”tarvitaanko lisää digitalisaatiota vai ketterämpää ... · • rakenteinen kirjaaminen...
TRANSCRIPT
Sessio I: Kaikki voittavat - onko
mahdotonta?
”Tarvitaanko lisää digitalisaatiota vai
ketterämpää digitalisaatiota”
Jari Renko FutureCare 26.10. 2017
Teknologiajohtaja, CTO
Oy Apotti Ab
Puhuja
Päiviä käyttöönottoon
379
Jari Renko
2013-Oy Apotti Ab
Teknologiajohtaja
2008-2013Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiiri
Tietohallintojohtaja
APOTTI
Parhaat käytännöt
Yhteiset toimintatavat
Prosessit / hoitopolut
Yhteiset järjestelmät
Yhteiset mittarit
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio
Tiedolla johtaminen
Rahoitus
Rakenteet
Omaisuuserät
Sopimukset
Hallintomalli
SOTE-UUDISTUSYksi, alueellisesti yhtenäinen toiminnanohjaus
Ammattilaiset pystyvät keskittymään olennaiseen: asiakkaaseen ja potilaaseen
Asiakkaan/potilaan ajantasaiset tiedot aina saatavilla
Sähköinen asiointi mahdollistuu ja helpottuu
Työprosessien ohjaus
Jatkuva mittaaminen > jatkuva oppiminen
Säästetään kustannuksia ja tuotetaan parempaa laatua
ja asiakas-/potilaskokemusta
Apotin keskeisenä
tavoitteena on yksi,
alueellisesti yhtenäinen
tieto- ja toiminnan-
ohjausjärjestelmä.
Parempaa
terveyttä ja
hyvinvointia
1,6 miljoonan suomalaisen
asiakas- ja potilastiedot
ajantasaisesti käytettävissä perusterveydenhuollossa,
erikoissairaanhoidossa ja
sosiaalihuollossa
Asiakaslähtöinen toiminta – voidaan analysoida
kokonaisuutta, mm. koko
asiakkaan hoitoketjua,
siilomaisen tarkastelun sijaan
Järjestelmäkokonaisuuden pohjana
alan parhaimpiin kuuluva, todistetusti toimiva tuote, jota voi muokata itsenäisesti
Tiedolla johtaminen ja
tiedon hyödyntäminen– edellytyksenä järjestelmän
yhtenäiset ydintoiminnallisuudet
ja tietomalli
Järjestelmäkokonaisuutta voidaan
tarvittaessa täydentää lisäsovelluksilla
g ekosysteemin rakentaminen
Modulaarisessa
kokonaisuudessa on
huomioitu hyvä käytettävyysja moduulien välisen tiedon-
ja työnkulkujen sekä
yhteentoimivuuden sujuvuus
Apotin perusidea
Lääkitys 2016
PegasosTerveyskeskus
HUS PäivystysPKL
HusLab
HUS Röntgen
Anestesia
Leikkaussali
Tehohoito
Vuodeosasto
Uranus
WebLab
Radu Agfa Pacs
GE CA
GE Opera
GE Clinisoft
Uranus
Pegasos
Uranus
SosiaalitoimiEffica Effica
GE Clinisoft
Lääkitys 2018
Terveyskeskus
HUS PäivystysPKL
HusLab
HUS Röntgen
Anestesia
Leikkaussali
Tehohoito
Vuodeosasto
Sosiaalitoimi
Lääkityksen tarkastelupiste
Viivan vaihtuva väri kuvaa
lääkityksen muutosta eri hoidon vaiheissa
Miten moderni asiakastieto- ja
toiminnanohjausjärjestelmä toimii käytännössä?
12
Esimerkkinä
aikuisiän diabetes
Aikuisiän sokeritauti
• Suurimpia ja nopeimmin kasvavia terveysuhkia länsimaissa!
• Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista
• 350 000 diagnosoitua –150 000 sairastaa tietämättään!
• Ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua
seuraavien 10–15 vuoden aikana (Diabeteksen Käypä hoito suositus)
• Lisäksi ”esidiabetes”
• Yhteensä 1,5 miljoonalla suomalaisella (35% väestöstä) joko dm2 tai muu
sokeriaineenvaihdunnan häiriö
Valtava haaste ja mahdollisuus!
• Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon
budjetista, n. 3 miljardia
• Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta(Diabeteksen Käypä hoito suositus)
Antti 51 v
Kuulee tästä ja haluaa ottaa selvää
olisiko hän yksi heistä
Lähtee selvittämään asiaa Apotin sähköisen
asioinnin portaalista (Epic MyChartista)
Virtuaalinen
terveys-
valmennus
Kohonnut
Korkea
Virtuaalinen
Terveys-
Valmennus +
Vastaanotto
VastauksetUusi riskitesti
ja labrat
Virtuaalinen
terveys-
valmennus
Normaali
Kutsukirje
kohderyhlle
rtin
perustaminen
MyChart
Sähköinen riskiarvio
Sähköinen
lab lähete
Sähköinen
ajanvaraus
MyChartista löytyy diabeteksen omaseulonta
Sähköisen asioinnin avulla Antti hoitaa
monet asiat itse
• Saa ohjausta ja neuvontaa esim.
tuettuna AV-materiaalilla
• Antin itsensä tallentamat tiedot
löytyvät helposti
• Antilla on näkymä omiin tietoihin
• ”Omalaatunäyttö” graafisine
kuvaajineen ja tavoitteineen kertoo
nykytilasta ja tavoitteista
• Automaattiset muistutukset
• Sähköinen ajanvaraus toimii sujuvasti
• Kaksisuuntainen tietoturvallinen
viestintä onnistuu helposti
• Videovastaanotot ja etäseuranta
mahdollistavat paikasta
riippumattoman hoidon
• Puolesta-asiointi
DIABETESPOTILAAN SEURANTAPROTOKOLLA
Oy Apotti Ab 20
Kotiseurantaväline”lähete”
Antti saa muistutteet
esim. kännykkään
kun aika mennä
kokeeseen
Seurantatutkimukset
ohjelmoituvat yhdellä
klikkauksella
Vähentää
muistitaakkaa
Tasaa laatua ja
varmistaa sitä
Silmänpohjatarkastukset
Verenpaine
Jalanpohjien tarkastus
Munuaisten toiminnan arvio
Suurin parantamiskohde
AMMATTILAISEN LAATUNÄYTTÖ
Esim. miten olen saavuttanut tavoitteen silmänpohjatarkastusten
tekemisessä?
Tavoitteiden
saavuttamis-
prosentti
Miten pärjään eri osa-alueilla esim.
potilaskokemuksen suhteen?
Miten pärjään kollegoihin verrattuna
tai miten olen kehittynyt?
Toiminnan muutoksen askeleet
Esim. lääkitys-
protokollan
muuttaminenToteutus
järjestelmään
Muutostarve
Mahdollistaja
Johtaminen
Toteuttaja
Mittaaminen
Arvioija
Muutostarve
Kehittäjä
Toiminnan muutoksen askeleet
Esim. lääkitys-
protokollan
muuttaminenToteutus
järjestelmään
Muutostarve
Mahdollistaja
Johtaminen
Toteuttaja
Mittaaminen
Arvioija
Muutostarve
Kehittäjä
Potilastietojärjestelmä
Toiminnan muutoksen askeleet
Esim. lääkitys-
protokollan
muuttainenToteutus
järjestelmään
Muutostarve
Mahdollistaja
Johtaminen
Toteuttaja
Mittaaminen
Arvioija
Muutostarve
Kehittäjä
PotilastietojärjestelmäJohto ja
esimiehet
Itsensä
johtaminen
HIMSS7 tavoitteena• HIMSS (Health Information and Management System Society) arvioi terveydenhuollon
organisaatioiden toimintaa ja kypsyyttä asteikolla 0-7.
• HIMSS:n tutkimus osoittaa, että merkittävimmät hyödyt toteutuvat vasta tasolla 7, sillä
tulokset vastaavat hoitopolun heikointa lenkkiä.
