asetukset - eur-lex.europa.eu

I

(EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista)

ASETUKSET

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1256/2008,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta sellaisten tiettyjen raudasta tai seostamattomastateräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa,

— jotka ovat peräisin Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä, asetuksen (EY)N:o 384/96 5 artiklan mukaisen menettelyn jälkeen

— jotka ovat peräisin Thaimaasta, saman asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteidenvoimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

— jotka ovat peräisin Ukrainasta, saman asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteidenvoimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheentarkastelun jälkeen

— sekä menettelyjen päättämisestä Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä Turkista peräisin olevansaman tuotteen tuonnin osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisönjäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivä-nä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan sekä11 artiklan 2 ja 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnytneuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1) Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1697/2002 otettiinkäyttöön lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Thaimaasta,Turkista ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai

seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen put-kien tuonnissa, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpi-teet’. (2)

2. TÄMÄ TUTKIMUS

2.1. Valitus

(2) Valituksen teki 20 päivänä elokuuta 2007 hitsattujenteräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committeeof the Welded Steel Tube Industry, jäljempänä ’valituksentekijä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotantomuodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli50 prosenttia yhteisön tiettyjen raudasta tai seostamatto-masta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien koko-naistuotannosta.

(3) Valituksessa oli riittävä näyttö Bosniasta ja Hertsegovinasta,Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Valko-Venä-jältä ja Venäjältä peräisin olevien kyseisten tuotteiden

19.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 343/1

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EYVL L 259, 27.9.2002, s. 8. Euroopan unioni laajeni 1 päivä-nä toukokuuta 2004, kun siihen liittyi 10 uutta jäsenvaltiota, mm.Puola ja Tšekki. Kyseisestä päivämäärästä lukien 15 jäsenvaltionyhteisössä voimassa olleet polkumyyntitoimenpiteet laajenivat ilmaneri toimenpiteitä koskemaan myös uusiin jäsenvaltioihin kolmansistamaista tulevaa tuontia. Uusia jäsenvaltioita koskeneet toimenpiteetraukesivat samalla ilman eri toimenpiteitä.

polkumyynnistä ja merkittävästä vahingosta, jotta oliperusteltua — neuvoa-antavan komitean kuulemisen jäl-keen — panna menettely vireille.

2.2. Tarkastelupyynnöt

(4) Hitsattujen teräsputkien valmistajien etuja valvova DefenceCommittee of the Welded Steel Tube Industry eli valituksentekijä jätti 25 päivänä kesäkuuta 2007 perusasetuksen11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisen tarkastelupyynnönsellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaahuomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttiayhteisön tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestävalmistettujen hitsattujen putkien kokonaistuotannosta.

(5) Pyynnössä oli riittävä näyttö, jotta voitiin panna vireilleThaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevan kyseisentuotteen tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteidenvoimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja Turkistaperäisin olevaan tuontiin liittyvää polkumyyntiä ja vahinkoakoskeva välivaiheen tarkastelu. Kuultuaan neuvoa-antavaakomiteaa komissio pani vireille tarkastelut perusasetuksen11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

(6) Turkin osalta pyynnössä oli riittävä näyttö siitä, ettätarkasteltavana olevan tuotteen tuonti tapahtui edelleenmerkittävästi korkeammilla tasoilla sekä absoluuttisesti ettämarkkinaosuuden perusteella tarkasteltuna. Lisäksi kysei-sestä maasta tuodun tarkasteltavana olevan tuotteenmäärillä ja hinnoilla oli muiden seurausten lisäksi ollutkielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan markkinaosuu-teen ja sen veloittamiin hintoihin, mikä puolestaan vaikuttierittäin kielteisesti yhteisön tuotannonalan kokonaistulok-seen ja taloudelliseen tilanteeseen.

(7) Ukrainalainen viejä, Interpipe Group, esitti perusasetuksen11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheentarkastelua koskevan pyynnön 15 päivänä lokakuuta2007. Pyynnössä rajoituttiin polkumyynnin tarkasteluun.

2.3. Menettelyn aloittaminen

(8) Komissio ilmoitti 26 päivänä syyskuuta 2007 Euroopanunionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (1),jäljempänä ’ensimmäinen ilmoitus’, panevansa vireilleperusasetuksen 5 artiklan mukaisen, Bosniasta ja Hertse-govinasta, Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisinolevien tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestävalmistettujen hitsattujen putkien tuontia koskevan polku-myyntimenettelyn.

(9) Samana päivänä komissio ilmoitti Euroopan unionin viralli-sessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’toinenilmoitus’, panevansa vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 ja3 kohdan mukaisen, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta

peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteidenvoimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä’toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkas-telu’, sekä Turkista peräisin olevien tiettyjen raudasta taiseostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen put-kien tuonnin osalta välivaiheen tarkastelun, jäljempänä’Turkkia koskeva välivaiheen tarkastelu’.

(10) Komissio ilmoitti 24 päivänä tammikuuta 2008 Euroopanunionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (3),jäljempänä ’kolmas ilmoitus’, panevansa vireille perus-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheentarkastelun, joka rajoittui Ukrainasta peräisin olevientiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmis-tettujen hitsattujen putkien yhden viejän, Interpipe Grou-pin, harjoittamaan polkumyyntiin, jäljempänä ’Ukrainaakoskeva välivaiheen tarkastelu’.

(11) Edellä mainittuja tarkasteluja on käsitelty yhdessä, etenkinvahingon toteamisen ja vahingon toistumisen todennäköi-syyden osalta, koska asiat selvästikin liittyvät toisiinsa.Hyvän hallinnon vuoksi ne on yhdistetty yhdeksi asetuk-seksi.

3. MENETTELYN OSAPUOLET

(12) Komission yksiköt ilmoittivat virallisesti asiasta valituksentekijälle, valituksessa ja pyynnössä mainituille yhteisöntuottajille, muille tiedossa olleille yhteisön tuottajille, tuojilleja kauppiaille, tiedossa olleille tuottajille Bosniassa jaHertsegovinassa, Kiinassa, Thaimaassa, Turkissa, Ukrai-nassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä sekä asianomaistenmaiden viranomaisille.

(13) Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kan-tansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tutkimus-ten vireillepanoa koskevissa ilmoituksissa asetetussamääräajassa. Joukko vientiä harjoittavia tuottajia ja yhteisöntuottajia, joita valituksen tekijä edusti, hyödynsi tilaisuutta jaesitti väitteitä tutkimuksessa tarkasteltavaksi.

3.1. Otanta

(14) Kun otetaan huomioon tutkimuksessa mukana olleidentiettyjen viejämaiden vientiä harjoittavien tuottajien sekäyhteisön tuottajien ja tuojien suuri määrä, johdanto-osan 8ja 9 kappaleessa esitetyssä polkumyyntimenettelyssä, toi-menpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkas-telussa ja Turkkia koskevassa välivaiheen tarkastelussasovellettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti tarpeenmukaan otantamenetelmää.

(15) Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tar-vittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiäharjoittavia tuottajia ja niiden edustajia, yhteisön tuottajia

L 343/2 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.12.2008

(1) EUVL C 226, 26.9.2007, s. 7.(2) EUVL C 226, 26.9.2007, s. 12. (3) EUVL C 17, 24.1.2008, s. 14.

ja tuojia ilmoittautumaan ja toimittamaan sille vireillepa-noilmoituksissa pyydetyt tiedot.

3.1.1. Yhteisön tuottajien otanta

(16) Otantalomakkeeseen saatiin vastaukset 15 osapuolelta eli13 valituksen tekijältä ja 2 valitusta tukevalta tuottajalta, jalisäksi 2 yritystä osallistui yhteistyöhön vastaamalla mini-kyselylomakkeeseen. Yhteistyöhön osallistumisen taso olinoin 95 prosenttia yhteisön tuotannosta.

(17) Perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otos valittiin vali-tuksen tekijän kuulemisen jälkeen suurimman edustavanmyyntimäärän perusteella. Tämän tuloksena otokseenvalittiin 9 yritystä. Niiden osuus koko yhteisön tuotannostatutkimusajanjakson aikana oli 67 prosenttia.

3.1.2. Tuojien otanta

(18) Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella otettiinyhteyttä noin 140 tuojaan. Näistä 16 ilmoitti, että ne eivättuoneet hitsattuja putkia asianomaisista maista, ja 3 vastasi,että ne eivät enää toimi tarkasteltavana olevan tuotteenmarkkinoilla. Kyselylomakkeeseen vastasi 13 etuyhteyde-töntä tuojaa, mutta vain kaksi toimitti täydellisen vastauk-sen. Yhteistyöhön osallistuneiden etuyhteydettömientuojien osuus kokonaistuonnista oli alle 5 prosenttia, mikäon erittäin alhainen yhteistyöhön osallistumisen aste.

3.1.3. Viejien otanta

(19) Vireillepanoilmoituksissa kaavailtiin otannan käyttämistäkiinalaisten, thaimaalaisten, turkkilaisten, ukrainalaisten javenäläisten viejien ja tuottajien osalta. Tarkemmat tiedotmaakohtaisesta otantamenettelystä esitetään kutakin maatakoskevassa analyysissä.

4. SAATUJEN TIETOJEN TARKISTAMINEN

(20) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitäaiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämistävarten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraavilta yrityksiltäsaadut tiedot tarkastettiin paikan päällä:

a) Yhteisön tuotannonalan tuottajat

— Jäkl Karvina, Tšekki (ArcelorMittal Group)

— ArcelorMittal Poland S.A., Puola (ArcelorMittalGroup)

— Corus Tubes UK, Yhdistynyt kuningaskunta

— Corus Tubes B.V., Alankomaat

— Laminaciones Arregui S.L., Espanja

— Ruukki Sverige AB, Ruotsi.

Muut kolme otokseen kuuluvaa yritystä:

— Mittal steel Iasi, Romania

— Arvedi Tubi Acciaio spa, Italia

— Zelezarny Veseli a.s., Tšekki (tässä tapauksessatarkastus tapahtui vastauksen yksityiskohtaisenanalysoinnin ja toimitettujen asiakirjojen ristiin-tarkistusten perusteella).

b) Etuyhteydettömät tuojat:

— Comercial de Tubos, Espanja

— Anastel Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta

c) Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja tuottajat

— Jinghua Steel Pipe Group:

— Hengshui Jinghua Steel Pipe Co. Ltd.

— Tangshan Jinghua Steel Pipe Co. Ltd.

— Laiwu Jinghua Steel Pipe Co. Ltd.

— Jilin Jinghua Steel Pipe Co. Ltd.

— Guangzhou Jinghua Steel Pipe Co. Ltd.

— Chengdu Pengzhou Jinghua Steel Pipe Co.Ltd.

— Zhejian Kingland Group:

— Zhejian Kingland Pipeline and TechnologiesCo. Ltd.

— Kingland Group Co. Ltd.

— Fubo Group:

— Shandong Fubo Group Co. Ltd.

— Zibo Fubo Steel Pipes Factory Co. Ltd.

— Weifang East Steel Pipe Co. Ltd.,


— Huludao Group:

— Huludao City Steel Pipe Industrial Co. Ltd.

— Huludao Seven-Star Steel Pipe Group Co.Ltd.

— Jiangsu Guoqiang Zinc-plating Industrial Co. Ltd.

d) Venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat

— TMK Group (Joint Stock Company TaganrogMetallurgical Works, jäljempänä ’Tagmet’, Tagan-rog)

— OMK Group (Open Joint Stock Company VyksaSteel Works, jäljempänä ’VMZ’, Vyksa).

Molemmissa ryhmissä tarkastettiin vain tuottaja, jollaoli suurin määrä vientiä yhteisöön.

Etuyhteydessä olevat kauppiaat Venäjällä

— CJSC Trade House TMK, Moskova, TMK Group

— Closed Joint Stock Company United Metallurgi-cal Company, jäljempänä ’UMC’, Moskova, OMKGroup

— OMK Steel, LLC, Moskova, OMK Group

Etuyhteydessä oleva tuoja:

— TMK Sinara Handel GmbH, Köln, Saksa, TMKGroup

Jotta toimenpiteiden kiertäminen vältettäisiin, polku-myyntimarginaalit on laskettu koko ryhmän osalta.

e) Vientiä harjoittava tuottaja Thaimaassa

— Samchai Steel Industries Public Company Ltd,Samutsakorn, Thaimaa

f) Vientiä harjoittavat tuottajat Ukrainassa

— OJSC Interpipe Novomoskovsk Pipe ProductionPlant

— OJSC Interpipe Nizhnedneprovsk Tube RollingPlant.

Etuyhteydessä olevat kauppiaat/tuojat Ukrainassa

— Interpipe Ukraine LLC

Etuyhteydessä olevat kauppiaat/tuojat Ukrainan ulko-puolella:

— Interpipe -M LLC

— Interpipe Europe, S.A


g) Vientiä harjoittava tuottaja Bosniassa ja Hertsegovi-nassa

— Unis Fabrika cijevi a.d., Derventa

h) Toimija Valko-Venäjällä

— Mogilev Metallurgical Works Joint Stock Com-pany

Etuyhteydetön tuoja ja viennin omistaja

— FB Stahlhandel GmbH

i) Vientiä harjoittavat tuottajat Turkissa

— Cayirova Boru Sanayi ve Ticaret AȘ (1)

— Yücel Boru ve Profil Endüstrisi AȘ

— Noksel Celik Boru Sanayi AŞ, Ankara

— Erbosan Erciyas Boru Sanayii ve Ticaret AŞ,Kayseri

— Borusan Mannesmann Boru Sanayi ve TicaretAȘ, Istanbul

— Toscelik Profil ve Sac Endustrisi AS, Iskenderun.


5. TUTKIMUSAJANJAKSO

(21) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päi-vän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa kos-kevassa selvityksessä kehityssuuntausten tarkastelu kattoi1 päivän tammikuuta 2004 ja tutkimusajanjakson päätty-misajankohdan välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.Samaa tutkimusajanjaksoa käytettiin myös Turkkia koske-vassa välivaiheen tarkastelussa ja toimenpiteiden voimas-saolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, joilla oli myössama tarkastelujakso.

(22) Ukrainaa koskevan välivaiheen tarkastelun tutkimus-ajanjakso kattoi koko kalenterivuoden 2007, jäljempänä’Interpipeä koskeva tutkimusajanjakso’.


(1) Tämän yrityksen sekä yritysten Yücel Boru ve Profil Endüstrisi AŞ jaNoksel Çelik Boru Sanayi AŞ, Ankara, osalta ks. johdanto-osan 143kappale.

6. ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE

(23) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosi-asioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella,että

— tietyistä maista peräisin olevassa tuonnissa otetaankäyttöön lopullinen polkumyyntitulli

— Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä Turkista peräisinolevaa tuontia koskeva menettely päätetään.

(24) Perusasetuksen säännösten mukaisesti osapuolille asetettiinmääräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä huomautuksiatämän ilmoituksen johdosta.

(25) Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin jalopullisia päätelmiä muutettiin tarvittaessa.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JASAMANKALTAINEN TUOTE

7. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE

(26) Tarkasteltavana olevat tuotteet ovat Bosniasta ja Hertsego-vinasta, Kiinasta, Thaimaasta, Turkista, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevia poikkileikkaukseltaanympyrän muotoisia raudasta tai seostamattomasta teräk-sestä valmistettuja hitsattuja putkia, joiden ulkoläpimitta onenintään 168,3 millimetriä, lukuun ottamatta putkia,jollaisia käytetään öljy- ja kaasuputkijohdoissa tai öljyn taikaasun porauksessa tai joissa on liitos- tai muita osia ja joitakäytetään siviili-ilma-aluksissa. Ne luokitellaan yleensä CN-koodeihin ex 7306 30 41, ex 7306 30 49, ex 7306 30 72ja ex 7306 30 77.

(27) Hitsattuja putkia käytetään moniin tarkoituksiin, muunmuassa veden, höyryn, maakaasun, ilman ja muidennesteiden ja kaasujen kuljettamiseen putkistoissa, lämmitys-ja ilmanvaihtojärjestelmissä, ilmastointilaitteissa ja auto-maattisissa kastelujärjestelmissä, ja muihin samankaltaisiintarkoituksiin. Usein niitä käytetään myös rakentamiseen,painon kannattamiseen, aidoittamiseen, suojaamistarkoi-tukseen ja rakennustelineisiin.

(28) Tarkasteltavana olevan tuotteen pääasiallinen raaka-aineovat kuumavalssatut kelat, joista valmistetaan putkia.Hitsattuja putkia voidaan käsitellä lisää päällystämällä taigalvanoimalla. Näillä käsittelyillä pyritään lisäämään tuot-teen laatua. Putkien päät ovat yleensä sileitä, mutta nevoivat myös olla viistottuja tai kierteitettyjä ja niissä voi ollaliittimiä. Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan monenkokoisena ja useiden standardien ja luokittelujen mukai-sesti. Nämä eri tuotteet ovat loppukäytössä merkittävässämäärin korvattavissa keskenään, minkä vuoksi tarkastelta-vana olevan tuotteen eri lajien välillä on huomattavaapäällekkäisyyttä ja kilpailua. Näin ollen pääteltiin, kuten

samaa tuotetta koskevissa aikaisemmissa tutkimuksissa, ettätässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkialajeja olisi pidettävä yhtenä tuotteena.

(29) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tar-kastelussa, Turkkia koskevassa välivaiheen tarkastelussa jaUkrainaa koskevassa välivaiheen tarkastelussa tarkastelta-vana oleva tuote on sama kuin 1 kappaleessa tarkoitetussaalkuperäisessä ja aiemmassa tutkimuksessa.

8. SAMANKALTAINEN TUOTE

(30) Bosniassa ja Hertsegovinassa, Kiinassa, Thaimaassa, Tur-kissa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä tuotettu jayhteisöön viety tuote on kaikilta osin samankaltainen kuinnäiden maiden kotimarkkinoilla myyty tuote sekä yhteisöntuottajien tuottama ja yhteisön markkinoilla myymä tuote.Sama pätee yhteisöön vientiä varten tuotettuun ja myytyyntuotteeseen verrattuna Yhdysvalloissa tuotettuun ja myy-tyyn tuotteeseen; Yhdysvaltoja käytettiin markkinatalouttatoteuttavana kolmantena maana Kiinan ja Valko-Venäjänosalta. Tämän vuoksi kaikkia näitä tuotteita pidettiinsamankaltaisina tuotteina perusasetuksen 1 artiklan 4 koh-dan mukaisesti.

C. VAHINKO

1. YLEISET MENETELMÄT

(31) Jäljempänä esitettyjä yleisiä menetelmiä on sovellettutarpeen mukaan kaikkiin vientiä harjoittaviin toimijoihin.Siten tuonnempana esitettävissä asianomaisiin maihinliittyvää polkumyyntiä koskevissa päätelmissä kuvataanainoastaan seikkoja, jotka liittyvät kulloiseenkin viejämaa-han.

2. NORMAALIARVO

(32) Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensinselvitettiin, oliko kunkin yhteistyöhön osallistuneen vientiäharjoittavan tuottajan hitsattujen putkien kotimarkkina-myynti edustavaa eli oliko kotimarkkinamyynnin kokonais-määrä vähintään 5 prosenttia kyseisen tuottajan yhteisöönviemästä kokonaismäärästä.

(33) Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydythitsattujen putkien lajit, jotka ovat samanlaisia tai täysinvastaavia kuin yhteisöön vietäviksi myydyt tuotelajit.Tuotelajiin perustuvassa tarkastelussa komissio piti suoraantoisiinsa verrattavina kotimarkkinoilla myytyjä ja vietyjätuotelajeja, joilla oli sama alkuperä, koko (ulkoläpimitta),seinämän paksuus, ulkoviimeistely ja loppuviimeistely.

(34) Kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoillaanmyymän ja yhteisöön vietäväksi myymän hitsattujen


putkien lajin kanssa suoraan verrattavissa olevan tuotelajinosalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävänedustavaa perusasetuksen 2 artiklassa 2 kohdan mukaisesti.Tietyn hitsattujen putkien lajin kotimarkkinamyyntiä pidet-tiin edustavana, jos kyseisen lajin kotimarkkinoidenkokonaismyynnin määrä oli tutkimusajanjakson aikanavähintään 5 prosenttia siihen verrattavissa olevan yhteisöönviedyn putkilajin kokonaismyynnin määrästä.

(35) Lisäksi tutkittiin, voidaanko kunkin putkilajin kotimarkki-namyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupan-käynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.Tätä varten määritettiin kunkin asianomaisessa maassavientiä harjoittavan tuottajan osalta, kuinka suuri osuustutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaillekotimarkkinoilla suuntautuneesta kunkin viedyn tuotelajinmyynnistä oli ollut kannattavaa.

a) Jos yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kotimarkkina-myynnistä tapahtui vähintään yksikkökustannuksiavastaavilla hinnoilla eli jos kyseisen tuotelajin myynti-hintojen keskiarvo oli vähintään sama kuin tuotanto-kustannusten keskiarvo, normaaliarvo määritettiinkyseisen tuotelajin kaikessa kotimarkkinamyynnissämaksettujen hintojen keskiarvona riippumatta siitä,oliko myynti kannattavaa vai ei.

b) Jos vähintään 10 mutta enintään 80 prosenttia tietyntuotelajin kotimarkkinamyynnistä tapahtui vähintäänyksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla, kyseisentuotelajin normaaliarvo määritettiin vähintään kysei-sen tuotelajin yksikkökustannuksia vastaavilla hin-noilla tapahtuneessa myynnissä veloitettujen hintojenpainotettuna keskiarvona.

c) Jos alle 10 prosenttia tietyn tuotelajin kotimarkkina-myynnin määrästä tapahtui vähintään yksikkökustan-nuksia vastaavilla hinnoilla, sitä ei katsottu myytäväntavanomaisessa kaupankäynnissä, mistä syystä sennormaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(36) Niiden tuotelajien osalta, joiden kotimarkkinamyynti eitapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, tarkasteltiinvoitaisiinko normaaliarvo määrittää muiden tuottajienkotimarkkinahintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan1 kohdan mukaisesti. Jos muiden tuottajien kotimarkkina-hinnoista ei ollut käytettävissä luotettavia tietoja, käytettiinperusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskennal-lista normaaliarvoa.

(37) Jos normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan3 kohdan mukaisesti laskennallisesti, myynti-, hallinto- jayleiskustannukset ja voitto perustuivat kyseisen vientiäharjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen tuotantoonja myyntiin liittyviin tosiasiallisiin tietoihin tavanomaisessa

kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdanmukaisesti.

3. VIENTIHINTA

(38) Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaatuotetta oli viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille,vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdanmukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavienvientihintojen perusteella.

(39) Jos vientimyynti tapahtui etuyhteydessä olevan tuojankautta eikä sitä pidetty luotettavana, vientihinta muodos-tettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti senhinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyy-tiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle ja jotaoli asianmukaisesti oikaistu kaikkien tuonnin ja jälleen-myynnin välillä ilmenneiden kustannusten sekä kohtuullis-ten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voittojenhuomioon ottamiseksi. Tältä osin käytettiin etuyhteydessäolevan tuojan omia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia.Voittomarginaali määritettiin yhteistyöhön osallistuneiltaetuyhteydettömiltä tuojilta saatujen tietojen perusteella.

(40) Tapauksissa, joissa ei ollut vientihintaa eikä näin ollentuotujen tuotteiden jälleenmyyntihintaa, vientihinta muo-dostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 koh-dan mukaisesti hyväksyttävällä perusteella.

4. VERTAILU

(41) Vertailukelpoisten tuotelajien normaaliarvoa ja vientihintojaverrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliar-von ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin janiiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asian-mukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaisia oikaisujatehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuulli-sina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiintodennettu näyttö.

