arviointikertomus vuodelta 2008 · saija toropainen, palvelupäällikkö jukka ihanus,...

22.4.2009

HELSINGIN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta

ARVIOINTIKERTOMUSVUODELTA 2008

Arviointikertomus 2008

Kansi Helsingin kaupungin kuvapankkiTall Ships -kilpailu Helsingissä 2000Kimmo Kiviranta

Internet www.hel.fi/tav

Helsingin kaupunki,tarkastusvirasto Puhelin 09 310 1613

http://www.hel.fi/tav

HELSINGIN KAUPUNKITARKASTUSLAUTAKUNTA


SISÄLLYSLUETTELO

1 TARKASTUSLAUTAKUNTA ................................................................................................ 1

2 TOIMINTA............................................................................................................................ 1

2.1 Arviointi- ja tarkastustoiminta................................................................................................12.2 Muu toiminta ........................................................................................................................ 22.3 Arviointikertomuksen 2007 käsittely valtuustossa................................................................. 2

3 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET ...................................................... 3

3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen .................................................3

3.1.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuosina 2000–2008 ............................................................. 33.1.2 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen ................................................. 43.1.3 Tavoitteiden tarkastelu yhteisstrategioiden mukaan ............................................................. 43.1.4 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti ........................................................................... 73.1.5 Tavoitteiden käsittely ja seurantajärjestelmien arviointi ...................................................... 10

3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja............................................. 11

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2008 ..................................................................................... 113.2.2 Helsingin elinkeinostrategia – yritysmyönteiseksi kumppaniksi........................................... 143.2.3 Palvelujen kustannustehokkuus ja vertailu muihin kaupunkeihin ........................................163.2.4 Savuton Helsinki -ohjelma.................................................................................................. 183.2.5 Kaupungin virastojen yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa .................................. 203.2.6 Henkilöstöstrategia: henkilöstön osallistuminen.................................................................. 243.2.7 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskäyttö .........................................283.2.8 Sukupuolivaikutuksen arviointi hallintokuntien toiminnassa ................................................ 333.2.9 Nuorisotoimen toiminta- ja tilastrategia sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy......................363.2.10 Asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen estäminen............................................................38

3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi..........................................................................40

3.3.1 Helsingin kaupunkikonsernin eräiden tytäryhteisöjen arviointi ............................................403.3.2 Konserniohjeen noudattaminen.......................................................................................... 403.3.3 Finlandia-talo Oy:n toiminta ja talous 2008......................................................................... 42



4 MUUT ARVIOINNIT HALLINNOSTA JA TALOUDENHOIDOSTA ...................................... 43

4.1 Hallintokuntien toimenpiteet arviointikertomusten 2004–2007 johdosta..............................434.2 Tulospalkkiot ja sitovat toiminnalliset tavoitteet .................................................................. 494.3 Helsingin ulkomaille suuntautuva toiminta.......................................................................... 514.4 Helsingin oma vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto vuonna 2008 ............................. 544.5 Tilannekatsaus energia-alan toimijoihin..............................................................................554.6 Hankinta- ja kilpailuttamisosaamistarpeet virastojen palveluhankinnoissa..........................574.7 Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa............................................ 584.8 Katujen kunnossapidon toimivuus ja kokonaisvastuuhoidon laskutus................................. 614.9 Investointihankkeiden kustannusarvioiden toteutuminen....................................................624.10 Liikennelaitoksen sanktiot ajamatta jääneestä bussiliikenteestä.........................................654.11 Lapsiperheiden kotipalvelut ja varhainen tuki ..................................................................... 674.12 Kotihoito ja vanhuspalveluohjelman strategiset linjaukset ..................................................694.13 Palvelurakenteen muutos vanhusten laitoshoidosta palveluasumiseen..............................724.14 Vanhusten sosiaali- ja lähityö sekä päivätoiminta...............................................................764.15 Päihde- ja mielenterveyshäiriötä sairastavien palvelut........................................................784.16 Liikuntaviraston avustukset liikuntaseuroille .......................................................................814.17 Hitas-järjestelmä ................................................................................................................ 83

Tarkastuslautakunta 2005–2008, jaostojen jäsenet, LIITE 1..................................................85Tarkastuslautakunta 2005–2008, tarkastusaluejako, LIITE 2................................................. 86Arviointikertomuksen kohtien perustana olevien arviointimuistioiden laatijat, LIITE 3 ............87Toimenpiteet arviointikertomusten 2004–2007 johdosta, LIITE 4...........................................88


TIIVISTELMÄ

Tarkastuslautakunnan tehtävä kuntalain mu-kaan on arvioida, ovatko valtuuston asetta-mat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteettoteutuneet. Lautakunnassa on yhdeksänjäsentä ja se oli jakautunut kolmeen 4-jäseniseen jaostoon.

Tavoitteiden toteutuminen. Vuoden 2008toiminnallisten tavoitteiden toteutumisastevaihteli yhteisstrategioittain tarkasteltuna 67prosentista sataan ja samoin myös kaupun-ginjohtajien toimialoittain tarkasteltuna. To-teutumatta jääneet tavoitteet on viety kau-punginvaltuuston käsiteltäviksi.

Vuoden 2008 tilinpäätös. Kaupungin talou-den tila pysyi hyvänä vielä vuonna 2008.Edellisten vuosien tapaan kaupungin talouson riippuvainen Helsingin Energian tulokses-ta. Investointitaso on kohonnut viime vuosina.

Helsingin elinkeinostrategia. Strategiantoimenpiteet koti- ja ulkomaisten yritystenlisäämiseksi ja säilyttämiseksi ovat tärkeitä.Myös strategian vaikuttavuutta tulee seurata.

Savuton Helsinki. Ohjelman tavoitteisiintulee lisätä kaupungin oman väen tupakoin-nin vähentäminen. Lasten ja nuorten tupa-kointitottumusten seurantaa tulee laajentaa.

Maahanmuuttajien kotouttaminen. Maa-hanmuuttajien erityistarpeet tulee ottaa huo-mioon jo peruspalvelujen resursoinnissa.Kaupungin hallintokuntien yhteistyötä maa-hanmuuttoasioissa voisi edistää yhteinenbudjetointi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskäyttöPKS-alueella. PKS-yhteistyössä asiat tuleeviedä jo valmisteluvaiheessa luottamuselintentietoon ja käsiteltäviksi.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Tilojenyhteiskäyttöä tulee selvittää. Vuoden 2000huumestrategia tulee päivittää ja sisällyttääsiihen myös muiden päihteiden käyttö.

Konserniohjeiden noudattaminen. Ohje ontärkeä konsernin ohjauksessa. Ohjeen tuleeolla selkeä ja sen tulee olla tytäryhtiöissä tie-dossa.

Arviointikertomusten 2004–2007 vaikutuk-set. Selkein vaikutus arviointikertomuksilla onollut tavoitteiden asettamisen parantumisenaja konserniohjauksen lisäyksenä. Lautakuntaehdottaa arviointikertomuksista hankittavienlausuntojen antamista vasta syksyllä, kun nytlausuntoja annetaan keväällä ja syksyllä.Muutos parantaisi hallinnon tehokkuutta.

Tulospalkkiojärjestelmät. Kattava selvitysosoitti, että sitovien toiminnallisten tavoittei-den painoarvoa tulospalkkiojärjestelmissätulisi lisätä. Johdon tulospalkkiojärjestelmäänliittyviä menettelyjä tulee yhtenäistää.

Ekologisen rakentamisen parantaminen.EkoRak-ohjelman toimenpiteet toteutuivatpääosin. Kierrätyksen ja uudelleenkäytöntehostamista tulee selvittää.

Investointihankkeiden kustannusarvioidentoteutuminen. Tilahankkeiden kustannusar-vioiden luotettavuutta parantaisi suunnitte-luun ja ennakoivaan valmisteluun panostami-nen.

Sosiaali- ja terveystoimi. Vanhuspalvelujenpalveluketjujen saumattomuuden takaa sosi-aaliviraston ja terveyskeskuksen tiivis yhteis-työ. Vanhusten palveluasumisen kustannus-pohjaa ja asiakasmaksuja tulee selvittää.Vanhusten palvelukeskukset ovat tärkeää,ennaltaehkäisevää toimintaa.

Lapsiperheiden kotipalvelujen tarve tuleekartoittaa erityisesti yksinhuoltajien osalta.Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitohankkeessaesiin tulleita hyviä kokemuksia tulee hyödyn-tää päihde- ja mielenterveystyössä.



Käytetyt lyhenteet:

EU Euroopan unioniHBL Helsingin Bussiliikenne OyHitas Hinta- ja laatutason säätelyjärjestelmäHKL Helsingin kaupungin liikennelaitosHUJA Helsingin Uusi Jalkapalloareena OyHUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäHYKS Helsingin yliopistollinen keskussairaalaJHTT Julkisen hallinnon ja talouden tilintarkastajaKHT Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastajaKVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimusLS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimusMA-ohjelma Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaPKS PääkaupunkiseutuSAS Hoidon tarpeen arviointi ja asiakassijoitustoimintaStakes Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskusTS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusTTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusVATT Valtion taloudellinen tutkimuskeskusYTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta


1 Arviointikertomus 2008 1

1 TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tarkastuslautakunta huolehtii kuntalain mukaisesti Helsingin kau-punkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämises-tä. Lautakunta valmistelee kaupunginvaltuustolle tarkastusta kos-kevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset jataloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Kaupunginvaltuusto valitsi 19.1.2005 vuosien 2005–2008 tarkas-tuslautakunnan. Lautakunnassa ovat vuoden 2008 hallinnon ja ta-loudenhoidon arvioinnin suorittaneet seuraavat yhdeksän jäsentäja henkilökohtaista varajäsentä:

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenetPj. Hannele Luukkainen, valtiotieteenlisensiaatti

Aki Hyödynmaa, humanististen tie-teiden kandidaatti

Vpj. Sari Näre, sosiologian dosentti Tuomo Markelin, kauppatieteidenmaisteri

Ilpo Eerola, järjestö- ja koulutuspääl-likkö

Ulla Pättiniemi

Arja Hörhammer, filosofian kandi-daatti

Antti Hytti, hallintosihteeri

Pekka Koivusalo, valtiotieteen mais-teri

Arja Jääskeläinen, isännöitsijä

Jaakko Ojala, valtiotieteen maisteri Marja-Leena Johansson, hallinto-tieteiden maisteri

Olli Saarinen, oikeustieteen kandi-daatti

Juha Meronen, kirjanpitäjä

Saija Toropainen, palvelupäällikkö Jukka Ihanus, oikeustieteen maisteri

Olli Viding, opettaja Marikaisa Niskanen, toimistosihteeri

Toimikauden 2005–2008 tarkastuslautakunta jakaantui kolmeenjaostoon, joiden kokoonpano on esitetty arviointikertomuksen liit-teessä 1. Jaostot suorittivat kaupungin ja kaupunkikonsernin hal-linnon ja taloudenhoidon arviointia lautakunnan päättämän tarkas-tusaluejaon mukaisesti. Tarkastusaluejako on liitteenä 2.

2 TOIMINTA

2.1 Arviointi- ja tarkastustoiminta

Lautakunta piti vuoden 2008 arviointi- ja tarkastustyöhön liittyen13 kokousta. Lautakunnan kolme jaostoa pitivät vuoden 2008 ar-viointia koskien yhteensä 36 kokousta ja tekivät yhteensä 3 arvi-ointikäyntiä kaupungin hallinnon eri kohteisiin päättämänsä työn-jaon mukaisesti. Lisäksi jaostot tekivät 3 arviointikäyntiä Helsinginkaupunkikonserniin kuuluviin kohteisiin. Tarkastuslautakunta kävimyös Helsingin teatterisäätiön vieraana kaupunginteatterissa.



Kaupunginvaltuusto valitsi 11.5.2005 tarkastuslautakunnan val-mistelusta kaupungin vuosien 2005–2008 tilintarkastajaksi Ernst& Young Julkispalvelut Oy:n vastuullisena tilintarkastajana JHTT,KHT Jarmo Lohi. Tilintarkastaja antoi tarkastuslautakunnalle kol-me raporttia vuoden 2008 tilintarkastuksesta.

Lautakunnalla on ollut koko toimikauden 2005–2008 kattava toi-mintasuunnitelma. Lisäksi kutakin vuotta varten on laadittu arvi-ointisuunnitelma.

Tarkastusvirasto avusti tarkastuslautakuntaa ja sen kolmea jaos-toa arviointityössä. Työ tehtiin tarkastuslautakunnan ja tarkastus-viraston yhdessä laatiman arviointisuunnitelman 2008 mukaisesti.Tarkastusvirasto suoritti kaupungin tilintarkastajan kanssa tehdynsopimuksen pohjalta kaupungin kirjanpidon, hallinnon ja tilinpää-töksen tarkastusta.

Viraston päällikkönä toimi tarkastusjohtaja, kauppatieteiden mais-teri Pirjo Hakanpää, JHTT. Tarkastusprosessia johti tarkastus-päällikkö, ekonomi Marjo Niska-aro, JHTT ja arviointiprosessistavastaavana toimi arviointipäällikkö, hallintotieteen maisteri TimoTerävä. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi valtiotieteen mais-teri Oiva Virta, JHTT.

2.2 Muu toimintaVuoden 2007 arviointikertomuksessa olleita asioita käsiteltiin27.5.2008 pidetyssä tarkastuslautakunnan tiedotustilaisuudessa,jonka järjestämistä avusti hallintokeskuksen viestintä.

Lautakunnan ja tarkastusviraston edustajia osallistui 10.11.2008Espoossa pidettyyn pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HUS:nja YTV:n tarkastuslautakuntien puolen päivän seminaariin. Senaiheita olivat mm. PKS-maankäyttö, asuminen ja liikenne, kon-sernitavoitteiden asetanta ja arviointi, opetusministeriön näkökul-ma PKS-yhteistyöhön koulutuksen ja opetuksen sektorilla, pää-kaupunkiseudun joukkoliikenne sekä sosiaali- ja terveystoimenPKS-hankkeiden arviointi tarkastustoimien yhteistyönä.

Tarkastuslautakunta teki 29.–30.1.2009 kaupungin ulkomaantoi-mintojen arviointiin liittyvän tutustumismatkan Tallinnaan. Sielläkuultiin selostukset Tallinnan kaupunginvaltuuston toiminnasta,revisiokomitean työstä, kaupunginhallinnon sisäisestä valvonnas-ta ja Helsinki–Tallinna -yhteistyön ajankohtaisista asioista.

2.3 Arviointikertomuksen 2007 käsittely valtuustossa

Kaupunginvaltuusto merkitsi 18.6.2008 tiedoksi arviointikertomuk-sen vuodelta 2007. Kaupunginhallitus hankki hallintokunnilta sel-vityksen siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty arviointikertomuk-



sessa esitetyn johdosta. Kaupunginvaltuusto merkitsi tämän selvi-tyksen tiedoksi 10.12.2008.

3 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

Hyvä tavoite on kaupungin yhteisstrategioista ja hallintokunnanstrategioista johdettu, toimintaa hyvin kuvaava ja selvästi toimin-taa ohjaava. Sillä on vaikutusta palvelujen saatavuuteen ja kunta-laisten elämään. Lisäksi hallintokunnalla on vaikutusmahdollisuustavoitteen toteutumiseen, tavoite on mitattavissa ja sillä on yhteyskäytettävissä oleviin resursseihin.

3.1.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuosina 2000–2008

Arvioinnissa tarkasteltiin kaupungin kaikkien hallintokuntien sito-via toiminnallisia tavoitteita vuosilta 2000–2008 ja arvioitiin niidensisältöä ja kehittymistä. Keskeinen havainto kaupungin tavoi-teasetannassa oli eri toimialojen ja hallintokuntien sitovien toimin-nallisten tavoitteiden yhteismitallisuuden puute. Seurauksena on,että vähemmän tärkeät asiat korostuvat tärkeämpien rinnalla.

Sitovien tavoitteiden asettaminen erilaisille toiminnoille on haasta-vaa. Mitä vähemmän ja selkeämmin mitattavia suoritteita virastotuottaa, sitä helpompaa tavoiteasetanta ja sen mittaaminen on.Toisaalta mikäli viraston tavoitteet ovat yleisiä, väestön tarpeisiinennaltaehkäisevästi vaikuttavia ja vaikeasti mitattavia, sitä vaike-ampaa toimintaa ohjaavien ja keskeisten tavoitteiden asettaminenja mittaaminen on. Tavoiteasetannan ja mittaamisen haastavuusei tee toiminnasta kuitenkaan vähemmän tärkeää, eikä se sitensaa ohjata tavoitteiden valintaa ja asettamista.

Usean hallintokunnan esittämät tavoitteet olivat tavoite-nimestäänhuolimatta keinoja jonkun tavoitteen saamiseksi. Esimerkiksi hal-lintokunta tarjoaa tiettyä palvelua tietyn määrän, vaikka varsinai-nen tavoite on parantaa palvelulla kaupunkilaisten elämän laatua.Näin ollen sitovien tavoitteiden valikoima kuvaa viraston toimin-nan laajuutta, eikä niinkään sitä, mitä toiminnalla tavoitellaan. Täl-laiset suoritetavoitteet ovat helposti mitattavia, mutta kuvaavatpalvelun sisältöä ehkä vain osittain.

Joissakin tapauksissa voidaan myös kysyä, ovatko kaikki tavoit-teet niin selkeitä ja ymmärrettäviä, että henkilöstö voi sitoutua to-teuttamaan niitä. Tavoitteet eivät tällaisissa tapauksissa ohjaatoimintaa, kuten niiden tulisi tehdä.



Tarkastuslautakunta toteaa, ettäsitovia tavoitteita määriteltäessä tulee tunnistaa tavoitetila jakeino tavoitteen saavuttamiseksion kiinnitettävä huomio myös siihen, kuinka olennainen tavoiteon.

3.1.2 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

Seuraavassa on arvioitu valtuuston talousarviossa asettamien si-tovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista yh-teisstrategioittain ja toimialoittain.

Arvioinnissa käytetyt tiedot ovat kaupungin talousarviosta ja tilin-päätöksestä. Tarkastelun painopiste on talousarvion toiminnalli-sissa tavoitteissa ja käyttötalousosan tavoitteissa. Taloudellistentavoitteiden toteumaa on verrattu talousarvion alkuperäiseen ta-voitteeseen, sillä hallintokuntien on toiminnassaan ja taloudes-saan noudatettava talousarviota. Tavoite on toteutunut, mikäli ta-lousarvion mukaista määrärahaa ei ole ylitetty tai toimintakate onsaavutettu. Tekstissä on kuvattu yksityiskohtaisemmin niitä toi-minnallisia tavoitteita, jotka jäivät toteutumatta.

Talousarviossa esitettyä sitovaa tavoitetta voidaan muuttaa kau-punginvaltuuston päätöksellä. Taloudellisten tavoitteiden osaltamäärärahansiirto, ylitysoikeus tai toimintakatemuutos on myönnet-ty kaikkiin toteutumatta jääneisiin tavoitteisiin joko talousarviovuo-den aikana tai sen päätyttyä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt18.3.2009 yhteensä 18 sitovan toiminnallisen tavoitteen poik-keamat.

Lisäksi arvioinnin kohteena oli hallintokuntien sitovien toiminnallis-ten tavoitteiden seurantajärjestelmien toimivuus. Niiden osaltaselvitettiin toteumatietojen keräämistä ja arvioitiin niiden luotetta-vuutta.

Kaupungin tilinpäätöksessä ilmoitetut tavoitteiden toteumaluvutovat olleet pääosin oikeita, poikkeuksena liikennelaitoksen poikit-taisliikenneosuutta kuvaava luku. Sitovien tavoitteiden oleellisillepoikkeamille annetut selitykset ovat olleet oikeita ja riittäviä.

3.1.3 Tavoitteiden tarkastelu yhteisstrategioiden mukaan

Kaupungin yhteisstrategioiden perustana on pääkaupunkiseudunyhteinen visio. Yhteisstrategioilla osoitetaan valtuustokauden pai-nopisteet, joiden toteuttamiseen kaikkien hallintokuntien tuleeosallistua. Strategioiden toteuttamisen kannalta keskeisessä ase-massa ovat talousarviossa asetetut sitovat toiminnalliset ja talou-delliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden määrä on noussutedellisvuodesta hyvinvointia, palveluja sekä kilpailukykyä koske-



vien strategia-alueiden kohdalla. Poikkihallinnollisia tavoitteita oliainoastaan kolme ja ne koskivat yhteensä neljää eri hallintokun-taa.

Seuraavissa taulukoissa on kuvattu yhteisstrategiaa toteuttaviensitovien toiminnallisten tavoitteiden määrä ja tarkasteltu niiden to-teutumista. Tavoitteiden jaottelussa on käytetty talous- ja suunnit-telukeskuksen vuodelle 2008 laatimaa jaottelua.

Hyvinvointi ja palvelut

Kaikista sitovista toiminnallisista tavoitteista 77 prosenttia oli hy-vinvointi ja palvelut -strategia-aluetta koskevia. Ainoastaan kau-punginorkesterilla, taidemuseolla ja tukkutorilla ei ollut alueeseenliittyviä tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on kuvattu tavoittei-den toteutumista:

Yhteisstrategiat Talousarviossatavoitteita

Toteutui Toteuma-%

1. Kaupungin palvelukokonaisuuden kehittäminenasiakaslähtöisesti. 37 32 86%

2. Kustannustehokkuuden lisääminen kaupungintoiminnassa. 27 20 74%

3. Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä. 11 9 82%4. Kaupungin henkilökunnan osaamisen vahvistaminen. 5 5 100%

80 66 83%

Kahden tavoitteen kohdalla toteumatieto selviää viiveellä. Koskavarmuutta niiden toteutumisesta ei ole, ne on varovaisuuden peri-aatetta noudattaen luokiteltu toteutumattomiksi. Hyvinvointia japalveluja koskevien strategioiden osalta jäi toteutumatta 14 tavoi-tetta:

Yhteisstrategia: kaupungin palvelukokonaisuuden kehittäminen asiakaslähtöi-sesti1. Pelastustoimen 8 minuutin hoidonalkamisviivettä koskeva tavoite ei toteu-

tunut, mikä johtui mm. hätäkeskuksen resurssipulasta aiheutuvista viiveis-tä.

2. Pelastustoimen tavoitteena ollut maallikoiden havaitsemien kammiovä-rinäpotilaiden selviytymisprosentin pitäminen vähintään 32 %:n tasolla sel-viää vuoden viiveellä.

3. Korkeasaaren kävijämäärä jäi 12,6 % tavoitteesta. Alitus johtui poikkeuk-sellisen sateisesta kesä- ja syyskaudesta.

4. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja -viraston liikenneonnettomuuksissaloukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendiä koskevantavoitteen toteuma selviää vasta vuoden 2009 aikana. Ennuste on, että ta-voite ei toteudu.

5. Liikennelaitoksen asiakastyytyväisyyden ja tuotannon laatuarvosanat alitti-vat tavoitteena olleen vuoden 2006 tason.

Yhteisstrategia: kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa6. Sosiaalitoimi ei täysin onnistunut tuottavuuden parantamista koskevassa

tavoitteessaan. Asiakas- ja yksikkökustannukset eivät lähentyneet viidenseuraavaksi suurimman kaupungin keskihintatasoa lasten päivähoidossa,vammaispalveluissa eikä kehitysvammahuollossa.



7. Terveyskeskuksen varsinaisen akuuttihoidon pituutta koskeva tavoite 25päivää ei toteutunut. Toteuma oli 26 päivää.

8. Ammattikorkeakoulun toimintakate/opiskelija 8 112 euroa -tavoite toteutui88 euroa liian suurena.

9. Hankintakeskus ei ottanut tavoitteen mukaisesti käyttöön kilpailuttamisjär-jestelmää vuoden 2008 aikana, koska muiden hallintokuntien kanssa tär-keämmäksi hankkeeksi nousi sopimusten hallintajärjestelmä.

10. Helsingin Energian, Helsingin Veden ja liikennelaitoksen yhteinen yleisilläalueilla suoritettavia kaivutöiden tavoiteaikoja koskeva tavoite ei täysin to-teutunut, sillä Helsingin Veden kohdalla toteuma oli 99,2 %.

11. Helsingin kaupungin palvelukeskus jäi liikeylijäämätavoitteestaan 47,3 %.12. Lisäksi palvelukeskus jäi koko pääoman tuottotavoitteestaan 19 %.

Yhteisstrategia: syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä13. Sosiaalitoimi ei saavuttanut Helsingin työvoimapalvelukeskus Duurille ase-

tettua tavoitetta. Päättyneiden asiakassuhteiden osalta pitkäkestoinen rat-kaisu oli löydetty ainoastaan 38 prosentille asiakkaista. Tavoitteesta jäätiinkaksi prosenttiyksikköä.

14. Asuntotuotantotoimiston tavoite rakennuttaa kaupungin kiinteistöyhtiöidentilaamat peruskorjaukset ei toteutunut.

Kilpailukyky

Kymmenellä hallintokunnalla oli kilpailukykystrategia-alueeseenliittyviä toiminnallisia tavoitteita. Tavoitteiden määrä oli jälleennoussut kahdella edellisestä vuodesta.


Toteutui Toteuma-%

5. Seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisenvahvistaminen. 6 4 67%

6. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen. 10 7 70%16 11 69%

Kahden tavoitteen kohdalla toteumaa ei voitu enää mitata, jotenne tulkittiin toteutumattomiksi. Näin ollen tavoitteista jäi toteutu-matta viisi:

Yhteisstrategia: seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvis-taminen1. Ammattikorkeakoulu Stadian vetovoimaisuutta koskevan tavoitteen to-

teumaa ei voitu enää mitata, sillä se siirtyi osaksi Metropolia Ammattikor-keakoulun toimintaa 1.8.2008 lähtien.

2. Kaupunginkirjaston käyntien määrä jäi tavoitteestaan 1,1 % eli 151 000käyntiä.

Yhteisstrategia: yritysten toimintaedellytysten parantaminen3. Helsingin Sataman asiakastyytyväisyyden taso jäi tavoitteestaan 4,4 %.

Arvosana laski edellisvuodesta.4. Opetusviraston tavoite liittyen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tut-

kinnon suorittamiseen kolmessa vuodessa ei toteutunut. Tavoitteesta jää-tiin 21,7 %.

5. Ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijoiden keskeyttämisastetta koskevantavoitteen toteumaa ei voitu enää mitata, sillä Stadia siirtyi osaksi Metropo-lia Ammattikorkeakoulun toimintaa 1.8.2008 lähtien.



Kaupunkirakenne ja asuminen

Kaupunkirakenteeseen ja asumiseen liittyviä sitovia toiminnallisiatavoitteita oli vähiten ja ne koskivat ainoastaan talous- ja suunnit-telukeskusta, asuntotuotantotoimistoa, kaupunkisuunnitteluviras-toa, kiinteistövirastoa, kulttuuritoimea ja liikennelaitosta. Tavoittei-den toteutumisaste oli jälleen korkein.


Toteutui Toteuma-%

7. Seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskustenelinvoiman lisääminen. 2 2 100%

8. Liikenteen pitkän aikavälin kehittäminenjoukkoliikenteeseen tukeutuen. 2 2 100%

9. Asumisen monipuolisuus ja asuntotuotannon riittävyys.4 3 75%

8 7 88%

Tavoitteista jäi toteutumatta yksi:

Yhteisstrategia: asumisen monipuolisuus ja asuntotuotannon riittävyys1. Asuntotuotantotoimiston tavoitteena oli rakennuttaa asuntotuotantotoimi-

kunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa maankäytön jaasumisen ohjelman mukainen kaupungin oma asuntotuotanto. Kaupungin-valtuuston hyväksymän MA-ohjelman myötä em. rakennuttamistavoite kas-voi aiemman asunto-ohjelman tavoitteena olleesta 1.130 asunnon määräs-tä 1.500 asuntoon. Toimisto pystyi aloittamaan 543 asunnon rakennuttami-sen mm. markkinatilanteesta johtuen. Tämä oli 82,9 % talousarvion ja vain36,2 % MA-ohjelman tavoitteesta.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäpoikkihallinnollisten tavoitteiden määrä on vähäinen. Hallinto-kuntien tulee kehittää poikkihallinnollisia tavoitteita, jotka otta-vat huomioon palvelujen järjestämisen kokonaisuutena.tavoitetta asetettaessa tulee varmistua siitä, että sen toteu-masta myös pystytään raportoimaanasuntotuotantotoimiston uudistuotantoa koskevan sitovan toi-minnallisen tavoitteen saavuttaminen ei vaikuta realistiselta.

3.1.4 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti

Seuraavassa on kuvattu tavoitteiden toteutumista toimialoittain jatarkasteltu toteutumatta jääneitä sitovia taloudellisia tavoitteita.Vuoden 2008 talousarviossa kunta-alan työehtosopimusten mu-kaisiin palkankorotuksiin oli varauduttu keskitetyllä määrärahalla,mikä johti monen hallintokunnan kohdalla talousarvion mukaistenmäärärahojen ylittymiseen ja määrärahasiirtoihin. Mikäli talousar-viokohdan ylitys on aiheutunut ainoastaan siitä, on tässä arvioin-nissa hallintokunnan taloudellinen tavoite talousarvion laadinta-menettelystä johtuen tulkittu toteutuneeksi.



Vuoden 2008 talousarvion investointiosa sisälsi 67 sitovaa tavoi-tetta, joista määräraha ylittyi 16 tavoitteen osalta. Investointiosanmenot olivat yhteensä noin 382,1 milj. euroa ja ne alittivat talous-arvion 10,4 milj. euroa. Menot kasvoivat 33 milj. euroa edellisvuo-desta. Talonrakennuksen määrärahat ylittyivät 39 milj. euroa. Ir-taimen omaisuuden määrärahoista säästyi 5,3 milj. euroa. Inves-tointimäärärahojen käyttöä sekoittaa edelliseltä vuodelta siirtyvieninvestointimäärärahojen käyttö. Lisäksi pelkän määrärahan aset-taminen sitovaksi ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista, vaansiihen tulisi kytkeä lisäksi esimerkiksi investointiohjelman toteutu-miseen liittyviä tavoitteita.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty toimialakohtaisesti talousarvi-ossa asetetut sitovat käyttötalouden tavoitteet ja toiminnalliset ta-voitteet sekä niiden toteutumat.

Kaupunginjohtajan toimiala

Talousarviossa Tavoitteista

tavoitteita toteutui

Sitovat käyttötalouden tavoitteet 24 24 100%Sitovat toiminnalliset tavoitteet 16 14 88%

Toteutumis-%Kaupunginjohtajan toimiala

Kaikki toimialan sitovat käyttötalouden tavoitteet toteutuivat

Talousarviossa kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvia liikelaitok-sia ovat Helsingin Energia, Helsingin Vesi ja Helsingin Satama.Talousarvion tuloslaskelmaosassa sitovana taloudellisena tavoit-teena oli peruspääoman tuotto, joka toteutui kaikilla talousarvionmukaisesti.

Rakennus- ja ympäristötoimi

Talousarviossa Tavoitteista tavoitteita toteutui


Toteutumis-%Rakennus- ja ympäristötoimi

Käyttötalouden tavoitteista toimialalla jäi toteutumatta yksi: Pelastustoimen käyttötalouden menot ylittyivät 0,2 %.

Talousarviossa rakennus- ja ympäristötoimeen kuuluvia liikelai-toksia ovat Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin kaupun-gin palvelukeskus (Palmia), Helsingin Tekstiilipalvelu ja Metropo-liLab. Talousarvion tuloslaskelmaosassa sitovana taloudellisenatavoitteena oli liikelaitoksissa peruspääoman tuotto, joka toteutuikaikilla talousarvion mukaisesti.



Sosiaali- ja terveystoimi

Sosiaali- ja terveystoimessa tavoitteiden toteutumisaste oli mata-lin, varsinkin käyttötalouden tavoitteiden kohdalla. Toimialan käyt-tötalouden menot olivat yhteensä 2 082 milj. euroa, joka on 57,7% kaikista kaupungin käyttötalousmenoista. Kasvua edellisvuo-teen oli 124 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyivät47,4 milj. euroa.

Talousarvio Toteutui kpl kpl


Toteutumis-%Sosiaali- ja terveystoimi

Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteista toteutuivat työllisyyden hoi-tamista ja terveyskeskustoimintaa koskevat tavoitteet. Toteutu-matta jäivät:

Sosiaalivirastossa määräraha ylittyi 2,3 %. Terveyskeskuksessa talousarvion alkuperäisen määrärahan ylitti talousar-

viokohta HUS (6,1 %) sekä koko terveystoimea koskenut talousarviokohta.

