arviointisuunnitelma tepa projekti (päiv. 19.2.2013) · osuus näkyväksi terveydenhuollon...

6

Arviointisuunnitelma

TEPA-PROJEKTI

(päiv. 19.2.2013)

2

Arviointisuunnitelma

Tämä on Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA 2012-2016) –projektin

arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa käydään läpi jokainen projektin prosessi ja määritellään

arviointi seuraavien perusteiden mukaan. Arviointisuunnitelmaa on tarkoitus lukea yhdessä

puolivuosittain päivitettävän toiminta- ja työsuunnitelman kanssa.

Tuloksellisuus

Vaikutukset

Tulokset:

Kuvaukset kehittämistuloksista sekä kehitysvammaisen henkilön

palvelupolun muutoksista projektin aikana

Kuvaus Konsultoivan sairaanhoitajan työmallista ja –

menetelmistä, sekä moniammatillisesta työryhmätyöskentelystä

Oppaat ja esitteet terveydenhuollosta kehitysvammaisten

henkilöille ja heidän kanssaan toimiville ja terveydenhuoltoon

kehitysvammaisuudesta

Koulutusmateriaali

Vaikutukset

- Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolku on

selkeämpi, pääsy palveluihin helpompaa, kokemus

ymmärretyksi tulemisesta paranevat (nämä kokemukset myös

läheisillä)

- Linkkityöntekijä toimii kehitysvammapalvelujen ja

terveydenhuollon välittäjänä, selkeyttäjänä ja yhteistyötä

lisäävänä toimijana

- Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tieto

kehitysvammaisuudesta lisääntyy ja keinot kommunikoida

lisääntyvät. Kehitysvammaisuus ei pelota.

- Eri toimijoiden välillä on toimintakäytäntöjä, jotka lisäävät

kehitysvammaisten terveyden edistämiseksi tehtävää työtä

Tarkoituksenmukaisuus;

toiminnan laatu

Työtä tehdään oikeiden ihmisten kanssa, oikeaan aikaan ja

oikeassa paikassa ja tavalla.

Palautetta saadaan olennaisilta ryhmiltä: asiakkailta (potilailta),

läheisiltä, palvelukotien työntekijöiltä, vammaispalvelun

työntekijöiltä, terveydenhuollon työntekijät

Tehokkuus

Resurssien (henkilö ja talous) käyttäminen suhteessa projektin

tavoitteisiin ja tuloksiin: resurssit käytetään oikeaan aikaan,

oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa.

Pysyvyys Tulosten juurtumisen ja hyödynnettävyyden varmistaminen.

3

Arviointiaikataulu raportoinnille ja materiaalin keruulle

2013

TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta

Käynnistyminen RAY väliraportti Huhtikuu 2013

Työpäiväkirjat (1.4.-30.3.) Johtoryhmän palautearviointi Ohjausryhmien palautteet

22.4.2013 25.4.2013 4.3.2013 Mli 21.1.2013 YS

KP PP PT PP

Lähtötilanne Palvelupolku-kartoitus Huhtikuu 2013

Palvelupolku-kuvaukset ja haastattelut Toimintaympäristön kuvaus Palveluverkosto-kuvaukset Kosa-aloitusmalli Koulutus/ verkostopalautteet osaamiskartoistusta

30.3.2013 15.4.2013 30.3.2013 Mli YS 15.4.2013 ip-seminaarit verkostotapaa-miset

PP PP PT PP PT PT

Toiminta-suunnitelma

RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2013

Huhtikuun raportti Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskienhallinta) Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute

Elokuu Syyskuu Syyskuu Mli YS

PP PT PT PP

4

2014


Kehittämisen eteneminen ja orastavat tulokset ja vaikutukset

Vaikuttavuus-tuloksellisuus-raportti (VT-raportti) Tammikuu 2014

Savas-mittari

Palvelukodeissa haastattelu

Työryhmien/sidosryhmien palaute

Aloitusmallin täydentäminen Mikkelin pilotissa

Kosa-työnseuranta

Gas-kooste

Koulutuspalautteet

Koostetaan tilastoksi syyskuu 2013

Loka-marraskuu 2013

marras-joulukuu 2013

tammikuu 2014

Koostetaan tilastoksi 2013 vuoden ajalta

joulukuu

1.5.2013-30.12.2013

PP

PP

PP

PT

PP PP PT (alueen)

