arvostettu valokuvaaja - Åland post stamps...valokuvaaminen on kuulunut helenen elämään siitä...

7 • Jouluposti-merkki 2011 on Helene Schmitzin valokuvaama. Hän on tunnettu erikoisista kukka-valokuvistaan.

16 • Tämän vuo-den postimerkki-vihko tutustuttaa meidät kolmeen klassiseen super-sankariin.

14 • Metsä on tämän vuoden Europapostimerkin aihe. Ahvenan-maan merkki on Anette Gustafssonin suunnittelema.

161 • Tämän vuo

77 JJ ll titi

1414 • Metsä on

www.posten.ax

NRO 1 2011 S U O M I

ARVOSTETTUVALOKUVAAJAHYASINTTI KESKIPISTEENÄ

ARVOSTETTUVALOKUVAAJAHYASINTTI KESKIPISTEENÄ

�yötehtäväni ovat vaihtelevia

TYÖNTEKIJÖITÄ

Samppanjahuumaa AhvenanmaallaMaailman luultavasti vanhin samppanja löytyy Ahvenanmaalta. Harvoin on samppanja kuohunut niin korkealle, ja sen kallis-arvoiset kuplat saaneet asiantuntijat ympäri maailmaa kääntä-mään katseensa pientä saarivaltakuntaamme kohti. Sukeltajat ovat olleet tietoisia Ahvenanmaan lähistöllä uponneista useista laivanhylyistä. Mutta että yksi näistä hylyistä kätkisi aarteen melkein 200 vuoden ajan, se on sensaatio! Posten Åland haluaa juhlistaa tätä ainutlaatuista löytöä julkaise malla samppanjapostimerkin. Kesäkuussa, samaan aikaan kuin kolme löydetyistä pulloista huutokaupataan, ilmestyy myös meidän postimerkkimme.

�nita �äggblomTOIMIALAJOHTAJAPOSTEN ÅLAND FR IMÄRKEN

GISELA ENROTH

Tuotanto

”Työtehtäväni ovat vaihtelevia. Teen paljon erilaisia leimaus-tehtäviä, mutta myös suomen-kielisten asiakkaittemme tilauksia. Parasta työssäni on sen vaihtelevaisuus.”

L I LLEMOR SJÖSTRÖM

Tuotanto

”Työskentelen tuotanto-osastolla. Työtehtäviini kuuluu lähinnä yhteydenpito postimerkkikaup-piaisiin. Vastaanotan heidän tilaukset ja toimitan posti-merkit heille ennen jokaista postimerkkijulkaisua. Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Teen myös leimaustehtäviä ja osallistun erilaisten keräilytuot-teiden valmistukseen.”

�len postimerkkikauppiaiden yhteyshenkilö

1•2011POSTEN ÅLAND ABFRIMÄRKEN PB 1100 22111 MARIEHAMN

PUHELIN

018 636 640 Tilaukset Suomesta:020 340 020Puhelinaika: ma–pe 9.00–16.00

FAKSI

018 636 608

INTERNET

www.posten.ax

Pohjola-postimerkit:www.topoftheworld.nu

SÄHKÖPOSTI

[email protected]

KÄYNTIOSOITE

Flygfältsvägen 10, Sviby, Jomala

TOIMITUS

Anita Häggblom Katja Rikberg Heidemarie Eriksson Björn WennströmCecilia Mattsson

TEKSTI

Katja Rikberg

KÄÄNNÖS

Virpi IsakssonAnita Häggblom

LAYOUT

Cecilia Mattsson

TUOTANTO

Posten Åland AbWaasa Graphics

KANSIKUVA

Erika Gerdemark

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

7 • Jouluposti-merkki 2011 on Helene Schmitzin valokuvaama. Hän on tunnettu erikoisista kukka-valokuvistaan.

16 • Tämän vuo-den postimerkki-vihko tutustuttaa meidät kolmeen klassiseen super-sankariin.

14 • Metsä on tämän vuoden Europapostimerkin aihe. Ahvenan-maan merkki on Anette Gustafssonin suunnittelema.

SisältöSamppanjahuumaa Ahvenanmaalla 2

Työntekijöitä 2

Kaunein postimerkki 2010 4

Posten Åland Frimärken nyt Facebookissa 4

Uusia työntekijöitä 5

Kronikka: Annika Kullman 5

Luontomaisemapakkaus 6

Kukka keskipisteenä 7

Ahvenanmaa melkein metsien peitossa 14

Ahvenanmaalaistaustaisia supersankareita 16

Ahvenanmaalaisia omenoita 20

Perunalastujen uranuurtajia Suomessa 22

Amanda yhdistää Meksikon Ahvenanmaahan 24

Ainutlaatuinen samppanjalöytö postimerkissä 28

Rantalentopalloilua maailmantähtien kanssa 30

Kökar ja Jomala 32

Kalenteri 35 161 • Tämän vuo

77 JJ ll titi

1414 • Metsä on

ältö

4 • Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E N

UUTUUKSIA

Posten Åland Frimärken nyt FacebookissaOletko Facebookin jäsen? Jos olet, niin voit käydä sivuillamme. Saat tietoa uutuuksista, postimerkki-julkaisuista, tapahtumista, erikoistarjouksista ja paljon muusta. Jos et vielä ole Facebookin käyttäjä, niin palveluun liittyminen on helppoa ja ilmaista. Kannattaa käyttää Posten Åland Frimärkenin Tykkää-painiketta Facebookissa!

Kobba klintar kaunein vuonna 2010�uoden 2010 kaunein ahvenanmaalainen postimerkki on valittu. �oittaja on ”�ohjola – �lämää rannikolla”-pienoisarkki, joka kuvaa obba klintaria. �aiteilija uha �ykäläisen suunnittelema postimerkki sai 779 ääntä annetuista 1 704 äänestä.

Toiseksi sijoittuivat ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat Sundin ja Eckerön postimerkit (173 ääntä), ja kolmanneksi sijoittui Europapostimerkki Sandvargen (123 ääntä). Onnittelemme seuraavia henkilöitä, jotka saivat palkinnon kaikkien äänes-tykseen osallistuneiden joukosta:

J A A N A V I L K K I , HelsinkiA I M O A A LT O N E N , SaloM AT S E R I K S S O N , Uppsala, RuotsiN O R B E RT A P E LT , Soltau, SaksaA N D R E J N E U M A N N , Stadtallendorf, SaksaJ U L E S P I C A R D , Zoersel, Belgia

Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E N • 5 Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E N • 5 Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E N • 5

– KUINKA VOIMME LÄHETTÄÄ K IRJE ITÄ ilman postimerkkejä? Lisa katsoo minuun ihmeissään. Ystävyytemme kehittyi, kun odottelimme koulukuljetusta. Hän houkutteli minut syömään pihkaa, ja minä suostuttelin hänet hyppäämään ojan yli ohuen puunoksan varassa. Me olimme ainoat, jotka saivat lainata kaksi kirjaa kirjastosta samalla kertaa. Mutta ennen kaikkea meitä yhdisti rikas mielikuvitus.

EN TIEDÄ, kuinka hurmaantumisemme Kiriba-tiin alkoi. Ehkä se alkoi siitä, kun näimme pienen saariryhmän lipun karttakirjassa. Lintu, joka lensi kultaisen auringon yli. Punainen taivas ja sininen meri. Pian olimme keksineet Kiribatiaakkoset, jotka kaiversimme puunpalaseen. Minullahan oli veli siellä kaukana, tosin epäselvää, kuinka se oli mahdollista. Lisalla oli useita ystäviä, joilla oli pitkät, mustat, kiiltävät hiukset. Olimme puhuvi-namme kiribatia välitunneilla, ja uskon todella, että ymmärsimme toisiamme. Tiedättehän, taval-la, jota vain lapset osaavat. Ja niin koitti päivä, jolloin oli aika kytkeä yhteydet Tyyneenmereen. Kirjoitimme molemmat muutamia kirjeitä. Vasta kun olimme sulkeneet kirjeet, postitusmaksusta heräsi arkaluonteinen kysymys. Rahaa meillä ei ollut. Projektimme tuntui kariutuvan. Mutta sitten Lisa keksi loistavan idean. Hänen isällään oli postimerkkikokoelma! Pian olimme onnistuneet irroittamaan muutamia ihastuttavia merkkejä, ja otimme liimapuikon esille. Paikallisen kaupan vieressä oli postilaatikko.

MUUTAMAN PÄIVÄN KULUTTUA odottelimme tavalliseen tapaan koulukyytiä. Yhtäkkiä kaup-pias tuli luoksemme ja loi meihin tiukan katseen. – Postinkantaja kertoi kummallisista kirjeistä. Tekö ne olette pudottaneet laatikkoon? En muista, mitä vastasimme tai mitä kirjeille tapahtui. En tiedä, oliko rosvoamamme posti-merkkikokoelma arvokas.Mutta siitä olen varma, ettemme koskaan saaneet vastausta Kiribatista.

