Viestejä Turunkristillisestä

opistosta

huhtikuu 2017

BEE-BOTIT TULEVAT!– Hei, miksei tää kissa lopeta maukumista? – Opet-taja, mä en pääse liikkumaan vasemmalle silleen, et toi tyyppi olisi oikein päin… – Mihin mun kissa nyt hävisi?

Lastenohjaajaopiskelijat ja viittomakielen ohjaa-jaopiskelijat ovat juuri perehtymässä ohjelmoin-nin saloihin. Dinosaurukset ja täytekakut pyörivät työasemien näyttöruuduilla. Opettaja kiertää opiskelijoiden työpisteiden takana ja katsoo, että jokainen saa hahmonsa liikkumaan tai löytää halu-amansa komennon.

Salla Hela tutkii, minkälaisia hahmoja Scratchissa voi laittaa liikkumaan.

Sampo Salmio opettaa tietotekniikkaa ammatillisten perustutkintojen opiskelijoille.

Vienaleena Asikainen katsoo, kun robotit kulkevat kiltisti ohjelmoitua reittiä pitkin.

– Oikeassa reunassa on touhuamis-alue, sinne voitte tehdä erilaisia käs-kyjä, selittää tietotekniikan opetta-ja Sampo Salmio. Tänään ollaan pe-rehtymässä Scratch-nimiseen graa-fiseen ohjelmointikieleen. – Tässä käytetään samanlaista koordinaatis-

toa kuin olemme yläasteella oppineet, Sampo opastaa. Hän kertoo, että teh-dyissä ja tallennetuissa animaatioissa käytetyt komennot voi kaivaa myö-hemmin näkyviin, jolloin muidenkin tekemiä töitä voi käydä katsomassa ja tutkimassa, miten ne on tehty.

Pian opiskelijat alkavat jo it-senäisesti kokeilemaan erilais-ten skriptien ketjuttamista. Samal-la Sampo kertoo, mitä kaikkea oh-jelmalla voidaan tehdä. Komentoja löytyy paljon: osoita, liu’u, muuta, aseta, pomppaa, käänny kun klika-taan, koskettaako, soita ääni, vaih-da taustaksi, aseta pyörimistapa…

Viisitoista oppituntia ohjelmointiaKurssi Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen on osa laa-jempaa kokonaisuutta Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, jon-ka ammattitaitovaatimuksissa mää-ritellään, että opiskelijan tai tutkin-non suorittajan tulee tuntea digi-taalinen oppimisympäristö ja osata käyttää ja hyödyntää sitä matema-tiikassa ja luonnontieteissä.

Sampon kurssin aikana on jo eh-ditty opettamaan Bee-Bot ja Blue-Bot -robotteja kulkemaan pitkin sa-tumattoa ja maatilamattoa. Ovatpa opiskelijat päässeet itsekin suun-nittelemaan ja toteuttamaan kysei-siä alustoja. Lisäksi on tutustuttu mm. Koodaustunti-nettisivustolta löytyviin materiaaleihin.

– Uudet opetussuunnitelmat tuovat ohjelmoinnin koulumaa-ilmaan, Sampo kertoo. – Graafi-nen ohjelmointi kuitenkin edel-lyttää lapselta jonkun verran lu-kutaitoa, tai vaihtoehtoisesti jon-kun ohjaajan istumaan vierelle.

Teksti ja kuvat: Janne Peltonen

Kevät on monelle valin-tojen ja muutoksien aikaa. Yksi elämänvaihde saattaa olla päättymässä ja uusien polkujen etsiminen ja löytä-minen voi olla ajankohtais-ta. Minun kevääseeni on tä-nä vuonna liittynyt projek-ti, missä olemme tutustu-neet kuorolaisteni kanssa klassikkomusikaaliin ja mu-sikaalielokuvaan Sound of Music, sen lauluihin ja Trap-pin perheen tarinaan. Musi-kaalin taustallahan on tosita-rina nunnakokelas Mariasta, joka lähetetään luostarista kotiopettajattareksi Trappin perheen lapsille. Perheen ta-rinasta on kirjoitettu myös Laulava Trappin perhe -kir-ja, jossa tapahtumat jatku-

vat myös Amerikassa, min-ne perhe pakenee elokuvan lopussa.

AivAn Kuten mAriAn ja Trap-pin perheen, meidän jokaisen elämäntarinasta löytyy paljon kohtauksia ja vaiheita, jotka eivät etene oman käsikirjoi-tuksemme mukaan. Marian unelma ja suunnitelmat nun-naksi ryhtymisestä keskeytyi-vät odottamattomalla tavalla, kun luostari lähetti hänet vie-lä takaisin luostarin muurien ulkopuolelle kasvamaan. Kun Maria puolestaan yritti pala-ta takaisin luostariin pakoon omia tunteitaan, abbedissa lä-hetti hänet takaisin, muistut-taen taas, kuinka Jumala sul-kiessaan oven avaa toisaalla

ikkunan. tätä tuttuA sAnontAA jäin pyörittelemään mielessä-ni. Siinä ei avatakaan tois-ta ovea, lähdetä helpolla ta-valla toiseen suuntaan, mut-ta ei myöskään jäädä van-giksi täysin suljettuun huo-neeseen tai törmätä ovetto-maan seinään. Ikkuna py-säyttää meidät edessä avau-tuvan näkymän ääreen, kat-selemaan maisemaa ja pun-taroimaan tilannetta. Aivan kuten elämäntilanne, joka ei edennytkään alkuperäisen suunnitelmamme mukaan. Voimme jäädä ryskyttämään epätoivoisena suljettua ovea tai pysähtyä rauhassa katse-lemaan elämäämme uudes-ta vinkkelistä, uudesta ikku-nasta. Ikkunasta ulos pyrki-

minen on usein vähän han-kalampaa kuin ovesta kulke-minen, muttei sekään ole ai-na mahdotonta. Joskus pitää uskaltaa hypätä, joskus ehkä ikkunan läheltä löytyy tika-puut, joita pitkin pääsee alas, joskus ikkuna on kerta kaik-kiaan niin korkealla, että on jäätävä odottamaan toisen oven avautumista. Se odotus on usein tuskallisin, koska emme näe, mikä meitä oven takana odottaa.