5. TUTKITTUJEN YRITYSTEN POLKUMYYNTIMARGI-NAALI

(42) Kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle määritettiin polku-myyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdanmukaisesti tuotelajeittain painotetun keskimääräisen nor-maaliarvon ja painotetun keskimääräisen vientihinnanvälisen vertailun perusteella.

(43) Kun kyseessä oli useiden toisiinsa etuyhteydessä olevienyritysten ryhmä, sille vahvistettiin komission tavanomaisenkäytännön mukaisesti kaikkiin ryhmän yrityksiin sovellet-tava yhteinen polkumyyntimarginaali toimenpiteiden mah-dollisen kiertämisen välttämiseksi.


6. JÄÄNNÖSPOLKUMYYNTIMARGINAALI

(44) Yhteistyöstä kieltäytyneille yrityksille määritettiin jäännös-polkumyyntimarginaali käytettävissä olevien tietojen perus-teella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(45) Jäännöspolkumyyntimarginaalin laskemista varten määri-tettiin ensin yhteistyöhön osallistumisen aste. Yhteistyöhönosallistumisen aste katsottiin korkeaksi, jos yhteistyöhönosallistuneiden vientiä harjoittavien tuottajien vienninmäärä oli lähellä Eurostatin asianomaiselle maalle esittämiälukuja eikä ollut syytä uskoa, että yksikään vientiäharjoittava tuottaja olisi kieltäytynyt yhteistyöstä. Tällaisissatapauksissa vahvistettiin mahdollisten toimenpiteidentehokkuuden varmistamiseksi jäännöspolkumyyntimargi-naali samalle tasolle kuin sille yhteistyöhön osallistuneelleyritykselle, jolla oli korkein polkumyyntimarginaali.

(46) Yleensä kun yhteistyöhön osallistumisen taso oli alhainen,jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin edustavaa mal-lia koskevaan korkeimpaan marginaaliin, joka oli vahvis-tettu toiselle yhteisyöhön osallistuneelle tuottajalle. Tätämenettelytapaa pidettiin välttämättömänä myös siksi, ettähaluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen.

7. BOSNIA JA HERTSEGOVINA

7.1. Yleistä

(47) Tuonti Bosniasta ja Hertsegovinasta oli 33 tuhatta tonniatutkimusajanjaksolla, ja sen markkinaosuus oli noin2,5 prosenttia. Suurimman vientiä harjoittavan tuottajanosuus oli yli 90 prosenttia Bosnian ja Hertsegovinan(kotimarkkinoille ja vientiin suunnatusta) kokonaistuotan-nosta. Se osallistui tutkimuksessa yhteistyöhön ja vastasikyselylomakkeeseen.

7.2. Normaaliarvo

(48) Samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonais-määrä oli edustava, kuten 32 kappaleessa todettiin. Edelläesitetyn yleisen menetelmän mukaisesti normaaliarvoperustui Bosnian ja Hertsegovinan riippumattomien asiak-kaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin taimaksettaviksi tuleviin hintoihin tai tarpeen mukaannormaaliarvo muodostettiin laskennallisesti.

7.3. Vientihinta

(49) Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiinyhteisössä oleville riippumattomille asiakkaille. Näin ollenvientihinta perustui perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdanmukaisesti etuyhteydettömien asiakkaiden maksamiin taimaksettavaksi tuleviin hintoihin yhteisössä.

(50) Viejä kiisti valituksen tekijän väittämät kuljetuskustannuk-set. Paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa voitiinkin osoit-taa, että nämä kustannukset olivat alhaisemmat.

7.4. Vertailu

(51) Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähet-täjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksiotettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisestiasianmukaisesti oikaisujen muodossa huomioon hintojenvertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Päätelmistäilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli kyseenalaisti fyysistenominaisuuksien perusteella komission väitetysti tekemätoikaisut. Fyysisten ominaisuuksien perusteella ei kuitenkaanmyönnetty eikä tosiasiallisesti tehty oikaisuja laskettaessapolkumyyntimarginaalia ainoalle vientiä harjoittavalle tuot-tajalle Bosniassa ja Hertsegovinassa.

7.5. Polkumyyntimarginaali

(52) Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin painotetun keski-arvon mukaisesti, ja menetelmä osoitti polkumyyntimargi-naaliksi 0,7 prosenttia.

(53) Koska polkumyyntimarginaali on perusasetuksen 9 artiklan3 kohdan mukaisesti vähimmäistasoa eli alle 2 prosenttia,menettely Bosniaa ja Hertsegovinaa vastaan olisi päätettäväilman toimenpiteiden käyttöönottoa. Maasta tulevan tuon-nin luonnetta ja vaikutusta arvioidaan vahinkoa käsittele-vässä osassa kohdassa ”muut tekijät”.

8. KIINA

8.1. Yleistä

(54) Eurostatin tietojen (kaikki CN-koodit) mukaan Kiinastaperäisin olevan tuonnin määrä lisääntyi jyrkästi vuosien2004 ja 2006 välillä 22 tuhannesta tonnista 111 tuhanteentonniin (180 tuhatta tonnia tutkimusajanjaksolla). Kiina onnäin ollen ehdottomasti suurin tuoja yhteisön markkinoille,ja sen markkinaosuus kasvoi vuoden 2004 ja tutkimus-ajanjakson välillä 1,8 prosentista yli 13,8 prosenttiin.Yhteistyöhön osallistuneet tuottajat ovat raportoineetvieläkin suurempia vientimääriä (233 tuhatta tonnia).Kuuden otokseen valitun yrityksen ilmoituksen mukaanvienti oli 219 tuhatta tonnia. Ensimmäinen ajatus tästäristiriitaisuudesta on, että markkinoiden valtaus ja kiinalai-sen viennin osuus on vielä alun perin ajateltua merkittä-vämpi.

(55) Eurostatin ja yhteistyöhön osallistuneiden tuottajien ilmoit-tamien määrien välisessä ristiriitaisuudessa saattaa olla kysemyös siitä, että tarkasteltavana oleva tuote on ilmoitettuvirheellisesti tullissa. Tämä vastaisi yhteisön tuotannonalanesittämiä väitteitä, joiden mukaan tarkasteltavana olevastatuotteesta on tehty virheelliset tulli-ilmoitukset. Tutkimuk-sessa kävi ilmi, että toimijat voivat myydä erilaisia putkia(joista jotkin kuuluvat tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja


jotkin eivät) samalla laskulla. Sen vuoksi ei ole poissuljettua,että tarkasteltavana oleva tuote voitaisiin ilmoittaa virheelli-sesti tullissa kuuluvaksi muuhun kuin tarkasteltavanaolevan tuotteen koodiin, riippuen siitä miten selvästieroavaisuudet ilmoitetaan laskussa.

8.2. Markkinatalouskohtelu

(56) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaanKiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyynti-tutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisenartiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta,joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 koh-dan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(57) Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seu-raavat:

1. Liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätöksettehdään markkinaolosuhteiden perusteella ja ilmanvaltion puuttumista asiaan.

2. Kirjanpito tarkastetaan riippumattomasti ja kansain-välisten tilinpäätösstandardien (IAS) mukaisesti, ja sitäsovelletaan kaikkiin tarkoituksiin.

3. Aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästäjuontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole.

4. Konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat oikeus-varmuuden ja vakauden.

5. Valuuttakurssit muunnetaan markkinahintaan.

(58) Tämän tutkimuksen vireillepanon jälkeen kiinalaisistatuottajista/tuottajien ryhmistä, jäljempänä ’yksiköt’, valittiinotokseen kuusi, joista kaikki olivat pyytäneet perusasetuk-sen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaista markkina-talouskohtelua ja vastanneet sitä koskevaan lomakkeeseenannetussa määräajassa. Tätä varten niille tehtiin tarkastuspaikan päällä. Komission vakiintuneena käytäntönä onselvittää, täyttävätkö keskenään etuyhteydessä olevat yri-tykset kokonaisuutena markkinatalouskohtelun myöntä-misedellytykset. Sen vuoksi jos pyynnön esittäjäänetuyhteydessä oleva tytäryhtiö tai muu yritys on tarkastel-tavana olevan tuotteen tuottaja ja/tai viejä ja/tai kauppias,yritystä pyydettiin toimittamaan erillinen markkinatalous-kohtelupyyntö koskeva lomake.

(59) Kuuden otokseen valitun yksikön tiloissa tehdyn tarkastuk-sen perusteella päätettiin, että niiden kaikkien markkina-talouskohtelupyynnöt oli hylättävä. Tämä johtui siitä, ettämikään yksiköistä ei täyttänyt perusteita 1, 2 ja 3 (ks.analyysi jäljempänä). Tutkimuksen mukaan kaikki yksiköttäyttivät perusteet 4 ja 5. Tämä merkitsee sitä, että

konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaa vakauden jaoikeusvarmuuden ja että valuuttamuunnokset tehtiinmarkkinahintaan.

Peruste 1 — Liiketoimintaa koskevat päätökset tehdäänmarkkinasignaalien perusteella ilman merkittävää valtionpuuttumista, ja kustannukset heijastavat markkina-arvoa

(60) Monissa tapauksissa yritysten asiakirjat eivät olleet luotet-tavia. Jotkin yritykset esittivät eri versiota samasta asiakir-jasta (esim. korjattuja toimilupia, kaksi erilaistayhtiöjärjestystä, joissa oli eri osakkeenomistajat, yhtiöjär-jestys, jota ei ole allekirjoitettu). Paikallisviranomaisethyväksyivät tällaiset tilanteet ja olivat jopa antaneettodistuksia ja asiakirjoja ilman mitään selvityksiä. Näinepäluotettavat asiakirjat tekevät yritysten oikeusperustanepävarmaksi, ja vaikuttaa siltä, että valtio puuttui edelleenasioihin.

(61) Joissakin muissa tapauksissa toimilupiin liittyi ristiriitai-suuksia. Yhdessä tapauksessa oli annettu toimilupa, jossa eitäsmennetty toiminnan aloitus- eikä lopetuspäivää. Myö-hemmin toimitettiin versio, jossa oli ainoastaan lopetus-päivä. Tämä horjuttaa esitettyjen asiakirjojen luotettavuutta.

(62) Komission päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritykset toivatyleisesti esiin, että ne ovat yksityisomistuksessa. Niidenväitteiden vastaisesti todettiin kuitenkin valtion puuttumistaasioihin silloinkin, kun kyseessä ei ollut valtion omistus taivain osittainen valtion omistus. Kuten edellä esitettiin,muiden tekijöiden perusteella pääteltiin, että valtio puuttuiasioihin merkittävästi.

(63) Saadut kommentit eivät olleet sellaisia, että komissio olisimuuttanut päätelmiään niiden perusteella. Pääteltiin siis,että valtio puuttui merkittävästi yritysten asioihin.

Peruste 2 — Yrityksillä on yksi selkeä kirjanpito, jokatarkastetaan riippumattomasti

(64) Tutkittavien yritysten kirjanpitokäytännöissä havaittiinuseita epäselvyyksiä. Kaikkien yritysten osalta havaittiin,että kirjanpito ei ollut johdonmukaista.

(65) Epäselvyyksiä havaittiin muun muassa siinä, miten yrityksetlisäsivät merkittyä pääomaansa (pääoman lisäys ei heijasta-nut tosiasiallisia investointeja). Joissakin tapauksissa yrityk-sen omaa pääomaa ei koskaan talletettu käteis- tailuontoissuorituksina. Joissakin toisissa tapauksissa taasepävarmoja saatavia ei kirjattu kansainvälisten kirjanpitos-tandardien mukaisesti. Joidenkin yritysten tilinpäätöksissäei tuotu esiin merkittyä pääomaa yrityksen asiakirjoissa,kuten yhtiöjärjestyksessä tai toimiluvassa, ilmoitetulla


tavalla. Epäselvyyksiä havaittiin poistoissa (jotkin yritykseteivät suorittaneet joitakin varallisuuden poistoja) ja maan-käyttöoikeuksissa, joita ei ollut merkitty kirjanpitoonasianmukaisesti.

(66) Jotkin yritykset väittivät, että kirjanpitojärjestelmän epäsel-vyydet eivät olisi saaneet vaikuttaa markkinatalouskohteluakoskevaan päätökseen siinä määrin. Niiden väitteidenmukaan kirjanpitojärjestelmän epäselvyydet, vaikka niitäolisi paljonkin, eivät ole sinällään riittäviä, jotta niidenperusteella voidaan päätellä, että peruste 2 ei täyty. Vaikkaoletettaisiinkin, että perustetta 2 voitaisiin pitää täyttyneenä,jos kirjanpitoon liittyviä epäselvyyksiä pidettäisiin vähäi-sinä, tässä tapauksessa epäselvyydet eivät olleet vähäisiä,kuten edeltävistä kappaleista käy ilmi.

(67) Joissakin tapauksissa väitettiin lisäksi, että ulkoiset eliriippumattomat tilintarkastajat tarkastivat kirjanpidon.Tarkastajat eivät kuitenkaan tuoneet esiin mitään niistäongelmista, jotka tutkimuksessa havaittiin, joten tarkastusei ollut kansainvälisten kirjanpitostandardien mukainen.Kyseiset yritykset eivät näin ollen voineet osoittaa, että niilläolisi yksi selkeä peruskirjanpito, joka tarkastetaan riippu-mattomasti kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti.

Peruste 3 — Aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästäperäisin olevia vääristymiä ei ole

(68) Tutkimuksessa havaittiin myös maankäyttösopimuksiinliittyviä epäselvyyksiä. Monissa tapauksissa maankäyttöoi-keuksista ei ollut mitään maksutositteita, mikä altistaayritykset merkittävälle valtion asiaan puuttumiselle, koskakyseessä on valtion omistama maa. Jotkin yritykset eivätpystyneet esittämään luotettavia todisteita osakkeidenhankkimisesta ja siirrosta. Joissakin tapauksissa omaisuus-erien uudelleenarviointi oli ollut selvästi satunnaista. Yksi-tyistämiseen liittyvät epäselvyydet tekivät myöhemmistäkinosakkeensiirroista epäilyttäviä ja vaikuttavat olevan syynäsiihen, että paikallisviranomaiset puuttuvat joidenkin yri-tysten toimintaan.

(69) Näin ollen yksityistämiseen liittyvillä epäselvyyksillä onedelleen vaikutusta nykytilanteeseen ja yritysten toimintaan,koska tuotantokustannuksiin ja omaisuuden arvoon koh-distuu merkittäviä vääristymiä, jotka ovat siirtyneet aiem-masta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä.

(70) Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin ja asiasta ilmoitettiinniille osapuolille, joita se välittömästi koskee. Yhteisöntuotannonalalle annettiin mahdollisuus esittää huomautuk-sia, mutta markkinatalouskohtelua koskevien päätelmiensuhteen ei esitetty huomautuksia.

(71) Komissio sai huomautuksia markkinatalouskohtelua hake-neilta. Huomautuksia on käsitelty tarpeen mukaan jokoedellä olevassa analyysissä tai henkilökohtaisessa

vastauksessa kyseiselle viejälle. Mitkään saaduista huomau-tuksista eivät kuitenkaan olleet sellaisia, että ne olisivatmuuttaneet markkinatalouskohtelua koskevia päätelmiä.

8.3. Yksilöllinen kohtelu

(72) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaankyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvis-tetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuunottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, ettäne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassavahvistetut edellytykset.

(73) Kaikkien yritysten osalta vahvistettu valtion puuttuminenasiaan vaikuttaa niiden toimintaan kokonaisuudessaan. Senvuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tällainenpuuttuminen asiaan vaikuttaa vientihintojen ja -määriensamoin kuin myyntiehtojen ja muiden vientitoimintaanliittyvien seikkojen määrittymiseen.

(74) On myös muistettava, että kuusi tutkimuksen kohteenaollutta yritystä vastasi lähes kokonaan yhteisöön suuntau-tuvasta viennistä. Kun otetaan huomioon viennin keskit-tyminen, markkinatoimijoiden suhteellisen pieni määrä javaltion asioihin puuttumisen merkittävä taso kaikkientutkittujen yritysten osalta, ei voida sulkea pois mahdolli-suutta, että valtion puuttumista asiaan hyödynnetääntoimenpiteiden kiertämiseksi, jos yksittäisille viejille vah-vistetaan eri tullit.

(75) Yritykset eivät näin olleen voineet osoittaa, että ne täyttävätperusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan b ja e alakohdanmukaiset perusteet.

8.4. Normaaliarvon määrittäminen kaikkien niidenvientiä harjoittavien tuottajien osalta, joille eimyönnetty markkinatalouskohtelua

8.4.1. Vertailumaa

(76) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niilleyrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua,normaaliarvo määritettiin vertailumaassa sovellettavanhinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(77) Komissio totesi ensimmäisessä ilmoituksessa aikovansakäyttää Yhdysvaltoja vertailumaana Kiinaa ja Valko-Venäjääkoskevan normaaliarvon määrittämiseksi ja pyysi asian-omaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Yksiosapuoli vastusti ehdotusta ja piti Turkin valintaa sopivam-pana. Se totesi, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdanmukaan tarvittaessa valitaan saman tutkimuksen kohteenaoleva kolmas maa, joka on markkinatalousmaa. Lisäksitodettiin, että Turkkia käytettiin vertailumaana Ukrainanosalta alkuperäisessä tutkimuksessa.


(78) Toimielimet kuitenkin pitivät Yhdysvaltoja sopivampanavalintana vertailumaaksi tässä uudessa tutkimuksessajäljempänä esitettyjen seikkojen perusteella.

(79) Yhteisön toimielimet ovat periaatteessa samaa mieltä siitä,että tarkastelussa olisi loogista ottaa lähtökohdaksi samanvertailumaan käyttö kuin alkuperäisessä tutkimuksessa(vaikka tarkastelussakin voi olla hyväksyttäviä syitä muut-tamiseen). Kiinan ja Valko-Venäjän osalta tämä asetus eikuitenkaan perustu tarkasteluun vaan uuteen tutkimukseen.Sen vuoksi edellä esitetyt syyt eivät päde. Kuten lisäksitoisaalla tässä asetuksessa on selitetty, Maailman kauppa-järjestön (WTO) riitojenratkaisuelimen naudanlihaa ja riisiä(Meksiko) koskevan raportin (1) perusteella niitä turkkilaisiayrityksiä, joilla oli nollatulli alkuperäisessä tutkimuksessa, eiotettu tutkimuksen kohteeksi tässä menettelyssä. Senvuoksi toimielimillä ei ollut täyttä kuvaa normaaliarvostaTurkin markkinoilla. Lisäksi Turkin markkinoilla vaikuttaaesiintyvän tiettyjä vääristymiä. Erityisesti tuonnin markki-naosuus Turkissa oli erittäin alhainen (3,3 %), kun taasYhdysvalloissa tuonnin osuus markkinoilla oli 39 prosent-tia. Näin alhainen tuonnin markkinaosuus saattaa ollaosoitus kansainvälisen kilpailun estämisestä Turkin markki-noilla siitä huolimatta, että Turkissa on noin 15 tiedossaolevaa tuottajaa.

(80) Toisaalta Yhdysvallat muodostaa yhteisön kokoa vastaavansuuren markkina-alueen hitsatuille putkille yleensäkin jatarkasteltavana olevalle tuotteelle. Kilpailua vaikuttaa esiin-tyvän merkittävässä määrin. Markkinoilla vaikuttaisi olevanyli 15 kotimaista tuottajaa, jotka kilpailevat keskenään, janäiden osuus kotimarkkinamyynnistä on merkittävä ver-rattuna Kiinasta yhteisöön suuntautuvaan vientiin.

(81) Lisäksi Yhdysvaltoihin tulee merkittävästi tuontia yhteisönulkopuolisista maista siitä huolimatta, että tutkimusajan-jaksolla sovellettiin polkumyyntitoimenpiteitä useistamaista (Brasiliasta, Intiasta, Koreasta, Meksikosta, Taiwa-nista, Thaimaasta ja Turkista) peräisin olevaan tuontiin.Tuonnin arvioitiin kattavan tutkimusajanjaksolla yli kol-manneksen Yhdysvaltojen kulutuksesta ja olevan peräisin(noin kolme neljännestä tuonnin määrästä) maista, joihinsovellettiin 0 prosentin tullia eikä polkumyyntitulleja.Tutkimusajanjakso vastaa itse asiassa kautta, jolloin Yhdys-valtojen viranomaiset tutkivat Kiinasta peräisin olevaatuontia väitettyjen vahingollisen polkumyyntikäytäntöjenvuoksi, ja tämän johdosta tammikuussa 2008 otettiinkäyttöön toimenpiteet (joita muutettiin myöhemmin huh-tikuussa 2008 ja jotka vaihtelivat 69,2 prosentista85,55 prosenttiin). (2) Näillä toimenpiteillä ei ole ollutselvää vaikutusta edellä mainittuun analyysiin, vaan niistäpikemminkin näkyy tutkimusajanjaksolla Yhdysvalloissavallinnut hintataso, joka saattaa hyvinkin olla

keinotekoisesti painunut alaspäin Kiinasta polkumyynnillätulevan tuonnin vaikutuksesta.

(82) Tuotantoprosessi ja raaka-aineiden saanti ovat toisiinsaverrattavia Yhdysvalloissa ja Kiinassa, eikä Kiinalla vaikutaolevan selvää luonnollista etua tarkasteltavana olevantuotteen tuonnissa tai myynnissä.

(83) Kun Turkkia ja Yhdysvaltoja on verrattu tällä perusteella, onpäätelty, että Yhdysvallat on asianmukaisempi vertailumaaKiinan ja Valko-Venäjän osalta.

(84) Kaikille tiedossa olleille yhdysvaltalaisille tuottajille lähetet-tiin kyselylomake. Komissio sai vastauksen yhdeltä merkit-tävältä tuottajalta. Kyseisen yhteistyöhön osallistuneentuottajan tuotanto ja kotimarkkinamyynti olivat edustavianormaaliarvon määrittämistä varten.

8.4.2. Vertailumaan normaaliarvon määrittäminen

(85) Sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli valittu vertailumaaksi,määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakoh-dan mukaisesti edellä 32–37 kappaleessa esitettyä mene-telmää käyttäen normaaliarvo vertailumaan yhteistyöhönosallistuneelta tuottajalta saatujen tietojen eli maksettujentai maksettavien hintojen perusteella.

(86) Samankaltaista tuotetta valmistavan tuottajan kotimarkki-namyynnin todettiin olevan edustavaa verrattuna tarkastel-tavana olevan tuotteen kiinalaisten vientiä harjoittavientuottajien yhteisöön vientiin. Kotimarkkinamyynnin katsot-tiin lisäksi tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

8.5. Vientihinta

(87) Kun tuotetta vietiin suoraan yhteisön riippumattomilleasiakkaille, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artik-lan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteestatosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perus-teella.

(88) Kun vienti yhteisöön tapahtui etuyhteydettömien kaup-payhtiöiden välityksellä, vientihinnan perusteena käytettiinperusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti hintoja,joilla asianomaiset tuottajat myivät tuotetta kauppayhtiöille,toisin sanoen etuyhteydettömälle ostajalle, vientiä varten.

8.6. Vertailu

(89) Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähet-täjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailuolisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteenvaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon teke-


(1) Riitojenratkaisuelimen raportti Mexico — Definitive Anti-DumpingMeasures on Beef and Rice: Complaint with Respect to Rice (WT/DS295/AB/R) sekä paneelin raportti (WT/DS295/R), sellaisena kuin se onmuutettuna riitojenratkaisuelimen raportilla.

(2) Federal Register / Vol. 73, No. 10 / Tuesday, January 15, 2008 /Notices, p. 2456; Federal Register / Vol. 73, No. 80 / Thursday, April24, 2008 / Notices, p. 22130.

mällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdanmukaisesti. Kuljetus- ja vakuutuskustannusten, luottokus-tannusten, palkkioiden ja pankkimaksujen perusteellatehtiin asianmukaisia oikaisuja, jos se todettiin perus-telluksi. Tarvittaessa tehtiin myös asianmukaiset oikaisutfyysisten ominaisuuksien erojen perusteella.