ANNIKA KULLMANJournalisti

KRONIKKA

Alexandra KarlssonAlexandra Karlsson, 26 vuotta, on työskennellyt syksystä lähtien Frimärkenissä. Hän on Samuel Miiroksen seuraaja myyntikoordinoijana. Alexandra on suorittanut maisterintutkinnon pääaineenaan kansainvälinen markkinointi Mälar-dalenin korkeakoulussa Västeråsissa Ruotsissa. Hän työskenteli kahden viime vuoden ajan ostoassistent-tina Rederiaktiebolaget Eckerön palveluksessa. Nyt Alexandra vastaa Posten Ålandin osallistu-misesta Manner-Suomessa järjestettäviin postimerkkitapahtumiin. Lisäksi hän huolehtii eri tapahtumien järjestämisestä Ahvenanmaalla postimerkkijulkaisujen yhteydessä. Hän vastaa myös tietyistä tuoteostoista, kuten keräilyautoista ja kolikkopakkauksista.

Päivä, jolloin rosvosin posti-merkkikokoelman

Linda ErikssonLinda Eriksson, 28 vuotta, työskentelee vuoden 2011 ajan Gunilla Häggblomin sijaisena. Lindan työtehtäviin kuuluu saksankielisten asiakkaiden palvelu. Lisäksi hän vastaa mm. Ålandsposten Frimärken-asiakaslehden, kotisivujen, esitteiden ja tuotepakkaustekstien saksankielisistä käännöksistä. Linda on suorittanut Tukholman yliopistossa saksankielisen fi losofi an maisterin tutkinnon sivuaineena juridiikka.

UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ:


UUTUUKSIA

Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavien postimerkkien kysytty pakkaus�yyskuussa �hvenanmaan kaikki 16 kuntaa on kuvattu ahvenan-

maalaisia maisemia-sarjan postimerkeissä. �ostimerkit on koottu

luonnonkauniiseen pakkaukseen.

Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat postimerkit Ahvenanmaan eri kunnista ovat olleet erittäin suosit-tuja. Keräilijämme ovat useana vuonna valinneet sarjan merkeistä kauneimman ahvenanmaalaisen merkin. Monet asiakkaat ovat myös kiinnostuneet pakkauk-sesta, joka sisältää kaikki 16 luontoaiheista postimerk-kiä. Posten Åland julkaisee sellaisen pakkauksen 28.

syyskuuta. Pakkaus sisältää muovitaskuun sijoitetut postimerkit, jotka on leimattu kyseisten postikontto-reiden leimoilla 28.9.2011 päiväyksellä. Lisäksi kah-deksansivuinen pakkaus sisältää Ahvenanmaan kartan ja tietoa jokaisesta kunnasta neljällä kielellä (ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja saksaksi). Pakkauksien valmis-tusmäärä on 2 000 kappaletta, ja sen hinta on 20 €.

Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E N • 7

ER

IKA

GE

RD

EM

AR

K


JOULU

– Palaan aina luontoon, sanoo Helene Schmitz. Hän on valokuvannut

tämän vuoden joulupostimerkin hyasintin. Helene on tunnettu

ottamistaan kukkien lähivalokuvista kaikkialla maailmassa. Mutta

juuri nyt muut aiheet kiinnostavat häntä enemmän.

– Palaan aina luontoon, sanoo Helene Schmitz. Hän on valokuvannut

tämän vuoden joulupostimerkin hyasintin. Helene on tunnettu

ottamistaan kukkien lähivalokuvista kaikkialla maailmassa. Mutta

juuri nyt muut aiheet kiinnostavat häntä enemmän.

kukka KESKIPISTEENÄkukka KESKIPISTEENÄ


ER

IKA

GE

RD

EM

AR

K

Jos googlaa Helene Schmitziä, saa 274 000 osumaa. Jos haluaa googlata hänen kuviaan, osumia on yli 70 000. Kuten aina Googlen suhteen, kaikilla näillä 70 000 kuvalla ei ole suoranaista yhteyttä Heleneen. Mutta selviää nopeasti, että Helene on tullut tunnetuksi kukkavalokuvistaan.

FILMI INSPIROI

Valokuvaaminen on kuulunut Helenen elämään siitä lähtien, kun hän 12-vuotiaana sai Kodak Instamatic-kameran.

– Olen opiskellut fi lmi- ja taideteoriaa, Helene kertoo.Ennen sitä hän oli ehtinyt opiskella myös oikeustiedettä.– Mutta se ei ollut minun alaani. Heti kun aloin opiskella fi lmi- ja

taideteoriaa, tunsin osuneeni oikeaan. Juuri sinne minä kuuluin.Ja vielä tänäkin päivänä hän löytää inspiraatiota fi lmeistä.

EPÄTAVALLINEN AINEEN AIHE

Helene kirjoitti kandidaatin tutkintoa varten aineensa valokuvaaja Georg Oddnerista.

– Taidetieteiden puitteissa ei ollut tavallista kirjoittaa valokuvaa-jista. Minun valitsemani aine oli ensimmäisiä aineita, joka käsitteli juuri valokuvausta.

Tämän myötä yhtyes valokuvaamiseen selvisi Helenelle yhä enem-män, ja 23-vuotiaana hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä.

TÄRKEÄ NÄYTTELY

– Näyttelyn ansiosta sain kutsun Camera Obscuraan, joka halusi huomioida ruotsalaisia naisvalokuvaajia.Silloin, vuonna 1985, oli epätavallista tuoda esiin valokuvaavia naisia.

– Näin jälkeenpäin olen ymmärtänyt, kuinka tärkeä tuo näyttely oli. Nykyään on toisin; enää ei ole yhtä harvinaista, että nainen on valokuvaaja. Mutta edelleenkin valokuvaajan ammatti on erittäin miesvaltainen.

VUODEN VALOKUVAAJA

Vuoden 1985 tärkeän näyttelyn jälkeen Helene on vaikuttanut useissa erilaisissa projekteissa, ja hän on pitänyt näyttelyitä ympäri maailmaa. Vuonna 2003 ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa ”Blow up”, joka sisältää suunnattoman kauniita kasvien lähivalo-kuvia. Vuonna 2007 ilmestyi kirja ”System och passion”, joka sekin sisältää kauniita kukkien lähikuvia. Svenska Naturvårdsverket valitsi hänet vuoden luontovalokuvaajaksi juuri näiden kuvien perusteella.

”�öydän inspiraatiota eri fi lmeistä”

Svenska Naturvårdsverket valitsi Helenen vuoden luontovalokuva a - jaksi. Tässä näemme kuvia hänen kirjoistaan ”Blow up” (ylempi kuva) ja ”System och passion”.


Juuri tällä hetkellä Helene valokuvaa maisemakuvia Etelä-Amerikassa.


ER

IKA

GE

RD

EM

AR

K

– Jatkan kukkakuvilla tulevaisuudessa, Helene vakuuttaa.Eri valokuvausprojektien valmistelu ja toteuttaminen eroavat

toisistaan.– Kukat ovat aina otettuja kokonaisuudestaan, ja siksi kuvista

tulee keinotekoisia. Kuvissa näkyvä valo ei ole luonnollinen. Tarkoituksenani on, että aiheen voi kokea uudella tavalla tai mie-luiten kuin ensimmäistä kertaa.

JOULUPOSTIMERKISSÄ HYASINTTI

Muutama vuosi sitten Helenen kukkavalokuvia oli näytteillä Ålands museumissa, ja juuri silloin Posten Ålandin postimerkki-ryhmä havaitsikin hänet. Kun vuoden 2011 joulupostimerkin aihe oli päätetty, Heleneen otettiin yhteyttä, ja hän suostui tehtävään.

– Joulunvärit eivät kuulu mieliväriskaalaani. Ilahduin saadessani tietää, että kysymyksessä on valkoinen hyasintti.

Hyasintti valokuvattiin syksyllä 2010. Ajankohta ei oikeastaan ollut paras mahdollinen joulukukkien saannin kannalta.

Joulupostimerkki on Helenen ensimmäinen Posten Ålandille suunnittelema postimerkki.

”�aluan keskittyä romanttiseen tyyliin juuri nyt”

LUONTO JA KULTTUURI

Juuri nyt Helene on jättänyt kukkien valokuvaamisen.

– Nyt valokuvaan maisemakuvia kukkakuvien sijaan, Helene kertoo ja vertaa nykyistä projektia vuonna 1994 tekemäänsä Livingrooms-projektiin.

Mutta luonto on mukana myös tässä projektissa.

– Keskityn luontoon erikoisesta näkökulmasta katsottuna, ja otan huomioon luonnon ja kulttuurin välisen suhteen, hän selvittää.

LUONTO MUUTTUU

Projekti päättyy eteläamerikkalaisiin maisemakuviin.


