan alittavaa junatunnelia jatkettiin niin, että suurinta osaa linjoista voi-

S-Bahn kuuluu Frankfurt am Mainin kau-punkikuvaan siinä missä pilvenpiirtäjätkin. 423 –sarjan juna saapumassa Frankfurt Westin asemalle 27.8.2004.

Neljäraiteisella Frankfurtin päärautatie-aseman maanalaisella S-Bahn –asemal-la riittää vilskettä. S3 –linjaa ajava 420 325 valmiina lähtemään kohti Bad Sodenia 27.8.2004.

6 3/2006

S� Rödermark Ober-Roden – Wiesbaden Hbf

S2 Dietzenbach Bahnhof – Frankfurt SüdS3 Bad Soben – Darmstadt HbfS4 Kronberg – Darmstadt HbfS5 Friedrichsdorf – Frankfurt SüdS6 Friedberg – Frankfurt SüdS7 Riedstadt-Goddelau – Frankfurt HbfS8 Wiesbaden Hbf – Hanau Hbf (Mainzin

kautta)S9 Wiesbaden Hbf – Hanau Hbf

Varsinkin linjat S8 ja S9 ovat elintärkei-tä kaupungin liikenteen sujumiselle, sillä ne liikennöivät vilkkaalle Frankfurt am Mainin lentoasemalle. Frankfurtin lentoasema oli-kin ensimmäinen ratayhteydellä varustettu saksalaislentoasema. Frankfurtin alueella liikennöi lisäksi poikittainen RegionalBahn –linja 90 (Flughafen – Frankfurt Süd – Ha-nau Hbf), joka olisi varsin helposti muutetta-vissa S-Bahn –linjaksi. Deutsche Bahn AG:n RegionalBahn –linjat täydentävät muuten-kin S-Bahn –verkostoa tarjoamalla poikit-

taisyhteyksiä eri S-Bahn –linjojen välille. Suuria ja lukkoon lyötyjä laajennussuunni-telmia ei tällä hetkellä ole, mutta keskustan alittavaa rataa on tarkoitus jatkaa Frankfurt Südin asemalta Offenbachiin. Koska nykyi-nen Griesheimin varikko on aivan liian pieni nykyiselle kalustomäärälle, uusi varikko on suunnitteilla vanhalle postiasemalle.

Stuttgart�.�0.�978 oli Stuttgartin vuoro aloittaa S-Bahn –liikenne. Münchenin tavoin myös Stuttgartissa verkoston pääosuus kulkee kaupungin alittavassa tunnelissa, jossa kul-keekin juna kahden ja puolen minuutin vä-lein. Stuttgartin erikoisuus on linjojen S4 – S6 pääteasemalla Schwabstrassella ole-va maanalainen kääntösilmukka. Ennen lii-kenteen aloittamista Stuttgartiin suunnitel-tiin omaa sähkömoottorijunamallia, mutta kalustoksi valittiin muualla hyväksi osoittau-tuneet BR420 –junat. Uudet BR423 –junat ovat korvanneet käytöstä poistettuja BR420

–junia vuodesta �998 lähtien. BR423 –junat olivat tosin aluksi vain matkustajattomas-sa koeliikenteessä, sillä matkustajat pääsi-vät taivaltamaan matkaansa uusissa BR423 –junissa vasta joulukuussa �999. Nämä lin-jat liikennöivät pääosin 30:n ja ruuhkaliiken-teessä �5:n minuutin vuorovälillä 250:n ki-lometrin linjapituudella:S� Herrenberg – PlochingenS2 Filderstadt – SchorndorfS3 Flughafen – BacknangS4 Schwabstrasse – Marbach (Neckar)S5 Schwabstrasse – BietigheimS6 Schwabstrasse – Weil der Stadt

Nykyinen, Verbund Region Stuttgartin – eli sikäläisen ”YTV:n” – sekä DB Regi-on välinen liikennöintisopimus on voimassa vuoteen 20�3. Tämän hetkinen verkosto ei ole riittävä, niinpä ensimmäiset laajennus-suunnitelmat on jo tehty. Poikittaista ratayh-teyttä linjan S� varrelta Böblingenistä Sin-delfingenin kautta Renningeniin linjan S6 varrelle on suunniteltu.

Nürnberg

Nürnbergin kaupunkijunaliikenne on jo eh-tinyt teini-ikään, sillä liikenne aloitettiin 26.9.�987. Alkuaikoina vetokalustona toi-mi BR�4� –sähköveturit, mutta meluisuu-tensa takia ne aiheuttivat lähinnä matkusta-jien ja radanvarren asukkaidenkin valituk-sia. �990-luvun vaihteen suurten poliittis-ten mullistusten myötä vetokalustoksi saa-tiin marraskuussa �992 hieman tarkoituk-senmukaisempaa kalustoa. Vuoteen �994 mennessä BR�4� –sähköveturit olikin kor-vattu kahdeksalla BR�43 –sähköveturilla. Vaunukalusto on pysynyt samana eli myös Ruhrin alueelta tutut, kolmesta tai neljästä X-vaunusta muodostetut junat liikennöivät kolmea linjaa yhteensä 67:n kilometrin lin-japituudella. Päärautatieasemalta lähtevät ju-nat vievät Laufiin (S1), Altdorfiin (S2) sekä Rothiin (S3).

Perinteinen oranssi-valkea väritys on kadonnut tyystin kaupunkijunakalustosta. 420 406 oli vielä 6.5.2002 Stuttgartinpäärautatieasemalla perinteisessä asussa.

Riedstadt-Goddelau sai S-Bahn –yhtey-tensä joulukuussa 2002 – tosin vain Frank-furtin päärautatieasemalle, sillä Frankfur-tin keskustan alittavan junatunnelin kapa-siteetti ei enää riittänyt uudelle S7 -linjalle. Frankfurtista tuleva 420 729 Walldorfin ase-malla 28.8.2004.

3/2006 7

Nürnbergin kaupunkijunaliikenteen puu-te on se, että ainoastaan päärautatieasemal-la pystyy vaihtamaan junasta metroon tai raitiovaunuun – muita vaihtoasemia ei ole. Niinpä Nürnbergin S-Bahnille laajennus-suunnitelmiin kuuluu myös se, että vaihto-yhteydet muihin liikennevälineisiin paranisi-vat. Linjastoa on tarkoitus laajentaa vuoteen 20�0 mennessä Ansbachiin, Forchheimiin sekä Neumarktiin (Oberpfalz), mutta rahoi-tuksen epävarmuuden takia laajennuksien ai-kataulusta ei ole juurikaan tietoa. Nürnberg on Magdeburgin ja Rostockin ohella ainoa S-Bahn, jota on tulevaisuudessakin tarkoitus liikennöidä veturivetoisilla junilla.

Karlsruhe

25.9.�992 liikennöintinsä aloittanut Karlsru-hen S-Bahn aloitti kokonaan uuden suunta-uksen kaupunkijunaliikenteessä. Kalustona ei ole perinteiset sähkömoottorijunat vaan pikemminkin kaksiohjaamoiset ja –virtaiset raitiovaunut, joilla ajetaan niin junaradoilla kuin kaupunkien keskustojen raitioteillä. Lii-kennöitsijä on Albtal-Verkehrs-Gesellschaft (AVG), mutta kolme junaa on yhteisomistuk-sessa Deutsche Bahn AG:n kanssa. DB on numeroinut yhteisomistuksessa olevat junat sarjaan 450.

Linjasto levittäytyy 480:n kilometrin lin-japituudellaan varsin laajalle:S� Hochstetten / Leopoldshafen / Neureut

- Karlsruhe Hbf - Ettlingen / BadHerrenalbS�� Hochstetten / Leopoldshafen / Neureut

- Karlsruhe Hbf - IttersbachS2 Rheinstetten / Rheinstrandsiedlung -

Reitschulschlag / BlankenlochS3 Karlsruhe Hbf - Bruchsal Bf. S3� Freudenstadt / Forbach (Schwarz-

wald) - Rastatt - Karlsruhe Hbf -Bruchsal Bf. / OdenheimS32 Forbach (Schwarzwald) - Rastatt -

Karlsruhe Hbf - Bruchsal Bf. /Menzingen

S4 Baden-Baden - Karlsruhe Hbf - Bretten Gölshausen / Eppingen / Heilbronn

S4� (Freudenstadt Hbf / Stadt) - Forbach (Schwarzwald) / Rastatt - Karlsruhe

Hbf - Heilbronn Harmonie / ÖhringenS5 Wörth Dorschberg / Knielingen - Berg-

hausen / Söllingen / Remchingen /Pforzheim Hbf / Mühlacker / Bietigheim-

BissingenS6 Pforzheim Hbf - Bad WildbadS9 Mühlacker - Bretten Bf. / Bruchsal Bf.

Vaikka esim. S3:n poikkeavuuksia on numeroitu S3�:ksi ja S32:ksi, niin silti lin-japoikkeaminen erottaminen toisistaan lin-janumerolla voisi olla laajamittaisempaakin. Esimerkiksi S5 –linjalla on Karlsruhen itä-puolella kuusi mahdollista pääteasemaa.

Matkustajamäärät ovat ylittäneet odo-tukset, joten verkoston laajentaminen vain jatkuu: Rataosa Freudenstadt - Eutingen i. Gäu otetaan käyttöön vuoden 2006 lopus-sa.

FreiburgKarlsruhesta etelään sijaitsevassa Freibur-gissa aloitettiin S-Bahn –liikenne �.6.�997 linjalla Freiburg – Breisach. Nykyään on ole-massa toinenkin linja, sillä �5.�2.2002 alkoi liikennöinti myös Freiburg – Elzach –osuu-della. Nämä molemmat, yhteensä 5� kilo-metriä pitkät rataosuudet olivat aikaisemmin Deutsche Bahn AG:n liikennöimiä. Breisgau S-Bahn GmbH:n �9 RegioShuttle –diesel-moottorijunaa ovat täyttäneet tehtävänsä hy-vin, sillä myös Freiburgissa ovat matkustaja-määrät nousseet palvelukonseptin- ja liiken-nöitsijävaihdoksen myötä roimasti.

OrtenauKarlsruhen ja Freiburgin välissä, Offenbur-gissa liikennöivän Ortenaun S-Bahnin pe-riaate on samankaltainen kuin pohjoisella ja myös eteläisellä naapurijärjestelmällään. Aikaisemmin Deutsche Bahn AG:n liiken-nöimien joidenkin ratojen liikenne annettiin

Karlsruhen S-Bahn –kalusto sulautuu hy-vin päärautatieaseman katon alle 5.5.2002. Kadulla nähtynä tämäkin yhdistelmä on hieman massiivisen oloinen.

Tarjoiluosastolla varustettu, Brettenissä 14.5.2004 kuvattu vaunu 846 pitää huolen siitä, että matkustaminen Karlsruhen S-Bahnin pitkillä linjoilla on mukavaa.

8 3/2006

24.5.�998 lähtien osavaltion haltuun. Baden-Württembergin osavaltio antoi liikennöinti-vastuun Ortenau S-Bahn -yrityksen haltuun ja se kannatti: jo ensimmäisenä liikennöin-tivuonna matkustajamäärät olivat nousseet liikenteen aloittamista edeltäneeseen aikaan verrattuna huimat 40 prosenttia. Neljäntoista yksivaunuisen RegioShuttle –dieselmootto-rijunan kapasiteetti ei ole kovinkaan kum-moinen, mutta silti tähän tarkoitukseen riit-tävä. Tänä vuonna on kuitenkin tulossa 6 Re-gioShuttle –junaa lisää. ��3 kilometrin linja-pituus muodostuu näistä neljästä, Offenbur-gin ”keskusasemalta” lähtevästä linjasta:Offenburg – Appenweier – Bad GriesbachOffenburg – HausachOffenburg - AchernOffenburg – Kehl - Strasbourg

Ortenaun S-Bahnin erikoisuus on tosiaan se, että liikenne ulottuu myös toisen valtion alueelle – liikenne Strasbourgiin, Ranskaan aloitettiin �5.7.2003.

HannoverMyös Expo2000- maailmannäyttelyä ajatel-len aloitettiin Hannoverin S-Bahn –liikenne �.6.2000. Kalustoksi oli tarkoitettu upouudet BR424 –junat, joiden ainoa ero BR423 –ju-niin verrattuna on noin 20 cm korkeammalla oleva lattia. Tekniset ongelmat BR424 –ju-nien ensimmäisenä käyttövuotena johtivat kuitenkin siihen, että Hannoveriin oli lainat-tava BR423 –junia muualta Saksasta, jotta varsinkin Expo2000:n aikainen liikenne olisi sujunut toivotulla tavalla. Vuoden 200� aika-na kaikki 40 neljävaunuista BR 424- junaa-kin saatiin toimimaan, mutta etenkin suur-ten messunäyttelyiden aikaan kalustoa jou-dutaan jälleen lainaamaan muualta. Niinpä Hannoverissa on varakalustona 6 kpl lattia-

korkeudeltaan muusta kalustosta poikkeavia BR425 –sähköjunia.