8.7. Polkumyynnin määrittely

(90) Kaikkiin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavan, koko maatakoskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi komissiomääritti ensin yhteistyöhön osallistumisen asteen. Eurosta-tin tietojen perusteella laskettua Kiinasta peräisin olevantarkasteltavan tuotteen tuonnin kokonaismäärää ja kiina-laisten viejien kyselylomakkeessa ilmoittamaa vienninmäärää verrattiin keskenään. Kuten 54 kappaleessa todet-tiin, Eurostatin ilmoittaman vientimäärän ja vientiä harjoit-tavien tuottajien kyselyvastauksissa ilmoittamanvientimäärän välillä oli ristiriitaisuus (180 tuhatta tonniaja 216 tuhatta tonnia). Tämän perusteella yhteistyöhönosallistumisen aste vahvistettiin erittäin korkeaksi.

(91) Polkumyyntimarginaali laskettiin seuraavasti: vientihintalaskettiin yhteistyöhön osallistuneiden viejien kyselyvas-tauksissa ilmoittamien tarkkojen tietojen perusteella; poik-keuksen muodosti yksi yksikkö, jonka vastaukset olivatpuutteellisia, minkä vuoksi tuotteiden fyysisten ominai-suuksien vertailu ei ollut mahdollista. Vientihintaa verrattiinvertailumaalle vahvistettuun normaaliarvoon.

(92) Polkumyyntimarginaaliksi koko maan osalta vahvistettiin130,8 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla.

9. VALKO-VENÄJÄ

9.1. Yleistä

(93) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaanValko-Venäjää ei pidetä markkinatalousmaana. Sen vuoksiValko-Venäjältä yhteisöön suuntautuvan viennin normaali-arvo määritettiin markkinataloutta harjoittavassa kolman-nessa maassa toimivalta tuottajalta saatujen tietojenperusteella.

(94) Tuonti Valko-Venäjältä oli tutkimusajanjaksolla yhteensä29 tuhatta tonnia ja sen markkinaosuus oli noin 2,3 pro-senttia. Ainoa tiedossa oleva valkovenäläinen tuottajaosallistui yhteistyöhön tutkimuksessa ja vastasi kyselylo-makkeeseen. Sillä on jalostuskorvaussopimus kahdentuojan kanssa Saksassa ja Sveitsissä. Ainoastaan yksi EU:ssatoimiva tuoja osallistui yhteistyöhön tässä tutkimuksessa.

(95) Jalostuskorvaussopimuksen mukaan saksalainen tuoja, jokaon valkovenäläisestä tuottajasta riippumaton yritys, toimit-taa tuottajalle raaka-ainetta ja kattaa kaikki sen tuonnistaValko-Venäjälle aiheutuvat kustannukset (kuljetus-, käsit-tely- ja vakuutuskustannukset). Sen jälkeen se maksaa

jalostuskorvausmaksun ja kattaa kuljetus-, käsittely- javakuutuskustannukset Valko-Venäjältä EU:hun. Saksalainentuoja säilyttää koko valmistusprosessin ajan omistuksensatarkasteltavana olevaan tuotteeseen, joka viedään Valko-Venäjältä. Koska jalostuskorvaussopimuksen mukaan ei olevarsinaista vientihintaa, se oli muodostettava laskennalli-sesti.

(96) Tätä varten verrattiin Valko-Venäjältä peräisin olevantarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuontia, jokalaskettiin Eurostatin tietojen perusteella (CN-kooditex 7306 30 41, ex 7306 30 49, ex 7306 30 72 ja ex 730630 77), ja yhteistyöhön osallistuneen valmistajan ja edellämainitun saksalaisen toimijan kyselyvastauksissa ilmoitta-man viennin määrää. Tällä perusteella yhteistyöhönosallistumisen asteen todettiin olevan alhainen, eli noin30 prosenttia Valko-Venäjän kokonaisviennistä yhteisöön.

(97) Kukaan ei pyytänyt perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdanmukaista yksilöllistä kohtelua.

9.2. Normaaliarvo

(98) Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 koh-dan mukaisesti hintojen tai laskennallisen arvon perusteella.

9.2.1. Vertailumaa

(99) Kuten Kiinaa koskevassa osassa todettiin, ensimmäisessäilmoituksessa esitettiin Yhdysvaltoja asianmukaiseksi verta-ilumaaksi, jotta voidaan määrittää normaaliarvo Valko-Venäjää ja Kiinaa varten. Yhdysvaltojen valinnan perusteenaolevat tärkeimmät syyt, jotka esitettiin edellä Kiinaakoskevassa analyysissä, pätevät myös Valko-Venäjän koh-dalla. Kaksi osapuolta vastusti Yhdysvaltojen valintaavertailumaaksi ja ehdotti sen sijaan Turkkia. Tärkeimmätsyyt, joiden vuoksi komissio valitsi Yhdysvallat eikä Turkkia,on esitetty 76–84 kappaleessa.

(100) Sen vuoksi 32–37 kappaleessa esitettyä menetelmää onsovellettu normaaliarvon määrittämiseen.

9.3. Vientihinta

(101) Saksalaisen tuojan toimittamat tiedot liittyivät vain osittainValko-Venäjältä peräisin oleviin ja yhteisöön vietyihintuotteisiin. Muusta erittäin merkittävästä osasta tätä tuontiaei toimitettu mitään tietoja. Sen vuoksi viimeksi mainittu-jen osalta oli hyödynnettävä parhaita käytettävissä oleviatietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(102) Tietoja analysoitiin kahdesta tärkeimmästä lähteestä.Eurostatin tietoja ei pidetty riittävinä. Ensinnäkin niihinsisältyi saksalaisen toimijan kanssa jalostuskorvaustoimia,joista ei ollut vientihintoja. Toiseksi niihin sisältyi jalostus-korvaustoimia myös sveitsiläisen yrityksen kanssa, jokakieltäytyi yhteistyöstä. On korostettava, että tiettyjen


osapuolien väitteen ja Interpipe Groupin verkkosivunmukaan ukrainalainen yritys, joka on Ukrainaa koskevanvälivaiheen tarkastelun kohteena, on etuyhteydessä sekäsveitsiläiseen että valkovenäläiseen yritykseen. Koska sveit-siläinen yritys kieltäytyi yhteistyöstä, sen liiketoimien osaltaei voitu vahvistaa vientihintoja.

(103) Toisaalta käytössä oli yksityiskohtaisia tuotelajikohtaisiatietoja edellä mainitun saksalaisen toimijan liiketoimista,myös sen kustannuksista. Näin tutkiva viranomainen pystyivahvistamaan tuotelajikohtaisen vientihinnan, kuten jäl-jempänä selitetään. Sen vuoksi näitä pidettiin parhainakomission käytettävissä olevina tietoina.

(104) Vientihinta muodostettiin laskennallisesti tarkasteltavanaolevan tuotteen, joka myytiin yhteistyöhön osallistuneensaksalaisen tuojan ensimmäiselle riippumattomalle asiak-kaalle, hinnan perusteella. Tässä tapauksessa jalostuskor-vaussopimuksen vuoksi oli tehtävä tiettyjä oikaisuja, jottasaatiin luotettava vientihinta yhteisön rajalla. Oikaisujatehtiin kaikkiin yhteisön rajan ja saksalaisen tuojanensimmäisen riippumattoman asiakkaan välillä syntyneisiinkustannuksiin. Näihin sisältyivät saksalaisen tuojan myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitot sekä kuljetus- javakuutuskustannukset ja tullit yhteisössä.

9.4. Vertailu

(105) Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähet-täjältä -tasolla. Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisenvertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan10 kohdan mukaisesti oikaisujen muodossa asianmukai-sesti huomioon hintoihin ja niiden vertailtavuuteenvaikuttavat eroavuudet. Asianmukaiset oikaisut tehtiinfyysisten erojen, kuljetus- ja vakuutuskustannusten jatullimaksujen perusteella aina, kun ne todettiin perus-telluiksi ja paikkansa pitäviksi ja niistä esitettiin todennettunäyttö.

9.5. Polkumyynnin määrittely

(106) Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi polku-myyntimarginaaliksi vahvistettiin 92,4 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla.

10. VENÄJÄ

10.1. Yleistä

(107) Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrä oli noin 36 tuhattatonnia, ja sen markkinaosuus oli 3,3 prosenttia tutkimus-ajanjaksolla.

(108) Vientiä harjoittavien tuottajien suuren määrän vuoksi alunperin valittiin otos. Tähän liittyen neljää ryhmää pyydettiinvastaamaan komission kyselylomakkeeseen, mutta

vastauksia saatiin vain kahdelta, minkä vuoksi otanta eiollut enää tarpeen.

10.2. Normaaliarvo

(109) Kummankin vientiä harjoittavan tuottajan osalta tarkastel-tavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynti oli edustavaa32 kappaleessa määritellyllä tavalla. Edellä 33 kappaleessaja sitä seuraavissa kappaleissa esitetyn menetelmän mukai-sesti normaaliarvo perustui Venäjän riippumattomienasiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiintai maksettaviksi tuleviin hintoihin.

(110) Valmistus- ja etenkin energiakustannusten osalta tutkittiin,vastasivatko vientiä harjoittavien tuottajien maksamatkaasun hinnat kaasun tuotanto- ja jakelukustannuksia.

(111) Havaittiin, että vientiä harjoittavien tuottajien kaasustamaksama kotimarkkinahinta oli noin neljännes Venäjältäviedyn maakaasun hinnasta. Tässä suhteessa kaikki saata-villa olevat tiedot osoittavat, että kaasun hinnat Venäjänkotimarkkinoilla ovat säänneltyjä hintoja, jotka ovatselvästi sääntelemättömillä maakaasumarkkinoilla makset-tuja markkinahintoja alemmat. Koska kaasun kustannuksiaei ollut merkitty todellisuutta vastaavasti vientiä harjoitta-van tuottajan kirjanpitoon perusasetuksen 2 artiklan5 kohdan mukaisesti, niitä oli oikaistava. Koska riittävänedustavia, vääristymättömiä kaasun kotimarkkinahintoja eiollut Venäjän osalta saatavilla, katsottiin aiheelliseksi tehdäoikaisu perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisestimuilta edustavilta markkinoilta saatujen tietojen perus-teella. Oikaistu hinta perustui Saksan ja Tšekin rajalla(Waidhaus) vietäväksi myydyn venäläisen maakaasunkeskihintaan oikaistuna paikallisilla jakelukustannuksilla.Waidhaus on tärkein venäläisen kaasun myyntikanavaEU:hun, joka on venäläisen kaasun suurin markkina-alueja jossa hinnat antavat kohtuullisen hyvän käsityksenkustannuksista, joten sitä voidaan pitää perusasetuksen2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna edustavana markkina-alueena.

(112) Niiden tuotelajien osalta, joille muodostettiin laskennalli-nen normaaliarvo edellä kuvatulla tavalla, laskennallisenarvon perustana käytettiin vietyjen tuotelajien valmistus-kustannuksia oikaistuina kaasukustannuksilla.

10.3. Vientihinta

(113) Jos vienti yhteisöön tapahtui yhteisössä sijaitsevan etuyh-teydessä olevan tuojan kautta, on laskennallinen vientihintavahvistettu perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti.Jos vienti tapahtui Venäjällä sijaitsevan etuyhteydessäolevan kauppiaan kautta riippumattomille asiakkailleyhteisössä, vientihinta on laskettu yhteisössä sijaitsevienriippumattomien asiakkaiden maksamien tai maksettavaksitulevien hintojen perusteella.


10.4. Vertailu

(114) Asianmukaiset oikaisut tehtiin luotto-, kuljetus- ja liitän-näiskustannusten perusteella aina, kun ne todettiin perus-telluiksi ja niistä esitettiin todennettu näyttö.


(115) Normaaliarvon ja vientihinnan vertailu osoitti, että polku-myyntiä esiintyy. Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen molem-mat venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivathuomautuksia. Ensimmäisessä tapauksessa perustellut huo-mautukset, jotka koskivat erityisesti laskennallisten nor-maaliarvojen oikaisuja, johtivat polkumyyntimarginaalinpieneen muutokseen, jolla ei ole vaikutusta polkumyynti-tulliin, koska tarkistettu polkumyyntimarginaali on edelleenyli vahinkomarginaalin. Toisessa tapauksessa osapuoli toiesiin laskuvirheen, jonka vuoksi myynti-, hallinto- jayleiskulut oli laskettu kahteen kertaan; virhe korjattiin.Tällä perusteella polkumyyntimarginaalit (vientiä harjoitta-vien tuottajien ryhmää kohti) ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ovatseuraavat:

— TMK Group (Seversky Pipe Plant Open Joint StockCompany ja Joint Stock Company Taganrog Metal-lurgical Works) — 22,7 %

— OMK Group (Open Joint Stock Company Vyksa SteelWorks ja Joint Stock Company Almetjvesk Pipe Plant)— 10,1 %

10.6. Polkumyyntiä koskevat päätelmät Venäjänosalta

(116) Koska yhteistyöhön osallistumisen taso oli korkea (yli 90 %tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Venäjältä yhtei-söön Eurostatin tietojen mukaan), kaikkiin muihin venä-läisiin viejiin sovellettava jäännöspolkumyyntimarginaaliasetettiin samalle tasolle kuin yhteistyöhön osallistuneeseenvientiä harjoittavaan tuottajaan eli TMK Groupiin sovellet-tava marginaali, joka oli 22,7 prosenttia.

D. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN JA/TAITOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS PERUSASETUKSEN

11 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI;POLKUMYYNTIIN SOVELLETTAVAN TOIMENPITEEN

TASON RIITTÄVYYS PERUSASETUKSEN 11 ARTIKLAN3 KOHDAN MUKAISESTI

1. YLEISTÄ

(117) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastel-tiin, jatkuisiko tai toistuisiko polkumyynti todennäköisesti,jos Thaimaata, Turkkia ja Ukrainaa koskevien toimenpitei-den annettaisiin raueta.

(118) Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti Turkin jayhden ukrainalaisen yrityksen osalta tarkasteltiin vielä,

olivatko olosuhteet muuttuneet, koska alkuperäinen tutki-mus koski polkumyyntiä, jota voitiin pitää luonteeltaanpysyvänä.

2. THAIMAA

2.1. Alustavat huomiot

(119) Alkuperäisestä tutkimuksesta poiketen Thaimaasta ei ollutlainkaan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä tutkimus-ajanjaksolla Eurostatin tietojen mukaan. Ainoa yhteistyö-hön osallistunut tuottaja ei ilmoittanut lainkaanvientimyyntiä yhteisöön, eivätkä muut vientiä harjoittaneettuottajat osallistuneet yhteistyöhön. Thaimaan vientitilasto-jen perusteella vaikutti siltä, että tutkimusajanjaksollaThaimaasta oli jonkin verran kirjattua vientiä, joka saattoiosittain liittyä myös tarkasteltavana olevaan tuotteeseen,mutta vienti oli kuitenkin määrältään vähäpätöistä eikänäin ollen edustavaa.

(120) Yhteistyöhön osallistumisen taso tässä tarkastelussa olierittäin alhainen; vain yksi thaimaalainen tuottaja ilmoit-tautui menettelyn aikana. Valituksen ja julkisesti saatavillaolevien tietojen mukaan Thaimaassa oli kuitenkin tutki-musajanjaksolla vähintään 12 muuta tarkasteltavana olevantuotteen tuottajaa. Yksikään näistä ei osallistunut tutki-muksessa yhteistyöhön, minkä vuoksi yhteistyöhön osal-listumisen aste oli alle 10 prosenttia tarkasteltavana olevantuotteen arvioidusta tuotannosta Thaimaassa.

2.2. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tutkimus-ajanjakson aikana

(121) Ainoalla yhteistyöhön osallistuneella thaimaalaisella tuot-tajalla ei ollut lainkaan vientiä yhteisöön tutkimusajanjak-solla. Koska Thaimaasta peräisin olevaa tarkasteltavanaolevaa tuotetta ei viety yhteisöön, polkumyynti ei voinutjatkua. Tässä tapauksessa analyysissä on siis tarkasteltavapolkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimen-piteet kumotaan.

2.3. Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimen-piteet kumotaan

2.3.1. Alustavat huomiot

(122) Kuten 120 kappaleessa todettiin, tutkimuksen mukaanThaimaassa oli tutkimusajanjaksolla ainakin 13 tarkastelta-vana olevan tuotteen tuottajaa, joista vain yksi osallistuiyhteistyöhön tutkimuksessa.

(123) Tarkastelussa katsottiin, missä määrin yhdeltä yhteistyöhönosallistuneelta thaimaalaiselta tuottajalta saatuja tietojavoitaisiin käyttää Thaimaasta peräisin olevan viennintodennäköisen kehittymisen kokonaistilanteen analysoin-tiin ja erityisesti vertailuarvona kotimarkkina- ja vientihin-tojen, kustannusten, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetinkäyttöasteen osalta.


(124) Tältä osin yhteistyöhön osallistuneen yrityksen toimitta-missa tiedoissa havaittiin useita puutteita. Yritys ei pystynytensinnäkään sovittamaan kotimarkkina- ja vientihintojayhteen tosiasiallisten liiketoimien eikä tarkastetun kirjanpi-don kanssa tutkimusajanjaksolla. Yritys ei myöskäänpystynyt toimittamaan tuotantokustannusten erittelyä tuo-tevalvontakoodin (PCN) perusteella, kuten asianomaisilleosapuolille toimitetussa lomakkeessa edellytetään. Tuottajapystyi toimittamaan tuotantokustannukset vain kaikkientuotettujen tuotevalvontakoodien keskimääräisinä tuotan-tokustannuksina, jotka on eritelty mustien ja galvanisoitu-jen putkien välillä. Tuotevalvontakoodien kustannus-rakenteesta muilta tuottajilta muista tutkimuksen piiriinkuuluvista maista saadut tiedot osoittivat, että tuotanto-kustannuksissa tuotevalvontakoodia kohti on merkittäväävaihtelua. Tämä koskee myös kyseisen thaimaalaisenyrityksen tuottamia ja myymiä tuotelajeja. Tämän vuoksikustannusten erittelyä, jossa ei voida tehdä tuotevalvonta-koodikohtaista vertailua, ei voida pitää riittävänä kotimark-kinoiden normaaliarvon määrittämiseksi.

(125) Vaikka tällaiset tiedot olisi saatukin, olisi muistettava, ettäyhteistyöhön osallistuneen tuottajan tuotanto on alle10 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuo-tannosta Thaimaassa, mikä merkitsee, että tietoja olisi jokatapauksessa täydennettävä muulla tilastoaineistolla, jottavoitaisiin arvioida edustavuus maanlaajuista arviointiavarten.

(126) Yritykselle ilmoitettiin komission aikeesta soveltaa perus-asetuksen 18 artiklaa ja syistä, miksi tätä pidettiintarpeellisena, kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon tutki-muksen aikarajat. Saadut huomautukset analysoitiin perus-teellisesti ja niihin vastattiin yksityiskohtaisesti. Yrityksenantamia selityksiä ei kuitenkaan pidetty tyydyttävinä, jottakomissio olisi voinut välttää parhaiden käytettävissä olevientietojen soveltamisen edellä esitetyillä aloilla.

(127) Tämän vuoksi kotimarkkinahintoja ja muihin maihinsuuntautuvan viennin hintoja koskevat tiedot thaimaalais-ten viejien osalta perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviintietoihin, myös valitukseen ja julkisesti saataviin tietoihin.

(128) Sitä vastoin yrityksen toimittamat varastoja, tuotantotasoaja kapasiteettia koskevat tiedot voitiin varmentaa. Näitätietoja yhdessä valitukseen sisältyvien tietojen kanssa voitiinnäin ollen käyttää kaikkien thaimaalaisten vientiä harjoit-tavien tuottajien tuotantomäärän ja kapasiteetin määrittä-miseen.

(129) Edellä esitetyn perusteella otettiin huomioon seuraavatseikat arvioitaessa todennäköisiä vaikutuksia, jos toimenpi-teet kumotaan.

2.3.2. Tuotanto, käyttämätön kapasiteetti ja todennäköisyys,jolla kapasiteetti suunnattaisiin yhteisöön

(130) Valituksen mukaan Thaimaassa on käyttämätöntä kapasi-teettia yli 370 tuhatta tonnia, mikä on lähes 30 prosenttiakokonaiskapasiteetista. Tämä käyttämätön kapasiteetti, jokavoitaisiin suunnata yhteisön markkinoille, on yli 25 pro-senttia yhteisön kokonaiskulutuksesta (määritelty 231 kap-paleessa).

(131) Yhteistyöhön osallistuneen tuottajan, jonka osuus Thai-maan kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla oli alle10 prosenttia, käyttämättömän kapasiteetin taso olivieläkin huomattavampi: yli 50 prosenttia.

(132) Yhdessä nämä tekijät osoittavat, että Thaimaassa onmerkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Koska ei oletodisteita, jotka osoittaisivat, että kapasiteetti voitaisiinkäyttää lisääntyneeseen kotimarkkinamyyntiin, muihinyhteisön ulkopuolisiin maihin suuntautuvaan myyntiin taimuun kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon,päätellään että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tämäkäyttämätön kapasiteetti mitä todennäköisimmin suunna-taan yhteisöön, eikä vähiten sen vuoksi, että yhteisömuodostaa houkuttelevat vientimarkkinat.

(133) Kun otetaan huomioon, että yhteisön markkinat ovatmaailman suurimpien joukossa, pelkkä niiden koko tekeeniistä houkuttelevat kaikkien tarkasteltavana olevan tuot-teen thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kan-nalta. Yhteisön markkinoiden merkittävyyttä korostaa vieläse, että Yhdysvalloilla, joka muodostaa toisen suurenmarkkina-alueen, on käytössä Thaimaasta tulevan tuonninvastaisia toimenpiteitä.

(134) Kun huomioon otetaan vielä suhteellisen houkuttelevahintataso yhteisössä, jossa on olemassa hyvin kehittyneetjakelukanavat, katsotaan että ilman toimenpiteitä olisi selvätaloudellinen kannustin siirtää vientiä suurilta kolmansienmaiden, kuten Yhdysvaltojen, markkinoilta yhteisön mark-kinoille.

(135) Näissä olosuhteissa katsotaan, että nykyisen kapasiteetinkäyttöasteen lisäys todennäköisesti suunnataan vientiin jaerityisesti vientiin yhteisön markkinoille.

2.3.3. Todennäköiset hintatasot

(136) Monet tekijät viittaavat siihen, että todennäköisesti Thai-maan vientihinnat yhteisöön olisivat polkumyyntihintoja.

(137) Ensinnäkin vienti suurille yhteisön ulkopuolisten maidenmarkkinoille vaikuttaa tapahtuneen polkumyyntihinnoin.Tämän vahvistavat Yhdysvaltojen polkumyynnin vastaisettoimenpiteet (noin 15 prosenttia), jotka kohdistuvatThaimaasta vietyihin hitsattuihin putkiin. Tämä viittaayleisempään käyttäytymismalliin, joka perustuu polku-myyntiin suurille kolmansien maiden markkinoille. Se, että


thaimaalainen vienti yhteisöön lakkasi toimenpiteidenkäyttöönoton jälkeen, vaikuttaa tukevan ajatusta, ettäthaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät voi tai eiväthalua myydä muilla kuin polkumyyntihinnoilla.

(138) Lisäksi tarkasteltavana oleva tuote on yleensä melkohomogeeninen, ja mahdolliset thaimaalaiset myyjät toden-näköisesti toimittaisivat tuotetta yhteisössä vallitsevillamuun tuonnin hinnoilla. Kuten edellä on esitetty, muidenviejämaiden tuontihinnat ovat yleensä alhaiset. Kun otetaanhuomioon, että thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuot-tajien mahdolliset vientihinnat todennäköisesti heijastelevatnäitä alhaisia hintoja ja otetaan huomioon tarkasteltavanaolevan tuotteen kustannusrakenne, joka perustuu voimak-kaasti teräskelojen ja sinkin hintoihin, jotka ovat kohonneetmerkittävästi koko maailmassa, on todennäköistä, ettävienti tapahtuisi polkumyyntihinnoin.