Source:
HIMSS
Analytics®
Database
• 50% vähemmän ensiapukäyntejä
• 65% vähennys erikoissairaanhoitoon
tarpeesta
• 80% vähennys sairaalapäivissä kohde
ryhmällä
• 40% vähentyminen kuolleisuudessa
verenmyrkytys potilailla
• 30% vähennys sairaalassaoloajassa (LOS)
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset
ovat nousseet HUS-kunnissa vuosittain 3-5 %,
joka tarkoittaa 100-150 miljoonan euron
kustannusten nousua joka vuosi.
+100 milj. €/vuosi
Apotista yli 100 milj. euron taloudellinen hyöty
• Yli 100 miljoonan euron hyöty syntyy Apotti-järjestelmän mahdollistamasta
toiminnan muutoksesta. Apotin laskettu taloudellinen hyötypotentiaali on
n. 136 milj. € vuodessa
• Hankkeessa mukana olevien kuntien sote- kustannukset olivat vuonna 2013 noin 3,11 miljardia euroa
• Nykyisten järjestelmien kustannukset vastaavat uuden järjestelmän kustannuksia;
Apotti-järjestelmä maksaa itsensä takaisin arviolta 7 vuodessa. Järjestelmän
kustannus kymmenessä vuodessa on n. 575 milj. € .
Apotinhyöty-
potentiaali/vuosi
136 milj. €
2013sote-
kustannukset
3,11 mrd. €
Maksaaitsensätakaisin
7 vuodessa
Esimerkkejä Apotin taloudellisista hyödyistä
• Kirjaamiseen käytetyn ajan väheneminen
• Hoitopäivien väheneminen (LOS)
• Vastaanottokäyntien väheneminen (määrä ja kesto)
• Haittatapahtuma Kaatumiset määrän vähentyminen
• Tutkimusten määrän väheneminen (päällekkäiset)
• Saneluiden määrän väheneminen
• Haittatapahtuma Painehaavat määrän vähentyminen / varovainen arvio perustuu puutteelliseen dataan
Esimerkki: Miksi hoitopäivien määrät vähenisivät?
• Laskelmassa on huomioitu järjestelmän kehittynyt päätöksenteon tuki ja joustava tiedonkulku.
Otetaan käyttöön kliinisiä toimintamalleja (esimerkiksi Readmission Risk , painehaavan esto-
ohjelma jne.).
• Järjestelmän toimintaa ohjaavat ominaisuudet auttavat henkilöstöä tunnistamaan mm.
riskipotilaat ja infektiot (esim. sepsis) nykyistä aiemmin ja hoitamaan asiakasta nykyistä
tarkoituksenmukaisemmalla tavalla yhteisten protokollien mukaisesti.
• Komplikaatioita ja niistä seuraavia hoitopäiviä ja uusintaleikkauksia pystytään ehkäisemään
systemaattisella seurannalla. Myös tiedonkulku nopeutuu toimijoiden kesken ja järjestelmä
tukee esim. kotiuttamisen tai asiakassiirtojen yhteydessä tapahtuvaa tiedonkulkua eri
toimijoiden välillä.
• Tutkimustulokset huomioidaan jatkossa yhtenäisen järjestelmän avulla nykyistä tarkemmin.
Painehaavat
• Painehaavojen aiheuttamat suorat kustannukset Suomessa ovat 350–525 milj. euroa vuodessa (2-3 % terveydenhuollon kuluista). Painehaavojen ehkäisyn vaatimat investoinnit taas ovat vain 10 % painehaavojen aiheuttamista kustannuksista (* Demarre ym. 2014).
• Apotin käyttöalueella asukkaita on n. 1,5 milj. eli 28% väestöstä, joka tarkoittaa kustannuksissa n. 100 – 150 milj. €/vuosi (28% Suomen kustannuksista).
• Jos painehaavat vähenevät 12%, merkitsee se 1850 – 2700 painehaavan vähentymistä vuodessa. Apotin käyttöalueella tämä tarkoittaa painehaavojen kustannusten vähenemistä 12 –18 milj €/vuosi.