Hannoverin S-Bahn ei ole kaikilta omi-naisuuksiltaan kaupunkijunamainen: tunnin vuoroväli on varsin tavallinen, lisäksi linja-pituudet ja asemien väliset etäisyydet ovat varsin pitkiä. Seuraavat viisi linjaa liikennöi-vät 279 kilometrin linjapituuden muodosta-valla verkostolla:S� Minden – Hannover Hbf – HasteS2 Nienburg – Hannover Hbf – HasteS3 Hannover Hbf – CelleS4 Hannover Hbf – BennemühlenS5 Hannover Flughafen – Hannover Hbf

– Hameln – Bad Pyrmont / PaderbornLisäksi suurten messujen aikaan aje-

taan erikoislinjaa S6 lentoasemalta messu-alueelle Laatzeniin. Hannoverin S-Bahnin matkustajamäärät ovat ylittäneet odotukset ja niinpä verkostoa tullaan edelleenkin laa-jentamaan.

Rhein-NeckarSaksan uusin S-Bahn –järjestelmä avattiin �4.�2.2003 näiden neljän linjan voimin:S� Kaiserslautern - Mannheim - Osterbur-

kenS2 Kaiserslautern - Ludwigshafen - Mann-

heim - MosbachS3 Germersheim - Mannheim - Heidelberg

- KarlsruheS4 Germersheim - Mannheim - Heidelberg

- BruchsalSamalla, kun kaupunkijunat aloittivat

liikennöintinsä, monet näitä ratoja ajaneet RB- ja RE-junat lakkautettiin. Kyse on siis monen, toisistaan etäällä sijaitsevan kaupun-gin välisestä kaupunkijunaverkostosta, linja-pituuttakin on noin 240 kilometriä. Verkosto on kuitenkin keskittynyt Heidelbergin, Lud-

wigshafenin sekä Mannheimin alueelle, jos-sa verkosto uusine asemineen ja neliraitei-sine osuuksineen saattaa jopa muistuttaakin kaupunkijunaliikennettä.

Tämänkin järjestelmän kohdalla voi-daan hieman ihmetellä S-Bahn –tunnusta, sillä linjan S� päästä päähän matkustami-nen tarkoittaa noin �90:n kilometrin matkaa. Huomionarvoista tässä on se, että S-Bahn Rhein-Neckar ulottuu kolmen eri osavalti-on eli Baden-Württembergin, Hessenin ja Rheinland-Pfalzin alueelle. S-Bahn Rhein-Neckar ulottuu myös Karlsruhen S-Bahnin alueelle saakka Bruchsalissa ja Karlsruhes-sa. Näinkin tuoretta verkostoa on jo laajen-nettu. Linjoja S3 ja S4 pidennettiin Speye-ristä Germersheimiin vuonna 2006. Samoin Homburg (Saar) on suunniteltu liitettäväksi tähän verkostoon. Kalustona toimii nelivau-nuiset BR425.2 -sähköjunat.

LoppuyhteenvetoEli niin sekä Karlsruhen kadulla liikennöi-vä 37 metriä pitkä raitiovaunu kuin myös Hampurin keskustan alitse tunnelissa kulke-va yhdeksänvaunuinen, �98 metrin pituinen sähkömoottorijuna ovat kaikista vastakohtai-suuksistaan huolimatta osa kotikaupunkin-sa S-Bahn -järjestelmää. Samoin kymmenen minuutin vuorovälein kulkevaa berliiniläis-tä kaupunkijunaa on hyvin hankalaa verrata tunnin välein ja pitkälle kaupungin ulkopuo-lelle kulkevaan hannoverilaiseen ”kaupunki-junaan”, vaikka molempia markkinoidaan-kin vihreän S-Bahn –logon avulla.

Maanlaajuista on ollut se, että useim-missa saksalaisissa kaupungeissa S-Bahnin matkustajamäärien kehitys on ollut myön-teistä, joten olemassa olevien järjestelmien laajentaminen tai kokonaan uusien järjes-telmien perustaminen onkin hyvässä vauh-dissa. Tähän mennessä on lakkautettu vain kaksi saksalaista S-Bahn –järjestelmää eli Erfurtissa ja Karl-Marx-Stadtissa (nykyään Chemnitz), vaikka monessa muussakin, lä-hinnä itäisen Saksan kaupungissa matkus-tajamäärät ovatkin huomattavasti laskeneet huippuvuosista.

Saksassa on huomattu, että luotettavasti toimiva eli siis täsmällisesti kulkeva ja sen myötä matkustajia houkuttelevan kaupun-

Tällaiset, Offenburgin päärautatieasemal-la 15.5.2004 kuvatut RegioSprinter –die-selmoottorivaunut huolehtivat Ortenaun S-Bahnin liikenteestä

3/2006 9

kijunaliikenteen täytyy liikennöidä omilla, muusta junaliikenteestä erotetuilla raiteilla. S-Bahn –logo onkin mielletty nykyaikaisen ja nopean joukkoliikennemuodon tunnuksek-si. Etenkin Lounais-Saksassa Baden-Würt-tembergin osavaltiossa ”tavallisten” matkus-tajajunien muuttaminen S-Bahn –juniksi on ollut matkustajamääriä katsottaessa erittäin kannattavaa. Seuraavaksi matkustajajunien muuttamista S-Bahneiksi kokeileekin näil-lä näkymin Bremen, jolle onkin jo tehty S-Bahnin liikennöintisuunnitelmat.

Münchenin Olympiakisojen aiheutta-ma lisäliikenne oli omiaan todistamaan kau-punkijunan kapasiteetin suuruuden. Lisäksi messukaupungeissa kuten Frankfurtissa ja Hannoverissa olisi erittäin hankalaa järjes-

Lähdetiedot:BahnExtra 5/2003: S-Bahnen (GeraNova

Zeitschriftenverlag GmbH München)

Dostal Michael: Baureihen ��2/�43 (Gera-Mond Verlag 2000)

Eisenbahn-Journal 5/2005EisenBahn Kurier 8/2002, 9/2002, 3/2003,

9/2003, �2/2003, �/2004, 2/2004, 4/2004, 6/2004, �/2005

Janikowski Andreas, Ott Jörg: Deutschlands S-Bahnen (Transpress Verlag, 2002)

Pabst Martin: U- und S-Bahn Fahrzeuge (GeraMond Verlag, 2000)

Stadtverkehr 3/2004Today’s Railways no.80 August 2002, no.��3

May 2005www.bahn.dewww.indusi.dewww.revisionsdaten.dewww.s-bahn-berlin.dewww.s-bahn-muenchen.dewww.s-bahn-rhein-neckar.dede.wikipedia.org

Kiitokset:Niko Valjakka

Saksan S-Bahnien uusin tulokas on Rhein-Neckar. 425 720 Heidelbergin pää-rautatieasemalla 14.5.2004.

Ainoastaan Hannoverissa käytössä olevat BR424 –junat eroavat BR423 –junista kor-keammalla lattiakorkeudellaan. 424 017 lähdössä Hannoverin päärautatieasemalta kohti Hamelnia 7.6.2001.

tää messujen aikainen lisäliikenne. Saksas-sa kesällä 2006 järjestetyt jalkapallon MM-kisat asettivat monien muidenkin saksalais-kaupunkien S-Bahnin kapasiteetin ja jousta-miskyvyn koetukselle. S-Bahn on kuitenkin järeä kuljetusjärjestelmä ja se näyttikin toi-mivuutensa myös silloin, kun matkustaja-määrät ovat suurimmillaan.

�0 3/2006

Suomenlahden eteläpuolella, Viron pääkaupungissa Tallinnassa, on käytössä mukavan kokoinen johdinautojärjestelmä, jonka kahdeksaa linjaa liikennöidään noin sadalla (95) kaksiakselisella johdinbussilla ja kolmellakymmenellä niveltrolleybussilla.

Linjojen perusrunko tarjoaa vahvan julki-sen liikenteen yhteyden kaupungin keskusta-alueelta kahteen lounaiseen lähiöön Musta-mäeen ja Väike Õismäeen. Osa linjoista (4, 5 ja 7) lähtee kaupungin keskustan lähellä sijaitsevalta Balti jaamin rautatieasemalta varsinaisen liikekeskustan asemesta. Muut linjat lähtevät aivan ydinkeskustasta yhtä lukuun ottamatta. Tämä viimeksi mainittu johdinautolinja (nro 9) tarjoaa poikittaisen yhteyden Mustamäen suurlähiöstä Kopliin siten, että reitti ei mene lainkaan keskusta-alueen kautta.

Tallinnan johdinautoliikenne alkoi reitil-lä Estonia — Hipodroom 6.7.�965. Verkosto laajeni ensin Mustamäen suuntaan ja �980-

Koplin haara on ainoa rata, joka menee sel-keästi ulos varsinaisesta kivikaupungista. Raitioteitä on kaavailtu laajennettavan Las-namäen suurlähiöön, jonka joukkoliikenne pohjautuu edelleenkin vain dieselbusseihin ja osaksi dieselbussi + perävaunu –yhdis-telmiin. Tallinnan lähijunat (elektriraudtee) eivät myöskään palvele neuvostoajalla ra-kennettuja suurlähiöitä.

JohdinautokalustoAivan ensimmäiset trolleybussit olivat neu-vostoliittolaisia Ziu-johdinautoja. Niitä oli vain 9 kpl ja ne olivat sangen lyhytikäisiä. Ne poistettiin jo �970-luvun alkuvuosina. Sen jälkeen hankittiin Skoda 9Tr –johdin-autoja parisen sataa kappaletta, joista osaa ajettiin kaksinajossa. Multippeliajo tielii-kenneajoneuvolla on sinänsä varsin erikoi-nen ratkaisu ainakin meikäläisestä näkökul-masta.

Skoda 9Tr:ien jälkeen hankittiin noin �00 Skoda �4Tr:ää ja �980-luvun lopulla vielä 25 vastaavaa niveltrollikkaa tyypiltään

Tallinnan johdinautoja

Juhana Nordlund

luvun alusta lukien myös Väike Õismäeen. Järeät Mustamäen ja Väike Õismäen esikau-punkialueet päätettiin kytkeä kantakaupun-kiin johdinautojen avulla raitiotien asemes-ta. Tallinnan neljä hyvin kauan aikaisemmin perustettua raitiolinjaa (parina viime kesänä liikennettä on ollut vain kolmella linjalla) ovat kaupungin kokoon nähden lyhyehköjä ja lisäksi todellisuudessa verkosto perustuu täsmällisesti ottaen vain kahteen keskustan läpi johdettuun heilurimaiseen raidelinjauk-seen (yhteensä neljä haaraa suuntautuu kes-kikaupungilta ulos).

Hiukan helsinkiläiseen tapaan Tallin-nan raitiotiet palvelevat pääasiassa kanta-kaupungin pääkatujen varren liikennettä.

Johdinautolinjojen 1, 2, 3 ja 5 päätepysäk-ki sijaitsee Mustamäessä Akadeemia Teen luona. Johdinautojen kääntöpaikka taukotu-pineen muistuttaa eräänlaista johdinbussi-en asemaa lukuisine ”sivuraiteineen”. Kuva Juhana Nordlund 12.7.2006, Tallinna

Linjan 2 Skoda 14Tr (TTTK 263) saapu-massa Estonia-nimiselle päätepysäkil-leen kaupungin keskustassa. Kuva Juhana Nordlund 21.4.2005, Tallinna

3/2006 ��

Skoda �5Tr. Aivan viime vuosina vanhim-man pään �4Tr:istäkin on jo luovuttu tämän johdinautomallin ollessa kuitenkin edelleen Tallinnan yleisin. Viron itsenäistymisen jäl-keisenä aikana ensiksi hankittiin yksi ukrai-nalainen JUMZ T-� –niveltrollikka sekä kuu-si vähän käytettyä Ikarus 280-T –niveljoh-dinautoa. Viimeksi mainitut autot olivat vain lyhyehkön aikaa Tallinnassa liikenteessä.

Vuodesta �999 alkaen Tallinnaan on han-kittu matalalattiajohdinautoja. Kesällä �999 TTTK sai käyttöönsä viisi Ikarus 4�2T –joh-dinautoa. Vuosina 2002 – 2004 johdinau-tolaivasto vahvistui liki parillakymmenellä erittäin modernilla ja miellyttäväkulkuisel-la Ganz / Solaris Trollino �2 –johdinbussil-la. Vuonna 2003 Tallinna hankki vastaavia Trollino �8 –niveljohdinautoja viisi kappa-letta. Näiden hankintojen myötä viimeiset-kin Skoda 9Tr:t voitiin poistaa, lisäksi myös vanhimman pään �4Tr:t, kuten myös JUMZ- ja Ikarus 280-T-nivelet.

Johdinautot näyttävät liikkuvan nimik-koperiaatteella. Esimerkiksi linjalla 3 liikkuu hyvin vähän kaikista tavallisinta trollikka-mallia Skoda �4Tr. Sitäkin enemmän siel-lä näkee vastaavia �5Tr-niveliä. Kolmosen muita nimikoituja vaunuja ovat pari Ikarus 4�2T:tä sekä muutama Ganz / Solaris Trol-lino (sekä pitkinä että lyhyinä). Linjan 6 ka-lusto näyttää pääpiirteissään samanlaiselta, tosin Skoda �4Tr:iä on siellä hieman kol-mosta enemmän. Niveliä liikkuu pääasiassa linjoilla �, 3 ja 6 (sekä yksi Skoda �5Tr lin-jalla 2). Näin ollen linjoilla 4, 5, 7 ja 9 liikkuu vain 2-akselisia trollikoita, eniten tietenkin Skoda �4Tr:iä.