2.4. Päätelmät

(139) Merkittävä määrä Thaimaasta peräisin olevaa vientiämyytäisiin todennäköisesti yhteisöön polkumyyntihinnoin,jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3. TURKKI i): YLEISIÄ POLKUMYYNTIIN JA 11 ARTIKLAN2 KOHTAAN LIITTYVIÄ SEIKKOJA

3.1. Yleisluonteiset kysymykset

(140) Valituksen esittäjä väitti, että Turkista polkumyynnillätapahtuva tuonti todennäköisesti aiheuttaisi erittäin vaka-vaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, jos toimenpiteidenannetaan raueta. Välivaiheen tarkastelun (ks. jäljempänä)yhteydessä valituksen tekijä esitti, että toimenpiteitä olisioikaistava ylöspäin väitetysti lisääntyneen polkumyynnin jakohonneiden vahinkotasojen vuoksi.

(141) Tilastotiedot osoittavat, että Turkista peräisin olevantuonnin määrä oli 110 tuhatta tonnia, mikä on noin9 prosenttia yhteisön kulutuksesta (määritelty 231 kappa-leessa). Eurostatin ilmoittamien ja yritysten ilmoittamienmäärien välillä oli ristiriitaisuutta (138 tuhatta tonnia).Asiaa on käsitelty 55 kappaleessa.

(142) Polkumyynnin laskemiseen käytettyä yleistä menetelmää(ks. 31–46 kappale) on sovellettu kaikkiin turkkilaisiinvientiä harjoittaviin tuottajiin. Se eroaa alkuperäisessätutkimuksessa käytetystä menetelmästä, jota sovellettiinpoikkeuksellisesti joihinkin viejiin alkuperäisellä tutkimus-ajanjaksolla esiintyneiden merkittävien valuuttavaihteluidenvuoksi. Näiden vaihteluiden vuoksi alkuperäisessä tutki-muksessa vertailu tehtiin kuukausittaisen painotetun keski-määräisen normaaliarvon ja kuukausittaisen painotetunkeskimääräisen vientihinnan välillä. Nämä poikkeuksellisetolosuhteet eivät kuitenkaan vallinneet tässä tutkimuksessa,joten siinä sovellettiin tavanomaista menetelmää (ks. 31–46 kappale). Näin ollen tässä tutkimuksessa turkkilaisten

vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalivahvistettiin painotetun keskimääräisen normaaliarvon japainotetun keskimääräisen vientihinnan vertailun perus-teella.

(143) Alun perin tutkimuksen kohteena olivat ja otokseenvalittiin yritykset Cayirova Boru Sanayi ve Ticaret AS,Istanbul, Yücel Boru ve Profil Endüstrisi AS, Istanbul, jaNoksel Çelik Boru Sanayi AȘ, Ankara, joiden yksiköllinenpolkumyyntimarginaali alkuperäisessä tutkimuksessa olinolla. Vaikka perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassasäädetään, että yritykset, joiden marginaali alkuperäisessäasetuksessa on nolla tai vähimmäistasoa, voidaan sisällyttäätarkasteluun, yhteisön toimielimillä ei kuitenkaan olevelvoitetta tehdä niin. Perusasetuksen hyväksymisen jälkeenWTO:n riitojenratkaisuelin on tulkinnut asiassa Mexico-Beefand Rice polkumyyntisopimuksen asiaan liittyviä määräyk-siä niin, että niissä kielletään tällaisten yritysten tarkastelu.Sen vuoksi yhteisön toimielimet päättivät, että ei oleasianmukaista käyttää tarkastelun aikana kerättyjä tietojanäistä kolmesta yrityksestä. Näin ollen nämä yrityksetsuljettiin pois otoksesta. Lisäksi tässä asetuksessa oletetaan,että mikään näistä yrityksistä ei tällä hetkellä harjoitapolkumyyntiä.

3.2. Otanta (viejät) ja yhteistyö

(144) Otantalomakkeet lähetettiin 15 mahdolliselle turkkilaiselletuottajalle/viejälle, joista kahdeksan vastasi. Otokseenvalittiin kolme yritystä/ryhmää, joiden osuus Turkinkokonaistuonnista yhteisöön oli 41 prosenttia.

3.3. Normaaliarvo

(145) Kuten edellä mainittiin, normaaliarvo muodostettiin jokolaskennallisesti tai vahvistettiin Turkissa riippumattomienasiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamientai maksettavaksi tulevien hintojen perusteella. Jotkinvientiä harjoittavien tuottajien esittämistä oikaisuista onhylätty tai niitä on muutettu.

3.3.1. Luottokustannukset

(146) Komission päätelmistä ilmoittamisen jälkeen jotkin viejätväittivät, että luottokustannukset olisi määritettävä tuot-tajien ja asiakkaiden välillä sovittujen tosiasiallisten mak-suehtojen perusteella. Nämä väitteet hyväksyttiin.

3.3.2. Tullinpalautus

(147) Tietyt yritykset pyysivät oikaisua tullinpalautusten huo-mioon ottamiseksi sillä perusteella, että samankaltaiseentuotteeseen käytetystä raaka-aineesta perittiin tuontimak-suja silloin, kun se oli suunnattu kulutukseen Turkissa,mutta maksut palautettiin, kun tuote myytiin vietäväksiyhteisöön.


(148) Yhdessä tapauksessa pyydetty summa oli korkeampi kuintullin määrä, joka oli peritty kotimarkkinoilla myytyynsamankaltaiseen tuotteeseen fyysisesti sisällytetyistä raaka-aineista. Kannettu tulli vahvistettiin pienemmäksi, koskakyseinen yritys/yritysten ryhmä käytti kotimaisessa tuotan-nossaan teräskeloja, joista oli maksettu tuontitulli, muttamyös keloja, joista oli tuotaessa maksettu 0 prosentin tulli,samoin kuin paikallisesti ostettuja keloja. Näin ollenoikaisut tehtiin vastaavasti.

(149) Toinen yritys, jonka osalta oikaisu aluksi hylättiin, väittiettä se olisi pitänyt myöntää, koska sen kotimarkkinoillamyydyistä tuotteista oli kannettu tulli. Väite hyväksyttiinosittain.

(150) Yhteisön tuotannonala väitti tässä yhteydessä, että kyseessäon tasoitustoimenpiteiden alainen tuki. On kuitenkinhuomattava, että nyt käsitellään polkumyynnin vastaistatutkimusta. Sen vuoksi väitettä ei ole analysoitu.

3.3.3. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset

(151) Yksi turkkilainen viejä esitti negatiivisia myynti-, hallinto- jayleiskustannuksia myyntinsä siitä osasta, jolle oli muodos-tettava laskennallinen normaaliarvo. Tämä johtui siitä, ettäsen valuutanvaihdosta saamat voitot olivat merkittäviä jasuurempia kuin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksetyhteensä. Tässä tapauksessa voittoja ei otettu huomioon.Huomioon otettiin ainoastaan kustannukset, jotka liittyivätyritysten lainoihin. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiaoikaistiin vastaavasti.

3.4. Vientihinta

(152) Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiinyhteisössä oleville riippumattomille asiakkaille. Näin ollenkaikkien viejien vientihinta perustui perusasetuksen 2 artik-lan 8 kohdan mukaisesti etuyhteydettömien asiakkaidenmaksamiin tai maksettavaksi tuleviin hintoihin yhteisössä.

3.5. Vertailu

(153) Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähet-täjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksiotettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisestiasianmukaisesti oikaisujen muodossa huomioon hintojenvertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Oikaisuttehtiin hyvitysten, alennusten, kuljetuksen, käsittelyn,purkauskustannusten, pankkimaksujen ja vakuutus- jaluottokustannusten mukaisesti jos ne todettiin asianmukai-siksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

3.6. Polkumyynti tutkimusajanjaksolla

(154) Kunkin turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan polku-myyntimarginaali määritettiin painotetun keskimääräisennormaaliarvon ja painotetun keskimääräisen vientihinnanvälisellä vertailulla perusasetuksen 2 artiklan 11 ja12 kohdan mukaisesti.

(155) Painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetunkeskimääräisen vientihinnan vertailu osoitti seuraavatpolkumyyntimarginaalit:

— Erbosan Erciyas Boru Sanayii ve Ticaret AȘ, Kayseri,jäljempänä ’Erbosan’ 0,5 %,

— Borusan Mannesmann Boru Sanayi ve Ticaret AȘ,Istanbul, jäljempänä ’Borusan’ - 1,4 %

— Toscelik Profil ve Sac Endustrisi AS, Iskenderun,jäljempänä ’Toscelik’ 0,9 %.

(156) Kaksi yritystä ilmoitti aikeestaan osallistua yhteistyöhön,mutta niitä ei sisällytetty otokseen. Kun otetaan huomioon,että kaikille otokseen sisältyville yrityksille määritetytpolkumyyntimarginaalit olivat vähimmäistasoa ja yhteis-työhön osallistumisen taso tutkimuksessa oli erittäin suuri,myös koko maata koskevan polkumyyntimarginaalinkatsottiin olevan vähimmäistasoa.

(157) Sen vuoksi päätellään, että Turkin osalta polkumyynti eijatkunut. Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan puitteissatehtävissä analyyseissä keskitytään jatkossa näin ollenainoastaan polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen.

3.7. Todennäköisyyttä koskeva analyysi

3.7.1. Yleistä

(158) EU:n markkinat ovat kiistämättä erittäin houkuttelevatturkkilaisten tuottajien kannalta. Tämä johtuu useistatekijöistä, joista päällimmäisenä on koko. Koko ei liityainoastaan suureen kulutukseen vaan myös siihen, ettäsuurin osa Turkin viennistä yhteisön ulkopuolisten maidenmarkkinoille on pirstoutunutta eli moniin eri määräpaik-koihin toimitetaan pieniä määriä. Tässä mielessä yhteisöhoukuttelee enemmän, koska se muodostaa yhden määrä-paikan, jolla on mittava vastaanottokyky.

(159) Toinen tärkeä tekijä on maantieteellinen läheisyys, koskatuotteisiin liittyvät kuljetuskustannukset eivät ole vähäisiä.

(160) Yhteisö on lisäksi perinteinen markkina-alue turkkilaisilleviejille, joilla on vakiintuneet jakelukanavat ja laajaasiakasvalikoima.


3.7.2. EU:hun suuntautuvan viennin osuus ja hinnoittelukäy-tännöt

(161) Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta vienti Turkistajatkui koko tutkimusajanjakson ajan. Yhdenkään otokseenkuuluvan yrityksen ei kuitenkaan havaittu harjoittavanpolkumyyntiä. On huomattava, että näissä tarkasteluissaotokseen kuuluvien yritysten ja otokseen kuulumattomienmutta yhteistyöhön osallistuneiden yritysten samoin kuinniiden, joiden polkumyyntimarginaalin alkuperäisessä tut-kimuksessa havaittiin olevan nolla tai vähimmäistasoa,osuus yhteisöön suuntautuvasta Turkin viennistä on noin90 prosenttia. Tämän turkkilaisen viennin markkinatvaikuttavat vakailta, eikä ole merkkejä siitä, että yrityksetmuuttaisivat hinnoittelukäytäntöjään. Lisäksi kolme otok-seen kuulunutta yritystä ja ne kolme yritystä, joidenpolkumyyntimarginaalin alkuperäisessä tutkimuksessahavaittiin olevan nolla tai vähimmäistasoa, ovat ehdotto-masti markkinoiden suurimmat toimijat ja hintajohtajat.Sen vuoksi on todennäköistä, että muut yritykset pikem-minkin noudattavat niiden hinnoittelukäytäntöjä. Näinollen vaikuttaa epätodennäköiseltä, että polkumyynti alkaisiuudelleen Turkin osalta. Täydellisen kuvan saamiseksitutkittiin kuitenkin myös seuraavia tekijöitä.

3.7.3. Käyttämätön kapasiteetti Turkissa

(162) Tutkimuksessa vahvistettiin, että yhteistyöhön osallistu-neilla tuottajilla, siis sekä otokseen kuuluvilla että kuulu-mattomilla yrityksillä, oli tutkimusajanjaksolla kaikkiaannoin 143 000 tonnia käyttämätöntä kapasiteettia. Määrävastaa noin 10:tä prosenttia hitsattujen putkien kokokulutuksesta yhteisössä (ks. 231 kappale).

3.7.4. Kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vastaan-ottokyky

(163) Tarkasteltavana olevan tuotteen suurimmilla yhteisönulkopuolisilla markkinoilla (Yhdysvalloissa) on voimassaturkkilaiseen vientiin sovellettavia polkumyyntitoimenpi-teitä (14,7 %:iin asti). Tämän perusteella vaikuttaa siltä, ettämuiden asioiden pysyessä samoina, Yhdysvaltojen mark-kinat eivät todennäköisesti ota vastaan merkittäviä lisä-vientimääriä Turkista. Kuitenkin se, että vienti kolmansiinmaihin on pirstoutunutta eli lähetyksiä toimitetaan moniineri määräpaikkoihin, vaikuttaisi osoittavan, että turkkilaisetviejät tutkivat aktiivisesti uusia markkinoita, minkä vuoksiei ole epätodennäköistä, että kolmansien maiden markkinatvoisivat ottaa vastaan osan kapasiteetista. Kun lisäksiotetaan huomioon, että Turkista yhteisöön ja kolmansiinmaihin suuntautuvan viennin suhde on 70/30, samaasuhdetta voidaan kohtuudella odottaa, jos tällä hetkelläkäyttämätön kapasiteetti tulee myyntiin. Tämä merkitsisinoin 100 000 tonnin lisätuontia yhteisöön, mikä vastaisi7 prosentin lisämarkkinaosuutta tutkimusajanjakson kulu-tuslukujen perusteella. On kuitenkin huomattava, että tämäolisi myynnin teoreettinen maksimilisäys, joka perustuusiihen olettamukseen, että käyttämätön kapasiteetti

hyödynnettäisiin 100-prosenttisesti, mikä on harvinaistatällä tuotannonalalla.

3.7.5. Hintatekijät

(164) Hintaerot Turkin yhteisöön ja kolmansiin maihin suuntau-tuvan viennin välillä eivät ole olleet merkittäviä ja ne ovatolleet yrityskohtaisia. Päätelmistä ilmoittamisen jälkeentehdyssä lisäanalyysissä vahvistettiin, että Turkin vientihin-nat kolmansiin maihin olivat hieman korkeammat kuinyhteisöön. Koska Turkista yhteisöön suuntautuvan vienninosalta ei havaittu polkumyyntiä, voidaan olettaa, ettäyleensä vienti kolmansiin maihin ei tapahtunut polku-myyntihinnoin. Ei myöskään ole muita merkkejä siitä, ettäturkkilaiset viejät muuttaisivat hinnoittelukäytäntöään.Mikään markkinaolosuhteissa tai viejien tilanteessa eiosoittanut, että ne todennäköisesti muuttaisivat yleistämarkkinakäyttäytymistään.

(165) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että polkumyynti eitodennäköisesti toistu Turkista peräisin olevassa tuonnissa.

4. TURKKI ii): 11 ARTIKLAN 3 KOHTAAN LIITTYVÄTSEIKAT

(166) Valituksen esittäjät väittivät, että voimassa olevat toimen-piteet eivät estä polkumyynnillä tapahtuvan tuonninjatkumista ja että toimenpiteiden taso ei ole enää riittävätorjumaan Turkista tuodun tarkasteltavana olevan tuotteenvahingollista polkumyyntiä.

4.1. Muuttuneiden olosuhteiden pysyvyys

(167) Kuten edellä todettiin, tuonti Turkista ei enää tapahtunutpolkumyyntihinnoin. Kaikki tässä tutkimuksessa vahviste-tut polkumyyntitasot olivat alle vähimmäistason. Tämäkoski erityisesti niitä kolmea yritystä, joiden alun perinhavaittiin harjoittavan polkumyyntiä.

(168) Kuten aiemmin todettiin, yhteisön markkinat mitä toden-näköisimmin muodostavat edelleen houkuttelevat markki-nat turkkilaisille viejille sekä hintojen että vakiintuneiden japitkäaikaisten kauppasuhteiden takia. Samalla turkkilaisettuottajat myyvät merkittäviä määriä kotimarkkinoillaan.Nämä määrät myydään kilpailukykyisillä ja suhteellisenalhaisilla hinnoilla verrattuna muihin suuriin markkinoihin,myös EU:n ja USA:n markkinoihin. Kotimarkkinahinnat janormaaliarvot olivat sellaisella tasolla, että yhteisöönsuuntautuvan viennin polkumyynti on hävinnyt kokonaan.

(169) Tutkimuksessa ei paljastunut mitään muita olosuhteita,jotka osoittaisivat, että hinnat ja polkumyynti todennäköi-sesti muuttuvat, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Niihinyrityksiin, joihin on sovellettu nollatullia alkuperäisestä


tutkimuksesta lähtien, sovelletaan edelleen päätelmiä, jotkaperustuvat Mexico Beef and Rice -raporttiin, kuten 143 kap-paleessa todettiin. Muiden yritysten osalta tässä tutkimuk-sessa on käynyt siis ilmi, että olosuhteet ovat muuttuneeteivätkä ne enää harjoittaneet polkumyyntiä. Lisäksi esiin eitullut mitään sellaisia pakottavia syitä, jotka osoittaisivat,että muuttuneet olosuhteet eivät olisi pysyviä luonteeltaan.Kaikki tutkimuksen kohteena olleet yritykset veivätkolmansiin maihin vuonna 2006 ja tutkimusajanjaksollahinnoilla, jotka olivat korkeammat kuin yhteisöön suun-tautuneen viennin hinnat. Samalla kaudella vienti yhtei-söön tapahtui hinnoilla, jotka ylittivät kotimarkkinahinnat.Tämä osoittaa selvästi, että muuttuneet olosuhteet (vienti eienää tapahdu polkumyynnillä) ovat pysyviä.

4.2. Päätelmät

(170) Voidaankin päätellä, että jos toimenpiteiden annetaanraueta, yhteisöön tapahtuva vienti ei todennäköisestitapahdu polkumyyntihinnoin. Alkuperäisen tutkimuksenjälkeen tapahtunutta olosuhteiden muutosta polkumyynninpuuttumisen osalta voidaan kohtuudella pitää pysyvänä.

(171) Edellä esitetyn perusteella Turkista peräisin olevaa tuontiakoskeva menettely olisi päätettävä.

5. UKRAINA i): 11 ARTIKLAN 3 KOHTAAN LIITTYVÄTSEIKAT

5.1. Yleistä

(172) Interpipe Group väitti, että sen omiin kustannuksiin/kotimarkkinahintoihin perustuvan normaaliarvon jaEuroopan unionin markkinoihin verrattavissa olevaanyhteisön ulkopuoliseen maahan suuntautuvan vienninhintojen vertailu johtaisi polkumyynnin vähenemiseenhuomattavasti alle voimassa olevien toimenpiteiden tason.Sen vuoksi se väitti, ettei toimenpiteen soveltamisenjatkaminen nykyisen suuruisena ollut enää tarpeen polku-myynnin poistamiseksi.

(173) Tutkimuksen aikana yritykselle ilmoitettiin komissionaikeesta soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Tämä johtuisiitä, että yritys ei toimittanut tietoja tuotantokustannuk-sista vaaditussa tuotelajimuodossa (tuotevalvontakoodi).Yritys toimitti tuotantokustannuksia koskevat tiedot aino-astaan keskiarvona kaikista tuotelajeista, jotka tuotettiintietyssä tuotantopaikassa.

(174) Asian tarkastelussa kävi ilmi, että komissio ei voinuthyväksyä tuotantokustannuksia koskevia tietoja, koskaniiden avulla ei voida tehdä asianmukaista vertailuakotimarkkinoiden myyntihintoihin tuotelajeittain.

(175) Yritykselle ilmoitettiin perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdanedellyttämässä kohtuullisessa ajassa syistä, miksi tämä olitarpeen. Saadut huomautukset analysoitiin ja niihinvastattiin yksityiskohtaisesti. Yrityksen antamia selityksiäei kuitenkaan pidetty tyydyttävinä, jotta komissio olisi

voinut välttää parhaiden käytettävissä olevien tietojensoveltamisen jäljempänä esitetyllä alalla.

(176) Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä väitti,että asia olisi päätettävä, koska ainoan yhteistyöhönosallistuneen ukrainalaisen tuottajan yhteistyö oli niinheikkoa, että komission oli hyödynnettävä perusasetuksen18 artiklaa valmistuskustannusten oikaisemiseksi. Onkuitenkin huomattava, että 18 artiklaa sovellettiin, jottakomissio olisi pystynyt täydentämään ainoan ukrainalaisenyhteistyöhön osallistuneen tuottajan toimittamat tiedotkäyttämällä parhaita käytettävissä olevia tietoja. Tämänvuoksi väite hylättiin.

5.2. Normaaliarvo

(177) Komissio selvitti, voitiinko kotimarkkinamyynnin katsoatapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukai-sesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten tarkas-teltiin yhteistyöhön osallistuneiden vientiä harjoittavientuottajien valmistaman ja kotimarkkinoilla myymän tuot-teen tuotantokustannuksia.

(178) OJSC Interpipe Novomoskovsk Pipe Production Plant(NMPP), joka tuottaa tarkasteltavana olevaa tuotetta, eitoimittanut tuotantokustannusten erittelyä tuotevalvonta-koodeittain. Tämä vientiä harjoittava tuottaja toimittiainoastaan keskimääräiset tuotantokustannukset kaikistatuotevalvontakoodeista, jotka oli tuotettu sen kahdessatuotantopaikassa. Tuotevalvontakoodien kustannusraken-teesta muilta tuottajilta muista tutkimuksen piiriin kuulu-vista maista, myös yhteisöstä, saadut tiedot osoittivat, ettätuotantokustannuksissa tuotantovalvontakoodia kohti onmerkittävää vaihtelua.

(179) OJSC Interpipe Nizhnedneprovsk Tube Rolling Plant(NTRP), joka on etuyhteydessä NMPP:hen, toimitti tuotan-tokustannusten erittelyn tuotevalvontakoodeittain.

(180) Kuten 173 kappaleessa selitetään, komissio sovelsi perus-asetuksen 18 artiklaa NMPP:hen saadakseen tuotevalvon-takoodikohtaiset tuotantokustannukset. Vaihtoehtonaharkittiin alkuperäisen tutkimuksen tietojen käyttöä, muttakoska Ukrainalle on sen jälkeen myönnetty markkina-talousmaan asema, näitä tietoja ei pidetty parhainakäytettävissä olevina tietoina. Lisäksi komissio katsoi, ettäyhteisön tuotannonalan ilmoittamien tietojen laadunperusteella voitaisiin tehdä päätelmiä tuotevalvontakoodi-kohtaisista tuotantokustannuksista. Sen vuoksi yhteistyö-hön osallistuneiden yhteisön tuottajien toimittamia tietojapidettiin luotettavimpina ja parhaina käytettävissä olevinatietoina, joista saadaan tuotantokustannukset tuotevalvon-takoodia kohti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisöntuotannonalan halvimman tuotevalvontakoodin ja muidentuotevalvontakoodien väliset vaihtelut voitiin laskea. Näinlaskettua vaihtelua sovellettiin sitten NMPP:n ilmoittamiinkeskimääräisiin tuotantokustannuksiin. Jos yhteisön tuo-tannonalan tuottama tuotevalvontakoodi ja NTRP:n tuot-tama sama tuotevalvontakoodi vastasivat toisiaan,käytettiin NTRP:n kustannuksia.