Sivistys- ja henkilöstötoimi

Sivistys- ja henkilöstötoimessa talousarviossa esitettyjä sitovia ta-voitteita oli määrällisesti eniten.

Talousarviossa Tavoitteista tavoitteita toteutui


Toteutumis-%Sivistys- ja henkilöstötoimi

Toimialan käyttötalouden tavoitteista jäi toteutumatta neljä: Kulttuuritoimessa menot ylittyivät yhteisöjen tukemisen ja Suomen kansal-

lisoopperan säätiön kohdalla. Kaupunginmuseon käyttömenot ylittyivät mm. palkankorotuksista johtuen

0,1 milj. euroa.Lisäksi henkilöstökeskuksen kehittämispalvelujen alkuperäinen toimintaka-tetavoite ei toteutunut, vaan sitä muutettiin alkuvuodesta 2009. Toiminnas-sa tapahtui muutoksia, joiden johdosta tulot ja menot toteutuivat huomatta-vasti ennakoitua suurempina. Kulujen kasvuun vaikuttivat liikelaitoksen pe-rustamiseen liittyvät rekrytoinnit ja muut perustamiskulut. Kehittämispalvelualoitti Oiva Akatemia -nimisenä liikelaitoksena 1.1.2009.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

Talousarviossa Tavoitteista

tavoitteita toteutui


Toteutumis-%Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

Toimialan käyttötalouden tavoitteista jäi toteutumatta yksi: Rakennusvalvontaviraston menot ylittivät alkuperäisen talousarviotavoit-

teen.



Tarkastuslautakunta toteaa, ettäsosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ohjausta tuleekehittää, jotta jatkuvilta määrärahan ylityksiltä vältyttäisiinhallintokuntien tulee edelleen kehittää sitoviin taloudellisiin ta-voitteisiin kytkeytyviä sitovia toiminnallisia tavoitteitainvestointimäärärahoihin liittyen tulee asettaa myös sitoviatoiminnallisia tavoitteita.

3.1.5 Tavoitteiden käsittely ja seurantajärjestelmien arviointi

Kaupungin tilinpäätösohjeen mukaan toimintakertomuksessa onannettava selvitys kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallistenja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjeen mukaan kaik-ki tilinpäätöksen kokoamiseksi annettavat tiedot sekä tulosbudjet-tien toteutuminen tulee käsitellä virastojen ja laitosten lauta- jajohtokunnissa. Suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi-vien hallintokuntien osalta tilinpäätösohje on toteumatietojen kä-sittelyn osalta epäselvä. Hallintokuntien toimintasäännöissä ei oleselkeästi määritelty, minkä tahon tehtävänä on valvoa, että virastotoimii talousarvion ja kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoittei-den mukaisesti.

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden seurantajärjestelmien arvioin-nin tavoitteena oli varmistua, että toteumatiedot ovat luotettavia.Toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentointia olivuoden 2008 aikana kehitetty siten, että se oli ohjeistettu tilinpää-tösohjeessa. Ohjeen mukaan hallintokuntien tuli laatia kuvaus ta-voitteiden seurantajärjestelmästä, dokumentoida tavoitteiden to-teuma ja säilyttää asiakirjat keskitetysti tilinpäätösaineiston yhtey-dessä.

Osa käytettävissä olevista kuvauksista ja laskelmista oli puutteel-lisia, eikä niiden perusteella tavoitteiden toteumatietoa voitu pitäätäysin luotettavana. Lisäksi ilmeni, että toteumatietoja on esitettysiitä huolimatta kaupungin seurantaraporteissa ja tilinpäätökses-sä. Puutteita oli mm. tietojen keräämisessä, toteutumien laskemi-sessa, laskelmien dokumentoinnissa ja säilyttämisessä. Arvioin-nissa ilmeni, että esimerkiksi työterveyskeskuksen hoidon määrä-aikoihin liittyvän tavoitteen mittari on puutteellinen, sillä sitä mita-taan ainoastaan seuraamalla asiakkaiden reklamaatioiden mää-rää ja kyselyllä, jonka kysymykset eivät suoraan liity tavoittee-seen.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettätoteumatietojen käsittely muiden kuin lauta- ja johtokuntienalaisuudessa toimivien hallintokuntien osalta tulee ohjeistaakaupunginhallituksen tulee huolehtia siitä, että hallintokunnatnoudattavat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatieto-jen dokumentointia koskevia ohjeita. Lisäksi ohjetta tulee ke-



hittää siten, että tarpeelliset tiedot annetaan esimerkiksi erillis-tä lomaketta käyttäen.työterveyskeskuksen tulee kehittää sitovaan toiminnalliseentavoitteeseen liittyvää seurantaa.

3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2008

YleistäKaupungin talous on kehittynyt 2000-luvun puolivälin jälkeen pää-asiassa hyvin, kun liikelaitosten tulos otetaan huomioon. Edellis-ten vuosien tapaan kaupungin talous on riippuvainen HelsinginEnergian tuloksesta (tuloutus 200 milj. euroa vuonna 2008). In-vestointitaso on kohonnut viime vuosina. Investointien tulorahoi-tus onnistuttiin säilyttämään vuoteen 2007 saakka kasvavana.Konsernin tulos ei ole poikennut suuresti emon tuloksesta. Sekäemon että konsernin vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Vuonna 2008 vuosikate heikkeni jonkin verran, mutta investointi-taso pysyi korkeana. Kaupungin oma lainakanta on supistunut,mutta konsernin tasolla se on noussut investoinneista johtuen.Kaupungin talouden heikentyminen näkyi investointien tulorahoi-tuksen putoamisena vuoden 2001 tasolle.

Tulojen riittävyys

Helsingin verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,6 %.Kunnallisvero kasvoi 6,1 % ja yhteisövero 10 %. Veroprosentti17,5 on pysynyt ennallaan vuodesta 2003 lähtien. Kunnallisveroakertyi 50 ja yhteisöveroa 30,1 milj. euroa enemmän kuin talousar-viossa oli arvioitu. Rahoitustuloja ja -menoja kertyi edellisvuottaenemmän johtuen syksyn aikana tapahtuneesta rahoituskustan-nusten noususta.

Vuoden 2008 tilikauden tulos oli 290,7 milj. euroa ja tilikauden yli-jäämä varausten ja rahastojen muutosten jälkeen 292,3 milj. eu-roa. Liikelaitosten osuus ylijäämästä oli yhteensä 244,7 milj. eu-roa ja muun toiminnan osuus 47,6 milj. euroa.

Vuosikate oli 539,8 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa pienempikuin vuonna 2007. Myös asukaskohtainen vuosikate laski. Vuosi-kate kattoi poistot, mutta 699,7 milj. euron investoinneista vain77,9 % (edellisenä vuonna luku oli 85 %).

Kaupungin kokonaistalous vuosikatteella mitattuna on tasapai-nossa. Ilman liikelaitoksia tarkasteltuna näin ei ole. Vuosikate il-man liikelaitoksia oli 175,6 milj. euroa. Se kattoi muun toiminnanpoistoista 89,4 % ja investoinneista vain 46 %. Vuosikate liikelai-



tosten kanssa oli 942 euroa/asukas, mutta ilman liikelaitoksia vain306 euroa/asukas.

2008 2007 2006 2005Vuosikate, milj. euroa 539,8 544,8 470,7 329,3Vuosikate % poistoista 181,3 182,4 158,8 110,8Vuosikate, euroa/asukas 942 958 834 587

Liikelaitosten ylijäämät ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna 2008 seuraavat:

1 000 euroa Energia Vesi Satama HKL Palmia Tekstiilipalvelu MetropolilabPeruspääoman tuotto 47 429 12 987 6 317 8 442 168 99 88Lainojen korot 22 780 14 927 507 1 537 - - -Lainojen lyhennykset 19 274 7 324 1 880 1 987 - - -Tilikauden ylijäämä 229 851 324 11 105 0 3 226 179 35Kaupungin sisäiset tuloutukset eliminoituvat ulkoisen kirjanpidon tuloslaskelmassa, mutta ne vai-kuttavat lukuihin, kun kaupungin taloutta tarkastellaan ilman liikelaitoksia.

Rahoitus

Kun vuosikatteella rahoitettiin satunnaiset erät ja tulorahoituksenkorjauserät, jäljelle jäi 513 milj. euroa. Investointien rahavirta oli631 milj. euroa alijäämäinen (investointimenot 52,2 milj. euroasuuremmat ja tulot 61,9 milj. euroa pienemmät kuin vuonna2007). Tämä painoi toiminnan ja investointien rahavirran yhteensä117,2 milj. euroa alijäämäiseksi, kun se edellisenä vuonna oli 6milj. euroa ylijäämäinen.

2008 2007 2006 2005Investointien tulorahoitus, % 77,9 85,3 84,0 80,2Pääomamenojen tulorahoitus, % 74,0 70,0 55,9 63,0Lainanhoitokate 5,9 4,5 5,8 4,4Kassan riittävyys, pv 55,0 67,0 63,0 57,0

TasetiedotLainakanta ja suhteellinen velkaantuneisuus laskivat hiemanvuonna 2008 samalla kun omavaraisuus kasvoi.

Taseen tunnusluvut 2008 2007 2006 2005Omavaraisuusaste, % 77,5 76,9 76,6 75,7Suhteellinen velkaantuneisuus, % 33,4 35,3 34,1 38,3Lainakanta, 31.12. milj. euroa 659 718 680 739Lainat, euroa/asukas 1150 1 263 1 205 1 318Lainasaamiset, 31.12. milj. euroa 999 1 021 976 754

Rahavarat olivat vuoden lopussa 96 milj. euroa pienemmät kuinvuoden alussa. Maksuvalmius oli kuitenkin riittävä: kassan riittä-vyys vuoden lopussa oli 55 päivää.



Konsernin talous

Kaupungilla oli omaa lainaa 659 milj. euroa. Konsernilainoja oli ylinelinkertainen määrä (2 941 milj. euroa) ja niiden määrä on kas-vanut vuodesta 2000 vuoteen 2008. Taseessa tämä näkyy siten,että konsernin omavaraisuus (62,6 %) on 15 % pienempi kuinkaupungin ja suhteellinen velkaantuneisuus (76,1 %) peräti 43 %korkeampi kuin kaupungin. Konsernin vuosikate €/asukas on jon-kun verran kaupungin vastaavaa parempi, mutta investointien tu-lorahoitus oli 69,8 % eli 8 % pienempi kuin kaupungin investoin-tien tulorahoitus. Kolmasosa konsernin investoinneista siis rahoi-tetaan lainalla.

Talouden tilan kehitys verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin

Yhteenveto suurten kaupunkien tilinpäätöksistä 2008

Lähde: Helin, Heikki, Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2008, Helsingin kau-pungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 3/2009

Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Helsingin vuosikatteen riit-tävyys poistoihin mutta myös investointeihin on ollut hyvä liikelai-tosten ansiosta. Lainakanta asukasta kohden on neljänneksi pie-nin näihin kaupunkeihin verrattuna.

Investointien tulorahoitusprosentti 2000–2008

Lähde: Helin, Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 3/2009



Helsingin kaupungin tulorahoituksen riittävyys investointeihinnähden putosi rajusti vuonna 2002, jonka jälkeen verotuloprosent-tia nostettiin. Tämän jälkeen osuus on ollut nouseva, kunnes senotkahti jälleen hieman alaspäin vuonna 2008. Tilanne on olluthyvin vaihteleva kaikissa suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Es-poossa tulorahoitus riitti vuonna 2008 enää vain kolmasosaan in-vestoinneista, mutta toisaalta Espoolla on hyvin vähän lainaa.

Johtopäätökset

Hyvä talouskasvu vuoteen 2008 asti on vauhdittanut kuntien vero-tulojen kasvua ja parantanut kuntatalouden tilaa edellisinä vuosi-na. Viime vuonna käynnistynyt talouden heikkeneminen tarkoittaavuonna 2009 kuntatalouden muuttumista alijäämäiseksi. Se vai-kuttaa ensi vaiheessa erityisesti niiden kuntien talouteen, joidenriippuvuus yhteisöverosta on suuri.

Helsingissä taantuma tulee vaikuttamaan verotulopohjan supis-tumiseen ja elvytystoimenpiteet investointien muodossa lisäävätkonsernin lainamäärää. Toimintamenojen kasvu oli suurta sopi-muskorotusten vuoksi edellisenä vuonna, joten toimintamenojenkasvua on mahdollista hillitä.

Huhtikuun 2009 alussa yhteisövero-osuuden tuoton alenemisen jatuotto-osuuden nousun nettovaikutuksen arvioidaan merkitsevännoin 60–80 milj. euron rahoitusvajetta. Tästä korkeintaan 10 milj.euroa on mahdollista kuroa umpeen kiinteistöveron korotuksella.Vertailun vuoksi yhden prosentin kunnallisveron tuotto (vuoden2008 verotuloilla laskettuna) oli 113 milj. euroa ja vajeen suuruushenkilöstömenoista (1 459 milj. vuonna 2008) on 4–5,5 %. Meno-jen vähentämiseltä ei ole mahdollista välttyä.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäkaupungin kannattaa säilyttää peruspalveluiden edellyttämieninvestointien taso korkeana matalasuhdanteessatoimintamenoja tulee kasvattaa hillitysti vain niissä palveluissa,joissa palvelutarve on kasvavaperuspalveluja tuottavien yksiköiden toiminnan tehostamistatulee parantaa rakennemuutosten, toiminnan kehittämisen jatilojen yhteiskäytön avulla tavoitteena vaikuttavuuden ja kus-tannustehokkuuden parantaminen

3.2.2 Helsingin elinkeinostrategia – yritysmyönteiseksi kumppaniksi

Helsingin elinkeinostrategia

Kaupunginhallitus hyväksyi huhtikuussa 2007 elinkeinostrategianlinjauksineen ja toimenpide-ehdotuksineen sekä saman vuoden



toukokuussa elinkeinostrategian toteuttamissuunnitelman. Elin-keinostrategian toteutumista koskevan seurantaraportin kaupun-ginhallitus merkitsi tiedoksi kesäkuussa 2008 ja kehotti talous- jasuunnittelukeskusta jatkamaan strategian toteuttamista yhdessähallintokuntien kanssa. Elinkeinostrategian päälinjausten toteut-tamiseksi on kirjattu yhteensä 51 toimenpidettä. Uusien yritystenhoukuttelemiseksi ja jo olemassa olevien yritysten säilyttämiseksion esitetty seuraavat päälinjaukset:

Yritysmyönteinen kumppani ja vetovoimainen kaupunkiympäristöYritysmyönteisessä kumppanuudessa panostetaan yhdensuun-taiseen hallintoon, kattaviin yrityspalveluihin, sidosryhmäyhteis-työhön ja aktiivisuuteen kehittämishankkeissa. Vetovoimainenkaupunkiympäristö -linjauksessaan Helsinki panostaa yritystentoimitilarakentamisen toteutukseen mm. kehittämällä uudenlaisiasuunnittelu- ja toteutusmalleja sekä markkinoimalla alueita yhdes-sä alueen toimijoiden kanssa.

Osaavan työvoiman kaupunkiKoulutuksen ja työelämän vastaavuuteen Helsinki vaikuttaa yh-dessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa valtioon ammatil-listen koulutuspaikkojen määrän nostamiseksi tarvetta vastaavak-si. Lisäksi kaupunki tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötäsekä kehittää peruskoulun 7–9 -luokkalaisten työelämään tutus-tumisen jaksoa yhdessä yritysten kanssa.

Maailmanluokan innovaatio- ja liiketoimintakeskusPäälinjaukseen on kirjattu 14 eri toimenpidettä toteuttamaanhuippuosaamisen keskittymä- ja kansainvälisesti tunnettu toimin-taympäristö -tavoitteita. Toimenpiteistä kahdeksan on esitettyerimuotoiseksi yhteistyöksi korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

Laadukkaiden palveluiden keskittymäLinjauksen mukaan mm. kaupungin elinkeinopolitiikassa painopis-tealueita ovat tietointensiiviset liike-elämän palvelut, luovat alat jamatkailu. Hankintapolitiikassa tuetaan innovaatioiden syntymistäja käyttöönottoa sekä innostetaan hallintokuntia etsimään innova-tiivisia toimintamalleja hankinnoissaan.

Kysely yritysjohtajille

Kaupunginvaltuuston helmikuussa 2008 hyväksymässä kansain-välisen toiminnan strategiassa on esitetty tulokset noin 300 ulko-maalaisomisteisen ja ulkomailla toimiva yrityksen yritysjohtajalleosoitetusta kyselystä, jossa arvioitiin Helsingin kiinnostavuudestaosaamiskeskuksena. Kysymyksiä aiheesta oli 19 ja seitsemästäHelsinki sai välttävän arvosanan. Viimeksi mainittuja olivat mm.palvelujen tarjonnan monipuolisuus yrityksille, yhteistyö yliopisto-jen kanssa, verkottuminen muiden kansainvälisten huippuosaa-



miskeskusten kanssa ja infrastruktuurin toimivuus (tietoliikenne,energia yms.).

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina 2007 ja 2006 Helsingissä

Seuraavaan taulukkoon on koottu pääkaupunkiseudun kaupunki-en ja koko maan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumää-rän nettomuutokset vuosina 2007 ja 2006:

Nettomuutos,% yrityskannastaNettomuutos

2007Yrityskanta

20072007 2006

Espoo 651 14 094 4,6 5,2Helsinki 2 254 45 357 4,9 3,9Kauniainen 20 521 3,8 5,1Vantaa 453 10 260 4,4 4,3PKS 3 378 70 232 4,8 4,2Koko maa 12 097 315 899 3,8 3,5

Lähde: Tilastokeskus, Yritysten suhdanteet, yritysrekisteri

Helsinki on onnistunut vuonna 2007 kasvattamaan yrityskantaan-sa verrattuna vuoteen 2006 ja muihin pääkaupunkiseudun kau-punkeihin. Tilastokeskuksen 5.2.2009 julkaiseman tiedotteen mu-kaan vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä aloittaneita yrityk-siä oli kuntakohtaisesti tarkasteltuna eniten Helsingissä, yhteensä1 360 yritystä. Myös vuoden 2007 vastaavaan ajankohtaan verrat-tuna yritysten määrä lisääntyi eniten Helsingissä, yhteensä 86 yri-tyksellä. Tarkasteltaessa vuoden 2008 toisella neljänneksellä lo-pettaneiden yritysten lukumäärää niitä oli eniten Helsingissä, yh-teensä 840 yritystä. Vastaavaan ajankohtaan vuonna 2007 verrat-tuna lopettaneiden yritysten määrä kasvoi eniten Helsingissä, yh-teensä 94 yrityksellä.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäHelsingin elinkeinostrategia ja sen toimenpiteet ovat tärkeitäkaupungin alueella toimivien sekä ulkomaisten että kotimais-ten yritysten lisäämiseksi ja säilyttämiseksi. Elinkeinostrategi-an toteuttamisen ohella tulee seurata sen vaikuttavuutta.tulee edelleen panostaa koulutuksen ja työelämän vastaavuu-teen, samoin kuin yhteistyöhön tiedemaailman kanssa.

3.2.3 Palvelujen kustannustehokkuus ja vertailu muihin kaupunkeihin

Arvioinnin taustatiedot ja tavoite

Taloussuunnitelmakauden talousarvioissa yhdeksi strategiseksitoimenpiteeksi on kirjattu ”Palvelujen järjestämisen tehokkuuttakoskevan tietopohjan vahvistaminen sekä seuranta- ja arviointijär-jestelmien kehittäminen”. Tarkastuslautakunta teki aiheesta arvi-



oinnin, joka perustui lähinnä kuntien välistä kustannusvertailuakäsitteleviin tutkimuksiin Suomessa.

Kuntien palvelutuotannon asukaskohtaisia kustannuseroja on tut-kittu Suomen Kuntaliiton, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-hittämiskeskuksen (Stakes) ja Helsingin kaupungin tietokeskuk-sen raporteissa jo pitkään. Samaten kuusi suurinta kaupunkiaovat toteuttaneet jo 15 vuotta keskinäistä kustannusten vertailuasosiaali- ja terveystoimessa (Viisikko- ja kuusikko-raportit). Ope-tustoimessa on toiminut viiden vuoden ajan oma kuuden kunnanvertailuryhmänsä. Myös valtion taloudellisessa tutkimuskeskuk-sessa (VATT) on tuotettu useita tutkimuksia kuntien palvelutuo-tannon tehokkuudesta.

Tutkimusten tuloksia

Lähes kaikki tutkimukset osoittavat Helsingin kaupungin olevankustannuksiltaan suurista kaupungeista kallein tai kalleimmastapäästä. VATT:n tehokkuustutkimuksen 2007 mukaan parista-kymmenestä suurimmasta kaupungista mikään ei sijoitu kustan-nustehokkuuden kärkeen, joten kiinnostavaksi kysymykseksimuodostuu, mitä on keskuskaupunkien palvelutuotannon korkei-den yksikkökustannusten taustalla.

Tilastolliset kustannusten vertailuongelmat johtuvat mm. kuntienerilaisesta kustannusten laskennasta ja tavoista organisoida pal-velutuotanto.

Ns. suurten kaupunkien kustannuksia lisääviä seikkoja ovat- julkisten palvelujen suurempi tarve: fyysinen rakenne, joka

vaatii kaavoitusta, jätehuoltoa, infrastruktuuripalveluja ja il-mansuojelutoimenpiteitä

- palvelut ovat kalliimpia tuottaa suurissa kaupungeissa korkeankustannustason vuoksi (työvoima, maa, tilat ym.)

- suurkaupunkien palvelut erikoistuvat pitemmälle kuin muidenkaupunkien palvelut mm. siksi, että palvelujen kysyntä on he-terogeenisempaa ja eriytyneempää

- suuriin kaupunkeihin kasautuu sosiaalisia ongelmia ja poikke-uksellisia sosiaalisia tarpeita (yksinhuoltajuus, pakolaisten jaturvapaikanhakijoiden suuri määrä, muiden maahanmuuttajiensuuri määrä, asunnottomuus, mielenterveys- ja päihdeongel-maiset)

- keskuskaupungilla on asema alueensa keskuksena (esimer-kiksi vapaa-ajan ja kulttuuritoimen palvelut)

- suurkaupunkien vapaaehtoiset päätökset pitävät yllä korkeaapalvelutasoa

- tiuha ja hajanainen palveluverkko lisää kustannuksia- kaupungeissa asiakkaat ovat myös tottuneet vaatimaan ja

käyttämään palveluita- runsas palvelutarjonta ja saatavuus lisäävät kysyntää.



Sekä Ruotsissa että Tanskassa valtio on ottanut valtionosuuspe-rusteisiinsa suurkaupunkipoliittisia muuttujia, jotka ottavat huomi-oon kasvavat kustannukset. Näitä aiheuttavat ulkomaalaistaus-taisten, maahanmuuttajien ja yksinhuoltajien suuri osuus väestös-tä.

Kaupunki on strategiansa mukaisesti kehittänyt kustannustietoi-suuttaan tutkijavetoisesti osallistumalla laajoihin tilastovertailuihinja aloittamalla viiden (myöhemmin kuuden) suurimman kaupunginsosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten vertailun. Tuloksiin onmyös reagoitu esimerkiksi vähentämällä vanhustenhoidon laitos-valtaisuutta.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettävaltionosuuksien määräytymisperusteisiin on sisällytettäväsuurkaupunkipoliittisia tarvemuuttujia. Kaupungin on pidettäväaihetta jatkuvasti esillä kaupunkipoliittisessa edunvalvonnas-sa.sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen kuusikkover-tailuja vastaava työ tulisi käynnistää myös muissa palveluissa.

3.2.4 Savuton Helsinki -ohjelma

Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.2006, että tupakoinnin ehkäiseminen ja vähentäminen Helsingissä

toteutetaan Savuton Helsinki-ohjelman 2007–2015 tavoittei-den ja linjausten mukaisesti

että Helsingin kaupunki julistautuu savuttomaksi kaupungiksi että lasten ja nuorten tupakoinnille altistumista ja tupakoinnin

aloittamista ehkäisevät toimenpiteet käynnistetään ensisijaisi-na

ettei kaupunki enää järjestää toimipaikkoihinsa tai niiden ulko-alueille erillisiä tupakointitiloja ja

että Helsingin kaupungin tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lo-pettamaan tupakointi.

Savuton Helsinki -ohjelma

Ohjelman tavoitteena on tukea lasten ja nuorten tupakoimatto-muutta niin, että päivittäinen tupakointi vähenee seuraavasti:

Vuosi Peruskoulun9. luokan oppilaattupakoivien osuus

Lukion 1.vuoden oppilaat

tupakoivien osuus

Toisen asteen ammatillisten oppilai-tosten 1. vuoden

opiskelijat2005 19 % 14 % -2006 - - Alkumittauksena terveyskeskuksen.

laatumittaus 2005–20062010 15 % 11 % 15 % vähennys2015 9 % 8 % 15 % vähennys



Ohjelman tavoitteena on myös saada helsinkiläiset vähentämääntupakointia niin, että päivittäin tupakoivien osuus vähenee seu-raavasti:

Vuosi Päivittäin tupakoivien määrä2010 20 %2015 18 %

Lisäksi on tavoitteena luoda tupakointia vähentäviä pysyviä ra-kenteellisia ratkaisuja ja käytäntöjä, pysyviä tukitoimia ja pitkäkes-toisia kehittämishankkeita tupakoinnin ehkäisemiseksi ja vähen-tämiseksi sekä tehostaa Helsingin kaupungin eri hallintokuntien,kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien verkostoitumista tupakoinninehkäisy- ja vähentämistyössä. Ohjelmassa on esitetty toimenpi-teet ja niiden toimeenpano vuosina 2007–2015. Konkreettisia toi-menpiteitä ovat Savuton Helsingin kaupunki, tupakasta vieroitus-klinikka, nikotiinikorvaushoito ja terveysasemien toimintakäytän-nöt.

Terveyskeskukselta, sosiaalivirastolta, opetusvirastolta, nuori-soasiainkeskukselta, työterveyskeskukselta ja ympäristökeskuk-selta tiedusteltiin arviointia varten, mihin toimenpiteisiin ne olivatryhtyneet vuosina 2007–2008 kaupunginvaltuuston päätöksen jaSavuton Helsinki -ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Vastaus-ten perusteella voitiin todeta, että nämä toimijavirastot olivat kaikkiryhtyneet toteuttamaan kaupunginvaltuuston päätöstä tupakoinninehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Ohjelman seuranta ja mittarit

Ohjelman mukaan helsinkiläisten tupakointitottumusten muutoksiaseurataan arvioinneilla, joita saadaan Kansanterveyslaitoksen”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ” –tutkimuk-sesta, kouluterveyskyselyn tuloksista ja toisen asteen ammatillis-ten oppilaitosten terveystarkastukseen liittyvästä terveyskyselystä.Vaikuttavuustietoja saadaan terveyskeskuksen laatumittauksista.

Parillisina vuosina Helsingin kouluissa tehdään kouluterveys-kysely peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, lukioiden 1. ja 2.vuosikurssien opiskelijoille sekä ammattiin opiskelevien 1. ja 2.vuoden opiskelijoille.

Vuonna 2008 ilmoitti tupakoivansa päivittäin peruskoulujen 8. ja 9.luokkien oppilaista yhteensä 15 %, lukioiden 1. ja 2. vuosikurssienopiskelijoista yhteensä 13 % ja ammattiin opiskelevista 1. ja 2.vuoden opiskelijoista yhteensä 38 %.

Lukioissa tupakoivien tyttöjen osuus oli 14 % ja poikien 11 %.Päivittäin tupakoivien osuus on pienentynyt jatkuvasti vuodesta



2000 vuoteen 2006 peruskouluissa ja lukioissa. Vuonna 2008osuus on kuitenkin noussut peruskoulussa prosenttiyksikön ver-ran. Ammattiin opiskelevista 2. vuosikurssin opiskelijoista tupakoipäivittäin 41 %.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäohjelman tavoitteita tulee täydentää lisäämällä niihin Helsinginkaupungin oman henkilöstön päivittäisen tupakoinnin vähen-täminenlasten ja nuorten päivittäisen tupakoinnin seurantamittareiksion perusteltua ottaa käyttöön kouluterveyskyselyn mukaisestimyös peruskoulujen 8. luokkien oppilaiden, lukioiden 2. vuo-den opiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien 2. vuoden opiske-lijoiden tupakointitottumuksetSavuton Helsinki -ohjelman toimenpiteet on ajoitettu ulottu-maan aina vuoteen 2015 saakka. Ohjelman yhteydessä ei olepäätetty seurantaraportin esittämisestä kaupunginvaltuustolle.Se olisi tarpeellista, jotta kaupunginvaltuusto voi arvioida oh-jelman toteutumista ja mahdollisesti päivittää toimenpiteitä jatavoitteitakin.

3.2.5 Kaupungin virastojen yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa

Arvioinnin aihe ja tavoite

Maahanmuuttajien kotoutuminen oli vuonna 2008 osa kaupungin”hyvinvointi ja palvelut”- sekä”kilpailukyky”- yhteisstrategiaa. Maa-hanmuuttajien kotoutumisessa on kyse helsinkiläisten hyvinvoin-nista, mutta myös ammattitaitoisen työvoiman ja yritysten ansiostasyntyvästä kaupungin elinvoimasta ja kilpailukyvystä.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten erihallintokuntien välinen yhteistyö toimii maahanmuuttajien kotout-tamisasioissa niistä vastaavien yksiköiden näkökulmasta. Aihettatarkasteltiin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikön, Itäisen sosi-aaliaseman alaisen neuvontapisteen vastaavan sekä henkilöstö-keskuksen maahanmuutto-osaston, terveyskeskuksen ja opetus-viraston edustajien haastattelujen ja kommentoinnin pohjalta.

Kuka on maahanmuuttaja

Maahanmuuttajalla tarkoitetaan varsin heterogeenista joukkoaSuomeen ulkomailta pysyväisluonteisesti muuttaneita henkilöitä.Kyseessä voivat olla joko pakolaiset tai opiskelu-, työ- tai per-hesyistä maahan muuttaneet. Ulkomailta Helsinkiin muuttavistaulkomaan kansalaisista selvästi suurin ryhmä on EU-maiden kan-salaiset, joiden osuus tulomuutoista oli 38 prosenttia.



Helsingin ulkomaan kansalaiset ja koko väestö äidinkielen mukaanvuodenvaihteessa 2007/2008. Suurimmat kieliryhmät

Äidinkieli Henkilöä % Äidinkieli Henkilöä %

Ulkomaan 36 283 100 Koko väestö 568 531 100kansalaisetSuomi 1 703 5,1 Suomi 482 988 85,6Ruotsi 859 2,6 Ruotsi 34 505 6,1Venäjä 7 049 21,2 Muut kielet yht. 51 038 9,0Viro 4 712 14,2 Venäjä 11 810 2,1Englanti 2 793 8,4 Viro 5 606 1,0Somali 2 478 7,5 Somali 5 394 1,0Arabia 1 123 3,4 Englanti 3 608 0,6Kiina 1 181 3,6 Arabia 2 371 0,4Espanja 1 036 3,1 Kiina 1 810 0,3Saksa 992 3,0 Kurdi 1 422 0,3Kurdi 806 2,4 Espanja 1 413 0,3Ranska 837 2,5 Saksa 1 300 0,2Thai 665 2,0 Ranska 1 149 0,2Turkki 589 1,8 Turkki 1 107 0,2Muu 9 460 28,5 Vietnam 962 0,2

Muu 13 086 2,3Lähde: Tilastokeskus

Helsinkiläisistä kuusi prosenttia on ulkomaan kansalaisia ja ulko-maalaistaustaisia yhdeksän prosenttia. Suurimmat ryhmät ovatvenäjänkieliset (12 500), vironkieliset (6 200) ja somalinkieliset(5 800) henkeä. Ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut Hel-singissä viime vuosien aikana nopeasti. Ennusteiden mukaanmaahanmuutto pääkaupunkiseudulle jatkuu voimakkaana tulevatvuodet ja vuosikymmenet.