290 • JOULU 2011

JULKAISUPÄIVÄ7.10.2011

VALOKUVAAJA Helene Schmitz

PAINOSMÄÄRÄ 360 000

MAKSUARVO Julpost (0,60 €)

FDC :N HINTA 1,20 €

POST IMERKKIEN KOKO36 x 24,8 mm

ARKKIKOKO 2 x 20 postimerkkiä

HAMMASTE 13 per 2 cm

PAPERI 102 g/m²

PAINOMENETELMÄ 4-värioffset

PAINOSouthern Colour Print

HELENE SCHMITZ

Valokuvaaja Helene Schmitz syntyi vuonna 1960. Hän asuu ja työskentelee Tukholmassa. Hän on suorittanut fi losofi an kandidaatin tutkinnon pääainee-naan fi lmi- ja taideteoria. Hän on opiskellut myös Konstfack-taide-koulussa sekä käynyt fi lmialan kurssin New Yorkin yliopistossa. Helene on tunnettu ottamistaan kukkien lähivalokuvista kaikkialla maailmassa. Vuonna 2003 ja 2007 julkaistiin kaksi hänen kuk-ka-aiheista kirjaansa. ”System och passion”-kirjassa (2007) on valokuvia, jotka perustuvat Carl von Linnén oppeihin kukkien lisääntymisjärjestelmästä. Tämä on Helenen ensimmäinen Posten Ålandille tekemä postimerkki.Ensipäivänkuoressa näemme kauniin lähikuvan valkoisesta hyasintista.

Ensipäivänleimassa näemme hyasintin kukan.

Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä koristaa erilaiset hyasintin kukat.

ER

IKA

GE

RD

EM

AR

K


– Mutta olin yhteydessä taitavaan fl oristiin, joka auttoi minua hankkimaan hienoja mallikappaleita.

Joulupostimerkkiin valokuvaaminen tapahtui samalla tavalla kuin hänen muiden kukkakuviensa valokuvaaminen, ja hän on tyytyväinen lopputulokseen.

VIIMEISIN ON PARAS

Helenestä on helppoa valita mieliprojekti tai mieliaihe.– Pidän aina eniten viimeksi tekemästäni työstä, hän sanoo

vuorenvarmasti.Mutta kaikkien aikaisempien projektien joukosta hän haluaa

tuoda esiin myös Livingrooms-projektin. Siinä hän valokuvasi vanhempiensa huoneiston, joka oli joutunut tuhoisan tulipalon


kouriin. Kuvista kehittyi vähitellen näyttely, joka oli esillä 1990-luvun loppupuolella mm. Ruotsissa, Suomessa ja Ranskassa.

EI USKALTANUT UNELMOIDA

Vuonna 2010 Helene valokuvasi lihansyöjäkasveja kansainvälisen National Geographics-lehden toimeksiannosta. Värikkäät, pelkiste-tyt kuvat kuvaavat kasveja uskomattoman kiehtovalla tavalla. On vaikea tietää, ovatko kukat ja kasvit osa Helenen tulevaisuuden unelmaprojektia.

– Haluan matkustaa autiomaahan, hän vastaa lyhyesti, nopeasti ja salamyhkäisesti. Hän jättää meidät kaikki miettimään, mihin seuraava valokuvausprojekti johtaa. �

”�idän aina eniten viimeksi tekemästäni työstä”

Helene on valokuvannut lihansyöjäkasvejaNational Geographics-lehden toimeksi-annosta.


Ahvenanmaa melkein metsien peitossa elkein 60 % �hvenanmaasta on metsien peitossa. �iinpä �uropa-

postimerkin tämän vuoden aihe sopii �osten Ålandille mainiosti!

�aiteilija �nette �ustafsson on kuvannut kauniisti metsän reunaa.

Ahvenamaan metsissä kasvaa yli 40 eri puu- ja pensas lajia. Karkeasti jaotettuna voi sanoa, että havumetsät vallitsevat pohjois-Ahvenanmaalla, kun taas etelä-Ahvenanmaa on enimmäkseen lehti-metsien peitossa. Mutta manner-Ahvenanmaalla sekametsä on kuitenkin tavallisinta.

KOLME HAVUPUUTA

Ahvenanmaalla kasvaa luonnostaan kolme havupuu-lajia – kuusi, mänty ja marjakuusi. Mänty on tavalli-sin sekä tiheissä metsissä että karuilla kallioilla. Kuusi puolestaan viihtyy parhaiten ravintorikkaassa maassa.

PALJON MYÖS KATAJIA

Kataja, joka sekin on tavallinen Ahvenanmaalla, ei ole puu, vaan pensas. Saaristossa katajat kasvavat matalina ja peittävät kallioita. Hedelmällisillä mailla ne kasvavat usein korkeiksi ja pylväsmäisiksi.

PALJON ERI LEHTIPUITA

Jalot lehtipuut kuten saarni, tammi, jalava, vaahtera ja lehmus ovat suhteellisen tavallisia ja kaikkein

tavallisin niistä on saarni. Muita tavallisia lehtipuita ovat koivu, leppä, haapa, pihlaja, ruotsinpihlaja, tuomi ja suomenpihlaja. Pensaista mainittakoon koiranheisi ja myrkyllinen näsiä.

HIRVIÄ JA METSÄKAURIITA

Hirvi on Ahvenanmaan metsissä viihtyvistä eläi-mistä suurin. Arvion mukaan Ahvenanmaalla on noin 700 hirveä. Myös 1960-luvulla istutettuja metsäkauriita esiintyy yleisesti. Niiden arvioitu lukumäärä on 15 000.

LINTUJA METSISSÄ

Muita eläimiä Ahvenanmaan metsissä ovat jänis, orava, kettu ja erilaiset pienet jyrsijät sekä näätä-eläimet. Lisäksi metsissä on lintuja kuten variksia, närhiä, talitiaisia, korppeja, teeriä, lehtokurppia, kana- ja hiirihaukkoja. Erilaiset rastaat ja kertut viihtyvät lehtimetsissä. �

Lähteet: www.naturum.ax ja www.ha.ax.


281 • EUROPA – METS IÄ


TAITE IL I JA Anette Gustafsson

PAINOSMÄÄRÄ180 000

MAKSUARVOEuropa (0,85 €)


POST IMERKKIEN KOKO35,4 x 26 mm

ARKKIKOKO2 x 20 postimerkkiä

HAMMASTE13 per 2 cm

PAPERI 110 g/m²


PAINO Cartor Security Printing

ANETTE GUSTAFSSON

Taiteilija Anette Gustafsson (s. 1966) on akvarellisti ja merimaalari. Hän asuu ja toimii Norrtäljessä Ruotsissa ja puolet vuodesta Rödhamnissa, joka sijaitsee Ahvenanmaan ulkosaaristossa. Anette on itseoppinut maalari, ja hän on osallistunut useisiin sekä yksityis- että yhteisnäyttelyihin. Hänen vedenalaista taidettaan on ollut näytteillä ”Mondial de l’image sous-marine”-maailman-näyttelyssä Juan Les Pinsissä Ranskassa. Tämä postimerkki on toinen Anetten suunnittelema postimerkki Posten Ålandille. Hän suunnitteli ”Sukellus”-postimerkin vuonna 2009.

Myös ensipäivänkuoreen Anette Gustafsson on maalannut metsämaiseman kuten maksimikorttiinkin. Maksimikortin erikoisleima kuvaa metsän reunaa.

Ensipäivänleimassa näemme kävyn.

Postimerkkiarkin väliöparikeskilössä on kuvattu metsän reunaa.


Ensipäivänkuori on kokonaan sarjakuvien peitossa. Näemme kuvan, jossa The Fantom of the Fair pelastaa naisen.

282 • SUPERSANKAREITA


TAITE IL I JA Paul Gustafson

SUUNNITTELUCecilia Mattsson

PAINOSMÄÄRÄ 95 000 vihkoa

MAKSUARVOVärlden ( 9 x 0,90 €)

FDC :N HINTA3,30 €

POST IMERKKIEN KOKO32 x 36,5 mm

VIHKON KOKO

107,1 x 117 mm, 3 x 3 posti-merkkiä

PAPER I 98 g/m²



PAINO Posten Sverige

PAUL GUSTAFSON

Sarjakuvapiirtäjä Paul Gustafson (1916–1977) syntyi Saltvikissa Ahvenanmaalla. Ollessaan 5-vuotias hänen perheensä muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoi-hin. Opiskeltuaan Quentin High School ja Manhattan´s Cooper Union- oppilaitoksissa Paul alkoi työskennellä oppipoikana sarja-kuvapiirtäjä Frank Owenin luona. Pian hän tuli tunnetuksi itsenäi-senä sarjakuvapiirtäjänä. Uransa aikana hän loi monia erilaisia supersankareita, joista useammat tulivat hyvin tunnetuiksi. 1950-luvun loppupuolella hän lopetti sarjakuvapiirtäjäuransa ja alkoi sen sijaan työskennellä maanmit-taustehtävissä New Yorkissa. Paul oli naimisissa Gladyksen kanssa, ja he saivat kolme lasta.

Ensipäivänleima kuvaa puhekuplaa.

Postimerkkivihkossa on 3 x 3 erilaista postimerkkiä. Vihkon kannessa on kuvattu samat supersankarit kuin postimerkeissäkin.


Ahvenanmaalaistaustaisia supersankareita�iesitkö, että monen tunnetun 1940- ja 1950-luvulla piirretyn super-

sankarin luoja on kotoisin �altvikistä �hvenanmaalta? �yt kolme hänen

supersankareistaan on kuvattuna ahvenanmaalaisessa postimerkkivihkossa.

Paul Gustafson syntyi Saltvikissä vuonna 1916. Ollessaan 5-vuotias hänen perheensä muutti monen muun ahvenanmaalaisen perheen tavoin siirtolai-seksi Yhdysvaltoihin.