(181) Sama osapuoli kyseenalaisti sen, että komissio käyttitutkimusajanjaksolla hankittuja tietoja muodostaakseenlaskennallisen normaaliarvon ja vientihinnan Interpipeäkoskevalla tutkimusajanjaksolla. Jotkin tähän liittyvistäväitteistä hyväksyttiin. Komissio tarkasteli painotettujakeskimääräisiä CIF-vientihintoja yhteisöön molempienmenettelyiden päällekkäisten kuuden kuukauden ajalta.Jotta lisäksi voitiin verrata samalla kaudella tasapuolisestikunkin yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteenlajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja kunkintarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan lajin painottuakeskimääräistä vientihintaa, yhteistyöhön osallistuneidentuottajien tuotantokustannuksia oikaistiin. Oikaisu tehtiintuotantokustannusten osalta samalla kuuden kuukaudenkaudella, jotka otettiin huomioon laskettaessa CIF-vienti-hintoja yhteisöön. Ainoa yhteistyöhön osallistunut ukrai-nalainen viejä väitti, että komission olisi pitänyt käyttääetuyhteydessä olevan yrityksen (OJSC Interpipe Nizhned-neprovsk Tube Rolling Plant – NTRP) yksikkövalmistus-kustannuksia silloin, kun tuotantovalvontakoodit ovatlähes samat kuin NMPP:n (OJSC Interpipe NovomoskovskPipe Production Plant) tuottamien tuotteiden tuotevalvon-takoodit. Komissiolla on kuitenkin näyttöä siitä, ettätuotantokustannukset tuotevalvontakoodia kohti vaihtele-vat suuresti (ks. 175 kappale). Näin ollen väite hylättiin.

5.3. Vientihinta

(182) Ryhmä vei tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöönvähäpätöisiä määriä tutkimusajanjaksolla. Näitä liiketoimiaei sellaisenaan voitu pitää edustavina, jotta olisi voituvahvistaa, oliko tapahtunut pysyviä muutoksia.

(183) Interpipe Group ehdotti yhteisön ulkopuolisiin maihinsuuntautuneen viennin käyttämistä niiden hintojen mää-rittämiseksi, joilla vienti yhteisöön tapahtuisi. Viejä ehdottierityisesti, että Venäjälle suuntautunutta vientiä voitaisiinkäyttää tähän. Yritys toimitti näyttöä viennistään yhteisönulkopuolisten maiden markkinoille ja Venäjän markki-noille.

(184) Ensin määritettiin, olivatko tarkasteltavana olevan tuotteenvientimäärät Interpipen ehdottamiin yhteisön ulkopuolisiinmaihin riittävän merkittäviä kokonaismyynnin kannalta.Myynti Venäjälle edusti yli puolta ryhmän kokonaisvien-nistä ja oli periaatteessa riittävä päätelmien tekemiseen, josVenäjän markkinat osoittautuvat tarpeeksi samanlaisiksiyhteisön markkinoihin nähden.

(185) Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tutkit-tiin, oliko Venäjällä samanlaiset markkinaolosuhteet ja-rakenne kuin yhteisössä, jotta voitiin päätellä, voidaankoVenäjälle suuntautuvan viennin perusteella arvioida luotet-tavasti todennäköiset vientihinnat yhteisöön toimenpiteenuuden tason vahvistamista varten.

(186) Tarkasteltavana olevan tuotteen markkinat Venäjälläsamoin kuin yhteisössä vaikuttavat olevan merkittävät jamolemmilla alueilla myydyt tuotelajit ovat yleisesti ottaensamanlaiset.

(187) Näiden kahden markkina-alueen välillä havaittiin myösmerkittäviä eroja. Venäjällä on huomattavat tuontitullit,kun taas yhteisössä tällaisia tulleja ei ole. (1) Tämä näkyytuontiosuuksissa, jotka ovat huomattavasti alhaisemmatkuin yhteisössä. Lisäksi tuotantosektori Venäjällä vaikuttaapaljon keskittyneemmältä; siellä on muutama suurituottaja, joka vastaa pääosin tuotannosta, kun taasyhteisössä tuotanto on jakautunut useiden tuottajienkesken. Myös jakelukanavissa vaikuttaa olevan mukanaharvempia tukkumyyjiä kuin yhteisössä. Se, että yhteisössäesiintyy merkittävää venäläistä polkumyyntiä, osoittaa, ettähinnanmuodostuksessa on eroja ja Venäjän kotimarkki-noilla on vääristymiä, joita ilman tällaisia käytäntöjä eiesiintyisi.

(188) Polkumyynnin esiintyminen osoittaa lisäksi, että kotimark-kinoiden hintataso Venäjällä on korkeampi kuin hintataso,jolla viejät todennäköisesti veisivät yhteisöön. Tämä johtuusiitä, että vallitsevat hinnat tuojille, joilla on merkittäväasema yhteisössä, ovat todennäköisesti samalla tasolla kuinVenäjän vientihinnat, ja siitä, että tarkasteltavana olevatuote on niin homogeeninen luonteeltaan; näin ollenviejien, jotka haluavat saada sijaa yhteisössä, olisi todennä-köisesti linjattava hintansa alhaisimpien hintojen tasolle.

(189) Edellä esitetty viittaa erilaisuuksiin, jotka vaikuttaisivathinnanmuodostukseen ja hintatasoihin ja jotka sen vuoksiosoittavat, että Venäjän hintoja ei voida käyttää toimenpi-teiden uuden tason määrittämiseen.

(190) Komissio tarkasteli vielä, voitaisiinko muihin yhteisönulkopuolisiin maihin kuin Venäjälle suuntautuvan vienninhintoja käyttää tätä varten. Ensin tarkasteltiin, voitaisiinkotoiseksi suurimpia vientimarkkinoita pitää vertailumaana.Vaihtoehto kuitenkin hylättiin, koska Valko-Venäjä ei olemarkkinatalousmaa. Myyntiä muihin maihin tarkasteltiinmyös, mutta vientimäärät olivat liian pieniä, jotta niitä olisivoitu pitää edustavina.

(191) Näissä olosuhteissa Ukrainasta Venäjälle (ja muihinyhteisön ulkopuolisiin maihin, joihin valituksen tekijälläoli vientiä tutkimusajanjaksolla) suuntautuvan vienninhintojen ei voida katsoa edustavan todennäköisiä yhteisöön


(1) Käynnissä on lisäksi tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevasuojatoimenpidetutkimus. Jos sen päätelmät vastaavat vuoden2006 lopulla käyttöön otettuja läpimitaltaan suuria putkia koskeviasuojatoimenpiteitä (8 prosentin erityistulli), tämä muodostaisirakenteellisen eron yhteisön markkinoihin verrattuna.

suuntautuvan viennin hintoja, eikä niitä näin ollen otetahuomioon. Edellä esitetyn perusteella pidettiin sen sijaantarpeellisena soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 9 kohtaaInterpipe Groupiin. Tämän vuoksi tarkasteltiin, voitaisiinkokaikissa tutkimuksen piiriin kuuluvissa maissa kaikkienyhteistyöhön osallistuneiden vientiä harjoittavien tuottajienpainotetut keskimääräiset CIF-vientihinnat yhteisöön tutki-musajanjaksolla koota yhteen tuotevalvontakoodikohtai-sesti ja voitaisiinko niitä käyttää vertailuarvonavahvistettaessa vientihintaa ukrainalaiselle vientiä harjoitta-valle tuottajalle.

(192) Menetelmä havaittiin sopivaksi, koska on kohtuullistaolettaa, että jos ukrainalaista vientiä tulee yhteisönmarkkinoille, se ei poikkeaisi merkittävässä määrin suorienkilpailijoiden eli muiden yhteisöön viejien hinnoista.

(193) Kuten 181 kappaleessa selitettiin, vientihintaa määrittäes-sään komissio käytti ainoastaan tietoja kuudelta kuukau-delta, jotka olivat päällekkäiset tutkimusajanjaksolla jaInterpipeä koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(194) Näin ollen näiden viejien vastaavia tuotekoodikohtaisiayksikkövientihintoja käytettiin Interpipe Groupin vienti-hinnan määrittämiseksi.

(195) Päätelmistä ilmoittamisen ainoa ukrainalainen vientiäharjoittava tuottaja väitti, että vientihintaa määritettäessäei pitäisi vähentää etuyhteydessä olevan yrityksen myynti-,hallinto- ja yleiskustannuksia eikä voittoja, koska perus-asetuksen 2 artiklan 9 kohtaa ei voida soveltaa tässätapauksessa. Se väitti, että perusasetuksen 2 artiklan9 kohtaa sovelletaan ainoastaan yhteisössä sijaitseviinetuyhteydessä oleviin tuojiin, koska sen sanamuodossaerotetaan selvästi toisistaan tuonti ja jälleenmyynti. Lisäksivielä väitettiin, että etuyhteydessä oleva yritys toimiivientiosastona.

(196) Myydessään tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöönukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja lähetti tuotteensuoraan yhteisöön, laskutti kustakin lähetyksestä etuyhtey-dessä olevaa yritystä Sveitsissä ja sai maksun tämänmukaisesti. Näin ollen vientiä harjoittava tuottaja toimikaikilta osin viejän tavoin. Sveitsiläinen etuyhteydessä olevayritys neuvotteli myyntisopimukset ja laskutti ensimmäistäriippumatonta ostajaa yhteisössä. Etuyhteydessä olevayritys myös järjesti myydyn tuotteen jakelun.

(197) Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ukrainalaisen yrityksenesittämistä huomautuksista todetaan, että vientihintavoidaan muodostaa laskennallisesti perusasetuksen 2 artik-lan 9 kohdan mukaisesti, jos vientihintaa ei ole (2 artiklan9 kohdan mukainen ensimmäinen vaihtoehto). Saman2 artiklan 9 kohdan mukaan vientihinta voidaan muodos-taa laskennallisesti myös muulla hyväksyttävällä perusteella.Tällainen hyväksyttävä peruste kattaa myös etuyhteydessäolevan yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannustensekä kohtuullisen voiton vähentämisen. Vaikka katsottai-siinkin, että näitä tekijöitä voitaisiin ennemminkin pitää

palkkioina/voittomarginaalina perusasetuksen 2 artiklan10 kohdan i alakohdan mukaisesti (mitä ne eivät ole),tulokseksi saatava polkumyyntimarginaali olisi sama. Koskaetuyhteydessä olevan yrityksen voittoon vaikutti se, että seosti yrityksen sisäisin ehdoin, kohtuullinen voitto määri-tettiin sen vuoksi tutkimuksessa yhteistyöhön osallistu-neilta riippumattomilta tuojilta/kauppiailta kerättyjentietojen perusteella.

(198) Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yhteisön tuotannonalaväitti, että perusasetus ja WTO:n määräykset eivät sallipolkumyyntimarginaalien laskemista, jos ei ole tapahtunutvientiä yhteisöön. Edeltävissä kappaleissa esitetyistä syistätodetaan vielä, että perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdassanimenomaisesti mainitaan, että ellei vientihintaa ole,tällainen hinta voidaan muodostaa laskennallisesti muullahyväksyttävällä perusteella. Näin ollen väite hylättiin.


(199) Verrattaessa edellä kuvatulla tavalla laskettua normaaliar-voa edellä kuvatulla tavalla laskettuun vientihintaanhavaittiin, että polkumyyntiä esiintyy. Ukrainalaisen ryh-män polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana on seu-raava:

Interpipe Group (OJSC Interpipe Novomoskovsk PipeProduction Plant ja OJSC Interpipe Nizhnedneprovsk tuberolling plant): 10,7 %.

5.5. Polkumyyntiä koskevat päätelmät Ukrainanosalta

(200) Interpipe Groupin polkumyynti tapahtui siis 199 kappa-leessa esitetyllä tasolla. Kaikkiin muihin ukrainalaisiinvientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa jäännöspolku-myyntimarginaalia ei muuteta.

6. UKRAINA ii): 11 ARTIKLAN 2 KOHTAAN LIITTYVÄTSEIKAT

6.1. Alustavat huomiot

(201) Vienti asianomaisesta maasta EU:hun on laskenut tasaisestivuoden 2002 ja 2005 välillä 29 tuhannesta tonnista17,2 tuhanteen tonniin ja lähes nollaan tutkimusajanjak-solla.

(202) Vain kaksi samaan ryhmään (Interpipe Group) kuuluvaaukrainalaista tuottajaa ilmoittautui ja vastasi kyselylomak-keeseen, OJSC Interpipe Novomoskovsk Pipe ProductionPlant ja OJSC Interpipe Nizhnedneprovsk Tube RollingPlant.


(203) Ukrainassa toimii vielä ainakin seitsemän muuta tuottajaa.Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan InterpipeGroupin osuus Ukrainan tuotannosta on noin 26 prosent-tia. Näin ollen katsotaan, että yhteistyöhön osallistumisentaso oli erittäin alhainen.

6.2. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tutkimus-ajanjakson aikana

(204) Ainoalla yhteistyöhön osallistuneella ukrainalaisella ryh-mätuottajalla oli vain vähän vientiä yhteisöön tutkimus-ajanjaksolla. Tarkasteltavana olevan tuotteen vientiUkrainasta yhteisöön oli erittäin vähäistä eikä edustavaa,joten se ei tarjonnut luotettavaa ja mielekästä perustaa senmäärittämiseksi, jatkuiko polkumyynti. Sen vuoksi pidettiinasianmukaisena, että analyysissä tarkasteltiin polkumyyn-nin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumo-taan.

6.3. Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimen-piteet kumotaan

6.3.1. Alustavat huomiot

(205) Kuten 203 kappaleessa todettiin, tutkimuksen mukaanUkrainassa oli tutkimusajanjaksolla ainakin seitsemäntarkasteltavana olevan tuotteen tuottajaa, ja näistä vainyksi ryhmä osallistui yhteistyöhön tutkimuksessa.

(206) Tarkastelussa katsottiin, missä määrin yhdeltä yhteistyöhönosallistuneelta ukrainalaiselta ryhmältä saatuja tietojavoitaisiin käyttää Ukrainasta peräisin olevan viennintodennäköistä kehittymistä koskevan kokonaistilanteenanalysointiin ja erityisesti vertailuarvona kotimarkkina- javientihintojen, kustannusten, tuotantokapasiteetin ja kapa-siteetin käyttöasteen osalta.

(207) Yrityksen toimittamia tietoja varastoista, tuotantotasosta jakapasiteetista on käytetty yhdessä valituksesta saatujentietojen kanssa, jotta voitaisiin määrittää ukrainalaistentuottajien tuotantomäärä ja -kapasiteetti.

(208) Edellä esitetyn perusteella otettiin huomioon seuraavatseikat arvioitaessa todennäköisiä vaikutuksia, jos toimenpi-teet kumotaan.

6.3.2. Tuotanto, käyttämätön kapasiteetti ja todennäköisyys,jolla kapasiteetti suunnattaisiin yhteisöön

(209) Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella vahvis-tettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapa-siteetti Ukrainassa on yli 400 tuhatta tonnia vuodessa.

(210) Koska ei ole todisteita, jotka osoittaisivat, että kapasiteettivoitaisiin käyttää lisääntyneeseen kotimarkkinamyyntiin,

muihin yhteisön ulkopuolisiin maihin suuntautuvaanmyyntiin tai muun kuin tarkasteltavana olevan tuotteentuotantoon, päätellään että jos toimenpiteiden annetaanraueta, tämä merkittävä käyttämätön kapasiteetti mitätodennäköisimmin suunnataan yhteisöön, eikä vähitensen vuoksi, että yhteisö muodostaa houkuttelevat vienti-markkinat. Tätä vahvistaa vielä Interpipe Groupin merkit-tävä käyttämätön kapasiteetti.

(211) Kun otetaan huomioon, että yhteisön markkinat ovatmaailman suurimpien joukossa, pelkkä niiden koko tekeeniistä houkuttelevat kaikkien tarkasteltavana olevan tuot-teen ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta.

(212) Interpipe Group toimittaa siis Ukrainasta teräskeloja Valko-Venäjälle teollisuusyritys Mogileville, joka jalostaa tuotteensopimusvalmistuksen perusteella tarkasteltavana olevaksituotteeksi, jonka Interpipen sveitsiläinen tytäryhtiö sittenmyy yhteisöön. Interpipen omistus tuotteeseen säilyy kokoprosessin ajan. Kuten edellä on todettu, viennin on havaittutapahtuneen polkumyynnillä. Koska tarkoituksena on ottaakäyttöön Valko-Venäjää koskevia toimenpiteitä, ei voidasulkea pois mahdollisuutta, että ryhmän Valko-Venäjältäharjoittama tietty vienti hankittaisiin sen sijaan Ukrainasta.

(213) Kun huomioon otetaan vielä suhteellisen houkuttelevahintataso yhteisössä, jossa on olemassa hyvin kehittyneetjakelukanavat, katsotaan että ilman toimenpiteitä olisi selvätaloudellinen kannustin siirtää vientiä Venäjän ja Valko-Venäjän kaltaisten yhteisön ulkopuolisten maiden markki-noilta yhteisön markkinoille.

(214) Näissä olosuhteissa katsotaan, että nykyisen kapasiteetinkäyttöasteen lisäys todennäköisesti suunnataan vientiin jaerityisesti vientiin yhteisön markkinoille.

6.3.3. Todennäköiset hintatasot

(215) Kun otetaan huomioon alhainen yhteistyöhön osallistumi-sen taso ja edellä esitetyt tiedot, katsotaan että valituksessaesitetyt väitteet polkumyynnin toistumisen todennäköisyy-destä olisi vahvistettava. Tätä tukevat vielä tietyt lisätekijät.

(216) Vientihinnat muihin yhteisön ulkopuolisiin maihin ovatsamalla tasolla kuin vallitsevat tuontihinnat yhteisössä.Näin ollen on todennäköistä, että vientihinnat näihinmuihin yhteisön ulkopuolisiin maihin ovat myös polku-myyntihintoja, mikä viittaisi polkumyyntiin perustuvaanyleisempään käyttäytymismalliin.

(217) Lisäksi tarkasteltavana oleva tuote on yleensä melkohomogeeninen, ja mahdolliset ukrainalaiset myyjät toden-näköisesti toimittaisivat tuotetta yhteisössä vallitsevilla


muun tuonnin hinnoilla. Kuten edellä on esitetty, muidenviejämaiden tuontihinnat ovat yleensä alhaiset. Kun otetaanhuomioon, että ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuot-tajien mahdolliset vientihinnat todennäköisesti heijastelevatnäitä alhaisia hintoja ja otetaan huomioon tarkasteltavanaolevan tuotteen kustannusrakenne, joka perustuu voimak-kaasti teräskelojen ja sinkin hintoihin, jotka ovat kohonneetmerkittävästi koko maailmassa, on todennäköistä, ettävienti tapahtuisi noin 10,7 prosentin polkumyynnillä,kuten 199 kappaleessa todetaan.

6.4. Päätelmät

(218) Merkittävä määrä Ukrainasta peräisin olevaa vientiämyytäisiin todennäköisesti yhteisöön polkumyyntihinnoin,jos toimenpiteiden annetaan raueta.

E. VAHINKOA KOSKEVAT NÄKÖKOHDAT(POLKUMYYNTITUTKIMUS, TOIMENPITEIDENVOIMASSAOLON PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVA

TARKASTELU, TURKKIA KOSKEVA VÄLIVAIHEENTARKASTELU)

1. YHTEISÖN TUOTANNONALAN JA YHTEISÖN TUO-TANNON MÄÄRITELMÄ

(219) Samankaltaista tuotetta tuottaa yhteisössä 17 yritystä, jotkaosallistuivat yhteistyöhön tutkimuksessa ja tukivat valitusta,ja kaksi tuottajaa, jotka kieltäytyivät yhteistyöstä tutkimuk-sessa. Yksikään yhteisön tuottaja ei ilmoittautunut eikävastustanut tutkimusta.

(220) Koska kaksi yhteisön tuottajaa ei osallistunut yhteistyöhön,yhteisön tuotanto määritettiin valituksessa toimitettujentietojen ja yhteistyöhön osallistuneilta tuottajilta tutkimuk-sen aikana kerättyjen tietojen perusteella.

(221) Yhteistyöhön osallistuneiden 17 yhteisön tuottajan osuustarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotannosta yhtei-sössä oli 95 prosenttia. Niiden katsottiin tämän vuoksimuodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(222) Tutkimuksessa otokseen valittujen yhteisön tuottajienosuus yhteisön tuotannonalan samankaltaisten tuotteidentuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 67 prosenttia.

2. YHTEISÖN KULUTUS

(223) Määriteltäessä tarkasteltavana olevan tuotteen kulutustayhteisön markkinoilla laskettiin yhteen kaikkien yhteisöntuottajien yhteisön markkinoilla myymä määrä sekä tuontiasianomaisista maista ja yhteisön ulkopuolisista maista.

(224) Yhteisön tuottajien myyntimäärä varmistettiin käyttämälläyhteisön tuotannonalan vastauksissa annettuja tietoja javalituksessa olleita tietoja kahden yhteistyöstä kieltäytyneentuottajan myynnistä yhteisössä.

(225) Asianomaisista maista ja yhteisön ulkopuolisista maistatulevan tuontimäärän osalta tarkasteltiin seuraavia tieto-lähteitä:

— Eurostatin täydelliset CN-kooditiedot

— muut komission käytettävissä olevat luottamuksellisettilastotiedot

— asianomaisilta osapuolilta saadut tuontitiedot.

(226) Valituksen mukaan CN-kooditietoihin ei pitäisi tehdävähennyksiä niiden tuotteiden kattamiseksi, jotka eivätole tarkasteltavina olevia tuotteita, koska näihin CN-koodeihin luokiteltavia muita tuotteita ei ole tuotumerkittäviä määriä.

(227) Tällä perusteella pääteltiin, että määrien ja hintojen kehi-tyksen määrittämiseksi koko tarkastelujaksoa varten asian-mukaisin lähde olisivat täydelliset CN-koodit.

(228) Seuraavat huomautukset ovat hyödyllisiä tässä yhteydessä.Muiden koko tarkastelujakson kattavien hintatietojenpuuttuessa ja Eurostatilta ja edellä mainitulta saksalaiseltatoimijalta saatujen hintatasojen analysoinnin jälkeen katso-taan, että Valko-Venäjän osalta Eurostatin tilastot ovattarkin lähde, jonka perusteella hintakehitystä voidaantarkastella.

(229) Kiinan osalta tutkimuksessa vahvistettiin, että yhteistyöhönosallistuneiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonti EU:nmarkkinoille oli suurempaa kuin tuontitilastojen mukaan(ks. taulukko 2). Kun otetaan huomioon, että molempientietojen mukaan hintatasot olivat samat, ja jotta voitaisiinvarmistaa, että lukuja ei arvioitu liian suureksi, päätettiinkäyttää virallisia tilastoja, eikä vähiten siksi, että tällälähestymistavalla ei ole merkittävää vaikutusta vahingon jasyy-yhteyden analysointiin verrattuna siihen, että olisikäytetty yhteistyöhön osallistuneilta vientiä harjoittaviltatuottajilta saatuja tietoja.

(230) Turkista peräisin oleva yhteistyöhön osallistuneiden viejientuontimäärä oli suurempi kuin Eurostatin tietojen mukaan,joten samat perusteet pätevät myös Turkkiin. Lähestymis-tavalla ei ollut tässäkään merkittävää vaikutusta vahingon jasyy-yhteyden analysointiin verrattuna siihen, että olisikäytetty yhteistyöhön osallistuneilta vientiä harjoittaviltatuottajilta saatuja tietoja.