Paikallisella kustannustasolla ja –raken-teella johdinautoliikenne on sangen edul-lista. Mikäli työvoimakustannukset olisivat länsieurooppalaisella tasolla, todennäköi-sesti esim. Mustamäen joukkoliikenne olisi kannattavampaa hoitaa raideliikenteellä, esi-merkiksi pikaraitiotiepohjaisella ratkaisulla.

Mustamäen liikennevälineeksi voi myöhem-min tulevaisuudessa tulla pikaraitiotie, mi-käli tällainen järjestelmä päätetään kaupun-kiin perustaa. Tosin ensimmäisessä vaihees-sa se johdettaneen kuitenkin Lasnamäeen eli päinvastaiseen suuntaan verrattuna nykyi-seen trolleybussiverkostoon. Lasnamäen rai-dejärjestelmä voitaisiin kuitenkin tarvittaes-sa jatkaa heilurina lounaaseen korvaamaan ainakin osittain nykyisiä johdinautolinjoja. Ilmeisesti lähinnä Sõpruse Puiesteen johdin-autolinjaus saattaisi joutua uhatuksi.

Tallinnan joukkoliikenteen yksi keskei-sen hyvä ominaisuus on se, että kullakin lin-jalla vuorotiheys on suuri kaikkina viikon-päivinä ison osan vuorokaudesta. Vahva tar-jonta korostuu varsinkin johdinauto- ja rai-tioliikenteessä. Kullakin linjalla vuoroväli on usein alle �0 minuuttia. Esim. kaupungin keskustan ja Mustamäen välillä menee joh-dinautoja melkeinpä peräkanaa.

TTTK 332 (Trollino 12) on juuri saapunut Väi-ke Õismäeen linjalla 7. Kuva Juhana Nordlund 28.7.2006, Tallinna

Trollino 18 TTTK 433 Väike Õismäen kään-tö- ja taukopaikalla. Kuva Juhana Nordlund 28.7.2006, Tallinna

Ilmajohtovaihde Mustamäen päätepysäk-kialueen kääntöpaikan pysäköintialueella. Kuva Juhana Nordlund 12.7.2006, Tallinna

�2 3/2006

Linjat vuonna 2006:� Kaubamaja – Mustamäe tee – Musta-

mäe2 Estonia – Sõpruse Puiestee – E. Vilde

tee – Mustamäe3 Kaubamaja – Sõpruse Puiestee - Mus-

tamäe4 Balti Jaam – Sõpruse Puiestee – Kes-

kuse 5 Balti Jaam – Mustamäe tee – Musta-

mäe6 Kaubamaja – Väike Õismäe7 Balti Jaam – Väike Õismäe9 Kopli – Sõpruse Pst – Mustamäe (Kes-

kuse)Tallinnan johdinautokalustosta löytyy

varsin ainutkertainen kuvasto verkko-osoit-teessa: http://tallinn.mashke.org/trollid/

TTTK 217, Skoda 14Tr, linjalla 1. Johdinau-to 217 on yksi vanhimmista jäljellä olevista. Kuva Juhana Nordlund 21.4.2005, Tallinna

Johdinautolinjojen 1, 3 ja 6 keskustan pää-tepysäkki sijaitsee Kaubamajan luona. Ku-vassa linjan 1 nivelrakenteinen Skoda 15Tr nro 409. Kuva Juhana Nordlund 21.4.2005, Tallinna

TTTK 410 (Skoda 15Tr) saapumassa Mus-tamäestä kaupungin keskustaan. Kuva Ju-hana Nordlund 21.4.2005, Tallinna

TTTK 314 (Ikarus 412T) linjalla 3. Trollik-ka on tulossa Mustamäestä. Kuva Juhana Nordlund 21.4.2004, Tallinna

3/2006 �3

Metroradalla olivat kuluneena kesänä korjausvuorossa Siilitien ja Sahaajankadun ete-läiset metrosillat. Metro ajoi siltakorjausten takia poikkeusliikennettä 17.6. - 31.7. Itään päin ajaneet metrot siirtyivät Siilitien metroaseman länsipuolen vaihteista vääränraiteenajoon ja ajoivat väärää puolta metrovarikon syöttöraiteen mäen kohdalle, mistä koukittiin edelleen syöttöraidetta pitkin Itäkeskuksen 1-laituriin. Tämän yksi-raiteisen osuuden vuoksi metron vuoroväli oli kesällä joka päivä 10 minuuttia. Harvan vuorovälin Itäkeskuksen ja Vuosaaren välillä oli erillinen metroliikenne.

Ruoholahden ja Mellunmäen välillä aja-neet junat ajettiin maanantaista lauantaihin täyspitkillä, kuusivaunuisilla junilla. Sun-nuntaisin liikennöitiin neljällä vaunulla. Itä-keskuksen ja Vuosaaren väliä ajaneet “pen-delijunat” olivat joka päivä nelivaunuisia. Vuosaaren haaran tarvitsemat kaksi vuoroa liikennöitiin M200-sarjan junilla.

Ruoholahden kääntöraidetta ei poikke-usliikenteen aikana käytetty, sillä 7 minuutin aika purkulaituriin saapumisesta kääntörai-teen kautta lähtöön jäi helposti liian lyhyek-si, jos juna oli jäänyt vähääkään myöhään aikataulustaan. Toisaalta Ruoholahden läh-töajan koittaessa länteen päin tullut metro oli vasta tulossa Kamppiin, joten Ruoholahdesta lähtevät junat ehtivät hyvin lähteä Ruoholah-den kakkoslaituristakin (ns. purkulaituri).

Itäkeskuksessa puolestaan oli vilinää, kun siellä saattoi nähdä kolme metroa yhtä aikaa: Ensin saapui Vuosaaresta Itäkeskuk-

nan itäpään ohjaamoon. Kun RL-MM -juna oli päässyt Itäkeskuksen ykköslaituriin asti, pääsi pendeli ajamaan syöttöraiteen kävely-ritilälle. Ritilän kohdalla itäpäähän istumaan mennyt kuljettaja otti junan ajettavakseen ja Vuosaaren juna oli näin heti valmiina mene-mään IK�-laituriin Mellunmäen junan men-tyä. Länsipään ohjaamon kuljettaja jäi pois IK�:ssä ja pääsi vuorostaan taukotupaan.

Metron poikkeusliikennettäJuhana Hietaranta

seen tullut juna IK2-raiteelle (keskiraide). Matkustajia pyydettiin poistumaan ja mää-ränpääkilvissä luki “Ei matkustajille”. Vuo-saaren suunnasta tulleet matkustajat joutui-vat siirtymään välilaiturin toiselle puolelle (IK3) lyhyen odotuksen jälkeen saapunee-seen MM-RL -junaan. Tuo juna sai kulku-tien Itäkeskuksesta edelleen kohti keskustaa, kun Ruoholahdesta Mellunmäkeen kulkeva metro oli päässyt väärän puolen raiteelta va-rikon syöttöraiteelle.

Vuosaaren pendelijunien “kääntymi-nen” oli tehty Itäkeskuksessa ripeäksi ja te-hokkaaksi. Kun juna saapui Itäkeskukseen, taukotuvasta tuli kuljettaja, joka käveli ju-nan läpi ja tarkasti sen tyhjyyden. Kävel-tyään junan itäpäähän tämä kuljettaja nosti kätensä merkiksi länsipäässä istuvalle kul-jettajalle, että juna on tyhjä ja ovet voidaan sulkea. Taukotuvasta tullut kuljettaja jäi ju-naan sisälle ja meni valmiiksi istumaan ju-

Ruoholahdesta Mellunmäkeen matkalla oleva juna ajaa väärää puolta kohti Itäkes-kusta. Sahaajankadun eteläinen metrosilta on jo saanut sepelit. Kuva Juhana Hieta-ranta 26.7.2006, Roihupelto.

�4 3/2006

Vuosaaren suunnasta tulevat matkustajat joutuivat vaihtamaan keskustan suuntaan mennes-sään laiturin toiselle puolelle tul-leeseen MM-RL -junaan. Oikeal-la tyhjä Vuosaaren “pendelijuna” odottelee IK2-raiteella pääsyä syöttöraiteen ritilän luo lähte-äkseen sitten takaisin Vuosaa-reen. Kuva Juhana Hietaranta 26.7.2006, Itäkeskus.

Taustalla, raiteella IK3 pysähtynyt MM-RL juna pääsi lähtemään kohti Ruoholahtea, kun Ruoholahdesta Mellunmäkeen kulke-va juna (vasemmalla) oli päässyt pois vää-rän puolen raiteelta syöttöraiteelle. Keskim-mäisellä raiteella Vuosaaresta tullut pendeli puolestaan odottelee pääsyään syöttörai-teelle, voidakseen edelleen tulla Mellunmä-en junan mentyä raiteelle 1. Kuva Juhana Hietaranta 10.7.2006, Itäkeskus.

Ruoholahdesta tuleva metro siirtyy väärälle puolelle Siilitien länsipuolella. Kuva Juhana Hietaranta 26.7.2006, Siilitie.

3/2006 �5

Metrojunarunko 119+120 on syyskuussa ollut metron historian ensimmäisissä ko-komainosteippauksissa. Vaunuparissa on mainostettu Helsingin Sanomia. Mainok-sen sanoma on jäänyt matkustajille hie-man epäselväksi, koska asemilla pysäh-dytään vain noin 10 sekunnin ajaksi, eikä aika ole riittävä lukea kuvien yhteydessä olevia pieniä tekstejä. Kuva Jorma Rauha-la, 6.9.2006.

Raition tässä numerossa alkaa uusi sarja, jos-sa seurataan Kampin raitiotien rakennustöi-tä. Julkaisemme kuvia rakennustöiden edis-tymisestä ja raportoimme Kamppiin liitty-vistä päätöksistä kaupungin elimissä. Aivan joka numerossa Kuulumisia Kampista -sar-jaa ei välttämättä nähdä. Viimeinen osa on luvassa radan avajaisten jälkeisessä nume-rossa. Ja mikähän numero se sitten mahtaa olla? Sitä emme vielä uskalla arvata!

14.6.2006Kaupunginvaltuusto päätti odotetusti hyväk-syä Kampin raitioratojen perustamissuunni-telman. Päätöksestä ei äänestetty. Arvonlisä-

verottomat investointikustannukset ovat viisi miljoonaa euroa.

15.6.2006Yleisten töiden lautakunta hyväksyi osaltaan katusuunnitelmat Arkadiankadun ja Rune-berginkadun risteyksestä Fredrikinkadun ja Salomonkadun risteykseen asti. Jo �.6. oli hyväksytty katusuunnitelmat tästä ete-lään aina Annankadun ja Simonkadun ris-teykseen.

20.7.2006 (havaintopvm)Kampin raitiotien ensimmäiset konkreettiset merkit olivat havaittavissa Koskelan varikol-

la, missä rataosasto työsti uusia kiskoele-menttejä. Kuvassa Urho Kekkosen kadun ja Annankadun kaarre.

21.8.2006Lehtitietojen mukaan radanrakennustöi-den aloitus siirtyy lokakuulle. Viivästy-minen johtuu Urho Kekkosen kadulla jat-kuvista johto- ja kaapelisiirtotöistä. Vii-västymisellä ei ole vaikutusta kokonais-aikatauluun, vaan liikenteen arvioidaan edelleen alkavan joko syksyllä 2007 tai viimeistään keväällä 2008.

KUULUMISIA KAMPISTA

�6 3/2006

Helsingin kaupungin lii-kennelaitos 369, Volvo B635 / Valmet vm. 1958. Kuva Pauli Söderholm.

Helsingin kaupungin lii-kennelaitos 362, Volvo B635 / Valmet vm. 1958, Lauttasaaressa. Kuva Bo Ahlnäs.

3/2006 �7

Etuovi on yleensä etuakselin etupuolella, keskiovi akseleiden välissä ja takaovi taka-akselin takapuolella. Nokka- ja bulldog-mal-lisissa autoissa kuitenkin etuovi ja keskiovi ovat molemmat akseleiden välisellä alueella.

KOK = auton koko B = normaali 2-akselinen T = teliauto N = nivelauto M = miniauto

D = midiautoLK = Lattiakorkeus

4 = korkea 3 = puolimatala 2 = etuovilta keskioville matala, takaovella 2 askelmaa � = kuten edellä, takaovella � askelma

0 = täysmatala, ei askelmia VAIHT = vaihteisto

M = mekaaninen, P = puoliautomaatti (”Wilson”), AA = automaatti-Allison, AM= automaatti-Mercedes, AS = automaatti-Scania, AV = automaatti-Voith,

NRO = auton HKL-numero. Sama bussi voi esiintyä listalla useamman kerran eri kohdissa, jos sen numeroa on vaihdettu.

Tp. = alustatyyppi N = nokkamallinen, B = bulldog (etumoottori), E = hetku (etumoottori), K = mahuri (keskimoottori), T = takamoottorinen

Vm = alustan vuosimalliVa / Ov = varustelutyyppi ja ovikoodi

K = kaupunkibussi, L = lähiliikenne-/esikaupunkibussi – katuri-istuimet, S = seutu-/lähiliikennebussi/puoli- turisti, kuten L mutta korkeat selkänojat, P = paremmin varusteltu puolituristi, E = täysturisti

Ovikoodi on esitetty pelkistetysti kolmella (ni-velbusseissa neljällä) numerolla – etuovi-keskiovi-takaovi.

� = kapea ovi, 2 = kaksoisovi, 0 = ei ovea.