OPPIPOIKANA

Opiskeltuaan Quentin High School ja Manhattan´s Cooper Union-oppilaitoksissa Paul alkoi työskennellä oppipoikana sarjakuvapiirtäjä Frank Owenin luona, jonka vaimo Vera oli myös syntynyt Ahvenanmaalla. 1930-luvun loppupuolella Paul tuli tunnetuksi itse-näisenä sarjakuvapiirtäjänä. Hän loi monia hahmoja, lähinnä supersankareita, Marvel Comicsille.

USEITA SUPERSANKAREITA

Useimmat Paulin sarjoista syntyivät vuosina 1938–1946. Näistä voimme mainita muun muassa The Angel, The Arrow, Black Panter, A-man, Quicksilver, Magno, The Human Bomb, Blackhawk, Jester, Rusty Ryan ja Midnight. Sittemmin hän omistautui Will Bragg-huumorisarjalle. Piirtäjänä hän käytti joskus nimeä Paul Earrol. Myös Paulin veli Nils työskenteli jonkin aikaa sarjakuvapiirtäjänä, mutta hänestä ei

tullut yhtä menestyksekästä kuin Paulista. Sittemmin Nils työskenteli valokuvaajana New Yorkissa.

LOPETTI URANSA

Paul piti tauon sarjakuvien piirtämisestä 1942–1945, jolloin hänet oli kutsuttu amerikkalaiseen armeijaan toisen maailmansodan aikana. Hän lopetti sarjakuvapiirtäjäuransa 1950-luvun loppu-puolella ja alkoi työskennellä maanmittaustehtävissä New Yorkissa. Mutta hän jatkoi kuitenkin sarja-kuvien piirtämistä paikallislehdelle Warwickissä New Yorkissa, missä perhe asui.

POSTIMERKKIVIHKO

Paul Gustafson on tunnettu monista eri supersan-kareistaan. Posten Åland julkaisee postimerkki-vihkon, jonka merkeissä on kuvattu The Arrow, The Fantom of the Fair ja Alias the Spider.

THE ARROW

Centaur Publications julkaisi The Arrowin ensimmäi-sen kerran vuonna 1938. Hänen tärkein aseensa oli jousipyssy, mutta hän pystyi taistelemaan rikollisuutta


ja sabotoijia vastaan myös ilman asettaan. Hän oli ensimmäisiä super-sankareita, jotka käyttivät naamioita. Kolme kuukautta aikaisemmin jul-kaistu Superman ja The Arrow olivat ensimmäisiä supersankareita, jotka käyttivät erikoistaitojaan taistelussa rikollisuutta vastaan.

AGENTTI

Voisi luulla, että nuolen ja jousen käyttö olisi vaikeaa sisätiloissa, mutta The Arrow oli aivan yksinkertaisesti niin taitava, että hän suoriutui siitä erinomaisesti. Aluksi The Arrowilla ei ollut yksityiselämää eikä edes nimeä. Mutta vähitellen selvisi, että hän oli agentti Ralph Payne. The Arrow oli yksi Centaursin pitkäikäisimmistä sankareista ja esiin-tyi omassa sarjakuvalehdessä Funny Pagesissä sekä muissa sarjakuva-lehdissä aina vuoteen 1941.

THE FANTOM OF THE FAIR

Centaur Publications julkaisi The Fantom of the Fairin ensimmäisen

kerran vuonna 1939. Ensimmäisten vuosien aikana hän omistautui taistelemaan New Yorkin maailmannäyttelyyn kohdistettuja uhkia vastaan. Hänen ensisijainen aseensa oli ihmismuistin manipulointi esimerkiksi hypnoosin avulla. Hänen nyrkkinsä olivat erittäin vah-vat, mutta muutoin hänellä ei ollut erityisiä supervoimia.

PÄÄMAJA NÄYTTELYPAIKAN ALLA

The Fantom of the Fair liitettiin vahvasti maailmannäyttelyyn. Hänen päämajansa nykyaikaisine laboratorioineen sijaitsi näyttely-rakennuksen alla. Rakennuksesta oli yhteys maanalaiseen jokeen. Hänen tehtävänään oli suojella kävijöitä kaikkia näyttelyn aikana tapahtuvia rikollisiskuja vastaan. Hänen henkilöllisyytensä ei pal-jastunut koskaan. Ei myöskään syy, miksi hän oikeastaan työsken-teli niin kovasti suojellakseen näyttelyä.

VAIHTOI NIMEÄ

New Yorkin maailmannäyttely oli tähän aikaan suuri tapahtuma, ja Fantom of the Fair debutoi näyttelyn avajaisten yhteydessä. Näyttelyn päätyttyä kustantamo yritti pitää sarjakuvahahmoa hengissä, ja hänen nimeksi tuli Fantoman. Tosin hänen suosionsa väheni. Hän hävisi sarjakuvalehdistä vuoden 1940 lopulla.

�aul �ustafson on tullut tunnetuksi monista eri supersankareistaan.


ALIAS THE SPIDER

Quality Comics (sittemmin DC Comics) julkaisi Alias the Spiderin ensimmäisen kerran vuonna 1940. Todellisuudessa hän oli Tom Hallaway, playboy, joka oli kyllästynyt näkemään kriminallisten kiusaavan ja tappavan syyttömiä ihmisiä. Alias the Spider taisteli jousipyssyllä rikollisuutta ja epäoikeudenmukaisuuksia vastaan kel-taiseen puseroon ja sinisiin shortseihin pukeutuneena. Jousipyssyn lisäksi hänellä oli apunaan oma auto ”Svarta änkan” sekä avusta-jansa Chuck, joka auttoi Tomia sekä siviilissä että supersankarina.

ERIKOISNUOLI

Hänellä oli lisäksi erikoisnuoli, jolla hän osui gangsterin käteen, niin että tästä tuli aseeton. Alias the Spider eli edelleen senkin jälkeen, kun Paul Gustafson oli lopettanut hänen piirtämisensä ja sai sitten aivan toisenlaisia minuuksia ja supervoimia. �

Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Alias_the_Spider, http://www.toonopedia.com/fantom.htm, http://www.toonopedia.com/arrow.htm ja Nya Åland.

Maksimikorttien leima on tämän näköinen.

Postimerkkijulkaisun yhteydessä ilmestyy myös kolme maksimikorttia. Niissä näemme sarjakuvien lähikuvia, joissa kuvataan samoja supersanka-reita kuin postimerkeissäkin.


Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä kuvittavat ahvenanmaalaiset omenat.

283 JA 284 • AHVENANMAALAISIA OMENOITA, STRÖMMA


VALOKUVAAJA Andreas Dienert

PAINOSMÄÄRÄ 2 x 200 000

MAKSUARVOT0,05 € ja 4,00 €


POST IMERKKIEN KOKO26,1 x 25,92 mm

ARKKIEN KOKO2 x 20 postimerkkiä

PAPER I 102 g/m²



PAINO Joh. Enschedé Stamps

ANDREAS DIENERT

Taiteilija, vapaa valokuvaaja ja muusikko Andreas Dienert syntyi vuonna 1970 Enskedessä, joka sijaitsee Tukholman ulkopuolella ja jakaa aikansa juuri nyt Tukhol-man ja Maarianhaminan välillä. Muusikkona hän on työskennel-lyt muun muassa Göteborgin oopperassa. Taiteilijana hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä. Tällä hetkellä hän käyttää suu-rimman osan ajastaan valoku-vaamiseen sekä Ahvenanmaalla että Tukholmassa. Andreas teki Posten Ålandille Europapostimer-kin ”Integraatio” vuonna 2006.

Ensipäivänleima kuvaa omenaa.

Ensipäivänkuorta koristaa kannon päälle sijoitettu ahvenan-maalainen omena.


�hvenanmaalaisia omenoita�yt ilmestyy uusi postimerkki, jonka maksuarvo on jälleen 0,05 € sekä yksi

postimerkki maksuarvolla 4,00 €. �ostimerkeissä kuvataan ahvenanmaalaista

�trömma-omenalajiketta, jolla on mielenkiintoinen historia.

Ahvenanmaalainen Fridolf Sundberg alkoi yli 100 vuotta sitten levittää omenalajikkeitaan ympäri Ahvenanmaata ja Etelä-Suomea. Fridolf ymppäsi omenalajit metsäomenapuitten kanssa Örnäsissä Finströmissä, jonne hän asettui asumaan vaimonsa Amandan kanssa. Strömma-lajikkeen hän löysi eräältä tilalta Hammarlandista Strömman kylästä.

HEDELMÄNVILJELIJÄPIONEEREJA

Amanda ja Fridolf Sundberg onnistuivat luomaan esimerkillisen maanviljelyn alueille, joita ei ollut koskaan aikaisemmin viljelty. Fridolfi n voidaan katsoa olleen myös hedelmänviljelyn uranuurtaja. Hän viljeli itse hedelmäpuunsa ja harjoitti niiden tuontia Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Puita tuotiin noin 1 000 kappaletta vuosittain yli 20 vuo-den ajan. Tämän lisäksi hän tuotti maahan muun muassa marjapensaita.