• Huomattavasti varovaisemmassa arviossamme (5,4 MEUR) on huomioitu tarkemmin myös esimerkiksi hoitopäivien osuus.
• Uusi järjestelmä mahdollistaa ennakoivan mittaamisen, parhaiden käytänteiden toimintaa tukevat ohjeet (ennaltaehkäisy ja hoito) ja proaktiiviset hälytykset, jos asiakas kuuluu riskiryhmään saada painehaava.
• Epicin referensseissä on saavutettu jopa 85% vähentyminen painehaavojen määrässä.
Hoitopäivien vähentyminen
• On arvioitu, että noin 12 %:iin hoitojaksoista liittyy haittatapahtuma, joka pidentää
hoitoaikaa 6 päivällä.
• Lääkitysvirheet, sairaalainfektiot, uusintaleikkaukset, hitaat kotiutusprosessit, hidas tai puuttuva tiedonkulku (esim. tutkimustulosten huomiotta jääminen) ja järjestelmän heikko päätöksenteon tuki.
• Esim. sairaalainfektioita yli 10 000 Apotti alueella (40 000 – 50 000 vuodessa Suomessa )
• Järjestelmä tukee tiedonkulkua, kotiutuksen suunnittelua, hoitoprotokollien toteutumista ja
hoidon laadun varmistamista (mm. sairaalainfektioiden määrän laskeminen).
Päällekkäisten hyötyjen poissulkemiseksi asiantuntija-arviot (2%) ovat konservatiivisia. Epicin
referenssit hoitopäivien vähentymisestä ovat 5-14%.
• Systemaattinen toiminnan seuranta ja arviointi sekä perehdytys ovat keskeiset tekijät
yhdenmukaisten ja tasalaatuisten hoitopalveluiden aikaan saamiseksi. Yhteisesti sovittujen
hoitoprotokollien noudattamisen tärkeys korostuu.
Kirjaamiseen käytetyn ajan
väheneminen/tehostuminen • HUS-alueella on käytössä satoja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiä, jotka eivät
kommunikoi keskenään
• N. 30 % lääkärien ja hoitajien työajasta menee kertomustietojen kirjaamiseen. Vastaavasti sosiaalityöntekijät käyttävät kirjaamiseen ja tietojen etsimiseen merkittävän osan työajastaan.
• Yksi, yhtenäinen järjestelmä mahdollistaa kertakirjaamisen
• Rakenteinen kirjaaminen tehostaa kirjaamista (vrt. vapaan tekstin tuottaminen) ja vapauttaa työaikaa asiakas- ja potilastyöhön.
• Kirjaamisen laatu sekä tiedon jatkohyödyntäminen paranevat
• Päällekkäinen kirjaaminen poistuu ja tarvittava tieto löytyy nopeasti yhdestä järjestelmästä.
• Hyödyn arvioimiseksi on tehty mittauksia henkilöstön kirjaamiseen kuluvassa ajankäytössä (lastensuojelu ja vuodeosastot). Kirjaaminen tehostuu terveydenhuollossa (lääkärit ja hoitohenkilöstö) arviolta 10-20 % ja sosiaalihuollossa arviolta jopa 60% (tuplakirjaaminen poistuu, tiedon generoituminen yhteenvetoihin ja ryhmäkirjaamisen avulla (ryhmä, perhe) ja tietojen kerääminen eri lähteistä helpottuu yhteisen tietokannan myötä).
”Tietojärjestelmä ohjaa täyttämään painehaavan
riskinarviointimittarin – jos tulos on "positiivinen"
ohjaa järjestelmä täyttämään varsinaisen mittarin.
Jos potilaalla on riski saada painehaava tai jo olemassa oleva
painehaava, järjestelmä ohjaa miten hoitajan tulee toimia ja myös
seuraa miten hoitotoimenpiteet tulee tehtyä. Ohjeet ovat
rakenteisessa muodossa ja hoitaja täppää mitä on tehnyt.
