”The Bride”

Feminiinisen ruumiin representointi Kill Bill -elokuvissa

Minna Kietäväinen

Pro gradu -tutkielma

Sosiologia

Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden laitos

Lokakuu 2018

Itä-Suomen yliopisto

Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden

Laitos

Yhteiskuntatieteiden laitos

Tekijä

Minna Kietäväinen

Työn nimi

”The Bride” Feminiinisen ruumiin representointi Kill Bill -elokuvissa

Oppiaine

Sosiologia

Työn laji

Pro gradu -tutkielma

Tutkielman ohjaaja: Leena Koski

Aika: Lokakuu 2018 Sivumäärä: 49 + yksi liite (1 sivu)

Tiivistelmä

Tutkielmassa analysoin Kill Bill Vol. 1 ja Kill Bill Vol. 2 -elokuvia. Olen valinnut elokuvissa esiintyvän hahmon The

Bride merkitsemään hahmoa, jonka matkan elokuvissa olen jakanut narratiivisen analyysin sekä

representaatioanalyysin avulla neljään erilaiseen kristallisoituneeseen kuvaan, jotka kuvaavat ja symbolisoivat

erilaisia tapoja, miten näissä kulttuurintuotteissa representoidaan feminiinistä ruumista ja mitä yleisempää näistä

representaatioista voi päätellä. Kysyn aineistolta, miten feminiinistä ruumista esitetään ja miten sitä voidaan

käsitteellistää?

Tutkielmani on aineistolähtöinen ja aineisto on herättänyt tutkijan mielikuvitustani ja omien valintojeni ja

kiinnostuksen kohteideni kautta olen valinnut tutkielman lähtökohdaksi feministisen tutkimusotteen. Olen valinnut

aineistossani esiintyvät neljä erilaista feminiinisen ruumiin representaatiota symboloivaa kuvaa, koska ne nostivat

feministisessä naistutkimuksessa yleisemminkin esitettyjä kysymyksiä naiseudesta, mieheydestä ja siitä, kuinka

paljon viihteeksi tarkoitetulla materiaalilla on mahdollisuus ylläpitää ja uusintaa kuvastoa naiseudesta. Olen valinnut

tutkimuksen keskiöön juuri feminiinisen ruumiin, koska aineistossa naisen tarina on juonen keskeinen osa. En ottanut

tarkasteluun maskuliinista narratiivia, koska tutkielmasta olisi tullut liian laaja tutkielman vaatimuksiin nähden.

Käytän näiden neljän kuvan analyysissä sosiologiaa, sukupuolentutkimusta ja kulttuurintutkimusta yhdistelemällä

representaation ja sukupuolen, sukupuolittuneen toimijan, ruumiillisuuden ja madonna ja huora -dualismin käsitteitä

havainnollistamaan yleisempiä rakenteita, jotka ylläpitävät perinteistä sukupuolijärjestelmää.

Kill Bill -elokuvissa uusinnetaan perinteisiä tapoja representoida feminiinistä ruumista, joka perustuu

traditionaaliseen sukupuolijärjestelmään. Elokuvien hahmo The Bride toimii tutkielmassa esimerkkinä siitä, kuinka

erilaisina feminiinistä ruumista esitetään: objektina, subjektina, maskuliinisen ja feminiinisen kehollisuuden ja

toiminnan yhdistelmänä ja äitinä. Jokaisen feminiinisen ruumiin representaation yhdistävä tekijä tässä tutkielmassa

on, että feminiininen ruumis on maskuliinisen katseen ympäröimä ja lävistämä.

Asiasanat

sukupuoli, representaatio, toimijuus, ruumiillisuus

Säilytyspaikka Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Muita tietoja

University of Eastern Finland

Faculty

Faculty of Social Sciences and Business Studies

Department

Department of Social Sciences

Author

Minna Kietäväinen

Title

“The Bride” Representation of female body in Kill Bill movies

Academic subject

Sociology

Type of thesis

Master´s thesis

Date: October 2018 Pages: 49 + one appendix (1 page)

Abstract

In this study, I analyze the movies Kill Bill Vol. 1 and Kill Bill Vol. 2. I have chosen The Bride as the character

whose journey in these movies I have divided in four different crystallized images according to narrative analysis

and representation analysis. These four images portray and symbolize different ways of representing feminine body

in these cultural products. My aim is to study how feminine body is portrayed in the material and how this portrayal

can be conceptualized.

My study is material-based. Based on my personal interests, I have adopted a feministic point of view to carry out

the study. From my research material, I have chosen the four images symbolizing the representations of feminine

body, because they raised questions about femininity and masculinity which are common in feministic women’s

studies. They also raised the question of how much it is possible to uphold and renew the imagery of femininity

with material which is intended as entertainment. I have concentrated specifically on feminine body because the

story of the female character is the central part of the movies used as the material. In order to constrict the size of

the study, I chose not to concentrate on masculine narrative.

In the analysis of these four images, I intend to use sociology, gender studies and culture studies by combining the

concepts of representation and gender, gendered actor, bodiliness and madonna-whore dualism. Through this

process I will demonstrate the general structures that maintain the traditional system of genders.

Kill Bill movies renew the traditional ways of representing feminine body based on the traditional system of

genders. In this study, the character of The Bride functions as an example of different ways to portray feminine

body: as an object, subject, mother and combination of masculine and feminine bodiliness and action. The

connecting factor of each representation is that the feminine body is surrounded and penetrated by masculine gaze.

Keywords

gender, representation, actors, bodiliness

Archive location University of Eastern Finland Library

Additional information

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ................................................................................................................. 1

2 AIKAISEMPI TUTKIMUS JA ANALYYSIA RAKENTAVAT KÄSITTEET .... 6

2.1 Sukupuoli ja representaatio ............................................................................ 6

2.2 Sukupuolinen toimijuus .................................................................................. 8

2.3 Ruumiillisuus ................................................................................................... 9

2.4 Madonna ja huora ......................................................................................... 11

3 AINEISTO JA ANALYYSIMENETELMÄ ............................................................ 13

3.1 Feministinen elokuvatutkimus ..................................................................... 13

3.1.1 Elokuva empiirisenä aineistona ..................................................... 14

3.2 Tutkimuksen toteutus.................................................................................... 16

3.3 Aineistoon valikoidut kohtaukset ................................................................. 17

3.3.1 Kill Bill Vol. 1 .................................................................................. 19

3.3.2 Kill Bill Vol. 2 .................................................................................. 26

3.4 Narratiivisuus tämän tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana ........ 33

3.5 Representaatioanalyysi ................................................................................. 35

4 ANALYYSI: FEMINIINISEN RUUMIIN REPRESENTAATIOT KILL BILL -

ELOKUVISSA .............................................................................................................. 36

4.1 Nainen objektina ............................................................................................ 36

4.2 Subjektivoituminen ....................................................................................... 38

4.3 Maskuliinisuus osa feminiinistä toimijaa .................................................... 39

4.4 Madonna ......................................................................................................... 41

5 PÄÄTELMÄT ............................................................................................................ 43

6 LÄHTEET .................................................................................................................. 46

KUVAT

KUVA 1. Kill Bill -elokuvien julisteet.. ......................................................................... 18

KUVA 2. The Bride sairaalavuoteella ............................................................................ 36

KUVA 3. The Bride saa katanan .................................................................................... 38

KUVA 4. The Bride saarrettuna ..................................................................................... 39

KUVA 5. The Lioness.. .................................................................................................. 41

LIITTEET

LIITE 1. Esimerkki aineiston teemoittelusta

1

1 JOHDANTO

Jatkan tässä pro gradu -tutkielmassa vuonna 2016 valmistunutta kandidaatintutkielmaani

”Cherry Darling” Feminiinisen ruumiin representointi elokuvassa Planet Terror. Planet

Terror on Quentin Tarantinon ja Robert Rodriguezin ohjaama ja Robert Rodriguezin

käsikirjoittama elokuva vuodelta 2007, jossa yhdistellään kauhun, komedian ja toiminnan

elementtejä. Elokuvassa myrkyllinen kemikaali muuttaa ihmisiä zombeiksi ja go-go -

tanssija Cherry Darling ajautuu taistelemaan näitä zombeja vastaan jalkansa tilalle

laitetun konekiväärin avulla. Tutkielman tavoitteena oli analysoida elokuvassa Planet

Terror esiintyvää Cherry Darlingia neljässä erilaisessa tilanteessa elokuvan edetessä.

Valitsin kronologisessa järjestyksessä neljä pysäytyskuvaa elokuvasta Planet Terror ja

tarkastelin näitä nostamiani "kristallisoituneita" hetkiä sukupuolen ja representaation,

toimijuuden sekä ruumiillisuuden näkökulmista, jotka kietoutuvat toisiinsa Cherryn

performatiivisuudessa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa jatkan samojen aihepiirien parissa, laajentamalla empiiristä

aineistoa Quentin Tarantinon käsikirjoittamiin ja ohjaamiin Kill Bill -elokuviin (2003 &

2004). Tutkielman aihepiiri ja kriittinen feministinen tutkimusote ovat erittäin

ajankohtaisia näkökulmia yhteiskuntatieteiden tutkimuksessa, erityisesti vuodesta 2017

asti mediassa esiin tuodun MeToo -kampanjan ja siitä nousseen keskustelukulttuurin

kautta.

Otsikoita MeToo-kampanjaan liittyen pelkästään Helsingin Sanomien arkistossa on

kymmeniä. Viimeisin uutinen tätä tutkielmaa kirjoittaessani on kirjattu päivämäärälle

15.10.2018, jonka aiheena on Aku Louhimies ja tämän ohjauspestin hyllyttämisestä

BBC:n tilaamasta draamatuotannosta. Louhimies syyttää Ylen toimittajaa työn

hyllyttämisestä. Muita samaan aihepiiriin liittyviä uutisia löytyy kymmeniä Helsingin

Sanomien Internetsivuilta. Yle uutisten 31.01.2018 julkaiseman ”Yhden miehen sikailun

paljastamisesta se alkoi: Näin #metoo -tviitti on ravistellut maailmaa” – artikkelissa

kerrotaan MeToo -kampanjan synnystä ja tavoitteista. The New York Times julkaisi

5.10.2017 artikkelin, jossa näyttelijä Ashley Judd syytti tuottaja Harvey Weinsteinia

seksuaalisesta ahdistelusta. Tämä uutinen aloitti tapahtumaketjun, jonka tuloksena useat

naiset kertoivat Harvey Weinsteinin ahdistelleen heitä seksuaalisesti. Weinstein käytti

2

omaa asemaansa Hollywood tuottajana hyväkseen, eivätkä naiset olleet uskaltaneet

kertoa ahdistelusta aikaisemmin, koska he pelkäsivät sen vaikuttavan uraansa. Kuitenkin

usean naisen kerrottua julkisuuteen Weinsteinin seksuaalisesta ahdistelusta, Weinstein

joutui eroamaan Weinstein Companyn johdosta.

Viraaliksi ilmiöksi laajentunut MeToo -kampanja käynnistyi toden teolla, kun näyttelijä

Alyssa Milano twiittasi kehotuksen, että kaikkien seksuaalista häirintää kokeneiden

naisten ja miesten tulee vastata hänen twiittiinsa ”me too” kommentilla. Ilmaisua MeToo

on käytetty jo vuonna 2006 kansalaisoikeusaktivisti Tarana Burken toimesta, jolloin hän

halusi nostaa keskusteluun seksuaalisen väkivallan ja ahdistelun. Burke osoitti

solidaarisuutta seksuaalisen väkivallan uhreille pukeutumalla mustaan palkintogaalassa,

mutta laajaan tietoisuuteen päästäkseen kampanja tarvitsi odottaa 11 vuotta ja laajasti

tunnetun näyttelijän twiittia. Suvi Keskinen kirjoittaa artikkelissaan ”Sukupuolistunut

väkivalta” (2010), kirjassa Käsikirja sukupuoleen, että seksuaalisessa väkivallassa on

kyse yleensä vallankäytöstä, toisen alistamisesta ja nöyryyttämisestä (Keskinen, 247).

Länsimaisessa yhteiskunnassa on Keskisen mukaan ollut vallalla käsitys, joka syyllistää

naisuhreja ja pitää naisten seksuaalisuutta likaisena. Nämä kulttuuriset käsitykset ovat

lisänneet naisten syyllisyyden ja häpeän tunteita (emt., 248). MeToo -kampanja on

alkanut poistaa vaikenemisen kulttuuria ja syyllisyyden ja häpeän tuntemista

yhteiskunnassa, jossa vallan rakenteet ovat tukahduttaneet seksuaalista väkivaltaa

kokeneiden äänet.

Haluan tuoda tällä feministisen tutkimusotteen avulla tehdyllä tutkimuksella esiin

yhteiskunnassa olevia rakenteita, jotka ylläpitävät ja toistavat patriarkaalisen

yhteiskunnan syrjiviä rakenteita. En tutkimusta aloittaessani vielä tiennyt Harvey

Weinsteinin tapauksesta. Tutkimuksessani käyttämäni empiirinen aineisto, Kill Bill -

elokuvat (2003 & 2004) ovat Harvey Weinsteinin yhtiön tuottamia. Tämä seikka

vahvistaa tutkimuksessani tuomaani näkökulmaa, jossa feminiininen ruumis on

maskuliinisen katseen lävistämä, joka ylläpitää perinteistä sukupuolijärjestelmää.

Tuottaja on valtapositiossa, josta tämä voi käytännössä päättää minkälaiset elokuvat

päätyvät suurempien yleisöjen tietoisuuteen ja ylipäänsä tulevat tehdyksi. Pohdin

tutkijana, voinko käyttää valitsemiani elokuvia tutkimuksen aineistona, koska Weinstein

on tuottanut elokuvat. Weinsteinin tuottamia elokuvia ja sarjoja on alettu boikotoimaan,

koska ei haluta antaa tälle näkyvyyttä tai tukea. Päädyin kuitenkin käyttämään Kill Bill -

3

elokuvia tutkimukseni aineistona, koska olin valinnut aineiston ennen, kuin Weinsteinin

teot tulivat julkisuuteen. Toinen syy elokuvien käyttämiseen aineistona on, että

tutkimusotteeni on kriittinen feministinen tutkimus, jonka näkökulman avulla on tarkoitus

tuoda esiin epäkohtia. Yhteiskunnan asian tiloja on vaikea muuttaa hetkessä tai yhden

tietyn kampanjan avulla, mutta jokainen teko, jonka tavoitteena on tasa-arvoisempi

yhteiskunta, on tarpeellinen teko.

Analyysimenetelmäksi tässä tutkielmassa olen valinnut narratiivisen analyysin, jonka

avulla voin muodostaa kulttuurintuotteissa esiintyvästä keskeisestä henkilöhahmosta The

Bridesta (Uma Thurman) temaattisella tasolla neljä erilaista feminiinisen ruumiin

representaatiota. Kysyn tässä tutkielmassa: Miten naisen ruumis ja sen transformaatio

näyttäytyvät Kill Bill -elokuvissa? Valitsemalla neljä erilaista kuvaa Kill Bill –elokuvista,

voin muodostaa uuden narratiivin, jonka kautta nähdään erilaisia tapoja, joilla

feminiinistä ruumista representoidaan. Kill Bill -elokuvissa tarina ei etene kronologisessa

järjestyksessä alusta loppuun, vaan elokuvat on jaoteltu kappaleisiin, jotka rytmittävät

tarinan kulkua. Kappaleet eivät kulje lineaarisen aikakäsityksen mukaan, vaan tapahtumia

tarkastellaan välillä takaumien ja ”nykyisen ajan” vuorotellessa.

Olen tutustunut tutkielmani aineistoon katsomalla Kill Bill -elokuvat useasti ja tutustunut

niistä Internetistä löytyviin juoniselityksiin, tarkistaakseni tarvittavia yksityiskohtia,

kuten henkilöhahmojen sekä tapahtumapaikkojen nimiä. Tässä tutkielmassa käsittelen

empiiristä aineistoa sekä juonellisesta, että kuvallisesta näkökulmasta. Tutkimusotteeni

on feministinen, jota aineistoni tukee, koska elokuvan protagonisti on nainen The Bride

(Uma Thurman) ja antagonistina on mies, Bill (David Carradine). Tähän tutkielmaan

valitsemani empiirisen aineiston kuvat on kuvakaapattu Kill Bill –elokuvien

videotiedostoista. Videotiedostojen käyttö helpotti aineiston käsittelyä ja kuvallisen

materiaalin tuottamista.

Sosiologian opintojen aikana kulttuurintutkimus sekä sukupuolentutkimus ovat olleet

erikoistumisalojani ja siksi olen valinnut keskeisiksi tutkielman teemoiksi naisen

ruumiillisuuden kulttuurintuotteen kontekstissa ja feminiinisen ruumiin erilaiset

näyttäytymisen muodot tieteellisten käsitteiden näkökulmasta. Teoksessa "Feministinen

tietäminen, keskustelua metodologiasta" (Liljeström 2004, 21) avataan valitsemani

feministisen tutkimuskentän paikantumista suhteessa muihin tutkimuskenttiin ja mitä

4

feministinen tietäminen on. Feministinen metodologian erityisyys on Liljeströmin

mukaan sukupuolen, luokan, rodun, seksuaalisuuden, alueen, iän, kykeneväisyyden ja

kansallisuuden tiedon tuottamisen risteyksessä. Tutkimukseni edustaa feminististä

tutkimuskenttää, koska olen ottanut tutkimukseni lähtökohdaksi hermeneuttisen

lähestymistavan ja pidän subjektiivisen kokemukseni osana tutkielman kokonaisuutta.