Kaksi Fridolfi n istuttamaa puuta on yhä jäljellä

Örnäsissä. Lisäksi yksi puu on muutaman kilomet-rin päässä. Postimerkkien omenat on valokuvattu Hammarlandissa. Fridolfi n ja Amandan pojanpoika Sven-Olof Sundberg asuu nykyään Hasselbossa lähellä Örnäsiä. Hänellä on omenapuu, joka on Strömma-lajiketta.

KESTÄVIÄ JA SÄILYVIÄ

Sotien välisenä aikana 1930-luvulla Strömma-lajiketta viljeltiin Suomessa ammattimaisesti, mutta muuta-man kylmän talven seurauksena viljelmät paleltuivat. Ne puut, jotka ovat Ahvenanmaalla tänään, ovat kuitenkin karaistuneita ja ovat selviytyneet yli 100 vuotta. Strömma-omena sopii hyvin varastoitavaksi, ja se säilyy pitkään. Ahvenanmaalaiset omenaintoi-lijat Sven-Olof eturivissä haaveilevat, että Strömma-omena saataisiin taas pian kauppoihin myyntiin. �

Lähde: Sven-Olof Sundberg


Perunalastujen uranuurtajia Suomessa�uonna 1969 �hvenanmaalle perustettiin perunalastutehdas

�hips �b. �erustajat eivät tienneet silloin, että yritys yli 30 vuotta

myöhemmin olisi kansainvälinen konserni, jossa on yli 1 300 työn-

tekijää �ohjoismaissa, �altiassa ja �enäjällä.

Kolme yksityistä aloitteentekijää perusti Chips Ab:n. He halusivat luoda teollisuuden, joka estäisi suurta muuttoliikettä Ahvenanmaalta. Maatalous, kalastus ja kauppa olivat jo kauan olleet suuria tulonlähteitä. Nyt aloitteentekijät halusivat luoda teollisuuden, joka perustuisi sellaiseen raaka-ainee-seen, jota jo oli saatavilla Ahvenanmaalla.

PERUNA VAIN RUOKAA

Yksi aloitteentekijöistä oli törmännyt perunalastui-hin opiskeluvuosinaan Yhdysvalloissa. Siihen aikaan perunalastut olivat tunnettuja Ruotsissa ja Tanskassa, mutta Ahvenanmaalla ja Suomessa peruna oli vain ruokaa. Chips Ab:stä tuli ensimmäinen peruna-lastujen valmistaja Suomessa, ja tuotemerkki Taffel on aina ollut johtavana Suomen markkinoilla.

HYVÄÄ PERUNALASTUPERUNAA AHVENANMAALLA

Osoittautuikin pian, että Ahvenanmaan viljelyalu-eet riittivät tehtaalle tarvittavaan perunamäärään. Lisäksi meren suotuisa vaikutus lämpötiloihin tekee kasvukaudesta pitkän, mikä onkin hyvän perunalas-tuperunan viljelyssä ratkaiseva tekijä.

SUURIA PANOKSIA

Chipskonserni käynnistyi hieman horjuvasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvulta alkaen tapahtui paljon, jolloin muun muassa osa ruotsalaista OLW-yritystä saatiin mukaan. 1990-luvun aikana tehtiin satsauksia Baltian ja Venäjän markkinoilla. Vuonna 2005 norjalainen Orkla Asa osti kaikki Chips Abp:n osakkeet.

POHJOISMAAT JA BALTIA

Nykyään Chips Ab:n kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat ja Baltia paikallisine yhtiöineen ja tuotemerkkeineen. Näiden joukossa ovat Chips (Suomi), OLW (Ruotsi), Kims (Tanska ja Norja) ja Latfood (Baltia). Suomessa Chips harjoittaa toi-mintaansa Ahvenanmaalla Haraldsbyssä sijaitsevassa tehtaassa. Markkinointi- ja myyntikonttori ovat Helsingissä. Lisäksi Ahvenanmaalla sijaitsevat myös rahoitus- ja talousosasto.�

Lähteet: Jörgen Pettersson ja Anders Mattsson ”Från knölar i marken till miljoner på banken” sekä www. chips.fi .


285 • PERUNALASTU


VALOKUVAAJA Kjell Söderlund


MAKSUARVO 0,85 €


POST IMERKKIEN KOKO35 x 35 mm



PAPERI 102 g/m²


PAINOJoh. Enschedé Stamps

KJELL SÖDERLUND

Valokuvaaja Kjell Söderlund (s. 1968) työskentelee mainos-valokuvaajana pääasiassa studiossa. Hän kiinnostui valo-kuvauksesta ja etenkin luonto-valokuvauksesta jo opiskeluai-koinaan. Kiinnostus on edennyt harrastuksesta ammatiksi, ja nyt hän on työskennellyt kokopäiväi-senä valokuvaajana 14 vuotta. Kjell on suunnitellut useita posti-merkkejä Posten Ålandille mm. Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavaan postimerkkisarjaan, Minun postimerkkini 2006, Minun Ahvenanmaani 2008 ja Ahvenanmaalaisia leikkikaluja postimerkit vuonna 2010.

Ensipäivänkuoren kumpaakin puolta koristavat perunat – perunalastujen raaka-aine.

Ensipäivänleima kuvaa perunalastua.

Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä koristavat perunalastut. Postimerkissä kuvatut perunalastut ovat nimeltään Sourcreme and onion.

24 • Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E NS

OF

IA C

HA

NF

RE

AU

Amanda asuu Meksikossa, mutta palaa aina kesällä Ahvenanmaalle.

Amanda Chanfreau saapui Meksikoon syksyllä 2008 tarkoituksenaan mat-kustaa maan halki Keski-Amerikkaan.

– Mutta jo varhaisessa vaiheessa tutustuin kauniiseen pieneen kylään ihastuttavine laguuneineen. Jäin sinne melkein vuodeksi, ja perustin kahvilan kahden ystäväni ja silloisen partnerini kanssa. Kun suljimme kah-vilan, ei tuntunut enää luonnolliselta matkustaa Meksikosta. Olin kesäisin kotona, mutta palasin takaisin. Olen

ymmärtänyt nyt viimeisen vuoden aikana, että Meksiko on uusi kotini. Nykyään asun suuremmassa kaupungissa Etelä-Meksikossa, missä minulla on myös ateljeeni.

Uusi kotimaa tekee Amandasta onnellisen ja rauhallisen.– Mutta en tiedä, mikä minuun vaikuttaa eniten – kulttuuri,

luonto, ruoka vai ihmiset. Rakastan tätä maata!

HALUAA MATKUSTAA YKSIN

Ennen kuin Amanda asettui asumaan Meksikoon, hän matkusteli paljon muun muassa Euroopassa, Karibiassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Ja mieluiten hän matkustaa yksikseen.

– Minulle ihanteellisin tapa on matkustaa yksin, sillä silloin olen


�aiteilija �manda �hanfreau

sai tehtäväkseen maalata ahvenan-

maalaista kesää kuvaavat ehiökortit,

mikä osoittautuikin oikeaksi valinnaksi!

�hvenanmaalainen �manda on

löytänyt uuden kotinsa �an �ristóbal

de �as �asasin kaupungista, joka

sijaitsee �hiapasin vuoristoseudulla

�telä- eksikossa. utta hän ei

pärjäisi koskaan ilman ahvenanmaa-

laista kesää ja palaakin kotisaarelleen

joka kesä.AM

AN

DA

YHDISTÄÄ MEKSIKON AHVENANMAAHAN

AHVENANMAA ON TÄRKEÄ

Juuri nyt Amanda keskittyy luomaan toimivan elämän Meksikossa niin yksityisellä kuin ammattimaisella tasolla.

– Kehitän ateljeetani ja luon kon-takteja. Yhteyteni Suomeen ja Ahve-nanmaalle ovat hyvin tärkeitä minulle. Niistä en halua luopua. Kesäisin mat-kustan kotiin Ahvenanmaalle. Silloin pyrin pitämään näyttelyitä mahdolli-suuksien mukaan, ja samalla yritän

paljon avoimempi kaikkea ja kaikkia kohtaan. Opin paljon enem-män kuin jos mukana olisi matkakumppani, johon turvautua.

KASVOT JA KEHOT HURMAAVAT

Juuri matkoillaan Amanda löytää inspiraatiota maalauksilleen.– Olen työstänyt ulkomaankokemuksiani maalaamalla. Keski-

pisteenä ovat aina tapaamani ihmiset. Hurmaannun kasvoista ja kehoista, erilaisista ilmaisuista, ihmiskohtaloista ja kuulemistani kertomuksista.

Tällä hetkellä Amanda ei matkustele paljon, mutta inspiraation hän saa edelleenkin vieraasta kulttuurista, minkä keskellä hän elää.


EHIÖKORTIT, AHVENANMAALAINEN KESÄ


TAITE IL I JA Amanda Chanfreau


HINTA 1,90 €/ehiökortti5,70 € kolme ehiökorttia

KOKO148 x 105 mm

PAPERI Carta Integra 235 g

PAINOMENETELMÄ 4-värioffset + UV-lakkaaus

PAINOWaasa Graphics

Kaikkien kolmen ehiökortin aiheena on ahvenanmaalainen kesä. Amanda Chanfreau on tulkinnut aihetta surrealistisella tavalla, missä todellisuus kohtaa mielikuvituksen. Siitä huolimatta hän on kuitenkin onnisutnut vangitsemaan sen tyypillisen ahvenanmaalaisuuden.

