arawi valluno
DESCRIPTION
Título: Arawi Valluno Autor: Ivan Prado Sejas Tipo: Poesía País: Bolivia Año: 2010TRANSCRIPT
1
Arawi Valluno
Poesía y copla valluna en quechua
Ivan Prado Sejas
2
© Germán Ivan Prado Sejas , 2010 [email protected] © Editorial Yerba Mala Cartonera 2010.
Proyecto social cultural y comunitario sin fines de lucro.
http://yerbamalacartonera.blogspot.com
Proyectos análogos: Eloísa Cartonera (Argentina), Sarita Cartonera (Perú),
Ediciones la Cartonera (México), Animita Cartonera (Chile), Dulcinéia
Catadora (Brasil) y muchos más en casi 20 países.
______________________________________________________
Impreso en: Imprenta “Magda I” Av. Oquendo 371 Cochabamba
Derechos exclusivos en Bolivia
Impreso en Bolivia
______________________________________________________
Esta publicación ha sido posible gracias al apoyo desinteresado de Magda
Rossi
3
Queshwa simi
waj kausayman apawan.
Queshwa parlaspa,
waj pachapi kausani.
El quechua
me lleva a otra existencia.
Hablando quechua,
vivo en otro Universo.
4
5
Jesus Lara nos dice:
“Como en ningún idioma conocido, en el qheshwa, se puede
expresar mediante un verbo toda una gradación de estados de
ánimo, sin emplear ningún recurso perifrástico, con la sola
adición de breves partículas”
6
En: Diccionario Qheshwa-Castellano; Castellano-Qheshwa. Cochabamba: Editorial
Los amigos del Libro
7
QALLARIY (PREFACIO*)
“Arawi valluno” quechua arawi qelqari tukuypaj. Chay ukhumpi
kasan maychhika arawis kichua misk´i simipi. Kay arawis
rikuchiwanchis imaynatachus noqanchis sumaj kausaypi
rikhukunchis, kikin jina imaynatachus kausayninchispi kanchis.
Kay “Arawi” Valluno nisqapi tiallantaj karnaval takiykunitas,
sumaj takipayanakunapaj, qari warmi, tukuy runa, sumaj ukhu
kausayninchajpi. Kay takiysitus ukhupi tiallantaj quchi
takipayanakus, sumajta qari warmi asirinankupaj, sumajta
kusirikunankupaj, sumajta tusurinankupaj.
Kay jina kajtin, “Arawi Valluno” sumajtapuni kausayninta
misk´ichenqa pichus kichua parlanku chayta.
Iván Prado Sejas
8
*PREFACIO
“Arawi valluno” es un poemario en quechua, que, en un primer
momento, rescata las voces onomatopéyicas que hacen parte de
esa lengua dulce. Este poemario muestra, en cada verso, la
forma de ver la realidad desde una visión propiamente quechua.
Así, cada verso onomatopéyico conlleva una forma de vivir de
forma intensa las situaciones que se dan en la cotidianidad.
Por otro lado, “Arawi Valluno” presenta coplas que se
estructuran dentro de una forma de ver el canto y el
entretenimiento, en una cultura que nos permite vivir la vida de
forma diferente a lo establecido en la cultura occidental. Estas
coplas, que son de carnaval, muestran la picardía que surge en
los “takipayanakus” o encuentros de canto. Y se destacan las
denominadas “quchi takiysitus” o coplas con contenido erótico,
que son cantadas por mujeres y varones que se divierten de
forma particular, disfrutando intensamente de cada verso.
Tomando en cuenta lo señalado, estoy seguro que “Arawi
valluno” podrá ser el deleite de los quechua hablantes.
EL AUTOR
No se hizo una traducción de “Arawi Valluno” al español, puesto que se vio que se
perdería la esencia en la mayor parte de los versos. Para los primeros versos no se
pudo encontrar todos los equivalentes en español para traducir la amplia gama de
palabras onomatopéyicas que están en el poema. Por otro lado, se consideró que la
traducción de los “quchi takiysitus” al español llevaría a una distorsión del contenido
de los propios versos o coplas que están creadas para el ámbito quechua. De todas
maneras, esto no quita que en el futuro pueda aparecer un especialista en lenguas y
pueda traducir “Arawi valluno” a otro idioma, sin los inconvenientes que mencione.