AZ = automaatti-ZF, A = automaatti, muu merkki kuin edellä tai merkki ei tiedossa.

Numero viittaa vaihteiden määrään, jos tiedossa.

K.OTTO ja POISTO = käyttöönotto ja poistoajankohta

Numerot ovat järjestyksessä: vuosi, kuukausi, päivä – vvkkpp. 00=kuukaudesta tai päivästä ei tietoa. 00 vuosiluvun kohdalla sen sijaan tarkoittaa vuotta 2000.

Päivämäärillä on pyritty kertomaan se koska auto on todellisuudessa otettu liikenteeseen tai poistettu käytöstä. Vanhoista busseista ei kuitenkaan yleensä ole tiedossa kuin HKL:n virallinen pvm. Käyttöönotto on silloin ta-pahtunut jokin aika päivämäärän jälkeen ja käytöstä poisto on käytännössä saattanut ta-pahtua jo useita kuukausia aikaisemmin.

HUOM. = muita tietoja ja huomautuksia < = aikaisemmin / edellinen, > = myöhemmin / seuraava

jhdpa = ajojohtimien puhdistusauto Pk = peruskorjattu

Kalustoluettelon merkkien selityksiä

SInISeT BUSSIT vUodeSTA 1936, osa 15Taulukon on koonnut Kimmo Nylander, avustajinaan Pertti Leinomäki ja Juhana Nordlund

Raition edellisissä numeroissa on alettu julkaista kalustoluetteloa kaikista HKL:n busseista. Lista etenee seuraavissa numeroissa. Luettelo on laadittu sillä periaatteella, että aluksi on lueteltu peräkkäin kaikki numerolla yksi olleet autot. Sitten siirrytään kakkoseen jne. Lopulta saavutetaan 9933 – HKL:n kaikkien aikojen korkein bussin numero.

Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyh-tiö �936–44Helsingin kaupungin liikennelaitos �945–94HKL-Bussiliikenne �995–2004

Helsingin kaupungin liikennelaitos 374, Sisu BT-69CR/5850 / Wiima vm. 1973 Rautatientorilla. 374:ssä oli eräässä vaiheessa 3-portainen Voith-automaatti. Kuva Pertti Lein-omäki 25.8.1982, Helsinki.

�8 3/2006

N

RO

A

LUS

TA

Mal

li T

p.

Vm

K

OR

I

Va/O

v K

OK

LK

VAIH

T.

IST.

R

EK

.

K.O

TTO

P

OIS

TO

HU

OM

.

358

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

P-7

80

57

0900

69

0000

35

8 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-358

7309

00

8900

00

359

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

P-8

62

57

1000

69

0000

35

9 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-359

7309

00

8900

00

360

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

P-8

81

57

1000

67

0000

36

0 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-360

7309

00

8900

00

361

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

P-9

24

57

1000

65

0000

36

1 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-361

7309

00

8800

00

362

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

P-9

82

57

1000

69

0000

36

2 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-362

7309

00

8900

00

363

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

R-2

7

5710

00

6700

00

363

Sis

u

BT-

69C

R

T 73

W

iima

K2X

C-6

6 K

220

B

4

AV2

37

AB

N-3

63

73

0900

88

0000

364

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

S-8

35

58

0300

67

0000

36

4 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-364

7309

00

8900

00

365

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

S-8

36

58

0300

69

0000

36

5 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-365

7309

00

8900

00

366

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

S-8

37

58

0300

68

0000

36

6 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-366

7309

00

8900

00

367

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

S-8

38

58

0300

67

0000

36

7 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-367

7309

00

8900

00

368

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

S-8

39

58

0300

69

0000

36

8 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-368

7401

00

8900

00

369

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

S-8

40

58

0300

69

0000

36

9 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-369

7401

00

8900

00

370

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

U-8

12

58

0400

69

0000

37

0 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-370

7401

00

8900

00

37

1 Vo

lvo

B

635

B

57

Valm

et

3-57

K

122

B

4

M

21

BU

-813

5804

00

6600

00

371

Sis

u

BT-

69C

R

T 73

W

iima

K2X

C-6

6 K

220

B

4

AV2

37

AB

N-3

71

74

0100

88

0000

37

2 Vo

lvo

B

635

B

57

Valm

et

3-57

K

122

B

4

M

21

BU

-814

5804

00

6900

00

372

Sis

u

BT-

69C

R

T 73

W

iima

K2X

C-6

6 K

220

B

4

AV2

37

AB

N-3

72

74

0100

89

0000

37

3 Vo

lvo

B

635

B

57

Valm

et

3-57

K

122

B

4

M

21

BU

-815

5804

00

6700

00

373

Sis

u

BT-

69C

R

T 73

W

iima

K2X

C-6

6 K

220

B

4

AV2

37

AB

N-3

73

74

0100

89

0000

2/2006 �9

Helsingin kaupungin liikennelaitos 369, Sisu BT-69CR/5850 / Wiima vm. 1973 linjalla 17T (Erottaja – Messu-keskus). Kuva Hannu T. Pulkkinen, Helsinki.

Helsingin kaupungin liiken-nelaitos 377 (etualalla), Scania-Vabis B7158 / Uusi Autokoriteollisuus (Wiima) vm. 1958. Kuva HKL.

Helsingin kaupungin liikennelaitos 400, Sisu BT-69CR/5850 / Autokori vm. 1974. Kuva Juhana Nordlund 7.8.1986, Helsinki.

Vasemmalla Helsingin kaupungin lii-kennelaitos 369, Sisu BT-69CR/5850 / Wiima vm. 1973 Koskelan hallipi-halla. Sisun vieressä oikealla seisoo liikennelaitoksella esiteltävänä ollut Scania N112CLB / Ajokki City BBX-452, joka sittemmin myytiin Hakunilan Liikenne Oy:lle. Kuva Juhana Nord-lund huhtikuulta 1987, Helsinki.

20 3/2006

NR

O

ALU

STA

M

alli

Tp.

V

m

KO

RI

Va

/Ov

KO

K

LK

VA

IHT.

IS

T.

RE

K.

K

.OTT

O

PO

ISTO

H

UO

M.

374

Volv

o

B63

5 B

57

Va

lmet

3-

57

K12

2 B

4

M

21

B

U-8

16

58

0500

68

0000

37

4 S

isu

B

T-69

CR

T

73

Wiim

a K

2XC

-66

K22

0 B

4

AV

2 37

A

BN

-374

7401

00

8900

00

vaih

t.väl

illä

AV3

375

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

162

58

0900

71

0000

37

6 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-16

3

5809

00

6800

00

377

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

164

58

0900

72

0000

37

8 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-16

5

5809

00

7100

00

379

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

166

58

0900

71

0000

38

0 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-55

1

5809

00

7100

00

381

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

550

58

0900

71

0000

38

2 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-54

9

5809

00

7200

00

383

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

548

58

0900

71

0000

38

4 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-54

7

5810

00

7200

00

385

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

546

58

1000

71

0000

38

6 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-54

5

5810

00

7200

00

387

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

543

58

1000

71

0000

38

8 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-54

2

5810

00

7100

00

389

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

541

58

1000

72

0000

39

0 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-54

0

5810

00

7200

00

391

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

539

58

1000

71

0000

39

2 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-53

8

5810

00

7200

00

393

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

544

58

1000

72

0000

39

4 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

B

V-57

9

5810

00

7100

00

395

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

BV-

580

58

1000

71

0000

39

6 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

A

I-375

5810

00

7200

00

397

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

AI-3

82

58

1100

71

0000

39

8 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

A

I-387

5811

00

7200

00

399

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

AI-3

94

58

1100

71

0000

400

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

AI-5

77

58

1100

72

0000

40

0 S

isu

B

T-69

CR

T

74

Aut

okor

i K

3B-6

7 K

220

B

4

AV2

37

AC

L-40

0

7405

00

8600

00

moo

tt.A

EC

> L

eyla

nd 6

80

40

1 A

sea/

Sc-

V

B

40/4

1

B

4

# 20

A

-113

77

48

0000

65

0000

? Jo

hdin

auto

, >60

1,>A

L-37

7

<Sto

ckh.

Spå

rv.(=

SS

)40

1 S

cani

a-V.

B

71 V

B

58

W

iima

1KA

-58

K12

2 B

4

M

21

A

I-604

5811

00

7200

00

401

Sis

u

BT-

69C

R

T 74

A

utok

ori

K3B

-67

K22

0 B

4

AV

2 37

A

CL-

401

74

0500

85

0000

ks

. 400

401

Sca

nia

L9

4UB

T

03

Ikar

us

E94

K

221

B

2

AZ5

IHG

-114

0401

01

M

mo

S3a

bK-3

ab-3

ab

40

2 A

sea/

Sc-

V

B

40/4

1

B

4

# 20

A

-113

83

48

0000

65

0000

? Jo

hd.a

.<S

S,>

602,

>AL-

383

402

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

AI-6

18

58

1100

72

0000

40

2 S

isu

B

T-69

CR

T

74

Aut

okor

i K

3B-6

7 K

220

B

4

AV2

37

AC

L-40

2

7405

00

8600

00

moo

tt.A

EC

> L

eyla

nd 6

8040

2 S

cani

a L9

4UB

T

03

Ikar

us

E94

K

221

B

2

AZ5

IHG

-111

0401

01

ks

. 401

403

Ase

a/S

c-V

B

40

/41

B

4

#

20

A-1

1381

4800

00

6500

00?

Johd

.a. <

SS

, >60

3, >

AL-

381

403

Sca

nia-

V.

B71

V

B

58

Wiim

a 1K

A-5

8 K

122

B

4

M

21

AI-6

24

58

1100

71

0000

40

3 S

isu

B

T-69

CR

T

74

Aut

okor

i K

3B-6

7 K

220

B

4

AV2

37

AC

L-40

3

7405

00

8600

00

moo

tt.A

EC

> L

eyla

nd 6

8040

3 S

cani

a L9

4UB

T

03

Ikar

us

E94

K

221

B

2

AZ5

IHG

-110

0401

01

ks

. 401

3/2006 2�

Helsingin kaupungin liikenne-laitos 393 harmaine kattoineen, Scania-Vabis B7158 / Uusi Auto-koriteollisuus (Wiima) vm. 1958. Kuva Bo Ahlnäs vuodelta 1963.

HKL-Bussiliikenne 402, Scania L94UB 4x2 / Ikarus E94F. Kuva Juhana Nordlund 13.9.2004, Helsinki.

HKL-Bussiliikenne 403 ja 422, Scania L94UB 4x2 / Ikarus E94F. Kuva Juhana Nordlund 18.9.2004, Helsinki.

22 3/2006

Tietäminen ei ole minkään arvoista, jollei sitä kerrota

PääTePySäKKI

SRS:N SYYSKOKOUS 26.11.2006

Suomen Raitiotieseura ry:n sääntömääräi-nen syyskokous pidetään 26.��.2006 alka-en kello �3.00 Raitioliikennemuseossa. Ko-kouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, jonka jälkeen ohjelmassa on kuvaesityksiä paikallisliikenteestä.

Hienosti täyskorjattu Karia-moottorivaunu HKL 12 liikkui aktiivisesti linjan 1A ruuhka-vuorossa myös keskikesällä 2006. KuvaJuhana Nordlund 3.7.2006, Helsinki.

UUTUUSPOSTIKORTTEJASRS:n kortitTilaukset SRS:n tilin Nooa Sp 440540–22589� kautta. Korttien hinta on �e/kpl. Merkitse tiedonanto-kohtaan haluamiesi korttien numerot ja kappalemäärät. Muista mainita myös nimi- ja osoitetietosi.��. HKL. ASEA �82 + 684 ja �83 + Kaipio 730 Pohjolanaukiolla linjalla �, 6/�974�2. HKL. NDWF �09 + ASEA 687 Liisankadulla linjalla �A, 6/�972�3. HKL. Karia �92 + LHW 705 Ensi Linjalla linjalla �0, 6/�974�4. HKL. Karia 324 Pasilan asemalla linjalla 2, �0/�983Stadin Ratikoiden kortitTilaukset sähköpostilla daniel@federley.com tai puhelin (09) 458 4033. Korttien hinta on �e/kpl, sol-mioneula 7.50 e/kpl. Postikulut alle �0 e:n tilauksissa 75 c, muuten ei kuluja.2�. HKL. ASEA �57 Olympia-hotellin kohdalla Kalliossa, 7/200622. HKL. ASEA �57 Kaupungintalon edessä, 7/200623. HKL. Karia �2 Havis Amandan luona linjalla �, 7/200624. HKL. Nr II -nivelvaunu 92 Etelärannassa linjalla 3B, 7/200625. HKL. Lippanivelvaunu 95 Länsi-Pasilassa linjalla 7B, 7/200626. HKL Variotram 233 Kiasman edessä Mannerheimintiellä linjalla �0, 8/2005solmioneula VTS-vaunu

3/2006 23

LINJATHelsingin liikenne kesäaikaan 4.6.Helsingin bussit ja ratikat siirtyivät kesäaika-tauluihin sunnuntaina 4.6. Metro ja aamuyön linjat 0�N - 09N jatkoivat talviaikatauluin. Bussilinjoilla tapahtui maanantaista 5.6. al-kaen myös seuraavia kesämuutoksia:- Linja 55A ajoi �2.8. asti Hietaniemeen

myös arkisin klo 8 -�9.- Linja 52A oli kesätauolla �3.8. asti.- Linjojen 85 ja 95 koululaislähtöjä ei

liikennöity �4.8. asti.- Munkkiniemen palvelulinja P5 oli ke-

säaikataulussa 25.8. asti. Myös reitti muuttui. Bussi kävi kesän ajan myös Tarvossa.