TEPA-projektin eteneminen: käynnistyminen

RAY väliraportti Huhtikuu 2014

Työpäiväkirjat (1.4.2013.-30.3.2014)

Ohjausryhmän palaute

Johtoryhmän palaute

+ VTRAPORTTI

Kooste kolmen kuukauden jaksoissa

helmikuu 2014

maaliskuu 2014

KP

PT:t

PP

Ulkoisen arvioinnin tulokset

Raportti kesäkuussa 2014

Ulkoinen arvioija



Huhtikuun raportti

Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskienhallinta, budjetti)

Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute

Elokuu

Syyskuu Syyskuu Mli YS

PP PP PT PP

5

2015


Mikkelin pilotin päättyminen ja jatkosuunnitelma Ylä-Savon puoliväli

Vaikuttavuus-tuloksellisuusraportti 2 (VT-raportti)

Savas-mittari


Työryhmien/ sidosryhmien palaute

Mikkelin KOSA-malli sekä Ylä-Savon mallin täydennys

Kosa-työnseuranta

Gas-kooste

Koulutuspalautteet


Loka-marraskuu 2014

marras-joulukuu 2014 joulu-tammikuu 2014 Koostetaan tilastoksi 2014 vuoden ajalta

joulukuu

1.1.2014-30.12.2014

PP PP PP PT Mikkeli PT YS PP

PP PT Mikkeli PT YS

TEPA-hanke puolivälissä


Työpäiväkirjat (1.4.2013.-30.3.2014)

Ohjausryhmien palautteet

Johtoryhmän palautearviointi

+ VT-RAPORTTI 2


helmikuu 2015 Mli Ys

maaliskuu 2014

KP PP PT PP



Huhtikuun raportti

Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskien-hallinta, budjetti)


Elokuu

Syyskuu Syyskuu

PP

PT PP, PT ys

6

2016


Ylä-Savon pilotin päättyminen, juurtuminen Mikkelissä Juurtumisen jatkosuunnitelma

VT -RAPORTTI 3

Savas-mittari


Työryhmien/ sidosryhmien palaute

Ylä-Savon KOSA mallin täydennys

Kosa-työnseuranta

GAS-kooste

Koulutuspalautteet


Loka-marraskuu 2015

marras-joulukuu 2015 joulukuu 2015

Koostetaan tilastoksi 2015 vuoden ajalta

joulukuu

1.1.2015-30.12.2015

PP PP PP PT YS PP

PP PT Mikkeli PT YS

ULKOINEN ARVIOINTI

TEPA-hanke loppusuoralla


Työpäiväkirjat (1.4.2013.-30.3.2014)

Ohjausryhmien palautteet

Johtoryhmän palautearviointi

+ VT -RAPORTTI 3


Helmikuu maaliskuu 2014

KP PP PP PP



Huhtikuun raportti

Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskien-hallinta, budjetti)


Elokuu

Syyskuu Syyskuu

PP

PT PP, PT ys

LOPPURAPORTOINTI: TEPA TUOTTEET PALVELUPOLUILLA

6

PALVELUPOLKUPROSESSI

Ydinprosessien arviointi

VERKOSTOKEHITTÄMINEN

ARVIOINTIPERUSTE

TULOKSELLISUUS JA VAIKUTUKSET: Saadaanko prosessissa esiin asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia avoterveydenhuollon malleja?

Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)

ASIAKKAAT

Kehitysvammaisen henkilön osuus näkyväksi terveydenhuollon palveluissa

Terveysongelmiin puututaan varhaisemmassa vaiheessa

Palvelupolulle pääsy ja sillä liikkuminen helpottuu (kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen)

Tulevatko kehitysvammaiset paremmin kohdatuksi terveyspalveluissa?

Ovatko palvelut paremmin saavutettavissa?