Poliittisen näkökulman kannalta tutkielmani on feministinen, koska tuotan tietoa

sukupuolesta ja käsittelen sukupuolta moninaisena kokonaisuutena.

Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa-teoksessa (Lempiäinen, Leppänen &

Paasonen 2012) tuodaan myös esille feministisen tutkimuksen historiaa koskien

sukupuolieroja, seksuaalisuutta, ikää, kansallisuutta, luokkaa, etnisyyttä sekä ”rotua”,

jotka kiinnittyvät eroihin ja yhtäläisyyksiin (Lempiäinen ym. 2012, 8). Feministisessä

tutkimuksessa on vallinnut erilaisia painotuksia koskien eroja. Tapa, miten esimerkiksi

sukupuolta ja seksuaalisuutta käsitellään erojen tai yhtäläisyyksien kautta. Kirjan

johdannossa Lempiäinen, Leppänen ja Paasonen tuovat esille sen, miten feministitutkijat

ovat pyrkineet ”häiritsemään” sosiaalisiin hierarkioihin kiinnittyviä eroja samalla, kun

eletyt, teoretisoidut ja kulttuurissa toistetut erottelut ja kategorisoinnit jatkuvasti

häiritsevät ja liikuttavat tutkivaa subjektia (emt., 8). Tässä tutkielmassa olen toteuttanut

feministisen tutkimuksen lähtökohtia, haastamalla sosiaalisiin hierarkioihin kiinnittyviä

eroja.

Kulttuurintuotteet, varsinkin kun puhutaan länsimaisen kulttuurin tuotteesta, ovat

laadullisessa tutkimuksessa yleinen tutkimuksen kohde, koska ne ovat levittäytyneet

laajasti yhteiskuntaan ja ovat ammentaneet tekijöidensä kautta tietyn lähtökohdan,

noudatettavan normin, minkälaisina hahmot, lavasteet, puvustus, musiikki ja muut

elokuvalliset elementit esitetään. Elokuva ei ole yksiulotteinen viihdetuote, vaan heijastaa

yhteiskunnan arvoja ja sen ymmärtämistä. Elokuvissa näytetään mielikuvia siitä miltä

asioiden tulisi näyttää. Siksi normaalista poikkeavat hahmot tai tavat toimia elokuvan

aikana tuntuvat oudoilta, jos ne eivät noudata perinteisiä normeja.

Tutkielmani ensimmäisessä osassa esittelen neljä keskeisintä käsitettä, miten niitä on

käytetty aikaisemmassa sosiologisessa tutkimuksessa ja joiden avulla analysoin

aineistoani. Keskeisimmät käsitteet ovat sukupuoli ja representaatio, sukupuolinen

toimijuus, ruumiillisuus sekä madonna ja huora- dualismi.

5

Käsitteiden avaamisen jälkeen kiinnitän tutkielman feministisen elokuvatutkimuksen

perinteeseen ja avaan tarkemmin elokuvaa empiirisenä aineistona. Tämän jälkeen kerron

tutkimuksen etenemisestä, esittelen aineistona käyttämäni Kill Bill -elokuvat ja

analyysimenetelmän, narratiivisen analyysin, jota käytän aineiston analyysin kehyksenä,

sekä representaatioanalyysin, jonka avulla avaan kulttuuristen kuvien rakentumista,

historiallisuutta ja merkitystä (Paasonen 2010, 47). Analyysissä olen valinnut elokuvista

neljä kuvaa, jotka edustavat valitsemiani tieteellisiä käsitteitä ja avaavat käsitystä

erilaisista tavoista, joilla kulttuurintuotteissa kuvataan feminiinistä ruumista. Lopuksi

esittelen keskeiset tutkimustulokset sekä pohdin tämän tutkielman herättämiä ideoita

jatkotutkimusaiheiksi.

6

2 AIKAISEMPI TUTKIMUS JA ANALYYSIA RAKENTAVAT KÄSITTEET

Quentin Tarantinoa ja hänen elokuviaan on tutkittu laajasti esimerkiksi rodun käsitteen

kautta1 sekä Kill Bill -elokuvia naisten väkivallan kontekstissa2. Tässä tutkielmassa

käsittelen Kill Bill -elokuvia narratiivisena kokonaisuutena, jonka avulla tuotetaan

feminiinistä ruumista erilaisina representaatioina. Tässä kappaleessa esittelen analyysissä

käyttämiäni käsitteitä, joiden avulla tuon aiheen sosiologiseen viitekehykseen.

Tärkeimpiä käsitteitä ovat sukupuoli ja representaatio, sukupuolinen toimijuus,

ruumiillisuus sekä madonna ja huora -dualismi.

2.1 Sukupuoli ja representaatio

Sukupuoli ja representaatio ovat kaksi keskeisintä käsitteitä tämän tutkielman

tietoteoreettisen kehyksen ymmärtämisessä. Tässä tutkielmassa sukupuoli käsitetään

sosiaalisena konstruktiona, joka ei ole pysyvä, vaan muuttuva käsite. Kill Bill –elokuvissa

sukupuoli näyttäytyy perinteisen sukupuolijärjestelmän kautta kaksijakoisena,

feminiinisen ja maskuliinisuuden kautta. Käsittelen sukupuolta ja representaatiota

samassa kappaleessa, koska sukupuolta tuotetaan ja ylläpidetään toistoteoin, erilaisten

representaatioiden kautta. Representaatiot rakentavat kehyksiä todellisuuden

ymmärtämiselle. Ihmisen olisi vaikea toimia yhteiskunnassa, jos kaikki ympärillämme

oleva täytyisi joka kerta, kun näkisimme asian, määritellä uudestaan. On helpompi

tukeutua aikaisempiin kokemuksiin, jolloin toimiminen on sujuvampaa. Yksi ympäristön

ymmärtämisen muoto on kulttuuristen materiaalien, lehtien, kirjojen, kuvien, TV-

ohjelmien tai elokuvien kautta nähtävät, toistuvat mallit, jotka samalla ylläpitävät ja

uusintavat kokemuksia esimerkiksi sukupuolesta.

"Käsikirja sukupuoleen, sukupuoli ja seksuaalisuus, eroista eroihin" -artikkelissa Leena-

Maija Rossi tuo esiin sukupuolelle annettuja merkityksiä länsimaisessa kulttuurissa ja

feministisessä keskustelussa kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä, unohtamatta

1Ks. Adilifu, 2015.

2 Ks. Lord, Susan & Annette Burfoot, 2006.

7

kuitenkaan ruumiillista aspektia. Sukupuoli ei ole ainoastaan biologiaa, vaan

feministisessä keskustelussa on 1960–70-luvuilta asti erotettu biologinen,

suvunjatkamisen sukupuoli (sex) ja sosiaalinen sukupuoli (gender) (Gayle Rubin, 1975,

ref. Rossi 2010, 27). Erottelemalla nämä kaksi termiä halutaan painottaa sosiaalisen ja

kulttuurisen näkökulman osuutta sukupuolen muotoutumisessa. Käsitteellistämällä

keskustelua sukupuolesta autetaan käsittämään laajemmin muotoutuvaa ilmiötä ja

käydään asiasta tieteellistä keskustelua.

Sukupuolta voi myös tarkastella valtasuhteena, kuten Rossi nostaa artikkelissaan filosofi

ja historioitsija Michel Foucault`n ajatuksia. Sukupuolta ei nähdä paikallaan olevana

asiana, vaan Foucault`n mukaan se on historiallisesti muotoutunut käsite. Sukupuoli on

ajassa ja paikassa muuttuva, ja käsitys sukupuolesta on muuttuva. Tämän voi havaita

esimerkiksi mediassa, jossa käydään jatkuvaa keskustelua sukupuolten normeista.

Foucault sisällyttää muuttuvaan sukupuolen käsitteeseen myös seksuaalisuuden.

Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen perusoletus, representaatio, esimerkiksi miehestä ja

naisesta. Representaatio on yksinkertaisimmillaan uudelleen esittämistä (Paasonen 2010,

40). Tässä tutkielmassa olen kiinnostunut sukupuolen esittämisestä elokuvassa. Kuten

"Käsikirja sukupuoleen, sukupuolen representaatio" -artikkelissa todetaan,

representaatiota voi ajatella tapahtumana, kuten elokuvassa tapahtuvana kohtauksena,

jossa entiteetti esitetään tietyllä tavalla. Silloin kuvaan yhdistetään ja sille annetaan

tietynlaisia merkityksiä. Median kuvastoissa toistetaan tietyntyyppisiä valintoja ulkonäön

ja pukeutumisen suhteen ja huomaisimme oitis, jos tutuissa kuvissa olisi jotain toisin.

Olemme luoneet kuvan "oikeasta" ja" väärästä" sukupuolisuudesta, kuvan miehestä ja

naisesta.

Representaatiota voi ajatella myös moninaisempana asiana kuin pelkkänä esittämisenä.

Tietynlaisen naisen esittäminen elokuvassa heijastaa laajemmin yhteiskunnan arvoja:

minkälainen nainen on objekti, huora, äiti tai itsenäinen subjekti. Kaikille näille naiseuden

muodoille on yhteiskunnassa valmis kuvastonsa, joiden avulla ihmisten on helpompi

lokeroida hahmo omaan kategoriaansa. Myös leikittelemällä perinteisten arvojen,

konventioiden, kanssa voidaan osoittaa vakiintuneita asetelmia, koska näkemämme saa

meidät tuntemaan outoutta, ei tavanomaista, yksinkertaista "totuutta". Nainen, kuten

8

mieskään, ei todellisuudessa edusta vain yhtä todellisuutta, esimerkiksi äitiä tai isää, vaan

on monimutkainen, sektionaalinen olento monine rooleineen.

Ympärillämme tuotetut representaatiot (olivat ne sitten elokuvissa, mediassa tai

mainoksissa tuotettuja) eivät ainoastaan hahmota ympäröivää maailmaa, vaan myös tapaa

hahmottaa omaa itseämme ympäröivän yhteiskunnan ja sen sosiaalisen suhteen osana

(Paasonen 2010, 46). Representaatiot tuottavat tapoja suhtautua, joten suhtautumisen

kohde voi kokea tämän palkitsevana tai negatiivisena, jolloin joko halutaan itse muuttaa

omaa käyttäytymistään tai korostaa sitä.

Tässä tutkielmassa representaatio käsitetään konstruktivistisesta näkökulmasta käsin

(Seppänen 2005, 95). Tämä lähestymistapa haluaa määritellä, kysyä, millaisen

todellisuuden esimerkiksi mediaesitys tuottaa ja millaisilla keinoilla. Mielekästä tässä

lähestymistavassa ei ole vertailu muun todellisuuden kanssa, vaan se, että pitää aineistoa

osana jo olemassa olevaa todellisuutta (emt., 95).

Sukupuolen representointi ei ainoastaan muodostu aikaisemmin mainittujen erojen

kautta, vaan myös toiminnan tuloksena.

2.2 Sukupuolinen toimijuus

Tässä tutkielmassa sukupuolinen toimijuus on tärkeä lähtökohta, koska tutkittaessa

feminiinisen ruumiin representaatioita, tulee ottaa huomioon, miten sukupuolta tuotetaan.

Sukupuolinen toimijuus käsittää Sosiologisessa tutkimuksessa on monta sosiologia, jotka

ovat kirjoittaneet toimijuudesta ja sukupuolesta. Sosiologiassa sukupuoli ja toimijuus

linkittyvät vallan käsitteeseen, ja sukupuolinen asema on aina myös valtapositio.

Sukupuolen voidaan sanoa rajaavan mahdollista toimijaa. (Lempiäinen 2007, 109). Kirsti

Lempiäinen on Sosiologia -lehden artikkelissaan ”Sukupuolinen toimija: kysymys

olemuksesta, roolista ja tavasta” lähestynyt sukupuolista toimijuutta kolmen

perusoletuksen kautta, jotka ovat olemus, rooli ja tapa. Aineistona artikkelilleen

Lempiäinen käyttää Edvard Westermarckin, Talcott Parsonsin ja Pierre Bourdieun

tekstejä. Artikkelin tarkoituksena on löytää sosiologian klassikkojen kirjoituksista

olemus-, rooli- ja tapa-ajattelun yhteyksiä ajankohtaiseen feministiseen

toimijuuskeskusteluun.

9

Oman tutkimukseni kannalta kiinnostavinta Lempiäisen artikkelissa on Pierre Bourdieun

toimintateoria. Bourdieu lähestyy sukupuolta kategoriana tai jakona, jolla ihmiset

analysoivat ja arvioivat. Bourdieun käsite habitus tarkoittaa ajan mukana kasvanutta

merkityspotentiaalia, jota ihmiset kantavat mukanaan. Ihminen on sisäistänyt tapoja

toimia ja merkityksellistänyt tapansa. Bourdieu pitää sukupuolta osana toimijoiden

habitusta. Lempiäinen toteaa tämän sukupuolihabituksen olevan pieni osa toiminnan

teoriaa, ja se on tarkoitettu lähtökohdaksi.

Habitusteoria on inspiroinut tutkijoita käsitteellistämään sukupuolista toimijuutta, kuten

esimerkiksi Eeva Jokinen3 ja Lisa Adkins4 ovat tehneet kirjoittaessaan itsereflektiosta

sukupuolisen toimijuuden synnyttäjänä. Adkins on niin ikään nostanut feministisessä

sukupuolen sosiologiassa toimijan teoreettisen kiinnostuksen kohteeksi, hylkäämättä

sukupuolta (Lempiäinen 2007, 117). Jokinen on luonut käsitteen sukupuolitapaisuus,

jolloin sukupuoli näkyy tavassa toimia, ei jatkuvan identiteettityön tuloksena. Toimijat

tietävät miten tietyissä tilanteissa tulisi toimia, mutta kyseenalaistamalla ja pohtimalla

toimintaa sukupuoli oikeastaan havaitaan. Havainnoitavana asiana toimii ulkoinen,

biologinen ruumis, mutta ruumista voidaan tarkastella myös kulttuurin läpi.

2.3 Ruumiillisuus

Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on The Bride -henkilöhahmo, jonka ruumis

on tarkastelun kohteena. Ruumiillisuuden käsite avaa sitä, miten fyysisestä ruumiista

voidaan sosiologisen tutkimuksen kautta esittää tulkintoja, miten länsimaisessa

yhteiskunnassa tuotetaan ja ylläpidetään tapaa esittää feminiinistä ruumista. Harri

Sarpavaara kirjoittaa väitöskirjassaan ”Ruumiillisuus ja mainonta” (2004), miten

ruumiillisuus on uusi tutkimusala sosiologiassa. Vasta 1980-luvulla alettiin tiedostaa

ruumiin muutkin ulottuvuudet kuin biologia ja fysiologia ja oivallettiin tekemisen ja

ruumiin ulkoisten ominaisuuksien muodostuvan kulttuurisesti, historiallisesti ja

sosiaalisesti. Sarpavaara selittää tätä myöhäistä kiinnostusta ruumiillisuudesta

3 Ks. Jokinen, 2004.

4 Ks. Adkins & Skeggs, 2004.

10

länsimaisen ajattelutradition kaksijakoisuudella ”jonka yksi keskeinen ilmenemismuoto

ollut ruumiin ja mielen dualistinen ja hierarkkinen kuvaaminen erillisinä ja radikaalisti

erilaisina todellisuuksina”. Sarpavaara nostaa esiin klassisimpina dualisteina Platonin,

Descartesin ja yleisesti mainitsee kristillisen tradition negatiivisen suhtautumisen

ruumiiseen.

Ruumiillisuuden tutkimusta ovat nostaneet feministisessä tutkimuksessa

mielenkiinnonkohteena toimivat poliittiset kentät ja miten ruumis voi toimia yhtenä

tällaisena kenttänä. Sarpavaara mainitsee myös yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten,

kuten väestön ikääntymisen, kulutuskulttuurin nousun ja siihen liittyvän ruumiin huollon

osana ruumiillisuuden tutkimuksen suosion kasvua.

Elina Oinas (2001, ref. Sarpavaara, 2004, 42) on jaotellut sosiaalitieteissä tutkittavia

ruumiillisuuden suuntauksia neljään eri suuntaukseen. Suuntauksille yhteistä on niiden

sosiaalinen konstruktuoituminen. Ensimmäinen suuntaus on ajatus kolonialistisesta

ruumiista, jossa yhteiskunnallisten prosessien katsotaan esineellistävän ruumiin ja luo

siten haitallisia malleja. Toinen on vuorovaikutuksessa rakentuva ruumis, jonka takana

on ajatuksia Erving Goffmanilta, Peter L. Bergeriltä, Thomas Luckmannilta ja Mary

Douglasilta. Tässä suuntauksessa analysoidaan mikrotasolla arjen tilanteita ja miten

ihmiset tuottavat yhteistä todellisuutta esittämällä itsensä ruumiillisesti. Kolmantena

suuntauksena on diskursiivisen ruumiillisuuden käsite, jonka taustalla on Michel

Foucault`n kirjoituksia5. Tämä suuntaus muutti käsitystä kulttuuristen määrittelyjen ja

käytäntöjen vaikutusta alistetussa ruumiissa, koska määritelmät, jotka tuottavat ruumiin,

ovat erilaisissa diskursseissa määriteltyjä. Radikaaleimpiin diskurssiivisen ruumiin

suuntauksen ajattelijoihin kuuluu Judith Butler6, jonka mukaan ruumis koostuu vallan

tuottamista verkostoista ja sosiaalisista käytännöistä. Butler puhuu performatiivisuudesta,

jossa, sukupuolta voi jollain tapaa ”suorittaa”, koska yhteiskunnassa on muodostunut

matkittavia ja toistettavia eleitä. (Pulkkinen, 2000, 52) Neljäs suuntaus korostaa

kokemuksien ja ihmisten omien näkökulmien merkitystä ruumiin hahmottamisessa. Tätä

suuntausta on kuitenkin kritisoitu, koska siinä tutkimuksen kohteet yksinkertaistetaan

5 Ks. Foucault, 1998; Foucault, 2014. 6 Ks. Butler, 1990.

11

vallankäytön kohteiksi ja toimijuutta yli korostetaan, jolloin sosiaalinen aspekti jää

huomioimatta.