Muutoksia myöhemmin kesällä:- Linja 7�V ei ajanut 26.6.- 30.7.- Linjat 67X ja 85V eivät ajaneet 26.6. -

�3.8. - Linja 46T ei ajanut viikonloppuisin

23.6. - 30.7.Useat bussilinjat ajoivat 26.6. - 30.7. har-

vennetuin aikatauluin. Idän liityntälinjat 90, 90A, 90B ja 96 siirtyivät harvennettuihin ai-katauluihin jo lauantaina �7.6. metron muu-tosten vuoksi.

Monella bussilinjalla oli harvennettujen aikataulujen vuoksi HKL:n kesäaikataulu-kirjassa kahdet aikataulut, toiset alku- ja loppukesän ja toiset keskikesän liikentee-seen. Bussit palasivat syysaikaan sunnun-taina �3.8.

Metro ajoi harvennetuin vuorovälein �7.6. - 30.7.

Metro ajoi perjantaihin �6.6. asti kuten talvella. �7.6. - 30.7. metro ajoi joka päi-vä aamusta iltaan kymmenen minuutin vuo-rovälein siltakorjausten vuoksi. Vuosaaren haaralle matkustavan oli vaihdettava Itäkes-kuksessa junaa. Harvenevaa metroliikennet-tä paikkasi �9.6. - 30.6. arkisin ruuhka-ai-koina bussi 99, joka ajoi Rautatientorin ja Herttoniemen väliä.

Ratikka- ja bussilinjoilla tapahtui kesä-liikenteen siirtymisen viikonloppuna myös yli kesäkauden jatkuvia muutoksia.

Raitiolinjan 7A päätepysäkki Pasilan Ra-tapihantiellä siirtyi putkitöiden vuoksi tila-päisesti Messukeskuksen eteen maanantaina 29.5. Tilapäisjärjestely kesti kesäkuun lop-puun saakka.

Helsingin raitiolinjoilla tapahtui kesä-liikenteeseen siirtymisen päivinä 4.6. muu-toksia.- Raitiolinja 4T, Katajanokan terminaa-

li - Munkkiniemi, alkoi ajaa myös vii-konloppuisin. Bussilinja �3 Katajano-kan terminaalista Lasipalatsille lopetti liikennöintinsä, kun 4T:n viikonloppu-liikenne alkoi.

- Raitiolinjan 4 yöliikenne harveni. Yöl-lä ajetaan noin 20 minuutin välein.

- Raitiolinjan 3T yöliikenne lakkasi. Vii-meiset lähdöt Eiran sairaalalta ja Eläin-tarhasta ovat nyt noin klo 23 - 23.30.Raitiolinjalla �0 ajettiin sunnuntaina

��.6. lisäliikennettä linjatunnuksella �0X.Lisävuoroja ajettiin ennen Kaivopuis-

ton konsertin alkamista kello �3 ja konser-tin päättymisen kello �8.30 jälkeen.

3B ajoi sunnuntaina ��.6. Eirassa koko päivän 3T:n reittiä Helsingin Veden Laiva-sillankadulla tekemän viemärin muutostyön vuoksi. 3B:n reittisuunta jäi ajamatta ja linja ajoi Eiran lenkin suunnassa Mannerheimin-tie - Bulevardi - Tehtaankatu - Kauppatori - Aleksanterinkatu.

HKL:n raitioliikenneyksikkö uusi kisko-ja kesäkuisena viikonloppuna Pasilansillan

länsipäässä ja Tieliikelaitos kaivoi kauko-jäähdytysputkea Ratapihantien ja Rautatie-läisenkadun kulmassa. Pasilansillan liikenne katkaistiin kiskotyön ajaksi. Raitiolinjat 7A, 7B sekä bussilinjat 22, 23, 23N, 58, 58B, 02N ajoivat poikkeusreittejä.

RaitioliikenneRaitiolinjat 7A ja 7B ajoivat poikkeusreiteil-lä perjantaista 9.6. klo 22.30 alkaen lauantai-aamuun asti. Perjantaina linjan 7A viimei-nen lähtö Pasilan asemalta oli kello 22.25 ja linjan 7B viimeinen lähtö kello 22.27. Lau-antaina ensimmäiset Pasilan aseman läh-döt ajettiin linjalla 7A klo 7.20 ja linjalla 7B klo 7.04.

Poikkeusliikenteen aikana linjat 7A ja 7B ajoivat reittiä Nordenskiöldinkatu - Vii-purinkatu - Läntinen Brahenkatu - Helsin-ginkatu - Hämeentie. Pasilan lenkki jäi aja-matta.

Kaivopuiston yleisötapahtuman takia HKL-Raitioliikenne järjesti lisälikennettä linjalla 10X Kirurgi - Töölön halli. Linjaa liikennöitiin kakkossarjan Valmet-nivelvaunuilla. Kuva Juhana Nordlund 11.6.2006, Helsinki.

Mannheim-vaunut ajoivat aktiivisesti myöskesäkautena viikonpäivästä riippumatta. Tässä vaunut 151 ja 153 kohtaavat toisen-sa Hakaniemessä eräänä elokuun lopun aurinkoisena aamuna. Kuva JuhanaNordlund 28.8.2006, Helsinki.

24 3/2006

Liisankadulla uusittiin raitiotiekiskoja �9.6. - �4.7. Bussi �8 liikennöi poikkeus-reittiä Kruununhaassa �9.6. noin kello 22 alkaen. Omalle reitilleen �8 pääsi palaa-maan �4.7.

Sambakarnevaali aiheutti muutoksia keskustan liikenteeseen lauantaina �7.6. Kulkue lähti Senaatintorilta klo �5 ja ete-nee Pohjoisesplanadia Mannerheimintielle ja Kolmen Sepän aukiolle noin klo �7.45 mennessä.

Kulkueen aikana useat raitiolinjat ajoivat poikkeusreittejä. Aleksanterinkadulla ei ollut raitioliikennettä. Myös bussi �6 ajoi keskus-tassa Hernesaaren suuntaan poikkeusreittiä. Kulkue voi viivästyttää liikennettä muilla-kin linjoilla.- 3B ajoi Lasipalatsilta Bulevardille ja

Eiran kautta Kauppatorille, josta se jat-koi Kruununhaan kautta Hakaniemeen omalle reitilleen.

- 3T ajoi Eirasta tullessaan Kauppatoril-ta Kruununhaan kautta Kaisaniemen-kadulle ja Kaivokatua Lasipalatsille oma reitilleen.

- 4 ei liikennöinyt Aleksanterinkadul-la, vaan ajoi molemmissa suunnissa Senaatintorin ja Lasipalatsin välisen osuuden Kruununhaan ja Kaisaniemen kautta.

- 7A ja 7B ajoivat Lasipalatsin ja Haka-niemen välisen osuuden Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun kautta. Kruunun-haan lenkki jäi ajamatta.Raitiolinja 3B oli Etelärannan ratatöiden

vuoksi poikkeusreitillä keskiviikkona �4.6. klo 23.39 alkaen yöliikenteen loppuun asti. Eirassa liikennöi tänä aikana korvaava bus-si 3X. Sen ensimmäinen lähtö Kauppatoril-ta oli klo 23.55.

Bussi ajoi reittiä Kauppatori – Eteläran-ta – Laivasillankatu – Fredrikinkatu – Bule-vardi – Mannerheimintie – Aleksanterinkatu – Unioninkatu – Kauppatori.

Linjan 3B viimeinen lähtö Kauppatorilta Eiran suuntaan oli 23.39. Sen jälkeen se ajoi reittiä Kauppatori – Aleksanterinkatu – Man-nerheimintie – oma reitti.

Ratikka 7B ajoi keskiviikkona 2�.6. kel-lo 22 alkaen liikenteen loppumiseen saak-ka Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun kaut-ta. Kruununhaan lenkki jäi ajamatta. Reitti-muutos johtui Liisankadun raitiotiekiskojen uusimisesta.

Helsingin liikenne juhannuksenaJuhannusaattona perjantaina 23.6. Helsin-gin liikenteessä ajettiin lauantaiaikataulu-jen mukaan. Seurasaareen vievä bussi 24 ajoi juhannusaattona tavallista pidempään. Viimeinen lähtö Erottajalta oli kello �.�0 ja Seurasaaresta kello �.35.

Bussi 24 ajoi juhannusaattona noin kel-lo �5 alkaen yöliikenteen loppuun saakka Seurasaareen poikkeusreittiä Paciuksenkatu

- Meilahdentie - Tamminiementie - Seura-saaren päätepysäkki.

Bussi 46T, Kannelmäki - Hakuninmaa, ei liikennöinyt juhannusaattona.

Metroa arkisin täydentävä bussi 99, Rau-tatientori - Herttoniemi, ei ajanut iltapäivällä torstaina 22.6. eikä juhannusaattona perjan-taina 23.6., koska tuolloin ajettiin lauantai-aikataulujen mukaan.

Juhannuspäivänä lauantaina 24.6. oli sunnuntailiikenne, joka alkoi noin kello ��.

Sunnuntaina 25.6. oli normaali sunnun-tailiikenne.

Ensimmäiset metrojunat lähtivät juhan-nuspäivänä seuraavasti: “ Itäkeskuksesta Mellunmäkeen ��.06 “ Itäkeskuksesta Vuosaareen ��.05 “ Itäkeskuksesta Ruoholahteen ��.�3 “ Mellunmäestä Ruoholahteen ��.�7 “ Vuosaaresta Itäkeskukseen ��.�5 “ Ruoholahdesta Mellunmäkeen ��.26

Yölinjat 0�N - 09N ajoivat juhannus-aaton sekä juhannuspäivän jälkeisenä yönä normaalien viikonlopun aikataulujen mu-kaan.

Raitiolinjoilla 6 ja 8 ajettiin poikkeus-reittejä keskustaan päin tultaessa maanantai-na �7.7. ja keskiviikkona �9.7. klo 22 alkaen liikenteen päättymiseen saakka:

- Linja 6 ajoi Paavalin kirkolta reittiä Sturenkatu – Läntinen Brahenkatu – Helsin-ginkatu – Hämeentie – oma reitti.

- Linja 8 ajoi Paavalin kirkolta reittiä Sturenkatu – Läntinen Brahenkatu – Helsin-ginkatu – oma reitti.

Linjojen pysäkit Paavalin kirkolta Kur-viin ja linjan 8 pysäkki ”Kustaankatu” Hel-singinkadulla jäivät pois käytöstä. Toiseen suuntaan linjat ajoivat normaalisti.

ASEM-huippukokouksen aikana Länsi-Pa-silan liikennettä oli rajoitettu ja raitiolinjat 7A ja 7B jouduttiin korvaamaan poikkeulinjalla 7X ja avustavalla bussilinjalla 7. Kuva Ju-hana Nordlund 10.9.2006, Helsinki (Vallila).

Raitiolinja 3B joutui ajamaan Eiran lenkinlinjan 3T suuntaisesti muun muassa 11.6. Syy poikkeusreittiin oli putkityö Kaivopuis-ton lähellä. Poikkeusreittiosuudella määrän-pääkilvissä näkyy usein epäjohdonmukaisia paikannimiä. Kuvan vaunu on menossa Bu-levardin kautta Eiraan. Kuva Juhana Nord-lund, Helsinki.

3/2006 25

Poikkeusreitin syynä olivat Hämeentiel-lä tehtävät kiskotyöt.

Raitiolinjoilla 6 ja 8 ajettiin poikkeus-reittejä Hämeentien kiskotöiden vuoksi maa-nantaina 24.7. klo 22 alkaen liikenteen päät-tymiseen saakka:

Linja 6 ajoi Arabiaan päin mentäessä reittiä Helsinginkatu – Läntinen Brahenka-tu – Sturenkatu – oma reitti.

Linja 8 ajoi Vallilaan päin mentäessä reittiä Helsinginkatu – Läntinen Brahenka-tu – Sturenkatu – oma reitti.

Linjojen pysäkit Kurvista Paavalin kir-kolle sekä linjan 8 pysäkki ”Kustaankatu” Helsinginkadulla jäivät pois käytöstä.

Rautatientorin ympäristön joukkoliiken-ne ajoi poikkeusreittejä lauantaina �2.8. n. kello �4.30 - �6.00.

Poikkeusreittien syynä oli autonvalmis-taja Toyotan Formula � -aiheinen markki-nointitapahtuma Helsinki City Grand Prix, jonka vuoksi Fennia-korttelia ympäröivät kadut suljettiin liikenteeltä.

Kaivokatua liikennöivät raitiolinjat 3B, 3T ja 6 ajoivat n. kello �4.30 - �6.00 kum-massakin suunnassa Kruununhaan kautta reittiä Mannerheimintie - Aleksanterinka-tu - Snellmaninkatu - Liisankatu - Siltasaa-renkatu.

Metro liikennöi tapahtuman ajan nor-maalisti. Kello �4.30-�6.00 Fennia-kortte-lin sisäänkäynnit Mikonkadulla sekä Kai-saniemenkadulla oli suljettu. Muut metron sisäänkäynnit olivat avoinna normaalisti.