Asiakasvaikuttavuuden mittaristo Vertailu palvelupolkukartoituksen pohjalta tehtyihin havaintoihin asiakkaiden kohtaamista tilanteista, muutos näistä

- läheiset - SAVAS-työntekijät - sidosryhmät

Asiakkaiden mielipiteitä varten järjestetään hankkeen

aikana asiakasraateja tarpeen mukaan

Haastattelut palvelukodeissa ja palautekyselyt työryhmissä.

Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja

poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden

avoterveydenhuollon palvelumalleja

Palvelupolkukartoitus ja palveluverkostokuvaus

Verkostokehittämisen lopputuotteet

8

Palvelupolkuvaikutukset

Kehitysvammaiset henkilöt tulevat kohdatuksi yksilöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Palvelupolut toimivia ja tiedetään miten ihmiset niillä kulkevat. Terveydenhuollon palvelut ovat paremmin saatavilla ja saavutettavissa.

Tekevätkö kehittämistuotteet palvelupolusta sujuvamman (oikea paikka potilaalle, sisään pääsyn helpottuminen, konsultoinnin kasvaminen )?

Poistuvatko palvelupolulle pääsyn ja kulun ongelmat ja esteet?

Palvelupolkumittaristo

Palvelupolkukuvaukset:

- palvelukäyntien määrä - ”käännyttämisten määrä” - laitokseen lähettämisen määrä

SAVAS -seurantamittaristo: - avun saaminen ensineuvon kautta - soittoaika tk-lääkärille - lääkärikäynti terveyskeskuksessa - sairaanhoitajakäynti terveyskeskuksessa - lääkärin jalkautuva käynti palvelukodista (pth) - Sairaanhoitajan jalkautuva käynti palvelukodissa

muisti/diabetes/ ravitsemusasiantuntijan tapaaminen - asiakkaiden tk:n vuodeosastolla viettämät vuorokaudet - asiakkaiden erikoissairaanhoidossa (sairaalat) viettämät

vuorokaudet - asiakkaiden vaalijalassa viettämät vuorokaudet - konsultaatiopyyntö perusterveyden-

huollosta/erikoissairaanhoidosta - moniammatillinen terveydenhuollon työryhmäkokous - joku muu terveydenhuollon tapahtuma

Läheisten ja Savaksen ohjaajien arviointi

o hoitoon pääsyn kriittiset kohdat: mitä tarvitaan ja mitkä ovat esteinä – esteiden poistuminen

o hoidon kriittiset kohdat: mitä tarvitaan ja mitkä ovat esteinä – esteiden poistuminen

o kotiuttamisen kriittiset kohdat: hyvät käytännöt ja esteet – esteiden poistuminen?

o kuntoutumisen hyvät käytännöt ja esteet – esteiden poistuminen

TILASTOT Savaksen henkilöstö: jatkuva tukkimiehen kirjanpito

Palvelupolkukuvaukset

Palvelukotihaastattelut

9

AMMATTILAISET

Palvelupolkujen tiedostaminen auttaa kohtaamaan kehitysvammaisia ja lisää moniammatillista yhteistyötä

Syntyy uusia käytäntöjä kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamiseen?

Rakenteet antavat tilaa kehitysvammaisen henkilön huomioivaan työskentelyyn ja toimitavat läpäisevät rakenteet

Tulevatko potilasryhmän tarpeet näkyviin ammattilaisille?

Syntyykö uusia ajatuksia oman työn, työyhteisön ja rakenteiden kehittämiseen?

Voidaanko suunnitella ja toteuttaa yhdessä uusia käytänteitä ja pilotoida yhdessä?

Syntyykö verkostoitumista ja yhteistyötä palvelupolun sujuvoittamiseksi?

- Onko tietoa kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeista?

- Onko tietoa keitä toimii kehitysvammaisten henkilöiden parissa ja mikä heidän roolinsa on?

- Lisääntyvätkö yhteydenotot ja tapaamiset muiden toimijoiden kanssa?

- Helpottuuko yhteistyön tekeminen ja yhteydenotot muihin henkilöihin?

työryhmien kokoontuminen ja osallistuminen pilottien käynnistyminen ja eteneminen

Työryhmä- ja koulutuspalautteet, muistioiden analysointi

Kehittämismittaristo

10

ARVIOINTIPERUSTE

LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: Tehdäänkö palvelupolkujen kehittämiseksi työtä oikeiden ihmisten kanssa, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa? Onko kehittämistyö vaikuttavaa?