9
KIN JINA
(Versos onomatopéyicos)
Sach´aj, yaykun cheqanta,
sonqontaj waqan llawarta.
Ayayay nin, masin ripusanmata,
sapan qhepakonqa, sapan wañonqa.
Ch´ultin yaykun yaku ukhuman,
challwa jina waltaqeyasan.
Sumaj munayninta mashkasan,
qocha chaupiman chayayta munasan.
Qhararaj, qatachay urmaykun,
wasiyki niwa chinkan.
Q´aya p´unchay
pajtataj tukuy imata chinkachiwaj
Laq´aj urman pampaman,
jump´i t´akakuyta sayarin.
Sonqon lliphiririn,
munasqan rikhurimun.
Phararaj p´isqos ayqenku,
ichapis qan qhaparinki.
Urpituyki, jinata ayqeponqa,
sapitayki qepakunki
K´iruj, k´iruj tulluta qanishan,
warmimanta llarq´asqa kasan.
Manachá nipi kasu ruanchu
Nipi warmi payta qhawanchu.
Thunkur, thunkur,
imilla phinkiykachan.
Kayman, jaqayman,
10
muyuykachan.
Ajajaylla, ajajaylla,
imilla asiykachan.
Lloqalla t´ukuspa,
qhawaykachan.
Ch´otoj, ch´otoj,
much´anakunku
qariwarmi
munanakunku.
Ch´apaj, ch´apaj,
imilla qon uyampi.
Lloqalla sinvirwinza,
waj warmita qhawasqa.
Phararaj, phararaj,
koetillos t´ojyan.
Tusuna wasi ukhupi
Lloqallas, imillas, tusurikunku
Uyuyuy, uyuyuy,
k´achita Marisa kasan.
Tukuy qarikunaspata,
sonqonta phinkiykachin.
Ayayay, ayayay,
pitaj chayta rimarin.
Manachu yachanku,
sumaj laya kasqayta.
Chushta, chushta,
ama chayta parlaychu.
Supay sichus uyarisonqa,
ukhu cheqanta apasonqa
11
Aij, aij, nin imilla,
mana munasanmanpis jina
Ujta llamirichinki chayqa,
wajta mañasonqa.
K´aruj, k´aruj
ankukuta qhaniykachan.
Ma yachaj umaman yaykujtin,
wayna ayqeykachan.
Atitiu, atatau, atatay,
qhaparin wayna.
Tatan phiñasqa kasan,
kinsa charañata llamichisan.
Ch´askeay, ch´askeay,
lloqalla ayqesan.
Chujchan jap´iytawan,
molleman wataychis.
Ñach´ay, ñach´ay,
nin tata Antuku.
Juk ´ucha rikhurimun,
kirusninta apaykuna.
Ch´uti, ch´uti,
nin Joselu.
Ichapis pay,
atipasan tukuyta.
Huau, huau,
nin lloqalla.
Imilla sumajtapuni,
qhawarichikuyta munan.
12
K´ichiy, k´ichiy,
nin lloqalla masinta.
Imilla sikinta ayqechin,
ma nipi k´ichinampaj
T´iruj, t´iruj
ayqen supi t´akakuyta.
Lloqalla kasi jap´ichikun,
imillaj tatanwan.
T´oroj t´oroj
jank´a takirisan.
Ma pay yachanchu,
pitaj simimpi wañonqa.
T´ijchay chay runata,
nin kuraka.
Ichapis ma pay yachanchu,
sajra runa kasanta.
Ch´aj, ch´aj, ch´aj
Pedro purisan apurata.
Ichapis k´acha warminta,
mashkasan.
Chi´rr, ch´irr,
punku waqamun.
Ichapis waqasan,
sapan kasanmanta.
Ch´ill, ch´ill, ch´ill,
para ch´illchimusan
Juana jok´o pacha,
qarinta mashkasan.
13
Qhon, qhon,
sielu urmamusan.
Ichapis machulakuna,
jatun raymipi kasanku.
Lliuj, lliuj, lliuj,
rayus jap´ikun.
Sumaj yachanapaj,
uma k´anchanan tian.