Maahanmuuttajien kotouttaminen

Kotouttamisen tarkoitus on tarjota maahanmuuttajalle mahdolli-simman pian maahantulon jälkeen mahdollisuus hankkia suoma-laisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitse-mat valmiudet. Tarve on yksilöllistä ja riippuu muun muassa kou-lutuksesta, työkokemuksesta ja kielitaidosta. Esimerkiksi pakolai-set tarvitsevat mm. traumojen jälkitilojen hoitoa ja eriytyneitä sosi-aali- ja työvoimapalveluja.

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoidenvastaanotosta astui voimaan vuonna 1999 ja uusi laki vuonna2006. Kotouttamislain mukainen kotouttaminen koskee kuitenkinyhä pienenevää osaa maahanmuuttaja- ja ulkomaalaisväestöstäkasvavan työperusteisen ja opiskelijoiden maahanmuuton johdos-ta. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan kotout-tamispolitiikan tulee sisältää erilaisia lähestymistapoja.

Kotouttamistyö Helsingissä

Helsingissä laadittiin vuonna 1995 kaupungin ulkomaalaispoliitti-set linjaukset ja vuonna 1999 yhä voimassa oleva kotouttamisoh-jelma.



Pakolaisten ja vielä vuonna 2008 paluumuuttajien1 alkuvaiheenkotouttamistyötä Helsingin kaupungilla koordinoi sosiaalivirastonmaahanmuuttoyksikkö, joka tekee yhteistyötä työvoimahallinnon,kaupungin asuntoasiainosaston, muun sosiaaliviraston, terveys-keskuksen ja opetusviraston kanssa.

Terveyspalveluissa noudatetaan ns. universaaliuden periaatetta,jonka mukaan palvelut ovat tarjolla yhdenvertaisesti kaikille. Maa-hanmuuttajiin ei ole aikaisemmin juuri kohdistettu palvelun saajinatai työntekijöinä erityisiä resursseja. Tilanne on kuitenkin alkanutmuuttua 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tulkkipalvelujen oikea jariittävä käyttö nähdään erittäin tärkeäksi kehittämiskohteeksi.

Opetusvirastossa maahanmuuttajat voivat kuulua eri opetusjärjes-telyiden piiriin (niin sanottu valmistava opetus, suomi toisena kie-lenä -opetus ja/tai maahanmuuttajien äidinkielen opetus). Esimer-kiksi pääkaupunkiseudun kaupungit tarjoavat maahanmuuttajienäidinkielen opetusta yhteensä yli 40 kielessä. Koulujen väliset op-pimiserot ovat suuret, mikä johtuu alueellisesta eriytymisestä per-hetaustaltaan erilaisiin ryhmiin. Vieraskielisen väestön osuus kor-reloi voimakkaasti heikkoihin oppimistuloksiin.

Vuonna 1996 kulttuuriasiainkeskuksen alaisuuteen perustetussaCaisassa luotiin mm. maahanmuuttajien infopankki 15 eri kielellä.Se laajeni vuonna 2008 rahoitukseltaan kolminkertaiseksi ja kat-taa muita kuntia ja eri ministeriöitä. Siihen kytkettiin 5 vuoden so-pimuksella muita monikulttuurisia tai Suomen julkista hallintoaesitteleviä verkkopalveluja (Selma, Suomi.fi). Muista virastoistanuorisoasiainkeskus on ollut aktiivinen maahanmuuttajakysymyk-sissä.

Peruspalvelutyötä on vuodesta 2000 asti kokeiluna toiminut javuonna 2004 vakinaistettu maahanmuuttajien neuvontapiste, jokatoimii sosiaaliviraston itäisen sosiaaliaseman yhteydessä. Neu-vontapiste toimii ”front office” -tyyppisesti antaen maahanmuutta-jille neuvoja omatoimiseen selviytymiseen ja välittäen eri virasto-jen ja viranomaisten palveluja, joten neuvontapisteellä on käsityskotouttamisasioista myös ruohonjuuritasolla.

Kaupunki perusti maahanmuuttoon liittyvien kysymysten koko-naisohjaukseen henkilöstökeskuksen yhteyteen vuonna 2007oman maahanmuutto-osaston. Uusi maahanmuuttopoliittinen oh-jelma on parhaillaan tekeillä arviointivuonna 2008. Sekä strategi-assa että toiminnassa on viime vuosina korostunut erityisesti työ-perusteisen ja opiskelijoiden maahanmuuton edistäminen.

1 Vuodesta 2009 alkaen maahanmuuttoyksikkö keskittyy pakolaisiin ja toimii enintään neuvonantajana pa-luumuuttajille.



Johtopäätökset

Arvioinnin perusteella kotouttaminen koko kaupungin tasolla eitoimi hyvin. Hallintokuntien ymmärrys siitä, missä määrin ne voisi-vat ottaa vastuuta kotouttamisesta, on tällä hetkellä varsin rajoit-tunut. Näin on jopa niissä virastoissa, joissa vastuuta kuuluisi olla.Kaupunki ei ole edellyttänyt riittävän painokkaasti virastojen välis-tä yhteistyötä, joten toiminta on yhä varsin sektoroitunutta.

Kaupunki on toiminut strategisen linjan mukaisesti perustamallamaahanmuuttopoliittisen osaston osaksi keskushallintoa. Osas-toon kohdistuvat odotukset ovat varsin haastavia siten, että osas-to tuskin kykenee vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, joita hallinto-kunnat tarvitsevat maahanmuuttajien kotouttamistyössä. Sen si-jaan osaston merkitys maahanmuuttoasioiden kaupunkipoliittise-na edunvalvojana on näkyvissä jo nyt.

Kaupungin uudet hyvinvointistrategiset linjaukset maahanmuutto-kysymyksissä tarkoittavat käytännössä maahanmuuttajille koh-dennettujen palveluiden lisäämistä esimerkiksi neuvonnan, pe-rusopetuksen ja aikuiskoulutuksen, työllistämisen tukemisen sekäasumisen eriytymisen ennaltaehkäisyn muodossa. Kysymys onuudenlaisesta strategisesta suunnasta, jonka toteutuminen edel-lyttää toimenpiteitä sekä hallintokunnilta itseltään että vahvaa toi-minnan koordinointia toimialojen ja hallintokuntien välillä erityisestisosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys- ja henkilöstötoimessa,mutta myös kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistötoimessa.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettämaahanmuuttajien erityistarpeet pitäisi pystyä huomioimaannykyistä paremmin peruspalveluissa, esimerkiksi tulkkipalve-lun aktiivisemmalla käytölläkansalaisten kohtelun yhdenvertaisuutta tulee parantaa siten,että eri väestöryhmien (maahanmuuttajaryhmien ja kantaväes-tön) erilaiset tarpeet tunnistetaan ja niihin kyetään vastaamaanerilaisten tarpeiden ottaminen huomioon resurssien jakami-sessa edellyttää sitä, että selvitetään esimerkiksi, kuinka pal-jon aikaa eri väestöryhmien palvelu tai asiointi viekaupungilta edellytetään aktiivisuutta maahanmuuttajien työ-markkina-asemaa parantavan toimenpideohjelman käynnis-tämisessä ja toimenpideohjelman laatimisessa vieraskielisenväestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiinhallintokuntien välisen yhteistyön kannustamiseksi ja lisäämi-seksi maahanmuuttajakysymyksissä tulee harkita yhteistäbudjetointia siten, että resursseja on mahdollista liikutella tu-losvastuun mukaisesti ja tarpeen mukaan joustavastiavustusten myöntämisen maahanmuuttajien toimintaan tuleeolla koordinoitua.



3.2.6 Henkilöstöstrategia: henkilöstön osallistuminen

Arvioinnin tausta ja tavoite

Arvioinnin kohteena oli kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksy-män Helsingin henkilöstöstrategian 2006–2008 osa-alue 4, Henki-löstön osallistuminen, tarkemmalta nimeltä Muutostilanteet halli-taan osallistumisella ja yhteistoiminnalla. Vuosien 2006 ja 2007arviointikertomuksissa käsiteltiin muita strategian osa-alueita.

Arviointiaihe sisältyi tarkastuslautakunnan 18.6.2008 hyväksy-mään arviointisuunnitelmaan. Tarkoitus oli arvioida, miten hyvinhenkilöstöstrategian osa-alueen 4 tavoitteet ovat toteutuneet stra-tegiassa esitettyjen kuuden toimenpiteen osalta. Toisena tavoit-teena oli selvittää henkilöstökeskuksen tekemää strategian itsear-viointia ja uuden henkilöstöstrategian valmistelua.

Helsingin kaupungin henkilöstö

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Henkilöstönmäärä oli vuoden 2008 lopussa 38 915 henkilöä (38 623 vuonna2007), joista 32 273 oli vakinaisia ja 6 642 määräaikaisia. Talous-ja suunnittelukeskuksen Henkilöstö ja palkkasumma -raportin mu-kaan vuonna 2008 palkat ja palkkiot olivat 1 210,1 milj. euroa, mi-kä on 6,7 % enemmän kuin vuonna 2007. Palkkasumman osuuskaupungin toimintakuluista vuonna 2008 oli 32 %.

Henkilöstöstrategian sisältö

Valtuuston 1.2.2006 hyväksymä Helsingin kaupungin henkilöstö-strategia löytyy Helsingin kaupungin verkkosivulta www.hel.fikohdasta Virastot ja laitokset, Henkilöstökeskus. Strategiassa2006–2008 oli neljä strategista osa-aluetta:

1. Henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus Henkilöstöresurssit varmiste-taan määrällisesti ja laadullisesti

2. Osaaminen Osaamisella rakennetaan kaupungin menestystä3. Palkitseminen Kannustava palkitsemisjärjestelmä on kilpailukykyi-

nen ja oikeudenmukainen4. Henkilöstön osallistuminen Muutostilanteet hallitaan osallistumisella

ja yhteistoiminnalla.

Osallistuminen ja yhteistoiminta

Henkilöstökeskus on antanut selvityksen henkilöstöstrategianosa-alueen 4 toteutumisesta vuonna 2008. Seuraavassa on se-lostettu tiiviisti henkilöstökeskuksen vastaukset toimenpidekohdit-tain ja esitetty niihin kohdistuva arvio:

http://www.hel2.fi/



Tavoite 4.1 Osallistumisella ja yhteistoiminnalla varmistetaan kokohenkilöstön sitoutuminen strategioihin ja tavoitteisiin

Toimenpide 1. Liitetään virastojen ja liikelaitosten henkilöstöohjelmat osaksiniiden toiminnallisia tavoitteita.

Henkilöstökeskuksen vastaus: Yhteistyössä talous- ja suunnitte-lukeskuksen kanssa on valmisteltu uuden strategian laatimispro-sessi, jossa kaupunkitasolla strategian henkilöstöosuus on osakokonaisstrategiaa. Uusi strategiaohjelma 2009–2012 on valmis-teltu tällä tavalla. Virastojen ja liikelaitosten vastaavat ohjelmat tu-levat rakentumaan samalla logiikalla tälle strategiakaudelle.

Arvio: Selkeästi aikaisempaa parempana on pidettävä selostettuamenettelyä, jossa keskeiset strategiset henkilöstöasiat sisältyvätkaupungin kokonaisstrategiaan. Henkilöstöstrategiakaudella2006–2008 tärkeitä henkilöstöasioita oli koottuna toisaalta henki-löstöstrategiaan, toisaalta kaupungin yhteisstrategioihin. Tämä olihenkilöstöhallinnon toteuttajan kannalta hajanaista.

Toimenpide 2. Valmistellaan verkkopohjainen organisaation uudistajan muisti-lista muutostilanteiden yhteistoiminta-asioiden hallinnan ja uudistusten hoitami-seksi onnistuneesti sekä liitetään se mukaan valmennusohjelmiin.

Henkilöstökeskuksen vastaus: Organisaatiomuutosten hallinnanvarmistamiseksi on kehitetty osallistavia toimintatapoja muutos-prosessien tueksi. Kehittämisprosesseja ja niiden vaiheita on jä-sennetty osallistumisen ja henkilöstövaikutusten näkökulmasta.Prosessikuvauksia on täydennetty kaupungin omien ja lainsää-dännöstä johtuvien menettelytapojen edellyttämällä tavalla. Orga-nisaation uudistajan muistilista on osa sähköistä henkilöstöhallin-non käsikirjaa ja uutta esimiehen verkkopohjaista työpöytää.

Arvio: Henkilöstökeskus on kehittänyt ja täydentänyt toimintatapo-ja organisaatiomuutostilanteiden hallitsemiseksi. Henkilöstökes-kus on jo aiemmin koonnut laajan henkilöstöasioiden ohjeistuksen”Henkilöstöhallinnon käsikirjan” muotoon kaupungin intranetiin.Käsikirjan käyttöä helpottaa uuden sähköisen työpöydän saami-nen esimiehille ja muillekin kaupungin työntekijöille.

Toimenpide 3. Laaditaan ja tiedotetaan toiminnan suunnittelun ja henkilöstö-ohjelman valmistelun menettelyt, joihin sisältyvät luonnollisena osana yhteis-toiminnalliset käsittelyt organisaation kaikilla tasoilla.

Henkilöstökeskuksen vastaus: Henkilöstön osallistumista työyh-teisön toiminnan suunnitteluun selvitettiin vuonna 2008 toteutetul-la hankkeella. Samoin selvitettiin pilottivirastojen ja -liikelaitostentoiminnallisten linjausten ja tavoitteiden jalkautuminen niiden toi-mipisteisiin. Tähän liittyen arvioitiin informaation välittymistä jamuuntumista hallinnon eri tasoilla. Arvioinnissa kiinnitettiin erityis-tä huomiota tulkinnan yhtenäisyyteen ja henkilöstön osallistumi-



seen. Myös selvitettiin kenttätason tiedon hyödyntämistä ja välit-tymistä ylemmille tasoille.

Arvio: Kaupungin uuden yhteisstrategian 2009–2012 valmisteluunon osallistunut henkilöstöjärjestöjen edustajia. Näin henkilöstönosallistamista strategisiin valintoihin on pyritty laajentamaan. Ai-kaisemmassa menettelyssäkin kaupungin henkilöstötoimikuntaantoi lausuntonsa laaditusta henkilöstöstrategialuonnoksesta.

Tavoite 4.2 Kehitetään vuorovaikutteista johtamista ja organisaa-tion osaamista aktiivisen ja rakentavan osallistumisen lisäämisek-si.

Toimenpide 4. Liitetään esimiesten muutosjohtamisvalmennus entistä kiin-teämmin osaksi esimiesten koulutusohjelmia.

Henkilöstökeskuksen vastaus: Muutosvalmennus on liitetty joh-don ja esimiesten valmennuksiin. Lisäksi organisaatiohankkeitatukee henkilöstökeskuksen ja työterveyskeskuksen konsultointi.

Arvio: Toimenpiteitä on toteutettu tavoitteen mukaisesti.

Toimenpide 5. Henkilöstön osallistumisjärjestelmien toimintaa selkiytetääntäsmentämällä eri toimijoiden (yhteistoimintamenettely, luottamusmiesjärjes-telmä ja työsuojelun yhteistoiminta) roolia ja käsiteltävien asioiden suhdetta.

Henkilöstökeskuksen vastaus:Luottamusmiesjärjestelmän, työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnanja kuntien yhteistoimintalakiin perustuvan yhteistoimintamenette-lyn työnjakoa on selkiytetty henkilöstön edustajien kanssa.

Työsuojelun yhteistoiminnan uusi toimintamalli ja organisointi onotettu käyttöön vuosina 2006–2008. Uudessa toimintamallissa ko-rostetaan ennakoivaa ja konsultoivaa toimintaa sekä vahvistetaantyöyhteisötason työhyvinvointiosaamista. Arviointiselvitys toimin-tamallin käyttöönotosta ja toimivuudesta on tehty vuonna 2008.

Henkilöstön asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvät kysy-mykset hoidetaan luottamusmiesjärjestelmän puitteissa. Sitä kos-kevat ohjeistukset on tarkistettu ja ajantasaistettu.

Kuntien yhteistoimintalain tultua voimaan syksyllä 2007 on valmis-teltu uusi yhteistoimintasopimus helpottamaan lain noudattamista.Organisaatiomuutokset ja muut kehittämisasiat kuuluvat yhteis-toimintamenettelyn piiriin.

Arvio: Henkilöstökeskuksen vastauksen mukaan työnjakoa onselkiytetty henkilöstön edustajien kanssa yhteistyössä. Selkiyttä-minen onkin ollut tarpeellista, koska kaupungin virastoissa ja liike-laitoksissa on luottamusmiesjärjestelmän perusteella pääluotta-



musmiehiä ja luottamusmiehiä, työsuojeluasioissa työsuojelutoi-mikunta ja työsuojeluasiamiehiä sekä yhteistoimintavastaavia. Li-säksi pidetään yhteistoimintamenettelyyn liittyen virastoissa ja eriyksiköissä vähintään kaksi henkilöstökokousta vuodessa. Kau-pungin uusi yhteistoimintasopimus on voimassa 1.4.2008 lukien.Työhyvinvointia edistetään työhyvinvointitoimikuntien ja tarvittavi-en yhdyshenkilöiden voimin.

Toimenpide 6. Virastoissa otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun henkilöstö-strategiatyön yhteydessä saatuja kokemuksia ja menetelmiä toiminnan suunnit-telussa ja henkilöstötyössä.

Henkilöstökeskuksen vastaus: PKS-yhteistyössä on toteutettuhenkilöstöstrategiahanke, jossa on ollut mukana case-yksiköitäHelsingin, Espoon ja Vantaan organisaatioista. Konkreettisia yh-teisiä toimenpiteitä on tehty myös rekrytoinnin, koulutuksen jatyönantajakuvan kehittämisen alueilla. Vuonna 2008 on luotu yh-teistyössä Mainio metropoli–miljoona mahdollisuutta -kampanja jasiihen liittyvät aineistot sekä osallistuttu rekrytointitapahtumiin.

Arvio: PKS-yhteistyössä on tapahtunut edistymistä.

Yhteys yhteisstrategioihin

Talousarviokirjassa 2008 esitettyihin kaupungin yhteisstrategioihinhenkilöstöstrategian osa-alueella 4 on vain välillinen yhteys. Yh-teisstrategiassa 3.4, Kaupungin henkilökunnan osaamisen vahvis-taminen, todetaan yhdeksi tärkeäksi toimenpidekokonaisuudeksiEsimiesten valmiuksien kohentaminen (esimerkiksi esimiestaito-jen, kuten muutosjohtamisen ja yhteistyötaitojen parantami-nen). Aikaisemmin erillisessä henkilöstöstrategiassa olleita kohtiaon sisällytetty uuteen kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012.

Määrärahat henkilöstöstrategian toteuttamiseen vuonna 2008

Vuoden 2008 talousarviossa oli 5 milj. euron henkilöstömäärärahakaupunginhallituksen käytettäväksi. Perustelujen mukaan senkohteina olivat rekrytointi, henkilöstömitoituksen tarkistukset, kan-nustinjärjestelyiden kehittäminen ja uusien toimintatapojen kehit-täminen eri hallintokunnissa. Samansuuruinen määräraha oli va-rattu vuosina 2006 ja 2007 sekä myös vuodelle 2009. Henkilöstö-keskus on antanut kaupunginhallitukselle 30.3.2009 raportin mää-rärahan käytöstä. Henkilöstöstrategian osa-alueeseen 4 kohdistuisuunnitelmassa arviolta 0,4 milj. euroa.

Henkilöstöstrategian raportointi ja itsearviointi

Henkilöstökeskus seurasi henkilöstöstrategian toteutumista ja ra-portoi siitä kaupunginhallitukselle. Henkilöstöraportti vuodelta2008 on ollut kaupunginhallituksen käsiteltävänä 30.3.2009.



Henkilöstökeskus on tehnyt koko henkilöstöstrategiasta 2006–2008 itsearvioinnin. Siinä arvioitiin strategian toteutumista osa-alueittain. Itsearvioinnin mukaan henkilöstöstrategian 39 toimenpi-teestä 30 on toteutunut, 9 toteutunut osittain ja yhtään ei ole siir-tynyt seuraavalle strategiakaudelle. Osa-alueen 4, jota tämä arvi-ointi pääosin koski, kuudesta toimenpiteestä neljä toteutui ja kaksiosittain.

Kokonaisuudessaan henkilöstöstrategiassa esitettyjen toimenpi-teiden toteuttamisen onnistumista voi pitää hyvänä, kun yhtääntoimenpidettä ei ole siirtynyt seuraavalle strategiakaudelle.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäluopuminen erillisestä henkilöstöstrategiasta ja sen sisällyttä-minen kaupungin strategiaan 2009–2012 on menettelynä sel-kiyttänyt henkilöstöstrategisten asioiden viemistä käytännöntasollehenkilöstön osallistuminen kaupungin strategian henkilöstö-osuuden laadintaan sekä ”kentän äänen” kuuleminen ja vuo-rovaikutteinen johtaminen osallistavat henkilöstöähenkilöstön eri osallistumismuotojen (yhteistoiminta, työsuoje-lu, luottamusmiesjärjestelmä) työnjaon selkiyttäminen on ollutaiheellistakokonaisuudessaan henkilöstöstrategian 2006–2008 toimenpi-teiden toteutuminen strategiakaudella on ollut hyvä.

3.2.7 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskäyttö


Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kaupunkien (Espoo, Helsinki,Kauniainen, Vantaa) tarkastustoimet toteuttivat ensimmäisen yh-teisen arvioinnin. Arvioinnin aiheeksi valittiin kuntalaisille tarjotta-vien peruspalveluiden yhteiskäyttö yli kuntarajojen.

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, mikä on terveydenhuollon yh-teispäivystysten, suun terveydenhuollon päivystyksen, terveys-neuvontanumeron ja päivähoidon yhteiskäytön tilanne sekä ko-kemukset yhteistyöstä. Lisäksi tavoitteena oli arvioida, onko yh-teistyö edennyt pääkaupunkiseudun (PKS) kaupunkien strategis-ten päämäärien ja suunnitelmien mukaisesti.

Arviointiaineistona käytettiin yhteistyöasiakirjojen ja kokousmuisti-oiden lisäksi kunkin kaupungin asianomaisesta palvelusta vastaa-van työryhmän edustajan tai muun asiantuntijan haastatteluja jasähköpostikyselyjä sekä pääkaupunkiseudun yhteistyöstä ja päi-vystyshankkeesta laadittuja arviointiraportteja. Arvioinnin kohtee-na olevien hankkeiden yhteistyön etenemistä seurattiin vuoden2009 alkupuolelle asti. Raportin lopullinen versio valmistui



6.2.2009 ja se annettiin samansisältöisenä PKS-kaupunkien tar-kastuslautakunnille.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön strategiset linjaukset ja suunnitelmat

PKS-kaupunkien yhteistyö perustuu seudun verkostoitumiseen jayhteistyön syventämiseen. Pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaperustettiin 1.6.2004 kunkin PKS-kaupungin valtuuston yh-teneväisellä päätöksellä. Kehittämisen kulmakiviä ovat olleet vuo-desta 2004 seudun yhteinen visio sekä kolme strategista pää-määrää: hyvinvointipalvelujen ja kansainvälisen kilpailukyvyn pa-rantaminen sekä kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen.Nämä päämäärät on sisällytetty kaupunkien omiin strategioihinsekä toiminnan ja talouden suunnitelmiin vuodesta 2005 alkaen.

Kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä laadittu, pääkaupunki-seudun neuvottelukunnan 14.2.2006 hyväksymä ”Pääkaupunki-seudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa” on oh-jannut toimintaa käytännön suuntaan. Asiakirjan mukaan ”Palve-lujen yhteiskäyttöä laajennetaan vaiheittain ja erityisesti kaupun-kien raja-alueilla niin, että seudun asukkaat voivat valita kunnalli-set palvelut kuntarajoista riippumatta”. Vastaavasti ”Perustervey-denhuoltoa kehitetään yhteistyössä nykyisten hallinnollisten ra-kenteiden pohjalta tavoitteena palvelujen käytön joustavuus jaasukkaiden valinnanvapauden lisääminen”. PKS-kaupunkien yh-teistyösopimuksessa kaupungit sopivat asiakirjaan sisältyvien lin-jausten ja yhteistyöhankkeiden valmistelun käynnistämisestä.

Kesäkuussa 2006 yhteisten asioiden valmistelua varten perustet-tiin 14 työryhmää, joiden tarkoituksena on tiivistää ja laajentaa yh-teistyötä. Soster -ryhmä valmisteli 16.2.2007 raportin, jossa onesitetty 15 toimenpide-ehdotusta liittyen palvelujen yhteiskäytönlaajentamiseen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don kehittämiseen.

Terveydenhuollon yhteispäivystysten kuntarajat ylittävä käyttö

Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon yhteistä päivystystä. Yhteistyön tavoitteena on,että yhteispäivystyspisteiden kuntarajat ylittävä käyttö voidaanaloittaa vuoden 2010 alusta.

Pääkaupunkiseudulla on neljä yhteispäivystystä: HelsingissäMalmin ja Marian sairaalat, Espoossa Jorvin ja Vantaalla Peijak-sen sairaalat. HYKS vastaa Helsinkiä lukuun ottamatta muidenkaupunkien yhteispäivystysten erikoislääkärivastaanotoista.Muusta pääkaupunkiseudusta poiketen Helsingissä on keskitetynterveyskeskuspäivystyksen lisäksi oma sisätauti- ja pientrauma-päivystys Malmilla ja Mariassa.



Pääkaupunkiseudulla on ollut käynnissä vuodesta 2006 alkaenpäivystyshanke, joka on määritellyt päivystyksen yhteistoiminnansisältöä. Hankkeen tavoitteena oli järjestää päivystyspotilaidenhoito sujuvasti ja vähentää yhteispäivystysten käyntimääriä oh-jaamalla potilaat käyttämään päiväaikaista normaalitoimintaa.Vasta elokuussa 2008 pääkaupunkiseudun Soster-ryhmän perus-tama pääkaupunkiseudun yhteispäivystysten kuntarajat ylittävääkäyttöä suunnitteleva työryhmä käynnisti yhteispäivystystensuunnittelun käytännössä.

Keskeisinä ongelmina on koettu yhteisten tietojärjestelmien puut-teet, erot päivätoiminnan resursoinnissa sekä Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Helsingin omien toimintata-pojen ja tavoitteiden erilaisuus.

Suun terveydenhuollon yhteispäivystys

Tällä hetkellä PKS-kaupungeilla, Helsinkiä lukuun ottamatta, eiole riittäviä omia resursseja suun terveydenhuollon ilta- ja viikon-loppupäivystyksen hoitamiseen. Tavoitteena on yhteispäivystyk-sen perustaminen syksystä 2009 alkaen Helsingin ja HUS:n yh-teispäivystyssairaalan tiloissa Meilahden alueelle. Yhteispäivys-tyksenä hoidetaan iltapäivystys sekä viikonloppu- ja pyhäpäivys-tys. Jokainen kaupunki huolehtii itse virka-aikana tapahtuvastaarkipäivystyksestä.

Suun terveydenhuollon yhteispäivystystä valmistelevan työryh-män työ on ollut ripeää ja tapahtunut aikataulussaan. Valmisteluaon edesauttanut myös palkattu projektipäällikkö. Kaupunkien väli-nen yhteistyö koetaan hyvin sujuvaksi ja kokoukset ovat olleet te-hokkaita. Yhteispäivystys on toteutumassa suunnitellusti, vaikkase ei ratkaisekaan hammaslääkäripulaa.

Terveysneuvontanumero 10023

PKS-kaupunkien, Keravan ja Kirkkonummen sekä HUS-kuntayhtymän HYKS-sairaanhoitoalueella toimii yhteinen ympäri-vuorokautinen terveysneuvonnan puhelinpalvelu 09-10023. Kan-salaiset voivat soittaa neuvontaan tarvitessaan tietoa terveyspal-veluista tai hoito-ohjeita sairauksiin. Puheluihin vastaavat tervey-denhoitajat tai sairaanhoitajat. Helsinki käynnisti toiminnan vuon-na 2003. Soster-työryhmän tavoitteen mukaisesti yhteistä terve-ysneuvonnan puhelinpalvelua jatketaan uuden yhteistyötyösopi-muksen pohjalta vuosina 2008–2010.

Koska tilaajien (lähinnä Helsingin ja HUS:n) kesken oli toistuvastijonkin verran neuvoteltavaa vastuista, valtuuksista, kustannustenjaosta ja kehittämisen linjasta, tilaajien kesken päätettiin laatia yh-teistyösopimus, joka on ollut voimassa vuodesta 2007. Nykyisin ti-



laajayhteistyön koetaan toimivan kuntien välillä hyvin. Keskei-simmät ongelmat terveysneuvontanumeroon liittyvässä yhteis-työssä eivät ole olleet viime aikoina tilaajien vaan tilaajan ja palve-luntuottajan välillä. Palvelu on kilpailutettu kaksi kertaa. Vuonna2008 toimintansa aloittaneen uuden palveluntuottajan kanssasyntyi ongelmia sopimuksen tulkinnasta. Kokemus tuottajasta eiole ollut kovin hyvä, vaikka syksyllä 2008 päästiinkin tyydyttävääntulokseen sopimuksessa.

Päivähoidon palvelujen yhteiskäyttö

Lasten päivähoidon yhteiskäytön laajentamisesta ovat toteutuneetensimmäinen ja toinen vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa 1.8.2007lukien perheen muuttaessa kunnasta toiseen mahdollistettiin päi-vähoitopaikan säilyminen entisessä asuinkunnassa kouluikäänasti. Toisessa vaiheessa 1.8.2008 lukien määriteltiin kuntien raja-alueille päivähoitopalvelujen yhteiskäyttöalueet, joiden sisällä pal-veluihin hakeutuminen on vapaata. Vielä vuoden 2009 alun päi-vähoitohakemuksissa ei ollut tapahtunut uudelleen suuntautumis-ta kaupungista toiseen. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on koettupositiiviseksi.

Kolmannessa vaiheessa 1.8.2012 lukien tavoitteena on toteuttaavapaa hakeutuminen päivähoitopalveluihin pääkaupunkiseudunkunnissa. Tavoitteena on turvata kuntalaiselle laajemmat päivä-hoidon valinnanmahdollisuudet, varsinkin alueilla, joilla yhdyskun-tarakenne on helposti yhdistettävissä yli kuntarajojen. Kolmannenvaiheen osalta on vielä paljon epävarmuustekijöitä, sillä vielä eitiedetä, ottavatko kuntalaiset palvelun käyttöön. Haasteellisia asi-oita tulee olemaan ainakin lasten määrän ennakoinnissa, tietohal-linnossa, palveluverkon suunnittelussa ja toteutuksessa sekähenkilöstön, palvelujen ja investointien rahoituksessa.

Johtopäätökset

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan itsearviointiraportissa20.5.2008 todetaan, että palvelujen yhteiskäytössä ja muussa pe-ruspalvelujen yhteistyössä sekä palvelutuotannon tehostamisessaon edetty suunnitellulla tavalla. Arviointi kohdistui yhteistyön ete-nemiseen yleensä, eikä ottanut kantaa yksittäisten hankkeidenetenemiseen.

Tämän arvioinnin mukainen pääkaupunkiseudun yhteistyö sosiaa-li- ja terveydenhuollossa etenee strategisten päämäärien mukai-sesti, mutta palvelualoittain hyvin erilaisissa aikatauluissa. Ter-veydenhuollon yhteispäivystysten kuntarajat ylittävän käytön osal-ta tavoite on ollut hyvin haasteellinen, ja siksi yhteistyö ei oleedennyt alkuperäisen aikataulunsa mukaisesti.



Suun terveydenhuollon yhteispäivystyksen valmistelu on edennythyvin tavoitteen mukaisesti, mihin voi olla selityksenä muun mu-assa muista työryhmistä poiketen erillisen projektityöntekijän käyt-täminen valmistelutyössä.

Myös päivähoidon kuntarajat ylittävä käyttö on edennyt hyvin.Työn vaiheittainen toteuttaminen on edesauttanut yhteistyön ete-nemistä aikataulussaan. Huomioitavaa on, ettei odotettua naapurikuntiin suuntautuvaa runsasta päivähoitopaikkojen kysyntää oleainakaan vielä esiintynyt.

Vuonna 2008 terveysneuvontanumeron osalta ongelmia esiintyi ti-laajien ja yksityisen palveluntuottajan välillä eikä niinkään kuntienvälisessä yhteistyössä.

Kaiken kaikkiaan yhteiskäyttö on kuntalaisten kannalta tavoitelta-vaa, mutta on muistettava, ettei se ratkaise palveluissa olevaa re-surssipulaa.