Helsingin liikenne syysaikaan 13.8.Helsingin kaikki bussilinjat lukuun ottamat-ta bussia �� siirtyivät syysaikatauluihin sun-nuntaina �3.8., samoin raitiolinjat 4, 4T ja �0.

Linjaa 67X alettiin ajaa maanantaina �4.8. ja linjojen 85 ja 95 koululaislähtöjä tiistaina �5.8.

Loput raitiolinjat ja bussi �� siirtyivät syysaikaan maanantaina 28.8.

Syysliikenteeseen siirtymisen aikoihin tapahtui myös muita muutoksia. Sunnun-taina �3.8. metron liityntäliikenne uudistui, linjojen 52A, 53, 54, 57, 65A, 66A ja 69 reiteissä tapahtui muutoksia ja viikonlop-puisin ajava bussilinja 54B, Itäkeskus - Pi-täjänmäki aloitti. Maanantaina �4.8. tapah-tui muutoksia palvelulinjojen reiteissä ja ai-katauluissa.

Helsingin bussilinjojen reiteissä tapahtui muutoksia syysliikenteen aikatauluihin siir-ryttäessä sunnuntaina �3.8.

Linja 550 Itäkeskuksesta Westendiin muuttui Jokeri-linjaksi, joka alkoi liiken-nöidä arjen ruuhka-aikoina viiden minuu-tin välein ja myös viikonloppuisin. Vuoro-jen tihentyminen vaikutti myös Helsingin liikenteeseen.

Linja 52A alkoi ajaa Malmin asemalta Munkkiniemeen eli reittiosuus Viikin tiede-puistosta Norrtäljentielle jäi pois.

Linja 57 alkoi ajaa Viikistä pysäkil-tä “Viikin biokeskus” Munkkivuoreen eli reittiosuus Itäkeskuksesta Latokartanoon jäi pois.

Jokeri-liikenteen alkaessa seutulinja 522 lopetti. Linjan lopetusta on täydennetty Hel-singissä seuraavasti.- Linja 54, Itäkeskus - Pitäjänmäki, al-

koi ajaa Malmin aseman kautta reittiä Latokartanontie - Vilppulantie - Pikka-lankatu - Malminkaari. Bussi liikennöi arkisin n. klo 5.30 - 22.

- Uusi linja 54B, Itäkeskus (M) - Malmi - Maunula - Pitäjänmäki, ajaa lauantai-sin n. klo 7.30 - 2� ja sunnuntaisin n. klo 9 - 20.

- Linjoilla 53, 65A, 66A ja 69 tapahtui pieniä muutoksia.

- Linjan 53 päätepysäkki siirtyi Munkki-niemen aukiolta Laajalahden aukiolle.

- Linjat 65A ja 66A alkoivat ajavat Vat-tuniemeen suoraan Melkonkatua, eivät Melkonkujan kautta.

- Linjan 69 reitti Pukinmäessä siirtyi Karhusuotieltä Kenttätielle.Metron liityntälinjasto uudistui syyslii-

kenteen alkaessa. Reittimuutosten lisäksi itäisessä Helsin-

gissä alkoi liikennöidä uusia linjoja ja samal-la vanhoja linjoja lakkautettiin. Herttoniemen liityntälinjat �3.8. alkaen.Uudet linjat:- 8�B, Herttoniemi (M) – Herttoniemen-

ranta. Ajaa linjan 8� entistä reittiä.- 82, Herttoniemi (M) – Itäkeskus (M).

Korvaa linjaa 93.- 82B, Herttoniemi (M) – Tammisalo

– Itäkeskus (M). Korvaa linjaa 93B.- 89, Herttoniemi (M) – Yliskylä.Linjojen reittimuutokset:- 80, Roihupelto – Herttoniemi (M) –

Länsi-Herttoniemi. Linjan reitti Roi-hupellon teollisuusalueella muutetaan kulkemaan Viilarintien ja Tulppatien kautta, jolloin vaihtaminen Jokeri-lin-jalle helpottuu. Samalla Laippatien al-kupään pysäkit poistuvat käytöstä.

- 8�, Herttoniemenranta – Herttoniemi (M) – Länsi-Herttoniemi. Reittiä jatke-taan Herttoniemestä (M) Länsi-Hertto-niemeen Siilitielle.

- 85, Herttoniemi (M) – Jollas. Linja ei aja Yliskylän kautta, jolloin matka-aika Jollakseen nopeutuu.

- 86, Herttoniemi (M) – Santahamina. Ajetaan Kuvernöörintien ja Laajasa-lontien, ei Reiherintien, kautta.

- 87, Herttoniemi (M) – Laajasalon öl-jysatama. Linja kulkee aamuruuhkassa Laajasalon öljysatamaan ja iltaruuh-

ASEM-kokouksen aikana linja 7X liiken-nöi väliä Kuusitie-Paavalin kirkko. Kuusi-tien silmukassa vaunu HKL 65 (7X) ja 10-linjan vaunu HKL 32. Kuva Jorma Rauhala 11.9.2006.

26 3/2006

kassa Herttoniemeen suoraan Kuver-nöörintien kautta, muulloin Yliskylän kautta.

Poistuneet linjat:- 80A, Roihupelto (Viilarintie) – Hertto-

niemi (M) – Länsi-Herttoniemi. Kor-vataan linjalla 80.

- 93, Herttoniemi (M) – Marjaniemi – Itäkeskus (M). Korvataan linjalla 82 ja Marjaniemessä linjalla 98.

- 93B, Herttoniemi (M) – Tammisalo - Marjaniemi – Itäkeskus (M). Korva-taan Tammisalossa linjalla 82B ja Mar-janiemessä linjalla 98A.

Kontulan ja Mellunmäen liityntälinjatUusi linja:- 97V, Itäkeskus (M) – Puotila (M) -

Vartioharjuntie – Mellunmäki (M). Ajaa Mellunmäkeen Puotilan ja Vartio-harjun kautta.

Linjojen reittimuutokset:- 92 Itäkeskus (M) – Myllypuro (M) –

Kontula (M) – Mellunmäki (M). Reit-tiä jatkettiin Myllypurosta Kontulaan ja Mellunmäkeen.

- 94A, Kontulankaari - Kontula (M) – Kivikko – Kontula (M) – Kotikonnun-tie.

- 94B, Kotikonnuntie – Kontula (M) – Kivikko – Kontula (M) – Kontulan-kaari.

- 97, Itäkeskus (M) – Puotila (M) – Mel-lunmäki (M). Linja ajaa Mellunmä-keen Puotilan kautta, jossa se korvaa linjaa 9�.

Poistuneet linjat:- 9�, Itäkeskus (M) – Puotila – Vartio-

harju. Korvataan linjoilla 97 ja 97V.

- 93, Herttoniemi (M) – Marjaniemi – Itäkeskus (M). Korvataan linjalla 82 ja Marjaniemessä linjalla 98.

- 93B, Herttoniemi (M) – Tammisalo - Marjaniemi – Itäkeskus (M). Korva-taan Tammisalossa linjalla 82B ja Mar-janiemessä linjalla 98A.

- 94, Itäkeskus (M) – Kontula (M) – Kontulankaari. Korvataan Kontulassa linjoilla 94A ja 94B.Uuden brändin mukainen poikittaisseu-

tulinja 550, Bussi-Jokeri, aloitti sunnuntai-na �3.8.2006 aamulla klo 7.00 kummastakin päästä, sekä Itäkeskuksesta että Westendin-asemalta.

Aamun ensimmäisinä tunteina vuoroväli on pyhäaamuisin 30 minuuttia.

Kalustona on Concordia Bus Finland Oy Ab:n vartavasten tälle linjalle hankittuja Vol-vo B�2B LE 6x2 / Volvo 8700LE -teliautot, joiden moottori läpäisee varsin tiukat Euro 5 -normit. Jokeri-Volvon kyyti vaikutti neit-sytmatkalla erittäin laadukkaalta.

Lisäliikennettä ja poikkeusreittejä ilotu-lituksen SM-kisoissa �8.8.

Bussilinjat �4B ja �6 ajoivat poikkeus-reittiä perjantaina �8.8. kello 20 alkaen lii-kenteen loppumiseen saakka ilotulituksen SM-kilpailujen vuoksi. Kilpailun vuoksi katu Hernesaareen suljettiin liikenteeltä, ja bussit ajoivat Fredrikinkadulta suoraan Lai-vurinkadulle ja linjan �4 päätepysäkille.

HKL varautui tapahtumaan myös järjes-tämällä lisäliikennettä. Raitiovaunu linjatun-nuksella �0X (piti olla B) liikennöi kymme-nen minuutin välein Kisahallin ja Perämie-henkadun välillä kello 2� - 0.30, viimeinen lähtö �A:n päätepysäkiltä Perämiehenkadul-ta keskustaan oli kello 00.39.

Linjatunnuksella �7X ajettiin lisävuoro-ja linjan �7 pysäkiltä Rautatientorilta linjan �7 päätepysäkille Merikadulle tapahtuman alkaessa kello 2�.�0 - 22.�0.

Tapahtuman päättyessä lisäliikennettä oli raitiolinjoilla 3B ja 3T sekä viimeisillä iltayön N-yölinjoilla keskustasta.

Ilotulitteet ammuttiin Helsingin Herne-saaresta klo 22.30.

Poikkeusliikenne Helsinki City Marat-honin aikana �9.8.

Osa raitiovaunuista ja busseista ajoi poikkeusreittejä Helsinki City Marathonin aikana lauantaina �9. elokuuta.

Juoksu aiheutti liikenteeseen myös hi-dastuksia ja viiveitä klo �5 alkaen erityises-ti Mannerheimintiellä, Eirassa sekä Lautta-saaressa.

RaitiolinjatRaitiolinjat 3B ja 3T eivät ajaneet Kauppato-rin ja Eiran kautta noin klo �6 - �8.30.

3B ajoi Aleksanterinkadulta Kanavaka-dulle ja Katajanokan terminaaliin, josta se palasi samaa reittiä Mannerheimintielle ja jatkoi omalle reitilleen.

3T ajoi Mannerheimintietä Bulevardil-le ja edelleen Yrjönkadulle, josta se palasi Mannerheimintielle ja jatkoi omaa reittiään Töölöön.

Kolmosten poisjäävän reittiosuuden kor-vasi noin klo �5.30-�8.30 bussi 3X. 3X läh-ti Lasipalatsilta linjan 42 pysäkiltä ja ajoi reittiä Mannerheimintie - Bulevardi - Fred-rikinkatu - Tehtaankatu ja kääntyi takaisin Neitsytpolun kohdalta. Linja käytti Manner-heimintiellä bussipysäkkejä ja muualla kol-mosten ratikkapysäkkejä.

• Raitiolinja 6 ei ajanut Hietalahteen asti, vaan päätepysäkki oli Yrjönkadulla noin klo �6.�0 - �8.40.

Taiteiden yönä torstaina 24.8. liikennöi kaksi lisäraitiovaunulinjaa noin kello 22–03. 6X ajoi väliä Senaatintori - Paavalin kirk-ko ja �0X väliä Yrjönkatu (Erottaja) - Kuu-sitie. Molemmat linjat liikennöivät noin �0 minuutin välein.

Linja 6X ajoi Senaatintorilta Aleksan-terinkatua Mannerheimintielle, Rautatie-aseman ohi Hakaniemeen ja edelleen Port-haninkadun ja Läntisen Brahenkadun kautta Sturenkadulle. Paavalin kirkolta 6X palaa Hämeentietä Hakaniemeen ja Kruununhaan

Ensimmäisenä Saksassa muutostöissä ol-lut matalalattiavaunu HKL 207 palasi Hel-sinkiin 12.7.2006. Kuva Juhana Nordlund13.7.2006, Helsinki (Koskela).

3/2006 27

kautta Senaatintorille. Viimeinen linjan 6X lähtö oli Senaatintorilta kello 02.06.

Linjan �0X viimeinen lähtö Yrjönkadul-ta Kuusitielle oli kello 02.37.

Huom! Myös raitiolinjojen 6 ja �0 nor-maaleja vuoroja ajettiin noin tunti tavallis-ta pitempään.

Aamuyön bussilinjat 0�N - 09N ajoivat viikonlopun aikataulujen mukaan. Lisäksi useilla keskustasta lähtevällä busseilla oli lisälähtöjä noin klo 23.25–�.35.Ilmaiskyytiä Taiteiden yössäTaiteiden yön kulkijoille oli tarjolla myös kolmas ylimääräinen raitiolinja linjojen 6X ja �0X lisäksi. Noin kello �9.30 - 23.30 lii-kennöitiin välillä Katajanokan terminaali - Hietalahti (raitiolinjan 6 päätepysäkki) noin �5 minuutin välein. Linjalla kuultiin myös elävää musiikkia. Matkalippua ei tähän kyy-tiin tarvittu, vaan matkan kustannuksista vastsi ulkopuolinen rahoittaja.

Linjan tunnisti reittikilven tekstistä Ka-tajanokan terminaali - Hietalahti. Matkaa tehtiin värikkäillä Mannheim-mallisilla rai-tiovaunuilla.

Raitiolinjat �, �A, 3B, 3T, 6, 7A, 7B ja 8 siirtyivät syysaikatauluihin sunnuntaina 27.8.

Poikkeusliikennettä ASEM-huippuko-kouksen vuoksi

Raitiolinjojen 7A ja 7B sekä bussin �7 liikennöintiin tuli muutoksia Messukeskuk-sessa järjestetyn Asem-huippukokouksen vuoksi 5.-�3.9.