Vaikuttava kehittämistyö

Saadaan tietoa palvelupolusta ja tieto on asiakkaiden ja läheisten näkökulmasta lähtevää. Tietoa voidaan käyttää kehittämistyön tukena.

Onko asiakkaalta sekä hänen lähiverkostoltaan saatu tieto kehittämisen ja kehittämistuotteiden ytimessä?

Huomioidaanko asiakkaan päämiehisyys kehittämistyössä ja sen tuotoksissa?

Asiakashaastattelujen ja/tai asiakasraatien määrä työryhmien työskentelyssä kokemusasiantuntijoiden käyttäminen

Ohjausryhmän palaute: huomioidaanko vai ei? Lähiverkoston palaute: huomioidaanko vai ei?

Kehittämismittaritaulukko / muistiot

Ohjausryhmäkeskustelu Läheisten ja Savas-ohjaajien palautehaastattelut palvelupoluista

Verkostokehittämisprosessi tehdään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti

Kehittämistarpeet ja –kohteet, ja tärkeimmät sidosryhmät tulevat näkyviin.

Sidosryhmät sitoutuvat mukaan oman osuutensa kehittämiseen palvelupoluissa.

Prosessin lopputuotteet sopivat toimintaympäristöönsä Palvelupolut muotoutuvat sujuvimmiksi ensin kehittämiskohteissa ja

Löydetäänkö oikeat ja tarpeen mukaiset kehittämiskohteet? Saadaanko oikeat ihmiset mukaan työryhmiin ja koulutuksiin?

Onko palvelupolkujen kartoitus ja analysointi uskottavaa ja luo-tettavaa, jotta syntyy uuden kehittämistä ja moniammatillista yhteistyötä? Koetaanko kehittämistyö omaksi ja omaan työyhteisöön sopivaksi? Miten palvelupolut oikaisevat,

Ohjausryhmäkeskustelu

Työryhmiin ja koulutuksiin osallistuminen ja sitoutuminen

- määrät ja pysyvyys Työryhmien ja koulutusten eteenpäin vievä ja laadukas työskentely

- punainen lanka, selkeys - konkreettisuus, kiinnostavuus - asiantuntijuus - käytännön järjestelyt - työskentelytavat - tarpeet, odotukset, vastaaminen,

hyöty

Muistioanalyysi Kehittämismittaristo Ohjaus- ja työryhmienpalaute

Koulutuspalautteet (ks. myös myöhemmin)

11

vähitellen koko pilottialueen rakenteessa.

sujuvoittavat, helpottavat kehitysvammaisten henkilöiden palvelupolkuja?

- työympäristön huomioiminen - osaamisen varmistaminen

Projektinlaadun arviointi Asiakasvaikuttavuus Työntekijävaikuttavuus Palvelupolkuvaikuttavuus

Palvelupolkujen analysointi

ARVIOINTIPERUSTE

TEHOKKUUS: Resurssien (henkilö ja talous) käyttäminen suhteessa projektin tavoitteisiin ja tuloksiin: resurssit käytetään oikeaan aikaan,

oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa.


Suunniteltu ja toteutettu kehittämistyö tehdään tavoitteita ja haluttuja vaikutuksia varten. Tehdyllä työllä on punainen lanka, jonka tulokset näkyvät konkreettisina tuotoksina.

Tehdäänkö verkostokehittämistä sellaisten asioiden parissa, jotka vievät kohti tavoitetta? Käytetäänkö henkilöstöresurssit hyödyksi sellaiseen toimintaan joka vie kohti tavoitteita? Käytetäänkö taloudelliset resurssit sellaisiin asioihin, jotka vievät kohti tavoitteita.?