AMANDA CHANFREAU

Amanda Chanfreau syntyi vuonna 1983 Helsingissä. Perhe muutti Maarianhaminaan, kun Amanda aloitti peruskoulun. Hänen taiteellinen koulutuksensa alkoi Ahvenanmaalla Ålands Folkhögskolanissa (Nordiska konstlinje 1 vuosi). Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan Uppsalassa Wiks Folkhögskola-oppilaitoksessa (Bild- och Formlinjen 2 vuotta), Tukholmassa (Konstskolan Idun Lovén Skulptur 1 vuosi) ja HV Skolan-oppilaitoksessa (Textil Hantverkslinje 3 vuotta). Hän omistautuu lähinnä maalaamiselle, mutta on tehnyt myös pukuja tanssi- ja performanssiesityksiin, lavasteita, tekstiilitauluja ja savi- ja betoniveistoksia. Nykyään hän työskentelee paljon valokuvauk-sen ja videon sekä piirustuksen parissa. Amanda on pitänyt kym-meniä näyttelyitä, lähinnä Ahve-nanmaalla mutta myös Ruotsissa. Tämä on Amandan ensimmäinen työ Posten Ålandille.

Leimassa näemme kolme naishahmoa hyppäämässä veteen.

SO

FIA

CH

AN

FR

EA

U

Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E N • 27S

OF

IA C

HA

NF

RE

AU

”�äen ahvenanmaalaisissa

jonkinlaista hellää häikäile-

mättömyytta kesäisin”

laajentaa yhteistyötä. Tarkoituksenani on jatkossakin työskennellä taiteeni parissa ainakin osittain kotiväkeä varten, mutta niin, että voin tehdä sen täällä Meksikossa. Internetin avulla on helppoa pitää läheisiä yhteyksiä kotiin Suomeen, ja ainahan voi postittaa töitään.

PAIKKANI ON MEKSIKOSSA

Hän palaa Ahvenanmaalle joka kesä.– En voi elää ilman ahvenanmaalaista kesää. Kaikki on niin

kaunista, ja ihmiset ovat paljon iloisempia. Lisäksi monet tulevat kotiin opiskelupaikkakunniltaan, ja matkailijoita tulee joka suun-nalta. Ahvennamaalta löytyy paljon luovuutta ja tahtoa. Nautin täysin siemauksin oleskelustani siellä, ja lataan pattereita.

Mutta Amandasta olisi vaikeaa asua kokoaikaisesti Ahvenan-maalla.

– Minun tarvitsee liikkua enemmän, ja haluan enemmän vaih-telua. Rakastan Ahvenanmaata, mutta tunnen sydämessäni, että paikkani on Meksikossa.

VAPAUS JA ILO

Amandan mielestä oli haaste saada tehtäväksi ahvenanmaalaisen kesän kuuvaaminen kolmessa ehiökortissa. Hän on tottunut hake-maan inspiraatiota ulkomaanmatkoiltaan ja vieraista kulttuureista, ja nyt hän saikin ajatella aivan toisella tavalla.

– Halusin hahmottaa vähän sitä vapautta ja iloa, mitä itse tun-nen ollessani kotona kesäisin ja tietenkin kaunista luontoa.

Hän tarttui kolmeen tyypilliseen asiaan: mereen, kallioon ja

taivaaseen. Mutta tehdäkseen siitä leikillisempää hän lisäsi vähän huu-moria jokaiseen kuvaan.

– Vihreä kuva on peilikuva vedessä. Siinä näkyy ison aluksen varjokuva, ehkä Pommernin, mutta mastossa on selvä ihmishahmo ripustamassa pyykkiä! Sininen kuva kuvaa yötai-vasta. Siinä näkyy joukko alastomia hahmoja juoksemassa laituria pitkin hypätäkseen veteen, aivan kuin sau-nan jälkeen. Mutta veteen joutumi-sen sijaan ne lentävät kohti pilviä!

HELLÄÄ HÄIKÄILEMÄTTÖMYYTTÄ

Kolmas kuva esittää kalliomaisemaa, jossa on ahvenanmaalaista punaista graniittia auringonlaskun valossa.

– Kalliota vasten näkyy miehen varjo, ehkä kalastajan, joka tanssii iloisesti ja jongleeraa kaloillaan.

Missään kuvassa ei näy ihmisiä sel-västi. Hahmot ovat joko peilikuvina, varjokuvina tai varjoina.

– Mutta hahmot ilmaisevat iloa ja elämöintiä, mitä itsekin tunnen ja mitä mielestäni näen ahvenanmaalai-sissa kesäisin. Ne ilmaisevat jonkin-laista hellää häikäilemättömyyttä. �

Juuri nyt Amanda keskittyy luomaan ateljeensa ja hankkimaan kontak-teja uudessa kotimaassaan Meksikossa.


�inutlaatuinen samppanjalöytö postimerkissä

�einäkuussa 2010 sukeltajat tekivät uskomattoman löydön, kun

he sukelsivat vanhalle hylylle �hvenanmaan saaristossa. �ylystä

löytyi useita pulloja, jotka sisälsivät erittäin vanhaa samppanjaa!

Löytö herätti heti suurta kiinnostusta ympäri maail-maa. Yhtäkkiä Ahvenanmaasta oli tullut paikka, mistä oli löydetty ehkä maailman vanhimmat samppanja-pullot! Samppanjapulloja oli 145 kappaletta noin 1840 vuoden tienoolta. Ne ovat peräisin tunneltulta valmistajalta Veuve Clicquotilta, nyttemmin lakkaute-tulta Juglarin samppanjatalolta ja kuuluisan samppanja-merkin Heidsieckin valmistajalta. Samppanjanvalmis-taja Jacquesson toimii nykyään Juglarin mailla.

PULLOJA HUUTOKAUPATAAN

Hylky ja samppanjalöytö ovat Ahvenanmaan maa-kuntahallituksen omaisuutta. On käyty kuumia kes-kusteluja, mitä pulloille pitäisi tehdä. Nyt on pää-tetty, että osa pulloista huutokaupataan Ahvenan-

maalla toistuvasti järjestettävissä huutokaupoissa. Ensimmäinen huutokauppa pidetään kesäkuussa 2011, jolloin samana päivänä ilmestyy ahvenan-maalainen samppanja-aiheinen postimerkki. Vielä ei ole ilmoitettu, kuinka monta samppanjapulloa huutokaupataan kaiken kaikkiaan. Asiantuntijoiden mukaan samppanjapullojen markkina-arvo on mitä korkein. Maailman johtava samppanja-asiantuntija Richard Juhlin arvioi yhden pullon myyntihinnaksi vähintään 50 000 €.

KORKEALUOKKAISTA SAMPPANJAA

Vaikka samppanja on pari sataa vuotta vanhaa ja maannut meren pohjassa, niin ne jotka ovat saaneet maistaa sitä, sanovat sen olevan erinomaisen hyvää.

AL

EX

DA

WS

ON

Å L A N D S P O S T E N F R I M Ä R K E N • 29A

LE

X D

AW

SO

N

AN

DE

RS

NÄ

SM

AN

287 • SAMPPANJALÖYTÖ

JULKAISUPÄIVÄKesäkuu 2011

VALOKUVAAJA Kjell Söderlund

SUUNNITTELU

Cecilia Mattsson


MAKSUARVO Världen (0,90 €)


POST IMERKKIEN KOKO

36 x 36 mm



PAPERI 105 g/m2


PAINOThe Lowe Martin Group

Postimerkin ulkonäköä, yksityis-kohtia eikä julkaisupäivää ollut vahvistettu tätä lehteä kirjoitet-taessa. Lisätietoja löytyy Postin kotisivulta osoitteesta www.posten.ax sekä Ålands-posten Frimärken-asiakaslehden seuraavasta numerosta.

ALUKSESTA

Alus, jolta samppanja löytyi, on kaksimastoinen kaljaasi. Sen runko on noin 21,5 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä. Alus on alus-tavien tietojen mukaan peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Laiva oli pohjoismainen, ja arvioidaan, että se lastattiin jossain Bremenin ja Rostockin välillä. Samppanja-lastin lopullinen päämäärä on saattanut olla jokin kauppatalo tai jopa Pietarin keisarillinen hovi.

Kukaan ei osannut aavistaa, että ehkä maailman vanhin samppanja on maannut meren pohjassa Ahvenan-maan saaristossa pari sataa vuotta.

Meren pohjasta nostettu samppanja on hyvin korkealuokkaista ja ainutlaatuista. Laaduille yhteistä on hyvä raikkaus ja maun pituus, Richard Juhlin sanoo.

RAHAA YMPÄRISTÖÖN

Kaikkien pullojen sisältö ei ole huippulaatua. Niiden pullojen sisältöä sekoitetaan uudempaan samppanjaan, joka sitten myydään. Yhdestä pullosta voi saada 70 samppanjapulloa, jotka myydään kalliilla hinnalla. Myynnistä saatu nettotulo käytetään ympäristö- ja meriarkeologisiin tarkoituksiin Itämeri erityisenä kiinnostuksen kohteena. Samppanja-löydön päätarkoituksena on markkinoida Ahvenanmaata tehokkaim-malla mahdollisella tavalla.