Tässä tutkimuksessa diskursiivinen ruumiillisuuden käsite on lähtökohtana sille, miten

ruumiillisuus koetaan ja representoidaan. Ruumiillinen muodostuu kulttuurisesti,

historiallisesti ja sosiaalisesti ja ottaessamme käsiteltäväksi länsimaisen naisen ruumiin,

sen representointiin on vaikuttanut vahvasti kristillinen perintö.

2.4 Madonna ja huora

The Briden hahmo Kill Bill -elokuvissa näyttäytyy erilaisina feminiinisen ruumiin

representaatioina. Perinteisesti nainen länsimaisessa yhteiskunnassa on nähty historian

saatossa kahtiajakautuneena olentona; Madonnana ja huorana. Tämä on tuhansien

vuosien taakse ulottuva jatkumo, kuten Hannele Koivunen asian esittää poleemiseksi

tutkimukseksi luonnehditussa kirjassaan "Naisen myyttinen minuus, Madonna ja huora"

(1995), josta voi etsiä selityksiä ja perusteluja oman aikamme länsimaiselle naiskuvalle.

Neitsyt Marian myytti nähdään taustana oikean ja rakastettavan naisen, Madonnan

esikuvana ja Maria Magdaleenan myytti huoran, seksuaalisen syntisen naisen pohjana.

Molemmat naiseuden määritelmät ovat Koivusen mielestä erityisen mielenkiintoisia,

koska määritelmät ovat miesten silmien kautta tehtyjä määrittelyjä. Nainen on

rakastettava tai rakasteltava, ja nämä termit korostavat naisen roolia toiminnan kohteena,

ei itse tekevänä subjektina, rakastavana ja rakastelevana olentona.

"Nainen on olemassa ensisijaisesti miehen tarpeita varten: miehen

rakkautta tai rakastelua varten. Mies on subjekti, minä ja toimija, jonka

rakkauden tai rakastelun kohteena oleva nainen on objekti."

(Koivunen, 1995, 10)

Länsimaisen kulttuurin yhtenä suurena peruskivenä on toiminut kristillinen kulttuuri,

jossa on perinteisesti rakennettu kuvaa naisten ja miesten eriävistä rooleista ja miehen

erityisestä asemasta maailmassa. Tämä on syvälle juurtunut ajatusjärjestelmä, joka yhä

ylläpitää ja muokkaa tämänhetkisiä sukupuoliroolien muotoja. Naiset ovat oppineet

esittämään itseään sopiviksi, ja miehet ovat sopiviksi määrittelijöitä. Tämä ei ole aina

tietoista toimintaa, ja mielekkään määritelmät ovat moninaiset, mutta taustalla voidaan

12

nähdä yksilön taipumusta sopeutua ympäröivään kulttuuriin omaksumalla siinä

arvostettavia asioita.

Konventionaaliset representaatiot naiseudesta jäsentyvät madonna ja huora -dualismin

kautta. Aineistossani, Kill Bill -elokuvissa toistetaan karikatyyrimäisesti länsimaalaisen,

vaaleaihoisen naisen kuvia, madonnamaista, huolehtivaa äitihahmoa, sekä huoraa, jonka

ruumis alistetaan objektiksi seksuaalisen väkivallan kautta. Mielenkiintoiseksi aineiston

tuottamat feminiinisen ruumiin representaatiot tekevät näiden kahden roolin selkeys,

mutta myös maskuliinisen ruumiillisuuden ja kulttuurin lävistämä feminiinisyys tuo

kolmannen aspektin perinteiseen madonna ja huora -dualismiin.

13

3 AINEISTO JA ANALYYSIMENETELMÄ

Tässä kappaleessa käsittelen tutkielman feminististä elokuvatutkimuksen viitekehystä ja

yleisemmin elokuvaa empiirisenä aineistona. Kontekstin luomisen jälkeen kerron

tarkemmin tämän tutkimuksen etenemisestä, jonka jälkeen esittelen aineiston. Lopuksi

kerron narratiivisesta analyysistä tämän tutkimuksen kontekstissa ja

representaatioanalyysistä, jonka avulla analysoin aineistoa.

3.1 Feministinen elokuvatutkimus

Feministinen elokuvatutkimus juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin Laura Mulvey

julkaisi teoksensa ”Visual Pleasure and Narrative Cinema” (1975)7. Mulvey avasi

keskustelun katseen politiikasta ja suositteli psykoanalyysin käyttöä aseena Hollywoodin

patriarkaalisia rakenteita vastaan (Spigel 2004, 1209). Feministinen filmiteoria keskittyi

tiiviisti kysymykseen naisen nautinnosta elokuvissa. ”Katse” on metaforinen konsepti

filmikritiikissä sekä olennainen osa elokuvaa (Humm 1997, 39). Mulveyn teoria käsittää

idean siitä, että miehet katsovat elokuvissa esiintyviä naisia ”sadistisesti vilkuillen” (a

sadistic voyeurism), jota seuraa vahvat mies hahmot ja naisten ruumiiden seksualisointi

(emt., 40). Lynn Spigel kyseenalaistaa tätä ”katseen teoriaa” ja korostaa oman

tutkimuksensa käsittelevän enemmän televisiota ja kulttuurintutkimusta, joiden parissa

käytetään paljon feminististä elokuvateoriaa ja kirjallisuusteoriaa.

Humanistisissa tieteissä feministinen elokuvatutkimus kasvoi 1970-luvulta 1980-luvun

keskivaiheille, jolloin monet kriittiset kulttuurintutkijat tarjosivat erilaisia näkökulmia

esimerkiksi naisille suunnattuja saippuasarjoja kohtaan, joita aikakauden naisliikkeen

edustajat inhosivat (Spigel 2004, 1210). Uuden kriittisen kulttuurintutkimuksen myötä

alettiin arvostaa jokapäiväisen elämän tutkimusta ja median osuutta. Spigel muistuttaa,

vaikka tutkimuksen kohde muuttui, patriarkaatin kritisoiminen ja naisen aseman

marginalisointi populaarikulttuurissa ei poistunut.

7 Ks. Mulvey, 1999.

14

Spigel hahmottaa artikkelissaan, miten viimeisten 20 vuoden aikana feministiset

televisiokriitikot ovat laajentaneet näkemystä siitä, miten feminiininen ruumis nähdään ja

näytetään populaarikulttuurin kuvastoissa. Tutkimuksessa otetaan huomioon sukupuolen

ja seksuaalisuuden monivivahteisuus ja sektionaalinen näkökulma, jossa otetaan

huomioon esimerkiksi etnisyys, ”rotu” ja luokka. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivisia

ja etnografista metodologiaa, kuin historiantutkimustakin (Spigel 2004, 1210).

Tieteidenvälinen tutkimus on Spigelin mielestä avannut uutta perspektiiviä feministisessä

mediatutkimuksessa. Tässä tutkielmassa keskeinen tieteen tuottamisen tapa on

monitieteellinen.

Toinen feministisen elokuvatutkimuksen klassinen teoreetikko Mulveyn lisäksi on Teresa

De Laurentis, joka tunnetaan parhaiten sukupuoliteknologia -käsitteen luomisesta.

Sukupuoliteknologia kuvaa sitä, ”miten elokuva ja kirjallisuus tuottavat sekä subjektiutta

että sen yksityistä kokemusta sukupuolitettuna ja sukupuoleen (gender) kytkeytyvien

erojen merkitsemänä” (Koivunen 2000, 97). De Laurentis käsittää sukupuolen

monisyiseksi, ei kaksinapaiseksi (mies/nainen) jaotteluksi (Seppänen 2005, 58).

Laurentis kuvaa sukupuolen rakentumista erilaisten sukupuoliteknologioiden avulla,

kuten esimerkiksi elokuvissa toistetut ja ylläpitävät representaatiot. Nämä representaatiot,

annetut sukupuolen tuottamisen mallit eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia, naiset voivat

esimerkiksi kokea olevansa osa yleistä normia ja samalla tuntea olevansa ulkopuolinen

(emt., 59). Elokuvissa tarjottujen representaatioiden voidaan ajatella myös ylläpitävän tai

purkavan sukupuolta. Naiskuvatutkimus on myös saanut kritiikkiä osakseen, sitä on

arvosteltu sen essentialistisesta ”naisen” oletuksesta (Koivunen 1994, 72).

Naiskuvatutkimuksessa ja erityisesti elokuvatutkimuksessa on nähty myös

ongelmallisena se, että naisen kategoria on ennalta yhteiskunnassa oleva määritelmä (äiti,

työntekijä, rakastajatar). Elokuvien tuottava ja ylläpitävä luonne voi jäädä huomioimatta

(emt., 73). Tässä tutkielmassa ei ole kuitenkaan tarkoitus arvottaa naiseutta hyvään tai

huonoon, vaan tuoda esiin erilaisia naiseuden, feminiinisen ruumiin representaatioita sekä

korostaa sitä, että elokuva ei ole vain yhteiskunnassa esitettävien naisten roolien

ylläpitäjä, vaan myös niitä tuottava aspekti.

15

3.1.1 Elokuva empiirisenä aineistona

Populaarikulttuurin tuotteet ja esitykset ovat levittäytyneet ympärillemme monin eri

tavoin (Suoranta 2018, 319) Suoranta kirjoittaa metodikirjassa ”Ikkunoita

tutkimusmetodeihin 2 – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisen

lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin” (2018), miten populaarikulttuurin tuotteista voi

tehdä analyysia. Näitä tutkimuksen kohteita ei ole aina arvostettu tieteen piirissä, mutta

Suoranta puolustaa populaarikulttuurin tuotteiden tutkimusta sillä, että vähätelty,

”turhan” muuntaminen tutkimuskohteeksi vaatii tutkijalta älyllistä työskentelyä siinä

missä minkä tahansa muunlaisen tutkimusaineiston muuntaminen tieteen kielelle (emt.,

313). Tieteentekemisen historiassa on kuitenkin tapahtunut kulttuurisia ja kielellisiä

käänteitä, jotka ovat vieneet tieteenaloja ja tutkimuskohteita lähemmäs toisiaan ja

laajentaneet valittavien aineistojen määrää ja laatua. Pro gradu -tutkielmani aineisto

edustaa yhtä esimerkkiä länsimaisessa yhteiskunnassa tuotetusta kulttuurisesta

materiaalista, jota tulkitsemalla nostan esiin laajemmin yhteiskunnassa vallitsevia

asiantiloja. Tuotan tässä tietoisesti narratiivista kuvaa naispäähenkilön vaiheista ja olen

valikoinut elokuvista parhaiten tätä tarkoitusta palvelevia, kristallisoituneita, kuvia.

Kuvien tulkitseminen on osa visuaalisen kulttuurin aluetta, ja esimerkiksi Altti Kuusamo

mainitsee teoksessa ”Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden

tutkimukseen” (2014) kuvia käsittelevässä kappaleessa, miten emme voi välttyä kuvien

tulkitsemiselta: ”Yksi todellinen kuva assosioi muistista esiin toisen ja luo siten

tulkintamahdollisuuden” (Kuusamo 2014, 124).

Tutkielmani on aineistolähtöinen ja olen löytänyt aineistosta johtolankoja (Alasuutari

2011, 78), joiden avulla olen muodostanut teoreettisen viitekehyksen, jossa tarkastelussa

on feminiinisen ruumiin representointi. Teoreettisen viitekehyksen paikantamisen jälkeen

olen narratiivisen analyysin avulla valinnut aineistosta neljä ”kristallisoitunutta” kuvaa,

joiden avulla olen muodostanut johtopäätöksen siitä, että feminiinisen ruumiin

representointi on vuosisatojen jälkeen yhä stereotyyppinen, Madonna ja-huora-dualismin

mukainen, mutta siihen liittyy myös maskuliinisen representaation tematiikan

yhtymäkohtia.

16

Tutkielmani empiirinen aineisto, elokuvat Kill Bill Vol. 1 ja Kill Bill Vol. 2 (ohjannut ja

käsikirjoittanut Quentin Tarantino) julkaistiin erillisinä elokuvina vuosina 2003 ja 2004,

vaikka Tarantinolla oli aikomus julkaista yksi pitkä elokuva. Tuotannon kanssa tultiin

kuitenkin siihen johtopäätökseen, että elokuvat on parempi julkaista erikseen, jotta

kokonaisuus houkuttelisi enemmän katsojia. Olen nähnyt Kill Bill Vol.1 -elokuvan

ensimmäisen kerran pari vuotta sen ilmestymisen jälkeen, joskus 2000-luvun alkupuolella

ja tämän elokuvan toisen osan myös pian sen ilmestymisen jälkeen. Oma innostukseni

Tarantinon tuotantoa kohti alkoi Kill Bill -elokuvista, joten ne ovat jääneet mieleeni

erityisen vaikuttavina kokemuksina. Kill Bill -elokuvat ovat Tarantinon suosituimpia

teoksia ja niissä esitetyt hahmot ovat osa länsimaisen elokuvan kaanonia. Olen käsitellyt

kandidaatintutkielmassa Planet Terror -elokuvaa, jonka ohjaamisessa Tarantino oli

yhtenä osapuolena mukana. Jatkan pro gradu -tutkielmassani Tarantinon elokuvien

maailmassa ja käytän tutkimukseni aineistona Kill Bill Vol.1 ja Kill Bill Vol.2 elokuvia.

3.2 Tutkimuksen toteutus

Olen nähnyt aineistoni useaan kertaan, jo ennen kuin valitsin elokuvia aineistokseni.

Systemaattisen analyysin aloitin katsomalla elokuvat ja tekemällä niiden pohjalta

muistiinpanoja, keskittyen erityisesti elokuvien juoneen. Tämä oli kevyttä tutustumista

aineistoon. Katsoin elokuvia kandidaatintyössäni tekemäni analyysin feminiinisen

ruumiin representaatioiden kautta, erityisesti päänarratiivin, henkilön The Bride (Uma

Thurman) tarinan kautta.

Tehtyäni alustavaa hahmottelua erilaisiin feminiinisen ruumiin representaatioihin, aloin

katsoa elokuvia ilman ääntä tietokoneelta ja kirjoitin ylös juonta, erityisen tarkasti

kohdissa, joissa Uma Thurmanin hahmo oli läsnä. Tämän juonen auki kirjoittamisen

lisäksi otin elokuvasta kuvakaappauksia, joissa The Bride hahmo esiintyi.

Kill Bill Vol. 1 -elokuvasta otin kuvakaappauksena ensin 66 kappaletta kuvia, joissa

tutkimuksen kohteeksi valitsemani roolihahmo The Bride esiintyi. Tein saman työn Kill

Bill Vol. 2 -elokuvasta, josta kuvakaappauksena otin 60 kappaletta pysäytyskuvia. En

alun perin ajatellut ottavani niin monta kuvakaappausta, mutta tulevaa analyysivaihetta

helpottaakseni, otin jokaisesta kohtauksesta olennaisen kuvan, jota saatoin käyttää tai en.

Minulla oli alun perin neljä erilaista feminiinisen ruumiin representaation kategoriaa,

17

jotka olin kandidaatintyössäni kategorisoinut Planet Terror -elokuvasta, Cherry Darling

hahmon narratiivin mukaan. Minulla oli nämä neljä kategoriaa mielessäni, kun katsoin

elokuvia läpi, mutta en halunnut rajoittaa analyysin mahdollisia muutoksia tai lisäyksiä

katsomalla aineistoa liian valmiiksi rajatuin silmin. Elokuvien juonen kirjoittaminen auki

oli myös osa aineiston läpikäyntiä ennen analyysiin siirtymistä. Kill Bill Vol. 1 -

elokuvasta auki kirjoittamaani juonta kertyi kahdeksan sivua ja Kill Bill Vol. 2 -

elokuvasta yhdeksän sivua. En tehnyt litterointia per se, vaan kirjoitin auki elokuvassa

tapahtuvia asioita, yksityiskohtia, erityisesti kohtauksista, joissa The Bride esiintyi.

Aluksi ajatuksenani oli kirjoittaa auki vain kohtaukset, joissa The Bride oli, mutta päädyin

kirjoittamaan auki jokaisen kohtauksen, mutta en jokaista kohtausta yhtä

yksityiskohtaisesti. Tämän päätöksen tein samalla periaatteella, kuin kuvakaappausten

kanssa. En halunnut etukäteen rajoittaa mahdollisia ideoita analyysiä varten.

Kvalitatiivisessa, aineistolähtöisessä tutkimuksessa on tärkeä ottaa huomioon tutkijan

oma positio, joka tässä aineiston avaamisen vaiheessa tarkoitti, että tiedostaa

aikaisemman tutkimuksen lähtökohdat, mutta ei anna niiden vaikuttaa liikaa tutkimuksen

alkuvaiheessa, jottei tutkimuksen tulokset ole ennalta määritettyjä.