Prosessien kulun arviointi kohti tavoitteita (1-10 arvosana) Oikeat asiat? Vähemmälle jätettävät asiat? Todetut ja halutut asiakas- henkilöstö ja palvelupolkuvaikutukset ajankäyttö ja työssä jaksaminen osaamisen vahvistuminen yleinen kehittyminen Budjettivarojen käyttäminen

Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute Muiden sidosryhmien (työryhmät) palaute Työpäiväkirja, Koulutussuunnitelmat Kehityskeskustelu Johtoryhmän palaute

12

ARVIOINTIPERUSTE

PYSYVYYS: prosessin tuottamat tulokset tulevat hyödynnetyksi

Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu) Toteuttamis-aikataulu

Verkostokehittämisen tuotokset saadaan osaksi palvelupolkuja

Tuleeko kehittämistyön tuotoksista osa pysyvä osa työkäytänteitä ja palvelupolkuja?

Lisäarvo aiempaan tilanteeseen verrattuna - Onko tieto lisääntynyt? - Onko osaaminen parantunut? - Onko uusista asioista hyötyä? - Mahdollistuuko hyödyntäminen

arjessa työyhteisössä /rakenteissa? Jälkiarviointilomake

Ohjaus- ja johtoryhmämuistiot Työryhmä- ja koulutuspalautteet Sidosryhmähaastattelut Kehittämispäällikkö kerää

SYKSYT 2014 (Mikkeli) ja 2015 2016 (molemmat

Väliraportti (tam.2015) Loppuraportti rahoittajalle

13

PILOTTIPROSESSI

ARVIOINTIPERUSTE

TULOKSELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS: KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAATAVUUTTA JA SAAMISTA EDISTETÄÄN KOKEILEMALLA LINKKITYÖNTEKIJÄN MALLIA ASIAKASTYÖSSÄ SEKÄ MONIAMMATILLISTEN TYÖRYHMIEN KOKOAJANA


Asiakasvaikutukset

Linkkityöntekijän tehtävät edistävät ja helpottavat oikean palvelun piiriin pääsyä.

Linkkityöntekijän tehtävät edistävät palveluissa asiointia

Terveysongelmat tulevat varhaisemmassa vaiheissa havaituiksi ja hoidetuiksi.

Pääseekö asiakas palvelujen piiriin paremmin linkkityöntekijän avustuksella?

Voiko linkkityöntekijä auttaa asiakasta tulemaan paremmin kohdatuksi?

Pääseekö asiakas oikean palvelun piiriin paremmin ja tehokkaammin?

Asiakkuuden tavoite ja sen toteutumisen taso

GAS Asiakkaan tavoite ja sen toteutuminen Asiakkuuden tavoite ja sen toteutuminen Arviointiajankohdat:

- alussa - kahden kuukauden päästä - kolmen kuukauden päästä

Pilotoidaan konsultoivan

terveydenhuollon

ammattilaisen

toimintamallia.

Konsultoivan terveydenhuollon

ammattilaisen työmalli

Moniammatillisen verkoston työmalli terveydenhuollossa

14

Palvelupolkuvaikutukset

Linkkityöntekijä edistää moniammatillisen työryhmätyöskentelyn tapoja.

Linkkityöntekijä toimii palvelupolkua edistävänä, sujuvoittavana, sekä selkeyttävänä toimijana.

Linkkityöntekijän tehtävät helpottavat kokonaisuuden hallintaa.

Työntekijävaikutukset

Työntekijät saavat tarpeellista ennakoivaa tietoa potilaasta.

Työntekijät saavat tietoa potilaan muusta hoidosta ja lääkityksestä.

Työntekijät saavat tietoa potilaan muista verkostoista.

Löytyykö erilaisissa tilanteissa asiakkaan palvelupolun varrella oikeat ihmiset konsultoivaksi tai verkostokokoukseen?

Toimiiko linkkityöntekijä hyvin konsultatiivisessa tehtävässään?

Pysyvätkö palvelut paremmin asiakkaan ja läheisten hallinnassa linkkityöntekijän avulla? Onko linkkityöntekijän tekemällä työllä lisäarvoa?

15

ARVIOINTIPERUSTE

LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: TOIMIIKO KONSULTOIVA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN OIKEALLA TAVALLA, OIKEAAN AIKAAN, OIKEASSA PAIKASSA OIKEIDEN IHMISTEN KANSSA.


