Työn muutos ja koulutus Asko Suikkanen

Emeritusprofessori, Lapin yliopisto

Valtakunnalliset työpajapäivät

10.–11.3.2015, Turku

länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet alityöllisyyden

aikakauteen, mikä näkyy joukko- ja rakennetyöttömyytenä

työelämän muutokset ovat rakenteellisesti laajoja

yritykset menevät nurin, pirstaloituvat, liittoutuvat,

muuttavat nopeasti tuotteitaan ja tuotantoaan

Taustaa: työelämän muutokset

Suikkanen 2015 2

Suikkanen 2015

Muutokset taloudessa

Talous

globalisaatio

pääoman herkkäliikkeisyys

kasvava kilpailu

perus- ja materiaalituotannon muuttunut rooli

todellisen ja symbolisen talouden erottaminen

osakkaan ja liikkeenjohdon muuttunut suhde

3

Suikkanen 2015

Muutokset yritysten toiminnassa

Yritys

Uudelleen-organisointi

verkostotyö

nurin meneminen (flattening), supistaminen (slimming)

pirstoutuminen

jatkuva muutos

uusi teknologia

nopea tuotanto

liikkuvuus

alihankinta, ulkoistaminen

sosiaalinen vastuu

4

Suikkanen 2015

Muutokset työvoimassa

Työvoima

lyhytaikaiset sopimukset

itsensä työllistäminen

liikkuvuus

ikääntyminen, nuoret työntekijät

feminisaatio

kasvava kilpailu

etninen heterogeenisyys

yrittäjyys

työvoiman puute

vähäinen järjestäytyminen

työ- ja perhe-elämän yhdistäminen

5

Suikkanen 2015

Muutokset työn vaatimuksissa

Palkkatyö

yhden ammatin hallitsemisen merkitys vähenee

toisten pätevyyksien hankkiminen korostuu

kvalifikaatioiden tietoperustan keston lyheneminen, jatkuva uuden

tiedon omaksuminen korostuu

sosiaalisten taitojen, vuorovaikutus- ja innovaatiotaitojen vaatiminen

rekrytointikriteereinä, ryhmätyö- ja projektityötaitojen edellyttäminen

laadullisiin ja määrällisiin joustovaatimuksiin sopeutuminen

- työaikavaatimukset

- työtehtävävaatimukset

- työmäärävaatimukset

- varuilla olo ja kutsusta työssäkäynti

työpaineiden ja työstressin sietokyky

muutoksiin sopeutuminen

tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen korostuminen

6

Suikkanen 2015

Muutokset työn sisällöissä

Palkkatyö

toistaiseksi jatkuvan palkkatyön muuttuminen

projektityöksi

jatkuvat, toistuvat work to work siirtymät ja job

to job siirtymät

katkokset ja toisaalta suorituskasaumat

suunnittelevan, järjestävän, organisoivan ja

suorittavan työn kombinoituminen

työtehtävien ja työorganisaatioiden jatkuvat

vaihtumiset

aika- ja suorituspaineiden vaihdokset ja kasvu

työn hallinnan tunteiden problematisoituminen

työn vieraantumisen (alienation) uudet sisällöt

7

asiaa voidaan lähestyä tarkastelutasonäkökulmasta

yksilötasolla oppimisena, sosiaalistumisena, ammatillistumisena,

identiteetin rakentajana ym.

mesotasolla koulutusjärjestelmäkysymyksenä, valintajärjestelmänä,

työnjaon toteuttajana ym.

rakennetasolla integraatio-toimija, taloudellisen kasvun yksi

osatekijä, uudistamisjärjestelmän osa ym.