Palveluiden kuntarajat ylittävän käytön virkamiestason valmistelu-työ on ollut tiivistä. Yhteistyötä ovat kuitenkin hidastaneet käytän-nön ongelmat, kuten tietojärjestelmien yhteensovittaminen sekäkaupunkien erilaiset toimintatavat ja näkemykset palvelujen järjes-tämisestä. Päivähoidon tarpeen ennakointi edellyttäisi lisäksi esi-merkiksi yhteistä suunnittelun tietojärjestelmää. Palveluiden jär-jestämisen osalta esille nousevat erityisesti HUS:n ja Helsinginkaupungin näkemyserot terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjes-tämisestä.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön etenemistä valmistellaan suhteel-lisen suppealla virkamiehistöllä, jolloin ajantasainen tieto yhteis-työn etenemisestä on yksittäisillä henkilöillä. Kuntien omat luotta-muselimet ovat kokeneet jäävänsä ulkopuolisiksi kaupunkien väli-sessä yhteistyössä, sillä virkamiesten valmistellessa asioita hyvinpitkälle luottamuselimien informointi ja sitouttaminen yhteiskäytönedistämiseen ovat jääneet vähäisiksi. Tiedon kulkua parantaisiyhteistyöhankkeiden toteuttamisen ja etenemisen käsittely PKS-kaupunkien sosiaali- ja terveystoimien eri luottamuselimissä jovalmisteluvaiheessa.

Yhteistyötä selkiyttäisi hankkeen toteuttamisesta vastaavan tahonmääritteleminen jo valmistelun alkuvaiheessa. Verkostomainentoiminta ei kuitenkaan aina ole toimiva malli pysyvän palvelutuo-tannon hoitamiselle käytännössä, ja siksi sopivan yhteistyön or-ganisointimallin määrittäminen on jatkossa tärkeää. Esimerkiksihammashuollon päivystyksen organisointi isäntäkuntamallin mu-kaan on varmasti mahdollinen myös joissakin muissa palveluissa.



Tarkastuslautakunta toteaa, ettäpääkaupunkiseudun yhteistyössä Helsingin edustajien tuleehuolehtia siitä, että asiat viedään jo valmisteluvaiheessa tie-doksi ja myöhemmin käsiteltäväksi niihin luottamuselimiin, joi-den vastuualueeseen asia kuuluutiedonkulun parantamiseksi yhteistyöhankkeita ja niiden toteut-tamista tulee käsitellä sosiaali- ja terveystoimen eri päätöksen-tekotasoilla siten, että tieto tavoittaa myös henkilöstönyhteistyöhankkeissa tulee jatkaa järjestelmien yhteensovitta-mista (yhteiset tietojärjestelmät, yhteiset tai yhteisessä käy-tössä olevat tietokannat, palvelusisältöjen ja niihin liittyvien oh-jeiden yhdenmukaistaminen, tiedottaminen kuntalaisille).

3.2.8 Sukupuolivaikutuksen arviointi hallintokuntien toiminnassa

Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tuli voi-maan 1.6.2005. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perus-tuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekätässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelä-mässä.

Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnas-saan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisestija suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto-ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvonedistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityises-ti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteu-tumista.

Arvioinnin kohteena oli Helsingin kaupungin henkilöstöpoliittinentasa-arvosuunnitelma vuosille 2006–2008 (hyväksytty kaupungin-valtuustossa 11.10.2006) ja siinä esitetyt tavoitteet ja tavoitteidentoteutuminen. Tavoitteiden toteutumista tarkasteltiin kaikissa Hel-singin kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa. Arviointi toteutettiinkyselynä, johon vastasi 31 virastoa. Kyselyyn eivät vastanneettyöterveyskeskus, ruotsinkielinen työväenopisto ja kaupunkisuun-nitteluvirasto (eikä Helsingin ammattikorkeakoulu). 2

Kaupungin talousarviovalmistelun kehittämiseksi kaupunginval-tuusto edellytti hallintokunnilta vaikuttavuusarviointeja mm. suku-puolivaikutuksista. Vuoden 2008 talousarvion laatimisohjeidenmukaan sukupuolivaikutusten arviointi on mietittävä kussakin or-ganisaatiossa erikseen. Hallintokuntien ja liikelaitosten tuleeomalta osaltaan tuottaa esityksiä sukupuolivaikutusten arvioinnin

2 Helsingin ammattikorkeakoulu ei ole elokuusta 2008 alkaen ollut enää Helsingin kaupungin virasto. Kaupunkisuunnitte-luvirasto ei voinut vastata kyselyyn avainhenkilön pitkäaikaisen poissaolon vuoksi.



malleiksi ja nostaa esiin niitä toimintoja, joissa sukupuolella onmerkitystä.

Virastoille ja liikelaitoksille tehty kysely osoitti, että niistä puolet olitehnyt sukupuolivaikutusten arviointia (Suva) omassa toiminnas-saan. Sukupuolivaikutusten arviointi on uusi asia Helsingin kau-pungille, joten tulosta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Vi-rastoilta ja liikelaitoksilta pyydettiin myös lyhyttä selvitystä siitä,miten sukupuolivaikutusten arviointia on tehty. Kyselyn vastauk-sista kävi ilmi, että sukupuolivaikutusten arviointia on tehty joissa-kin virastoissa hyvinkin mallikkaasti ja toisissa virastoissa sitä eiole tehty lainkaan. Jatkossa kaikkien virastojen tulisi tehdä suku-puolivaikutusten arviointia.

Arviointia tehdessä tuli esille useammankin viraston taholta, ettäei tiedetty, miten sukupuolivaikutusten arviointia pitäisi tehdä. Ky-selyssä noin puolet oli sitä mieltä, että tästä aiheesta olisi tarpeenjärjestää koulutusta. Tähän mennessä Helsingin kaupunki ei olejärjestänyt työntekijöilleen sukupuolivaikutusten arviointiin liittyvääkoulutusta, mutta jatkossa se olisi tarpeen.

Tasa-arvosuunnitelman tavoitteista erityisen hyvin oli toteutunutkoulutuksen pääsy ja koulutukseen osallistuminen. Sekä naisetettä miehet käyttivät keskimäärin 4 päivää vuodessa koulutuk-seen. Lisäksi virastot mm. olivat kohtalaisen hyvin ryhtyneet toi-menpiteisiin epäasiallisen kohtelun ehkäisyksi samoin kuin ohjeis-taneet, kuinka työntekijä voi ilmoittaa sukupuoleen perustuvastasyrjinnästä, ahdistelusta tms. Virastot olivat myös melko hyvin laa-tineet omia tasa-arvosuunnitelmia, samoin kuin mahdollistaneetnaisille ja miehille yhtäläiset osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suudet. Kyselyyn vastanneet virastot olivat omien ilmoitustensamukaan lisäksi jokseenkin hyvin kannustaneet isiä perhevapaidenkäyttöön.

Joidenkin tavoitteiden toteutumisessa oli vielä puutteita. Lähes-kään kaikki virastot eivät olleet raportoineet tasa-arvon toteutumi-sesta ja toimenpiteistä vuosittain toimintakertomuksessa, vaikkatasa-arvosuunnitelma tätä edellyttää. Läheskään kaikki virastoteivät myöskään olleet laatineet pitkäjänteistä ohjelmaa samapalk-kaisuuden edistämiseksi. Kyselyn vastausten perusteella useat vi-rastot eivät olleet kiinnittäneet huomiota naisten osuuteen johto-tehtävissä eivätkä olleet myöskään kannustaneet erityisesti naisiaosallistumaan johtamiskoulutukseen.

Arviointia tehdessä tuli esille, että sukupuolivaikutusten arviointiaoli hankala tehdä, koska keskeisiä tietoja ei tilastoida erikseennaisten ja miesten kesken. Esimerkiksi koulutuspäiviä, vanhem-painvapaita tai asiakastietoja ei viedä tietojärjestelmiin siten, ettäraportit saataisiin naisten ja miesten osalta erikseen. Sekä palkka-



järjestelmien että laskentajärjestelmien osalta on syytä tutkia, mi-ten tietojärjestelmät voivat paremmin tukea tasa-arvoasioiden ra-portointia.

Arvioinnissa tarkasteltiin myös naisten ja miesten palkkaeroja.Tarkastelussa olivat mukana KVTES, LS, TS ja TTES.3

Henkilöstökeskuksesta saadut palkkataulukot ja tulkinnat kerto-vat, että naisten ja miesten palkkojen keskiarvojen välillä on joita-kin eroja. Palkkojen keskiarvoja tarkasteltaessa tasa-arvoindikaat-torina voidaan pitää tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvojensuhdetta toisiinsa.

Suurimmat palkkaerot tasa-arvonäkökulmasta löytyvät kunnallisenyleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiristä, kohdastahinnoittelemattomat 99999999. Tehtäväkohtaisten palkkojen kes-kiarvojen ero naisten ja miesten välillä oli 11,42 % ja kokonais-palkkojen keskiarvojen ero 10,77 % naisille epäedulliseen suun-taan. Nämä luvut kertovat osittain siitä, että tässä kohdassa am-mattinimikkeet ja tehtävien vaativuustasot ovat hyvinkin erilaisiahuolimatta siitä, että ne sijoittuvat samaan hinnoittelukohtaan.

Tehtäväkohtaisia palkkaeroja naisten ja miesten välillä oli myöslääkärien, teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusten sisällä. Merkit-tävimmät erot tehtäväkohtaisissa palkoissa olivat noin 4 prosentinluokkaa. Perustuntipalkoissa merkittävin yksittäinen ero oli noin 7prosenttia. Asiaa selventävä taulukko on alla:

Hinnoittelukohta Palkka- ero %L1TK5200 Muut terveyskeskuslääkärit (yleislääkärin oikeus) / L1VV3002LS Naiset MiehetVuosi 2008 3 758,18 3 900,17 -3,64%

Tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo / kk

50101011: Palkkaryhmä III: Johtaja, vastuualueen esimies tai asiantuntijatehtävätTS Naiset MiehetVuosi 2008 3 242,47 3 364,56 -3,63%

Palkkaryhmä 5 Palkka- ero %TTES Naiset MiehetVuosi 2008 8,36 7,81 7,03%

Perustuntipalkan keskiarvo

Tarkastuslautakunta toteaa, ettätasa-arvosuunnitelman tavoitteet eivät ole toteutuneet kaikiltaosin tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Virastojen tulee ryhtyäkaupungin tasa-arvoperiaatteiden mukaisiin toimenpiteisiin sil-tä osin kuin niihin ei ole jo ryhdytty.

3 KVTES: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, LS: Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus, TS:Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, TTES: Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstöntyöehtosopimus



Helsingin kaupungin virastojen ja liikelaitosten tulee arvioidasukupuolivaikutuksia omassa toiminnassaan. Aiheesta tuleejärjestää tarpeen mukaan koulutusta ja laatia kirjallinen ohje.virastojen ja liikelaitosten tulee seurata palkkoja naisten jamiesten osalta erikseen. Samasta ja työn keskeisiltä osiltaanyhtä vaativasta työstä tulee maksaa samansuuruinen tehtävä-kohtainen palkka. Virastojen tulee myös laatia kirjallinen palk-kaohjelma samapalkkaisuuden edistämiseksi.tietojärjestelmien tulee tukea tasa-arvoasioiden raportointia janiistä tulee saada helposti tietoa eroteltuna naisten ja miestenkesken.

3.2.9 Nuorisotoimen toiminta- ja tilastrategia sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy

Toiminta- ja tilastrategia

Nuorisolautakunta hyväksyi helmikuussa 2007 nuorisoasiainkes-kuksen toiminta- ja tilastrategian 2007–2012 toiminnan ja nuoriso-tilojen suunnittelun lähtökohdaksi. Toiminta- ja tilastrategian kes-keisenä periaatteena on, että nuorisotoimen palveluja tarjotaantasapainoisesti kaupungin eri alueilla. Lähtökohtana on, että pal-velut eivät ole sidoksissa nykyisen muotoisiin nuorisotaloihin. Josjollakin alueella ei ole nuorisotilaa, tullaan palveluja tarjoamaanjärjestämällä toimintaa esimerkiksi jonkin toisen hallintokunnan ti-lassa tai asukastilassa, organisoimalla projekteja alueella yhteis-toiminnassa muiden toimijoiden kanssa jne.

Nuorisolautakunta hyväksyi joulukuussa 2008 alueellisen nuoriso-työn toiminta- ja tilastrategian toimenpidesuunnitelman. Esityksenmukaan toiminta- ja tilastrategian säästöt vuosille 2009–2010 oli-sivat yhteensä lähes 0,5 milj. euroa. Strategian toteuttamiseksiesitettiin toimenpide-ehdotuksina esimerkiksi, että eri nuoriso-työyksiköissä luovutaan osista tiloja, tiivistetään tilankäyttöä,ajanmukaistetaan tiloja, muutetaan toimintaa tiloissa jne.

Poikkihallinnollisia tilakäyttösuunnitelmia on pohjoisessa yksikös-sä, jossa panostetaan kouluyhteistyön kehittämiseen. Nuortentoimintaa varten vuokrataan koululta tiloja kahdeksi, kolmeksi il-laksi viikossa. Latokartanon yksikössä Viikkarin tiloista luovutaanja Viikin nuorisotalo aloittaa toimintansa Latokartanon peruskou-lun uusissa tiloissa syksyllä 2009. Nuorisotyön siirtyminen väliai-kaisesti koulun tiloihin tuo uusia mahdollisuuksia kehittää syste-maattisesti kouluyhteistyötä. Viimeksi mainitun kohdalla kuitenkinselvitetään mahdollisuudet aloittaa Viikin nuorisotalon rakentami-nen mahdollisimman pian.



Syrjäytymisen ehkäisy

Nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2008 talousarvion mukaiset toi-menpiteet syrjäytymisen ehkäisyksi ja yhteistyön kehittämiseksitoteutuivat seuraavasti:- keskustan palveluja kehitettiin paremmin monikulttuurisia nuo-

ria palveleviksi- nuorten terveyttä edistettiin projektien avulla- kohdennetun nuorisotyön Koillisväylä vakinaistettiin ja länti-

seen Helsinkiin perustettiin Länsiluotsi-hanke- vuoden 2008 kunnallisvaaleja varten nuoria aktivoitiin osallis-

tumaan kunnalliseen päätöksentekoon.

Yksi keskeisimmistä syrjäytymisen riskeistä on päihteiden käyttö,johon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Nuorten päihteiden käytön ehkäisy

Ennaltaehkäisevää päihdetyötä toteutettiin Raittiina Radalle2008-, Valintojen Putki- ja Skarppi-hankkeiden muodossa kump-panihallintokuntien kanssa.

Nuorisoasiainkeskuksella on käytössään ajantasaistettu päihde-työn toimintaohjelma 2008, johon on lisätty mm. Savuton Helsinki-ohjelmaan liittyvät toimenpiteet. Toimintaohjelmassa on myösotettu huomioon Helsingin huumestrategia, jonka kaupunginval-tuusto hyväksyi marraskuussa 2000. Sen mukaan Helsinki edel-leen toteuttaisi rajoittavaa huumestrategiaa, jonka tavoite onhuumeiden käytön ja siitä seuraavien haittojen kasvun pysäyttä-minen ja huumeiden käytön minimoiminen. Samalla hyväksyttiinkolme toivomuspontta, joiden mukaan kaupunginvaltuusto mm.kehotti kaupunginhallitusta antamaan vuosittain valtuustolle se-lonteon huumeiden käytön tilanteesta ja huumestrategian vaikut-tavuudesta.

Huhtikuussa 2008 tehtiin peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille sekä ammattiin opis-kelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoille kouluterveyskysely. Helsinki-läisille koululaisille se tehdään parillisina vuosina. Terveystottu-muksia koskevaan osuuteen kuuluvat mm. kysymykset, onko olluttosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa tai onko kokeillutainakin kerran laittomia huumeita.

Kysymyksiin myönteisesti vastanneiden osuudet ovat olleet vuo-sina 2000–2008 seuraavat:



2000%

2002%

2004%

2006%

2008%

Tosi humalassa vähintäänkerran kuukaudessa8. ja 9. luokan oppilaat1. ja 2. vuoden lukiolaisetAmmattiin opiskelevat

2725

1925

2131

1830

193043

Kokeillut laittomia huumeitakerran8. ja 9. luokan oppilaat1. ja 2. vuoden lukiolaisetAmmattiin opiskelevat

1725

1526

1321

918

122030

Palvelutarjonta 12-vuotiaille ja nuoremmille

Nuorisoasiainkeskuksen tarjoamat palvelut ovat suurelta osin yli13-vuotiaille nuorille. Pääasiallisin aktiviteetti nuoremmille lapsilleon liikennekasvatus Liikennekaupungissa, jossa kävijöitä oli21 000 lasta. Tarjolla on myös skeittimahdollisuus ja kädentaitojavoi harrastaa askarteluprojekteissa. Joihinkin nuorisotaloihin 12-vuotiaat ja nuoremmat pääsevät alkuillasta.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettätilojen yhteiskäyttömahdollisuutta eri hallintokuntien kesken tu-lee edelleen selvittää ja toteuttaa alueellisesti tasapuolisestiHelsingin huumestrategia on vuodelta 2000, joten olisi perus-teltua päivittää se ja sisällyttää myös muu päihteiden käytönehkäiseminen strategiaannuorisotyössä on syytä kehittää 9–12 -vuotiaille toimintamuo-toja poikkihallinnollisena yhteistyönä (mm. opetustoimi, kult-tuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi ja sosiaalivirasto).

3.2.10 Asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen estäminen

Helsingin kaupungin yhteisstrategioissa yhtenä tärkeänä toimen-pidekokonaisuutena on mainittu ”Asuinalueiden kehittäminen jaasukkaiden omatoimisuuden tukeminen asuinalueiden eriarvois-tumiskehityksen ehkäisemiseksi”. Arvioinnin tavoitteena oli hah-mottaa sitä, missä määrin lähiöprojektilla on kyetty vaikuttamaanstrategian mukaiseen asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen es-tämiseen. Raportin laadinnassa on tehty yhteistyötä kaupunki-suunnitteluviraston lähiöhankkeen projektipäälliköiden kanssa jasaatu kommentteja pitkään hankkeen ohjausryhmässä toimineiltahenkilöiltä.

Lähiöprojektin kolme kautta

Asuinalueiden eriarvoistuminen tarkoittaa sitä, että alueen, jossaasuu muita alueita enemmän erityisen tuen tarpeessa olevia, pal-veluilla ei ole riittävästi kyetty vastaamaan näihin tarpeisiin.



Kattavin yksittäinen teemaan liittyvä, eri hallintokuntia yhdistäväprojekti asuinalueiden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi on ollutvuodesta 1996 asti toiminut lähiöprojekti sekä osittain siihen kyt-ketty Euroopan unionin Urban I ja II -yhteisöaloiteohjelmien rahoi-tus.

Helsingin lähiöprojekti on kaupungin hallintokuntien yhteistyöpro-jekti. Toiminta-ajatuksena on ollut voimistaa lähiöiden myönteistäkehitystä suuntaamalla niihin kaupungin eri hallintokuntien re-sursseja ja tukemalla asukkaiden omaa panosta. Lähiöprojektiaon toteutettu kolmena eri kautena 1996–2007:

- ensimmäisellä kaudella (1996–1999) painopisteenä oli asuin-rakennusten peruskorjaus, asuinalueen sosiaalinen paranta-minen ja kaupungin hallintokuntien yhteistyö

- toisella kaudella (2000–2003) keskityttiin ympäristönparan-nuksiin. Täydennysrakentaminen ja asukasyhteistyön tukemi-nen olivat tärkeitä tavoitteita.

- pPäättyneellä kolmannella kaudella (2005–2007) pääteemanaoli lähiöiden vetovoimaisuus.

Valtuusto päätti lähiöprojektin jatkamisesta vuoden 2008 alussa jamennyt vuosi käytettiinkin uuden, neljännen kauden suunnitte-luun.

Lähiöprojektin rahoitus on saatu pääasiassa hallintokunnilta itsel-tään sekä Urban I ja II -ohjelmien kautta. Lisäksi rahoitusta onsaatu lähiörahastoista, investoinneista, valtion asuntorahastoista,lähiöiden kehittämisestä ja ympäristöministeriön uudesta lähiöoh-jelmasta 2008–2011.

Johtopäätökset

Asuinalueiden erilaistumisen ja eriarvoistumisen tausta on moni-mutkainen. Se on seurausta aluetalouteen ja sosiaalipolitiikkaanliittyvistä ilmiöistä ja siihen vaikuttaa valtakunnallisen asunto-,työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ohella laajasti kaupungin eri hallin-tokuntien toiminta.

Lähiöprojektissa on saatu vaatimattomilla panoksilla paljon hyvääaikaan. Projektiluonteinen toiminta – jota lähiöprojekti ja Urban-ohjelmakin olivat – voi tukea asuinalueiden tasa-arvoistumista,mutta se ei sellaisenaan ole riittävä toimenpide strategian toteut-tamiseksi.

Sekä lähiöhankkeen että Urban-ohjelman aikana saatu kokemuson ohjannut laajempiin kaavoituksen, asumisen ja maankäytönuudistuksiin (esimerkiksi Myllypurossa), joilla on merkitystä myösasuinalueiden perusteellisemmalle muutokselle.



Tarkastuslautakunta toteaa, ettäniitä kaupungin strategioita, joilla on vaikutusta kaupunginosi-en eriarvoistumiseen, vetovoimaisuuteen tai voimavaroihin,tulisi painottaa siten, että kehittämiseen otetaan vahvempi otealueen erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisestipalvelu, joka on luonteeltaan jatkuvaa, tulee rahoittaa normaa-litoiminnan kautta, ei projektiluonteisesti. Alueiden väestön eri-laiset tarpeet olisi lähtökohtaisesti otettava huomioon kaikissakaupungin palveluissa ja ohjattava resursseja enemmän tar-peen mukaisesti.hallintokuntien tulee lisätä keskinäistä aktiivista yhteistyötäpositiivisen diskriminaation keinojen tehokkaammaksi käyttä-miseksikansalaisjärjestöjen toiminnan tukemista tulee jatkaa siten, et-tä alueiden asukkaiden oma aktiivisuus kehittämisessä säilyy.

3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi

3.3.1 Helsingin kaupunkikonsernin eräiden tytäryhteisöjen arviointi

Tarkastuslautakunta on arvioinut Finlandia-talo Oy:n, Seure Hen-kilöstöpalvelut Oy:n, Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon,Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsin, Helsinki-viikon säätiön, OyHelsingin Asuntohankinta Ab:n ja Helsingin Asumisoikeus Oy:ntoimintaa seuraamalla niiden raportointia kaupunginhallitukselle japerehtymällä niiden tilinpäätöstietoihin. Lautakunta teki suunnitel-lut arviointikäynnit Tennispalatsin kiinteistöön sekä Helsinki-viikonsäätiöön.

3.3.2 Konserniohjeen noudattaminen

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee mm. päättää kunnan jakuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekäkonserniohjauksen periaatteista. Lain 25 a §:n mukaan kunnankonsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai por-mestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konserni-johto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnanjärjestämisestä.

Arvioinnin taustatiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin konserniohjeen16.1.2008. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää konserniohjeentoimivuutta, selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi selvitet-tiin ennakkosuostumusmenettelyä. Kaupunginjohtaja päätti7.5.2008 kehottaa tytäryhtiöiden toimitusjohtajia huolehtimaan sii-tä, että konserninohje käsitellään asianomaisen yhtiön hallituk-sessa. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, kuinka laajasti kaupun-ginjohtajan päätöstä on noudatettu.



Konserniohjeen sisältö ja noudattaminen

Helsingin kaupungin konserniohjeen mukaan kaupunkikonserninjohdon muodostavat: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kau-punginjohtajisto, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat.Konserniohjeen mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on päät-tää kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoit-teista, konserniohjauksen periaatteista sekä merkittävistä ja ta-loudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisenperiaatteista ja hyväksyä tilinpäätös, joka sisältää konsernitilin-päätöksen.

Kaupungin konserniohje vastaa pääosin Suomen Kuntaliiton an-tamaa suositusta. Konserniohjeessa luetellut suostumusta vaati-vat asiat ovat sisällöltään yhdenmukaiset Kuntaliiton antaman oh-jeistuksen kanssa.

Arvioinnin yhteydessä tytäryhteisöille tehty kysely osoittaa, ettäkonserniohje on tärkeä ja sitä pidetään tarkoituksenmukaisena.Valtaosa vastaajista piti konserniohjetta selkeänä. Kymmenesosaoli kuitenkin sitä mieltä, että siinä on jokin vaikeasti ymmärrettäväkohta. Yhtenä tällaisena asiana pidettiin etukäteislupamenettelyä.Kyselyn perusteella tytäryhteisöt ovat hakeneet eniten suostu-muksia yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttamiseen, merkittäviinhenkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin, toimitusjohtajan tai vastaavan va-lintaan ja palkkaukseen, tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoonja muutoksiin sekä periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittäviinsopimuksiin. Suostumus voidaan johtamisen ja hallinnon keskei-siä periaatteita koskevan ohjeen mukaan hakea täysin vapaa-muotoisesti. Suostumuksia onkin annettu sekä suullisesti että kir-jallisesti. Niitä ei kuitenkaan ole dokumentoitu.

Valtaosa tytäryhteisöistä on toiminut kaupunginjohtajan antamanpäätöksen mukaisesti ja ohjeet on käsitelty asianomaisen tytäryh-teisön hallituksessa. Kyselyyn vastanneista kuitenkin noin viiden-nes ilmoitti, että konserniohjetta ei vielä ollut käsitelty hallitukses-sa. Konserniohjeen jatkokäsittelylle ei myöskään ole olemassayhtenäistä käytäntöä.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäkonserniohje on tärkeä konsernijohtamisen näkökulmastakonserniohje tulee laatia sellaiseksi, että se ei vaikeuta vaantukee tytäryhteisöjen toimintaa ja ottaa eri organisaatioiden toi-mintaympäristöt huomioon. Kaupunginhallituksen konsernija-oston tulee selvittää ohjeen epäselvät kohdat tytäryhteisöjennäkökulmasta.tytäryhteisöjen konsernijohdolta pyytämät ennakkosuostumuk-set tulee dokumentoida asianmukaisella tavalla



konserniohjeeseen tulee lisätä kohta, että ohje käsitellään ty-täryhteisön hallituksen vaihtuessa.

3.3.3 Finlandia-talo Oy:n toiminta ja talous 2008

Tavoitteena oli arvioida Finlandia-talo Oy:n vuoden 2008 toimin-taa ja taloutta sekä sitä, miten yhtiöittäminen on vaikuttanut kau-pungin myöntämään toiminnan avustukseen. Arviointi tehtiin Fin-landia-talo Oy:n vuoden 2008 tilinpäätöstietojen ja Helsingin kau-pungin vuosien 2003–2008 tilinpäätöstietojen perusteella.

Finlandia-talo Oy aloitti toimintansa kaupunginvaltuuston päätök-sellä 1.6.2006. Se on Helsingin kaupungin kokonaan omistamatytäryhtiö. Vuosi 2008 oli siis yhtiön toinen kokonainen toiminta-vuosi. Yhtiön toimialana on vuokrata tiloja ja ulkoalueita sekämyydä tarvittavia palveluja, mukaan lukien ravintolapalveluja, ti-laisuuksien järjestäjille sekä järjestää ja tuottaa kokous-, kongres-si-, konsertti- ja juhlatapahtumia.

Seuraavassa on kuvattu suoritetietoja vuosilta 2006–2008:

2008 2007 2006Klassiset konsertit, kpl 91 101 97Viihdekonsertit, kpl 40 25 32Harjoituskerrat, kpl 360 321 360Juhlat, kpl 52 43 28Kokoukset, kotimaiset, kpl 399 323 324Kokoukset, kansainväliset, kpl 30 14 36Yleisötapahtumat, kpl 11 15 4Kävijämäärät, konsertit 181 000 170 000 171 500Kävijämäärät, kokoukset, juhlat jatapahtumat

130 000 163 000 133 000

Kävijämäärät, palvelupiste jaopastukset

14 000 11 355 9 000

Finlandia-talon käyttöaste oli 56,3 % vuonna 2008. Käyttöastekasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Finlandia-talo Oytoimii erittäin suhdanneherkällä alalla, jolla pienetkin laskusuhdan-teet vaikuttavat asiakkaiden halukkuuteen järjestää erilaisia ta-pahtumia.

Finlandia-talo Oy:n liikevaihto oli vuonna 2008 noin 5,6 milj. eu-roa. Tilikauden tulos verojen jälkeen oli noin 243 000 euroa. In-vestointeihin käytettiin noin 180 000 euroa. Kaupungin 2008myöntämä avustus oli noin 1,2 milj. euroa. Määrärahat Finlandia-talon toimintaan ennen yhtiöittämistä olivat käyttömenojen osaltanoin 1 milj. euroa/vuosi ja irtaimen omaisuuden perushankintoihinnoin 0,3–0,4 milj. euroa/vuosi eli yhteensä noin 1,3–1,4 milj. eu-roa/vuosi. Näin ollen kaupunki rahoittaa Finlandia-talo Oy:n toi-mintaa lähes samassa määrin kuin vuonna 2007 ja ennen yhtiöit-tämistä.



Helsingin kaupunginorkesteri on yksi Finlandia-talo Oy:n merkittä-vimmistä asiakkaista. Kun Musiikkitalo valmistuu, siirtyy kaupun-ginorkesteri käyttämään sen tiloja. Finlandia-talo Oy:n käyttöas-teeseen vaikuttaa siten suuresti se, kuinka tilojen vuokraus muilleasiakkaille voidaan toteuttaa. Musiikkitalon valmistuminen voi ai-heuttaa merkittävää epävarmuutta, jolloin toiminta-avustuksensuuruutta voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettävuonna 2008 kaupungin avustus oli 1,2 milj. euroa. Avustuk-sen määrä Finlandia-talo Oy:lle on melkein yhtä suuri kuin en-nen yhtiöittämistä. Finlandia-talo Oy:n liiketoiminnan tulee ollaniin kannattavaa, ettei kaupungin avustusta tarvita lainkaan.Finlandia-talo Oy:n toimintaa tulee seurata erittäin tarkkaan,sillä nykyinen taloudellinen tilanne ja Musiikkitalon valmistumi-nen voivat vaikuttaa merkittävästi sen toimintaedellytyksiin.Muutoksilla voi olla vaikutusta toiminta-avustuksen suuruu-teen.jatkossa yhtiöittämisratkaisuja tehtäessä tulee tarkkaan harki-ta, onko yhtiömuoto toiminnan kannalta tarkoituksenmukainentoimintamuoto.

4 MUUT ARVIOINNIT HALLINNOSTA JA TALOUDENHOIDOSTA

4.1 Hallintokuntien toimenpiteet arviointikertomusten 2004–2007 johdosta

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää vuosien 2004–2007 arviointiker-tomusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja mihin korjaaviin toi-menpiteisiin arviointikertomuksissa esitettyjen suositusten taihuomautusten kohdalla on ryhdytty.

Tilintarkastajan yhteenveto suosituksista 2004–2007

Hallinnon ja talouden tarkastussäännön 7 §:n 1.15 kohdan mu-kaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on seurata, että tilivelvolli-set ja muut toiminnasta vastaavat henkilöt ovat ryhtyneet tarpeel-lisiin toimenpiteisiin niiden suositusten ja muistutusten johdosta,joihin tilintarkastus on antanut aihetta. Maininnan voi tulkita tar-koittavan erityisesti tilintarkastajan antamia suosituksia ja muistu-tuksia.

Tilintarkastaja, Ernst & Young Julkispalvelut Oy, on laatinut väli- jaloppuraporteissa antamistaan suosituksista 2004–2007 yhteen-vedon, joka on esitelty tarkastuslautakunnalle 28.1.2009.



Tarkastuslautakunnan yhteenveto

Myös tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmassa todettiin, ettävuosien 2004–2007 arviointikertomuksista laaditaan yhteenvetokertomuksissa esitettyjen suositusten vaikutuksista.

Arviointikertomus ja lausunnot

Tarkastuslautakunta valmistelee tarkastusviraston avustamanaarviointikertomuksen, jonka valmistumisajan tavoitteena on ollut jouseita vuosia huhtikuun loppu. Tarkastussäännön 8 §:n mukaanennen arviointikertomuksen valtuustokäsittelyä lautakunta hankkiikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimie-limiltä tarvittavat lausunnot.