Kun olin saanut kirjoitettua aineiston auki ja olin ottanut samalla kuvakaappauksia,

valitsin näistä kuvista neljä, jotka merkitsivät eniten analyysissä käsittelemiä

kokonaisuuksia, feminiininen objekti, subjektivoituminen, maskuliininen osa

feminiinistä sekä madonna. Itselleni oli helpompi aloittaa aineiston teemoittelu kuvien

kautta. Teemoittelu tarkoittaa keskeisten aiheiden muodostamista tekstimassasta, jossa

yleensä tutkimusote on aineistolähtöinen (Saaranen-Kauppinen; Puusniekka 2006).

Tämän vaiheen jälkeen kävin läpi elokuvista kirjoittamani ”juonet” ja teemoittelin ne

edellä mainitsemien analyysin kokonaisuuksien mukaan eri väreillä ja kirjoitin samalla

tekstin sisään huomioita. Tässä vaiheessa kirjoitin ylös myös tarkempia huomiota

analyysiä ja pohdintaa varten (ks. liite 1).

Seuraavaksi esittelen empiirisen aineiston tarkemmin ja mitkä kohtaukset Kill Bill Vol.

1 ja Kill Bill Vol. 2 elokuvista ovat tämän tutkielman kannalta olennaisia.

18

3.3 Aineistoon valikoidut kohtaukset

Tässä alaluvussa avaan tarkemmin tämän tutkielman empiirisen aineiston sisältöä ja

lopulliseen analyysiin valikoituvia kohtauksia Kill Bill -elokuvista.

Suositulla elokuvia esittelevällä IMDB -www-sivustolla Kill Bill Vol. 1 -elokuvaa

esitellään lyhytsanaisesti. Elokuvasta kerrotaan, miten entinen salamurhaaja herää neljän

vuoden kooman jälkeen ja lähtee kostamaan salamurhaaja ryhmälle, joka petti hänet.

Kuva 1. Kill Bill -elokuvien julisteet

Kill Bill Vol. 2 -elokuvan esittely ei ole ensimmäistä laajempi; The Bride jatkaa

kostomatkaansa entistä pomoaan ja rakastajaansa Billiä (David Carradine), portsari

Buddia (Michael Madsen) ja petollista yksisilmä Elleä (Daryl Hannah) vastaan. Juonien

kuvaukset ja elokuvien julisteet kuvastavat Kill Bill -elokuvien edustamaa genreä, joka

on jossain toiminnan, trillerin ja rikoselokuvan välimaastossa. Katsojalle kuvaillaan

”yksinkertainen” juoni, toimintaa ja väkivaltaa sisältävät elokuvat, jonka pääosassa on

vaalea nainen, näyttelijä Uma Thurman. Toisessa osassa mainitut Bill ja Budd sekä Elle

voidaan kategorisoida kuuluvaksi elokuvien juonen kannalta myös keskeisiksi

henkilöiksi. Keskiössä on toiminta ja väkivalta. Esimerkiksi Kill Bill Vol. 1 -elokuvan

julisteessa The Bride hahmo katsoo suoraan eteenpäin, jalat harallaan, toisessa kädessään

19

katana8, josta muodostuu taustaan verinen roiske. Kill Bill Vol. 2 -elokuvan julisteessa

Uma Thurman on pukeutunut valkoiseen häämekkoon, hänen kasvonsa katsoo vakavalla

naamalla suoraan eteenpäin ja hänellä on katana kädessään, nostettuna vartalon eteen.

Molemmista julisteista huokuu maskuliinisuus, virtaviivaiset linjat, vakavuus, joka on

yhdistetty feminiiniseen, näyttelijän sukupuoleen sekä häämekkoon. Julisteiden avulla

halutaan vaikuttaa katsojaan ja Kill Bill -elokuvien julisteet antavat

mielenkiinnonkohteita laajalle katsojakunnalle. Julisteissa tuodaan myös esiin eri

kulttuurien kuvastoja, mutta tässä tutkielmassa olen rajannut tarkastelunäkökulman

feminiinisen ruumiin representointiin, enkä lähde tarkastelemaan kulttuurin aspektia sen

tarkemmin. Seuraavaksi esittelen tutkimuksen empiirisen aineiston, ensin Kill Bill Vol.1

-elokuvan ja sen jälkeen Kill Bill Vol.2 -elokuvan. Elokuvat ovat jaoteltu numeroin

merkityin ”lukuihin”, jotka on nimetty tulevan ”luvun” tapahtumien tai näkökulman

kannalta. Käytän tätä elokuvissa tehtävää tarinankerronnallista tapaa apuna elokuvien

avaamisessa.

3.3.1 Kill Bill Vol.1

Elokuva alkaa kohtauksella, jossa The Bride makaa lattialla verisenä ja hikisenä. Kuva

on mustavalkoinen. Hahmon taustalla näkyy ohutta harsoa. Kuvaan ilmestyy miehen käsi,

jossa on ”Bill”-tekstillä kirjailtu nenäliina. Mies pyyhkii verta naisen kasvoilta, jotka

kuvaavat hätäännystä: The Bridella on kyyneleet silmissä, ja hän tärisee ja hengittää

raskaasti.

Chapter One

(2)

Elokuvan ensimmäinen ”luku” alkaa kohtauksella, jossa The Bride ajaa talon eteen

autolla ja kävelee pihan poikki, jossa on lasten leluja, ulko-ovelle ja soittaa ovikelloa.

Talossa asuva nainen avaa oven ja katsojalle näytetään lähikuva The Briden silmistä.

Niistä heijastuu takauma, jossa Bride on raskaana valkoisessa hääpuvussa ja jossa häntä

lyödään ja hän lentää lattialle.

8 Katana on japanilainen kahden käden lyömämiekka tai pitkämiekka.

20

Seuraavaksi nähdään taistelukohtaus sisällä talossa. Sen aikana koulubussi ajaa pihaan,

ja tyttö nousee bussista talon kohdalla. Naiset talon sisällä ovat taisteluasemissa, veitset

käsissään. Tyttö tulee sisään, ja naiset juttelevat tytölle sotkun ja lasinpalasten keskellä.

He ovat hengästyneitä, verisiä ja hikisiä. Tyttö poistuu, ja naiset menevät keittiöön.

Talossa asuva nainen heittää The Bridelle rätin, jolla tämä voi sitoa käden haavan, kaataa

kahvia ja tarjoaa sitä The Bridelle. Nainen alkaa laittaa tytölleen muroja, mutta ampuukin

yllättäen muropaketin läpi. The Bride heittää nilkassaan piilossa olleen veitsen naista

rintaan. Nainen kaatuu maahan, ja The Bride vetää veitsensä naisen rinnasta. Hän katsoo

hetken naiseen ja nousee lähteäkseen, kädessään verestä punainen veitsi. Tyttö on

kävellyt keittiön ovensuuhun ja näkee äitinsä makaavan verisenä keittiön lattialla. The

Bride puhdistaa veitsen, puhuen samalla tytölle ja laittaa puhtaan veitsen tuppeen. The

Bride kävelee autolleen (Pussy Wagon) ja ottaa esiin vihkon, jossa lukee:” Death list

five”. Tämän otsikon alapuolella on lista, jonka ensimmäisessä kohdassa on yliviivattuna

O-Ren Ishii, Cottonmouth ja toisena Vernita Green, Copperhead. The Bride vetää viivan

Vernitan nimen yli. The Bride ajaa pois talon edestä, hänen autonsa on keltainen lava-

auto, jota koristavat edessä punaiset liekit ja takana isoin vaaleanpunaisin kirjaimin teksti

”Pussy Wagon”.

Chapter two

The blood-splattered BRIDE

”Luku” alkaa kuvalla verisestä morsiamesta. Hänen ympärillään on ruumiita ja poliiseja

sekä tutkijoita. Katsojalle näytetään teksti:” Four years and six months earlier in the city

of El Paso, Texas”. Sheriffi saapuu pitkää tietä pitkin amerikanraudallaan, jonka

etuikkunalaudalla on erilaisia aurinkolaseja. Seriffi ja toinen poliisi kävelevät paikalle,

joka on kappeli. Sheriffi katsoo vihreiden linssien läpi The Briden hakattua naamaa,

kunnes ottaa lasit pois, jolloin kasvojen väri on ”normaali”: verinen ja turvonnut, likainen

ja hikinen. Sheriffi nojautuu lähemmäksi, jolloin The Bride sylkäisee yhtäkkiä miestä

naamaan. Tätä tapahtumaa seuraavat lähikuva verisestä naamasta ja liukuva kuva

sairaalasänkyyn, jolla The Bride makaa silmät kiinni, naama puhdistettuna.

Nainen valkoisessa takissa, housuissa, käsineissä ja korkokengissä saapuu sairaalaan,

mukanaan punainen sateenvarjo, myös huulipuna on punaista. Naisen toinen silmä on

peitetty valkoisella silmälapulla. Kamerakuvauksella katsojalle näytetään, että nainen ja

21

The Bride ovat samalla käytävällä, eivät kovin kaukana tosistaan. Jaetulla näytöllä

kuvataan, kuinka nainen ottaa valkoiset käsineet kädestään ja laittaa valkoiset

sukkahousut jalkaansa. Hän napittaa valkoisen vaatteen, laittaa jalkoihinsa valkoiset

tasapohjaiset kengät. Tätä seuraa lähikuva neulasta, johon laitetaan punertavaa nestettä

pienestä lasipurkista. Näytön toisella puolella kuvataan The Briden käsivartta, jossa on

kiinni neuloja ja putkia. Valkoisiin pukeutunut nainen on vaihtanut päälleen valkoisen

hiipan sekä laittanut uuden silmälapun, jossa on punainen risti. Nainen kantaa

tarjottimella yksittäistä ruiskua. Hän kävelee käytävää pitkin ja saapuu huoneelle, jossa

The Bride on. Nainen katsoo häntä ikkunan läpi. Kamera lähestyy ”hoitajan” kasvoja, ja

näytölle ilmestyy keltaisella teksti: Elle Driver, member, DEADLY VIPER

ASSASSINATION SQUAD - codename: CALIFORNIA MOUNTAIN SNAKE.

Nainen kävelee sisään huoneeseen ja testaa onko The Bride hengissä asettamalla

sormensa hänen nenänsä alle. Elle Driver laittaa neulaa kanyyliin, mutta joutuu

keskeyttämään, koska puhelin soi hänen taskussaan. Soittaja on mies, jonka kasvoja ei

näy, mutta katsojalle näytetään hiukan vartaloa ja käsi, joka pitelee katanaa. Driver

kiihtyy keskustelusta ja joutuu keskeyttämään toimensa.

Musta tausta, johon ilmestyy valkoisella teksti: Four years later. Nyt näytetään kuvaa

kelmeästä sairaalasta ja vuoteista vierekkäin, joilla makaa potilaita. The Bride makaa yhä

sairaalavuoteella. Hän ei ole enää monitoreissa kiinni, kuten neljä vuotta aiemmin.

Kuvaan ilmestyy hyttynen, joka laskeutuu iholle ja alkaa imeä verta. The Bride havahtuu

hereille ja nousee istumaan sängyllä salamannopeasti, suu ja silmät ammollaan.

Kohtausta seuraa takauma: lähikuva revolverista, josta poistetaan varmistin, jonka

liipaisinta painetaan, jolloin luoti lähtee piipusta. The Bride hätkähtää ja pitelee päätään.

Hän katsoo kauhuissaan eteensä ja koputtaa vasenta puolta kallostaan. The Bride laittaa

molemmat kätensä vatsalleen, nostaa sairaalakaapunsa helmaa, laittaa käden paljaalle

iholle ja alkaa huutoitkemään: ”My baby!”. The Bride katsoo käsiään, ja laskee niiden

juonteista ajan, kuinka pitkään edellisestä hänen muistamastaan tapahtumasta on. The

Bride hätkähtää käytävältä kuuluvaa ääntä ja päättää mennä takasin makuulle, ennen kuin

joku tulee huoneeseen. Sisään saapuu kaksi miestä. Toisella on sairaalan asu ja toisella

tavalliset vaatteet. Sairaalassa työskentelevä mies ottaa rahaa mieheltä, joka haluaa

raiskata tajuttomana pitämänsä The Briden. Sairaalan työntekijä lähtee ja jättää miehen

Briden luo, mutta antaa miehelle kuitenkin vielä vaseliinia. Mies kapuaa The Briden

22

päälle, ja katsojalle näytetään, että samassa huoneessa on kaksi muutakin koomapotilasta.

The Bride puree miestä alahuulesta, jolloin tämä perääntyy. The Bridellä on miehen verta

päällään. Hän repii letkut irti kädestään ja nousee sängystä, mutta kaatuu lattialle, koska

hänen jalkansa eivät jaksa kannatella häntä neljän vuoden koomassa olon jälkeen.

Sairaanhoitaja mies on palaamassa takaisin. The Bride huuhtoo naamaansa, löytää

puremaltaan mieheltä taittoveitsen ja raahautuu käsiensä avulla suojaan. Toinen mies

saapuu huoneeseen ja huomaa maassa makaavan verisen miehen. The Bride on veitsi

kädessä, valmiina hyökkäämään. Hän viiltää mieheltä akillesjänteen poikki, minkä

seurauksena mies kaatuu huutaen maahan. The Bride raahaa miehen ovensuuhun ja

huutaa: ”Where’s Bill?!” Nainen lyö oven miehen päätä vasten ja jättää pään ovenkarmin

ja oven väliin toistuvasti. The Bride huomaa miehen nimilaatan ”Buck” ja tämän

vasemmassa rystysessä olevan tatuoinnin ”fuck”. Seuraa takauma, ja Bride tajuaa, että

tämä mies on myynyt hänen ruumistaan, jolloin hän lyö vielä kerran oven hänen päätään

vasten. Miehen ruumis nytkähtää. The Bride ottaa miehen aurinkolasit ja kaivaa tämän

taskusta avaimet, joiden avaimenperä on ”Pussy Wagon”. Bride ottaa miehen vaatteet ja

lähtee niihin pukeutuneena pyörätuolilla parkkipaikalle. The Bride löytää auton, koska

sen takaosassa lukee isolla ”Pussy Wagon”. Hän kapuaa vaivalloisesti auton takapenkille

ja on puoli-istuvassa asennossa. Hän yrittää liikuttaa isovarvastaan. Katsojalle näytetään

lähikuvaa vuorotellen varpaista ja Briden kasvoista. Luku loppuu, kun päädytään taas

ajassa taaksepäin, kappeliin, jossa salamurhaajat katsovat lattialla makaavaa The Bridea

ja kameran kuva keskittyy yhteen heistä, näytölle ilmestyy teksti keltaisella: O-REN

ISHII, - member - DEADLY VIPER ASSASSINATION SQUAD - codename:

COTTONMOUTH.

Chapter Three

The Origin of O-Ren

Kolmas ”luku” alkaa animoidulla osiolla, jossa käydään läpi O-Ren Ishii´n lapsuudessa

kokemaa traumaa, jonka takia hänestä tuli salamurhaaja. Hän todistaa vanhempiensa

murhat ja myöhemmin kostaa ja tappaa vanhempiensa tappamisesta vastuussa olevan

miehen. O-Renista tulee lopulta Japanin alamaailman johtaja. Sitten katsojalle näytetään

kohtaus kappelissa, jossa salamurhaajien joukko hakkaa vuorotellen The Bridea

hääpuvussa. Animoidun osion jälkeen palataan Pussy Wagonin takapenkille. The Bride

saa oikean jalkansa isovarpaan liikahtamaan, katsojalle näytetään teksti: ”Thirteen hours

23

later”. The Bride siirtyy ajajan paikalle ja ajaa pois. Pian hän on lentokentällä ja ostaa

lentolipun Japaniin.

Chapter Four

The MAN From OKINAWA

Kohtaus alkaa kuvalla sinisestä kankaasta, jossa on itämainen kirjain ja kuvioita. Kuvaan

ilmaantuu teksti: The Island of OKINAWA, JAPAN. The Bride tulee esiin kankaan takaa

ja saapuu huoneeseen, jossa mies on lukemassa lehteä. The Bridellä on päällään Okinawa-

paita, hän hymyilee ja istuutuu. He ovat sushiravintolassa ja mies ja The Bride

keskustelevat siitä, mitä sanoja The Bride osaa japaniksi. The Bride osoittautuu puhuvan

hyvin japania ja paljastaa etsivänsä Hattori Hanzoa. Mies ja The Bride menevät talon

ullakolle. Mies osoittautuu olevan Hattori Hanzo. The Bride kävelee hitaasti kohti seinää,

jolle on ripustettu katanoita. The Bride kysyy mieheltä, saako niitä koskea. Hän ottaa

yhden katanan kunnioitten pois telineestä ja vetää sen terää hitaasti tupesta. The Briden

silmät heijastuvat katanan terän pinnasta. Hanzo ottaa taskustaan baseball-pallon ja

heittää sen yllättäen The Bridea kohti, joka halkaisee sen katanalla kahtia. Hanzo

nyökyttelee hyväksyvästi pieni hymy naamallaan. Hanzo ottaa katanan ja laittaa sen

takaisin paikoilleen. Hanzo kirjoittaa sormellaan kosteaan ikkunaruutuun ”Bill”. The

Bride pyyhkii nimen ikkunasta takinhihallaan.

Tämän jälkeen näytetään kuukautta myöhemmin tapahtunut seremonia. Hattori Hanzo on

kuvassa valkoisessa kaavussa, valo on kynttilänvaloa, Hanzo istuu risti-istunnassa

käsissään katana eteenpäin ojennettuna. Terään on kaiverrettu leijona. Katanaa

käännellään, katsotaan eri kulmista, puhdistetaan valkoisen kaavun hihaan. Taustalla

avustava mies herkistyy, ja hänen silmänsä alkavat vettyä. Mies ojentaa katanan edessään

polvi-istunnassa olevalle The Bridelle, jolla on myös valkoinen kaapu. The Bride katsoo

katanaa ja laskee sen alas.