voidaan ymmärtää ajallisesti joko nykytilanteesta tai

tulevaisuusperspektiivistä

koulutus on kuitenkin ensisijaisesti tulevaisuuteen tähtäävä

yhteiskuntapoliittinen asia ja järjestelmä, jolloin yksitasolla

investointi, mesotasolla läsnä keskeisesti muutoksen ymmärtäminen

ja rakennetasolla reformitekijä kaikkine ulottuvuuksineen

Koulutuksen käsitteestä

Suikkanen 2015 8

koulutusta alettiin suunnitella ja ohjata järjestelmänä II

maailmansodan jälkeen hitaasti ja aluksi ilman selkeitä tavoitteita

hitaana määrällisenä laajentamisena

vasta 1960-luvulta alkaen selkeämpiä tavoitteita ja kokeiluja

peruskoulun toteuttaminen vuodesta 1972 alkaen asteittain

maakuntayliopistoverkoston laajentaminen 1960-luvulta alkaen

ammattikorkeakoulut 1990-luvulta alkaen

nykyinen suuntaus korkean koulutuksen huomattavaan

laajentamiseen, mikä idea taustalla?

ammatillisuuden kysymyksen ratkaisut koulutuksen taustalla?

koulutusjärjestelmä luottaa ideatasolla selvästi sukupolvittaiseen

uudistamiseen ja sen riittävyyteen niin yhteiskunta kuin

yksilötasollakin

Koulutuksen historiasta Suomessa

Suikkanen 2015 9

tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisääjä, esimerkkinä peruskoulu

yhteiskunnan uudistaja ja modernisoija esim. DDR, Suomessa

ammattikorkeakoulujärjestelmä, erityisesti teknologiatason nostaja

koulutus investoijana vaativa toteuttaa, koska yhteiskunnan

muutoksen ennustaminen on käynyt vaikeaksi

ylisukupolvinen ja sukupolvittainen uusiintamisajattelu?

sivistystehtävä vrt. tutkintojen sisältö, rakenne, toimintakriteerit

Koulutuksen taustalla olevat ideat

Suikkanen 2015 10

Työvoimaosuus, työllisyysaste, työttömyysaste ja

vuoden aikana työttömänä olleet koko maassa

11

1990 1995 2000 2005 2010 2012 2013 2014

Työvoimaosuus (15-74v.) 69,2 64,6 66,4 66,4 66,1 66,0 65,5 65,4

Työllisyysaste (15-64v.) 74,1 61,1 66,9 68,0 67,8 69,0 68,5 68,3

Työttömyysaste (15-74v.) 3,2 15,4 9,8 8,4 8,4 7,7 8,2 8,7

Vuoden aikana työttömänä

olleet (eri henkilöä) * 808802 628621 556985 620784 584507

648345 700371

* 464863 henkilöä vuonna 1991

Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus; työttömien määrä TEM Työnvälitystilasto, vuositilastot

Suikkanen 2015

Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista v. 1989–2014

Vuosi %

1989 81,4

1993 80,5

1997 75,4

2001 75,5

2005 74,4

2006 74,2

2007 74,6

2008 76,1

2009 75,9

2010 74,6

2012 74,0

2014 74,0

Lähde: Tilastokeskus, Työvoiman vuosihaastattelu 1989 ja 1993; Työvoimatutkimus 1997–2014

Suikkanen 2015 12

Työttömyysaste vuosina 1990–2014 Vuosi Työttömyysaste

1990 3,2

1992 11,7

1994 16,6

1996 14,6

1998 11,4

2000 9,8

2002 9,1

2004 8,8

2006 7,7

2008 6,4

2010 8,4

2012 7,7

2014 8,7

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Suikkanen 2015 13

Suikkanen 2015

Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%)

26-vuotiaana

Lähde: Suikkanen & Linnakangas & Karjalainen 1999 (kohorttien 60, 63,66 ja 69 osalta);

muut kohortit: TK kohorttiaineisto

Kohortti

1960

Vuosi

1986

Kohortti

1963

Vuosi

1989

Kohortti

1966

Vuosi

1992

Kohortti

1969

Vuosi

1995

Kohortti

1973

Vuosi

1999

Kohortti

1978

Vuosi

2004

Miehet

Naiset

91,2

84,2

89,7

78,1

84,6

75,1

79,6

68,1

85,1

74,4

82,5

75,1

14

Eri ikäkohorttien työttömyysasteet samanikäisinä

(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto)