Linkkityöntekijä työskentelee eettisesti kestävällä tavalla asiakkaansa oikeuksia kunnioittaen ja puolustaen

Linkkityöntekijä vastaa työssään oikeisiin, asiakaslähtöisiin, tarpeisiin ja toimii saavuttaakseen tavoitteen kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelujen saatavuuden parantamisesta.

Linkkityöntekijän toimet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että edetään projektin tavoitteita kohti.

Linkkityöntekijän työmalli kuvataan uskottavalla ja laadukkaalla tavalla.

Onko linkkityöntekijällä eettisesti kestävät työtavat?

Tehdäänkö työtä ihmisoikeuksia kunnioittaen?

Mitkä ovat eri toimijoiden tarpeet kehitysvammaisten palvelujen edistämisessä?

Ovatko linkkityöntekijän työtehtävät tavoitteita edistäviä:

- pilotin toteuttaminen ja työmallin kuvaaminen

- kehitysvammaisen henkilön perusterveyden palvelujen ja saamisen saatavuuden edistäminen.

Tehdäänkö työ huolellisesti aiempaan tietoon perustuen ja hyviä käytäntöjä perustellen?

Asiakaspalautteet asiakastyössä:

- onko tullut kuulluksi? - onko tullut ymmärretyksi? - onko kokenut olevansa arvostettu? - onko mielipide huomioitu, kun on toimintaa

suunniteltu? - Mitkä ovat tarpeet asiakkuuden alussa –

miten tarpeet muuttuvat, ja vastataanko niihin

Työntekijöiden ja sidosryhmien tarpeet – vastataanko? Miten tarpeet muuttuvat? työn edistymisen seuranta työmallin kuvauksen valmistumisen seuranta Asiakasvaikuttavuus työntekijävaikuttavuus palvelupolkuvaikuttavuus Projekti, toiminta-, arviointisuunnitelmien toteuttaminen ja seuraaminen

Asiakaspalaute - joka kolmas tapaamiskerta

Asiakaspolun kuvaaminen ennen, alussa jälkeen

työntekijä-, sidosryhmä- ja verkosto- ja koulutuspalautteet

Työpäiväkirja Kehitys aloitusmallista valmiiksi työn kuvaukseksi ks. vaikutusten arviointi

ks. suunnitelmat

16

ARVIOINTIPERUSTE

TEHOKKUUS: TULEEKO KONSULTOIVAN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN RESURSSIT (HENKILÖ JA TALOUDELLISET) KÄYTETYKSI TOIMINTAAN JOKA EDISTÄÄ KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAAMISTA JA SAATAVUUTTA.


Linkkityöntekijän työaika tulee käytetyksi oikeaan aikaan, oikeassa paikassa oikeiden ihmisten kanssa.

Linkkityöntekijän käytössä olevat taloudelliset resurssit tulevat käytetyksi toimintaan joka edistää tavoitteen toteutumista:

- työmallin kuvaamista ja juurtumista

- kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelujen saaminen ja saatavuus edistyvät

Onko linkkityöntekijän toiminta suunniteltu ja toteutettu niin, että työ tehdään oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa?

- asiakkuuksien syntyminen - verkostojen saavuttaminen - toiminta palvelupolun

kehittämiskohteessa - resurssien riittävyys - toiminnan realistisuus

- aikataulussa pysyminen

- oma jaksaminen - kehittyminen

Ohjaus- ja johtoryhmäpalaute

Toimintasuunnitelma – ja sen arviointi tiimissä

kuukausisuunnitelmat ja työpäiväkirja

Kehityskeskustelut, koulutussuunnitelma

ARVIOINTIPERUSTE PYSYVYYS: TULEEKO KONSULTOIVAN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN MALLISTA PYSYVÄ OSA PILOTTIPAIKKAKUNTIEN TYÖTÄ?

Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä

Linkkityöntekijän työstä tulee pysyvä osa pilottipaikkakuntien palvelujärjestelmää

Linkkityöntekijän keräämä ja jakama tieto jää elämään yhteistyöyksiköihin

Tuleeko työmallista pysyvä? Miten se taataan?

Jääkö tietoa ja osaamista työyhteisöihin? Miten se taataan?