(231) Edellä esitetyn mukainen kulutus, jäljempänä ’yhteisönkulutus’, lisääntyi 9 prosenttia tarkastelujaksolla eli vuoden2004 ja tutkimusajanjakson välillä 1 234 tuhannestatonnista 1 342 tuhanteen tonniin. Tarkemmin ottaenyhteisön kulutus laski 12 prosenttia vuonna 2005 ennen

kuin se taas kohosi vuonna 2006 ja tutkimusajanjaksolla.Kulutuksen lasku vuonna 2005 johtuu vuonna 2004lisääntyneiden ostojen jälkeen vuonna 2005 tapahtuneestatukkumyyjien varastojen purkamisesta (ja sen vuoksivähentyneistä ostoista).

Taulukko 1

2004 2005 2006 Tutkimus-ajanjakso

EU:n kulutus (tonnia) 1 234 037 1 082 125 1 282 737 1 342 657

Indeksi 100 88 104 109

3. TUONTI ASIANOMAISISTA MAISTA JA YHTEISÖNULKOPUOLISISTA MAISTA

(232) Polkumyyntitutkimuksen kohteena olevien maiden eliKiinan, Valko-Venäjän ja Venäjän osalta tutkittiin, olivatkoolosuhteet sellaiset, että koko tuonnin analyysi voitaisiinkumuloida. Koska Bosnian ja Hertsegovinan harjoittamapolkumyynti oli alle vähimmäistason, sieltä peräisin olevaavientiä tarkasteltiin 3.4 kohdassa (muu vienti) ja 4 kohdassa(muut tekijät). Tuontia toimenpiteiden voimassaolon päät-tymistä koskevan tarkastelun piiriin kuuluvista maista jaTurkista (Turkkia koskevan välivaiheen tarkastelun puit-teissa) tarkasteltiin erikseen. On muistettava, että Turkinharjoittama polkumyynti oli alle vähimmäistason ja ettäThaimaasta ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin määrät(yhteensä ja erikseen) olivat myös alle vähimmäistason.Kahden viimeksi mainitun maan osalta todettiin kuitenkin,että vahingollisen polkumyynnin toistuminen on todennä-köistä (ks. F osa jäljempänä).

3.1. Kumulaatio

(233) Komissio tutki, olisiko Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältäperäisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyn-tituontia arvioitava kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artik-lan 4 kohdan mukaisesti.

(234) Kyseisessä artiklassa säädetään, että kahdesta tai useam-masta maasta, joita tarkastellaan samassa tutkimuksessasamanaikaisesti, tulevan tuonnin vaikutuksia on tarkastel-tava kumulatiivisesti, jos i) kustakin maasta tulevan tuonninsuhteen osoitettu polkumyyntimarginaali on perusasetuk-sen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoasuurempi, ii) yhdestäkään maasta tulevan tuonnin määrä eiole vähäpätöinen ja iii) tuotavien tuotteiden välisetkilpailuedellytykset ja tuotavien tuotteiden ja yhteisönsamankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset huo-mioon ottaen kyseinen arviointi on asianmukaista.

3.1.1. Polkumyyntimarginaali

(235) Kaikki tuonti Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä täyttää234 kappaleen i kohdassa esitetyn vaatimuksen.

3.1.2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä

(236) Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevantuonnin määrät ovat yli vähimmäistason eivätkä sen vuoksivähäpätöisiä (ks. taulukko 2).

3.1.3. Kilpailuedellytykset

(237) Kilpailuedellytyksiä tutkittaessa ilmeni, että asianomaisistamaista polkumyyntihinnoin tuotu tarkasteltavana olevatuote ja yhteisön tuotannonalan tuottama ja myymä tuoteolivat samanlaisia kaikilta oleellisilta fyysisiltä ja teknisiltäominaisuuksiltaan. Sama koskee polkumyynnillä eri maistatuotujen tuotteiden vertailua.

(238) Kyseiset tuotteet olivat myös vaihdettavissa keskenään janiitä myytiin yhteisön markkinoilla tarkastelujakson aikanakeskenään verrattavissa olevien myyntikanavien (eli tukku-myyjien ja kauppiaiden) kautta.

(239) Tutkimuksessa vahvistettiin lisäksi, että yhteisön erijäsenvaltioissa ja eri tarkasteltavan tuotteen lajien, mukaanlukien galvanisoidut tuotteet, mustat tuotteet ja putket,joissa on muu ulkoviimeistely, välillä oli kilpailua. Tämänvuoksi tuotujen hitsattujen putkien katsottiin kilpailevankeskenään ja yhteisön tuottamien tuotteiden kanssa.

(240) Kumuloitujen maiden hinnoittelukäytäntöä tarkasteltiinmyös. Analyysi osoitti, että maiden hinnat ja viitehinnatalittivat yhteisön tuotannonalan hinnat ja hintakehitys olisamansuuntaista, kuten 244 kappaleessa osoitettiin.


(241) Jotkin osapuolet väittivät, että Venäjältä peräisin olevaatuontia ei pitäisi kumuloida tutkimuksessa, koska sieltätulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus osoittavat erilaisiakehityssuuntauksia markkinoilla, joilla kysyntä on kasva-massa. Tältä osin on huomattava, että tuonnin määräyhteisön markkinoille oli merkittävää koko tarkastelujak-son ajan. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti kaikistakolmesta maasta (Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä)myös lisääntyi huomattavasti analyysin kohteena olleinakahtena viime vuotena, ja yleiset hintatasot seurasivatsamoja suuntauksia ja olivat samaa suuruusluokkaa,etenkin tutkimusajanjaksolla, kuten yrityskohtaisista

tiedoista ilmenee. Lisäksi kaikki kumuloitu tuonti alittiyhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla.

(242) Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että kaikki perus-asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa kuvatut kumulatiivisenarvioinnin edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi päätettiin, ettäKiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin oleva hitsat-tujen putkien tuonti olisi arvioitava kumulatiivisesti. Näihinmaihin viitataan ’kumuloituina maina’ ja niistä peräisinolevaan tuontiin ’kumuloituna tuontina’.

Taulukko 2 — Tuontimäärä (tonnia)

2004 2005 2006 Tutkimusajanjakso

Kiina 21 781 54 120 110 922 184 887

Venäjä 42 036 30 124 34 148 36 057

Valko-Venäjä 12 827 22 056 28 191 29 615

Kumuloitu tuonti yhteensä 76 644 106 300 173 261 250 559

Ukraina 25 173 17 210 4 501 2 753

Thaimaa 90 0 0 0

Muu tuonti 222 096 162 177 238 150 238 441

josta Bosnian ja Hertsegovinan osuus 6 836 11 011 30 032 33 095

josta Turkin osuus 95 049 85 018 99 843 110 994

Tuonti yhteensä 324 003 285 687 415 912 491 753

Taulukko 3 — Markkinaosuus (%)


Valko-Venäjä 1,0 2,0 2,2 2,2

Kiina 1,8 5,0 8,6 13,8

Venäjä 3,4 2,8 2,7 2,7

Kumuloitu tuonti 6,2 9,8 13,5 18,7

Ukraina 2,0 1,6 0,4 0,2

Thaimaa 0,0 0,0 0,0 0,0

Muu tuonti 18,0 15,0 18,6 17,8

josta Bosnian ja Hertsegovinan osuus 0,6 1,0 2,3 2,5

josta Turkin osuus 7,7 7,9 7,8 8,3

Tuonti yhteensä 26,3 26,4 32,4 36,6


3.2. Kumuloitu määrä ja markkinaosuus

(243) Kumuloitu tuonti lisääntyi vuoden 2004 ja tutkimus-ajanjakson välillä 76 644 tonnista 250 559 tonniin eli yli200 prosenttia. Koska tarkasteltavana olevan tuotteenkulutus tarkastelujaksolla lisääntyi 9 prosenttia, tarkastelta-vana olevan tuotteen kumuloidun tuonnin markkinaosuuskasvoi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 6,2 pro-sentista 18,7 prosenttiin. Tarkasteltavana olevan tuotteentuonnin ja markkinaosuuden kehittymistä tarkastelu-jaksolla kuvataan edellä taulukoissa 2 ja 3.

3.3. Hinnat ja hinnan alittavuus

3.3.1. Polkumyyntitutkimuksen kohteena olevien maiden hinto-jen kehitys

(244) Kyseisistä maista tulevan tuonnin painotettu keskihintakehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti:

Taulukko 4 — Tuontihinnat (euroa/tonni)


Kiina 460 537 520 557

Venäjä 481 543 551 603

Valko-Venäjä 456 495 503 549

(245) Taulukon 4 tiedot saatiin Comext-tietokannasta täydellistenCN-koodien tasolla. Yhteisöön suuntautuvan tuonninhinnat ovat yleisesti nousseet, mikä on yhdenmukaistakaikkien toimijoiden yleisen hintojen nousun kanssa EU:nmarkkinoilla.

3.3.2. Polkumyyntitutkimuksen kohteena olevien maiden hinto-jen alittavuus

(246) Hintojen alittavuuden määrittämiseksi komissio käyttianalyysinsä perustana tarkkoja tuotelajikohtaisia tietoja,jotka kiinalaiset otokseen valitut vientiä harjoittavattuottajat toimittivat tutkimuksen aikana. Venäjän osaltakäytettiin yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavantuottajan tietoja. Valko-Venäjän osalta käytettiin yhteistyö-hön osallistuneen saksalaisen toimijan tietoja.

(247) Vientihintatietoja verrattiin otokseen valittujen yhteisöntuottajien painotettuihin keskihintoihin samalla tuotelajita-solla, jotta varmistettiin tasapuolinen vertailu samassakaupan portaassa. Kaikissa tapauksissa analyysissä otettiinhuomioon vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallisetvientihinnat CIF-tasolla yhteisön rajalla. Yhteisön tuotan-nonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta

veloitettuja hintoja, jotka tarvittaessa oikaistiin noudettunalähettäjältä -tasolle. Kyselylomakkeessa määriteltyjen tuote-lajien perusteella keskimääräiset hinnan alittavuuden mar-ginaalit tutkimusajanjaksolla olivat seuraavat:

Taulukko 5 — Hinnan alittavuus

Tutkimusajanjakso

Kiina 43 %

TMK Venäjä 12 %

OMK Venäjä 15 %

Valko-Venäjä 22 %

3.3.3. Hintojen kehitys ja hintojen alittavuus toimenpiteidenvoimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa

(248) Ukrainan ja Thaimaan osalta on muistettava, että tuonninmäärä oli alle vähimmäistason, minkä vuoksi katsottiin,että hinnat ja hintojen kehitystä ja hintojen alittavuuttakoskevat laskelmat eivät olisi luotettavia eivätkä tarkoituk-senmukaisia.

3.4. Tuonti muista yhteisön ulkopuolisista maista

3.4.1. Tuontimäärä ja markkinaosuus tarkastelussa

(249) Kuten taulukoista 2 ja 3 näkyy, tuonti yhteisön ulkopuo-lisista maista, tuonti Bosniasta ja Hertsegovinasta sekäTurkista mukaan luettuna, lisääntyi hieman vuoden 2004 jatutkimusajanjakson välillä 222 096 tonnista 238 441tonniin. Tämän tuonnin markkinaosuus pysytteli noin18 prosentissa kyseisellä kaudella.

4. YHTEISÖN TUOTANNONALAN TILANNE

(250) Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdanmukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitäja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalantilanteeseen. Analyysi tehtiin 20 kappaleessa mainittujenniiden otokseen valittujen yhdeksän yrityksen osalta, jotkaolivat vastanneet kyselylomakkeeseen kattavasti. Otokseenvalituista yrityksistä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: hinnat,työllisyys ja palkat, investoinnit, kannattavuus, sijoitetunpääoman tuotto, kassavirta ja pääoman saanti. Joidenkinindikaattoreiden osalta (analysoitu jäljempänä makroindi-kaattoreina) tiedot olivat saatavilla ja niitä käytettiinkaikkien yhteisön tuotannonalan 17 yrityksen (mukaanlukien otokseen valitut 9 yritystä) osalta. Nämä makroin-dikaattorit olivat markkinaosuus, myyntimäärä yhteisössä,tuotanto ja tuotantokapasiteetti.


4.1. Makroindikaattorit

4.1.1. Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(251) Yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni 10 prosenttiavuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuotantokapa-siteetti laskettiin käyttäen vakiomenetelmää, jota sovellet-tiin koko yhteisön tuotannonalaan. Tässä menetelmässä —

jota yleensä käytetään yhteisön tuotannonalalla — otettiinhuomioon todellinen kapasiteetti pitkällä aikavälillä ottaenhuomioon tavanomaiset tuotantoseisokit, kuten huolto.Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteetti

pieneni hieman tarkastelujaksolla vuoden 2004 jatutkimusajanjakson välillä 2 218 597 tonnista 2 132 322tonniin eli 4 prosenttia.

(252) Myös kapasiteetin käyttöaste — tuotannon supistumistanoudatellen — pieneni noin 44 prosentista 41 prosenttiintarkastelukaudella. Tältä osin on kuitenkin huomattava, ettätämä tekijä ei ole kaikkein relevantein vahinkoindikaattorialalla, koska tehtaita ja tuotantolaitteita käytetään myösmuiden putkien ja tuotteiden valmistukseen, jotka eivät oletutkimuksen kohteena.

Taulukko 6 — Yhteisön tuotannonala


Tuotantokapasiteetti (tonnia) 2 218 597 2 211 597 2 136 747 2 132 322

Tuotantomäärä (tonnia) 970 080 832 973 914 663 875 477

Tuotantomäärän indeksi (%) 100 85,9 94,3 90,2

Kapasiteetin käyttöaste (%) 43,7 37,7 42,8 41,1

4.1.2. Myyntimäärät ja markkinaosuus

(253) Taulukossa 7 olevat tiedot osoittavat, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärä yhteisön markkinoillalaski selvästi. Tilannetta korostaa vielä se, että kokonaiskulutus (ks. taulukko 1) kasvoi 9 prosenttiasamalla kaudella. Tilanne pysyi melko vakaana vuosina 2004 ja 2005, mutta vuonna 2006 jatutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni merkittävästi. Tämä on ristiriidassaKiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevan polkumyyntituonnin vakaiden tai kasvavienmarkkinaosuuksien kanssa (ks. 243 kappale) ja kumuloitujen maiden kasvavan markkinaosuuden kanssakoko tarkastelujakson ajan.

Taulukko 7 — Yhteisön tuotannonala


Myynti (tonnia) 901 934 788 338 858 725 842 804

Markkinaosuus (%) 73,1 72,9 66,9 62,8

4.2. Mikroindikaattorit

4.2.1. Varastot

(254) Otokseen valittujen yhteisön tuottajien varastojen koko putosi 23 prosenttia vuosien 2004 ja 2005välillä ja pysytteli vakaana sen jälkeen. Varastokierron tarkastelu osoitti, että varastojen koko pysyttelitarkastelujaksolla noin 30 myyntipäivää vastaavana. Varastojen kokoa ei pidetä merkittävänäindikaattorina, koska yhteisön tuotannonalan tuotanto yleensä tapahtuu tilausten perusteella ja varastotovat näin ollen suhteellisen pienet.


Taulukko 8


Varastot (tonnia) 63 632 49 074 48 716 49 008

Indeksi (%) 100 77,1 76,6 77,0

Varastokierto (päivää) 35 31 29 30

4.2.2. Myyntihinnat

(255) Keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömilleasiakkaille yhteisössä nousi 14,8 prosenttia tarkastelu-jaksolla. Nousua on kuitenkin tarkasteltava samalla kau-della tapahtuneen tuotantokustannusten huomattavannousun yhteydessä. Tuotantokustannusten nousu johtuipääasiassa tärkeimpien raaka-aineiden eli teräskelojen jasinkin sekä energian ostohintojen huomattavasta kohoa-misesta, kuten 287 kappaleessa selitetään. Yleisesti ottaentuotevalikoimassa ei ollut tarkastelujaksolla merkittäviämuutoksia, jotka vääristäisivät taulukossa 9 esitettyjenmyyntihintojen kehitystä.

Taulukko 9


Myyntihinnat (euroa/t)

660 691 711 758

Indeksi (%) 100 104,7 107,7 114,8

(256) Tuotantokustannusten kohoamiseen tarkastelujaksolla eiliittynyt vastaavaa myyntihintojen kohoamista, mikä johtuipääasiassa asianomaisista maista peräisin olevan tuonninaiheuttamasta voimakkaasta paineesta. Näissä olosuhteissayhteisön tuotannonala ei pystynyt siirtämään raaka-aineenhinnannousua asiakkaiden maksettavaksi.

(257) Näin ollen yhteisön tuotannonalan hinnankorotuksetestyivät, vaikka hinnat kohosivatkin absoluuttisesti tarkas-teltuina. Toisin sanoen hinnankorotukset olisivat olleetpaljon suurempia, jos polkumyyntituontia ei olisi ollut.

(258) Lisäksi myyntihintojen alittavuus yhteisön markkinoilla oli12–43 prosenttia, kuten 243 kappaleessa ja sitä seuraavissakappaleissa selitetään.

4.2.3. Kannattavuus

(259) Otokseen valittujen tuottajien kannattavuus tarkasteltavanaolevan tuotteen osalta perustuu etuyhteydettömille asiak-kaille EU:n markkinoilla myydyn tarkasteltavana olevantuotteen painotettuun keskimääräiseen kannattavuuteennettoliikevaihdosta. Tarkastelujaksolla kannattavuus heik-keni ja oli - 1,0 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Kannatta-vuus oli selvästi riittämätön koko tarkastelujakson ajan, jakun otetaan huomioon, että tilanne on jatkunut samanamonien vuosien ajan, se mitä ilmeisimmin vaarantaatuotannonalan olemassaolon ainakin osittain.

(260) Kannattavuus ei koskaan yltänyt 5 prosentin voittotavoit-teeseen, joka mainitaan 352 kappaleessa ja sitä seuraavissakappaleissa.

Taulukko 10 — Kannattavuus (%)


Voitto / nettoliike-vaihto

0,9 - 2,6 - 1,9 - 1,0

4.2.4. Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(261) Otokseen valittujen yhteisön tuottajien työntekijämääräväheni tarkastelujaksolla 23,5 prosenttia vuoden 2004 jatutkimusajanjakson välillä eli 2 772 työntekijästä2 123:een.

(262) Palkat laskettuina keskimääräisinä työntekijäkohtaisinakustannuksina kohosivat vuoden 2004 ja tutkimus-ajanjakson välillä 15 668 eurosta 21 558 euroon. Yhtenätärkeänä syynä tähän palkkojen nousuun työntekijää kohtion voimakas palkkojen kohoaminen yhteisön tuotannona-lan yrityksissä, jotka sijaitsevat EY:hyn vuonna 2004liittyneissä 10 maassa.

(263) Palkkojen nousu kuitenkin enemmänkin kuin kompensoi-tuu sillä, että työvoima väheni ja tuottavuus kohosimerkittävästi (17 %). Tässä tulee esiin yhteisön tuotanno-nalan jatkuva pyrkimys parantaa tehokkuutta.


Taulukko 11 — Työllisyys


Työntekijöiden lukumäärä 2 772 2 350 2 179 2 123

Indeksi (%) 100 84,7 78,6 76,5

Palkkakustannukset työntekijääkohti (euroa)

15 668 17 836 20 945 21 558

Indeksi (%) 100 113,8 133,7 137,6

Tuotanto työntekijää kohti 238 238 283 278

Indeksi (%) 100 100 119 117

4.2.5. Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(264) Tutkimuksessa vahvistui, että otokseen valituilla yhteisöntuottajilla ei ollut mitään yritysten yleiseen toimintaanliittyviä mittavia pääomamenoja tarkasteltavana olevantuotteen alalla. Tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ei tehtymitään investointeja (ks. 251 ja 252 kappale). Vallitsevissamarkkinaolosuhteissa yhteisön tuotannonala ei investoinutkapasiteetin lisäämiseen vaan pyrki pitämään yllä japarantamaan tuotantovälineidensä tehokkuuden. Joitakinhitsattujen putkien valmistukseen liittyviä investointeja

tehtiin ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusnäkö-kohtien vuoksi.

(265) Sijoitetun pääoman tuotto, joka ilmaistaan otokseenvalittujen yhteisön tuottajien nettovoiton ja käyttöomai-suuden kirjanpitoarvon välisenä suhteena, heijastaa kan-nattavuuden suuntausta, jota selitettiin 259 kappaleessa.Tuotto on erittäin alhainen, ja se on ollut negatiivinenvuodesta 2005 lähtien.

Taulukko 12


Investoinnit 14 880 328 14 939 859 11 600 607 10 548 216

Investointien tuotto (%) 1,4 % - 3,5 % - 2,7 % - 1,8 %

4.2.6. Kassavirta ja pääoman saanti

(266) Otokseen valittujen yhteisön tuottajien kassavirran kehityssuhteessa tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin EU:nmarkkinoilla heijastelee kannattavuuden kehitystä. Onsyytä huomata, että vaikka kassavirta on alhainen, se pysyikuitenkin positiivisena tarkastelujaksolla vuotta2005 lukuun ottamatta, jolloin se oli niukasti negatiivinen.

(267) Tutkimuksessa ei havaittu, että yhteisön tuotannonalallaolisi ollut vaikeuksia pääoman saannissa. On kuitenkinhuomattava, että kykyä hankkia pääomaa voidaan pitäävähemmän merkityksellisenä indikaattorina tässä tutki-muksessa. Tämä johtuu siitä, että useimmat tarkasteltavanaolevan tuotteen yhteisön tuotannonalan tuottajat kuuluvatosana suurempiin yritysryhmiin. Sen vuoksi pääomansaantimahdollisuudet liittyvät tiiviisti koko yritysryhmäntaloudelliseen tulokseen eikä niinkään tarkasteltavanaolevan tuotteen yksittäiseen tulokseen. Kuitenkin se, ettämikään näistä suurista ryhmistä ei päättänyt investoida

uusiin tuotantolaitoksiin osoittaa, että viime vuosinatällaisten investointien tuotto ei ole ollut riittävää.

Taulukko 13


Kassavirta ( % lii-kevaihdosta)

5,5 % - 0,4 % 1,0 % 1,6 %

4.2.7. Kasvu

(268) Kuten 253 kappaleessa selitettiin, on huomattava, ettäyhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 10,3 pro-senttiyksikköä, kun taas yhteisön kulutus kasvoi 9 prosent-


tia. Tämä osoittaa selvästi, että yhteisön tuottajat eivät olepystyneet kasvamaan riittävästi markkinaolosuhteissa, jotkavallitsivat tarkastelujaksolla.

4.2.8. Polkumyyntitutkimuksen piiriin kuuluva polkumyynti-marginaalin suuruus

(269) Kun otetaan huomioon tutkimusajanjaksolla Kiinasta,Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevan vienninhuomattava polkumyyntimarginaali sekä tuonnin määräja hinta, polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta eivoida pitää vähäpätöisenä.

4.2.9. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tar-kastelun piiriin kuuluva polkumyyntimarginaalin suuruus

(270) Thaimaan ja Ukrainan osalta on muistettava, että tutki-musajanjaksolla tapahtunut vienti oli alle vähimmäistason,eikä sitä näin ollen pidetty luotettavana ja tarkoituksenmu-kaisena perustana polkumyyntimarginaalin määrittämi-seksi. Sen vuoksi pidettiin asianmukaisina ottaaarvioinnin perustaksi vahingollisen polkumyynnin toistu-misen todennäköisyys (ks. F osa jäljempänä).

4.2.10. Aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen

(271) Yhteisön tuotannonalan odotettu toipuminen aiemmanpolkumyynnin vaikutuksista ei ole täysin toteutunut, mikänäkyy alhaisesta kannattavuudesta ja kyvyttömyydestälisätä merkittävästi myyntimäärää sekä merkittävästämarkkinaosuuden menetyksestä. Kiinasta, Valko-Venäjältäja Venäjältä peräisin olevan polkumyyntituonnin merkit-tävä määrä viime vuosina on haitannut tuotannonalanelpymistä.