Ikäkohortti

Koko maa

Ikä

18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta

1973 24,9 / 1991 60,2 / 1993 32,0 / 1995 19,4 / 1997

1978 31,4 / 1996 27,6 / 1998 15,6 / 2000 11,7 / 2002

1983 12,6 / 2001 19,6 / 2003 11,3 / 2005 6,6 / 2007

Suikkanen 2015

Ikäkohortti

Lappi

Ikä

18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta

1973 27,4 / 1991 73,1 / 1993 51,8 / 1995 35,7 / 1997

1978 44,9 / 1996 53,9 / 1998 30,3 / 2000 26,2 / 2002

1983 14,1 / 2001 34,0 / 2003 18,0 / 2005 14,1 / 2007

15

Eri ikäkohorttien työllisyysasteet samanikäisinä

(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti

Koko maa

Ikä

18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta

1973 23,9 / 1991 18,3 / 1993 37,3 / 1995 53,5 / 1997

1978 12,9 / 1996 34,0 / 1998 50,7 / 2000 62,5 / 2002

1983 24,6 / 2001 38,4 / 2003 55,1 / 2005 68,7 / 2007

Suikkanen 2015

Ikäkohortti

Lappi

Ikä

18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta

1973 19,2 / 1991 12,6 / 1993 24,9 / 1995 40,3 / 1997

1978 9,3 / 1996 16,7 / 1998 35,5 / 2000 47,4 / 2002

1983 19,7 / 2001 27,0 / 2003 46,5 / 2005 60,1 / 2007

16

Eri ikäkohorttien opiskelu samanikäisinä

(Tilastokeskuksen rekisteriaineisto)

Ikäkohortti

Koko maa

Ikä

18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta

1973 64,7 / 1991 32,1 / 1993 38,3 / 1995 25,3 / 1997

1978 79,0 / 1996 34,2 / 1998 32,4 / 2000 21,7 / 2002

1983 67,6 / 2001 29,8 / 2003 30,6 / 2005 19,6 / 2007

Suikkanen 2015

Ikäkohortti

Lappi

Ikä

18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta

1973 69,2 / 1991 32,6 / 1993 43,3 / 1995 31,3 / 1997

1978 81,3 / 1996 42,4 / 1998 41,1 / 2000 28,6 / 2002

1983 74,2 / 2001 35,3 / 2003 35,5 / 2005 24,4 / 2007

17

Suikkanen 2015 18

Tutkinto Henkilöä %

Yht. Miehet Naiset

Peruskoulu 10 877 55 45

Ylioppilastutkinto 18 818 54 46

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto 26 008 55 45

Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus 8 795 38 62

Näyttötutkinto, ammattitutkinto 12 366 41 59

Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto 4 195 45 55

Yht. 81 059

Vuonna 2007 yleissivistäviä ja ammatillisia tutkintoja

suorittaneet (Lähde: Tilastokeskus)

Suikkanen 2015 19

Tutkinto 2008 2012

% %

Peruskoulu

Miehet

4

37

Naiset

3

38

Ylioppilastutkinto

Miehet

33

55

Naiset

62

62

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto

Miehet

59

72

Naiset

74

69

Palkansaajien osuus (%) yleissivistäviä ja oppilaitosmuotoisia

ammatillisia perustutkintoja suorittaneista v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)

Suikkanen 2015 20

Tutkinto 2008 2012

% %

Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus

Miehet

72

66

Naiset

84

80

Näyttötutkinto, ammattitutkinto

Miehet

78

72

Naiset

80

75

Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto

Miehet

90

84

Naiset

92

88

Palkansaajien osuus (%) näyttötutkintoja suorittaneista

v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)

Suikkanen 2015 21

Tutkinto 2008 2012

€ €

Peruskoulu

Miehet 1 377 5 684

Naiset 1 398 7 012

Ylioppilastutkinto

Miehet 3 868 12 246

Naiset 10 043 12 211

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto

Miehet 12 176 26 787

Naiset 18 979 20 726

Yleissivistävän ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen

perustutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset

mediaanitulot (€) v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)

Suikkanen 2015 22

Tutkinto 2008 2012

€ € Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus

Miehet 27 329 29 925

Naiset 26 044 27 785 Näyttötutkinto, ammattitutkinto

Miehet 33 662 34 991

Naiset 22 889 24 815 Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto

Miehet 46 645 50 095

Naiset 35 391 36 913

Näyttötutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset

mediaanitulot (€) v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus)