Rejj, rejj, rejj,
misi sillusninta jiluchasan.
Warmiy ñawisninta,
sinchi ch´askeasan.
T´ajllay, t´ajllay,
makisniykita t´ajllay.
Ichapis takiy warmisita,
qanta qhawasunkiman.
Jach´iy, jach´iy,
senqan “urmakamusan”.
¿Ichapis “paramusan”?,
Masin tapun.
14
QASA
Alalay nin lloqalla,
rit´i t´akakusan phuru jina.
Uyan ela pacha,
sonqon phurmuririsan
Imatachus pay nisan,
k´achampisina umallirisan.
Uyaychis sonqonta,
Thun, thun, thun,
sinchita puririsan
Ichapis tukuy yachanku,
lloqallu imillamanta jap írisqa.
Pajtataj kachariyta munawachaj,
t´ojpimantaj tukuchiwajtaj.
15
MASIKUNA
Ichapis yuyani sumajta
Tarateñu masikunamanta.
Ichapis paykuna
Pujllarisankuman jina
Qaynallaraj paykuná saqeni
Sonqollaypiraj paykúna kawsanku.
Ichapis imata qonqayman,
Ma paykunata waj reqaman churaymanchu.
Sapa p´unchay, sapa ch ísi
Pujllaspa kausajkayku.
Wauqe jina kusiriy patapi kaj kayku,
Ma nimayk´aj chayta qonqaymanchu.
Ichapis paykuna
Way layaman tukunku.
Sonqoypeqa
Kikillan kasanku.
Ichapis may karuman ripunku,
sapa yuyakujtiy, chay ratu kutimunku.
Umaypeqa paykuna qhawani,
ma paykuna chinkankuchu,
Sonqoypeqa paykuna kaypi kanku
16
LLUSPICHI MIKHUNA
Arwija mikhunita
phatasqa oqhonita.
Uchu, sumaj jaya,
qalluyta pukachasan
Aqata apamuychis
Q´oltin, q´oltin ujyanaypaj.
Sumaj kusisqa kani
Kay valluna noqapaj kasqa.
Tukuy warmis
Noqata qhawawanku.
Ma nimanakuyta yachanichu
Ichapis sumaj qari kani
Chayrayku tukuy munawanku.
Tukullasajña lluspichita,
ichapis ayqenay tian.
Kay k´acha warmis
Jap´iyta munawanku.
17
K´ACHA TARATEÑITA
K´acha tarateñita,
sonqoyta apamuyki.
Tutuma jap´irisqa,
munakuy sumaj junt´a.
K´acha tarateñita,
Ch´aska ñawisitu kanki.
Titi qhawaysitu,
Misk´ita jap´iwanki.
Ichapis qonqanasuyta munanki,
ichapis ripunayta ninki.
Ma chayta ruwaymanchu,
sonqoywan qan qhepakapunki.
18
19
COPLAS DE CARNAVAL
20
JAP´INAKU QARI -WARMI
Qarikuna
Solo:
Imata qhawanki, noqata qhawaway.
Papasuyki kani, chakiyta much´away.
Coro:
Imata qhawanki, noqata qhawaway.
Papasuyki kani, chakiyta much´away.
Warmikuna
Solo
Kaychu chay qareqa, millana llausa suru.
Noqata qhawaway munasqa, sajra runa kaspa.
Coro
Kaychu chay qareqa, millana llausa suru.
Noqata qhawaway munasqa, sajra runa kaspa.
Qarikuna
Solo
Ama khapariychu, ama chayta niychu.
Ujta saqm´aytawan, pukaruwasqayki.
Coro
Ama khapariychu, ama chayta niychu.
Ujta saqm´aytawan, pukaruwasqayki.
Warmikuna
Solo:
Pobre k´isa runtu, pobre q´ea runa.
Tukuy yachankuña, qarisirij uñan kanki.
21
Coro:
Pobre k´isa runtu, pobre q´ea runa.
Tukuy yachankuña, qharisirij uñan kanki.
Qarikuna
Solo
Much´arqokuskayki, wach´irqokuskayki.
Uj mujituta churarqapusqayki.
Coro
Much´arqokuskayki, wach´irqokuskayki.
Uj mujituta churarqapusqayki.