Järjestelmä hälyttää painehaavariskissä olevien kohdalla tekemään
tiettyjä toimenpiteitä (esim. asennonvaihdot) ja kiinnittää
moniammatillisen tiimin huomion, että potilaalla painehaavariski”
Apotin ekosysteemistrategian taustaaTeknologisen kehityksen seurauksena toimintaympäristö muuttuu aiempaa
nopeammin, mikä aiheuttaa myös toimialojen yhdistymistä
Laskentatehon eksponentiaalinen kasvu on
mahdollistanut uudet tuotteet, palvelut ja
liiketoimintamallit
Uu
sie
n in
no
va
atio
ide
n v
aik
utu
s
Aika
Eksponentiaalinen kehitys
Lineaarinen kehitys
Ydinkyvykkyyksien tasainen lineaarinen kehitys
Tekoäly
Digitaalinen lääketiede
Joukkoistaminen(crowdsourcing)
Robotiikka
Pelillistäminen(gamification)
Asioiden internet (IOT)
Bioteknologia ja bioinformaatio
Kognitiiviset kyvykkyydet jotka voivat lisätä tai jäljitellä ihmisen ajattelua
Kasvavat kyvyt havainnoida ihmiskehon toimintoja
Yhteisöjen käyttö tiettyjentavoitteiden saavuttamiseksi
Ihmisten kanssa työskentelevät seuraavan sukupolven robotiikka- ja automaatioteknologiat
Pelitekniikoiden hyödyntäminen tiettyyn toimintaan kannustamisessa
Genomien digitalisoiminen ja kyky ohjelmoida DNA:ta uusiksi hoitoalueiksi
Kasvanut nopeus, alentuneet laskennan kustannukset, verkottuminen ja havainnointi
Modulaarisen Apotti- järjestelmän ydin on jatkuvasti kehittyvä, luotettava ja toimintavarma maailmanluokan
järjestelmä, joka on käytössä lähes 400 yksikössä
Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa
TavoitetilaApotti Ekosysteemin etenemispolku kohti tavoitetilaa
Seminaari
3kk 3-5v
2017 Tavoitetila
“2020”
2018 2019
XX
käyttöönotto
Q4/2018
Ekosysteemissä syntyy
innovatiivisia
ominaisuuksia, joita
tarjotaan loppukäyttäjille
ja liitetään osaksi
järjestelmäkokonaisuutta
ja/ tai kaupallistettavaksi
muissa kanavissa.
Apotin toimintatavat ja
prosessit tukevat
ekosysteemiä ja
ekosysteemi tukee Apotin
toimintatapoja ja
prosesseja. Ekosysteemin
toiminta tukee myös
Apotin sisäistä
kehitystyötä.
Yhteistyövalmius: Järjestetään
ekosysteemitoimijoiden välillä
kohtaamisia ja lisätään
ekosysteemin aktiivisuutta
tarpeesta syntyneillä
kehitysaihioilla ja haasteella.
Toiminnallinen valmius: Tarjotaan
prosessikuvauksia
ekosysteemitoimijoiden
käytettäväksi, joita kehittäjät voivat
hyödyntää sovellutuksia luodessaan
aiempien mahdollisuuksien lisäksi.
Tekninen valmius: Tarjotaan
rajapinnat avoimen datan
hyödyntämiseksi ja sovellusten
liittämiseksi, jolloin ekosysteemi
on saavuttanut tavoitetilan
tekniset ominaisuudet.
2016
Kehitysaihioita
Uusien toiminnallisuuksien käyttöönotto muita
kanavia hyödyntäen.
Uusien toiminnallisuuksien käyttöönotto
Apotin kanavia hyödyntäen.
Järjestettiin seminaari. jonka
tavoitteena oli
Ekosysteemitoiminnan
aloittaminen,
ekosysteemitoiminnan
tunnettuuden lisääminen ja
sidosryhmien toiveiden
kartoitus. Seminaarin
kohderyhmänä olivat uuden
liiketoiminnan kehittämisestä
sosiaali- ja terveydenhuollon
alueille kiinnostuneet toimijat.
Seminaarissa julkaistiin haaste
joka pohjautuu ennalta
suunniteltuihin kehitysaihioihin,
jotka perustuvat tosielämän
tarpeeseen.