4.3. Vahinkoa koskeva päätelmä

(272) Tuontimäärät kumuloiduista maista sekä maakohtaisestiettä yhteensä (ks. määritelmä 242 kappaleessa) ovatpysyneet merkittävinä yhteisön markkinoilla koko tarkas-telujakson ajan. Vuodesta 2005 lähtien ne ovat jopalisääntyneet huomattavasti sekä absoluuttisesti että suh-teellisesti tarkasteltuina. Yhteensä niiden markkinaosuuskasvoi vuoden 2004 ja 2005 välillä noin 6 prosentista noin10 prosenttiin ja siitä yli 19 prosenttiin tutkimusajanjak-solla (ks. 243 kappale). Lisäksi polkumyyntituonti näistämaista osoittaa merkittävää hinnan alittavuutta. Myös

viitehinnan alittavuuden marginaalit ovat merkittäviä, mikäosoittaa, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuu tappioita.

(273) Yhteisön tuotannonalan indikaattorit ovat kehittyneetnegatiivisesti kokonaisuudessaan tarkastelujaksolla ja osoit-tavat, että sille on aiheutunut merkittävää vahinkoa. Tässäyhteydessä positiiviselta vaikuttavaa kehitystä, kuten myyn-tihintojen nousua, on verrattava vieläkin suurempaantärkeimpien raaka-aineiden nousuun, joka on mitätöinyttällaiset positiiviset suuntaukset.

(274) Edellä olevasta seuraa, että yhteisön tuotannonala onvaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja että sille on aiheutu-nut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua vahinkoa. Tätäpäätelmää voidaan soveltaa yhteisön tuotannonalaankokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon otokseenvalittujen yhteisön tuottajien suuri edustavuus ja se, ettämakroindikaattorit analysoitiin kaikkien yhteisön tuotan-nonalan yritysten osalta (ks. 250 kappale).

5. SYY-YHTEYS

5.1. Johdanto

(275) Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdanmukaisesti, oliko asianomaisista maista polkumyynnillätuleva tuonti syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutunee-seen merkittävään vahinkoon. Komissio tarkasteli polku-myynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi myös muita tiedossaolleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaayhteisön tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niidenaiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyynnillä tapahtu-van tuonnin aiheuttamaksi.

5.2. Kumuloiduista maista polkumyynnillä tulevantuonnin vaikutukset

(276) Kumuloiduista maista tuleva tuonti siis lisääntyi yli200 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä tarkoittaa sitä, ettäniiden markkinaosuus kasvoi 6,2 prosentista 18,7 prosent-tiin. Lisäksi yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemi-nen ja kumuloiduista maista polkumyynnillä tapahtuvantuonnin merkittävä lisääntyminen osuivat selvästi samaanaikaan. Vaikka taulukosta 4 käykin ilmi, että kumuloiduistamaista peräisin olevan tuonnin hinta on noussut tarkastelu-jaksolla, tätä on tarkasteltava yhteisön markkinoillatapahtuneen vastaavan yleisen hinnannousun yhteydessä(ks. 255 kappale).


Taulukko 14 — Tuonnin määrä


Kumuloidut maat (tonnia) 76 644 106 300 173 261 250 559

Markkinaosuus 6,2 % 9,8 % 13,5 % 18,7 %

(277) Kumuloiduista maista peräisin olevan tuonnin asema EU-markkinoilla on kasvanut, ja se on vallannut merkittävänmarkkinaosuuden, joka aiemmin oli toimenpiteiden voi-massaolon päättymistä koskevan tarkastelun piiriin kuulu-vien maiden (Turkkia lukuun ottamatta) sekä tutkimuksenpiiriin kuulumattomien yhteisön ulkopuolisten maiden jayhteisön tuotannonalan hallussa. Yhteisön tuotannonalanmarkkinaosuus pieneni itse asiassa yli 10 prosenttiyksikköätarkastelujaksolla. Samalla kaudella tuonti kumuloiduistamaista kasvoi yli 10 prosenttiyksikköä, kuten taulukosta 14näkyy.

(278) Markkinoiden valtaus oli mahdollinen, koska tuontitapahtui erittäin alhaisin hinnoin. Kumuloiduista maistaperäisin olevan tuonnin hinta on alittanut yhteisöntuottajien hinnat merkittävästi, kuten 247 kappaleessaosoitetaan.

(279) Kumuloiduista maista polkumyynnillä tapahtuva tuonti onsaanut aikaan 4 osassa kuvatun vahingollisen tilanteen,jossa hintoja alentava paine on johtanut siihen, ettäyhteisön tuotannonala ei saavuta riittävää kannattavuuttaja kokee jopa tappioita. Negatiivisia suuntauksia havaittiinmonien muidenkin vahinkotekijöiden kuten tuotannon,työllisyyden ja markkinaosuuden osalta. Lisäksi kumuloi-duista maista tulevan tuonnin lisääntymisen ja vahinkoin-dikaattoreiden osoittamien negatiivisten suuntausten välilläoli selvä ajallinen yhteys (ks. 273 kappale).

5.3. Muista lähteistä tulleen tuonnin vaikutus

5.3.1. Bosnia ja Hertsegovina

(280) Tuonti Bosniasta ja Hertsegovinasta oli yhteensä 33 000tonnia eli 2,5 prosenttia yhteisön kulutuksesta. Keskimää-räinen tuontihinta oli 576 euroa tonnilta, mikä viittaisisiihen, että tuonti on alittanut yhteisön tuotannonalanhinnat. Kun kuitenkin otetaan huomioon tuonnin määrä,pääteltiin että vain pienen osan vahingosta voidaan katsoajohtuvan tästä tuonnista, eikä se poista syy-yhteyttäyhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ja kumuloi-duista maista tulevan polkumyyntituonnin väliltä.

5.3.2. Turkki

(281) Tämä tuonti oli yhteensä noin 111 000 tonnia eli8,3 prosenttia yhteisön kulutuksesta yhteisön markkinoilla

tutkimusajanjaksolla. Keskimääräinen tuontihinta oli620 euroa tonnilta, mikä alitti yhteisön tuotannonalanhinnat. Turkin hinnat olivat kuitenkin korkeammat kuinkolmen kumuloidun maan hinnat (ks. taulukko 4). Hin-taero näkyy vieläkin selvemmin, kun otetaan huomioon se,että turkkilaiset tuottajat veivät yhteisön markkinoillepääasiassa mustia putkia (joissa on alhaisemmat kustan-nukset), kun taas kumuloiduista maista peräisin olevatuonti oli pääasiassa galvanisoituja putkia (joissa onkorkeammat kustannukset). Kumuloiduista maista tulevantuonnin määrä on 125 prosenttia suurempi kuin Turkistatulevan tuonnin määrä.

(282) Kun otetaan huomioon määrät ja hintojen alittavuus,voidaan päätellä, että Turkista peräisin olevan tuonninvaikutus aiheutuneeseen vahinkoon ei ole merkityksetön.Verrattaessa sitä kumuloidun tuonnin vaikutukseen voi-daan kuitenkin todeta, että suurempi osa vahingosta onaiheutunut kumuloiduista maista peräisin olevasta tuon-nista. Sen vuoksi päätellään, että Turkista peräisin olevastatuonnista aiheutunut vahinko ei ole sellainen, että sepoistaisi syy-yhteyden yhteisön tuotannonalan kärsimänvahingon ja kumuloiduista maista tulevan polkumyynti-tuonnin väliltä

5.3.3. Thaimaa ja Ukraina

(283) Thaimaasta ja Ukrainasta tuleva tuonti oli vähäpätöistä,eikä sen katsota aiheuttaneen vahinkoa yhteisön tuotanno-nalalle.

5.3.4. Muista yhteisön ulkopuolisista maista tulevan tuonninvaikutukset

(284) Vuonna 2004 tuonti muista yhteisön ulkopuolisista maista(lukuun ottamatta Bosniaa ja Hertsegovinaa, Thaimaata,Turkkia ja Ukrainaa) oli noin 127 000 tonnia eli10,3 prosenttia yhteisön kulutuksesta yhteisön markki-noilla. Tarkastelujaksolla tuonnin määrä vaihteli, muttatutkimusajanjaksolla se palautui samalle tasolle kuinyhteisön kulutus. Keskimääräinen tuontihinta tutkimusa-janjaksolla oli 735 euroa tonnilta, kun se vuonna 2004 oli586 euroa. Hintavertailuja oli vaikea suorittaa, koskatuonnin täsmällistä lajia ei tiedetty. Vaikuttaa kuitenkin


siltä, että muiden yhteisön ulkopuolisten maiden hinnatovat paljon korkeammat kuin kumuloitujen maiden jamuiden asianomaisten maiden hinnat. Tämä vaikuttaisiosoittavan, että tuonti muista yhteisön ulkopuolisistamaista alittaa yhteisön tuotannonalan hinnat (pahimmil-laankin) vähemmässä määrin kuin polkumyyntituonti tai eialita niitä lainkaan. Näin ollen ei voida päätellä, että tämätuonti vaikuttaisi merkittävästi yhteisön tuotannonalankärsimään vahinkoon tai että se poistaisi syy-yhteyden.

5.4. Muiden tekijöiden vaikutus

5.4.1. Toimintakyky vientimarkkinoilla

(285) Otokseen valittujen yhteisön tuottajien vientimyynninmäärä laski noin 60 000 tonnista noin 20 000 tonniintarkastelujaksolla. Tämän laskun vaikutusta yhteisön tuo-tannonalan kärsimään vahinkoon arvioitiin. Myyntimääräyhteisön ulkopuolisten maiden markkinoilla ei koskaanollut yli 10 prosenttia koko myyntimäärästä tarkastelu-jaksolla, ja tällainen myynti muodosti vähäisen osan (noin5 %) kokonaistuotannosta, mikä osoittaa, että vientimyyn-nillä ei ollut merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalantoimintaan.

(286) Lisäksi on huomattava, että 259 kappaleessa mainittukannattavuus liittyy ainoastaan myyntiin EU:n markki-noilla, eikä edellä esitetty vientimyynnin lasku vaikutasiihen. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että myynninkannattavuus yhteisön markkinoilla ja yhteisön ulkopuo-listen maiden markkinoilla olivat toisiinsa verrattavissatarkastelujakson jokaisena vuonna. Tämä osoittaa, ettäEU:n markkinoiden ja vientimarkkinoiden toimintakyvynvälillä ei ollut todellista eroa. Sen vuoksi pääteltiin, ettäainoastaan vähäpätöinen osa, jos sitäkään, yhteisöntuotannonalan kärsimästä vahingosta saattaisi johtua tästätekijästä ja että tämä ei näin ollen poista syy-yhteyttä.

5.4.2. Raaka-aineiden hintavaihtelut

(287) Raaka-ainekustannukset muodostavat merkittävän osuu-den tarkasteltavana olevan tuotteen kaikista tuotantokus-tannuksista (yli 75 prosenttia, jos energia lasketaanmukaan). Tämän vuoksi hitsattujen putkien hinnat ovatsuuresti riippuvaisia raaka-ainekustannuksista. Tärkeimmätraaka-aineet ovat teräskelat, sinkki ja energia, joiden hinnatkohosivat samassa järjestyksessä yli 20, 200 ja 50 prosenttiatarkastelujaksolla.

(288) Kuten 255 ja 256 kappaleessa todettiin, myös myyntihin-nat ovat nousseet samalla kaudella. Nämä hinnat eivätkuitenkaan nousseet siinä määrin kuin olisi ollut tarpeenkustannusten nousun kattamiseksi kilpailijoiden myynti-hintojen ja varsinkin polkumyyntituonnista seuraavanepäterveen kilpailun aiheuttaman paineen vuoksi. Tämänvuoksi tutkimuksessa pääteltiin, että raaka-aineen hinnat

sinällään eivät aiheuttaneet vahinkoa, koska ilman polku-myyntituontia yhteisön tuotannonala olisi voinut siirtääkustannusten kohoamisen — tai ainakin suuren osansiitä — asiakkaidensa maksettavaksi.

(289) Lisäksi on vielä huomattava, että raaka-ainekustannustenkohoaminen eri rajoitu yhteisöön ja että raaka-aineidenluonteen vuoksi kustannusten tason ja kehityksen voidaanolettaa olevan samanlainen asianomaisissa maissa.

5.4.3. Yhteisön tuotannonalan kilpailukyky ja kapasiteetinkäyttöaste

(290) Seuraavaksi tutkittiin, johtuiko yhteisön tuotannonalankärsimä vahinko sen kilpailukyvyn puutteesta ja/tai alhai-sesta kapasiteetin käyttöasteesta. Tämän tutkimiseksiyhteisön tuotannonalan kustannusrakennetta verrattiinvientiä harjoittavien tuottajien kustannusrakenteeseen.Valmistuskustannuksissa kuten palkkatasossa, energiakus-tannuksissa sekä ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuus-kustannuksissa havaittiinkin joitakin eroja.

(291) Kapasiteetin käyttöasteen osalta on muistettava, että sitä eipidä yliarvioida, sillä yhteisön tuotannonala pystyi tuot-tamaan muita tuotteita samoilla laitteilla. Lisäksi ontodennäköisempää, että kapasiteetin käyttöasteen ongelmatliittyvät yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden mene-tykseen, mikä oli polkumyyntituonnin aiheuttamaa.

(292) Jotkin osapuolet väittivät, että kohonneet toimintakustan-nukset vaikuttivat yhteisön tuotannonalan kilpailukykyynja aiheuttivat 4 jaksossa kuvatun vahingon. Tältä osin onkorostettava, että nämä ylimääräiset toimintakustannukseteivät ole riittävän merkittäviä, jotta ne olisivat aiheuttaneettutkimuksessa havaitun merkittävän vahingon.

(293) On muistettava, että raaka-aineen ja energian kustannuksetedustavat yli 75:tä prosenttia valmiiden putkien kaikistatuotantokustannuksista. Sen vuoksi muiden toimintakus-tannusten mahdollinen nousu olisi joka tapauksessa voinutvaikuttaa vain noin 25 prosenttiin kaikista tuotantokus-tannuksista. Tällaiset nousut ovat olleet kohtuullisia, jotenniiden vaikutus ei ole ollut merkittävä.

(294) Tutkimuksen aikana ei havaittu rakenteellista tehotto-muutta, joka olisi haitannut yhteisön tuotannonalankilpailukykyä. Yhteisön tuotannonala itse asiassa paransituottavuuttaan 17 prosenttia tarkastelujaksolla, kutentaulukossa 11 todetaan.

(295) Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että EU:n markkinoilla olierittäin paljon kilpailua eikä vähiten siksi, että markkinoillatoimii erittäin monia yrityksiä. Yhteisön 19 tuottajan lisäksikymmenet tuojat joka puolelta maailmaa edistivät voima-kasta kilpailua EU:n markkinoilla. Edellä esitettyjen kappa-leiden perusteella pääteltiin, että yhteisön tuotannonala oli


yleisesti ottaen erittäin kilpailukykyinen ja että kilpailuky-vyn puute ei ollut syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutu-neeseen vahinkoon.

5.4.4. Valuuttakurssien vaihtelut

(296) Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisöntuotannonalan vahinko aiheutui valuuttakurssien vaihte-lusta, jotka kannustivat tuontia yhteisöön.

(297) Tässä yhteydessä muistutetaan, että tutkimuksessa onselvitettävä, onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti (hin-tojen ja määrien osalta) aiheuttanut merkittävää vahinkoayhteisön tuotannonalalle vai onko merkittävä vahinkoaiheutunut muista tekijöistä. Mitä tulee hintoihin, perus-asetuksen 3 artiklan 6 kohdassa todetaan tältä osin, että onosoitettava, aiheuttaako polkumyynnillä tapahtuneen tuon-nin hintataso vahinkoa. Siinä viitataan sen vuoksi pelkäs-tään hintatasojen väliseen eroon, eikä vaadita analysoimaanhintatasoihin vaikuttavia tekijöitä.

(298) Monien tämän tutkimuksen piiriin kuuluvien viejämaidenmyynti tapahtuu yleensä Yhdysvaltojen dollareissa. Dolla-rin ja euron välinen vaihtelu tarkastelujaksolla oli kuitenkinvain 6 prosenttia. Yhdysvaltojen dollarin merkittävämpiheikkeneminen tapahtui tutkimusajanjakson päättymisenjälkeen. Heinäkuun 2007 ja huhtikuun 2008 välisenäaikana dollari heikkeni 16 prosenttia euroon nähden.

(299) Sen vuoksi pääteltiin, että valuuttakurssien vaihtelut eivätole aiheuttaneet merkittävää vahinkoa yhteisön tuottajille.

5.4.5. Lakot

(300) Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät (nimeämättä yri-tyksiä tai ajankohtia), että yhteisön tuotannonalan kärsimävahinko oli itse aiheutettua ja johtui työtaistelutoimiin jalakkoihin liittyvistä ongelmista, joita joillakin uusissajäsenvaltioissa sijaitsevilla tuottajilla oli. Väitteen tueksi eiesitetty mitään näyttöä. Lisäksi väite liittyi vain osaanyhteisön tuotannonalaa. Samanlaisia vahingollisia suun-tauksia esiintyi sekä vanhojen että uusien jäsenvaltioidentuottajilla. Sen vuoksi voidaan päätellä, että vaikkatyötaistelutoimet ja lakot olisivatkin vaikuttaneet joihinkinyhteisön tuottajiin, vaikutus ei olisi ollut riittävän vahva,jotta se oli poistanut polkumyynnin ja vahingon välisensyy-yhteyden.

5.4.6. Suuret investoinnit

(301) Yhteisön tuotannonalan tekemien suurten investointienväitettiin vaikuttaneen aiheutuneeseen vahinkoon. Tutki-muksessa kuitenkin kävi ilmi (ks. 264 kappale), ettätarkastelujaksolla ei tehty tällaisia suuria investointeja.Lisäksi on muistettava, että vaikka väite olisikin perusteltu,suhteellinen alhainen poistojen osuus kokonaiskust-

annuksista rajoittaa joka tapauksessa sen painoarvoa, janäin ollen pääteltiin, että suuret investoinnit eivät vaikutta-neet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.4.7. Terästuotannon kausittainen luonne

(302) Väitettiin myös, että terästuotannon kausittainen luonneolisi vaikuttanut vahinkoon eli että sykli oli alimmillaantutkimusajanjaksolla. Ensinnäkin on korostettava, ettävahingollista polkumyyntiä voi tapahtua taloussyklinkaikissa vaiheissa. Tutkimuksen tulokset eivät myöskääntue tätä väitettä, kuten kulutusta koskevasta analyysistä käyilmi (ks. 231 kappale). Kulutus tutkimusajanjaksolla oli itseasiassa voimakasta eikä selvästikään syklin alimmassakohdassa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

5.5. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(303) Kun otetaan huomioon toisaalta kumuloiduista asianomai-sista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja senmarkkinaosuuden kasvu sekä todettu hinnan ja viitehinnanalittavuus ja toisaalta samaan aikaan tapahtunut yhteisöntuotannonalan tilanteen heikkeneminen, voidaan päätellä,että polkumyynnillä tapahtunut tuonti on yhteisön tuo-tannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä.

(304) Esitettyjen asiaankuuluvien muiden tekijöiden ja asian-omaisten osapuolten esittämien väitteiden (285 kappale jasitä seuraavat kappaleet) tutkimisen jälkeen päätellään, ettänämä tekijät ja väitteet eivät ole sellaisia, että ne poistaisivatsyy-yhteyden asianomaisista maista polkumyynnillä tapah-tuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneenmerkittävän vahingon väliltä.

F. VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISENTODENNÄKÖISYYS (TOIMENPITEIDEN VOIMASSAOLONPÄÄTTYMISTÄ KOSKEVA TARKASTELU JA TURKKIA

KOSKEVA VÄLIVAIHEEN TARKASTELU)

(305) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkaste-lun kohteena olevista maista peräsin olevaa tuontiaarvioitiin sen määrittämiseksi, oliko vahingon jatkuminentai toistuminen todennäköistä.

(306) Selvitettäessä voimassa olevien toimenpiteiden päättymisentodennäköistä vaikutusta yhteisön tuotannonalaan tarkas-teltiin vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyy-den osalta seuraavia tekijöitä yhdessä edellä esitettyjenseikkojen kanssa.

(307) Kuten 223 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa onselitetty, vaikka kulutus lisääntyi 9 prosenttia, tarkastelta-vana olevan tuotteen maailmanlaajuista kulutusta koskevanennusteen mukaan kulutukseen ei odoteta suuriakaan


muutoksia lähitulevaisuudessa, vaikka tietyillä kausivaihte-luilla voi olla joitakin vaikutuksia. Vaihtoehtoiset tuotteet,kuten muoviputket, eivät juurikaan ole korvanneet hitsat-tujen putkien kulutusta ja näin ollen vähentäneet niidenkulutusta.

1. UKRAINA

(308) Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuonti Ukrainasta onpudonnut vähimmäistasolle. On kuitenkin selviä merkkejä(ks. 172 kappale ja sitä seuraavat kappaleet), että jostoimenpiteiden annetaan raueta, Ukrainasta tulisi merkittä-västi tuontia yhteisön markkinoille polkumyyntihinnoin.Nämä hinnat myös todennäköisesti alittaisivat merkittävästiyhteisön tuotannonalan hinnat, kun otetaan huomioon,että hinnat noudattelisivat yhteisössä tarjottuja alhaisimpiahintoja.

2. THAIMAA

(309) Thaimaasta vietäisiin mitä todennäköisimmin yhteisöönpolkumyyntihinnoilla merkittäviä määriä (ks. 119 kappaleja sitä seuraavat kappaleet). Nämä hinnat myös todennä-köisesti alittaisivat merkittävästi yhteisön tuotannonalanhinnat, kun otetaan huomioon, että hinnat noudattelisivatyhteisössä tarjottuja alhaisimpia hintoja.

3. TURKKI

(310) Edellä siis pääteltiin, että polkumyynnin jatkuminen taitoistuminen ei ole todennäköistä, joten vahingon jatkumi-sen tai toistumisen todennäköisyyttä ei ole tarve enääanalysoida.

(311) Välivaiheen tarkasteluun liittyvät vahinkokysymykset(perusasetuksen 11 artiklan 3 kohta) eivät myöskäänedellytä analysointia, koska tarkastelussa pääteltiin, ettäkyseisen maan osalta ei esiintynyt polkumyyntiä taipolkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

4. VAHINGON JATKUMISTA/TOISTUMISTA KOSKEVATPÄÄTELMÄT

(312) Toimenpiteiden poistamisen todennäköisenä vaikutuksenatuonti sekä Thaimaasta että Ukrainasta lisääntyy merkittä-västi hinnoilla, jotka alittavat yhteisön tuotannonalanhinnat. Tuonnilla olisi mitä todennäköisimmin merkittäviäkielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan. Tällöinyhteisön tuotannonalan olisi joko myös laskettava hintojavoidakseen säilyttää markkinaosuutensa tai pidettävämyyntihinnat nykytasolla ja menetettävä asiakkaita jamyyntiä. Ensin mainitussa tapauksessa yhteisön tuotanno-nalan täytyisi toimia tappiollisesti ja jälkimmäisessätapauksessa myynnin menetys johtaisi myöhemmin kus-tannusten nousuun ja tappioihin.

(313) Yhteisön tuotannonala on lisäksi kärsinyt polkumyynti-tuonnin vaikutuksista jo vuosien ajan ja sen taloudellinen

tilanne on tällä hetkellä epävarma. Jos vahinkoa aiheuttavatilanne jatkuu/toistuu, yhteisön tuotannonalan koko ole-massaolo vaarantuu.

(314) Sen vuoksi tutkimuksen tuloksena päätellään, että Thai-maasta ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin osaltavahingon toistuminen ja jatkuminen on todennäköistäyhteisön tuotannonalalle, joka on kärsinyt vahingollisenpolkumyynnin vaikutuksista jo vuosia. Turkista peräisinolevan tuonnin osalta vahingollisen polkumyynnin eiodoteta jatkuvan tai toistuvan.