Arviointikertomus ja lausunnot siitä sekä tilintarkastuskertomus jatilintarkastajan loppuraportti on merkitty kaupunginvaltuustossakesäkuun viimeisessä kokouksessa tiedoksi keskustelun jälkeen.Arviointikertomuksessa esitetystä ja tilintarkastajan raportista val-tuutetut ovat viime vuosina käyneet mainitussa kokouksessa kii-tettävän perinpohjaista keskustelua.

Selvitys arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

Tarkastuslautakunta esitti valtuustolle vuoden 2004 arviointiker-tomuksen käsittelystä tekemässään ehdotuksessa muun ohessa,että valtuusto kehottaisi kaupunginhallitusta antamaan selvityksensiitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivel-volliset ovat ryhtyneet arviointikertomusten johdosta. Tätä menet-telyä on jatkettu alkaen vuoden 2004 arviointikertomuksen käsitte-lyprosessista.

Kahden lausuntokierroksen menettely voidaan tulkita seuraavasti:kevään lausunnoissa hallintokunnat esittävät, mihin toimenpitei-siin ne aikovat ryhtyä arviointikertomuksessa olevien toimenpi-desuositusten ja -kehotusten johdosta. Syksyn lausunnoissa hal-lintokunnat antavat kaupunginhallitukselle valtuustolle esitettäviksiselvitykset, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet.

Voitaisiinko luopua lausuntokierroksesta keväällä arviointikerto-muksen valmistuttua? Kun kertomus valmistuu huhtikuussa, lau-suntojen antamiseen valtuustokäsittelyä varten on näennäisestirunsaasti aikaa. Todellisuudessa aikaa on useista eri syistä varsinvähän ja lausunnot annetaan kovassa kiireessä. Niiden valmiste-luaika jää liian lyhyeksi. Kevään lausuntokierroksesta luopuminenedellyttäisi tarkastussäännön muutosta.

Siirtyminen yhteen lausuntokierrokseen olisi nykyistä tehokkaam-paa hallintoa. Tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen ja arvioin-



tikertomuksen käsittelyajankohtaa valtuustossa voitaisiin aikaistaanoin kuukaudella. Lisäksi lausuntojen laatimisesta hallintokunnis-sa aiheutuva kustannus puolittuisi.

Arviointikertomusten 2004–2007 keskeisimmät asiat

Arviointikertomuksissa 2004–2007 oli asiakohtia, joista tarkastus-lautakunta on kirjoittanut, seuraavasti: 20 vuonna 2004 (74), 28vuonna 2005 (110), 27 vuonna 2006 (78) ja 27 vuonna 2007 (73).Suluissa vuosiluvun perässä on esitetty suositus- tai huomautus-kohtien määrä kussakin kertomuksessa yhteensä. Näitä kohtia onehkä liian monta yhdessä asiakohdassa tekstin iskevyyden kan-nalta.

Arvioinnit ovat kohdistuneet laissa määrätyn tavoitteiden toteutu-misen arvioinnin lisäksi enenevästi valtuuston hyväksymien stra-tegioiden toteuttamisen arviointiin. Myös erilaisten ohjelmien to-teuttamista on arvioitu. Painopisteen tulisi olla ennen kaikkea val-tuustotason asioiden arvioinnissa.

Kaikki suositukset/huomautukset eivät ole selkeästi sellaisia, ettäniiden toteutumista tai toteutumattomuutta voisi todentaa tai mita-ta. Jotkut toteamukset ovat myös luonteeltaan aivan neutraalejatai positiivisia. Lisäksi arviointikertomus ei ole luonteeltaan sellai-nen asiakirja, jota hallinnon tulee ehdottomasti noudattaa, koskapäätösvalta ja vastuu asioista ovat linjahallinnolla.

Arvioinnin valmistelija on käynyt läpi vuosien 2004–2007 arviointi-kertomusten kohdat. Kun yhtä sektoria käsittelevät arviointikohdatjätettiin ulkopuolelle, nousivat esiin seuraavassa luetellut kaupun-gin hallintoon yleisesti kohdistuvat tai useaa hallintokuntaa koske-vat asiat. Keskeisimmät arviointikertomuskohdat ovat arviointiker-tomuksen liitteenä 3.

Merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen luonne on suosittele-va ja ohjaava, ei hallintoon puuttuva. Arviointikertomusten vaiku-tukset näkyvät harvoin lyhyellä tähtäyksellä, useinkin neljää vuot-ta pitemmällä tähtäyksellä. Yksinkertaisena vaikuttavuuden mitta-rina voi olla se, onko arviointikertomus vaikuttanut kunakin vuon-na yhteiskunnallisia laajempia toimenpiteitä vähintään kahdessaarviointiasiassa.

Tässä tarkastelussa nousivat esille vaikutukset seuraavissa arvi-ointiaiheissa:- kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen- konserniohjauksen tiivistyminen- sisäinen valvonta



- avustusten myöntäminen ja valvonta- kannettavat tietokoneet ja tiedonvälitys- toisen asteen koulutuspaikat- HUS.

Johtopäätökset ja suositukset

Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen.Vuoden 1997 arviointikertomuksesta lukien on kertomuksissavuosittain kirjoitettu tavoitteiden asettamisesta, niiden suurestamäärästä, sisällöstä, raportoinnista jne.

Tarkastuslautakunnan kuntalaissa mainittu tehtävä on arvioida,ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoit-teet toteutuneet. Tämän tehtävän lautakunta on täyttänyt vuodes-ta 1997 lukien siten, että tarkastusvirasto on laatinut muistiotkaikkien virastojen ja laitosten tavoitteiden toteutumisesta. Nämäon raportoitu lautakunnan jaostoille ja oleellisia kohtia niistä onvoitu nostaa arviointikertomukseen.

Arviointikertomuksissa on ollut vuoden 2004 kertomuksesta alka-en kattava selostus siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalli-set ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet eri virastoissa ja laitok-sissa. Tämä on nimenomaan tarkastuslautakunnan tehtävä kunta-lain 71 §:n mukaan. Tarkastusvirasto on laatinut vuodesta 1997lähtien vuosittain muistiot toiminnallisten ja taloudellisten tavoittei-den toteutumisesta virastoissa ja laitoksissa, mutta tällaista kuvat-tua selostusta tavoitteiden toteutumisesta ei ole arviointikerto-muksessa esitetty ennen kuin 2004.

Kaupungin tilinpäätöksen toimintakertomusosassa esitetään ny-kyisin selvitys toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Tämäsama tieto tavoitteiden toteutumistilanteesta tulee esittää myösvuoden aikana laadittavissa talousarvion toteutumisennusteissa.Vuoden 2004 kertomuksesta lukien on arviointikertomuksiin koot-tu kattava selvitys tavoitteiden toteutumisesta. Tällä menettelylläsaatetaan keskeisin osa tarkastusviraston tekemistä tavoitearvi-oinneista myös valtuuston tietoon.

Kaupunginhallitus on koonnut enenevässä määrin kaupungin ti-linpäätökseen sisältyvään toimintakertomusosaan kuntalain mu-kaisesti tiedot paitsi taloudellisten myös toiminnallisten tavoittei-den toteutumisesta virastoissa ja liikelaitoksissa. Näin tarkastus-lautakunnan on mahdollista suorittaa tavoitteiden toteutumisenarviointi lopullisten tilinpäätöstietojen pohjalta.

Tavoitteiden laatu on vuosien mittaan parantunut, mutta edelleenvirastot ja liikelaitokset saattavat asettaa toiminnallisia tavoitteita,jotka eivät täytä hyvän tavoitteen kriteerejä. Nämä on esitetty ar-



viointikertomuksissa esitettäessä edellä mainittu yhteenveto arvi-ointien toteutumisesta.

Konserniohjaus. Selviä korjaustoimenpiteitä on tehty konser-niohjauksen osalta. Vuosien 2004–2007 arviointikertomuksissakirjoitettiin konserniasioista seuraavasti: konsernin tytäryhtiöidenja säätiöiden raportointi, kaupungin omistajapolitiikka, HUJA Oy,Suomenlinnan Liikenne Oy (2004), konserniyksiköiden keskinäi-sen yhteistyön toimivuus, konserniohjaus ja -valvonta, HelsinginBussilikenne Oy:n (HBL) toiminta ja talous 2005, Seure Henkilös-töpalvelut Oy, Oy Nord Water Ltd, Oy Helsingin AsuntohankintaAb ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan toiminta, Mitox Oy:n toiminta(2005), HBL Oy, vuokratalojen korjaustarpeet ja korjausten toteu-tus, Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy, Helsinki RegionMarketing Oy (2006), kaupunkikonsernin tavoitteet ja niiden toteu-tumisen seuranta, HBL Oy, Finlandia-talo Oy ja Helsinki RegionMarketing Oy (2007).

Konserniohjeistusta on selvästi lisätty: kaupunginvaltuusto on hy-väksynyt uusitut konserniohjeet 16.1.2008 ja kaupunginhallitus onhyväksynyt 28.1.2008 näitä täydentävät johtamisen ja hallinnonkeskeiset periaatteet. Lisäksi kaupunginjohtaja on kehottanut7.5.2008 tytäryhtiöitä käsittelemään konserniohjeen hallituksis-saan. Myös kaupunkikonsernin henkilöstöpolitiikkaa on yhtenäis-tetty.

Kuntalakiin on tehty 15.5.2007 lisäyksiä, joiden mukaan tarkastus-lautakunnalla on tehtävänä yhteensovittaa kunnan ja sen tytäryh-tiöiden tilintarkastus. Helsingissä tätä yhteensovittamista on ta-pahtunut jo alkaen vuodesta 1997, jolloin laaditun tarkastussään-nön mukaan tarkastuslautakunta valitsi ehdokkaat tilintarkastajiksikonsernin yhtiöihin ja säätiöihin. Kuntalakiin tehdyn muutoksenvuoksi tarkastuslautakunta arvioi valtuuston paitsi kaupungillemyös kuntakonsernin yksiköille asettamien tavoitteiden toteutu-mista.

Sisäinen valvonta. Vuoden 2005 arviointikertomuksessa oli koh-ta sisäisen valvonnan tilasta ja riskienhallinnasta. Siinä mainitutsisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa15.10.2007, riskienhallintaan on kaupunginhallinnossa kiinnitettyenenevästi huomiota ja contoller-toimintoa ja -koulutusta on jat-kettu. Myös kaupungin tilintarkastaja on kiinnittänyt enenevästihuomiota sisäisen valvonnan toimivuuteen.

Avustusten myöntäminen ja valvonta. Arviointikertomuksissaon kirjoitettu mm. yhteisöjen taloudellisesta tukemisesta, kulttuuri-toimen avustuksista, Suomen kansallisoopperan avustamisesta javuokrien avustusjärjestelmästä. Kaupungin tilintarkastaja on kiin-nittänyt raporteissaan huomiota avustusjärjestelmien valvontatar-



peeseen. Myös julkisuudessa on kirjoitettu mm. epätarkkuuksistaurheiluseurojen avustamiskäytännöissä. Vuoden 2009 arviointi-kertomukseen on valmistunut selvitys liikuntaviraston avustuksistaliikuntaseuroille.

Kannettavat tietokoneet ja tiedonvälitys. Arviointikertomukses-sa vuodelta 2005 kerrottiin kaupunginhallituksen ja tarkastuslau-takunnan jäsenten pilottihankkeesta, jossa heille oli hankittu kan-nettavat tietokoneet, laajakaistayhteys ja tulostin. Tarkastuslauta-kunnan jäsenet saivat aikaisemmin valtuuston ja kaupunginhalli-tuksen esityslistat ja osin myös pöytäkirjat paperimuodossa pos-titse. Lisäksi jaostojen jäsenet saivat valtavan määrän paperiai-neistoa eri lautakuntien ja johtokuntien esityslistoja liitteineen pos-titse. Paperiversioista luopumisella on myös ympäristövaikutusta.

Pilottihankkeessa valtavasta kopioinnista ja postituksesta luovut-tiin ja aineisto on katsottavissa internetistä. Tarkastuslautakunnanjaostoille toimitetaan lähes kaikki arviointiaineisto nykyään sähkö-postilla.

Kannettavien tietokoneiden ja tietoyhteyden käyttö on laajentunutedelleen, kun myös kaupunginvaltuuston jäsenet ovat saaneetvuoden 2009 alussa kannettavat tietokoneet ja tietoyhteydet.

Toisen asteen koulutuspaikat. Useammissa arviointikertomuk-sissa on todettu toisen asteen koulutuspaikkojen riittämätön mää-rä. Helsinkiläisiä jää ilman opiskelupaikkaa. Opetusministeriö onlisännyt vuonna 2008 aloituspaikkojen määrää pääkaupunkiseu-dun kaupunkien yhteisaloitteen jälkeen.

Vuosina 2000–2008 kaupunki on saanut kaikkiaan 1 400 lisäpaik-kaa. Vuodelle 2009 opetusministeriö on myöntänyt kaupungin ha-kemuksen perusteella edelleen 500 lisäpaikkaa.

HUS. HUS-kuntayhtymän laskutuksen kontrollien puutteet ja las-kutuksen oikeellisuus ovat kaikkia jäsenkuntia koskettava asia.Laskutuksen perusteiden tulee olla asianmukaiset. Toisaalta näetkaupungit ovat maksaneet suuria summia sakkomaksuina liianpitkään siirtoa terveyskeskukseen odottaneista potilaista. Asia onpääkaupunkiseudun kaupunkeja, mutta erityisesti varsinkin Hel-sinkiä koskettava yhteinen asia.

Arviointikertomusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Valmis-telijan loppuarvio arviointikertomusten 2004–2007 vaikuttavuu-desta on, että kunakin vuonna on vähintään kahdella arviointiasi-alla ollut laajaa yhteiskunnallista vaikutusta: kunakin vuonna ta-voitteiden asettamiseen liittyvä suositus, samoin konserniohjauk-seen liittyviä kohtia ja lisäksi muita vaikutuksiin johtaneita suosi-tuksia.



Tarkastuslautakunta toteaa, ettätulee selvittää luopumista lausuntokierroksesta keväällä edelli-sen vuoden arviointikertomuksen valmistuttua. Tämä edellyt-tää muutosta tarkastussääntöön niin, että kaupunginhallituk-sen hankkimat lausunnot tulevat valtuustokäsittelyyn vuodenloppuun mennessä. Menettely olisi kustannustehokkaampaahallintoa ja myös tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen käsit-telyä voitaisiin aikaistaa kuukaudella toukokuuhun.arviointikertomuksissa esitettyjen suositusten vaikutukset ovatnähtävissä vasta pitkällä tähtäyksellä, useinkin yli kaupungin-valtuuston nelivuotisen toimikaudenvuosien 2004–2007 arviointikertomusten suosituksista selkeävaikutus on ollut muun muassa maininnoilla kehittää toiminnal-listen tavoitteiden asettamista ja laajentaa konserniohjausta.

4.2 Tulospalkkiot ja sitovat toiminnalliset tavoitteet

Arvioinnin kohteena olivat Helsingin kaupungin henkilöstöä ja vi-rastojen ja laitosten johtoa koskevat tulospalkkiojärjestelmät vuo-silta 2007–2008. Tavoitteena oli selvittää, sisältyvätkö toiminnalli-set tavoitteet kattavasti tulospalkkiojärjestelmiin. Arviointi toteutet-tiin tarkastelemalla kaupungin laatimia tilastoja ja toimintaohjeitasekä käymällä läpi kaikki vuosien 2007–2008 tulospalkkiojärjes-telmät.

Helsingin kaupunginvaltuuston 1.2.2006 hyväksymän henkilöstö-strategian tavoitteena on, että tulospalkkiojärjestelmä on keskei-nen strategisen palkitsemisen väline. Helsingin kaupungilla onkäytössä kaksi tulospalkkiojärjestelmää: kaupungin henkilöstöäkoskeva tulospalkkiojärjestelmä sekä virastojen ja laitosten johtoakoskeva tulospalkkiojärjestelmä.

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä

Virastojen ja laitosten henkilöstölle tarkoitetun tulospalkkiojärjes-telmän valmistelusta, koordinoinnista ja sisällöllisestä seurannas-ta vastaa henkilöstökeskus. Viraston johto tekee päätöksen tulos-palkkiojärjestelmän käyttöönotosta ja johtajisto hyväksyy tulosta-voitteet.

Henkilöstöä koskevan tulospalkkiojärjestelmän piirissä olevienmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2008 järjes-telmän piirissä oli jo lähes puolet kaupungin työntekijöistä. Lisäksijärjestelmällä on varmasti ollut henkilöstöä motivoiva vaikutus, sil-lä keskimääräinen tulospalkkio on ollut yli 1 000 euroa viime vuo-sina.

Tulospalkkioiden rahoitus perustuu omarahoitusperiaatteeseen elipalkkio muodostuu toiminnassa aikaan saaduista säästöistä. Lä-



hes kaikkien hallintokuntien kohdalla sitova talousarvio on meno-jen osalta ylittynyt, mutta se on pääsääntöisesti johtunut talousar-viossa keskitetysti varatuista palkankorostusmäärärahoista. Näinollen ylitys on ollut hallintokunnista riippumaton ja tulospalkkioitaon voitu maksaa. Joidenkin hallintokuntien kohdalla ylitys on joh-tunut osittain myös muista syistä, mutta tulospalkkiota on siltimaksettu.

Lähes kaikkien tulospalkkion piirissä olleiden virastojen talousar-viot on viime vuosina laadittu siten, että omaan toimintaan liittyviäsäästömahdollisuuksia on vuoden aikana ollut ja rahoitus tulos-palkkioihin on järjestynyt. Kaikkiaan tulospalkkioita maksettiinvuonna 2008 yhteensä lähes 20 milj. euroa.

Arvioinnissa selvitettiin pistokokein, sisältyikö hallintokuntien tu-lostekijöihin keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Merkittäviä virheitäei havaittu, mutta asiaan on syytä kiinnittää jatkossakin huomiota.Näin voidaan välttää tilanne, jossa toisen viraston tulospalkkio to-teutuu toisen viraston kustannuksella ja siten kaupungin koko-naisedun vastaisesti.

Johdon tulospalkkiojärjestelmä

Myös johdon tulospalkkiojärjestelmän periaatteet on valmistelluthenkilöstökeskus, mutta muutoin järjestelmän toimintaa ei seuratakeskitetysti. Järjestelmiin liittyvät menettelyt vaihtelevat rooteleit-tain, mikä näkyy esimerkiksi tulostavoitteista päättämisessä.Vuonna 2007 tulospalkkioita maksettiin kolmelle virastopäällikölletulospalkkiojärjestelmän periaatteiden vastaisesti. Arvioinnin yh-teydessä tuli ilmi, että johdon tulospalkkiojärjestelmien laatimistatulisi yhtenäistää ja ohjeistaa. Tulospalkkiojärjestelmien koor-dinointi keskitetysti, esimerkiksi johtajistossa, edesauttaisi järjes-telmän kehittämistä.

Sitovien tavoitteiden sisältyminen tulostekijöihin

Joidenkin virastojen kohdalla talousarviossa esitetyt sitovat toi-minnalliset tavoitteet on otettu hyvin huomioon asetettaessa tu-lospalkkiojärjestelmän tulostekijöitä. Tavoitteiden määrällä ei näyt-täisi olevan merkitystä vaan sillä, miten hyvin tavoite on määriteltykoko viraston toiminnan kannalta. Vastaavasti johdon tulospalk-kiojärjestelmissä sitovat toiminnalliset tavoitteet esiintyvät lähinnäviraston tulostekijöiden kautta. Tosin tästäkin on poikkeuksia.

Yhteenvetona voisi todeta, että vain alle puolet sitovista toiminnal-lisista tavoitteista sisältyy tulospalkkiojärjestelmiin. Tulosta ei voipitää kovinkaan hyvänä, sillä sitovien toiminnallisten tavoitteidentarkoituksena on ohjata hallintokuntia kaupungin strategioiden



mukaiseen suuntaan ja siten niiden tulisi olla hallintokuntien kes-keisimpiä tavoitteita. Toki on otettava huomioon, että kaikilla tu-losyksikkötasoilla virastotasoiset tavoitteet eivät ole tarkoituksen-mukaisia.

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden painoarvot tulostekijöinä olivat5–40 prosenttia. Henkilöstökeskuksen ohjeiden mukaan asiak-kuutta koskevan alueen painoarvon tulee olla vähintään 20 pro-senttia ja talouden 10 prosenttia. Sen perusteella voidaan todeta,että sitovia toiminnallisia tavoitteita koskevien tulostekijöiden pai-noarvon tulisi olla vähintään 10–20 prosenttia, jotta sillä olisi mer-kitystä tulospalkkion muodostumiselle ja toisaalta motivoiva vaiku-tus tavoitteen toteuttamiselle.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettähallintokuntien tulee lisätä sitovien toiminnallisten tavoitteidenmäärää tulostekijöissä, mikäli se tulosyksikkö huomioon ottaenon mahdollista. Lisäksi niiden painoarvon tulostekijänä tuleeolla vähintään 10–20 prosenttia.tulospalkkiota tulee maksaa ainoastaan viraston toiminnastaaikaan saaduilla säästöillä. Talous- ja suunnittelukeskuksentulee huolehtia siitä, että hallintokuntien talousarviot ovat riittä-vän tarkkoja.johdon tulospalkkiojärjestelmään liittyviä menettelyjä tulee yh-tenäistää. Koordinointia ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä voi-daan kehittää esimerkiksi keskittämällä sitä johtajistolle.tulospalkkiojärjestelmiä kehitettäessä tulee varmistua siitä, ettähallintokuntien tulospalkkiotavoitteet eivät ole keskenään risti-riitaisia ja siten kaupungin kokonaisedun vastaisia.

4.3 Helsingin ulkomaille suuntautuva toiminta

Helsingin kansainvälisen toiminnan strategia 2008 ja sen seuranta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2008 Helsingin kan-sainvälisen toiminnan strategia -asiakirjassa mainitut tavoitteet jatoimenpiteet kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi. Kansainvä-lisen toiminnan strategian lähtökohtana on pääkaupunkiseudunvisio, jonka mukaan Helsinki kehittyy tieteen, taiteen, luovuudenja hyvien palvelujen voimaan perustuvana innovaatio- ja liiketoi-mintakeskuksena. Helsingin kansainvälisen toiminnan tavoitteenaon luoda vuoteen 2025 mennessä maailman mittakaavassa kilpai-lukykyinen Helsinki. Visiota toteuttavat lähiajan osatavoitteet ovat:

- monikulttuurinen metropoli- Itämeren logistinen keskus- Euroopan osaamiskeskus ja- maailmanluokan liiketoimintakeskus.



Jokaisen osatavoitteen kohdalla on esitetty joukko keskushallin-non koordinoimia toimenpiteitä osatavoitteiden toteuttamiseksi.

Strategian mukaan tullaan tekemään poikkihallinnollinen yhteinentoimintasuunnitelma kansainvälisen toiminnan strategian 2008 to-teuttamiseksi. Samalla strategian toteutumisen seurantaan kehite-tään mittarit, joilla arvioidaan toimintaprosesseja ja toiminnan vai-kuttavuutta. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kansainvälisenstrategian edistymisestä valtuustoseminaarien yhteydessä. Lisäk-si luodaan kansainvälinen viestintäsuunnitelma.

Ulkomaille suuntautuva viestintä ja markkinointi

Ulkomaille suuntautuvassa viestinnässä ja markkinoinnissa onuseita toimijoita kuten seuraavat kaupungin keskushallinnon vi-rastot ja konserni- tai osakkuusyhtiöt:

Helsingin kaupungin hallintokeskuksen viestintäosasto huolehtiiviestinnästä ja kaupungin viestintätoimintojen koordinoinnista.Helsingin kaupungin viestinnän ohjeiden mukaan ”kaupunki tie-dottaa asioistaan myös kansainvälisesti sekä Euroopassa ettämaailmanlaajuisesti”.

Helsinki EU-toimisto BrysselissäHelsingin kaupunki, Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto sopivatkesäkuussa 2004 Helsingin kaupunginkanslian Brysselin toimis-ton ja sillä tuotettavien palvelujen käyttämisestä. Toimiston tehtä-vänä on edistää sopijapuolten yhteistyötä Euroopan unioniin jasen eri yksiköihin sekä huolehtia edunvalvonnasta, tiedonvälityk-sestä ja markkinoinnista.

Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeino-palveluosaston elinkeinokehitysyksikkö osallistuu Helsingin japääkaupunkiseudun markkinointiin niin kotimaassa kuin kansain-välisestikin. Matkailu- ja kongressitoimiston tuotteet ja palvelutovat puolestaan matkailuneuvonta, markkinointi, kongressimark-kinointi, viestintä ja matkailun kehittäminen. Toimisto koordinoimatkailun seudullista yhteismarkkinointia.

Näiden kahden viraston lisäksi kaupungin muillakin virastoilla jaliikelaitoksilla on omia yhteyksiään ulkomaille.

Helsinki Abroad Ltd OyKaupunginhallitus päätti marraskuussa 2007 hyväksyä Helsinginkaupunkisuhteita, viestintää ja elinkeinopoliittisia tavoitteita Pieta-rin ja Luoteis-Venäjän alueella edistävän ja Helsinki-keskuksentoimintaa toteuttavan osakeyhtiön perustamisen vuoden 2008alusta alkaen. Helsingin kaupungin omistusosuus on 60 %. Muutosakkaat ovat Tampereen ja Kotkan kaupungit. Pietarissa toimi



aikaisemmin Helsinki Region Marketing Oy -niminen yhtiö, jon-ka toiminta kokonaisuudessaan siirtyi Moskovaan vuonna 2007.

Greater Helsinki Promotion LtdKaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2006 pääkaupunki-seudun kansainvälisen markkinointiyhtiön perustamisen. Uudelleyhtiölle määriteltiin yhdeksi toiminnan peruslinjaukseksi, että yhtiömarkkinoi pääkaupunkiseutua investointien ja yritysten luovana,innovatiivisena ja turvallisena toimintaympäristönä. Lisäksi yhtiöedistää pääkaupunkiseudun yleistä tunnettuutta. Seudun brandinkehittäminen, kirkastaminen ja siitä huolehtiminen ovat myös yhti-ön keskeisiä tehtäviä. Yhtiö toimii seudun yleisen sekä kohde-ryhmämarkkinoinnin keskuksena ja katto-organisaationa. Helsin-gin kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 45 %. Muut osakkaatovat Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Uudenmaan liitto.

Ulkomailla toimivat tytäryhtiöt

Helsinki Abroad Ltd Oy:n varsinainen toiminta ei ollut vielä vuon-na 2008 käynnistynyt, joten muita tuloja kuin kaupunkien maksa-mia toiminta-avustuksia ei ole ollut. Perustamiskustannukset ovatolleet budjetoidun mukaiset ja muut menot budjetoituja alemmat.Vuoden 2008 tulos on lähes nollatulos.

Helsinki Region Marketing Oy:n tulos vuonna 2007 oli tappiollinen-76 231 euroa ja oma pääoma negatiivinen 8 687 euroa. Vuodelta2008 tulos osoitti voittoa 71 163 euroa. Vuoden 2008 aikana yhti-ön omaa vapaata pääomaa vahvistettiin 100 000 eurolla ja lisäksiyhtiö sai kaupungilta 100 000 euron toiminta-avustuksen. Yhtiöharjoittaa huonetilojensa vuokrausta.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäkansainvälisen toiminnan strategia ulottuu aina vuoteen 2025asti. Strategian toteutumista ja vaikutuksia on suunniteltu seu-rattavan toimintakertomuksissa ja valtuustoseminaareissa.Olisi perusteltua, että kaupunginvaltuusto saa tiedokseen esi-merkiksi kerran valtuustokaudessa, ja myös tarvittaessa, selvi-tyksen kansainvälisen toiminnan strategian toteutumisesta jasen vaikuttavuudesta.kansainvälisen toiminnan strategian 2008 mukaan laadittavas-sa kansainvälisessä viestintäsuunnitelmassa tulee ottaa huo-mioon eri toimijoiden välinen koordinointimyös ulkomailla toimiville, kehittämisen välineiksi luokitelluilletytäryhtiöille tulee asettaa kuntalain tarkoittamia toiminnallisiaja taloudellisia tavoitteita. Näin pyritään varmistamaan, etteiyhtiön toiminta ole mahdollisesti jatkuvan, ylimääräisen omis-tajatuen varassa.



4.4 Helsingin oma vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto vuonna 2008

Vuoden 2008 sitova toiminnallinen tavoite

Vuoden 2008 talousarviossa sitovana tavoitteena oli, että asunto-tuotantotoimiston tuli rakennuttaa asuntotuotantotoimikunnalle va-rattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa maankäytön jaasumisen ohjelman mukainen kaupungin oma asuntotuotanto.Asuntotuotantotoimisto on ilmoittanut kaupunginvaltuustolle ta-voitteesta jäädyn 228 asuntoa. Asuntokauppa oli pysähdyksissäja uusia kohteita ei voitu käynnistää. Myös urakkahinnat olivatkorkeita vuoden aikana. Vapaarahoitteisia omistusasuntokohteitaei käynnistetty lainkaan vuonna 2008 eikä myöskään 2007.

Asunto-ohjelma vuosille 2004–2008

Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2003 hyväksymän Helsinginkaupungin asunto-ohjelman 2004–2008 mukaan kaupunki suun-nitteli rakennuttavansa 100 vapaarahoitteista omistusasuntoavuosittain. Se on noin 7 prosenttia vapaarahoitteisten omis-tusasuntojen kokonaistuotannosta vuodessa.

Ohjelman mukaan kaupungin omaa asuntotuotantoa tarvitaanavaamaan muun muassa uusien asuntoalueiden rakentuminen.Kaupungin omassa asuntotuotannossa kiinnitetään erityistä huo-miota rakennuskustannuksiin, elinkaariratkaisuihin sekä sellaisiinsuunnittelun ja rakentamisen ratkaisuihin, joilla voidaan alentaahoitokustannuksia ja edistää kestävää kehitystä.

MA-ohjelma 2008–2017

Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2008 maankäytön jaasumisen toteutusohjelman 2008–2017 (MA-ohjelma). Ohjelmanmukaan kaupungin omana tuotantona rakennetaan 1 500 asuntoavuosittain. Ohjelman perusteluissa todetaan kaupungin oman tuo-tannon painottuvan vahvasti valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ja muuhun kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.Korkeintaan 10 prosenttia vuotuisesta uustuotannosta toteutetaanvapaarahoitteisina omistusasuntoina. Niiden toteuttaminen kau-pungin omana tuotantona on perusteltua esimerkiksi silloin, kuntoteutettavana on aluekokonaisuus, jonka hallintamuotojakaumamuutoin painottuisi liikaa vuokra-asuntoihin.

Asuntojen keskikoko ja myymättömät kaupungin oman tuotannon omis-tusasunnot

Asunto-ohjelmassa vuosille 2004–2008 asuntotuotannon huoneis-totyypeistä todetaan, että omistusasuntopuolella pienet asunnotkäyvät parhaiten kaupaksi. Syynä tilanteeseen on asuntojen hin-



tojen ja vuokrien korkeus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.Suuriin asuntoihin on mahdollisuus vain kovin harvoilla. Jos mak-sukykyistä kysyntää suuriin asuntoihin olisi runsaasti, rakennutta-jatkin tekisivät niitä. Edelleen ohjelman mukaan lapsiperheidentarpeet huomioidaan edistämällä riittävän suurten asuntojen tar-jontaa asuntomarkkinoilla. Erityisesti Hitas- ja muussa omis-tusasuntotuotannossa painotetaan perheasuntojen ensisijaisuuttatoteuttamalla riittävän suuria asuntoja.

Vuoden 2008 lopussa oli myymättä 19 kaupungin omaa vapaara-hoitteista omistusasuntoa. Näistä 15 oli rivitaloasuntoja, joidenpinta-alat ovat 102,0–163,5 m² ja keskipinta-ala 136,5 m². Nämärivitalokohteet ovat valmistuneet vuonna 2007.

Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyydenkasvun mahdollistamiseksi vuosien 2008–2017 MA-ohjelmassaon tavoitteena keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alauustuotannossa, kuitenkin niin, että asuntojen kokojakauma vas-taa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei ole tarkoi-tus soveltaa vuokra-asuntotuotannossa.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettätulee harkita kaupungin oman vapaarahoitteisen omistusasun-totuotannon roolin selkeyttämistäomistusasuntojen aiheuttamaa taloudellista riskiä suhteessatuotantokustannuksiin ja markkinatilanteeseen tulee ennaltaarvioida ja myös harkita asuntojen keskikoon uudelleen mää-rittämistä.