Warmikuna
Solo
Apasanka parlan, apasanka nin.
Chay p´isqetuykita, silvi qhuru nin.
Coro
Apasanka parlan, apasanka nin.
Chay p´isqetuykita, silvi qhuru nin.
Qarikuna
Solo
Ama chayta niychu, ama chayta parlaychu.
Ch´isi puñunaykipi, sumaj kusirichiyki.
Coro
Ama chayta niychu, ama chayta parlaychu.
Ch´isi mast´aqaraykipi sumaj kusirichiyki.
Warmikuna
Solo
Ama qhawawaychu, lerq´o ñawi lloqhalla.
22
Ujta k´ichiytawan, khaparichisayki.
Coro
Ama qhawawaychu, lerq´o ñawi lloqalla.
Ujta k´ichiytawan, khaparichisqayki.
Qarikuna
Solo
Khuchisimi imilla, khuchisimin ñojchan.
Simin ukhumanta jamp´atus llojsin.
Coro
Khuchisimi imilla, khuchisimin ñojchan.
Simin ukhumanta jamp´atus llojsin.
Warmikuna
Solo
Ama thutuychu, alqo uya runa.
Ujta jap´iytawan t´ojpirpachisayki.
Coro
Ama thutuychu, alqo uya runa.
Ujta jap´iytawan t´ojpirpachisayki.
Qarikuna
Solo
Tomatesta rantiy, tomatesta qoway.
Chonqarqokuskayki, misk´icharisayki.
Coro
Tomatesta rantiy, tomatesta qoway
Chonqarqokuskayki, misk´icharisayki.
23
Warmikuna
Solo
Loqotuta rantiy, loqotuta mikhuy.
Supi t´akakuyta ayqerichisayki.
Coro
Loqotuta rantiy, loqotuta mikhuy.
Supi t´akakuyta ayqerichisayki.
Qarikuna
Solo
Ama chayta niychu, papasituykita,
sapa p´unchay much´anakunaykita.
Coro
Ama chayta niychu, papasituykita,
sapa p´unchay much´anakunaykita.
Warmikuna
Solo
Imata niwanqui, imata takinki.
Kunkayki jap´iytawan, k´allpirpapuskayki.
Coro
Imata niwanqui, imata takinki.
Kunkayki jap´iytawan, k´allpirpapuskayki.
Qarikuna
Solo
Misk´i simisitu, misk´i qallitu.
Ujta chonqaytawan misk´icharisayki.
Coro
Misk´i simisitu, misk´i qallitu.
24
Ujta chonqaytawan misk´icharisayki.
Warmikuna
Solo
Jatun palomita, juch´uy palomita.
Ujta jap´iytawan, kusirichisayki.
Coro
Jatun palomita, juchuy palomita.
Ujta jap´iytawan, kusirichisayki.
Qarikuna
Solo
Sapa ph´unchay ninki, sapa ch´isi ninki.
Umay nanawasan, ama llujchiwaychu.
Coro
Sapa ph´unchay ninki, sapa ch´isi ninki.
Umay nanawasan, ama llujchiwaychu.
Warmikuna
Solo
Qella qari kanki, ama parlawaychu.
Imata ruanki, qasi oqo kanki.
Coro
Qella qari kanki, ama parlawaychu.
Imata ruanki, qasi oqo kanki.
Qarikuna
Solo:
Imata qhaparinki, imata ch´ajwanqui.
Ujta laq´aytawan pamparpachisayki.
Coro:
Imata qhaparinki, imata ch´ajwasanqui.
25
Ujta laq´aytawan pamparpachisayki.
Warmikuna
Solo
Janch´ita qoychis, kay khuchi runaman.
Ma parlayta atispa, imatapis nin.
Coro
Janch´ita qoychis, kay khuchi runaman.
Ma parlayta atispa, imatapis nin.
Qarikuna
Solo
Ama waqhariychu, noqa ripusaymanta.
Wajwan tantakusaj, wajwan kasarasaj.
Coro
Ama waqhariychu, noqa ripusaymanta.
Wajwan tantakusaj, wajwan kasarasaj.
Warmikuna
Solo
Pitaj qanmanta waqanqa, pobre qoñasuru.
Wawaraj qan kanki, mamaykimanta jap´isqa kanki.