Suikkanen 2015

Vanhempainvapaa

Hoitovapaa

Vuorotteluvapaa

Kokoaikainen työ

Osa-aikainen työ

Lyhytaikainen työ

Tilapäinen työ

Itsensä työllistäminen

Tukityö

Tilapäiset julkiset työt

Irtisanomiset, takaisinkutsu

Suojatyö

Osa-aikaeläke

Tilapäinen

työkyvyttömyys

Ammattikoulutus

Harjoittelu

Oppisopimus-

koulutus

Eläke

Esimerkkejä modernien työmarkkinoiden

riskeistä: ammattitaidon vanheneminen,

vähäinen koulutus, siirtymisen

mahdollisuudet toiseen ammattiin / toiselle

toimialalle, pitkäaikainen työttömyys,

toistuva työttömyys

Kuvio. Työmarkkinasiirtymät moderneilla työmarkkinoilla

(Lähde: Mäkitalo ym. 2008, 524; perustuu Schmid 2002).

23

Suikkanen 2015

Erilaiset siirtymät Schmidin mukaan

siirtymät koulutuksesta työhön ja päinvastoin

siirtymät erilaisten työllisyysstatusten ja sopimusten välillä

siirtymät hoivatyöstä työmarkkinoille ja päinvastoin

siirtymät työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin

siirtymät työllisyydestä eläkkeelle (esim. työkyvyttömyys) ja

päinvastoin

24

Suikkanen 2015

Siirtymät (Schmid)

integroivat siirtymät

työllisyyttä ylläpitävät siirtymät

eksklusiiviset siirtymät

vapaaehtoiset siirtymät

pakotetut siirtymät

25

Visioita työmarkkinoiden

muutostendensseistä

1. Työn loppuminen

2. Siirtyminen työyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan

3. Työmarkkinoiden joustavuus

4. Työn epävarmuuden kasvu

5. Siirtymien työmarkkinat

26 Suikkanen 2015

Suikkanen 2015 27

Palkkatyön merkityksen väheneminen

Siirtyminen työyhteis-kunnasta tietoyhteis-kuntaan

Työvoiman käytön joustavuuden laajeneminen

Työn epävarmuuden kasvu

Siirtymien työmarkkinat

Teoreetikko J. Rifkin M. Castells A. Felstead

U. Beck G. Schmid

Muutos-suunta

Palkkatyön loppuminen

Informaatioon perustuvan työn uudelleen organisoituminen

Yritysten erilaiset toimintaehdot

Siirtyminen ensimmäisestä modernista toiseen moderniin, täystyöllisyyden loppu

Siirtymien työmarkkinat, palkkatyön, koulutuksen, sosiaaliturvan ja kotityön uudet muodot

Muutoksen seuraukset

Jatkuva alityöllisyys, epävirallisen työn merkityksen kasvu

Globaali verkostoituminen, uudet työnjaolliset asemat, epävarmempi ja liikkuvampi työvoima

Rekrytointipolitiikan vaihtuminen, vaatimukset muutosvalmiudesta kasvavat

Moderni palkkatyömalli murtuu, jatkuva epävarmuus, palkkatyön ja sosiaaliturvan uudenlainen kietoutuminen

Siirtymät työelämässä ja sen rajapinnoilla lisääntyvät

Uhkakuva työelämä-toimijuudelle

Teknologinen kehitys ei luo uusia työpaikkoja, kansalaisyhteis-kunnan luominen ei onnistu

Työvoiman voimakas polarisoituminen

Työnteon muotojen epävakaistuminen, työntekijöiden vaikutus-mahdollisuuksien väheneminen, osaamisen uudistaminen

Työhön liittyvien valintojen yksilöllistyminen ja riskien kasvu, epätietoisuus valintojen seurauksista kasvaa

Työelämä-siirtymien katkoksellisuus, ei onnistuta puskuroimaan työn ja toimeentulon riskejä

Lähde: Suikkanen ym. 2001; Kinnunen, Suikkanen 2010; Linnakangas 2012; Lindh 2013