Muutokset 5.-13.9.Bussilinja �7 siirtyi 5.9. käyttämään Pasi-lassa päätepysäkkinään Asemapäällikönka-dulla sijaitsevaa linjan 504 päätepysäkkiä. Bussin reitti Asemapäällikönkatu - Messu-keskus jäi ajamatta. Linja palasi normaalille reitilleen �3.9.

Raitiolinjat 7A ja 7B eivät pysähtyneet Pasilassa Messukeskuksen lähipysäkeillä Rautatieläisenkadulla ja Ratamestarinka-dulla 5.9.-�3.9.Muutokset 10.-11.9.Itse kokouksen ajan Messukeskuksen ym-päristön kadut oli kokonaan suljettu liiken-teeltä, ja 7A ja 7B eivät liikennöineet �0.-��.9. Niitä korvasivat raitiolinja 7X ja bus-silinja 7.

7X ajoi reittiä Paavalin kirkko - Kruu-nunhaka - Aleksanterinkatu - Mannerhei-mintie - Kuusitie.

Bussilinja 7 liikennöi molempiin suun-tiin reittiä Asemapäällikönkatu (Pasilan ase-ma) - Länsi-Pasila - Viipurinkatu - Läntinen Brahenkatu - Helsinginkatu - Mäkelänkatu - Kumpulantie - Asemapäällikönkatu.Keravan seutulinjojen ensimmäisen kilpailu-tuksen voitti Connex. Connex sai linjat 633, 738 ja 873. Sopimus astuu voimaan vuoden 2007 alussa.

METROMetron kesän 2006 sillankorjausurakka kä-sitti seuraavat kohteet: Kulosaaren silta (ete-läinen), Sillitie (eteläinen) ja Viilarintie (ete-läinen). Kahdesta viimemainituista “pohjoi-set” korjattiin viime vuonna.

Kalasataman asemalle oli alkukesään mennessä pystytetty katosta. Kalasataman työt ovat kesän mittaan edenneet nopeasti.

Metro ajoi koko viikonlopun �6. - �7.9. kymmenen minuutin välein, koska Siilitien ja Itäkeskuksen välillä tehtiin vaihdetöitä.

Junat ajoivat Ruoholahden ja Mellunmä-en väliä. Itäkeskuksen ja Vuosaaren välillä oli erillinen metroliikenne, joten Vuosaaren suuntaan tai Vuosaaren metrohaaralta kes-kustaan päin matkustavien oli vaihdettava Itäkeskuksessa junaa.

Metro ajoi lauantaina �6.9. Ruoholah-desta Mellunmäkeen kolmen vaunuparin junilla ja Itäkeskuksesta Vuosaareen kah-den vaunuparin junilla. Sunnuntaina �7.9. koko liikenne hoidettiin kahden vaunupa-rin junilla.

Metrolle vuoden Itä-Helsinki –palkinto. Helsingin metro on saanut vuoden 2006 Itä-

Helsinki -palkinnon. Palkinnon luovutti val-tiovarainministeri Eero Heinäluoma kulttuu-rikeskus Stoassa Taiteiden yönä 24.8.

Itä-Helsinki -palkinto myönnettiin nyt �9. kerran. Palkinnon myöntävät Itä-Helsin-gin Yrittäjät ry, Lions klubi Helsinki/Itä ja Helsingin Uutiset. Tunnustus annetaan mer-kittävästä työstä Itä-Helsingin tunnettavuu-den lisäämiseksi, viihtyvyyden, harrastus-ten ja elämänlaadun parantamiseksi ja alueen imagon nostamiseksi.

Palkinnon perusteluissa metroa kuvattiin merkittävimpänä Itä-Helsingin kasvua ja ke-hitystä vauhdittaneena tekijänä.

“Eräs suuri suomalainen yritys mainos-taa itseään ihmisten yhdistäjänä - näillä sa-moilla sanoilla voitaisiin kuvata myös met-roliikennettä”, luonnehti valtiovarainminis-teri Heinäluoma palkintoa luovuttaessaan.

Eero Heinäluoma näkee metron tekijänä, joka on olennainen minkä tahansa metropoli-alueen menestyksessä. “Vain raideliikenteen varaan voidaan rakentaa nopea ja tiheäväli-nen joukkoliikenne, joka toimii turvallisesti, satoi tai paistoi.

Heinäluoma otti myönteisen kannan myös metroverkon laajentamiseen niin län-teen kuin itäänkin. “Uskon metron jatkuvan aikanaan länteen Espooseen ja itään Sipoo-seen. Valtiovarainministeri muistutti, että valtio tukee raidehankkeita omalla rahoi-tusosuudellaan, joka pääkaupunkiseudulla on ollut 30 prosenttia. Länsimetrossa val-tion rahoitusosuus voi nousta �00 miljoo-naan euroon.

Palkinnon vastaanotti HKL:n puolesta toimitusjohtaja Matti Lahdenranta. “Palkinto osuu oikealle hetkelle nyt, kun parhaillaan ollaan valmistelemassa metroverkon laajen-

Kulosaaren ”Jumbon” uudelleenrakentami-nen edistyy. Vaunun uutta koria rakenne-taan parhaillaan EM–Team Oy:ssä alkupe-räisen aluskehyksen päälle. Tulemme seu-raamaan Raition palstoilla tämän Suomen erikoisimman raitiovaunun uudelleensynty-mistä. Kuva Jorma Rauhala, 8.9.2006.

28 3/2006

tamista. On hienoa saada metroverkon va-raan rakentuneelta alueelta viesti siitä, että metro tuo mukanaan paljon hyvää.”

KALUSTOASIAAMatalalattiavaunu HKL 207 on saapunut en-simmäisenä Saksassa täyskorjattuna sarjan 20� - 240 vaununa Helsinkiin �2.7.2006.

Tätä kirjoitettaessa Saksassa lienee noin �5 matalalattiavaunua muutostöissä. Sen si-jaan liikenteessä on havaittu seuraavia: 20�, 206, 208, 209, 2�� – 2�4, 2�6, 2�7, 2�9, 225, 227, 229 – 236 ja 238.

Kevyesti täyskorjattuja NrI-vaunuja ovat mm. 5� ja 6�. Vaunulle 67 on tehty ”iso TK”.

Viime aikoina kakkossarjalaisista TK:ssa ovat käyneet mm. 74, 79, 82, �02, �04 ja ��2. Täyskorjattavana oleva 80 saanee en-simmäisenä paljon puhutun matalan ”väli-palan”.

HAVAINTOJA LIIKENTEESTÄReilu kymmenkunta Valmet-nivelraitiovau-nua on varustettu muotoonleikatulla Linnan-mäki-aiheisella pellenkuvalla.

Vaunut on tarkoitettu ensisijaisesti lin-joille 3B ja 3T, mutta joskus pellevaunuja voi sijoittua muillekin linjoille, kuten kuvamme tapauksessa linjalle �0.

Kesän 2006 aikana Linnanmäki-pellellä varustettuina vaunuina on havaittu nrot 6�, 68, 69, 82, 83 (otettu sittemmin TK:een), 85, 88, 90, 9�, 92, �02, �04 ja ��0. Alku- ja loppukesän aikana pellevaunut eivät välttä-mättä ole olleet täysin samoja.

Hiomavaunun HKL 2��9 numero on nyt vaunun kyljissä perinteikkäin jenkkinume-roin. Vaunu �2 on havaittu linjalla �A ilta-ruuhkassa sekä �4.6. että �5.6. Kesäkuussa vaunu on liikkunut tilausajossa myös aina-kin Munkkiniemessä. �5.6. iltapäivällä ti-lausajossa Mannerheimintiellä liikkui puo-lestaan “Ludde” eli vaunu �50.

Sunnuntaina 2.7.2006 raitiolinjalla 6 oli ajossa poikkeuksellisesti kolme Manne-vau-nua eli �54, �52 ja �53. Niiden kavereina kulkivat lisäksi vaunut 46, 48, 2�2 ja 227.

Kesäaikataulujen aikana Manneja ei juu-rikaan ole linjalla näkynyt tätä kertaa aikai-semmin. Pyhäisin niitä on ollut linjalla vain yksittäistilanteissa (esim. 2.4.). Tämän jäl-

keen Manneja on näkynyt (myös) kesäkau-tena kaikkina viikonpäivinä. Tiistaina ��.7 kuutosella Mannet �5� ja �54, niiden välissä �52 koulutusajossa.

Nk. kevyessä täyskorjauksessa käynyt nivelvaunu HKL 5� näytti liikkuvan linjal-la 7B lauantaina �5.7.2006.

Sunnuntai-iltana �6.7. Töölöön suunnan liikenne oli sekaisin. Noin klo 20 linjalla 4T olleesta Variosta hajosi virroitin Aleksilla. Aleksin sähköt olivat jonkin aikaa poikki, joten molemmat 3:t sekä 4 kiersivät Kruu-nunhaan - Rautatientorin kautta ja 7 tietys-ti suoraan Hakaniemestä Rautatientorille ja Manskulle.

Pukseerin edettyä Töölön hallille, ky-seinen kaalimato hyppäsi kiskoilta ”Var-taan vaihteessa” (Mansku / Sibeliuksenka-tu), mistä taas seurasi poikkeusreitit linjoille 4, 7A / B ja �0 LP – Arkadiankatu – Rune-berginkatu – Ruusulankatu – hallipiha - TÖ. 3B / T kulkivat tietysti myös Ruusulanka-dun kautta. Samoin ainakin jossain vaiheessa Manskun liikenne katkaistiin ja bussit sekä julmettu määrä autoja kiersivät myös Ruu-sulankadulle. Tilanne purkautui n. klo 22.�5, jolloin vaunu saatiin halliin asti. Pukseerin hoiti linjan 3B Nr-vaunu.

Helteisenä maanantai-iltapäivänä 7.8.2006 mannheimilaisia vaunuja oli lii-kenteessä ainakin kolme kappaletta. Vaunu �5� oli koulutusajossa ja vaunut �52 sekä �54 olivat taasen linjalla 6.

HelB:n proto-Scaloista toinen, auto ��5 näyttää kiertävän Länsi-Helsinkiä. Havain-noitsija on nähnyt bussin ainakin linjoilla 63, 43 ja 23. Koska autot ��4 ja ��5 ovat olleet viime aikoina vara-autoja, on niitä näkynyt miltei kaikilla oman varikkonsa hoitamilla linjoilla.

Perjantaina 30.6.2006 Helsingin kau-pungin sinisten nivelbussien käyttö päättyi Helsingin linjoilla.

Varsinainen aktiivikausi päättyi jo neljä viik-koa aikaisemmin kesäkuun alkupäivinä tal-viaikataulujen jäädessä pois käytöstä, mutta keskikesällä kesäkuun jälkipuoliskolla met-ron alettua liikennöidä harvennetuin vuoro-välein avustamaan perustetulle tilapäiselle ruuhkabussilinjalle 99 (Rautatientori - Hert-toniemi) sijoitettiin muiden joukossa myös neljä vuoden �99� nivelautoa 9�0�, 9�07, 9�08 ja 9��0.

Kaikista viimeinen sinisen nivelbussin lähtö tapahtui 30.6. klo �8.�0 Helsingin Rau-tatientorilta auton ollessa Helsingin Bussilii-kenne Oy 9�0�. Auto saapui määränpäähän-sä Herttoniemeen �2 minuuttia myöhemmin eli �8.22. Näin yksi osa Helsingin joukko-liikennehistoriaa saavutti viimeisen pääte-pysäkkinsä.

HelB:in nivelbussit 9�0� ja 9��0 olivat tilausajossa maanantaina 3.7. alkuillasta.

Maanantaina �0.7. iltapäivällä Helsingin linjalla 2�V Westendin linjan vuorossa ni-velbussia korvaamassa auto �5, �-�-�-ovi-nen korkealattiainen Volvo/Wiima, ex Es-poon auto.

Helsingin linjalla 75 HelB:n vuorossa auto �02, Volvo/Carrus-telibussi.

Manne �52 kulussa, tietysti ratikkalin-jalla 6.

��.7. HelB:n 248:lla jokin Westendin lin-jan Volvo/Carrus alihankinnassa, entisiä Es-poolaisia punapenkkimatalia.

Sunnuntaina �3. 8. HelB oli laittanut H:gin linjoilleen suhteellisen vanhaa kalustoa, ainakin sunnuntaita ajatellen. Esim. Scania MaxCi oli ainakin linjoilla 94A/B, 68 ja 70. Vuosimallia -95 Volvo/Carrus ex STA lin-jalla 75.

LÄHIJUNALauantaina ja sunnuntaina 5. - 6.8.2006 ajet-tiin Keravan suunnan lähiliikennejunia ta-vallista runsaammalla kalustolla Korsossa järjestettävän Ankkarockin vuoksi.

Lähijunaliikenne laajeni Haarajoen ja Mänt-sälän kautta Lahteen 3.9.2006 oikora-dan käyttöönoton myötä. Kuvassa Z-juna on saapunut Lahdesta Mäntsälään. Kuva Juhana Nordlund 3.9.2006, Mäntsälä.

3/2006 29

liin. Vaunu on Brysseliin tilatuista “lyhyem-pää tyyppiä”, jonka kokonaispituus on vain 3�,850 m.