Chapter Five

Showdown at House of Blue Leaves

Viides ”luku” alkaa kohtauksella, jossa O-Ren Ishii kokoustaa Japanin alamaailman

gangstereiden kanssa. Tästä siirrytään nopeaan leikkauksen kautta The Brideen, joka

24

ostaa lentolipun Tokioon. Kohta The Bride katsoo lentokoneen ikkunasta ulos, hänellä on

katana mukana. Kuva siirtyy tielle, jolla liikkuu tumma auto, jonka ympärillä on

moottoripyöriä, joita ajavat mustapukuiset hahmot. Kuva leikkaa takaisin lentokoneeseen

ja sitten taas takaisin ajokohtaukseen. Auton sisällä istuu hymyilevä O-Ren, ja sitä ajaa

koulutyttöasuun pukeutunut Gogo. Lentokone on laskeutumassa Tokion yllä. The Bride

katselee kaupunkia, jonka pilvenpiirtäjien katoille ja seinille on laitettu valomainoksia

(luottokortti, tupakka, olut, virvoitusjuoma jne.). Taas leikkaus ajoneuvoihin, ja

moottoripyörien istuimien välistä näkyvin katanoihin. The Bride kävelee lentokentällä

ihmisten seassa, päällään musta nahkatakki. Tiellä kuvaan ajaa keltainen moottoripyörä,

ajajalla keltainen ajopuku ja keltaisen kypärän alla vaaleat hiukset, se on The Bride.

Leikkaus siirtää katseen ”tavallisempaan” autoon ja siihen miten keltainen moottoripyörä

ajaa sen rinnalle tarkistamaan ajajan henkilöllisyyden ja seuraa sitä. Auto kiihdyttää

vauhtia, lähikuva jalkaterästä polkimella näyttää varpaat, joiden kynsissä on punaista

lakkaa. Risteyksessä ajoneuvot pysähtyvät vierekkäin. Nyt seuraa takauma kappeliin,

jossa The Bride lentää iskun voimasta. Kuva The Briden naamasta on sumea, mutta silti

huomaa, että kasvot ovat veriset. Takaumassa nähdään autoa ajava nainen, joka puhuu

matkapuhelimeen ja nauraa. Leikkaus takaisin ”nykyhetkeen” tielle, The Bride kiihdyttää

moottoripyörällä liikennevaloihin suoraan eteenpäin, auto jää valoihin.

Sitten siirrytään punaiseen käytävään ja kuvaan O-Renista, jolla on selässään katana ja

jaloissaan valkeat sandaalit. O-Renin takana on gangsteriryhmä The Crazy 88s, ja kaikilla

muilla on naamiot paitsi aikaisemmin autoa ajaneella naisella ja Gogolla. Kaikki

kävelevät käytävää pitkin ja saapuvat saliin, jossa on tanssivia ihmisiä. Porukka

johdatetaan toiseen kerrokseen, omaan huoneeseensa. Alakerrassa kuva siirtyy

baaristikille, jonka päällä on keltainen kypärä ja ääressä The Bride keltaisessa asussaan.

The Bride katsoo kohti huonetta, jossa O-Ren on ja kävelee sitä kohti. Huoneessa

kerrotaan seksijuttua. O-Ren nauraa mutta pysähtyy ja heittää yhtäkkiä terävän esineen

seinän läpi. Terässä on punainen nauha, ja se menee Briden kasvojen ohi ja jää takana

olevaan seinään kiinni. O-Ren käskee Gogoa katsomaan huoneen ulkopuolelle. The Bride

on katossa, eikä tyttö huomaa häntä. The Bride kävelee alakerran naistenhuoneeseen

riisumaan pois moottoripyöräasun. Autoa ajanut nainen kävelee samaan vessaan, The

Bride havahtuu kopissa ja tunnistaa henkilön, joka puhuu puhelimessa. Bride on vakava,

ja hänen sieraimensa värähtelevät. Huoneessa O-Ren Ishii kuulee äänen. Turvamiehet

tulevat ensin ulos huoneesta, O-Ren poistuu huoneesta, hän huomaa naisen alhaalla.

25

Naisen suupielessä on verta, ja The Bride on hänen takanaan. O-Renin ja The Briden

katseet kohtaavat. The Bride lyö tnaiselta vasemman käsivarren irti. Veri roiskuu, nainen

huutaa ja kaatuu lattialle. O-Renin vartijat vetävät katanat esiin. Muut ihmiset pakenevat

paikalta kauhuissaan, ja The Bride katsoo O-Renia katana esillä. Nyt kuvataan lisää

taistelua, jossa Bride tappaa Gogon pöydänjalalla, josta törröttää piikkejä. O-Ren lyö

lyhyen katanan kaiteeseen. Yksi turvamies juoksee käytävää pitkin juhlasaliin. Mustissa

maskeissa ja puvuissa olevia turvamiehiä tulvii tilaan joka suunnalta. The Bride on

keskilattialla muiden ympäröimänä. Hän nostaa katanan, jonka terästä heijastuvat takana

olevien ihmisten kasvot. The Bride nappaa eräältä vastustajaltaan silmän irti, nappaa

ilmasta kirveen, heittää sen takasin ja tappaa sillä vastustajan.

The Bride huomaa taistelun tuoksinassa, että O-Ren on poistumassa takaisin yläkerran

huoneeseen. Hän käyttää yhtä miesvartijaa suojakilpenä (on lävistänyt tämän katanalla).

The Bride pyörii lattialla ja katkoo vartijoiden jalkoja. Hän juoksee kaidetta pitkin

yläkertaan, ja vartijat seuraavat. Paikan omistajanainen sammuttaa valot. Katsellaan

puolin ja toisin, ja taistelu alkaa taas. Viimeiseksi jäänyt vartija kohtaa The Briden ja

värisee kauhusta, kun The Bride lähestyy häntä katana kohotettuna. Nainen sytyttää valot

uudelleen, The Bride on juuri lyömässä kaulaan mutta perääntyy ja lyö sitten osa

kerrallaan palasia miehen katanasta. Mies tiputtaa katanansa rippeet, ja The Bride alkaa

lyödä häntä takamukselle omalla katanallaan. Nuori mies juoksee karkuun pidellen

takamuksestaan kiinni.

Nyt The Bride yllätetään takaapäin hyökkäyksellä. Mies hyökkää niin aggressiivisesti,

että The Bride lentää paperisen seinän läpi kaiteen yli saaden kuitenkin kiinni portaiden

kaiteesta. The Bride saa katkaistua mieheltä jalan, ja tämä kaatuu alhaalla olevaan

altaaseen. The Bride katsoo ylhäältä näkymää, kaikkialla makaa haavoittuneita tai

kuolleita verissään. Hän kävelee yläkerran kaksoisovien eteen ja avaa ne. Ovien takaa

ilmestyy talvinen japanilainen puutarhamaisema, lumihiutaleet leijailevat. The Bride

kävelee pihalle, ja O-Ren on siellä. Naiset kävelevät toisiaan kohti. Katsojalle näytetään

lähikuva Briden katanassa olevasta leijonakuviosta. O-Ren tunnistaa kuvion ja miekan

aikaisemman omistajan ja hymyilee. Hän ottaa sandaalit jalastaan, astuu lumelle ja alkaa

kävellä kohti The Bridea lyhyin askelvälein. Sitten hän niiaa, asettaa oman katanansa

eteensä ja vetää sen suojakotelosta ulos. The Bride ottaa myös taisteluasennon.

Intensiivinen katsekontakti, ”kunnioittava taistelu”. O-Ren saa tehtyä viillon Briden

26

selkään, ja tämä kaatuu selälleen maahan. Hidastuskuvassa The Bride nousee takaisin

ylös. Miekkailu jatkuu, ja Bride saa viillettyä O-Reniä jalkaan. Veri valuu maahan. Uusi

osuma, ja verinen viiva roiskahtaa valkoiseen lumeen. O-Renin päänahka lentää kaaressa

lumiseen maahan. Hänen katanansa putoaa. The Bride seisoo O-Reniin selin, kädet

sivuille levitettyinä. O-Ren puhuu, kameraa kuljetetaan kasvoja ylöspäin, ja katsojalle

paljastuu O-Renin halkaistu päälaki, josta aivot ovat näkyvissä. O-Ren kaatuu hitaasti

maahan. The Bride hoippuu poispäin O-Renin ruumiista ja istuu penkille. Katana putoaa

lumiseen maahan. Seuraa lähikuva vihkon sivusta, jossa lukee: O-Ren Ishii –

Cottonmouth. Nahkakäsinekäsi yliviivaa nimen mustalla kynällä.

Seuraa kuvausta auton takakontilta, The Bridesta ajopuvussaan ja keltaisessa

kypärässään. Takakontissa on nainen, jonka käsi lyötiin poikki ja The Bride läimäyttää

takakontin kiinni. The Bride ajaa, pysäyttää auton, nostaa naisen takakontista ja heittää

hänet tienpientareelle. Nainen kierii rinnettä alas ja päätyy sairaalan pihalle, jolla kaksi

henkilökunnan jäsentä rientää apuun. Sitten leikataan sairaalaan, ja lähikuva naisen

naamasta. Kuvaan ilmestyy miehen käsi, joka tarttuu naiseen olkapäästä kaksin käsin.

Nainen puhuu, mies koskettelee naisen kaulaa ja kasvoja takaapäin (miehen kasvoja ei

näy). Leikkaus lentokoneen sisään, missä The Bride kirjoittaa lehtiön sivulle: DEATH

LIST FIVE ja alleviivaa otsikon mustalla. The Bride kirjoittaa listaa, ja ympärillä kaikki

toimivat normaalisti. Leikkaus siirtää katseen katanan valmistajaan valkoisessa asussa.

Sitten siirrytään pätkittäin takaisin koneeseen, jossa Bride kirjoittaa listan kohtaan kolme:

Budd Side Winder, kohtaan neljä Elle Driver ja kohtaan viisi: BILL.

3.3.2 Kill Bill Vol.2

Elokuva alkaa kohtauksella, jossa Bride ajaa avoautolla hiukset hulmuten ja katsoen

suoraan kameraan. ”I want to kill Bill”.

Chapter Six

Massacre at Two Pines

Elokuvan toisen osan ensimmäisen ”luvun” alussa ollaan kappelissa, jonka pihalla on

kyltti ”Two Pines Wedding Shappel”. Sisällä on hääpari ja muutama henkilö istumassa

penkeillä, kappelin omistajat ja soittaja puhuvat. The Bride kävelee ulos kappelista,

27

menee kuistille, jolla mies soittaa puuhuilua. Molemmat menevät sisälle, ja miehet

kättelevät (kyseessä hääharjoitukset). Muut menevät kappelin alttarin lähelle, mies ja The

Bride ovat käytävällä, The Bride suutelee miestä nopeasti ja laittaa päähänsä hunnun.

Tiivis katsekontakti ja uusi suudelma: ”Thank you”. The Bride kävelee alttarille, kamera

perääntyy käytävää pitkin ulos. Pihalla kuvaan ilmestyy neljä hahmoa - The Assassins -

aseet mukanaan, mustiin pukeutuneina. Salamurhaajat kävelevät kappeliin aseet tanassa,

ihmiset koettavat paeta, ja ampuminen alkaa. Seuraavassa kohtauksessa on

kalliomaisema, teitä, asuntoauto, kaksi muuta autoa ja ihmishahmo, joka kävelee

asuntoauton ovea kohti. Mies istuu ovella purkki kädessä. Aikaisemmin esiintynyt mies,

Bill, keskustelee tämän (Budd) kanssa. Budd juo viinapullosta ja naureskelee.

Chapter seven

The lonely grave of Paula Schultz

Tässä luvussa lähdetään liikkeelle strippiklubista, jonne Budd saapuu lava-autolla. Budd

menee baaritiskille, jonka ääressä ovat baarimikko ja nainen. Kuva siirtyy

takahuoneeseen, jossa mies ja nainen käyttävät kokaiinia. Budd ilmestyy oviaukkoon.

Kokaiinimies on paikan pomo ja yliviivaa Buddin työajat, joten hän lähtee takaisin

baariin. Nainen tulee vessoilta ja juttelee hetken Buddin kanssa.

Sitten siirrytään taas Buddin pihaan, on pimeää. Budd on sytyttämässä tupakkaa,

pysähtyy ja katselee läheiselle kukkulalle, menee kuitenkin sisälle asuntoautoonsa. The

Bride on asuntoauton alla, kasvot osittain peitettynä. Hän kierähtää ja työntää päänsä

varoen esiin. The Bridella on toisessa kädessään katana. Hän nousee auton alta, pysyy

matalana ja vetää katanan hitaasti pois tupesta. The Bride näkee oven raosta Buddin jalat

ja pysähtyy vartalo kiinni auton kyljessä. Hän ottaa pois kasvoiltaan mustan huivin ja

avaa asuntoauton oven. Budd ampuu The Bridea kaksipiippuisella haulikolla

keskivartaloon, ja The Bride lentää taaksepäin. Budd naureskelee, nousee kiikkutuolista

ja kävelee haulikon kanssa kohti maassa makaavaa The Bridea. Hän potkaisee katanan

pois The Briden käsien ulottuvilta ja lataa aseen uudelleen, laskeutuu polvilleen, ottaa

The Briden jaloista kaksi veistä ja heittää nekin kauemmas. The Bride makaa maassa

kyyneleet silmissä, katsoo Buddia ja sylkäisee verta tämän naamalle. Budd on

rauhallinen, mutta The Bride puhisee kiukusta. Budd pyyhkii kasvonsa punaisella

bandanahuivilla ja sylkäisee The Briden naamalle ison, märän syljen. Budd kääntää The

28

Briden jalallaan mahalleen ja ottaa takataskustaan neulan, ja tökkää sen The Briden

pakaraan. The Bride menettää tajuntansa. Budd menee takaisin asuntoautoonsa haulikko

rennosti olalle nostettuna. Hän hakee viinapullon ja sylkykupin ja tulee oviaukkoon ja

kävelee pihalle, istuutuu ja ottaa matkapuhelimen esiin ja soittaa silmälappuiselle

naiselle: ”How much?”.

Seuraavassa kohtauksessa on täysikuu. The Bride makaa kyljellään kasvot heikosti

valaistuina. Hänen jalkansa on sidottu yhteen, samoin kädet. Seuraa leikkaus

hymyilevään Buddiin, joka katsoo ylhäältä alas, suoraan kameraan (The Briden

näkökulma). Budd vetää The Briden avoautonsa lavalta maahan ja raahaa tätä jaloista

vetäen perässään. The Bride katsoo sivulleen ja näkee haudan, jota kaivetaan, ja

hautakiven, jossa lukee Paula Schultz 1823-1898. Budd kävelee kuopan reunalle ja auttaa

kaivajan pois kuopasta. The Bride katsoo kauempaa ihmetellen. Miehet kävelevät The

Briden luo, keskustelevat. He ottavat The Bridea kiinni käsistä ja jaloista. The Bride

kiemurtelee, ja Budd uhkaa puhkaista The Briden silmän. Budd ottaa esiin taskulampun

ja osoittaa sillä The Bridea silmiin. Leikkausten kautta siirrytään tilanteeseen, jossa The

Bride on arkun sisällä ja Budd laittaa kannen kiinni. Näytetään lähikuva naulasta, jota

hakataan arkkuun, jonka sisällä The Bride laittaa silmät kiinni, ristii kätensä ja laittaa ne

suunsa eteen. Haudankaivaja ja Budd lyövät nauloilla arkun kiinni. The Bride näkee vielä

valoa, mutta valo vähenee jokaisten lyöntien myötä, kunnes kaikki pimenee. The Bride

koettaa potkia arkun kantta, ja taskulamppu sammuu välillä.

Chapter Eigh

The Cruel Tutelage of Pai Mei

”Luvun” alussa kuvassa on nuotio, jonka äärellä Bill soittaa huilua, mitä The Bride

kuuntelee hymyillen kyljellään. The Bride kuuntelee ja kyselee kuin pieni lapsi. Leikkaus

siirtää kuvan Billiin, joka kävelee alas kivisiä portaita, naamassaan ruhjeita. The Bride

odottaa alhaalla auton kanssa, on hieman ihmeissään. Bill ottaa auton takakontista laukun

ja antaa sen The Bridelle. Bill antaa toisenkin, isomman laukun ja viimeiseksi heittää

tämän syliin makuupussin. The Bride jää tavaroineen portaiden juurelle, kun Bill

kaasuttaa autollaan pois. The Bride kiipeää portaita kantamuksineen. Portaiden yläpäässä

on temppelin näköinen rakennus, portti, ja kivinen aita. Ylhäällä odottaa mies (Mai Pei),

jolla on valkoinen tukka ja parta, vaalea kimonon näköinen vaate, ja joka istuu risti-

29

istunnassa. The Bride kävelee miehen eteen, laskee tavaransa ja polvistuu toiselle

polvelle, katse ylhäällä. Mies käskee The Bridea nousemaan ylös. Mai Pei korostaa

sanomaansa käden liikkeillä, viittoo The Briden vähän matkan päässä olevalle puiselle

aidanpätkälle, jossa on miekkoja ja seipäitä. The Bride vetää puuaidasta yhden miekan.