4.5 Tilannekatsaus energia-alan toimijoihin

Arvioinnin tavoitteena oli antaa tilannekatsaus Helsingin kaupun-kikonserniin kuuluvista energia-alan toimijoista ja kaupunginenergiapoliittisista linjauksista, joista kaupunginvaltuusto päätti30.1.2008. Arvioinnissa tarkasteltiin energiapoliittisten linjaustenyhtä osa-aluetta, energiantuotantoa ja -hankintaa, ja keskityttiinnäiden linjausten tavoitteiden saavuttamiseen Helsingin Energianosalta.

Energiantuotantoon ja -hankintaan liittyvät linjaukset

Energiantuotannon ja -hankinnan linjausten tarkoituksena on sel-vittää keinot vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä EU:ntavoitteiden mukaisesti 20 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuo-teen 2020 mennessä.

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähkön ja kaukolämmöntuotannossa lisätään kasvattamalla huomattavasti muun muassatuulivoiman osuutta sähkön hankinnasta. Tavoitteena on nostaa



uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa 20 pro-senttiin vuoteen 2020 mennessä.

Energiapoliittisten linjausten toimeenpano

Kaupunginvaltuusto päätti 26.11.2008 merkitä tiedoksi energiapo-liittisten linjausten toimeenpanoa koskevan seurantaraportin vuo-delta 2008. Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta kaupunginval-tuuston 26.11.2008 tekemien päätösten täytäntöönpanon yhtey-dessä 11.2.2008 asettamansa seurantaryhmän työn päättyneeksija raportoida kaupunginvaltuustolle energiapoliittisten linjaustentoimeenpanosta vuosittain tavanomaisten raportointikäytäntöjenyhteydessä.

Strategiaohjelma 2009–2012

Kaupunkirakenteen eheyttäminen ilmastonmuutokseen vastaami-seksi on yhtenä osana seuraavan nelivuotiskauden strategiaoh-jelmaa. Tähän sisältyy kaupunkirakenteen kehittäminen energiaasäästäväksi. Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksija energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön te-hokkuuden) edelläkävijäksi.

Ohjelman tavoitteena on, että Helsingin alueen energiatuotanto-,siirto- ja jakelujärjestelmää kehitetään yhtenä kokonaisuutena.Helsingin Energia varautuu päästöoikeuksien niukkenemiseen jakallistumiseen lähivuosina ja panostaa riskien torjumiseen. Toi-menpiteenä on myös, että uusiutuvien energialähteiden osuusenergiantuotannossa nostetaan tavoitteen mukaiseksi.

Päästöttömän energiantuotannon tiimoilta Helsingin Energia onaloittanut useita hankkeita ja tehdyn selvityksen mukaan uusiutu-van energian osuus kasvaa 12,9–17,3 prosenttiin, jos kaikkihankkeet toteutuvat. Tämä vastaa lähes valtuuston asettamaa ta-voitetta. Päästöttömän energiantuotannon osalta suurin potentiaa-li päästöjen vähentämiseksi sisältyy selvityksen mukaan tuulivoi-man merkittävään lisärakentamiseen. Vuosien 2009–2012 strate-giaohjelmassa on huomioitu tavoitteet uusiutuvien energialähtei-den osuudesta energian tuotannossa.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettätulee laatia aikataulu siitä, kuinka uusiutuvien energialähteidenosuus energiantuotannossa nostetaan 20 prosenttiin vuoteen2020 mennessä ja lisäksi tulee selvittää kustannustehokkaatkeinot tavoitteen saavuttamiseksivuosittaisen raportoinnin yhteydessä tulee valtuustolle rapor-toida myös hankkeiden toteutuminen ja uusiutuvien energia-lähteiden osuus energiantuotannostakaikkien osapuolten tulee sitoutua tavoitteen saavuttamiseen.



4.6 Hankinta- ja kilpailuttamisosaamistarpeet virastojen palveluhankinnoissa


Helsingin kaupungin yhteisstrategian kohdan 3.4 mukaisesti onpyritty vahvistamaan kaupungin henkilökunnan hankinta- ja kilpai-luttamisosaamista. Tämän arvioinnin tavoitteena oli selvittää, min-kälaiseksi virastojen hankinnoista vastaavat kokevat palveluhan-kintojen organisoinnin, virastojensa hankintaosaamisen ja osaa-mistarpeet sekä odotukset hankintakeskusta, kaupungin järjestä-mää hankintakoulutusta ja muita virastoja kohtaan. Aineisto koot-tiin haastattelemalla suurimpien virastojen hankintapäällikköjä,hankintakeskuksen, oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksenkehittämispalvelujen edustajia sekä tekemällä Digium-kysely vi-rastojen hankintavastaaville.

Palveluhankintojen kilpailuttamisen järjestäminen

Palveluhankintoja tehdään varsin hajautetusti ja suurin osa omantoimen ohella. Vain suurimmissa hallintokunnissa (sosiaalivirasto,terveyskeskus, opetusvirasto, rakennusvirasto) on hankintapääl-likkö, joka valmistelee hankinta- ja kilpailutusprosessit yhdessäalan asiantuntijoiden ja mahdollisesti hankintakeskuksen kanssa.Osa kaupungin virastoista on jo kokonsakin puolesta merkittäväpalveluhankintojen tekijä.

Hankintakeskuksen toiminnan tarkoituksena on palvella kaupun-gin hallintokuntia tarjoamalla toimialaansa kuuluvia kilpailuttamis-ja tuotantopalveluita volyymituotteiden ja -palveluiden hankintaan,kun ns. strategisten palvelujen hankinta on keskittynyt virastoihin.Hankintoihin liittyvä juridiikkaosaaminen on pääosin keskitetty hal-lintokeskuksen oikeuspalveluihin, jossa on seitsemän hankinta- jasopimusjuristia.

Palveluhankintojen ongelmallisimmat kohdat

Vaikka palveluhankintojen hankinta- ja kilpailuttamisosaaminenon useassa virastossa hyvällä tai tyydyttävällä tasolla, hankinnois-ta vastaavien mukaan palvelukuvauksen laadinta, palvelun sisäl-lön ja laatukriteerien määrittäminen (minimit ja vertailuperusteet)voivat olla todella vaikeita, mikäli toimintaa ei ole aiemmin hoidet-tu sopimuksin. Hankintalainsäädännön, kaupallisen toiminnan jasopimusoikeuden osaamista tarvittaisiin huomattavasti nykyistäenemmän. Myös hankintaprosessin eri vaiheiden osaamista tarvit-taisiin, alkaen kilpailutusten aikatauluista, ”hankintabyrokratiasta”ja substanssitiedosta (mitä kilpailutetaan) siihen asti, miten tarjo-uksia vertaillaan ja sopimuksia hallitaan.



Kaupungin palvelujen kilpailuttamisprosessin organisointi

Puolet kyselyyn vastanneista hankintavastaavista (15) oli sitämieltä, että hankintaprosessin organisointi toimi kaupungissa hy-vin. Noin puolet vastanneista toivoi keskushallinnon ottavan tiu-kemmin vastuuta hankintaprosessien kulusta.

Hankintakeskuksen roolia toivottiin vahvistettavan ja hankintojakeskitettävän aiempaa enemmän hankintakeskukseen. Käytän-nössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintakeskuksen tehtävät mää-ritellään laajemmaksi tai että nykyisen käytännön mukaisia viras-tojen toimeksiantosopimuksia lisätään. Molemmat vaihtoehdottarkoittavat hankintakeskuksen resurssien kehittämistä.

Lisäksi esitettiin, että hankintakeskus voisi nykyistä enemmän kil-pailuttaa palveluja esimerkiksi puitesopimusten piiriin. Hankintojentekemistä ehdotettiin keskitettävän myös muutamille isoille viras-toille. Tämä edellyttää suurissa virastoissa enemmän hankinta-resursseja ja mm. hankintajuridiikan tuntemusta (esimerkiksi sosi-aalivirasto ja terveyskeskus).

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäkoska hallintokeskuksen oikeuspalvelut kuuluvat kaupungin-johtajan alaisuuteen ja hankintakeskus sekä muut virastotapulaiskaupunginjohtajien alaisuuteen, kaupunginjohtajistonolisi nimettävä palveluhankintojen prosessien kehittämistä jaorganisointia valmisteleva työryhmätyöryhmän tavoite olisi laatia esitys kaupungin palveluhankin-tojen tehostamiselle ja keskittämiselle sekä hankintaprosessinkehittämiselle siten, että sekä palvelujen kustannustehokkuusettä hankintalain edellytykset toteutuvat joustavastisosiaaliviraston ja terveyskeskuksen olisi lisättävä omien pal-veluhankintojensa sopimus- ja juridiikkaosaamisen resursse-jaan joko palkkaamalla lisähenkilöstöä, tekemällä tiiviimpääyhteistyötä hankintakeskuksen kanssa tai pääkaupunkiseudunkaupunkien sekä HUS:n kanssa niissä palveluissa, joissa yh-teishankinta on mahdollista ja järkevää toteuttaa.

4.7 Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa

Taustaa arvioinnille

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.3.2005 Helsingin ekologisen kes-tävyyden ohjelman - Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteetvuosille 2005–2008. Ohjelman neljäntenä osa-alueena oli ekolo-gisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa (EkoRak).Ohjelman mukaan kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksen-teossaan rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekote-hokkaasti ja terveellisesti.



Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin virastojen ja laitostentoimia EkoRak -teemaosion toimenpiteiden toteuttamisessa kirjal-lisen materiaalin perusteella samoin kuin kaupungin pitkään jat-kunutta energiansäästötoimintaa liittyen ohjelman kohtaan 4.3.

Rakennustoiminnan ekologisen kestävyyden parantamisella onsuurta taloudellista merkitystä kaupungin omistaman monentyyp-pisen ja laajan kiinteistökannan vuoksi. Rakennustoiminta muo-dostaa ympäristövaikutuksiltaan varsin merkittävän kokonaisuu-den. Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa matalaenergia- ja pas-siivienergiaratkaisuilla. Myös ilmastonmuutoksen ennakoidut vai-kutukset (tuulet, tulvat ranta-alueilla, rankkasateet jne.) on otetta-va rakentamisessa huomioon.

Liittyminen yhteisstrategioihin

Kaupungin yhteisstrategioihin liittyen rakennusvirastolla on ollutsitovana toiminnallisena tavoitteena laatia elinkaarikustannuslas-kelma kaikista niistä talonrakennushankkeista, joiden perustamis-päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Tavoite liittyy kustannuste-hokkuuden lisäämiseen kaupungin toiminnassa ja se toteutuivuonna 2008 kuten edellisinäkin vuosina.

EkoRak -ohjelman toteutuminen

EkoRak -ohjelma toteutui hyvin, sillä kahdestatoista tehtäväkoko-naisuudesta vain yksi jäi toteuttamatta ja raportoimatta. Suurim-pana työnä saatiin laadituksi julkisten palvelurakennusten ohjel-ma, joka käsittelee niiden koko elinkaarta maankäytön suunnitte-lusta purkuun. Ohjelmaa valmisteli konsulttitoimisto apunaan asi-antuntijoista koottu tukiryhmä. Jostain syystä asuntotuotantotoi-miston asiantuntemusta ei käytetty em. ohjelmatyössä hyväksi,mihin seikkaan myös ympäristölautakunta kiinnitti ohjelmasta an-tamassaan lausunnossa huomiota. Tarkoitus on laatia asuntora-kentamiseen ja infrastruktuurirakentamiseen omat ohjelmat.

EkoRak -ohjelman toteutumisen analyysin mukaan rakennusma-teriaalien ja -osien kierrätyksen ja uudelleenkäytön tehostamisenmahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi selvitetty. Kierrätys ei saakuitenkaan johtaa siihen, että vanhasta rakennuskannasta siirre-tään uusiokäyttöön terveydelle vaarallisia aineita sisältäviä mate-riaaleja.

Energian käytön säästötoimenpiteet

Käytönaikainen kulutus vie valtaosan rakennusten elinkaaren ai-kaisesta kokonaisenergiankulutuksesta. Siten pääpaino energian-säästössä ja -tuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentämisessäon rakennusten ylläpidolla, käytöllä ja asukkaiden kulutustottu-



muksilla. Edellä mainittuihin seikkoihin on kiinnitetty usein huo-miota myös kaupunginvaltuuston hyväksymissä toivomusponsis-sa.

Kaupungin energiansäästöneuvottelukunnalla ja HKR-Rakennut-tajalla on ollut jo vuosikausia merkittävä rooli energiansäästönkoordinoinnissa ja toteuttamisessa. Energiansäästöneuvottelu-kunta perustettiin jo vuonna 1974 ja ensimmäinen energiansääs-tösopimus tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuonna1993. Myös kaupungin muut organisaatiot ovat osallistuneet ansi-okkaasti energiansäästötoimenpiteisiin, joilla on saavutettu mer-kittäviä taloudellisia ja ilmastollisia hyötyjä vuosien varrella.

Matalaenergiaratkaisut

Sekä uudisrakentamisessa että peruskorjauksessa rakennuskus-tannukset nousevat rakennettaessa ekologisesti kestävästi. Esi-merkiksi kaupunginvaltuuston marraskuussa 2008 hyväksymässäKäpylän peruskoulun teknisen perusparannuksen matalaenergiaasoveltavassa hankkeessa matalaenergiaratkaisu maksaa lähes 6% normaaliratkaisuja enemmän.

Tämänkaltaisissa hankkeissa on tärkeää, että energiankulutuksentoteutumista seurataan tarkasti kalliimpien rakennuskustannustentakia. Rakentaminen ei myöskään saa olla niin kokeellista, ettäesimerkiksi ilmanvaihdon vähyyden, tiiviyden tms. syyn takia ra-kennus alkaakin kärsiä esimerkiksi homevaurioista, joita joudu-taan sitten jälkikäteen korjaamaan kalliisti.

Hankkeiden elinkaarikustannuksissa syntyy toisaalta säästöjäesimerkiksi energian kulutuksessa em. toimenpiteiden seurauk-sena. Tällaisen lisäinvestoinnin kuoletusaika voi olla hyvinkin pit-kä. Tiukentuvat ympäristö- ja energiansäästövelvoitteet kasvatta-vat rakennuskustannuksia tulevaisuudessa enenevästi.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäympäristövaikutuksiltaan tärkeän EkoRak-ohjelman toimenpi-teistä suurin osa saatiin tehdyksi. Työtä tulee edelleen jatkaakaikissa rakentamiseen liittyvissä organisaatioissa.rakennusmateriaalien ja -osien kierrätystä ja uudelleenkäytöntehostamisen mahdollisuuksia tulee selvittää lisää mm. uudes-sa Rakentamispalvelu-yksikössärakennuttajaorganisaatioiden tulee matalaenergiaratkaisuissaottaa ennalta huomioon ihmisten terveyteen liittyvät seikat.



4.8 Katujen kunnossapidon toimivuus ja kokonaisvastuuhoidon laskutus


Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin katujen kunnossapi-toa ja sen toimivuutta erityisesti vastuualueiden rajoilla. Palveluntuottaa rakennusvirasto kilpailuttamiensa alueurakoitsijoidenkanssa. Toimintaa säätelee mm. laki kadun ja eräiden yleistenalueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Arviointi perustuu kirjalliseen aineistoon, rakennusviraston katu- japuisto-osaston ylläpitotoimiston toimistopäällikön haastatteluunsekä kokonaisvastuuhoitolaskutukseen perehtymiseen.

Arvioinnin kohteella on suuri taloudellinen merkitys, sillä raken-nusvirasto käytti katujen talvihoitoon, muuhun kunnossa- ja puh-taanapitoon sekä ulkovalaistuksen huoltoon ja sähköön 47,4 milj.euroa vuonna 2008. Lisäksi rakennusvirasto käytti 100 milj. euroakatujen uudisrakentamiseen ja perusparannukseen, yhteishank-keisiin Tiehallinnon kanssa, erillishankkeisiin sekä ulkovalaistuk-sen pääomakuluihin.

Katujen kunnossapidolle on asetettu kaupungin strategioista joh-dettuja sitovia toiminnallisia tavoitteita, jotka kaikki rakennusviras-to saavutti vuonna 2008. Edellä mainitut tavoitteet liittyivät mm.palvelujen käyttäjien aseman parantamiseen ja yritysnäkökulmanhuomioon ottamiseen.

Tehdyn arvioinnin perusteella esille ei noussut asioita, jotka olisi-vat osoittaneet katujen kunnossapidon toimimattomuutta vastuu-alueiden rajoilla.

Kokonaisvastuuhoidon laskuttaminen

Katujen kokonaisvastuuhoidon laskuttaminen on kohtalaisen työ-lästä vanhentuneella atk-järjestelmällä. Rakennusviraston tulisikinharkita sähköiseen laskutusjärjestelmään siirtymistä laskutuspro-sessin tehostamiseksi. Katujen kunnossapito on verollista liike-toimintaa, joten kuntalaiset maksavat siitä vuosittaisen kustan-nuksen lisäksi arvonlisäveron.

Yleisten töiden lautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle kus-tannusten kattamista verovaroista kuten Vantaalla ja Espoossa ontehty. Vuonna 2008 kiinteistöiltä laskutettiin yli 3,5 milj. euroa noin17 000 laskulla. Vuonna 2009 laskutus kasvaa entisestään koko-naisvastuuhoitoalueen laajentuessa kesällä.



Atk-järjestelmien yhteensopivuus

Katujen kokonaisvastuuhoidon laskutuksen arvioinnin yhteydessäilmeni, ettei tieto aina siirry kaupungin atk-järjestelmissä virastostatoiseen. Kiinteistörekisterissä esiintyy osin vanhentunutta tai vir-heellistäkin tietoa esimerkiksi pinta-aloissa, joka aiheuttaa rekla-maatioita rakennusviraston hoitolaskutukseen.

Kuntalaiset uskovat tiedon siirtyvän kaikille tarvittaville viranomai-sille heidän ilmoittaessaan esimerkiksi kiinteistönsä myynnistä ve-rottajalle tai kaupungille. Kehitettäessä tulevaisuudessa palvelujatulisi pyrkiä siihen, ettei kuntalainen asioita hoitaessaan joutuisikäymään usean eri viranomaisen luona, vaan että palvelut voitai-siin mahdollisimman pitkälle hoitaa ”yhdellä luukulla”.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettärakennusviraston tulee harkita sähköiseen laskutusprosessiinsiirtymistä katujen kokonaisvastuuhoidon laskutusprosessintehostamiseksikaupunginhallituksen tulee jatkaa toimenpiteitä kaupungin atk-järjestelmien yhteensopivuuden parantamiseksikuntalaisten on voitava hoitaa asioitaan mahdollisimman pal-jon ns. yhden luukun periaatteella.

4.9 Investointihankkeiden kustannusarvioiden toteutuminen

Tarkastelun kohteena olivat valtuuston hyväksymät yli 5 milj. eu-ron investointihankkeet vuosilta 2006–2008. Tavoitteena oli selvit-tää, miksi valtuuston hankkeille päättämä enimmäishinta on toisi-naan ylittynyt. Aihetta lähestyttiin selvittämällä investointimenojenmäärä, tilahankkeiden toteutukseen liittyvät menettelyt ja tarkaste-lemalla kolmea hanketta tarkemmin. Seuraavassa on esitetty kes-keisimmät havainnot ja johtopäätökset.

Kaupungin investointimenot olivat vuonna 2005 yhteensä 423,2milj. euroa ja vuonna 2008 yhteensä 700,8 milj. euroa. Erityisenvoimakasta kasvu on ollut liikelaitosten kohdalla. Huomion arvois-ta on, että talonrakentamiseen kohdistuvien investointien kohdallatrendi on ollut 2000-luvulla laskeva nousten jälleen voimakkaastivuonna 2008. Vuonna 2008 investointien kokonaismäärä oli 15,2prosenttia kaupungin kokonaismenoista. Rakennushankkeidenseurantaraportin mukaan Helsingissä oli valmisteilla marraskuun2008 lopussa yhteensä 345 rakennushanketta.

Investointimenojen määrä Helsingissä on merkittävä verrattaessasitä kaupungin talouden tilaan. Helsingissä investointien tulorahoi-tusprosentti oli vuonna 2008 alle 80 prosenttia eli vuosikate ei riitä



kattamaan investointeja kokonaisuudessaan, vaan ne on osin ra-hoitettava omalla pääomalla tai velalla. Pääkaupunkiseudulla ai-noastaan Espoossa vuosikate on riittänyt kattamaan investoinnitviime vuosina.

Helsingissä hankkeiden suunnittelua ja toteutusta ohjaa kaupun-ginhallituksen hyväksymä tilahankeohje, jossa on kuvattu menet-telytavat ja vastuutahot. Vuonna 2004 hyväksyttyä ohjetta päivi-tettiin vuoden 2009 alussa ja nykyisin ohjeessa korostetaan erityi-sesti ennakkosuunnittelun ja kustannussuunnittelun merkitystä.

Osan viime vuosina toteutettujen tilahankkeiden enimmäishintojenylityksistä selittää vuoden 2008 loppuun saakka jatkunut yleinenrakentamiskustannusten nousu, sillä tarjoushintaindeksi nousi1/2000–10/2008 välisenä aikana noin 20 prosenttia. Kaupungin ti-lahankkeiden suunnitteluvaiheesta rakennuksen valmistumiseenkuluva aika on lyhimmilläänkin useita vuosia (yli 5 milj. euron tila-hankkeella lähes 5 vuotta), kuten seuraava kaavio osoittaa. Ylei-nen kustannustason nousu on vaikuttanut hyvin paljon pitkäkes-toisten hankkeiden kohdalla.

Kaavio Tilahankkeiden toteutukseen lyhimmillään kuluva aika (asian-mukainen tarveselvitys laadittu ennen tätä)1

0 10 20 30 40 50 60 70

Hankesuunnitelma >5 Me

Hankesuunnitelma 1-5 Me

Hankesuunnitelma <1 Me

kk

Suunnittelu Päätöksenteko ja kilpailuttaminen Rakentaminen

Lähde: Kiinteistövirasto 31.10.2007

Seuraavassa kaaviossa on kuvattu yli 5 milj. euron tilahankkee-seen käytettävien työpäivien jakautuminen eri tehtäviin. Hallinnol-lisen käsittelyn (päätöksenteon, hankintojen ja rakennuslupame-nettelyn) osuus on peräti 35 prosenttia koko ajasta.



Kaavio Yli 5 milj. euron tilahankkeen toteutukseen kuluvien työpäivienjakauma (asianmukainen tarveselvitys jo laadittu)

1,0%

2,6%

3,5%

3,6%

6,1%

6,7%

7,4%

9,0%

9,1%

10,6%

13,1%

27,3%

0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% 30,0%

Kustannuslaskenta

Luonnossuunnittelun käsittely ja hyväksyminen

Hankesuunnitelman hankinta: konsulttien valinta, tilaus

Kuntotutkimukset

Rakennuslupamenettely

Hankesuunnitelmasta päättäminen

Suunnittelun hankinta, EU-menettely

Luonnossuunnittelu

Urakan hankinta, siitä päättäminen ja oikaisuaika

Hankesuunnittelu

Toteutussuunnittelu

Rakentaminen

Lähde: Kiinteistövirasto 31.10.2007

Tilahankkeiden rahoituksen kohdalla ongelmallista on ollut, ettätaloussuunnitelmassa esitettävien hankkeiden kustannusennus-teet ovat olleet alimitoitettuja ja siten antaneet päätöksentekijöilleväärän kuvan hankkeen todellisista kustannuksista. Menettelyäon parannettu tilahankeohjeen päivityksen yhteydessä. Erityisenmerkittävää huolellinen suunnittelu, perusteelliset selvitykset jarakentamisolosuhteiden tutkimukset ovat peruskorjaushankkeidenkohdalla, sillä niiden kustannusarvioiden laatiminen on uudisra-kennushankkeita vaikeampaa.

Kattavien esiselvitysten merkitystä korostivat myös arvioinnissaesillä olleet kolme esimerkkihanketta. Hankkeiden kohdalla han-kepäätöksen mukainen enimmäishinta oli ylittynyt johtuen mm.esiselvitysten tai suunnittelujärjestelmän puutteista, joiden johdos-ta suunnitteluvaiheessa ei osattu ottaa huomioon kaikkia raken-tamisolosuhteisiin liittyviä tekijöitä.

Hankkeiden kustannussuunnittelua tehdään useassa hankkeeneri vaiheessa vertaamalla vertailuhintaa hankepäätöksen mukai-seen enimmäishintaan. Suunnittelun vaikutus tilahankkeen koko-naiskustannusten muodostumisessa on huomattava, sillä suunnit-teluvaiheessa tehtävillä valinnoilla sidotaan noin 85 prosenttiahankkeen kokonaiskustannuksista. Suunnittelun osuus hankkeenkokonaiskustannuksista on ainoastaan 4–8 %. Suunnitteluvaihee-seen panostamalla saadaan aikaan luotettavampia kustannusar-vioita ja säästetään kustannuksissa. Asiantuntijoiden kommen-



teissa tuli selkeästi esille, että kustannussuunnittelun roolia hank-keiden toteutuksessa tulisi lisätä.Tulevaisuudessa kaupungin tilahankkeet painottuvat korjaus-hankkeisiin. Jo nykyisin niiden osuus on noin 80 prosenttia tila-keskuksen hankkeista. Korjaushankkeiden kohdalla suunnittelu jakustannussuunnittelu ovat haastavampia kuin uudisrakennus-hankkeissa, joten perusteellisten esiselvitysten, huolellisen suun-nittelun ja kustannussuunnittelun merkitys vain korostuu entises-tään tulevina vuosina.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettätilahankkeiden kustannusarvioiden luotettavuutta tulee paran-taa panostamalla entistä enemmän suunnitteluun ja enna-koivaan valmisteluun, jotta enimmäishintojen ylityksiltä vältyt-täisiinkustannussuunnittelun merkitystä ja kytkeytymistä muuhunsuunnitteluun tulee korostaa esimerkiksi edellyttämällä pää-suunnittelijalta kustannusosaamistatulee selvittää, miten tilahankkeiden päätöksentekoa voitaisiinnopeuttaa.

4.10 Liikennelaitoksen sanktiot ajamatta jääneestä bussiliikenteestä


Helsingin kaupungin bussiliikenteen ajamatta jääneiden vuorojenrunsaus on noussut yleiseen keskusteluun erityisesti alkusyksystä2008. On noussut esille kysymys siitä, mistä määrän kasvu joh-tuu, sekä siitä, kuinka kalliiksi kaupungin omalle bussiliikenneyhti-ölle ajamatta jääneet vuorot tulevat. Tässä arvioinnissa apuna oliliikennelaitoksen (HKL) liikennesuunnittelijan raportti, haastatteluja taloushallinnon selvitykset.

Syyt bussiliikennevuorojen ajamattomuuteen

Helsingin kaupunki järjestää bussiliikenteensä liikennöitsijöidenkanssa sopimuksin, kilpailuttamalla linjoja säännöllisesti. Sopi-muksissa vuorojen ajamattomuus on sanktioitu. Huolimatta tästä,vuoroja jää joka kuukausi ajamatta vaihteleva määrä, noin 0,1 -0,2 prosenttia vuoroista. Tilanne pahentui olennaisesti elokuussa2008, jolloin kesäliikenteessä siirryttiin talviaikatauluihin. Ajamattajääneiden vuorojen määrä nousi yhteen prosenttiin.

Tilanne johtui ensisijaisesti siitä, että Helsingin Bussiliikenne Oy,joka oli voittanut linjoja edellisessä kilpailutuksessa, ei kyennytpalkkaamaan kuljettajia tarvittavassa aikataulussa ja samanaikai-sesti kuljettajien ylityökiintiöt tulivat täyteen. Helsingin Bussiliiken-ne Oy hoitaa tällä hetkellä Helsingin kaupungin sisäisistä linjoista75 prosenttia.



Suurin yksittäinen ja yleisin syy linjojen ajamattomuuteen onkinajoittainen tai jatkuva kuljettajapula, josta sakotetaan liikenteen-harjoittajien rekrytointiponnisteluista huolimatta. Yksi merkittäväsyy ajamattomuuteen aiheutuu kalustosta. Joissain tapauksissakuljettajat "unohtavat" ilmoittaa eteenpäin ajamattomuuden, jollointieto jää nykyisellään pimentoon. Osa ajamattomuudesta ei johdukuljettajista tai liikenteenharjoittajan järjestelyistä. Suuret massa-tapahtumat, poikkeukselliset säät, kolarit ym. aiheuttavat liiken-nöinnissä sellaisia häiriöitä, että ne yleisten ehtojen mukaan olisi-vat luettavissa ajamattomiksi.

Ajamatta jääneiden vuorojen sanktiot

Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Lähtö kat-sotaan ajamattomaksi myös, jos lähtö viivästyy viisitoista minuut-tia, bussi lähtee päätepysäkiltä etuajassa tai myöhemmin kuinseuraava aikataulun mukainen lähtö. Väärällä kalustolla ajamises-ta seuraa korvausten vähenemistä.

HKL on kiristänyt ajamattomuudesta tulevia sanktioita pari vuottasitten. Uudet, kiristetyt sanktiot koskevat ensi kertaa vuoden 2009alusta liikenteen aloittaneita kohteita. Ajamaton liikenne perustuuliikenteenharjoittajien ilmoituksiin tai HKL:n omiin selvityksiin (lii-kennetarkastajat ja matkakortista saatavat tiedot). Tilaajan säh-köinen järjestelmä HELMI on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden2009 loppupuolella ja asentaa kaikkiin busseihin viimeistäänvuonna 2010.

Vuoden 2008 elokuussa Helsingin bussiliikenne Oy:n menetyksetsanktioiden vuoksi olivat peräti 120 000 €. Jokaisen ajamattomanvuoron hinta on noin 60–65 €, joten keskimäärin vuoroja jää aja-matta noin 3500, näin HKL jättää sanktioiden vuoksi maksamattaliikennöijille arviolta 210 000–227 500 € kuukausittain. Vaihtelu onkuitenkin erittäin suurta.

Täyteen tietoon ajamattomuuden määrästä ei kuitenkaan päästäennen kuin matkakorttijärjestelmästä saadaan valmiit raportit aja-mattomista lähdöistä. HKL on täydentämässä yleisiä ehtoja siten,ettei ajamattomuudesta sakoteta silloin kun se lakkojen, tulipalo-jen yms. ohella on luettavissa ylivoimaiseksi esteeksi.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäkeskeisin ongelma, tilatun palvelun toteutumatta jääminen, eiratkea vain sanktioin tilanteessa, jossa alalla on voimakashenkilöstöpula ja kalustolle asetetut vaatimukset kärsivät hin-takilpailutuksen myötäajamatta jääneen liikenteen sanktioiden tulee olla riittävänsuuret siten, että ne kannustavat kaikkien vuorojen ajamiseen



tulevan bussiliikenteen tilaajayksikön olisi käytettävä tulevissakilpailutuksissaan riittävästi laadullisia ja toimintavarmuuteenliittyviä sekä ekologisesti kestäviä kriteerejä.

4.11 Lapsiperheiden kotipalvelut ja varhainen tuki

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2001 hyväksyä Helsingin kau-pungin lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman. Ohjelmassa on edelly-tetty, että haavoittuvissa oloissa elävien lasten tarpeet otetaanensisijaisesti huomioon ja kaikilla on vastuu ehkäisevien ja var-haisten toimenpiteiden käynnistämisestä.

Vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa lastensuojelulaissa(13.4.2007/417) on säädetty, että kuntien palveluja järjestettäessäja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettäselvitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve.Lisäksi kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tar-peessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Laki edellyttääsiten kahta asiaa: tunnistamista ja mikäli tilanne niin vaatii, tuki-toimenpiteitä.

Arvioinnin kohteina olivat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksenvarhaisen tuen työmuodot ja niistä saadut kokemukset. Arviointitoteutettiin osittain kyselynä. Erityisenä painopistealueena on ollutsosiaaliviraston perhekeskusten lapsiperheiden kotipalvelutoimin-ta, kotipalvelujen kysyntä ja saatavuus, suoritteet ja kustannuksetsekä kokemukset varhaisesta tuesta.