MYÖS OLUTTA

Hylystä löytyi myös olutpulloja. Nyt eletään toivossa, että eri analyysi-menetelmillä pystyttäisiin luomaan uudestaan tuo 200 vuotta vanha olut. Asiantuntijat uskovat, että alkuperäisten olutpullojen myynnistä saataisiin runsaasti tuloja, vaikka olut ei edes maistu hyvältä.

ÖLJYRUUKKU JA LAUTASIA

Juomien lisäksi vanhasta kaljaasista löytyi paljon muuta mielenkiin-toista. Jotkut esineistä otettiin talteen. Niiden joukossa oli oliiviöljyä sisältävä ruukku, kaksi oktanttia ja kolme posliinilautasta. Hylystä löytyi myös ainutlaatuinen liesi. �

Lähteitä: www.museum.ax ja www.nyan.ax.


Miniarkkia kuvittaa verkko.

286 • MINUN POSTIMERKKINI – RANTALENTOPALLOILU


TAITE IL I JA Catharina Nygård

MAKSUARVOVärlden (0,90 €)

ARKIN HINTA 7,20 € (8 postimerkkiä)


POST IMERKKIEN KOKO29 x 42 mm

ARKKIKOKO145 x 105 mm8 x 1 postimerkkiä

PAPER I 135 g/m²



PAINO Joh. Enschedé Stamps

CATHARINA NYGÅRD

Kuvittaja Catharina Nygård syntyi vuonna 1966 ja varttui Pietar-saaressa. Hän kävi kaksi vuotta taidekoulua Uudessakaupungissa(1983–1985) ja sen jälkeen piirus-tuskoulua Turussa (1985–1988). Tukholmaan muuton jälkeen hän opiskeli valokuvausta. Nykyään Catharina työskentelee kokopäiväisenä kuvittajana eri lehdille kuten lastenlehdille Eos ja Kamratposten ja aikuistenleh-dille Journalisten, Kosmetik ja Familjedaghem. Hän tekee töitä myös eri kustantamoille ja kuvit-taa oppi- ja lastenkirjoja. Tämän lisäksi Catharina on julkaissut lastenkirjoja muun muassa yhdessä kirjailija Solja Krapun kanssa. Tämä on Catharinan ensimmäinen Posten Ålandille suunnittelema postimerkki.

Ensipäivänleima kuvaa tietenkin rantalentopalloa.

Catharinan kuvittamassa ensipäivänkuoressa näemme miespuolisen lentopal-lon pelaajan. Kuoren kääntöpuolella pelaaja antaa merkin kanssapelaajalleen.

Maksimikortissa näemme kaksi miespelaajaa. Erikois-leima kuvaa verkkoa.

AN

DR

EA

S D

IEN

ER

T


Rantalentopalloilua maailmantähtien kanssa�lokuussa �hvenanmaalla järjestetään neljännen kerran �af �pen-

rantalentopalloilutapahtuma. �osti julkaisee tapahtuman yhteydessä

postimerkin, joka on tehty inun postimerkkini-menetelmällä.

Paf Open on kansainvälinen naisten ja miesten rantalentopalloiluturnauksen osakilpailu – Swatch FIVB World Tour. Paf Open järjestettiin ensimmäi-sen kerran elokuussa 2007. Vuonna 2008 järjestäjät luopuivat kilpailuista, koska Pekingin olypialaiset järjestettiin juuri elokuun kolmannella viikolla. Tämän jälkeen Paf Open on järjestetty Ahvenan-maalla aina elokuussa.

MAAILMAN ELIITTI PAIKALLA

Paf Open on kehittynyt todelliseksi kansanjuhlaksi. Monet kävijät, niin ahvenanmaalaiset kuin matkai-lijatkin, hakeutuvat areena-alueelle, joka sijaitsee Ravintola Arkipelagin vieressä Maarianhaminan keskustassa. Tapahtumaan osallistuu rantalento-palloilun ehdotonta sekä nais- että mieseliittiä.

TASA-ARVOINEN URHEILU

Paf Open on ainutlaatuinen, koska se on ainoa World Tour-kilpailu, jonka järjestää kaksi isäntä-maata, nimittäin Ruotsi ja Suomi. Kilpailu televisi-

oidaan Ruotsiin ja Suomeen sekä kansainvälisesti. Pelaajat kilpailevat 380 000 dollarin palkinto-rahoista ja arvokkaista ranking-pisteistä. Pisteet ovat maailman rankingin ja MM kilpailuihin sekä olympialaisiin selviytymisen perustana. Rantalen-topalloilu on maailman tasa-arvoisin urheilulaji – palkintorahat ja tv-aika on jaettu aivan tasan miesten ja naisten kesken vuodesta 1998 alkaen.

TEE OMIA POSTIMERKKEJÄ

Rantalentopalloilu-postimerkki on tehty Minun postimerkkini-menetelmällä. Voit tilata ahve-nanmaalaisia postimerkkejä valitsemallasi omalla kuvalla. Kuvasi sijoitetaan kehyksen keskelle ja sitten voit käyttää postimerkkejä tavalliseen tapaan. Lue lisää Minun postimerkkini-merkeistä Postin kotisivulta osoitteessa www.posten.ax. Siellä voit myös tilata postimerkkejä verkkokaupasta. �

Lähde: www.pafopen.com


ökar ja omala�hvenanmaalaisia maisemia kuvaava postimerkkisarja päättyy

tänä vuonna. aksi viimeistä postimerkeissä kuvattavaa kuntaa

ovat ökarin saaristokunta ja Ahvenanmaan suurin kunta omala.

Kökar on saari, joka sijaitsee Ahvenanmaan ulkosaa-ristossa. Se on Ahvenanmaan eteläisin kunta. Köka-rin pinta-ala on 804 km², josta maata on 57 km². Kunta muodostuu seitsemästä kylästä, joissa asuu 260 henkilöä.

KIRKOSSA MERIROSVOLAIVA

Muiden ahvenanmaalaisten kuntien tapaan myös Kökar on suosittu matkailukohde. Monet matkusta-vat sinne käydäkseen Otterbötessä, joka oli pronssi-kaudella hylkeenpyytäjien vanha asuinpaikka. Sen läheisyydessä Hamnössä sijaitsee Pyhälle Annalle pyhitetty Kökarin kirkko. Kirkossa on votiivilaivana erikoinen merirosvolaiva, jota koristaa 64 kanuunaa.

KULTTUURIN KESKUS

Nykyään Kökarin sijainti on hieman syrjäinen, mutta keskiajalla tärkeä purjehdusreitti Ruotsin ja Suomen välillä sekä reitti Baltiaan kulki Kökarin ohitse. Siksi merenkulku loi perustan niin kirkolle kuin luosta rillekin. Hamnö kehittyi vähitellen kirkollisen ja kulttuurillisen elämän keskukseksi

saaristossa. Toimintaa voidaan jäljittää varhai-seen keskiaikaan, mutta se koki kohokohtansa 1400-luvulla fransiskaanien johdolla, jolloin paikalla sijaitsi myös fransiskaaniluostari.

POSTIMERKIN KUVA HAMNÖSTÄ

Luostarikellarissa on nykyään Hamnössä tehtyjen arke-ologisten löytöjen ja muinasjäännösten näyttely. Niiden sanotaan olevan jännittävimpiä, mitä Ahvenanmaan saaristosta on löytynyt. Valokuvaaja Andy Horner on ottanut juuri Hamnössä postimerkissä nähtävän kuvan.

KIVIMUODOSTELMIA KÄLLSKÄRISSÄ

Kökarin tunnetuin matkailukohde on kuitenkin Källskär. Epätasaisesta maastostaan ja syrjäisestä sijainnistaan huolimatta saarelle on rakennettu satama, useita taloja ja suunnaton puutarha. Vuonna 2007 postimerkissä kuvattu Tove Janssonin taulu riippui juuri Källskärissä sijaitsevan rakennuk-sen seinällä. Täältä löytyy myös Källskärin kannu. Kivimuodostelma syntyi, kun suuret kivilohkareet pyörivät mannerjäätikön sulamisveden pyörteissä.


288 JA 289 • AHVENANMAALAIS IA MAISEMIA,KÖKAR JA JOMALA


VALOKUVAAJAT Andy Horner (Kökar)Kjell Söderlund (Jomala)


MAKSUARVOT Inrikes (0,75 €) (Kökar)Europa (0,85 €) (Jomala) (Sepac)

FDC :N HINNAT 1,35 € (Kökar)1,45 € (Jomala)

POST IMERKKIEN KOKO31,75 x 36,51 mm

ARKKIEN KOKO 2 x 15 postimerkkiä


PAPERI 135 g/m²

PAINOMENETELMÄ 4-värisoffset

PAINOThe Lowe Martin Group

ANDY HORNER

Valokuvaaja Andy Horner syntyi ja varttui Pohjois-Englannissa. Hän on koulutukseltaan tekstiili-taiteilija ja kielitieteilijä. Hän muutti Ahvenanmaalle vuonna 1991 ja toimii nyt Folkhögskolanin valokuvauslinjan pääopettajana. Lisäksi hän toimii vapaana luonto valokuvaajana. Andya kut-sutaan usein pitämään esitelmiä eri puolille Pohjolaa, ja hän on myös julkaissut kolme kirjaa. Hän on yksi kolmesta valokuvaajasta, jotka ovat ottaneet valokuvia Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavaan postimerkkisarjaan.