G YHTEISÖN ETU

1. JOHDANTO

(315) Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olikopolkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätel-mistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perus-teella voitaisiin päätellä, että polkumyynnin vastaistentoimenpiteiden käyttöönotto tai voimassa olevien toimen-piteiden laajentaminen asianomaisesta maasta peräisinolevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista.

(316) Voidakseen arvioida toimenpiteiden käyttöönoton taivoimassa olevien toimenpiteiden laajentamisen tai päättä-misen todennäköisiä vaikutuksia komissio pyysi tietoakaikilta tiedossa olleita asiaan liittyviltä osapuolilta. Komis-sio lähetti kyselylomakkeen 116 tuojalle, tukkumyyjälle jakäyttäjälle. Muita asianomaisia osapuolia ei ilmoittautunutmääräajan kuluessa.

(317) Kaksi kolmasosaa etuyhteydettömistä tuojista, joihin oliotettu yhteyttä, vastasi. Näistä 16 ilmoitti, etteivät netuoneet asianomaisista maista, ja kolme ilmoitti lopetta-neensa liiketoiminnan alalla. Lopuista 13 etuyhteydettö-mästä tuojasta vain kaksi vastasi lomakkeeseen kattavasti.Sen vuoksi ei ollut tarpeen turvautua otokseen.

2. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(318) Päätelmien mukaan siis yhteisön tuotannonalalle onaiheutunut merkittävää vahinkoa, kuten 250–274 kappa-leessa selvitetään.

(319) Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotonansiosta yhteisön tuotannonala pystyy todennäköisestilisäämään myyntiään ja markkinaosuuttaan ja korottamaanmyyntihintojaan. Siten yhteisön tuotannonalan kannatta-vuus olisi tasolla, jolla se olisi ilman polkumyyntituontia, jase pystyisi hyödyntämään kasvua yhteisön markkinoilla.Tämä puolestaan lisäisi investointeja ja parantaisi kokotuotannonalan kilpailukykyä.

(320) Jos voimassa olevia toimenpiteitä jatketaan, yhteisöntuotannonala voi jatkaa toimintaa terveen kilpailunmukaisesti suhteessa Thaimaasta ja Ukrainasta tulevaan


tuontiin. Tämän tuloksena epäterve kilpailu ei estä uusienpolkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta saatuja positii-visia vaikutuksia.

(321) Jos tasapuoliset markkinaolosuhteet palautuvat, yhteisöntuotannonala todennäköisesti saa takaisin kilpailukykynsäja pystyy lisäämään voittomarginaalinsa riittävämmälletasolle. Yhteisön tuotannonalan taloudelliset tuloksetedelliseltä vuosikymmeneltä ovat osoittaneet, että se onrakenteellisesti elinkelpoinen: polkumyynnillä tapahtuvantuonnin aiheuttamasta epäterveestä kilpailusta huolimattase on pystynyt hidastamaan markkinaosuuden menetys-tään. Lisäksi se on kilpailukykyinen ja pystyy lisäämääntuottavuuttaan (ks. 295 kappale).

(322) Toisaalta jos nykyiset toimenpiteet kumotaan eikä uusiaoteta käyttöön, kauppa vääristyy entistä enemmän ja johtaavähitellen yhteisön tuotannonalan poistumiseen markki-noilta. Nykyisten toimenpiteiden kumoaminen ja asian-omaisten maiden, eritoten Kiinan, merkittävätuotantokapasiteetti johtavat todennäköisesti siihen, ettäyhteisön markkinoille tulee yhä enemmän tuontia polku-myyntihinnoin. Tällöin yhteisön tuotannonalan olisi yhävaikeampi toipua ja puolustaa markkinaosuuttaan. Lisäksiyhteisön tuotannonalan investointien puute saattaa vaa-rantaa sen elinkelpoisuuden pitkällä aikavälillä.

3. ETUYHTEYDETTÖMÄT TUOJAT/TUKKUMYYJÄT

(323) Yhteistyöhön osallistuneiden etuyhteydettömien tuojienosuus oli siis alle 5 prosenttia tarkasteltavana olevantuotteen kokonaistuontimäärästä yhteisöön tutkimusajan-jaksolla.

(324) Monet viejät kuitenkin väittivät, että toimenpiteidenvaikutus tuojiin/kauppiaisiin olisi merkittävä, koska niilleaiheutuisi kohonneita kustannuksia asianomaisista maistaperäisin olevasta tuonnista.

(325) Jos polkumyyntitoimenpiteet otetaan käyttöön, asianomai-sista maista peräisin oleva tuonti todennäköisesti vähenisi.Tarkasteltavana olevan tuotteen myyntihinta saattaa noustahieman yhteisössä, mikä vaikuttaa tuojien/tukkumyyjien —

erityisesti tutkimuksen kohteena olevista maista tuotteitahankkivien — taloudelliseen tilanteeseen, koska jälleen-myyntihinnat, jotka ne voivat tarjota asiakkailleen, olisivatparemmin verrattavissa niiden kilpailijoiden hintoihin,jotka hankkivat tuotteita myös yhteisön tuotannonalalta.

(326) Vaikutus tuojien ja kauppiaiden tilanteeseen on todennä-köisesti kuitenkin lievä, koska tarkasteltavana oleva tuoteedustaa vain pientä osaa niiden kaikesta kaupallisestatoiminnasta. Kattavat vastaukset lähettäneiden tuojien/tukkumyyjien toimittamien tietojen perusteella on selvää,että ne myyvät myös monia muita terästuotteita. Tarkas-teltavana olevan tuotteen osuus on keskimäärin alle4 prosenttia koko liikevaihdosta. Kun vielä otetaan

huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen suhteellinenpieni vaikutus käyttäjien kustannuksiin, tuojat/tukkumyyjättodennäköisesti pystyvät siirtämään hinnan korotuksetasiakkaidensa maksettavaksi.

(327) Tästä syystä päätellään, ettei polkumyyntitoimenpiteidenkäyttöönotolla eikä voimassaolevien toimenpiteiden jatka-misella todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutustayhteisön tuojien/tukkumyyjien tilanteeseen.

4. KÄYTTÄJÄT

(328) Tarkasteltavana olevan tuotteen pääasiallisin käyttäjä yhtei-sössä on rakennusteollisuus. Tarkasteltavana olevan tuot-teen kysyntä riippuu siis tämän teollisuudenalan tilanteesta.

(329) Käyttäjät eivätkä niitä edustavat järjestöt eivät ilmoittautu-neet tutkimuksen aikana, kuten 316 kappaleessa todettiin.

(330) Jotkin muut viejät kuitenkin vakuuttivat, että jos toimenpi-teet otetaan käyttöön, niiden vaikutus käyttäjiin/kuluttajiinon merkittävä. Erityisesti väitettiin, että toimenpiteethaittaisivat kilpailua ja johtaisivat käyttäjien/kuluttajienkustannusten kohoamiseen.

(331) On mahdollista, että tarkasteltavana olevan tuotteen hintanousisi jonkin verran yhteisössä (ks. 302 kappale).Kohonneiden kustannusten kielteiset vaikutukset käyttä-jiin/kuluttajiin olisivat todennäköisesti kuitenkin vähäiset,koska tarkasteltavana olevan tuotteen hinnan vaikutuskäyttäjien/kuluttajien kokonaiskustannuksiin on pieni.

(332) Useat viejät väittivät, että uuden tutkimuksen piiriinkuuluvia maita koskevien toimenpiteiden käyttöönottoestäisi tehokkaasti kilpailua yhteisössä, mutta polkumyyn-titoimenpiteiden käyttöönotto ja voimassa olevien toimen-piteiden jatkaminen parantavat yhteisön tuotannonalantoimintaedellytyksiä ja näin ollen varmistavat yhdessäsellaisista yhteisön ulkopuolisista maista tulevien toimitta-jien, joita toimenpiteet eivät koske, ja asianomaisista maistatulevien viejien kanssa, jotka eivät harjoita polkumyyntiä,monipuolisen tavarantoimittajien valikoiman yhteisönmarkkinoilla.

(333) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että polkumyynninvastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisestiaiheuta merkittävää vahinkoa tarkasteltavana olevan tuot-teen käyttäjien taloudelliselle tilanteelle.

5. VARHAISEMMAN JALOSTUSASTEEN TEOLLISUUS

(334) Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettytärkein raaka-aine ovat kuumavalssatut kelat.

(335) Tutkimuksen aikana ei ilmoittautunut kuumavalssattujenkelojen tuottajia eikä niitä edustavia järjestöjä, kuten 316kappaleessa todettiin.


(336) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, kuumavalssattujenkelojen yhteisön tuottajien tuotteiden kysyntä pienenee,koska tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuottajientoiminta supistuu.

(337) Tästä syystä päätellään, että polkumyyntitoimenpiteidenkäyttöönotto on tarkasteltavana olevan tuotteen tuotan-nossa yhteisössä käytetyn pääraaka-aineen tuottajien etujenmukaista.

6. YHTEISÖN ETUA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

(338) Thaimaasta ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavanaolevan tuotteen tuontia koskevien toimenpiteiden jatkami-nen ja Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevaatuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön-otto todennäköisesti mahdollistavat sen, että yhteisöntuotannonala ei enää menetä markkinaosuuttaan, saatakaisin menetetyn myynnin ja sen kannattavuus palaariittäväksi. Jos kuitenkin voimassa olevat toimenpiteetkumotaan eikä polkumyyntitoimenpiteitä oteta käyttöön,yhteisön tuotannonalalla on todennäköisesti edessäänkasvava epäterveen kilpailun ongelma, joka ajaa tietytyhteisön tuottajat pois markkinoilta, ja lisäkustannuksiaaiheutuu koneiden alasajosta tai muuntamisesta muuhunkäyttöön.

(339) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta aiheutuvianegatiivisia vaikutuksia voisivat olla tuontimäärän piene-neminen ja tuojien/tukkumyyjien ja käyttäjien/kuluttajienkustannusten lievä nousu, joka johtuu tarkasteltavanaolevan tuotteen korkeammista hinnoista yhteisössä.

(340) Myyntihinnat eivät kuitenkaan kohoaisi merkittävästi,koska yhteisön tuottajien parissa olisi edelleen kilpailua,asianomaisista maista tulisi tuontia muilla kuin polku-myyntihinnoilla ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla jamuista yhteisön ulkopuolisista maista tulisi tuontia.

(341) Yksi asianomainen osapuoli väitti vielä, että talousalankirjallisuuden mukaan polkumyyntitoimenpiteistä aiheutuuhuomattavia sosiaalimenoja tuojamaille. Näyttöä tästä eikuitenkaan esitetty tähän asiaan liittyvän tuotteen jatalouden toimijoiden osalta. Tässä tutkimuksessa asiaa ontarkasteltava siihen liittyvien seikkojen perusteella: tämänlähestymistavan mukaan tarkasteltavana olevan tuotteentuojat/tukkumyyjät ja käyttäjät/kuluttajat eivät todennäköi-sesti kärsi vakavista vaikutuksista, kun otetaan huomioontiettyjen hitsattujen putkien hinnan erittäin vähäinenvaikutus niiden tuotteiden tai ostojen loppukustannuksiin.

(342) Varhaisemman jalostusasteen teollisuus todennäköisestihyötyy voimassa olevien toimenpiteiden jatkamisesta japolkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta, koska kuuma-valssattujen kelojen kysyntä kasvaa yhteisön markkinoilla.

(343) Kaikki edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen päätellään,ettei ole olemassa pakottavia syitä luopua polkumyyntitoi-menpiteiden käyttöönotosta ja olla ottamatta käyttöönuusia polkumyyntitulleja.

H. BOSNIAA JA HERTSEGOVINAA SEKÄ TURKKIAKOSKEVAN MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN

(344) Edellä 52 kappaleessa ja 170 kappaleessa sekä niitäseuraavissa kappaleissa esitettyjen havaintojen perusteellapäätellään, että Bosniaa ja Hertsegovinaa sekä Turkkiakoskeva menettely olisi päätettävä.

I. SITOUMUKSET

(345) Kaksi venäläistä ja ainoa valkovenäläinen vientiä harjoittavatuottaja ovat esittäneet komissiolle perusasetuksen 8 artik-lan 1 kohdan mukaisesti hintasitoumusta.

(346) Tarjouksia tarkasteltiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, ettäuseimmat asetukseen (EY) N:o 1697/2002 (ks. johdanto-osan 77 ja 78 kappale) sisältyvistä havainnoista japäätelmistä, jotka johtivat kyseisen tutkimuksen aikanatarjottujen sitoumusten hylkäämiseen, pätevät edelleen.Tutkimuksessa vahvistettiin erityisesti seuraavaa:

— Tarkasteltavana oleva tuote on hyödyketuote, jonkahinnat vaihtelevat huomattavasti hyvinkin lyhyelläaikavälillä ja joka ei tästä syystä sovellu kovinkaanhyvin kiinteän hintasitoumuksen kohteeksi. Hinta-vaihtelut johtuvat vaihteluista raaka-aineiden, erityi-sesti kuumavalssattujen kelojen ja sinkin, hinnoissa,jotka muodostavat suurimman, vaikkakin suuruudel-taan vaihtelevan osan tuotantokustannuksista. Vaihte-luita ei ole pelkästään itse raaka-aineenkustannuksissa, vaan usein euron ja dollarin vaihto-kurssin vaihtelut vielä pahentavat tilannetta. Onhuomattava, että erityisesti sinkin kaupankäyntitapahtuu yleensä dollaripohjalta. Hinnat onkin tarkis-tettava kuukausittain. Jos vähimmäishinnat sidottai-siin kuumavalssattujen kelojen ja sinkin hintaan,tuotteiden alaryhmille pitäisi vahvistaa ryhmäkohtai-set indeksointikaavat, koska energian ja työvoimantarve tonnia kohden vaihtelee tuotteen koon mukaan.Jos tällainen tarkistusjärjestelmä päätettäisiin ottaakäyttöön, kullekin tuoteryhmälle pitäisi tästä syystävahvistaa kolmesta neljään kaavaa tuotteen koonmukaan.

(347) Lisäksi tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyy huo-mattava määrä tuotelajeja, eikä niiden eroja ole aina helppohavaita tuonnin yhteydessä. Tämän vuoksi on käytännössämahdotonta vahvistaa eri tuotelajeille sellaisia mielekkäitävähimmäistuontihintoja, joita komissio ja jäsenvaltioidentulliviranomaiset pystyisivät asianmukaisesti valvomaantuonnin yhteydessä.

(348) On myös huomattava, että tuotteisiin liittyvien syidenlisäksi on yrityskohtaisia syitä hylätä sitoumukset. Valko-venäläisen tuottajan osalta on muistettava, että Valko-Venäjä ei ole markkinatalousmaa perusasetuksen 2 artiklan


7 kohdan a alakohdan mukaisesti ja että yritys ei pyytänytyksilöllistä kohtelua 9 artiklan 5 kohdan mukaan. Lisäksisen osallistuminen yhteistyöhön tässä tutkimuksessa olivain osittaista (ks. 101–104 kappale), minkä vuoksihintasitoumuksen hyväksymistä ei pidetty asianmukaisenayleisistä syistä. Yhden venäläisen vientiä harjoittavantuottajan osalta on huomattava, että se myy myös muitatuotteita kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta samoilleasiakkaille EU:ssa. Tämä perusteella ristiinkompensoinninriskiä pidetään liian suurena. Toisen venäläisen vientiäharjoittavan tuottajan osalta yrityksellä oli vaikeuksiatoimittaa tarkkoja ja luotettavia tietoja, mikä johtuipääasiassa heikkouksista sen kirjanpitojärjestelmässä.Näissä oloissa komissio katsoo, että yrityksellä ei oletarvittavaa infrastruktuuria, jotta sitoumus voitaisiin toteut-taa ja tehokas valvonta olisi mahdollista.

(349) Sen vuoksi nämä hintasitoumustarjoukset hylättiin.

J. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(350) Edellä esitettyjen päätelmien perusteella Thaimaasta jaUkrainasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevan tuotteentuontiin sovellettavat voimassaolevat toimenpiteet olisipidettävä voimassa samanlaisina kuin aiemmassa asetuk-sessa lukuun ottamatta OJSC Interpipeä, jota koskevamarginaali on esitetty seuraavassa:

Maa Yritys Polkumyynti-tulli %

Thaimaa Saha Thai Steel Pipe Co. Ltd 21,7

Kaikki muut yritykset 35,2

Ukraina OJSC Interpipe NihnedeneprovskyTube Rolling Plant ja OJSC InterpipeNovomoskovsk Pipe ProductionPlant 10,7


(351) Lisäksi Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevantarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettavakäyttöön jäljempänä kuvatut lopulliset toimenpiteet.

1. VAHINGON KORJAAVA TASO

(352) Lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tasonolisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtu-neesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutuva mer-kittävä vahinko ylittämättä todettujapolkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynninvaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin,että toimenpiteillä yhteisön tuotannonalalle pitäisi voidataata mahdollisuus kattaa kustannuksensa ja saada sellaisenennen veroja lasketun myyntivoiton, jonka se voisi

kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa elipolkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa.

(353) Valituksen tekijä väitti tutkimuksen aikana, että tutkimuk-sessa olisi käytettävä 10,8 prosentin tavanomaista voittoa,joka perustuu vuonna 2004 saavutettuun tuottoon liike-vaihdosta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Väiteperustui viiden valitun tuottajan tilanteeseen ja vuosi2004 valittiin edustavaksi, koska voimassa olevat polku-myyntitoimenpiteet korjasivat osittain polkumyyntituonninvaikutukset.

(354) Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että näidenkin valittujenviiden yhteisön tuottajan kannattavuus oli paljon alhai-sempi kuin väitetty 10,8 prosenttia. Vuotta 2004 eimyöskään pidetty sopivana kautena arviointia varten,koska silloin esiintyi vahingollista polkumyyntiä.

(355) Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että 5 prosentinosuutta liikevaihdosta vastaavaa voittomarginaalia voidaanpitää sellaisena sopivana määränä, jonka yhteisön tuotan-nonalan voitaisiin vuosien 1997 ja 1998 tietojen perus-teella odottaa saavuttavan ilman vahingollistapolkumyyntiä. Koska tiedot eivät olleen kovin tuoreita,tutkittiin muista tietolähteistä, pitääkö se edelleen paik-kansa. Hitsatut putket ovat erittäin loppuun kehitettyjätuotteita, joiden tuotantoprosessi ei ole juurikaan muuttu-nut vuodesta 1997. Metalliteollisuuden yrityksiä laajastisisältävästä BACH-tietokannasta saatujen tuoreiden tietojenmukaan näiden yritysten kannattavuus oli 5 prosentinluokkaa.

(356) Sen vuoksi pääteltiin, että 5 prosentin kannattavuus onasianmukainen tämän tuotteen osalta.

(357) Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edelläesitetyllä tavalla laskettu tavanomainen voitto kunkintuotelajin tuotantokustannuksiin. Saman tuotelajin vahin-koa aiheuttamattoman hinnan ja vientihinnan välinen eroilmaistiin tämän jälkeen prosentteina CIF-kokonaistuon-tiarvosta.

(358) Yhteistyöhön osallistuneiden kiinalaisten vientiä harjoitta-vien yritysten osalta on muistettava, että yhdellekään niistäei myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä koh-telua, minkä vuoksi laskettiin koko maata koskevavahinkomarginaali. Laskenta tehtiin yhteistyöhön osallistu-neiden vientiä harjoittavien tuottajien perusteella. Yhtäkiinalaista viejää koskevat tiedot jätettiin pois tästälaskennasta, koska komissiolle ei ilmoitettu riittävänkattavia tietoja tuotevalvontakoodeista.

(359) Myös Valko-Venäjän osalta laskettiin koko maata koskevatulli, joka perustui saksalaisen tuojan tuontihintoihin (ks.95 kappale), koska yhteistyöhön osallistumisen taso ei ollutriittävä. Venäjältä ja Turkista otokseen valituille vientiäharjoittaville tuottajille myönnettiin yksilölliset vahinko-marginaalit.


(360) Venäläisille yhteistyöhön osallistuneille vientiä harjoittavilletuottajille myönnettiin yksilölliset vahinkomarginaalit. Kunotetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen aste oliyli 80 prosenttia, yhteistyöstä kieltäytyneiden osalta kokomaata koskeva vahinkomarginaali asetettiin yhteistyöhönosallistuneiden toimijoiden korkeimman marginaalintasolle.

(361) Edellä esitettyjen päätelmien perusteella päädyttiin seuraa-viin vahinkomarginaaleihin:

Maa Yritys Vahinko-marginaali %

Kiina Kaikki yritykset 90,6

Venäjä TMK Group (Seversky Pipe PlantOpen Joint Stock Company ja JointStock Company Taganrog Metallur-gical Works) 16,8

OMK Group (Open Joint StockCompany Vyksa Steel Works ja JointStock Company Almetjvesk PipePlant) 20,5


Valko-Venäjä Kaikki yritykset 38,1

2. LOPULLISET TULLIT

(362) Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 9 artiklan4 kohdan mukaisesti katsotaan, että Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevaa tuontia koskevatlopulliset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön alimpienpolkumyynti- ja vahinkomarginaalien suuruisina alhaisem-man tullin säännön mukaisesti.

(363) Edellä esitetyn perusteella ehdotetut lopulliset tullit ovatseuraavat:

Maa Yritys Polku-myyntitulli %

Kiina Kaikki yritykset 90,6

Venäjä (364)TMK Group (Seversky PipePlant Open Joint Stock Company jaJoint Stock Company TaganrogMetallurgical Works) 16,8

OMK Group (Open Joint StockCompany Vyksa Steel Works ja JointStock Company Almetjvesk PipePlant) 10,1


Valko-Venäjä Kaikki yritykset 38,1

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessaKiinan kansantasavallasta, Thaimaasta, Ukrainasta, Valko-Venä-jältä ja Venäjältä peräisin olevia, CN-koodeihin ex 7306 30 41,ex 7306 30 49, ex 7306 30 72 ja ex 7306 30 77 (Taric-koodit7306 30 41 20, 7306 30 49 20, 7306 30 72 80 ja7306 30 77 80) kuuluvia, poikkileikkaukseltaan ympyrän muo-toisia raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujahitsattuja putkia, joiden ulkoläpimitta on enintään 168,3 milli-metriä, lukuun ottamatta putkia, jollaisia käytetään öljy- jakaasuputkijohdoissa tai öljyn tai kaasun porauksessa tai joissa onliitos- tai muita osia ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaansovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritystentuottamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Maa YritysPolku-myynti-tulli %

Taric-lisäkoodi

Thaimaa Saha Thai Steel Pipe Co. Ltd 21,7 A405

Kaikki muut yritykset 35,2 A999

Ukraina OJSC Interpipe Nihnedene-provsky Tube Rolling Plant jaOJSC Interpipe NovomoskovskPipe Production Plant 10,7 A345


Kiina Kaikki yritykset 90,6 —

Venäjä (365) TMK Group (Seversky PipePlant Open Joint Stock Companyja Joint Stock Company TaganrogMetallurgical Works) 16,8 A892

OMK Group (Open Joint StockCompany Vyksa Steel Works jaJoint Stock Company AlmetjveskPipe Plant) 10,1 A893


Valko-Venäjä Kaikki yritykset 38,1 —

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tullejakoskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Päätetään Bosniasta ja Hertsegovinasta peräisin olevaa tarkastel-tavana olevan tuotteen tuontia koskeva polkumyyntimenettely.


3 artikla

Päätetään Turkista peräisin olevaa tarkasteltavana olevan tuotteentuontia koskeva polkumyyntimenettely.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kunse on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissajäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16. joulukuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. BACHELOT-NARQUIN


asetukset - eur-lex.europa.eu

Documents