Varhainen tuki sisältyy useimpiin lapsiperheiden palveluihin. Ter-veyskeskuksen lastenneuvonta, sosiaaliviraston lasten päivähoitoja perheneuvolat, leikkipuistot ja koululaisten iltapäivätoiminta se-kä perhekeskusten palvelut ja niihin sisältyvät kotipalvelut tukevatperheitä arjessa selviämisessä.

Työntekijöiden havaintojen mukaan varhaisen tuen tuloksilla onsaatu aikaan positiivisia muutoksia perheiden elämäntilantee-seen. Kyselyjen perusteella käsitykset asiakkaiden varhaisen tuentarpeesta olivat hyvin samankaltaisia palvelumuotojen sisällä jamyös niiden välillä. Mikäli varhainen tuki ei riitä, voidaan perheohjata elämäntilanteensa edellyttämiin muihin sosiaali- ja terveys-palveluihin.

Lapsiperheiden kotipalvelun tuottajana on oman alueen perhe-keskus. Tilannearvio lapsiperheen kotipalvelun tarpeesta tehdäänasiakkaan selvityksen mukaan joko puhelimitse, kotikäynnillä taihoitokokouksessa. Kotipalvelun ohjaaja tekee päätöksen palveluntarjoamisesta, kun palvelun saatavuuskriteerit ja käytettävissäolevat resurssit on otettu huomioon. Aluekohtaisesti eniten lapsi-



perheiden kodinhoitoapua saaneita kotitalouksia on ollut itäisessäja koillisessa Helsingissä.

Lapsiperheiden kotipalvelujen palvelutarvetta ei seurata järjestel-mällisesti. Perhekeskuksissa on kuitenkin tuntuma siitä, että pal-velun kysyntä ylittää tarjonnan. Tilapäistä apua ei ole aina voituantaa eikä käyntikertoja ole kaikkien perheiden osalta ollut riittä-västi. Syynä tähän tilanteeseen pidettiin resurssivajetta. Vaje voiolla tilapäistä johtuen esimerkiksi henkilökunnan sairaustapauk-sista tai pysyvämpää eli vakansseja on liian vähän palvelujen ky-syntään nähden tai avoimiin vakansseihin ei saada työntekijöitä.Vakansseja ja sijaisuuksia ei täytetä automaattisesti, vaan ta-pauskohtaisesti harkitaan, voidaanko palvelut tuottaa sen hetki-sellä työvoimalla.

Maahanmuuttajaperheiden vanhempien kielitaito on usein heikko:varsinkin äitien keskuudessa on luku- ja kirjoitustaidottomuutta.Tämä puolestaan aiheuttaa tuen tarvetta perheen erilaisten asioi-den hoidossa. Maahanmuuttajataustaisten perheiden koti- ja mui-denkin sosiaalipalvelujen tarve todennäköisesti vähenisi, jos van-hempien kielenopetusta tehostettaisiin.

Lapsiperheiden kotihoitoapuun käytettiin vuonna 2008 kaikkiaan3,7 milj. euroa. Lastensuojeluun ja muihin perheiden palveluihinkäytettiin 158 milj. euroa. Summaan sisältyi 10 milj. euron ylitys,josta huomattavin osa aiheutui lastensuojelun laitoshoidosta.Lapsiperheiden kotipalvelu oli 2,3 % kaikista lastensuojelun jamuiden perheiden palvelujen käyttömenoista. Alueellisten perhe-keskusten sosiaali- ja lähityön menot olivat myös samaa suuruus-luokkaa. Kodinhoitoavun piirissä olevia kotitalouksia oli 1 084vuonna 2007 ja käyntejä 22 319. Palvelun piirissä olleiden kotita-louksien määrä on viime vuosina vähentynyt, samalla kun käyn-tien määrä on lisääntynyt.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettälapsiperheiden kotipalveluiden kysynnän ja tarjonnan koko-naistilanne tulee kartoittaa erityisesti yksinhuoltajaperheidenosalta ja selvittää myös palvelujen saatavuuden alueelliseterotlapsiperheiden varhaisella tuella ja kotipalvelulla tulee olla riit-tävät resurssit, joiden avulla perheet selviäisivät ongelmatilan-teista ilman, että joudutaan turvautumaan huostaanottoihin jakalliisiin lastensuojelun sijoituksiin. Tuen kohdentamisessa onsyytä painottaa ennaltaehkäisyä jo kustannussyistäkin.maahanmuuttajien kotoutumista edesauttava tekijä on riittäväsuomen kielen taito. Erityisesti perheellisten maahanmuuttaja-naisten kielitaitoa tulee edistää tehokkaasti, koska tällä voi-



daan vähentää sosiaalipalvelujen, esimerkiksi kotipalvelujentarvetta.

4.12 Kotihoito ja vanhuspalveluohjelman strategiset linjaukset


Kotihoidon lisäämisen tarve liittyy palvelutarpeiden kasvuun väes-tön ikääntymisen myötä ja pyrkimykseen vähentää yli 75-vuotiaiden laitosasumista ja näin tarjota ikääntyvälle väestöllemahdollisuus asua mahdollisimman pitkään kotona heidän toi-veidensa mukaisesti.

Helsingin kaupunki yhdisti vuoden 2005 alusta alkaen terveys-keskuksen kotisairaanhoidon ja sosiaaliviraston kotipalvelun ter-veyskeskuksen alaisuudessa toimivaksi kotihoito-osastoksi. Ko-keilusta tuli pysyvä kaupunginvaltuuston 26.11.2008 päätöksellä.

Tämä arviointi selvitti, miten kaupungin hyvinvointi ja palvelut-strategiaa ja vanhuspalveluohjelman linjauksia on toteutettu koti-hoidossa. Arvioinnin keskeiset lähteet ovat vanhuspalveluohjelmaja kotihoitokokeilun väliarviointi sekä loppuraportti. Arvioinnissa onkuultu kotihoidon johtajaa ja Lupaava-hankkeen projektipäällik-köä.

Kotihoito palveluna

Kotihoito ja kotipalvelu sisältävät päivittäiseen elämiseen liittyvättoiminnot: ruokailu, pukeminen, ulkoilu, lääkityksestä huolehtimi-nen, sairaanhoidolliset toimenpiteet, henkilökohtainen hygienia jakodin siisteys sekä mahdollinen asiointipalvelu. Helsingissä koti-hoito-osasto on yksi terveyskeskuksen kuudesta kliinisestä toi-minnasta vastaavasta osastosta.

Kotihoidon asiakkaaksi tullaan useimmiten sairaalan tai terveys-aseman lääkärin lähetteellä, mutta myös sosiaalityöntekijä, asia-kas itse, omainen, naapuri tai joku muu läheinen voi ottaa yhteyttäkotihoitoon. Kotihoitotiimin terveydenhoitaja tekee ensikäynninasiakkaan luo. Tällöin arvioidaan myös tarve mahdollisille apuvä-lineille ja kodin muutostöille.

Yhdistetyn kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) palvelua sai15 993 asiakasta vuonna 2008. Sekä asiakkaiden että asiakas-käyntien määrä on myös kasvanut.



Strategiset tavoitteet ja vanhuspalveluohjelman linjaukset

Helsingin kaupungin yhteisstrategioiden yksi osa-alue on hyvin-vointi ja palvelut. Tätä osa-aluetta koskevat strategiat ovat:

- kaupungin palvelukokonaisuuden kehittäminen asiakaslähtöi-sesti

- kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa- syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä- kaupungin henkilökunnan osaamisen vahvistaminen.

Vuosia 2006–2009 koskeva vanhuspalveluohjelma hyväksyttiinkaupunginvaltuustossa 19.4.2006. Sen strategisia linjauksia van-huspalveluiden kehittämiseksi ovat mm. seuraavat:

- toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen- kotona asumisen tukeminen- henkilöstön pysyvyyden ja riittävyyden varmistaminen- kustannusten hallinta.

Tavoitteiden toteutuminen

Tarpeiden tunnistaminen

Tarpeiden tunnistaminen on tehty vuodesta 2005 kotisairaanhoi-don ja kotipalvelun moniammatillisissa tiimeissä. Mikäli kotihoito-palvelulle on tarvetta, jokaiselle uudelle asiakkaalle tehdään yh-dessä asiakkaan, omaisen, terveydenhoitajan ja tulevan vastuu-hoitajan kanssa hoitoja palvelusuunnitelma ja nimetään vastuu-hoitaja.

Vanhuspalveluohjelman mukaan kotihoidossa panostetaan de-mentoivien sairauksien varhaiseen toteamiseen ja dementiaa sai-rastavien henkilöiden hoidon järjestämiseen vuonna 2005 alka-neella muistikoordinaattorikokeilulla. Nykyään kaupungilla toimiiviisi muistikoordinaattoria ja kotihoidon kuusi omaa geriatria ovatmahdollistamassa asiakkaiden varhaista diagnosointia. Jokaisellaviidellä terveydenhuollon palvelualueella toimii nk. mielenterveys-tiimi, joka tekee yhteistyötä palvelualueen kotihoitotiimien kanssa.

Syrjäytymisen ehkäisyyn pyritään myös vuonna 2006 käynnisty-neessä Lupaava-hankkeessa, jossa kotihoito on koordinoimassayhteistyötä alueellisten toimijoiden, seurakuntien ja kolmannensektorin kanssa.



Asiakasnäkökulma

Kotihoito-osasto toteutti kokeilujakson aikana 2005–2008 vuosit-tain loka-marraskuussa asiakastyytyväisyyskyselyn kaikille koti-hoidon kuukausimaksuasiakkaille. Tämän lisäksi seurataan koti-hoitoon ja potilasasiamiehelle tulleita muistutuksia ja kanteluita.Sekä kyselyt että tulleet palautteet on käsitelty tarkkaan ja niidenpohjalta toimintaa on voitu suunnata uudelleen.

Asiakkaiden yksi keskeinen tyytymättömyyden aihe on kotihoito-käynnin kiireisyys ja pinnallisuus. Tähän on kiinnitetty huomiota,mutta työn sisältöä on vaikea kehittää jatkuvan työvoimapulanvuoksi. Tukipalveluiden käyttö on merkinnyt sitä, että kodissa käynyt moninkertainen määrä ihmisiä, vaikka etukäteen oletettiin tois-ta, samalla kun se on lisännyt kotihoidon työntekijöiden työtä.

Muita havaintoja

Kotihoitokokeilun loppuarvioinnin tulos viittaa siihen, että palvelunlaatu on pysynyt vakaana ja tasaisena 2005–2008. Kotikäynninyksikkökustannus on ollut laskeva koko tarkastelujaksolla.

Kokemukset kotipalvelun omista lääkäreistä ovat osoittautuneethyviksi. Fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja ei ole ollut tois-taiseksi riittävästi tarjolla kotihoidossa. Suunnitteilla on vuodelle2009 kuusi toimintaterapian vakanssia, mutta toteutuksesta ei la-man takia ole varmuutta.

Kokeilun loppuraportissa tuli ilmi, että asiakkaalle ei ole aina sel-vää, mihin palveluihin hän on oikeutettu ja mikä on vastuuhoitajanrooli. Sosiaalityöntekijän puuttuminen kotihoidossa näkyy siinä,että asiakas ei saa riittävän perusteellista tietoa siitä, mihin avus-tuksiin ja etuuksiin hän on oikeutettu.

Keskeiset haasteet

Kotihoidossa on erittäin suuri pula hoitajista. Henkilöstöpulaan onkoetettu vastata kouluttamalla henkilökuntaa ja oppisopimuskou-lutuksella. Vuonna 2007 avoinna olevien vakanssien määrä oli 6,8%. Henkilöstövaje kuormittaa työssä niin paljon, että lähtövaihtu-vuus on suuri ja kaupungin houkuttavuus työnantajana heikenty-nyt.

Loppuarvioinnin tuloksena sosiaaliviraston ja terveyskeskuksenyhteistyö on hyvää ja toimivaa, mutta silti organisaatiorajat vaikut-tavat palvelujen tuotantoon. Lisäksi sosiaaliviraston ja terveys-keskuksen yhteistyö vaihtelee alueittain. Vanhuspalveluohjelmanja -strategioiden uudelleen suuntaaminen on ajankohtaista vuon-na 2009.



Tavoitteena on, että palveluohjausta, tiedottamista ja vapaaeh-toistyötä tulee kehittää siten, että myös huonokuntoiset kotihoidonasiakkaat voisivat hakeutua päivätoiminnan tarjoamiin palveluihinLupaava-hankkeessa saatavien hyvien kokemusten perusteella.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäsosiaaliviraston ja terveyskeskuksen on lisättävä yhteistyötävanhusten palveluissa siten, että palveluketjuista tulee entistäsaumattomampiakuntoutusta (erityisesti sairaalahoidon jälkeen) on lisättävä si-ten, että laitoshoitoon palaaminen voidaan estää tai siirtää sitäeteenpäin. Vastaavasti etsivään, ennaltaehkäisevään kuntou-tukseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota, esi-merkkeinä Lupaava-hanke ja Apua kotiin (Helsingin kotihoidonpalvelupaletti).kaupungin on vahvistettava toimenpiteitä kotihoidon sosiaali-työntekijöiden saamiseksikotihoidon vastuuhoitajan roolia ja tiedottamista tulee selkiyt-tää siten, että asiakkaat ja omaiset tuntevat kaikki ne palvelutja etuisuudet, joihin asiakas on oikeutettu, sekä muut tarjollaolevat palvelut.

4.13 Palvelurakenteen muutos vanhusten laitoshoidosta palveluasumiseen

Helsingin vanhuspalveluohjelmassa vuosille 2006–2009 strategi-sia linjauksia ovat mm. ympärivuorokautisen hoidon rakenteenuudistaminen. Tavoitteena on ollut laitospaikkojen määrän vähen-täminen, kotihoidon tehostaminen ja tehostettujen asumispalvelu-jen lisääminen sekä asiakkaiden sijoittuminen joustavasti hoito-tarvetta vastaavaan paikkaan. Tämä arviointi on katsaus vanhus-ten laitoshoidon tilanteeseen.

Asiakkaan ohjaaminen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon taipalveluasumiseen tapahtuu SAS-käsittelyn (hoidon tarpeen arvi-ointi ja asiakassijoitustoiminta) kautta. SAS-työpari ratkaisee SAP-ryhmän4 lausuntojen perusteella, minkä tasoisen hoidon tarpees-sa asiakas on. Arvioon vaikuttaa myös RaVa-indeksi5.

Pitkäaikaisia hoitopaikkoja on kaupungin vanhustenkeskuksissaja pitkäaikaissairaaloissa. Vuonna 2008 75 vuotta täyttäneidenmäärä oli 38 502. Heistä pitkäaikaisessa vanhainkotihoidossa oli2 892 ja pitkä- tai lyhytaikaisessa sairaalahoidossa 1 493 sosiaa-liviraston ja terveyskeskuksen vuositilastojen mukaan.

4 SAP-ryhmät muodostuvat asiakaskohtaisesti oma/vastuuhoitajasta, kotihoidon/osaston lääkäristä, sairaa-lan/vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijästä sekä tarvittavista muista erityistyöntekijöistä kuten esimerkiksifysioterapeutista, toimintaterapeutista ja dementianeuvojasta.5 päivittäisen avun, erityisesti hoivan tarvetta ja asiakkaan fyysistä toimintakykyä kuvaava mittari.



Sosiaali- ja terveystoimen laitoshoito ja asumispalvelut

Pitkäaikainen vanhainkotihoito

Sosiaaliviraston järjestämä vanhainkotihoito on tarkoitettu ikään-tyville helsinkiläisille, jotka eivät selviä kotona eivätkä palvelu-asunnossa vaan tarvitsevat jatkuvasti ympärivuorokautista hoitoa.Kaupungilla on neljä omaa vanhustenkeskusta (Kustaankartano,Kontula, Riistavuori ja Roihuvuori) sekä kaupunkikonserniin kuu-luva Helsingin Seniorisäätiö. Palveluja ostetaan lisäksi useilta yk-sityisiltä vanhainkotipalveluja tuottavilta yhteisöiltä.

Vanhainkotitoiminta voi sisältää sekä pitkäaikaista että lyhytai-kaista laitosasumista. Vanhainkodeissa hoidetaan iäkkäitä henki-löitä, jotka eivät kuntoutuksenkaan jälkeen selviydy kevyemmissähoivaolosuhteissa. Lähes kaikki asiakkaat ovat dementoituneitatai psykogeriatrisia.

Helsingin Seniorisäätiön ylläpitämiä hoitoyksiköitä ovat Antinkoti,Kannelkoti, Mariankoti, Osmonkallio ja Pakilakoti. Säätiön viides-sä hoitoyksikössä on yhteensä 724 hoitopaikkaa. Kaupunkikon-sernin ulkopuolisia ostopalveluina toteutettuja laitoshoitopaikkojaoli vuonna 2007 eri yksiköissä 595.

Kuudesta suurimmasta kaupungista vanhainkotien hoitopäivissätapahtuneet muutokset olivat pienimmät Helsingissä tarkastelu-ajanjaksolla 2003–2007. Vanhainkotihoidossa olevien määrä onpysynyt lähes samana vuosien varrella.

Palvelukeskustoiminta

Päivätoiminta

Palveluasuminen (ns. tavallinen ja tehostet-tu)

lyhytaikainenpitkäaikainen

Vanhussosiaalityö

Vanhainkotitoimintalyhytaikainenpitkäaikainenkotiinkuntoutus

Terveysasemapalve-lut

Kotihoito

Akuuttisairaalapäivystysvuodeosastotkotisairaalatpäiväsairaalapoliklinikatlääkinnällinenkuntoutus

Pitkäaikainen sairaalahoitolyhytaikainenpitkäaikainenhitaat kuntoutujat

SOSIAALIVIRASTO TERVEYSKESKUS

Hammashuolto

PsykiatriaAsunnon muutostyöt

Omaishoidon



Vanhusten pitkäaikainen sairaalahoito

Terveyskeskuksen pitkäaikaissairaala järjestää ”helsinkiläistenvaikeasti ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden yksilöllistä, asian-tuntevaa, kuntoutumista ja toimintakykyä tukevaa pitkä- ja lyhytai-kaista sairaalahoitoa sekä inhimillistä saattohoitoa”. Pitkäaikais-sairaaloita ovat Kivelän, Koskelan, Myllypuron ja Suursuon sai-raalat. Niissä on yhteensä 41 vuodeosastoa ja 1 165 sairaansijaa.

Pitkäaikaishoitoon sijoitetuista potilaista 90 % tulee akuuttisairaa-lan kautta, muut palveluasunnoista tai kotoa. Noin puolet potilais-ta vaihtuu vuosittain. Potilaista 85 % (550) kuolee, sillä he ovatyleensä iäkkäitä, vaikeimmin sairaita ja huonokuntoisia. Noin 15% potilaista voi kuntouduttuaan ja toimintakyvyn kohentumisenmyötä sijoittua muualle (kotiin, vanhainkotiin tai palveluasumi-seen).

Terveyskeskuksen toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissai-raalassa pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevien 75 vuotta täyt-täneiden osuus vastaavan ikäisestä helsinkiläisestä väestöstäpienenee. Tämä tavoite on saavutettu pitkäaikaissairaalassa täs-mentämällä potilasohjausta, vähentämällä sairaansijamäärää jakehittämällä hoitoa siten, että kevyempiin hoitomuotoihin ja kotiinlähtijöiden määrä on lisääntynyt.

Lyhyt- ja pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevien määrä on vä-hentynyt 142 henkilöllä vuodesta 2003. Vuonna 2008 oli 13 % 75vuotta täyttäneistä lyhyt- tai pitkäaikaisessa sairaalahoidossa. Pit-käaikaishoidon sairaansijojen määrä on vähentynyt 13,8 % nel-jässä vuodessa.

Palveluasuminen

Palveluasuminen kuuluu sosiaaliviraston palveluihin. Palveluasu-misen paikkoja oli 2 276 kpl vuonna 2008 ja asiakkaita sekä lyhyt-että pitkäaikaisessa palveluasumisessa vuoden aikana oli 3 065(luvuissa mukana sekä omat että ostopalvelupaikat).

Pitkäaikainen palveluasuminen on tarkoitettu pääsääntöisesti 75vuotta täyttäneille, jotka tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautistahoivaa ja apua. Tavoitteena on omatoiminen asuminen turvalli-sesti. Asiakas asuu omassa tai kahden hengen huoneessa ja pal-veluun kuuluu mm. ruokahuolto, pyykki- ja vaatehuolto, siisteys,turvapalvelu, virkistystoiminta, asiointiapu, perushoito sekä ter-veyden- ja sairaanhoito. Asiakkaalta perittävä maksu on palveluntuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen siten, että asi-akkaalta peritään vuokra, perusmaksu, ateriamaksu ja muistahenkilökohtaisista palveluista perittävät maksut. Maksu määräytyy



maksukyvyn mukaan niin että nettotuloista jää jäljelle 20 % tai vä-hintään 217,10 euroa kuukaudessa (vuonna 2009).

Lyhytaikaista palveluasumista tarjotaan 75 vuotta täyttäneille, jot-ka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa lyhytaikaisesti. Maksutmääräytyvät lyhytaikaisessa palveluasumisessa hieman eri taval-la: alkuvaiheessa maksut ovat laitoshoidon suuruiset. Sekä pitkä-että lyhytaikaista palveluasumista haetaan alueen sosiaali- tai lä-hityön yksiköstä vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijältä, joka tekeemyös päätöksen palveluasumiseen pääsystä. Palvelun tuottaasosiaalivirasto tai yksityinen palvelutalo.

Palvelurakenteen muutos

Asiakasmäärillä mitattuna yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanuteniten kotihoidossa. Palveluasumisessa olevien osuus on nous-sut. Esimerkiksi vuonna 2008 palveluasumispaikkoja kasvatettiin68 paikalla ja sairaansijoja vähennettiin 50:llä. Pitkäaikaista sai-raalahoitoa on siis saatu supistettua. Sen sijaan vanhainkotihoi-dossa ei ole tapahtunut muutosta.

Viimeksi tehdyn väestöennusteen mukaan Helsingissä olisi 75vuotta täyttäneitä lähes kaksinkertainen määrä kolmenkymmenenvuoden kuluttua. Mikäli arvioidaan, että 75 vuotta täyttäneidenosuus esimerkiksi kaupungin omissa ja ostopalveluvanhainko-deissa säilyisi vuoden 2007 tasolla sekä hoitotarve ja hoitotar-peen määrittely olisivat ennallaan, vuonna 2037 tarvittaisiin kak-sinkertainen määrä vanhainkotipaikkoja.

Vaikka kotihoitoa tulee edelleen pitää aina ensisijaisena vaihtoeh-tona, tulee eri palveluita tarkastella myös kustannusvaikuttavuu-den näkökulmasta. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen laitos-hoidon kokonaiskustannukset tiedetään melko tarkkaan, muttapalveluasumisen kokonaiskustannuksista ei ole selvää käsitystä.

Palveluasumisen kustannuksia tulee tarkastella sekä julkisen ra-hoituksen ja erikseen kaupungin talouden että asiakkaan omanmaksukyvyn kannalta. Palveluasumisessa asiakas joutuu itsekustantamaan itselle jäävästä käyttövaraosuudestaan sellaisiamenoja, jotka tällä hetkellä sisältyvät laitoshoidon kustannuksiin,ja jotka kunta kustantaa. Asiakkaat ovat siten eriarvoisessa ase-massa.

Palveluasumisen, vanhainkotien ja sairaalahoidon käyttö tuleekohdistaa tarpeiden ja tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi asiak-kaiden asuttaminen sellaisessa palvelussa, jotka on tarkoitettupaljon hoivaa tai hoitoa tarvitseville asiakkaille, ei ole järkevää jatuhlaa resursseja. Toisaalta elämän loppuvaiheen hoiva voi ollaniin vaativaa, että sairaaloiden pitkäaikaishoidosta ei ole mahdol-



lista siirtää henkilöitä kotihoitoon tai palveluasumiseen kuin tiet-tyyn rajaan asti.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäsosiaaliviraston ja terveyskeskuksen olisi syytä tehdä selvityspalveluasumisen kustannusten jakautumisesta valtion, kau-pungin ja asiakkaiden kesken, ennen kuin ympärivuorokauti-sen laitoshoidon paikkojen jatkokehittämisestä päätetäänasiakasmaksujen tulee ohjata palvelutarpeen mukaiseen hoi-toon. Nykytilanteessa laitoshoito tulee asiakkaalle edullisem-maksi kuin kevyempi palveluasuminen, vaikka tarvetta raskaa-seen hoitoon ei olisikaan. Kaupungille puolestaan edullisin rat-kaisu on palveluasumisen lisääminen vanhainkotihoidon sijas-ta.myös alle 65-vuotiaitten palveluasuminen olisi syytä selvittääsamanaikaisesti, koska terveyskeskuksen sairaaloissa onkymmeniä alle 65-vuotiaita odottamassa palveluasumispaik-kaa ja näin sairaalapaikat ovat epätarkoituksenmukaisessakäytössäpalvelurakenteen kehittämisestä huolimatta vanhustenhuollos-sa on varauduttava siihen, että ympärivuorokautisen hoidonpaikkojen määrää ei ehkä ole mahdollista vähentää, koskaikääntyvän väestön määrä kasvaa.

4.14 Vanhusten sosiaali- ja lähityö sekä päivätoiminta

Vanhuspalveluohjelman eräänä keskeisenä kehittämistehtävänävuosina 2006–2009 on varautuminen ikäihmisten määrän lisään-tyessä palvelurakenteen muuttamiseen avohoitopainotteisem-paan suuntaan. Arvioinnin painopistealueina olivat sosiaali- ja lä-hityö sekä vanhusten palvelukeskus- ja päivätoiminta. Arvioinnis-sa oli tarkoitus selvittää palvelujen käyttöä ja kustannuksia, palve-lujen saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Vaikuttavuusnäkökul-maa arvioitiin vanhusten päivätoiminnan osalta.

Sosiaalihuoltolakiin tehtiin vuoden 2009 alusta muutos, jossasäädetään kuntien velvollisuudesta järjestää ikäihmisten palvelu-tarpeen arviointi. Jokaisella 75 vuotta täyttäneellä henkilöllä on oi-keus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistäänseitsemän arkipäivän kuluttua yhteydenotosta. Palvelutarpeen ar-viointi voi koskea kaikkia sosiaalitoimen palveluja, esimerkiksiomaishoidon tukea, asumispalveluja, kuljetuspalvelua, asunnonmuutostöitä, toimeentuloturvaa ja kotihoidon kotipalvelua.

Vanhuspalvelujen sosiaali- ja lähityön eräänä tehtävänä on syr-jäytymisuhassa tai muuten avun tarpeessa olevien vanhusten aut-taminen. Tärkeää on ennakoivasti löytää yksinäiset, turvattomat jasyrjäytymisuhassa olevat vanhukset ja tukea heitä siten, ettei hei-dän näiden syiden vuoksi tarvitse hakeutua ympärivuorokautiseen



hoitoon. Sosiaalipalvelujen neuvonnan (S-Info) yhteydessä toimiimyös Seniori-info, joka on erikoistunut ikäihmisten kysymyksiin.

Palvelukeskustoiminta on tärkeä osa valtuuston hyväksymänvanhuspalveluohjelman mukaista vanhustyötä, koska se edistääikäihmisten välistä yhteisöllisyyttä ja sen tuomaa vertaistukea.

Asiakkaat hakeutuvat palvelukeskuksiin itsenäisesti. Palvelukes-kustoiminnasta on suuri osa virkistys- ja harrastusluonteista toi-mintaa, liikuntaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Palvelukeskusteneräänä kehittämistehtävänä on syrjäytymisen ehkäiseminen.Myös ulkopuoliset toimijat, kuten vapaaehtoistyöntekijät ja järjes-töt voivat olla mukana tässä toiminnassa.

Helsingissä toimii kahdeksan palvelukeskusta ja kolme virkistys-keskusta eri puolilla kaupunkia. Palvelukeskukset ovat suosittuja.Aukiolopäiviä on lisätty vuosittain. Vuonna 2007 kävijöitä oli kes-kimäärin 4 597 aukiolopäivää kohti. Kävijämäärän lisäys on ollutvuodesta 2003 lähes tuhat. Palvelukeskuksissa käy myös yli 85-vuotiaita. Palvelukeskuskorttien määrällä mitattuna heitä oli 849vuonna 2007. Palvelukeskusten yhteenlasketut käyttömenot olivat5,9 milj. euroa eli 2,9 % sosiaaliviraston vanhusten palveluidenmenoista vuonna 2008.

Palvelukeskusten toiminnasta tehtiin vuonna 2008 asiakaskysely,johon vastasi noin 1 200 palvelukeskuksen käyttäjää. Vastaajista85 % koki palvelukeskustoiminnan pitävän aktiivisena ja virkeänä.Kolme neljännestä oli löytänyt toiminnan kautta mielekästä teke-mistä sekä uusia ystäviä ja tuttavia.

Päivätoiminnan (aikuisten päivähoito) tavoitteena on muistisairai-den asiakkaiden tai omaishoidettavien kotona asumisen tukemi-nen, omatoimisuuden ylläpitäminen ja itsenäisen tai tuetun selviy-tymisen edistäminen kotioloissa sekä omaisten ja omaishoitajienjaksamisen tukeminen. Päivätoiminnalla tuetaan siis asiakkaantoimintakykyä, jolloin kotona asumisen vaihe muodostuu mahdol-lisimman pitkäksi ja vastaavasti mahdollinen tuleva palvelu-asumis- tai laitoshoitovaihe jää lyhyemmäksi.

Päivätoimintaan kuuluu kuljetus asiakkaan kotoa ja kotiin, ateriatpäivätoiminnan aikana aukioloajasta riippuen (aamiainen, iltapala,lounas, päivällinen, iltapäiväkahvi) sekä toimintaan liittyvät mate-riaalit jne. Kuljetukset järjestetään ryhmäkuljetuksina.

Toimintayksiköt sijaitsevat vanhustenkeskuksissa, palvelutaloissaja osassa palvelukeskuksia tai ne ovat erillisiä päivätoimintatiloja.Kaupungin omia toimintayksiköitä oli 17 ja näissä päivätoiminnanpaikkoja kaikkiaan 211 vuoden 2007 lopussa. Kiinteitä ostopalve-lupaikkoja oli 28 kolmessa eri toimintayksikössä. Lisäksi kolmessa



muussa ostopalveluyksikössä ei ole ”kiinteitä paikkoja”, vaan hoi-to ostetaan hoitopäivinä. Hoitopäivien määrä on kasvanut 50 %vuodesta 2003 vuoteen 2007 (42 321 hoitopäivää). Asiakaskun-nasta valtaosa oli 75 vuotta täyttäneitä (87 %).

Vanhuspalvelujen vastuualue on itse asettanut päivätoiminnankattavuustavoitteeksi 5 % kaikista 75+ -ikäryhmään kuuluvistahelsinkiläisistä. Vuonna 2007 peittävyys oli vanhuspalvelujen vas-tuualueen tekemän laskelman mukaan noin 3,6 %. Päivätoimin-nan menot olivat 5,1 milj. euroa eli 2,5 % vanhustenhuollon käyt-tömenoista vuonna 2008.

Päivätoimintayksikkö Meripihkassa järjestettiin asiakkaiden toi-mintakykykartoitus, johon osallistui 52 asiakasta. Meripihkan toi-minta pohjautuu erityisesti laitoshoitoa ennakoivien riskitekijöidentunnistamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Toimintakykykartoitusuusittiin puolen vuoden kuluttua. Kartoituksen tuloksena todettiin,että kuntoutuksella oli ollut myönteistä vaikutusta keskivaikeastidementoituneiden vanhusten toimintakykyyn.

Tarkastuslautakunta toteaa, että vanhusten palvelukeskukset ovat tärkeä osa ennaltaehkäise-

vää ja ikäihmisten hyvinvointia edistävää toimintaa. Palvelu-keskustoimintaa on suositeltavaa jatkaa ja kehittää jo kustan-nussyistäkin sekä miespuoliset kävijät huomioon ottaen.vanhusten päivätoiminnan piiriin tulee tulevina vuosina lisätäpaikkoja tarvetta vastaavasti. Tämä mahdollistaa sen, että osahelsinkiläisistä vanhuksista voi asua omassa kodissa pidem-pään aktiivisen kuntoutuksen avulla ja laitosmuotoisen hoidontarvetta voidaan myöhentää tai jopa välttää.