Tukholman seudulla Lidingöbanan koh-talo on edelleen epäselvä. Mahdollisena pi-detään, että Lidingön valtuusto valmistelee maltillisen kokoomuksen johdolla päätöksen linja-autoliikenteeseen siirtymiseksi syys-kuussa pidettävien vaalien jälkeen. Läänin liikenneviranomainen SL on visioinnit mah-dollisia uusia, vuoteen 20�5 mennessä to-teutettavia hankkeitaan. Huomionarvoista on panostus raskaaseen raideliikenteeseen. Pen-delijunille on harkittu lähivuosina toteutuvan keskustatunnelin ohella normaaliraiteista ra-taa Roslagenin alueelle, ja lisäksi sekä “vih-reää” että “sinistä” metrolinjaa kaavaillaan laajennettavaksi. Raitiotiesuunnitelmia on niin ikään useita, mutta Djurgårdslinjenin pidentäminen ja kehittäminen ympärivuoti-seksi normaalin liikenteen linjaksi näyttäisi olevan ainoa keskustaraitiotiesuunnitelma.

Göteborgin raitiolinja �4 on korvattu it-seään pidemmällä linjalla 2. Uusien Sirio-vaunujen käyttöönoton takkuillessa vanho-ja M28- ja M29-vaunuja on nyt liikentees-sä enemmän kuin pitkiin aikoihin. ”Pedaali-vaunuja” ei riitä linjan �0 iltapäiväruuhkaan multippeliajoon. Tuolloin ne kulkevat yk-sittäisinä vaunuina, samoin iltaisin. Muilla linjoilla Pedaalit kulkevat aina multippelissa (kaksinajossa).

Norrköpingiin puolestaan on toimitettu ensimmäinen viiden vaunun M06-sarjasta. Vaunut vastaavat mitä suurimmassa määrin Frankfurt am Mainin S-sarjan vaunuja, ja niissä on 65 % matala lattia. Vaunut eivät sovellu kuljettajarahastukseen, joten aina-kin väliaikaisesti Norrköpingissä joudutaan palkkaamaan raitioliikenteeseen rahastajia.

M06-sarjan myötä Norrköpingissä pois-tunee jäljellä olevista M67K- ja M67B-teli-vaunuista ainakin osa, mutta hankintaan on vaikuttanut myös linjan 2 pidennys Klings-bergistä etelään Ljuran suuntaan. Tämän projektin ensimmäinen vaihe valmistui �0.9.2006.

Oslon liikennelaitos OS on vastaanot-tanut viimeisenkin �990-luvulla tilatuista SL95-sarjan matalalattiavaunusta. Vaunuis-sa esiintyneiden lukuisien ongelmien vuoksi sarjan toimitus viivästyi vuosia, nyt toimi-tetun viimeisen vaunun osalta peräti kuu-si vuotta.

OS:n raitioliikennepuolella on nyt 40 korkealattiaista SL79-nivelvaunua ja 32 SL95-vaunua.

Viime vuosina usealla linjalla omaksuttu päällekkäisten linjojen sovittaminen keske-

Sm2-saneeraukset jatkuvat. Nyt sanee-rattuja ovat ainakin 605�, 6053, 606� – 6063, 6066 – 6069, 6072 sekä 6075 – 6079. Lisäksi 6057:n sisätilat vastaavat saneerattua täysin (moottorivaunun osalta).

ULKOMAATMaaliskuussa Tallinnaan on tuotu Frankfurt (O) 2��, TTTK �43. Erfurtista tulleet ovat 449, 453, 454, 489 ,492, ja 494, TTTK �44 – �49.

Brysseliläinen Flexity Outlook liikkui Tukholmassa linjalla 7 noin kuukauden hei-näkuun puolesta välistä elokuun puoleen vä-

Ylin kuva: Porin Linjat Oy:lle tuli kaksi uut-ta Scania L94UB 4x2 / Lahti Scalaa (nume-rot 14 ja 20) kesällä 2006. Kuva Kari Paa-vola, Pori.

Keskimmäinen kuva: Porin Linjat Oy 11, MAN EL283 / MAN Lion’s City. Kuva Kari Paavola, Pori.

Uuden brändin mukainen Jokeri aloitti sun-nuntaina 13.8.2006. Kuvassa Concordia Bus Finland Oy Ab:n upouusi Volvo B12BLE / Volvo 8700LE Eliel Saarisen tien joukkoliikennekadulla Haagassa ensimmäi-senä liikennöintiaamuna. Jokeri-bussit täyt-tävät erittäin tiukat Euro 5 -päästövaatimuk-set. Kuva Juhana Nordlund 13.8.2006, Hel-sinki (Haaga).

30 3/2006

nään tasatahtiliikenteeseen on ratkaisevas-ti lisännyt matkustajamääriä. Rationalisoitu linjasto koostuu kuudesta linjasta.

Oslossa on 20.8.2006 avattu viimeinen-kin vaihe, Storo - Carl Berners Plass, metron rengaslinjasta. Metroverkostolla on tätä ny-kyä kuusi linjaa, joista linjoja 4 ja 6 liiken-nöidään samalla kalustolla linjan vaihtuessa junan ollessa rengaslinjalla.

Kolsåsin metrohaara on toistaiseksi sul-jettu johtuen radan muuttamisesta virtakis-kovirroitteiseksi. Muutoksen jälkeen Hol-menkollenin rata on viimeinen entinen esi-kaupunkirataverkoston osa, jolla metrojunat käyttävät ajojohtovirroitusta.

Berliinin liikennelaitos BVG aikoo kor-vata kaikki Tatra-raitiovaununsa vaiheittain matalalattiakalustolla. BVG on tilannut Bombardierilta neljän Incentro-tyyppisen vaunun koesarjan. Sarjaan kuuluu yksi- ja kaksisuuntaiset vaunut sekä pidempänä että lyhyempänä versiona. Kaikkiaan tarkoitus on hankkia 2�0 vaunua.

Raitiolinjastoa on äskettäin laajennettu Berliinissä jatkamalla linjaa M�0 Nordbahn-hofille. Kyseessä on järjestyksessä toinen en-tiselle länsipuolelle ulottuva raitioteiden laa-jennus sitten muurin murtumisen. Alexan-derplatzille on tarkoitus avata uusi, linjaa M2 palveleva raitiotieyhteys tämän vuoden lo-pulla, ja vuonna 2008 valmistuu raitiotie uu-delle, äskettäin avatulle päärautatieasemalle. Toisaalta linjan 68 osuutta Alt-Schmöckwit-zin ja Grünaun välillä kaupungin kaakkois-osissa on ehdotettu lakkautettavaksi huonon kannattavuuden vuoksi.

Wienissä metrolinjan U� pidennys Leo-poldauhun valmistuu 2.9.2006. Hankkeella korvataan päällekkäinen, 2�.7. lakkautetta-van raitiolinjan 25 pohjoisosa. Linjan etelä-osa korvautuu pidentämällä linjaa 26 Asper-niin. Keskeisimmät Tonavan pohjoisrannan asuinalueet yhdistäen linjasta tulee Wienin pisin raitiolinja. Toinen keskeinen liikenne-hanke Wienissä on metrolinjan U2 vuosina 2008-2009 valmistuva pidennys Schotten-torilta itään.

MUUTAMatkakortinlukijat uudistuvatUudet arvoliput käyttöön vuonna 2007. Mat-kakortinlukijoihin tulee lisää painikkeita. YTV aloittaa lukijoiden muutostyöt syys-kuun alussa. Uusia painikkeita tarvitaan, kun Keravalla ja Kirkkonummella kelpaa-vien arvolippujen myynti alkaa ensi vuoden alussa. Painikkeiden asennus jatkuu vuoden loppuun saakka, joten matkustajien käytös-sä on painikkeiden osalta toisistaan poikke-

Tallinnan raitiolinjat 2 ja 4 olivat pois ajosta myös kesäkaudel-la 2006 rata- ja katutöiden ta-kia. Koplin ja Tondin välille pe-rustettiin jälleen väliaikainen linja 6. Kuva Juhana Nordlund 12.7.2006, Tallinna, Viro.Göteborgin Raitiotiet sai viimein kesällä 2006 linjaliikenteeseen ensimmäiset AnsaldoBredalta hankitut Sirio-tyypin matalalat-tiavaunut. Vaunujen käyttöön-otto ei ole sujunut täysin ongel-mitta. Kuva Juhana Nordlund 29.8.2006, Göteborg, Ruotsi.Göteborgin raitiolinja 2 aloitti lii-kennöinnin muutaman vuoden tauon jälkeen. Nykyinen kak-konen ajaa reittiä Högsbotorp - Annedal - Keskusta - Skåne-gatan - Krokslätt. Kuva Brunns-gatanin pysäkiltä. Kuva Juhana Nordlund 30.8.2006, Göteborg, Ruotsi.

3/2006 3�

avia laitteita. Uudet painikkeet eivät aiheuta tänä vuonna muutoksia matkakortinlukijan käyttöön.Sisäisten ja seutulippujen ostaminen ei muutuNykyisin lukijoissa olevat painikkeet 0, � ja 2 säilyvät entisillä paikoillaan. Myös niiden käyttötapa pysyy entisellään. Painikkeella � maksetaan kunnan sisäinen arvolippu. Pai-niketta 2 käytetään seutuarvolipun (kelpaa Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Van-taalla) ostamiseen. Painike 0 on vain raitio-vaunuissa ja sitä käytetään jatkossakin rai-tiovaunulipun ostamiseen.Vuonna 2007 käyttöön tulevat painikkeetBusseissa ja junissa matkakortinlukijoiden uudet painikkeet ovat L ja 3. Raitiovaunuis-sa, metroliikenteessä ja Suomenlinnan laut-taliikenteessä lukijoihin lisätään ainoastaan painike 3, koska uusi kahden vyöhykkeen lähiseutulippu ei kelpaa Helsingissä.

-Painikkeella L voi ostaa Espoossa, Kau-niaisissa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkko-nummen junaliikenteessä kelpaavan arvoli-pun. Lippu ei kelpaa Helsingissä eikä sisällä kauttakulkuoikeutta Helsingin kautta.

-Painikkeella 3 voi ostaa arvolipun, joka kelpaa koko Matkakortin käyttöalueella eli YTV-kuntien (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) lisäksi Keravalla ja Kirkkonummen junaliikenteessä.

Painikkeiden uusiminen koskee kaikkia pääkaupunkiseudun liikennevälineissä ole-via matkakortinlukijoita. Lukijoita on yh-teensä noin 3300 kappaletta.

Suomenlinnan liikenneSuomenlinna II:n tekniset vaikeudet ovat jäl-leen jatkuneet ja alus on seissyt Katajano-kan puoleisella laiturilla elokuun alkupuo-lelta lähtien.

Sen vuorot hoitaa MS Emma (entinen MS Korkeasaari) vuodelta �949. Emma on tällä hetkellä Helsingin kaupunkiliikenteen kaikkein vanhin, mutta myös ylellisimmin sisustettu kulkuneuvo. Sen muutostyöt ny-kyiseen ravintolalaiva-asuun valmistuivat v. 2000. Nyt Suomenlinnan linjalla yhteista-riffissa liikkuessaan laivan drinkkibaari on tosin suljettuna.

Suomenlinnan Liikenne Oy:n Kauppato-rin linjalla ei siis ole käytössä lainkaan SLL:n omia aluksia, sillä Emma, kuten aikataulun-mukainen toinenkin alus eli alunperin tuk-holmalainen MS Tor vuodelta �952/�992 ovat Sun Lines Oy:n omistamia. Tavalli-sesti Suomenlinna II:ta sen vikojen aikana tuuraa Sun Linesin MS Suokki (entinen MS Suomenlinna) vuodelta �952, joka lienee nyt telakoitu.

SEURAAVA NUMEROLehti 4 / 2006 ilmestynee joulukuussa 2006. Materiaali toimitukseen tulee jättää �0.��.2006 mennessä, uutisia Päätepysäkille voi toimittaa �8.��. saakka.

KIITOKSETTällä kertaa avustukset tulivat seuraavilta, joille kiitokset:

Teemu CollinJohannes ErraDaniel FederleyArto HellmanMikko LaaksonenJari LuukkonenTauno-Juhani LappiJyrki LängmanJuhana NordlundJaakko PertiläJorma RauhalaKimmo Säteri

SRS:n ja HKL:n yhteinen yleisötapahtuma Kauppatorilla 30.7.2006 oli suuri menestys ja sai ansaitsemaansa huomiota laajastimediassa. Raitiovaunussa esiteltiin myös helsinkiläistä raitiotiehistoriaa valokuva-näyttelyn muodossa. Tapahtuma osoittau-tui erittäin suosituksi. Kävijöitä oli arviolta

yli tuhat. Seuran suunnitelmissa on jatkaa ja edelleenkehittää nyt alkanutta perinnettä. Kuvassa keskeisessä roolissa ollut moot-torivaunu HKL 157 sekä tietenkin raitiovau-nuperinteestä kiinnostunutta väkeä. Kuva Juhana Nordlund 30.7.2006, Helsinki.

Takakannen kuvatekstitPääkaupunkiseudun Junakalusto Oy tila-si sveitsiläiseltä Stadler Bussnang AG:lta 32 kappaletta FLIRT-tyyppisiä nelivaunuisia sähköjunia Helsingin seudun lähiliikentee-seen. Junien toimitukset alkavat 2009.

32 3/2006

SRS PL 234 00531 Helsinki