Ensipäivänkuorissa kuvataan kauniita rantamaisemia kallioineen ja kivineen.

Postimerkkiarkkien keskilöitä koristavat kuivatut kukat (Kökar) ja lokit (Jomala).


KJELL SÖDERLUND

Valokuvaaja Kjell Söderlund (s. 1968) työskentelee mainos-valokuvaajana pääasiassa studiossa. Hän kiinnostui valo-kuvauksesta ja etenkin luonto-valokuvauksesta jo opiskeluai-koinaan. Kiinnostus on edennyt harrastuksesta ammatiksi, ja nyt hän on työskennellyt kokopäiväi-senä valokuvaajana 14 vuotta. Kjell on suunnitellut useita posti-merkkejä Posten Ålandille mm. Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavaan postimerkkisarjaan, Minun postimerkkini 2006, Minun Ahvenanmaani 2008 ja Ahvenanmaalaisia leikkikaluja postimerkit vuonna 2010.

Leimoissa kuvataan kuivattua kasvia (Kökar) ja lokkeja (Jomala).

ERILAISIA LUONTOELÄMYKSIÄ

Jomalan kunnan 32 kylässä asuu 4 000 henkilöä. Kunnan pinta-alasta on 142 km² maata ja 589 km² vettä. Kunta sijaitsee keskellä manner-Ahvenanmaata ja tarjoaa laajan kirjon luontoelämyksiä. Kjell Söderlund on ottanut postimerkkiin valokuvan Hammaruddassa, joka sijaitsee Ahvenanmeren tuntumassa. Mutta Jomalasta löytyy myös avaria peltoja, lehtoniittyjä ja jääkauden muodostumia.

LÖYTÖRIKAS ASUINPAIKKA

Varmuudella ei tiedetä, mistä nimi Jomala on lähtöisin. On teori-oita, joiden mukaan nimen kolme ensimmäistä kirjainta on peräisin viikinkijumalasta Jom ja että kolme viimeistä kirjainta ”ala” tarkoit-taa paikkaa. Nimi merkitsisi silloin ”pyhää paikkaa, jossa palvottiin Jom-jumalaa”. Kökarin tapaan Jomalastakin löytyy muinaisjään-nöksiä. Tunnetuin niistä on Jettböle, joka on yksi Pohjolan tunne-tuimmista kivikauden aikaisista asuinpaikoista (2500–2000 eKr.) ja löytörikkain paikka, mitä Suomessa on tavattu.

ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN AIKAINEN PATTERISTO

Toinen Jomalan nähtävyyksistä on Kungsössä sijaitseva patteristo. Se on yksi niistä kymmenestä rannikkopatteristosta, jotka venäläiset rakensivat Ahvenanmaalla ensimmäisen maailmansodan aikana. Patteristo sijoitettiin Dalsbergin korkeimpaan kohtaan, joka on 32 metriä meren pinnan yläpuolella. Patteristoon kuului myös noin 100 hengen miehistölle tarkoitettu kasarmikompleksi. Maaliskuun alussa vuonna 1918 patteristo tyhjennettiin, kun suomalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset joukot saapuivat Ahvenanmaalle. Saksalaiset sotilasvoimat ja suomalaiset yksityiset työläiset tuhosivat patteriston vuonna 1919. Mutta edelleenkin rannikkopatteristosta on monta jälkeä jäljellä; tie, rakennusten perusta ja räjäytetyn patteriston jäännöksiä. Paikalla on nykyään pienoismalli, millaiselta patteristo näytti. �

Lähteet: www.kokar.ax, www.jomala.ax ja www.regeringen.ax/museum.


Julkaisuohjelma 20111.2. Reimareita, poijuja Postimaksulipuke

1.2. Matkustajalauttoja 2 postimerkkiä

21.2. Maarianhamina 150 vuotta 1 pienoisarkki

1.4. Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja 1 postimerkki

9.5. Europa – Metsiä 1 postimerkki

9.5. Metsiä 1 maksimikortti

9.5. Ahvenanmaalainen kesä 3 ehiökorttia

9.5. Supersankareita Vihko, 3 x 3 erilaista postimerkkiä

9.5. Supersankareita 3 maksimikorttia

7.6. Ahvenanmaalaisia omenoita 2 postimerkkiä

7.6. Perunalastu 1 postimerkki

16.8. Minun postimerkkini, Rantalentopalloilu Miniarkki, jossa 8 merkkiä, 1 aihe

16.8. Rantalentopalloilu 1 maksimikortti

kesäkuu Samppanjalöytö 1 postimerkki

28.9. Ahvenanmaalaisia maisemia, Kökar ja Jomala

2 postimerkkiä

7.10. Joulu 2011 1 postimerkki

7.10. Joulumerkit Arkki, jossa 20 tarramerkkiä

KALENTERI

Toimitukset ja muutospäivät TOIMITUS-NUMERO

VIIMEINEN MUUTOSPÄIVÄ TOIMITUSAIKA SISÄLTÖ

1-2011 1.3. huhtikuu Postimaksulipuke, Matkustajalauttoja,Maarianhamina150 vuotta (pienoisarkki), Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja

2-2011 2.5. kesäkuu Europa-Metsiä, ehiökortit, Supersankareita (vihko), Ahvenanmaalaisia omenoita, Perunalastu, 4 maksimikorttia

3-2011 5.9. lokakuu Minun postimerkkini (miniarkki), Samppanja-löytö, Ahvenanmaalaisia maisemia – Kökar ja Jomala, Joulu, 1 maksimikortti

4-2011 24.10. marraskuu Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset, joulukoristeet, vuosilehdet mm.

Muut kestotilaustoimitukset (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT)

TUOTE TOIMITUSAIKA TUOTE TOIMITUSAIKA

Keräilylehdet, matkustajalauttoja

helmikuu Taidelautanen nro 15 kesäkuu

Eurokolikkopakkaus 2011 helmikuu Ålands frimärken berättar 2010–2011 marraskuu

Keräilyauto nro 24 toukokuu Sepac-pakkaus marraskuu

Postimerkkikello nro 9 kesäkuu Taidelautanen nro 16 joulukuu


Messuja 2011Posten Åland osallistuu alustavien tietojen mukaan seuraaviin postimerkkitapahtumiin. Tiedot saat-tavat muuttua. Muutoksista ilmoitamme Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax.

TURUN KEVÄT INT. BRIEFMARKENMESSE HOFI 2011 INT. BRIEFMARKENBÖRSE

Turku5.–6.3.

Essen, Saksa5.–7.5.

Horsens, Tanska 10.–11.9.

Sindelfi ngen, Saksa 27.–29.10.

NORDIA 2011 FRIMÄRKETS DAGFRIMÄRKS- OCH VYKORTSMÄSSA MONACOPHIL 2011

Jyväskylä1.–3.4.

Tukholma, Ruotsi27.8.

Norrtälje, Ruotsi3.10.

Monaco2.–4.12.

FRIMYNT STAMPS IN SVEDALA JF50V.

Helsingborg, Ruotsi16.4.

Svedala, Ruotsi10.–11.9.

Järvenpää7.–9.10.

Kaikille näille messuille valmistetaan näyttelykortti, -postimerkki ja -leima. Aiheena ovat leivonnaiset, ja taiteilija on Alexander Lindén.

Pyhien aukioloajatPosten Åland Frimärken on suljettu seuraavina pyhäpäivinä:

HELATORSTAINA AHVENANMAAN ITSEHALLINTOPÄIVÄNÄNÄ JUHANNUSAATTONA

2. kesäkuuta 9. kesäkuuta 24. kesäkuuta

Erikoisleimat 2011Seuraaville tapahtumille on tähän mennessä myönnetty erikoisleima:

17.3. ÅLANDS CANCERFÖRENING 25 ÅR 5.8. STEINERPEDAGOGIKENS VÄNNER PÅ ÅLAND R.F. 20 ÅR

9.5. SUPERSANKAREITA (MAKSIMIKORTTI) 11.8. MARIEHAMN 150 ÅR

9.5. METSIÄ (MAKSIMIKORTTI) 12.8. MARIEHAMN 150 ÅR

9.6. NYA ÅLAND 30 ÅR 13.8. MARIEHAMN 150 ÅR

16.6. HILDA ERIKSSON 120 ÅR 16.8. RANTALENTOPALLOILU (MAKSIMIKORTTI)

18.6. POSTRODDEN 7.10. FRIMÄRKETS DAG

Erikoisleimojen lisäyksistä ilmoitamme lehden seuraavassa numerossa ja Postin kotisivulla osoit-teessa www.posten.ax. Kotisuvulla on myös erikoisleimojen kuvat.

KALENTERI

Seuraava asiakaslehtiSeuraava Ålandsposten Frimärken-asiakaslehti ilmestyy marraskuussa 2011.

arvostettu valokuvaaja - Åland post stamps...valokuvaaminen on kuulunut helenen elämään siitä...

Documents