Coro
Pitaj qanmanta waqanqa, pobre qoñasuru.
Wawaraj qan kanki, mamaykimanta jap´isqa kanki.
Qarikuna
Solo
Tukuy imata qan niwanki, tukuy imata takinki.
Kay Karnavalespi sumajta tusurikuna, sumajta takirikuna.
Coro
Tukuy imata qan niwanki, tukuy imata takinki.
26
Kay Karnavalespi sumajta tusurikuna, sumajta takirikuna.
Warmikuna
Solo
Sumajta qan ninki, kay karnavalespi.
Sumajta kusirikuna, sumajta munarikuna.
Coro
Sumajta qan ninki, kay karnavalespi.
Sumajta kusirikuna, sumajta munarikuna.
27
28
COPLAS DEL CARNAVAL VALLUNO
29
Kayku, kaykuy, kayku,
Tarateños kayku.
Kay k'ea qarista,
sikinpi jayt'ayku.
Millma, millma, millma,
paywaru, paywaru.
Kay k´acha imilla,
llamp´u uya kasqa.
Ch'opój, eh'opoj, ch'opoj,
ch'otoj, ch'otoj , ch'otoj.
Kay k'acha warmista.
much'akapusqayku.
Jaqay chay cliceño,
wawayta suwasqa.
Golqen qechuytawan,
chhikata chinkasqa.
Jínachu manachu,
Munakuankiñachu.
Imilla bandida,
suakapusqayki.
Lak'aj, lak'aj, lak'aj.
Ñach´ar, ñach´ar, ñach´ar.
Jaqay juk'uchata,
misiman qaraychis.
Jaqay puñateño,
ñawinta qhawaychis.
Aqha p´uñu ukhupi,
sumaj wayt´arisan.
30
Sumaj puñurikuy,
sumaj oqorikuy.
Suegrayki jamusan,
sumaj ñak´asonqa.
Pitaj chayta niwan,
pitaj chayta nisqa.
Tarateño kani,
sumajta ch´allpasaj
K´aruj, k´aruj, k´aruj.
K'iruj, k'iruj, k'iruj.
Chay colomeñosta,
kirun apaykuychis.
Phukuychis, phukuychis,
ñawiyta phukuychis.
Jaqay millana warmi,
ñawiyman yaykuykusqa.
Aqhata ujyaychis,
likorta ujyaychis.
Carnaval ripusan,
chupanman aysaychis.
Thoqay, thoqay, thoqay
wek´oy, wek´oy, wek´oy.
Kay millana qari,
much'away munasqa.
Punkuta kichaychis,
mikhuna apamuychis.
Tarateño jamun,
Melgarejoj wawan.
31
Ch´inmanta waqaychis,
ch´inmanta puriychis.
Noqa sumaj qari,
ma qampajchu kani.
Qolqeta apamuychis,
t´uruta rantiychis.
Kay k´ea runasman,
runtuta qaraychis.
Kay Colomeñosqa,
ana thuyas kanku.
K´arachupas jina,
supi sikis kanku.
Kaychu chay qareqa,
takipayawasan.
Yakú qhawarichun,
mono uya kasqa.
32
33
Ediciones Yerba Mala Cartonera
Para no desesperar en las trancaderas, para dejar pasar las propagandas de la TV, para aguantar las marchas, para
caminar subidas sin darse cuenta, para bailar al ritmo de la cumbia del minibús o para cuando tengas simplemente
ganas de leer. Un libro cartonero, casero, tu mejor cómplice.
Otros títulos
Crispín Portugal, Almha, la vengadora
Gabriel Pantoja, Plenilunio
Juan Pablo Piñeiro, El bolero triunfal de Sara
Jessica Freudenthal, Poemas ocultos
Beto Cáceres, Línea 257
Darío Manuel Luna, Khari-khari
Gabriel Llanos, De muertos y muy vivos
Santiago Roncagliolo, El arte nazi
Vicky Aillón, Liberalia
Adolfo Cárdenas, Sueño de Reyes
Juan José Podestá, Novela Negra
Saavedra, Lourdes: Memorias De Un Walkman
Cuentos De Alasitas (Ganadores Concurso Cuento Breve
Oscar Cerruto