Ohjausryhmän ja sidosryhmien näkemys: työmallin antama lisäarvo palvelupolulle

Linkkityöntekijän vaikutus palvelupolkuun

Työyhteisöjen osaaminen ja tukitarpeet

Palautekeskustelut Asiakaspolkujen vertailu aikaisempaan Työryhmäpalautteet Jälkipalautelomake

17

USTE

ARVIOINTIPERUSTE TULOKSELLISUUS JA LAATU: EDISTETÄÄNKÖ PROJEKTISSA ANNETUSSA KOULUTUKSESSA JA PEREHDYTYKSESSÄ SELLAISTA OSAAMISTA JOKA EDISTÄÄ KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUPOLKUA JA PALVELUJEN SAAMISTA JA SAATAVUUTTA.

Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä

Kehittämistyössä annettu perehdytys antaa uutta tietoa ja osaamista, joka auttaa kehittämään uusia palvelumalleja sekä pilotoimaan niitä.

Annettu perehdytys ja koulutustilaisuudet edistävät kehitysvammaisen henkilön palveluihin pääsyä sekä kohtaamista.

Projektissa syntyy sellaista materiaalia, jota voidaan käyttää terveydenhuollon peruskoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa.

Onko perehdytyksestä /koulutuksesta ollut lisäarvoa siihen osallistuvalle?

Kyetäänkö vaikuttamaan tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen?

Perehdytyksiin ja koulutuksiin osallistuvien määrä ja sitoutuminen Palautekysely koulutuksista:

- odotukset, tarpeet - vastaaminen - uuden tiedon saaminen - uusien välineiden saaminen - kyky käyttää tietoa tai välineitä

omassa työssä – jatko tarpeet - tiedon tai välineiden leviäminen

työyhteisössä – jatko tarpeet - ajatusten syntyminen oman työn tai

työyhteisön työn kehittämisestä

Koulutusten sisällöt tällä hetkellä?

Millainen tilanne on projektin lopussa?

Kehittämismittaristo

Jokainen koulutus/peredytys

Haastattelu, koulutusedustajat hankkeessa

PEREHDYTTÄMINEN

Perehdytetään kuntien sosiaali-

ja terveydenhuollon henkilöstöä

kohtaamaan kehitysvammaisia

kuntalaisia.

Kehittämisperehdytykset

Koulutustilaisuudet

Koulutusmateriaali

18

ARVIOINTIPERUSTE

LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: PROJEKTIN PEREHDYTYKSET JA KOULUTUKSET TUOTTAVAT UUTTA JA INNOSTAVAA TIETOA JA OSAAMISTA AMMATTI-IHMISILLE


Projektissa tuotetut perehdytystilaisuudet ovat käytännön järjestelyiltään laadukkaat ja tarpeenmukaiset

Projektissa toteutetut perehdytys- ja koulutustilaisuudet ovat sisällöltään raikkaita, asiantuntevia, kehittämiseen innostavaa ja uutta tuovaa.

Koulutusmateriaali vastaa tarpeeseen, on kokeiltua ja helposti hyväksi käytettävää.

Tarjoavatko projektin järjestämät koulutus- ja perehdyttämistilaisuudet hyvän oppimisympäristön?

Tuottavatko tilaisuudet osaamista ja uusia ideoita työhön ja työyhteisöjen kehittämiseen?

Järjestelyt: - tilat, ruokailu - ohjeet ja opastukset - ilmoittelu - ohjelman sisältö - aikataulu

Sisältö:

- vastataanko yksittäisen koulutuksen tavoitteisiin? - osuvatko tarpeet ja odotukset yksiin sisällön

kanssa? - Onko uutta tietoa? - Antaako uutta osaamista? - Keinoja käyttää uutta tietoa tai osaamista? - Asiantuntemuksen taso

Koulutuspalaute

19

ARVIOINTIPERUSTE

TEHOKKUUS: Perehdytykset ja koulutukset kohdennetaan niin, että ne tavoittavat projektin kannalta oleelliset kohteet ja mahdollisimman laajalti


Perehdytykset ja koulutukset kohdistetaan sellaisiin kohteisiin, jotka vievät hankkeen tavoitteita eteenpäin?