Harjoitellaan miekan käsittelyä. Mai Pei ja The Bride ovat vastakkain, The Bride hyökkää

suoraviivaisesti eteenpäin kohti Mai Peitä. Tämä väistelee miekkaa sujuvasti, menee The

Briden taakse ja koputtaa tätä olkapäälle. The Bride kaatuu maahan ja Mai Pei lentää

hänen ylitseen. The Bride nousee nopeasti ylös, Mai Pei hyppää miekan terälle, ja The

Bride katsoo ylös ihmeissään. Mitä tahansa hienoja miekkatemppuja/-liikkeitä The Bride

tekeekään, Mai Pei voittaa aina. Hän saa lopulta miekan itselleen ja heittää sen katsomatta

takaisin puiseen aitaan. Mai Pei haastaa The Briden aseettomaan kampailuun: ”kotka vs.

tiikeri”. Sama valtapositio jatkuu: Bride tekee tarkkoja, opeteltuja liikesarjoja, mutta Mai

Pei tekee yhdellä harkitulla liikkeellä Briden hyökkäyksen tehottomaksi. Mai Pei on

jotenkin staattinen, pitää kädet selän takana ja liikkeet minimalistisina. The Bride

hermostuu, ottaa kiven ja aikoo hyökätä Mai Penin kimppuun takaapäin. Mai Pei kääntää

The Briden käden tämän selän taa, ottaa kiven ja heittää sen kiven pois. Vääntö kädessä

aiheuttaa kipua. Mai Pei päästää vihdoin The Briden käden, tämä kaatuu maahan ja pitelee

kättään.

Myös seuraavassa kohtauksessa Mai Pei kouluttaa The Bridea ja lyö kätensä puulevyn

läpi. The Bridellä on kaksi tyttömäistä lettiä ja vaaleansininen paita. Hän jää puulevyn

luo harjoittelemaan, asettaa sormensa puulevyä vasten ja lyö nopeasti puulevyä, käsi

nyrkissä. Rystysistä lähtee nahka, ja The Bride pitelee nyrkkiään naama vääntyneenä

kivusta. Mai Pei puhuttelee The Bridea, koska tämä piti tauon. The Bride jatkaa

harjoitusta rystyset verillä. Seuraavassa kuvassa The Bride nousee portaita kantaen

hartioillaan kahta vesisankoa, jotka on yhdistetty toisiinsa puukepillä. Ja taas

harjoitellaan. Mai Pei istuu puulevyn päällä, hymyilee ja kopauttaa The Bridea päähän

kepillään.

Seuraa leikkaus sisälle jonkinlaiseen taloon, jonka seinä on tehty laudoista, joiden välistä

tulee valoa. The Bride makaa makuupussinsa päällä sikiöasennossa ja itkee. Hän iskee

yhtäkkiä nyrkkinsä seinään mutta vetää kätensä nopeasti takaisin, koska lyönti sattuu. The

Briden takana näkyy Mai Pei. Nopea leikkaus vie katsojan portaisiin ja hikiseen The

Brideen, puulevyyn, kurkipotkuun, taas puulevyyn. Mai Pei lyö tahtia kepillä maahan,

30

hymyilee vihdoin ja sukaisee pitkää partaansa. Sataa vettä, riekaleiset kankaanpalat

heiluvat tuulessa, ja nyt esillä ovat kaksi nuudelikulhoa ja syömäpuikot. Lisäksi näytetään

lähikuva teepannusta ja kulhosta, jossa on riisiä. The Bride yrittää syödä riisiä puikoilla,

mutta kädet tärisevät niin paljon, että riisipallo putoaa takaisin kulhoon juuri kun hän on

saamassa sen suuhunsa. The Bridea vastapäätä oleva Mai Pei syö höyryävän kuumaa

riisiä. The Bride turhautuu puikkoihin ja ottaa riisiä kädellä, mutta Mai Pei lyö pöytää ja

kieltää käsin syömisen, nostaa kulhon ja heittää riisit maahan. Hän antaa The Bridelle

oman kulhonsa ja käskee tätä yrittämään uudelleen syödä puikoilla. Lopulta The Bride

saa nokareen riisiä suuhunsa puikkojen avulla. Mai Pei sukaisee taas tyytyväisenä

partaansa.

Tästä siirrytään hautausmaalle, takaisin ”nykyhetkeen”. Paula Schultzin hauta on peitetty.

Taskulamppu syttyy, ollaan arkussa. The Bride osoittaa lampulla arkun nurkkia ja kantta.

Hän saa jalkansa vapautettua ja hivuttaa käsiinsä toisen kengän varteen, jossa on pieni

taittoveitsi. The Bride laittaa taskulampun suuhunsa ja alkaa katkaista köyttä, jolla hänen

kätensä on sidottu yhteen. Hän vaihtaa vähän asentoa, saa yhden köyden poikki, suutelee

veistä, sulkee sen ja laittaa suuhunsa, vapauttaa kätensä. The Bride sivelee arkun kantta

ja koputtelee sitä nyrkillään. Löydettyään oikean kohdan hän alkaa lyödä kantta. Kanteen

jää verta, mutta The Bride saa jokaisella lyönnillä siihen enemmän lovea. Raoista alkaa

tippua hänen päälleen hiekkaa. Kun reikä kasvaa, hiekkaa valuu valtoimenaan arkkuun

sisälle peittäen The Bridea ja taskulampun valon. Sitten kuvataan, kuinka The Bride

kaivautuu maan läpi kohti pintaa. Ensin pinnalle ilmestyy The Briden käsi, kun hän

kaivautuu ylös tarrautuen ruohoon. The Bride on uupunut, kierähtää selälleen ja

hymyilee. Leikkaus siirtää katseen matalaan rakennukseen, jonka katolla on valomainos:

”Café”. Rakennuksen sisällä on mies, joka katsoo ulos ja näkee The Briden kävelevän

kahvilaa kohti. The Bride tulee sisälle yltä päältä hiekassa ja istuutuu palvelutiskin ääreen.

Chapter Nine

ELLE and I

”Luvussa” yhdeksän Elle ajaa vaaleat hiukset hulmuten avoautoa erämaassa. Elle kääntää

autonsa pienelle sivutielle ja saapuu Buddin asuntoautolle. Budd on ovensuussa ilman

paitaa. Elle nousee autosta punaisen matkalaukun kanssa. Kuva siirtyy The Brideen, joka

kävelee kuumassa autiomaassa. Ilma väreilee kuumuudesta. The Bride kävelee pitkän

31

matkan vaikeassa maastossa. Hän nousee kalliolle ja katselee alas Buddin asuntoautolle.

Briden naama on likainen. Asuntoauton sisällä Elle keskustelee Buddin kanssa. Budd

avaa matkalaukun, jonka sisällä on paljon rahaa. Rahojen keskellä on käärme, joka puree

Buddia naamaan useasti. Kaiken tämän tapahtuessa Elle juo kylmää margaritaa

reagoimatta mihinkään. Budd kaatuu lattialle naama käärmeenpuremista turvonneena.

Elle sytyttää tupakan ja katselee kuolevaa miestä. Elle lukee lehtiöstä faktoja käärmeestä

(black mamba), joka puri Buddia. Budd kuolee lattialle, Elle kerää rahat ja soittaa

puhelun.

Seuraa kohtaus koululuokassa, jossa on nuori The Bride. Sitten siirrytään takaisin

asuntoautoon. Elle avaa oven, ja The Bride hyökkää jalat edellä suoraa Ellen rintakehään.

Seuraa kamppailu. The Bride huomaa golflaukusta pilkistävän katanan, jonka terässä

lukee: “To my Brother Budd, The Only Man I Ever Loved, - BiLL”. Seuraa takauma,

jossa Mai Pei repii Ellen toisen silmän irti ”harjoitusleirillä”. Toinen takauma, jossa Elle

myrkyttää Mai Pein kalanpäällä. Nyt The Bride nappaa paljain käsin, Ellen jäljellä olevan

silmän The Bride katselee vierestä, kun Elle riehuu ympäriinsä tuskissaan. The Bride

tallaa silmän päälle, jolloin silmä tursuaa hänen varpaidensa välistä. The Bride ottaa

katanansa ja kävelee ulos asuntoautosta. Ovi paukahtaa kiinni.

Last Chapter

Face to Face

Elokuvan kakkososan viimeinen “luku” alkaa auringonnousulla, viidakkomaisemassa.

The Bride ajaa vaaleansinisellä avoautolla hiekkatietä pitkin. Kuvassa näytetään

”hökkeli”, naisia ja vanha mies juomassa kahvia ja lukemassa kirjaa (The Carrucan´s of

Kurrajong By Jasmine Yuen). The Bride istuu samaan pöytään. Yksi naisista on huora,

jolle mies tarjoaa huivia, jotta nainen voi pyyhkiä huulesta tippuvaa kuolaa. Hänen

suussaan on halkio / kenties jonkinlainen pahanlaatuinen herpes. The Bride kysyy

mieheltä, missä Bill on, koska haluaa tappaa tämän.

Siirrytään kuvaan tiestä ja autosta, jonka etupenkillä on katana. Auto kurvaa ison hotellin

pihaan. The Bride kävelee katana selässään sisälle ohi tiskin. The Bridellä on yllään

vaaleansininen pitkä hame ja nahkatakki. Hän kävelee ovelle, jonka numero on 101. The

Bride ottaa aseen käteensä, työntää jalallaan oven auki, ase kohotettuna eteensä. Hän

32

etenee asunnossa, kääntyy ase kohotettuna uuteen tilaan. Hän järkyttyy, kun vastassa on

pieni tyttö, jolla on leikkiase kohotettuna The Bridea kohti. Tytön vieressä lattiatasossa

on Bill, jolla on myös leluase. Bill ja tyttö esittävät saaneensa osumat. The Briden kädet

putoavat velttoina sivuille, ja hän alkaa itkeä. Tyttö nousee ja osoittaa The Bridea aseella.

The Bride lähtee mukaan leikkiin, ottaa kädellä kiinni rinnastaan, pyörähtää teatraalisesti

ja kaatuu maahan selälleen. Tyttö kävelee The Briden luo ja tönii kädellään tätä hereille.

The Bride aukaisee silmiään ja hymyilee tytölle, sukaisee tämän hiuksia korvan taakse ja

nousee istumaan ja ottaa tytön syleilyynsä. The Bride silittelee tytön hiuksia, ja tyttö tekee

The Bridelle samoin. Kaikki siirtyvät keittiöön ja Bill tekee alkaa tehdä voileipiä.

Bill peittelee tytön nukkumaan, ja The Bride menee sänkyyn tytön viereen. Bill lähtee

sulkien oven perässään. The Bride ja tyttö katsovat sängystä elokuvaa. Kun tyttö nukahtaa

The Briden syliin, tämä peittelee hänet varovasti ja laittaa nuken hänen kainaloonsa.

Pöydällä on kuva The Bridesta. The Bride ottaa kaulakorunsa ja laittaa sen kehyksen

päälle. Hän suukottaa tyttöä ja poistuu huoneesta hiljaa kuunnellen oven läpi, ettei ole

herättänyt tyttöä. Alakerrassa Bill katselee The Briden katanaa (joka on alun perin ollut

Billin). The Bride koittaa saada käsiinsä toisen katanan, joka on esillä huoneessa, mutta

Billillä onkin ase, jolla hän ampuu, joten The Bride kaatuu sohvalle. Bill osoittaa The

Bridea aseella ja ampuu yllättäen sohvapöydällä olevaa hedelmäasetelmaa. Bill kävelee

tiskin taa, ottaa sieltä toisen aseen ja ampuu The Bridea jalkaan. Katsojalle näytetään, että

The Briden jalkaan on ammuttu nuoli, jossa on totuusseerumia. Tässä vaiheessa elokuvaa

katsojille paljastetaan The Briden oikea nimi, Beatrix. Bill haluaa tietää, miksi Beatrix

jätti hänet. Beatrix vastaa, että halusi suojella heidän yhteistä lastaan eikä halunnut tämän

kasvavan salamurhaajaksi.

Katsojalle tarjotaan takauma, jossa The Bride tekee raskaustestiä, katselee sivuprofiiliaan

peilistä, nostaa paidan ja katsoo/koskee mahaansa. Hän kävelee hermostuneena

kylpyhuoneessa, katsoo testin, tarkistaa pakkauksesta raskauden merkin, katsoo ylöspäin

ja sanoo ”oh fuck”. Jatketaan leikkauksella käytävään, jossa nainen kävelee hameessa ja

jakussa, selkänsä takana ase. The Bride näkee ovisilmästä naisen kasvot ja kukkakimpun,

pudottaa raskaustestin maahan ja kumartuu nostamaan sen. Samalla nainen ampuu suuren

aukon oveen juuri siihen kohtaan, missä The Briden pää äsken oli. Nainen potkaisee oven

auki, ja katsojalle näytetään mustia korkokenkiä. The Bride ottaa aseen tyynynsä alta, on

maassa sängyn vieressä, ja molemmat naiset osoittavat toisiaan aseilla. The Bride pyytää

33

toista olemaan tappamatta, vedoten raskauteensa. Nainen pyytää todisteita, ja The Bride

käskee tätä katsomaan maahan, jossa on positiivinen raskaustesti. Nainen polvistuu

lattialle, mutta ase osoittaa koko ajan kohti The Bridea. Nainen kysyy, miten tietää, että

testi on positiivinen. The Bride käskee tätä ottamaan pakkauksen ja katsomaan siitä.

Nainen perääntyy ovea kohti katse The Bridessa, sanoo ”congratulations” ja häipyy.

Kuva siirtyy takaisin hotelliin, jossa Bill kysyy The Bridelta, eikö tämä nauttinut muiden

tappamisesta, koska oli ”syntynyt tappajaksi, joka ei voi muuttua”. The Bride myöntää

nauttineensa. The Bride ja Bill siirtyvät keskustelemaan ulkona, istuvat vastakkain

pöydän ääressä, molemmilla on mukana katanat. Bill vetää katanan tupesta ja heilauttaa

sitä pöydän yllä, The Bride väistää ja puolustautuu katanalla, joka on tupessa. The Briden

katana lentää kädestä, kun Bill hyökkää. Billin katana menee The Briden katanan tuppeen.

Samassa The Bride lyö Billiä sormenpäillään sydämeen ” five-point-palm-exploding-

heart” -taktiikalla. Billin suusta tulee verta, ja hän näyttää olevan ylpeä siitä, että The

Bride toteutti tämän vaikean liikkeen. The Bride liikuttuu, nauraa. Bill pyyhkii verta

leualtaan. The Bride laskee kätensä Billin kädelle ja ottaa sen hitaasti pois. Bill nousee

ylös, napittaa takkinsa, hymyilee The Bridelle, kääntyy ja kävelee viisi askelta takapihan

nurmikolle ja kaatuu kuolleena maahan. The Bride katsoo lasittunein silmin, itkee yhden

kyyneleen ja pyyhkii sen pois. Hän ottaa katanansa ja nousee ylös, hakee lapsen ja kantaa

tämän ulos.

Next morning

On aamu, televisiosta tulee piirrettyjä. Tyttö katsoo televisiota sängyssä, yöpaita päällä.

Kylpyhuoneessa The Bride makaa lattialla itkien, pitäen kainalossaan leijonapehmolelua.

Itku muuttuu kuitenkin itkunauruksi. The Bride tulee kylpyhuoneesta tytön luo, menee

sängylle, ottaa tämän kainaloonsa, ja molemmat hymyilevät iloisina.

3.4 Narratiivisuus tämän tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana

Hannu L. T. Heikkinen (2010, 143) kirjoittaa artikkelissaan ”Narratiivinen tutkimus –

todellisuus kertomuksena”, että narratiivisuus tutkimuksessa viittaa lähestymistapaan,

joka kohdistaa huomionsa kertomuksiin tiedon välittäjänä ja rakentajana. Tutkimuksen

materiaaleina voidaan käyttää erilaisia kertomuksia, kuten esimerkiksi

34

elämänkertatutkimuksessa perinteisesti käytetään, tai maailmasta tuotetaan erilaisia

kertomuksia.

Narratiivisuudella on pitkät perinteet filosofiassa, kirjallisuustieteessä ja kielitieteessä

(Heikkinen, 143). Narratiivi ymmärretään synonyyminä ”tarinalle” mutta narratiivi

sisältää monia erilaisia määritelmiä, esimerkiksi puhutussa, kirjoitetussa tai visuaalisen

materiaalin tutkimuksessa (Riessman, 2008, 3). Visuaalinen aspekti humanististen

tieteiden narratiivisessa analyysissä on verrattain uusi tutkimusote (emt., 142).

Visuaalisen narratiivin tutkimuksessa on tärkeä huomioida kolme erilaista näkökulmaa,

ensinnäkin tulee ottaa huomioon aineiston tuotantoon liittyvät taustatekijät (kuka, missä,

miten). Toisena visuaalista tuotetta pitää tutkia itsessään ja kolmanneksi, kuinka kuvaa

voidaan tulkita erilaisista näkökulmista käsin (emt., 144). Narratiivista tutkimusta on

1990- luvulla alettu käyttää muillakin tieteenaloilla, kuten esimerkiksi

yhteiskuntatieteissä. Muutos on johtunut tieteessä tapahtuneiden tiedon- ja

tiedekäsityksen muutoksiin; Ympäröivän maailman kokeminen ja tulkitseminen on

prosessi, jossa kertomuksien kuuntelemisella ja niiden tuottamisella on suuri merkitys.

Tällaista tiedontuottamisen tapaa kutsutaan konstruktionismiksi.