4.15 Päihde- ja mielenterveyshäiriötä sairastavien palvelut


Vuosi 2004 oli vedenjakaja, jonka jälkeen päihdehaitat ovat li-sääntyneet. Tuolloin alkoholiveron laskun ja matkustajatuonnin ra-joitusten poistumisen myötä alkoholin käyttö ja siitä aiheutuvathaitat kohosivat huomattavasti. Vaikka kehitys ei ole näkynytpäihdepalvelujen asiakasmäärän kasvuna, terveyskeskuksen ar-vion mukaan Helsingissä voi olla lähes 50 000 alkoholin suurku-luttajaa.

Alkoholiongelmaisista 30–60 prosentilla arvioidaan olevan kliini-sesti merkittävä depressio. Masennuspotilaista taas 10–30 pro-sentilla arvioidaan olevan samanaikainen alkoholiongelma. Osapotilaista on ns. kaksoisdiagnoosipotilaita. Kaksoisdiagnoosipoti-laalla tarkoitetaan potilasta, joka kärsii samanaikaisesta mielen-terveys- ja päihdehäiriöstä.



Arvioinnin tavoitteena oli kartoittaa päihde- ja mielenterveyshäiriö-tä sairastavien potilaiden palvelut ja niiden saatavuus Helsingissäsekä selvittää keskeisimmät näihin liittyvät ongelmat. Arviointiinsisältyi käynti Itäkeskuksen psykiatriselle poliklinikalle, jossa toimiikaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon kehittämishankkeen pilottityö-ryhmä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingissä

Mielenterveyspalvelujen kokonaisuus Helsingissä muodostuu so-siaali- ja terveydenhuollon mielenterveyspalveluista ja niitä täy-dentävistä palveluista, joita eri säätiöt, yhdistykset ja järjestöt se-kä yksityiset tuottajat tarjoavat.

Päihdepalveluja ovat mm. hoidon tarpeen arviointi ja tilannekartoi-tus, avohoito, katkaisu- ja vieroitushoito, korvaus- ja ylläpitohoitosekä kuntoutus- ja asumispalvelut. Keskeisin päihdepalvelujenjärjestäjä on sosiaalivirasto, jonka A-klinikoita on kaupungissa nel-jä. Palvelut ovat maksuttomia ja perustuvat vapaaehtoisuuteen.Polikliinisen päihdehuollon koko asiakasmäärä vuoden 2007 ai-kana oli 8 833.

Avopalveluiden lisäksi kaupungissa toimii selviämisasema ja lai-toskuntoutusta tarjoavia katkaisuhoitoasemia sekä kuntouttavaaettä jälkikuntoutusta tarjoavia laitoksia. Nuorten päihdetyöhönkuuluu kolme toimijaa: itäinen ja pohjoinen nuorisoasema sekälasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä tekevä Klaari Helsinki.Nuorisoasemat palvelevat 13–23 -vuotiaita. Keskeisin hoitoon ha-keutumisen syy on tällä hetkellä alkoholi. Sosiaalivirasto on pe-rustanut uutena toimintamuotona myös ns. matalan kynnyksenpäiväkeskuspaikkoja.

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyskysymyksissä ensisijainen neuvonta-, arviointi- jahoitopaikka on oman asuinalueen terveysasema, josta voi saadalähetteen psykiatrian yksikköön, mikäli tilanne niin vaatii. Psykiat-rian avohoitoon kuuluvat psykiatrian poliklinikat, joita on viisi eripuolilla kaupunkia. Jokaisella psykiatrian poliklinikalla on akuutti-työryhmä, jonka vastaanotolle saa ajan nopeasti. Vuonna 2008psykiatrian poliklinikalla oli asiakkaita 16 679, mikä määrä on olluthieman nousussa.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito on erikoislääkärin johtamaa toi-mintaa avohoidossa ja sairaalassa. Auroran sairaalassa toimiipsykiatrian päivystyspoliklinikka. HYKS:n päihdepsykiatrian vas-tuuyksikkö on tarkoitettu henkilöille, joilla on sekä vakava mielen-terveyshäiriö että samanaikainen huumeriippuvuus.



Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon kehittämishanke

Kaupungin terveyskeskuksella ja sosiaalivirastolla on parhaillaankäynnissä 31.12.2009 saakka kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidonkehittämishanke, jossa hoidon piirissä on kerrallaan noin 60 hen-kilöä.

Hankkeen keskeisin toimintatapa on saada olemassa oleva palve-lujärjestelmä toimivaksi kehittämällä uudenlaista työtapaa sosiaa-liviraston ja terveyskeskuksen välille. Hoito on integroitua hoitoa,jossa päihde- ja mielenterveysongelmaa hoidetaan samanaikai-sesti. Hankkeessa päästään käyttämään sekä terveyskeskuksenettä sosiaaliviraston tietokantoja, mikä ei muutoin olisi mahdollis-ta. Alkoholiriippuvuudesta ei enää vaieta mielenterveyspotilaidenkohdalla ja päinvastoin. Ns. motivoivaa haastattelua pyritään vie-mään eteenpäin.

Valtakunnallisen Mieli 2009 -ohjelman mukaan tavoitteena on, et-tä mielenterveys- ja päihdepalvelut tulisi saada ”saman oven ta-kaa”. Kaksoisdiagnoosihankkeen väliarvioinnin tulokset tukevattätä tavoitetta. Siinä nähtiin myös tärkeäksi, että ihmiset voisivathakeutua hoitoon siihen hoitopaikkaan, jonka katsovat itselleensopivaksi, sillä ongelmaa ei voida hoitaa siitä näkökulmasta käsin,mikä on vain työntekijän mielestä ensisijainen ongelma. Motivaa-tio ja luottamus hoitoa antavaan tahoon ovat olennaisia asioitahoidon onnistumisen ja asiakkaan hyvinvoinnin kannalta.

Kustannustehokkuus ja ongelmien ehkäisy

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kustannustehokkuutta onvaikea mitata, sillä useimmiten on kyse pitkäaikaisesta vaikutta-vuudesta ja vaihtoehtoiskustannuksista. Alkoholismi yleensä ai-heuttaa merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle, joten päihde-ja mielenterveyspalvelujen saatavuus vähentää näitä kustannuk-sia.

Muutoin julkisen sektorin interventio tuottaa parasta tulosta ehkäi-sevässä päihdetyössä ja perheiden auttamisessa, sillä usein on-gelmat kulkevat useammassa sukupolvessa. Riskiryhmiä voidaanlöytää mm. neuvoloiden varhaisella tuella (päiväkodit, koulut jne.).

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäsosiaaliviraston ja terveyskeskuksen tulee ottaa kaksoisdiag-noosihankkeessa hyviksi osoittautuvat käytännöt mahdolli-simman pian käyttöön myös muussa päihde- ja mielenterveys-työssäsosiaaliviraston ja terveyskeskuksen erillään oleva toiminta onasiakkaiden tarpeiden vastaista. Virastojen on yhdessä kehi-tettävä valtakunnallisen Mieli-suunnitelman mukaisia matalan



kynnyksen yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksi-köitä.kaupungin tulee tukea päihteettömyyttä sekä asenteellisellaettä konkreettisella tasolla ja vahvistaa ennaltaehkäisevää toi-mintaa mm. käynnistämällä uudelleen sosiaaliviraston lapsi-perheiden kotipalvelutoimintaterveyskeskuksen on varattava resursseja erityisesti lasten januorten psykiatrisiin palveluihin.

4.16 Liikuntaviraston avustukset liikuntaseuroille

Tämän arvioinnin tavoitteena oli selvittää liikuntaviraston jakamienavustusten jakoperusteet ja millaisia epäkohtia avustusten jaka-miseen mahdollisesti sisältyy. Arviointi perustuu liikunta-virastoakoskevaan kirjalliseen aineistoon ja keskusteluihin liikuntavirastonedustajien kanssa.

Helsingin kaupungin yhteisstrategioiden mukaisesti liikuntatoimituottaa palveluja. Helsingin kaupunginvaltuuston 28.11.2001 hy-väksymän Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman (2001–2010) mukaisesti liikuntaviraston tehtävänä on oikeudenmukaisel-la tukipolitiikalla varmistaa, että kuntalaisilla on mahdollisuus har-rastaa liikuntaa edullisesti ja monipuolisesti.

Arvioinnissa selvitettiin valtuuston asettaman 6,1 milj. euron mää-rärahan jakamista liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen. Liikun-taviraston avustusten jakaminen tapahtuu liikunta-lautakunnan jakaupunginvaltuuston päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Kaikillahelsinkiläisillä liikuntaseuroilla on oikeus saada avustuksia, josavustettavuuden yleiset edellytykset täyttyvät.

Toiminta-avustusten jakaminen vaikuttaa olevan liikunta-lautakunnan ja valtuuston päätösten mukaista. Toiminta-avustukset jaetaan vuosittain samojen periaatteiden mukaisesti.Ensisijainen kohde seuroille jaettavissa avustuksissa ovat nuoret,joille kohdistetaan 80 prosenttia jaettavista toiminta-avustuksista.

Vuokra-avustukseen ovat oikeutettuja kaikki avustettavuudenedellytykset täyttävät liikuntaseurat. Aiheutuneista kuluista mak-setaan avustusten piiriin hyväksytyistä vuokrakuluista samaosuus. Seurojen on toimitettava liikuntavirastolle vuokrasopimusja kuitti maksetuista vuokrista.

Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroillelajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoi-tuksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen mak-saa tilaa käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilo-jen käytöstä, vaan niistä päättää tilan omistava laitos tai säätiö.Tästä johtuen liikuntatilojen tuettu käyttö on liikuntavirastolle on-



gelmallisempaa kuin vuokra- ja toiminta-avustus. Liikuntavirastoedellyttää tuetun käytön tiloilta tarkkaa tilakäytön seurantaa.

Tuetun käytön tilojen tuessa on otettava huomioon myös liikunta-viraston omat maksuttoman käytön tilat. Maksuttoman käytön tilatovat käyttäjille ilmaisia. Tämä johtaa siihen, että ilmaiset tilat ovatkysytympiä kuin tuetun käytön tilat. Tällöin liikuntavirasto joutuuomien tilojensa osalta päättämään kenelle vuorot annetaan. Tämävoi johtaa seuroissa tyytymättömyyteen ja tasa-arvoisuuden tun-teeseen, koska kaikille ei riitä ilmaisia tiloja. Omien, maksuttomankäytön tilojen osalta on liikuntaviraston vastuulla jakaa tilojen vuo-rot mahdollisimman tasapuolisesti. Liikuntavirasto kehittää uuttatilavarausjärjestelmää, jonka avulla vuorojen parempi seuranta jahallinta ovat mahdollisia ja vuorojaosta tulee entistä läpinäkyväm-pää.

Liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti avustusten ja-kamisessa tulisi kiinnittää huomiota lajien, sukupuolten ja eri alu-eiden tasapuoliseen kohteluun. Tällä hetkellä toiminta- ja vuokra-avustusten kohdalla ei näitä seikkoja oteta huomioon, koska neeivät ole avustustenjaon perusteena.

Avustusprosessi valmistellaan lyhyessä ajassa. Suuri työmäärä jakireä aikataulu hakemusten käsittelyssä saattavat aiheuttaa on-gelmia seurojen tasapuolisessa kohtelussa.

Nykyinen avustusjärjestelmä on monimutkainen ja valvonta riittä-mätöntä, mikä on voinut johtaa siihen, että liikuntaseura saa pie-nemmän tai suuremman avustuksen kuin mihin se on oikeutettu.

Liikuntavirasto on viime vuosina tehnyt laajaa selvitystyötä avus-tusjärjestelmän toimivuudesta ja seurojen talouden rakenteista.Selvitysten ja seuroilta saadun palautteen perusteella avustusjär-jestelmän uudistus on tarpeellinen. Liikuntaviraston tutkimustenmukaan toiminta- ja vuokra-avustusjärjestelmät toimivat kohtuulli-sen hyvin. Seurojen kannalta suurimmat ongelmat kohdistuvattuetun käytön ja maksuttoman käytön vuorojen jakamiseen.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettäliikuntaviraston tulee parantaa tuetun käytön ja maksuttomankäytön seurantaa ja lisätä vuorojaon läpinäkyvyyttäliikuntaviraston tulee uudistaa avustustenjakojärjestelmää yk-sinkertaisemmaksi avustuksen hakijalle ja myöntäjälle.



4.17 Hitas-järjestelmä


Tarkastuslautakunta on arvioinut vuonna 1978 aloitettua Hitas-järjestelmää ja sen kehitysvaiheita kirjallisen aineiston pohjalta1990-luvun lopulta alkaen. Em. asuntojen hinta- ja laatusääntely-järjestelmän tavoitteena on ollut tarjota kohtuuhintaisia uusia javanhoja omistusasuntoja kuntalaisille. Taustalla on ollut myöspyrkimys vaikuttaa yleiseen hintatasoon. Arvioinnin tavoitteena oliselvittää, miten Hitas on vaikuttanut kuntalaisten elämään asun-tosektorilla ja onko järjestelmä mahdollisesti aiheuttanut eriarvoi-suutta.

Järjestelmää sovellettiin kaikkiin kaupungin vuokratonteille raken-nettuihin asuntohankkeisiin vuosina 1978–1997. Periaatetta tar-kistettiin kaupunginvaltuuston päätöksillä vuosina 1997 ja 2000asunto-ohjelmien hyväksymisen yhteydessä ja osa tonteista alet-tiin luovuttaa ilman Hitas-ehtoja.

Järjestelmän tarkistaminen

Asuntojen hintojen poikkeuksellinen nousu johti siihen, että vuon-na 2004 otettiin käyttöön uusi siirtymäajan sisältävä jälleenmyyn-tihinnan laskentatapa kaupunginvaltuuston päätöksellä12.11.2003. Päätös johti muutamiin kanteluihin ja kaupunginval-tuusto tarkistikin 14.12.2005 uudelleen enimmäishinnan laskenta-perusteita.

Ongelmat nykyjärjestelmässä

Keskeisin ongelma nykyisessä järjestelmässä on, että huoneisto-jen laskennalliset enimmäishinnat vaihtelevat huomattavasti jopasaman postinumeroalueen sisällä. Valtion teknillisen tutkimuskes-kuksen tutkimus totesi myös, että Hitas-enimmäishinta ei ole loo-ginen seuraus asunnon sijainnista ja iästä, vaan se on osittainnäiden ja suhdannetilanteesta johdettujen muuttujien yhteistulos.

Tarkastuslautakunta näkee Hitas-järjestelmän epäkohtana sen,että sama omistajataho voi omistaa useita asuntoja. Myös kiinteis-töviraston Hitas-kyselyyn vastanneista huomattava osa oli sitämieltä, että asuntojen omistuksen lukumäärää tulee rajoittaa yh-teen omassa käytössä olevaan asuntoon. Asuntolautakunnanlausunnon 27.2.2007 mukaan maksaisi kuitenkin liikaa luoda re-kisterijärjestelmä, jolla edellä mainittu seikka estettäisiin.



Järjestelmän tulevaisuus

Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2008 Maankäytön jaasumisen toteutusohjelman (MA) vuosille 2008–2017. Koska koh-tuuhintainen asuminen on yksi MA-ohjelman tavoitteista, Hitas-järjestelmää päätettiin jatkaa edelleen em. ohjelmakauden ajan.Hitas-järjestelmän kehittäminen on yksi MA-ohjelman kolmestaasiakokonaisuudesta. Kehittämisestä päättäminen viivästyi hie-man, koska Hitas-yhtiöiltä pyydettiin lausunnot kehittämisehdo-tuksista. Tämä oli kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannaltahyvä asia.

Järjestelmän vaikutukset

Hitas-järjestelmällä on ollut melko suuri vaikutus Helsingin asun-tokantaan, sillä se on luonut jo noin 20 000 asuntoa 603 yhtiöön.Tämä oli kuutisen prosenttia Helsingin asunnoista heinäkuussa2008. Kohtuuhintaisuus on toteutunut edullisempina rakennuskus-tannuksina ja Hitas-yhtiöiden kaupungilta saamien vuokratonttienmarkkinahintaa alhaisempina vuokrina.

Vapaarahoitteinen uusi asuntoneliö maksaa Helsingissä keski-määrin 4 900 euroa ja Hitas-neliö 2 973 euroa6. Tämä osoittaa,että Hitas-asunnot ovat kuntalaisille nykyisinkin selvästi edulli-sempi tapa päästä omaan asuntoon eli kohtuuasumisen tavoitetoteutuu.

Tarkastuslautakunta toteaa, että Hitas-järjestelmälle asetetut ta-voitteet ovat vuosien varrella toteutuneet hyvin. Ulkoisista tekijöis-tä, kuten asuntohintojen voimakkaista muutoksista, johtuen järjes-telmän jälleenmyyntihintojen laskentaperiaatteita on jouduttu vuo-sien varrella muuttamaan. Muutokset on tehty parhaan käytettä-vissä olevan tiedon mukaan tasapuolisuutta tavoitellen ja uudessalaskentamallissa tarkoituksenmukaisuus- ja kohtuuperustein.

Tarkastuslautakunta toteaa, ettänykyisin käytössä oleva Hitas-järjestelmä on osoittautunut tar-peelliseksi asuntotuotantojärjestelmäksijärjestelmä on saavuttanut sille asetetun tavoitteen tarjota koh-tuuhintaisia omistusasuntojaasuntotoimen on luotava rekisteröintijärjestelmä, joka estääusean Hitas-asunnon omistamiseen liittyvät ongelmat.

Helsingissä 22. huhtikuuta 2009Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta

6 Rakennuslehden teettämä markkinatutkimus, joka julkaistiin 30.10.2008.



Tarkastuslautakunta 2005–2008, jaostojen jäsenet, LIITE 1

1. jaosto 2. jaosto 3. jaosto

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Sari Näre Pekka Koivusalo

Varapuheenjohtaja Olli Saarinen Arja Hörhammer Olli Viding

Jäsen Arja Hörhammer Hannele Luukkainen Ilpo Eerola

Jäsen Saija Toropainen Jaakko Ojala Jaakko Ojala



Tarkastuslautakunta 2005–2008, tarkastusaluejako, LIITE 2

1. jaosto 2. jaosto 3. jaosto

KaupunginhallitusJohtajistoHallintokeskusTalous- ja suunnittelukeskusTekninen lautakuntaHelsingin EnergiaHelsingin VesiSatamalautakuntaHelsingin SatamaJoukkoliikennelautakuntaLiikennelaitosHenkilöstökeskusTyöterveyskeskusTietokeskusLiikepalvelulautakuntaHelsingin kaupungin palvelukes-kus(Palmia)Helsingin Tekstiilipalvelu

Pääkaupunkiseudun yhteistyö-asiat

Konsernin johto ja valvonta

Jaoston tarkastusalueeseenliittyvät konserniyhteisöt jasäätiöt

Finlandia-talo OyHelsinki Region Marketing OyHelsingin Matkailu OyOy Mankala AbSuomen Energia-Urakointi Oy (49%)Mitox OyHelsingin Sähkötalo KoyHelenSähköverkko OyVantaan Energia Oy (40 %)Pääkaupunkiseudun Vesi Oy(47,1 %)Helsingin Bussiliikenne OyHelsingin Palveluauto OyRuskeasuon Varikkokiinteistö OySuomenlinnan Liikenne Oy (50 %)Pakkalantie 30 KoySeure Henkilöstöpalvelut Oy

OpetuslautakuntaOpetusvirastoAmmattikorkeakoulun hallitusAmmattikorkeakoulu (31.7.2008asti)Suomenkielisen työväenopis-ton johtokuntaSuomenkielinen työväenopistoRuotsinkielisen työväenopistonjohtokuntaRuotsinkielinen työväenopistoKulttuuri- ja kirjastolautakuntaKaupunginkirjastoKulttuuriasiainkeskusTaidemuseon johtokuntaTaidemuseoKaupunginmuseon johtokuntaKaupunginmuseoKaupunginorkesterin johtokun-taKaupunginorkesteriEläintarhan johtokuntaKorkeasaaren eläintarhaNuorisolautakuntaNuorisoasiainkeskusLiikuntalautakuntaLiikuntavirastoSosiaalilautakuntaSosiaalivirastoTerveyslautakuntaTerveyskeskus


Helsingin seudun kesäyliopistonsäätiöHelsingin teatterisäätiöHelsingin Uusi JalkapalloareenaOyHelsinki-instituutin säätiöHelsinki-viikon säätiöJääkenttäsäätiöMetropolia AmmattikorkeakouluOy (42 %), 1.8.2008 alkaenMäkelänrinteen Uintikeskus OyStadion-säätiöUrheiluhallit Oy (51,3 %)Vuosaaren Urheilutalo Oy (52 %)Helsingin Seniorisäätiö

KaupunkisuunnittelulautakuntaKaupunkisuunnitteluvirastoKiinteistölautakuntaKiinteistövirastoAsuntolautakuntaAsuntotuotantotoimikuntaAsuntotuotantotoimistoRakennuslautakuntaRakennusvalvontavirastoLiikepalvelulautakuntaHelsingin TukkutoriHankintakeskusYleisten töiden lautakuntaRakennusvirastoPelastuslautakuntaPelastuslaitosYmpäristölautakuntaYmpäristökeskusMetropoliLab


Asunnot / valtion asuntolainoit-tamat tai korkotuetut yhtiöt,mm.:Alueelliset vuokra-asuntoyhtiöt,21 kplHelsingin Asumisoikeus OyHelsingin korkotukiasunnot keski-näinen KoyHelsingin Palveluasunnot KoyHelsingin Pienasunnot KoyHelsingin Toimitilat Koy

Asunnot / muut yhtiöt, mm.:Auroranlinna KoyOy Helsingin Asuntohankinta Ab

Tila- ym. yhtiöt, mm.:Helsingin Tennispalatsi KoyKaapelitalo KoyLasipalatsin Mediakeskus OyHelsingin Tiedepuiston Yritys-hautomot Oy

Muut, mm.:Pääkaupunkiseudun Kierrätys-keskus OyOy Gardenia-Helsinki Ab



Arviointikertomuksen kohtien perustana olevien arviointimuistioiden laatijat,LIITE 3

3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteu-tuminen

Timo TeräväArto Ahlqvist ja LiisaKähkönen

arviointipäällikkökaupunkitarkastajat

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2008 Liisa Kähkönen kaupunkitarkastaja3.2.2 Helsingin elinkeinostrategia Anna-Lisa Nyström kaupunkitarkastaja3.2.3 Palvelujen kustannustehokkuus Liisa Kähkönen kaupunkitarkastaja3.2.4 Savuton Helsinki -ohjelma Anna-Lisa Nyström kaupunkitarkastaja3.2.5 Kaupungin virastojen yhteistyö maahanmuuttajien

kotouttamisessaLiisa Kähkönen kaupunkitarkastaja

3.2.6 Henkilöstöstrategia: henkilöstön osallistuminen Oiva Virta tarkastuslautakunnansihteeri

3.2.7 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalveluidenyhteiskäyttö

Liisa Kähkönen jaPKS-tarkastustoimet

kaupunkitarkastaja

3.2.8 Sukupuolivaikutuksen arviointi hallintokuntien toi-minnassa

Tarja Palomäki kaupunkitarkastaja

3.2.9 Nuorisotoimen toiminta- ja tilastrategia sekä nuor-ten syrjäytymisen ehkäisy

Anna-Lisa Nyström kaupunkitarkastaja

3.2.10 Asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen estäminen Liisa Kähkönen kaupunkitarkastaja3.3.2 Konserniohjeen noudattaminen Kirsi Sova konsernitarkastaja3.3.3 Finlandia-talo Oy:n toiminta ja talous 2008 Kirsi Sova konsernitarkastaja4.1 Hallintokuntien toimenpiteet arviointikertomusten

2004–2007 johdostaOiva Virta tarkastuslautakunnan

sihteeri4.2 Tulospalkkiojärjestelmät toiminnallisten tavoitteiden

toteutumisen varmistajanaTimo Terävä arviointipäällikkö

4.3 Helsingin ulkomaille suuntautuva toiminta Anna-Lisa Nyström kaupunkitarkastaja4.4 Helsingin oma vapaarahoitteinen omistusasunto-

tuotanto vuonna 2008Anna-Lisa Nyström kaupunkitarkastaja

4.5 Tilannekatsaus energia-alan toimijoihin Kirsi Sova konsernitarkastaja4.6 Hankinta- ja kilpailuttamisosaamistarpeet virastojen

palveluhankinnoissaLiisa Kähkönen kaupunkitarkastaja

4.7 Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennus-toiminnassa

Jari Ritari kaupunkitarkastaja

4.8 Katujen kunnossapidon toimivuus ja kokonaisvas-tuuhoidon laskutus

Jari Ritari kaupunkitarkastaja

4.9 Investointihankkeiden kustannusarvioiden toteutu-minen

Timo Terävä arviointipäällikkö

4.10 Liikennelaitoksen sakkokäytäntö ajamattomistabussiliikenteen vuoroista

Liisa Kähkönen kaupunkitarkastaja

4.11 Lapsiperheiden kotipalvelut ja varhainen tuki Pertti Peltola kaupunkitarkastaja4.12 Kotihoito ja vanhuspalveluohjelman strategiset

linjauksetLiisa Kähkönen kaupunkitarkastaja

4.13 Palvelurakenteen muutos vanhusten laitoshoidostapalveluasumiseen

Liisa Kähkönen jaPertti Peltola

kaupunkitarkastaja

4.14 Vanhusten sosiaali- ja lähityö sekä päivätoiminta Pertti Peltola kaupunkitarkastaja4.15 Päihde- ja mielenterveyshäiriötä sairastavien poti-

laiden palvelujen saatavuusLiisa Kähkönen kaupunkitarkastaja

4.16 Liikuntaviraston avustukset liikuntaseuroille Tuomas Mettomäki kaupunkitarkastaja4.17 Hitas-järjestelmä Jari Ritari kaupunkitarkastaja



Toimenpiteet arviointikertomusten 2004–2007 johdosta, LIITE 4


3.1 Strategioiden laatiminen, toimeenpano ja seuranta- arviointiprosessin sovittaminen palvelemaan valtuuston strategiaprosesse-

ja ja tuottaa valtuuston strategiaseminaareihin arviointitietoa jne.

Kaupunginhallituksen vastaukseen sisältyvässä lausunnossa mainitaan: ”Tar-kastuslautakunnan erillisraportti on käyttökelpoinen osa tuotettavaa arvioinnintausta-aineistoa”.

Käytännössä menettely ei ole toteutunut, vaan esimerkiksi tarkastussääntöäuudistettaessa olisi ollut oiva tilaisuus ottaa menettelyä koskeva maininta tar-kastussääntöön.

3.2 Sitovien ja muiden toiminnallisten tavoitteiden asettaminen- tavoitteiden asettamisen kehittäminen

Tästä samasta aiheesta on kirjoitettu useissa arviointikertomuksissa lähes vuo-sittain paitsi tarkastuslautakunnan toimintatapojen muodostuessa 1990-luvunlopulla myös 2000-luvulla.

3.3.1 Helsinki-konsernin tytäryhtiöiden ja säätiöiden raportointi- raportoinnin tietoja tulee käyttää hyväksi

3.3.2 Kaupungin omistajapolitiikka- kaupungin pitäisi määritellä omistamiensa yhteisöjen omistajapolitiikka

3.3.3 Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy- epätyydyttävällä tavalla rahoitettu ja toteutettu

3.3.4 Suomenlinnan Liikenne Oy- kokonaistaloudellisuutta ja roolia tulee selvittää

4.9 Ammattikoulupaikat- kaupungin opetustoimen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskeli-

jamäärän järjestämislupa, että kaikille helsinkiläisille koulutuspaikka

Samasta asiasta on kirjoitettu myös vuoden 2007 arviointikertomuksessa.

4.11 Yhteisöjen taloudellinen tukeminen- avustusten myöntämistä ja valvonnan koordinointia tulee keskittää- erityisesti liikuntaseurojen avustusten valvonta


2.3 Tarkastuslautakunnan tiedonvälitys verkkoteitse- säästöä sähköisestä asiakirjanhallintajärjestelmästä- laaja tiedonsaanti- asiakirjanhallintajärjestelmä HELA:n laaja hyväksikäyttö

3.3.1 Sisäisen valvonnan tila ja riskienhallinta- mm. konserniohjeet suositellaan laadittaviksi

3.3.3 Konserniyksiköiden keskinäisen yhteistyön toimivuus- yhteistyöasenteet- tehtävärajojen tarkistaminen



- johtamisjärjestelmän kehittäminen- keskinäinen tietojenvaihto

3.4.1 Konserniohjaus ja -valvonta- kaupunginhallituksen konserniasioiden käsittely on vahvistunut- ylikunnallisten yhteisöjen ohjauksen ja seurannan vahvistaminen- PKS- ja Helsingin seudun kuntien yhteistoiminnan seuranta

3.4.2 Helsingin Bussiliikenne Oy:n (HBL)- yhtiö tappiollinen- maksuvalmius tyydyttävä- tulos- ja kannattavuuskehityksen keskeiset tekijät

3.4.3 Seure Henkilöstöpalvelut Oy- omistuspohja laajentunut- liikevaihto kasvanut- palvelut tuotettava omakustannushintaan

3.4.4 Oy Nord Water Ltd- tällaisten yhtiöiden perustamisen tarpeellisuus harkittava, mm. varmistetta-

va liiketoimintaedellytykset

3.4.5 Oy Helsingin Asuntohankinta Ab, Koy Auroranlinna- yhtiöiden rooli kaupungin asuntopolitiikassa- asuntojen oston laajuus

3.4.6 Mitox Oy- hyvä ensimmäinen tilikausi- tavoitteiden saavuttamista seurattava- toiminta avoimilla markkinoilla

4.7 Koulujen tilakustannukset. . .ja ulkokuntalaisten koulunkäynti Helsingissä- toisen asteen koulutuksen tarjontaa tulee kehittää yhteistyössä pääkau-

punkiseudun muiden kuntien kanssa, jotta voidaan turvata helsinkiläistenoppilaiden koulutusmahdollisuudet


Konsernikohteiden toiminta ja talous: 3.3.1 Helsingin Bussiliikenne Oy, 3.3.3Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy ja 3.3.4 Helsinki Region MarketingOy

3.3.2 Vuokratalojen korjaustarpeet ja korjausten toteutus- peruskorjaustoimintaa lisättävä- laatutaso varmistettava- rakennussuojelun aiheuttamat kustannukset- hissien rakentaminen

4.7 Kulttuuritoimen avustuskäytännöt- avustusten perustelujen avoimuus

4.8 Avustus Suomen kansallisoopperalle

4.15 HUS:n laskutuksen asianmukaisuuden varmistaminen- valvontakontrolleja kehitettävä- laskutuksen läpinäkyvyys

Asia on yhteinen erityisesti PKS-kaupungeille




3.1.3 Tavoitteiden seurantajärjestelmien arviointi- toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tulee dokumentoida- tavoitteita asetettaessa tulee varmistua hyvin kuvaavista mittareista

3.3.1 Kaupunkikonsernin tavoitteet ja niiden seuranta- konserniohjeen mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa

seurantaraporttien pohjalta- kaupunkikonsernille tulee asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

kuntalain edellyttämällä tavalla

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa kaupunginhallituksen vastauksessa, ettästrategiaohjelmaan tullaan sisällyttämään keskeiset kaupunkikonsernia koske-vat konsernistrategiset linjaukset

Tytäryhtiöraportit menevät kaupunginhallituksen käsittelyyn, mutta raportit kiin-teistöyhtiöiden toiminnasta eivät.

Konsernikohteiden toiminta ja talous: 3.3.2 Helsingin Bussiliikenne Oy, 3.3.3Finlandia-talo Oy ja 3.3.4 Helsinki Region Marketing Oy.

4.4Ammatillisen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäminen- pääkaupunkiseudun yhteistyönä tulee tukea Helsingin pyrkimyksiä turvata

toisen asteen koulutuspaikka kaikille helsinkiläisille peruskoulunsa päättä-neille nuorille

4.7 Maa-alueiden ja huonetilojen vuokrien avustusjärjestelmä- avustusjärjestelmästä ei päätetty kaupunginhallituksessa sen edellyttämäl-

lä tavalla

4.13 HUS:n laskutus- terveyskeskusta suositeltiin laajentamaan HUS-laskutuksen oikeellisuuteen

liittyvät valvontamenetelmänsä myös palvelusuunnitelman mukaiseen las-kutukseen.

arviointikertomus vuodelta 2008 · saija toropainen, palvelupäällikkö jukka ihanus,...

Documents