Koulutukseen tai perehdytyksiin osallistuvat ihmiset ovat työyhteisöjensä edustajia ja saavat keinot levittää tietoa ja osaamista työyhteisöissään.

Onko koulutettu oikeita ihmisiä?

Onko koulutettu oikeissa kohdissa kehittämisen näkökulmasta?

Keitä osallistujat ovat?

Koulutuksen tms. tavoitteet liittyen ihmisiin tai kehittämiskohteisiin ja tavoitteiden täyttyminen. Mistä roolista osallistuja osallistuu koulutukseen?

Koulutuspalaute

Ohjausryhmäpalaute

ARVIOINTIPERUSTE

PYSYVYYS: Ovatko oppimistulokset pysyviä?


Uusi tieto ja osaaminen jäävät yksittäisen ihmisen käyttöön.

Uusi tieto ja osaaminen leviävät työyhteisön käyttöön

Koulutussisällöt tulevat oppilaitosten käyttöön

Ovatko oppimistulokset pysyviä yksilöillä, ja työyhteisöillä.

Onko koulutussisällöissä uutta kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluista?

- Tuletko käyttämään uutta työssäsi? - Tuleeko työyhteisösi käyttämään? - Mitä uuden asian käyttöönotto vaatii?

Kouluttajien haastattelu, jatkoanalyysi

Koulutuspalaute

työryhmäpalautteet

oppilaitosyhteistyön arviointi

20

Tukiprosessit: PROJEKTINHALLINTA (henkilöstön koulutus sekä viestintä ovat osa onnistuneiden ydinprosessien kriteereitä)

ARVIOINTIPERUSTE TULOKSET JA VAIKUTUKSET: Projekti etenee kohti tavoitteitaan hyvällä projektin hallinnalla


Projektin hallinnan tavat ja välineet auttavat kehittämistyötä eteenpän.

Ovatko projektihallinnan välineet ja tavat sellaisia, että kehittämistyö etenee?

- tiimityö kehittämisen tukena - arviointityö kehittämisen tukena - raportointi ja dokumentointi kehittämisen tukena

Työpäiväkirja Tiimikeskustelut

ARVIOINTIPERUSTE LAATU JA TARKOITUKSEN MUKAISUUS: Projektihallinnan tulisi olla sellaista, että se tukee tehtävää työtä


Projektihallinnan välineet tukevat projektityötä ja tekevät kehittämistyöstä uskottavaa. Projektihallinnan välineet eivät muodostu itsetarkoitukseski vaan niidenkin tarkoituksen mukaisuutta (miten vievät projektia eteenpäin) arvioidaan.

Tukevatko ja auttavatko projektityön välineet kehittämistyössä?

Mikä auttaa eteenpäin? Ajankäytön arviointi?

- meneekö esim. arviointityöhön liikaa aikaa, tukeeko se luonnollisella tavalla projektityötä

Mikä estää kehittämistä

Työpäiväkirja Täydentyvä toimintasuunnitelma

ARVIOINTIPERUSTE TEHOKKUUS: Projektinhallinnan osalta aikaa käytetään projektin toiminnan edistämiseen


Projektihallinnan avulla edistetään projektin tavoitteita.

Käytetäänkö projektissa aikaa tavoitteita edistävään työhön? Tukeeko projektihallinnan välineet tätä työtä?

Onko jokin osa-alue hankkeessa ylisuuressa roolissa? Käytetäänkö hankkeen voimavaroja oikein? Mitkä asiat vievät projektia eteenpäin, mitkä estävät

Johtoryhmä Työpäiväkirjat ja toimintasuunnitelma

ARVIOINTIPERUSTE PYSYVYYS: Projektihallinnan välineet ovat projektin ajan johdonmukaisesti käytössä


Projektin eteenpäin vieminen on ennakoitavaa ja suunnittelun välineet ovat selkeät.

Ovatko välineet käytössä johdonmukaisesti ja auttavatko ennakoimaan tilannetta?

Tiimi keskustelut Johtoryhmäkeskustelut

arviointisuunnitelma tepa projekti (päiv. 19.2.2013) · osuus näkyväksi terveydenhuollon...

Documents