Heikkisen (emt., 145) mukaan narratiivisuutta on käsitelty tieteellisessä keskustelussa

neljällä eri tavalla. Ensimmäisenä narratiivisuudella voidaan viitata tiedonprosessiin

sinänsä, joka liitetään konstruktivistiseen tiedonkäsitykseen. Toinen tapa on kuvata

tutkimusaineiston luonnetta narratiiviseksi, jolloin tutkittava materiaali on esimerkiksi

haastattelu- tai vapaa kirjallinen vastaus. Kolmas narratiivisuuden käsitys viittaa aineiston

analyysitapaan, joka jaetaan kahteen kategoriaan: narratiivien analyysiin ja narratiiviseen

analyysiin. Neljäs tapa viittaa narratiivin käytännölliseen merkitykseen, jolla viitataan

ammatilliseen työvälineeseen, esimerkiksi psykologian piirissä narratiiviseen

psykoterapiaan.

Tässä tutkielmassa viittaan narratiivisuuteen aineiston analyysitapana ja erityisesti

narratiivisena analyysin muotona. Narratiivisessa analyysissa painopiste on uuden

kertomuksen tuottamisessa aineiston kertomusten perusteella (Heikkinen, 149). Tässä

tutkielmassa aineisto on itsessään jo narratiivinen, josta olen muodostanut uuden

narratiivin, jolloin aineistoa voidaan analysoida mielekkäästi, tarinan tavoin alusta

loppuun ja käytän tutkielman alussa avaamiani sukupuolen ja representaation,

35

ruumiillisuuden, sukupuolisen toimijuuden ja Madonna-huora-dualismin käsitteitä

avaamaan tapoja, joilla audiovisuaalisessa aineistossa kuvataan feminiinistä ruumista.

3.5 Representaatioanalyysi

Tässä tutkielmassa yhtenä tärkeänä käsitteenä ja analyysin välineenä toimii representaatio

(ks. luku 2.1 Sukupuoli ja representaatio). Feministisessä kuvantutkimuksessa on

kiinnitetty huomiota erityisesti naiskuvan kritiikkiin ja keskiössä on ollut erilaisten

ihmisryhmien kuvaamisen tavat. (Paasonen 2010, 43) Perinteisessä feministisessä

kuvantutkimuksessa on haluttu rikkoa perinteistä jaottelua, jonka mukaan nainen on

liitettävissä luontoon ja mies kulttuurin piiriin. Feministinen ote on muuttunut

taidehistorian tutkimuksesta visuaalisen kulttuurin tutkimukseksi 1990- ja 2000-lukujen

mittaa. ”Tarvitaan monenlaisia, eri tavoin kriittisiä feminismejä, joille sukupuolen ohella

ovat tärkeitä esimerkiksi etnisyys, luokka ja eettiset kysymykset” (Kontturi, Katve-Kaisa

2014, 119). Feministisellä kuvantutkimuksella on tavoitteena tarkastella kriittisesti

yksipuolista naiskuvaa ja sukupuoliesityksiä. Tutkimusote asettuu sellaista kuvallista

perinnettä vatsaan, jossa nainen on eri tavoin passivoitu katseen kohteeksi

öljyvärimaalauksesta mainontaan (emt., 119). Tässä tutkielmassa käytän

representaatioanalyysia feministisen kuvantutkimuksen kontekstissa.

Representaatioanalyysin avulla tutkitaan kulttuuristen kuvien rakentumista,

historiallisuutta ja merkityksiä (Kontturi, 47). Representaatioanalyysin lähtökohtana ei

ole kuvien arvottaminen hyvään tai pahaan, vaan esimerkiksi otetaan huomioon naisten

kategorian muodostuminen historiallisesti, erilaisten kuvien esitysten kautta.

Representaatioanalyysissä tärkeää on huomioida representaatioiden jatkuva muutos ja

niiden todellisuutta muokkaava, kiistävä sekä uusintava luonne. (emt., 48)

Tässä tutkielmassa ei ole tarkoitus arvottaa representaatioiden oikeanlaista tai

vääränlaista kuvausta, sillä representaatiot pohjautuvat pikemminkin

representaatiojärjestelmiin ja toisiin representaatioihin. Tässä tutkielmassa tarkastelen,

kuinka representaation käytänteillä tuotetaan, ylläpidetään ja uusinnetaan feminiinistä

ruumista Kill Bill -elokuvissa.

36

4 ANALYYSI: FEMINIINISEN RUUMIIN REPRESENTAATIOT KILL BILL –

ELOKUVISSA

Tässä kappaleessa analysoin tutkielman empiirisen aineiston narratiivianalyysin

kehikossa, representaatioanalyysin keinoin. Esittelen neljä eri kuvaa, jotka merkitsevät

The Bride hahmon neljä erilaista feminiinisen ruumiin representaatiota, jotka ovat

objekti, subjektivoituminen, maskuliinisuus osa feminiinistä toimijaa sekä madonna.

Tuon analyysissä esiin tämän tutkielman alussa esittelemäni tieteelliset termit ja miten ne

tukevat analyysin toteutusta.

KUVA 2. The Bride sairaalavuoteella.

4.1 Nainen objektina

Elokuvien naispääosa The Bride on Kill Bill -elokuvien yleinen subjekti, johon katsoja

voi samaistua, johon yleinen katse kohdistuu. Tämä asetelma on asetettu lähtökohdaksi

katsojalle jo elokuvien julisteiden muodossa (kuva 1.). Katsottavana ruumiina toimii

naisen feminiininen, seksualisoitu ruumis, ja tapa käsitellä tätä ruumista suodattuu

maskuliinisten näkökulmien kautta. The Bridesta muodostetaan objekti, koska hänet

kuvataan maskuliinisen katseen läpi, haluttavana ja seksuaalisena olentona.

Maskuliininen katse muodostuu muun muassa siitä, että elokuvan tuottaja, ohjaaja ja

37

käsikirjoittaja ovat miehiä. hän asettaa naisen stereotyyppisten feminiinisten ja

seksuaalisten merkityksien keskelle.

"Nainen on olemassa ensisijaisesti miehen tarpeita varten: miehen

rakkautta tai rakastelua varten. Mies on subjekti, minä ja toimija, jonka

rakkauden tai rakastelun kohteena oleva nainen on objekti."

(Koivunen, 1995, 10)

Kulttuurinen eroottinen kuvasto on naista objektisoiva, kuten sitaatista käy ilmi.

Feminiininen ruumis on seksuaalisesti haluttavan naisen representaatio. Kapitalistisessa

yhteiskunnassa naisen ruumis leimaantuu esineeksi, seksuaaliseksi ja kaupalliseksi. Kill

Bill Vol. 1 -elokuvan toisessa ”kappaleessa” The Bride makaa koomassa sairaalasängyssä

(kuva 2.) ja käy ilmi, että sairaalassa työskentelevä mies on myynyt hänen ruumistaan

rahasta. Feminiininen ruumis on kaupankäynnin kohde, jota hallinnoi maskuliininen.

Maskuliinisen hegemonian kannalta naisen ruumiin alisteinen asema nostaa miesten omia

asemia esimerkiksi luokkayhteiskunnan kontekstissa. Tämä on johtanut siihen, että naiset

itsekin ovat alkaneet tuottaa samanlaista objektiivista kuvaa itsestään, koska näin pärjää

paremmin pariutumisjärjestelmän kilpavarustelussa, joka pohjautuu perinteiseen

sukupuolijärjestelmään hoivaavasta feminiinistä ja tekevästä maskuliinista. Esimerkiksi

The Bride käyttää tätä oman ruumiin objektivointia hyväkseen ”luvussa” neljä, jossa hän

esiintyy tyhmempänä, kuin oikeasti onkaan, saadakseen itselleen tietoja (kohde on mies).

38

KUVA 3. The Bride saa katanan

4.2 Subjektivoituminen

Toinen feminiininen ruumiin representaatio Kill Bill -elokuvissa on subjektivoitunut

ruumis. Leena-Maija Rossi kirjoittaa subjektiudesta ja subjektin ja sukupuolen suhteesta

kirjassa Käsikirja sukupuoleen, että subjekti voi tarkoittaa toimijaa ja siihen toimijuuteen

liittyviä sukupuolen kysymyksiä. Rossi huomauttaa, että subjektin käsite on laajempi ja

siihen liittyy myös erilaiset positiot, asemat tiedon subjektina ja merkitysten

muodostajana. Subjektiksi tulemiseen liittyy aina vallan suhde, kenellä on toimisen

mahdollisuus ja mihin toiminta rajoittuu (Rossi, 2010, 30).

The Bride on elokuvien ajan monien miesten ympäröimä ja häntä kuvataan lineaarisen

aikakäsityksen (ei elokuvassa kuvattujen ”kappaleiden” mukaan kulkeva narratiivi, vaan

The Briden hahmon elämän aikajana) mukaan aluksi naiivina ja ”sinisilmäisenä”.

Jokainen merkittävä tapahtuma The Briden elämässä on jotenkin liittynyt miehiin ja

heidän toimijuuden positioon. The Bride on hahmo Billin rakastaja sekä oppilas. Bill on

toimija, joka antaa The Bridelle toimijuuden ohjaamalla tämän. kovalle harjoittelu

jaksolle, jotta tästä tulisi salamurhaaja, suuren Mai Pein (taistelulajimestari) luokse

”kappaleessa” kahdeksan. Kolmas merkittävä mies hahmo Kill Bill -elokuvissa, joka

ohjaa The Bridea, on Hattori Hanzo (kuva 3.). Hanzo on maailmankuulu katana -

miekkojen valmistaja, joka on jäänyt eläkkeelle ja perustanut sushiravintolan Japaniin,

mutta The Bride haluaa tältä vielä katanan, jotta voi kostaa Billille tämän yritettyä tappaa

hänet. Hanzo myöntyy The Briden tahtoon ja antaa tälle katanan (kuva 3.). The Bride on

39

taas tilanteessa, jossa maskuliininen toimija antaa hänelle toimijuuden. Katana on tärkeä

elementti elokuvien myötä. The Bride käyttää taisteluissaan katanaa, jonka on hänelle

voinut vain mies tehdä ja luovuttaa. The Briden mahdollisuus toimia subjektina sitoutuu

hänen feminiiniseen ruumiiseensa ja toimijan positioon, joka on merkitty feminiiniseksi.

The Briden sukupuolinen toimijuus on enemmän kuin maskuliinisen katseen lävistämä;

se on fyysisesti maskuliinisen aktin tuottama toimija, subjekti.

Kuva 4. The Bride saarrettuna.

4.3 Maskuliinisuus osa feminiinistä toimijaa

Kolmas feminiinisen ruumiin representaatio Kill Bill –elokuvissa on maskuliininen osa

feminiinistä toimijaa. The Bride on saavuttanut itsenäisen toimijan, subjektin aseman

elokuvien narratiivin vaiheessa, jossa hän on saanut koulutusta ja toimijuuden välineitä

maskuliinisen perinteen (ks. luku 4.2 Subjektivoituminen) kautta. The Bride on saanut

aseen (katanan) ”kappaleessa” kolme, kostaakseen hänen kokemaansa äitiyden

menetystä, miehisen toimijuuden ylivalta ja aktivoimisen voima korostuu. The Briden

ruumiin eristäminen feminiinisestä on väkivaltaisen toiminnan ja aseen hallitsemisen

kautta muuntunut positiivisesti maskuliiniseksi. Maskuliinisessa representaatiossa

väkivallan ja aggression kautta tapahtuva toiminta näyttäytyy hyväksyttävänä (kuva 4.).

40

The Bride kohtaa Hattori Hanzon, joka testaa The Bridea kelpoisuutta katanan

omistajaksi heittämällä tätä kohti pallon, jonka The Bride saa halkaistua kahtia kädessään

pitelemällä katanalla. The Bride toimii näennäisesti itsenäisenä subjektina, mutta

maskuliinisen halun projektiopintana. Tämä on kuitenkin paradoksi koska ruumis oli jo

maskuliinisen katseen alistama, mutta nyt se on myös maskuliinisuuden lävistämä.

Kolmas feminiinisen ruumiin representaatio sekoittaa elokuvassa feminiinisen ruumiin

eheyttä rikkomalla se maskuliinisilla merkityksillä. Maskuliinisiksi elementeiksi

leimautuneet asiat, kuten aseet, autot ja monenlaiset mittaamiseen, matemaattiseen,

loogiseen ajatteluun liittyvät asiat ovat luonteeltaan toiminnallisia ja näiden elementtien

maskuliininen haltija merkityksellistyy toimijaksi. Esimerkiksi The Bride ottaa haltuunsa

”kappaleessa” kaksi sairaalassa työskennelleen miehen auton, joka on nimetty nimellä

”Pussy Wagon” ja ajaa tätä autoa Kill Bill Vol. 1 -elokuvan ensimmäisessä

”kappaleessa”. Maskuliininen on osa feminiinistä ruumista ja The Bride ottaa

toimijuuden ja muuntaa naisia alentavan ja loukkaavan ”Pussy Wagon” -auton omaan

hallintaansa.

Toinen esimerkki löytyy Kill Bill Vol. 1 -elokuvan ”kappaleesta” yksi, jossa The Bride

menee kostamaan ensimmäiselle uhrilleen, joka on kotiäiti. Naiset taistelevat talossa, kun

talossa asuvan naisen tyttö palaa koulusta kotiin. Katsojille näytetään hikiset ja veriset

naiset, jotka kuitenkin toimiva tytön saapuessa samaan tilaan, kun mitään ei olisi tekeillä.

Feminiininen ruumis esitetään toisin, väkivaltaisen aja likaisena. Toistettaessa ruumiin

performatiivisuutta ”toisin”, tuodaan esille vallitseva feminiinisen ruumiin

representaatio, jonka katsoja mieltää hoivaavana ja puhtaana.

41

KUVA 5. The Lioness.

4.4 Madonna

Neljäs feminiinisen ruumiin representaatio on madonna (kuva 5.). Madonna merkitsee

dualistisessa feminiinisen ruumiin kristillisessä perinteessä äitihahmoa, joka kiinnittyy

vahvasti perinteisen länsimaisen yhteiskunnan näkökulmassa kodin piiriin. Perinteinen

jako kahteen sukupuoleen ylläpitää perinteistä sukupuolijärjestelmää. Harri Sarpavaara

on esimerkiksi kirjoittanut artikkelissaan ”Voima ja huolenpito tv-mainonnan

sukupuolikuvastossa” (2005), että keskeisiä toiminnan muotoja sukupuolijärjestelmässä

ovat voimankäyttö ja huolenpito. Kill Bill -elokuvissa representoidaan perinteisen

sukupuolijärjestelmän toimijuuden polarisaatiota feminiinisen huolenpidon ja

väkivaltaisen maskuliinisuuden välillä.

The Bride on Kill Bill -elokuvien alussa menettänyt äitiyden konkreettisesti, koska hän

joutui oman rakastajansa Billin juoniman ampumavälikohtauksen uhriksi ollessaan

raskaana ja menossa naimisiin toisen miehen kanssa. Elokuvien lineaarisen

aikakäsityksen mukaan viimeisessä ”luvussa” The Bride saa kuitenkin selville, että hänen

lapsensa ei ollutkaan kuollut, vaan Bill oli ottanut lapsen häneltä ja kasvattanut tätä ne

vuodet, kun The Bride oli koomassa ja kostoretkellä ympäri maailmaa. Äitiyden

kokeminen on merkityksellinen asia The Bride hahmon narratiivin kannalta, koska äitiys

ja tieto raskaana olemisesta muutti The Briden hahmon toimintaa. The Bride halusi

lopettaa salamurhaajana toimimisen heti, kun oli tehnyt positiivisen raskaustestin.

42

Kun The Bride tappaa Billin ja ottaa lapsensa takaisin, Kill Bill Vol. 2 -elokuvan lopussa

korostetaan The Bride hahmon eläimellistä puolta nimittämällä tätä The Lioness -nimellä,

jonka voi suomentaa ”Leijonaemoksi”. Elokuvan kontekstissa ylläpidetään ja

uusinnetaan feminiinisen ruumiin representaatiota, jossa äitiys liitetään eläimelliseen,

luontoon.

43

5 PÄÄTELMÄT

Tutkielmani tavoitteena oli tutkia, miten Quentin Tarantinon ohjaamissa ja

käsikirjoittamissa Kill Bill -elokuvissa representoidaan naisen ruumista. Toteutin

tutkimukseni siten, että jaottelin elokuvassa esiintyvän naispääosan ”The Bride” hahmon

narratiivin neljään erilaiseen käännekohtaan, joihin hän muuntautuu elokuvien edetessä.

Nimesin nämä neljä feminiinisen ruumiin representaatiota objektiiviseksi ruumin

representaatioksi, subjektivoitumiseksi, maskuliinisuus osana feminiinistä toimijaa sekä

madonnaksi.

Aluksi esittelin aikaisempaa tutkimusta, jotta aineisto ja analyysi voidaan paikantaa

tiettyyn tieteelliseen keskusteluun ja auttaa käsitteellistämään tutkittavaa ilmiötä.

Tutkielman empiirisenä aineistona käyttämäni Kill Bill elokuvien ohjaaja ja

käsikirjoittaja Quentin Tarantino on herättänyt tieteellistä mielikuvitusta eri

tutkimusaloilla ja esimerkiksi hänen elokuvistaan on tehty tutkimusta yhteiskuntatieteen,

kuin kielitieteen puolella. Liitin tutkielman ajankohtaiseen MeToo -keskusteluun, koska

Kill Bill -elokuvien tuotantoyhtiönä toimi vuonna 2003 ja 2004 Weinstein Company,

jonka johdossa toimi Harvey Weinstein, joka on sittemmin eronnut tehtävästään

häirittyään naisia seksuaalisesti.

Toin esille sukupuolen ja representaation käsitteet ja niiden yhteenkuuluvuuden ja sen,

kuinka ympäröivässä yhteiskunnassa tuotetaan toistuvin teoin kuvaa tietynlaisesta

sukupuolesta. Toinen teoreettinen kokonaisuus käsitteli sukupuolta toimijana, jossa

korostuu edellä mainittu toistoteoin tuotettu kuva naiseudesta tai mieheydestä ja

erityisesti tavan luokitella siitä poikkeavat tavat. Kolmantena teoreettisena käsitteenä

esittelin ruumiillisuuden ja sosiologian eri tapoja tutkia ruumiillisuutta. Tärkeää

ruumiillisuuden tutkimuksessa on ollut käänne, jolloin on huomattu ruumiin muutkin

ulottuvuudet, kuin biologia ja fysiologia ja oivallettiin tekemisen ja ruumiin ulkoisten

ominaisuuksien muodostuvan kulttuurisesti, historiallisesti ja sosiaalisesti. Neljäntenä

avasin madonna ja huora -dualismia, jonka tarkoituksena oli avata länsimaisen kulttuurin

tapaa kuvata naiseuden konventionaalisia representaatiota hoivaavan, Madonnan ja

seksuaalisen huoran polarisaation kautta.

44

Avattuani teoriapohjaa ja analyysissä käytettyjä käsitteitä aineiston analyysiä varten,

esittelin tutkielman analyysin feminististä elokuvatutkimuksen perinnettä ja elokuvaa

empiirisenä aineistona. Feministisen elokuvatutkimuksen perinteessä on keskitytty

esimerkiksi naisen seksuaaliseen haluun elokuvissa ja siihen, miten naisen ruumista

representoidaan populaarikulttuurin kontekstissa.

Avattuani tutkielman teorialähtökohtia ja tieteellistä viitekehystä, kerroin

yksityiskohtaisesti tutkimuksen etenemisestä. Feministisessä tutkimusotteessa on

tärkeää, että tutkielman toteutuksen eri vaiheet avataan ja tutkielman toteutus on

mahdollisimman läpinäkyvä prosessi. Tutkielman ollessa aineistolähtöinen, avasin

tarkemmin empiirisen aineiston luonnetta ja tutkimuksessa käytettyjä Kill Bill -elokuvia.

Avattua yksityiskohtaisesti Kill Bill -elokuvien rakenteen ja narratiivin, kirjoitin

narratiivisuudesta tämän tutkimuksen lähtökohtana. Tässä tutkielmassa käytin

narratiivisuutta analyysin viitekehyksenä, joka antoi analyysille yleiset raamit, jonka

avulla muodostin analyysissä käyttämiäni kategorioita. Aineiston analyysissä käytin

apuvälineenä representaatioanalyysiä. Representaatioanalyysin avulla tutkitaan

kulttuuristen kuvien rakentumista. Analyysin yhtenä merkitsemisen apuvälineenä käytin

Kill Bill -elokuvista ottamiani kuvakaappauksia, joten käytin rinnakkain The Bride -

hahmon narratiivin kanssa. Tutkielman neljännessä pääluvussa analysoin Kill Bill -

elokuvissa esiintyvän The Bride hahmon ruumiin representaatioita, jotka jaoin neljään eri

kategoriaan.

Ensimmäisessä, objektiivisen naisen ruumiin representaation muodossa, The Bride

näytettiin maskuliinisen katseen kautta. Toinen feminiinisen naisen representaatio on

subjektivoituminen. Väkivalta ja voima kiinnittyvät The Briden ruumiiseen ulkoapäin

annetun katanan muodossa. The Bride käy läpi muutoksen, jonka tärkeänä toimijuuden

ja subjektivoitumisen symbolina katana toimii. The Bride ei pysty itse, omien kykyjensä

avulla pärjäämään elokuvien luomassa maailmassa, vaan jokaisen seuraavan askeleen

mahdollistajana toimii aina mies. Maskuliininen on hyväksytty piirre ja maskuliiniseen

liitetyt ominaisuudet tuovat The Bridelle arvostusta ja ne ovat positiivisia. Toisaalta hän

on ruumiiltaan yhä feminiininen, mutta maskuliininen lävistämänä. Neljäs feminiinisen

ruumiin muoto on Madonnan hahmo. The Bride on saanut messiaanisen hahmon,

feminiinisen Madonnan, äidin olomuodon. Hahmo representoi perinteistä jakoa

45

feminiinisen pehmeyden, äitiyden, hoivan piiriin. Tämä feminiinisen ruumiin

representaatio tuottaa perinteistä sukupuolijärjestelmää.

Elokuvissa esiintyy muitakin naishahmoja, joiden kanssa The Bride on kanssakäymisissä.

Keskityn tässä tutkimuksessa The Briden narratiiviin, mutta olisin voinut käsitellä The

Briden narratiivin kannalta keskeisten kohtaamisten yhteydessä myös sitä, kuinka The

Briden feminiininen ruumis on asetettu toista feminiinistä ruumista vasten. Nämä

kohtaamiset ja vastakkainasettelut kertovat siitä, kuinka feminiinisen ruumiin

representaatiot ovat moninaisia ja niitä toistamalla ja vertaamalla, ylläpidetään niin

sanotusti yhteiskunnassa yleisesti tunnistettavia rooleja, kuten esimerkiksi kotiäidin ja

sairaanhoitajan rooleja. Tämä näkökulma olisi mielenkiintoinen tutkimuksen jatkamisen

kohde.

Feminiinisen ruumiin representaatio näyttäytyy tässä tutkimuksessa ja tämän aineiston

kannalta hyvin perinteiseltä, mutta antaa feminiiniselle ruumiille mahdollisuuden olla

muutoksen tilassa ja saada erilaisia muotoja, ollakin, että muodot seuraavat perinteisiä

tapoja erottaa, katsoa polarisaation kautta sukupuolta. Esimerkiksi Hannele Koivusen

Madonna ja Huora väitöskirja on julkaistu vuonna 1995, mutta silti vielä vuosina 2003 ja

2004 tehdyistä elokuvasta on tulkittavissa perinteisen feminiinisen ruumiin

representaatiot.

46

6 LÄHTEET

Painetut lähteet

Adilifu, Nama, 2015. Race on the QT: Blackness and the films of Quentin Tarantino.

University of Texas Press.

Adkins, Lisa & Beverley Skeggs, 2004. (toim.) Feminism After Bourdieu. Blackwell

Publishing, Oxford & Malden.

Alasuutari, Pertti, 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.

Butler, Judith, 1990. Gender trouble: feminism and the subversion of identity. Routledge,

New York.

Foucault, Michel, 1998. Seksuaalisuuden historia. Suomentanut Kaisa Sivenius.

Gaudeamus, Helsinki.

Foucault, Michel, 2014. Tarkkailla ja rangaista. Kirjoittanut Eevi Nivanka. Suomentanut

Jukka Kemppinen. Otava, Helsinki.

Heikkinen, Hannu L. T., 2010. ”Narratiivinen tutkimus – todellisuus kertomuksena”.

Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.

Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja

analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Juva, 143-159.

Humm, Maggie, 1997. “Sight and sound. Pornography, The Gaze, Klute and Variety”.

Teoksessa Feminism and Film. Edinburgh University Press, 39-57.

Jokinen, Eeva, 2004. ”Kodin työt, tavat, tasa-arvo ja rento refleksiivisyys”. Teoksessa

Eeva Jokinen, Marita Husso & Marja Kaskisaari (toim.) Ruumis töihin!: käsite ja

käytäntö. Vastapaino, Tampere, 285- 304.

Keskinen, Suvi, 2010. ”Sukupuolistunut väkivalta”. Teoksessa Tuija Saresma, Leena-

Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Vastapaino, Tampere, 243-

254.

Koivunen, Anu, 1994. ”Naiskuva todellisuuden heijastajina ja tuottajina. Tuomari Martan

feministinen analyysi”. Teoksessa Raimo Kinisjärvi, Tarmo Malmberg ja Jukka Sivonen

(toim.) Elokuva ja analyysi. Painatuskeskus Oy., Helsinki, 71- 85.

Koivunen, Anu, 2000. ”Teresa De Laurentis: Sosiaalisen ja subjektiivisen rajankäyntiä”.

Teoksessa Anneli Anttonen, Kirsi Lempiäinen ja Marianne Liljeström (toim.)

Feministejä - Aikamme ajattelijoita. Tammer-Paino Oy., Tampere, 85-110.

Koivunen, Hannele, 1995. Naisen myyttinen minuus, Madonna ja huora. Pohjautuu

tekijän väitöskirjaan The woman who understood completely. Otava, Helsinki.

47

Kontturi, Katve-Kaisa, 2014. ”Feministinen kuvantutkimus”. Teoksessa Yrjö Heinonen

(toim.) Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen.

Painosalama Oy., Turku, 117-124.

Kuusamo, Altti, 2014. ”Loppukatsaus: ”kuvat kulkevat””. Teoksessa Yrjö Heinonen

(toim.) Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen.

Painosalama Oy., Turku, 124.

Lempiäinen, Kirsti, 2007. ”Sukupuolinen toimija: kysymys olemuksesta, roolista ja

tavasta”. Sosiologia 44:2, 109–120.

Lempiäinen, Kirsti, Taru Leppänen & Susanna Paasonen, 2012. ”Erojen jakamat ja

yhdistämät – Johdanto”. Teoksessa Kirsti Lempiäinen, Taru Leppänen & Susanna

Paasonen (toim.) Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa. Painosalama Oy., Turku,

7-17.

Liljeström, Marianne, 2004. ”Feministinen metodologia, mitä se on?” Teoksessa

Marianne Liljeström (toim.) Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta.

Vastapaino, Tampere, 9-21.

Lord, Susan & Annette Burfoot, 2006. Killing Women: The visual culture of gender and

violence. Wilfred Laurier University Press.

Paasonen, Susanna, 2010. ”Sukupuoli ja representaatio”. Teoksessa Tuija Saresma,

Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja Sukupuoleen. Vastapaino,

Tampere, 39–49.

Pulkkinen, Tuija, 2000. ”Judith Butler – Sukupuolen suorittamisen teoreetikko”.

Teoksessa Anneli Anttonen, Kirsti Lempiäinen ja Marianne Liljeström (toim.)

Feministejä – Aikamme ajattelijoita. Tammer-Paino Oy., Tampere, 43-59.

Riessman, Catherine Kohler, 2008. Narrative methods for the Human Sciences. United

States of America, SAGE Publications Inc.

Rossi, Leena-Maija, 2010. ”Sukupuoli ja seksuaalisuus, eroista eroihin”. Teoksessa Tuija

Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen.

Vastapaino, Tampere, 21–38.

Sarpavaara, Harri, 2004. Ruumiillisuus ja mainonta: diagnoosi tv-mainonnan

ruumiillisuusrepresentaatioista. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print,

Tampere.

Sarpavaara, Harri, 2005. ”Voima ja huolenpito TV-mainonnan sukupuolikuvastossa”.

Sosiologia 42:3, 207-221.

Seppänen, Janne, 2005. Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan

tulkitsijalle. Vastapaino, Tampere.

Suoranta, Juha, 2018. ”Populaarikulttuurin tuotteiden analyysista”. Teoksessa Raine

Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle

48

tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Otavan kirjapaino, Keuruu,

313–320.

Painamattomat lähteet

Mulvey, Laura, 1999. “Visual Pleasure and Narrative Cinema.” Teoksessa Leo Braudy &

Marshall (toim.) Cohen Film Theory and Criticism: Introductory Readings. New York:

Oxford UP, 833-44.

Spigel, Lynn, 2004. ”Roundtable: Film Feminisms. Theorizing the Bachelorette:

“Waves” of Feminist Media Studies”. Journal of Women in Culture, vol. 30, no.1, 1209-

1221.

Digitaaliset lähteet

Bing –www-sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 1 – juliste.

www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=7ANv2ndy&id=DC9159CEF9D1

2FC359150E258A3AAC3E8AC94D37&thid=OIP.7ANv2ndygNDh6hBnORFX9wHaJ

7&mediaurl=http%3a%2f%2fwww.cinemasterpieces.com%2fkillbillfrench1.jpg&exph

=3080&expw=2298&q=kill+bill+movie+posters&simid=607988044018942390&select

edIndex=5&ajaxhist=0 (Luettu 25.10.2018)

Bing –www-sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 2 – juliste.

www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=T7zXChh6&id=BAA9EA169CC7

2FB93DB5829F0138AACEB9025131&thid=OIP.T7zXChh6kL7rJv2hZXtEHQHaKe&

mediaurl=http%3a%2f%2fwww.impawards.com%2f2004%2fposters%2fkill_bill_vol_t

wo_ver8.jpg&exph=655&expw=463&q=kill+bill+movie+posters&simid=60801650249

3808231&selectedIndex=58&ajaxhist=0

(Luettu 25.10.2018)

Dahlbom, Taika, 2018. Aku Louhimies väittää ohjauspestinsä kansainvälisessä sarjassa

olevan katkolla Ylen toimittajan takia – Ohjaajan agentti: Toinen henkilö työskentelee

nyt Louhimiehen jaksojen parissa. Helsingin Sanomat 16.10.2018.

www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005865830.html (Luettu: 16.10.2018.)

Helsingin Sanomat –www-sivusto, 2018. Helsingin Sanomat #meetoo –uutisoinnista.

www.hs.fi/aihe/metoo/ (Luettu: 16.10.2018).

IMDB –www- sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 1. www.imdb.com/title/tt0266697/ (Luettu

18.9.2018.)

IMDB -www-sivusto, 2018. Kill Bill Vol. 2.

www.imdb.com/title/tt0378194/plotsummary?ref_=tt_stry_pl#synopsis

(Luettu 15.10.2018.)

IMDB –www-sivusto. 2018. Planet Terror. www.imdb.com/title/tt1077258/ (Luettu

16.10.2018.)

49

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka, 2006. KvaliMOTV -

Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen

tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/> (Luettu

23.10.2018.)

Töyrylä, Katriina. 2018. Yhden miehen sikailun paljastamisesta se alkoi: Näin #metoo-

tviitti on ravistellut maailmaa. Yle Uutiset 31.01.2018. www.yle.fi/uutiset/3-10048821

(Luettu: 16.10.2018.)

Wikipedia –www-sivusto, 2018. Katana. www.wikipedia.org/wiki/Katana (Luettu

25.10.2018)

1

LIITTEET

LIITE 1. Esimerkki aineiston teemoittelusta

Kill Bill Vol.1

Elokuvan ensimmäinen ”luku” alkaa kohtauksella, jossa The Bride ajaa talon eteen

autolla ja kävelee pihan poikki, jossa on lasten leluja, ulko-ovelle ja soittaa ovikelloa.

Talossa asuva nainen avaa oven ja katsojalle näytetään lähikuva The Briden silmistä.

Niistä heijastuu takauma, jossa The Bride on raskaana valkoisessa hääpuvussa ja jossa

häntä lyödään ja hän lentää lattialle.

Seuraavaksi nähdään taistelukohtaus sisällä talossa. Sen aikana koulubussi ajaa pihaan,

ja tyttö nousee bussista talon kohdalla. Naiset talon sisällä ovat taisteluasemissa, veitset

käsissään. Tyttö tulee sisään, ja naiset juttelevat tytölle sotkun ja lasinpalasten keskellä.

He ovat hengästyneitä, verisiä ja hikisiä (toisin esittäminen, kun nainen likainen, verinen,

feminiininen ruumis toimii ”väärin”, koska katsoja tunnistaa feminiinisen ruumiin kodin

ympäristössä, lapsen kanssa, mutta näytetty todellisuus on vastoin tätä totuttu

representaatiota. likainen/puhdas). Tyttö poistuu ja naiset menevät keittiöön (naisen

paikantuminen kodin piiriin, lapsen hoitaminen, keittiö, toisen auttaminen,

palveleminen). Talossa asuva nainen heittää The Bridelle rätin, jolla tämä voi sitoa käden

haavan, kaataa kahvia ja tarjoaa sitä The Bridelle. Nainen alkaa laittaa tytölleen muroja,

mutta ampuukin yllättäen muropaketin läpi (feminiininen muropaketti/maskuliininen ase,

kirjaimellinen esimerkki feminiininen ruumis maskuliinisen lävistämänä) The Bridea

kohti (Tässä kohtauksessa molempien feminiinisten ruumiiden kaksijakoisuus

hoiva/väkivalta). The Bride heittää nilkassaan olleen veitsen (Briden ase veitsi, ei

mekaaninen ase) naista rintaan. Nainen kaatuu maahan, The Bride vetää veitsensä naisen

rinnasta. Hän katsoo hetken naiseen ja nousee lähteäkseen, kädessään verestä punainen

veitsi. Tyttö on kävellyt keittiön ovensuuhun ja näkee äitinsä makaavan verisenä keittiön

lattialla. The Bride puhdistaa veitsen, puhuu tytölle (Bride ei jätä veistä likaiseksi, puhuu

lapselle, ei vain häivy tapahtumapaikalta) ja laittaa puhtaan veisten holsteriin. The Bride

kävelee autolleen (Pussy Wagon) (”naisten iskemiseen nimetty auto” Miehinen väline,

jota feminiininen ruumis ajaa, kontrasti) ja ottaa esiin vihkon, johon hän merkitsee:

”Death list five” Vernita Green, Copperhead ja vetää viivan Vernitan nimen yli. Bride

ajaa pois talon edestä, hänen autonsa on keltainen pickup, jota koristavat edessä punaset

liekit ja takana isoin vaaleanpunaisin kirjaimin teksti ”Pussy Wagon”.