lAulAvA trAppin perhe -kirjassa nousee useassa kohdassa esiin perheen luot-tamus siihen, että kaikella on tarkoituksensa, että Ju-malalla on suunnitelma hei-dän varalleen, vaikka välillä kaikki ovet sulkeutuvat ym-

päriltä ja tulevaisuus tuntuu aivan mahdottomalta. Näis-sä tilanteissakin he muista-vat olla kiitollisia siitä mikä on ja luottaa siihen, että heitä ei ole unohdettu. Tätä taitoa joudumme jokainen omas-sa elämässämme harjoitte-lemaan usein. Varsinkin sil-loin kun suunnitelmamme romuttuvat. On kuitenkin hämmästyttävää ja lohdullis-ta, että jonkin ajan kuluttua, pysähtyessämme uudestaan sen saman ikkunan äärelle, huomaammekin, että näin-hän tämän pitikin mennä, jollain olikin ollut parempi suunnitelma varalleni, kuin osasin kuvitellakaan.

näissä elämän KäänneKoh-dissA emme useinkaan pär-

jää yksin. Olkaamme siis toisillemme ikkunanpesijöi-tä tai -avaajia, jääkäämme kaverin vierelle tarkastele-maan sitä uutta ja hämmen-tävää maisemaa, tikapuiden pystyttäjiä ikkunan alle tai avaimien etsijöitä suljettui-hin oviin, jotta matka pääsee suunnitelmien muuttumises-ta huolimatta jatkumaan. Sil-lä jokaisella meillä on elä-mä edessä vaikka reitti olisi-kin tuntematon, eikä seuraa-va taival olekaan sellainen kuin itse kuvittelimme. Hy-vää matkaa keväisille poluil-le etsimään elämän ihmeitä!

Terhi Lehtovaara koulutussuunnittelija,

musiikkipedagogi

LuottamussuomAlAistA yhteisKuntAA on pidetty maailman mallimaa-na erityisesti luottamuksen ja luotettavuuden takia. Suomeen on liitetty sanoja rehellisyys, korruptoitumattomuus, luottamuk-seen nojaava yhteiskunta- ja työkulttuuri.

hyvinvointiyhteisKuntA rAKentuu luottamuksen perustalle. Samalla hyvinvointiyhteiskunta synnyttää luottamusta. Yhte-nevät mahdollisuudet ja kaikille turvattu kohtuullinen elintaso synnyttävät yhtenäisyyden ja luottamuksen tunnetta. Myös hy-vä työelämä ja yksityiselämä perustuvat luottamuksellisille suh-teille.

luottAmuKsen Kulttuurin vahvistaminen on tärkeää moni-kulttuurisessa yhteiskunnassa. Pelon ja turvattomuuden lietso-jat tekevät hallaa koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Luotta-muksen ei pidä olla sokeaa, riskitekijöitä on tarpeen analysoida ja ehkäistä myös ennakolta. Tärkeää on nähdä, että myös moni-kulttuurinen yhteiskunta voi olla kasvavan luottamuksen yhteis-kunta.

luottAmus edellyttää parikseen terveen kriittisyyden. Esi-merkiksi vallanpitäjiin ei ole syytä vain luottaa, tarvitaan myös kritiikkiä ja avointa vaihtoehtojen tarkastelua. Vaaleissa jaetaan luottamusta. Äänestäminen on hyvä tapa rakentaa luottamuksen yhteiskuntaa. Äänestämättömyys rapauttaa sitä.

luottAmus merKitsee rohkeutta ja myös antautumista petetyk-si tulemisen riskiin. Ja sitoutumista siihen, että itse toimii luo-tettavasti.

turun Kristil-lisellä opis-tollA opetel-laan ja vaali-taan luottamuk-sen kulttuuria.

Ikkunoiden äärellä

Pääkirjoitus

Palstan nimi tulee Ukko-Paavon eli Paavo Ruotsalaisen käyttämästä ilmaisusta. Hänen mukaansa ihmistä ei pidä komentaa Jumalan puoleen. Häntä tulee lempeästi kutsua ja ojentaa kättä, ”pikottaa”, kuten arkaa lammasta houkutellaan.Pikottaen

2

Tapani Rantalarehtori

Reformaation 500-vuotisjuhlavuosi ja itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuo-si sattuvat mukavasti tähän samaan vuoteen. Vaikka näillä tapahtumilla ei ensin tuntuisi olevan mitään yhteistä, ne liittyvät toisiinsa. En väitä, että re-formaation ansiosta olisimme itsenäi-nen valtio, mutta ilman reformaatio-ta Suomi varmasti olisi nykyään eri-lainen maa ja yhteiskunta. Turun lin-nassa näytteillä olevassa Valtapeliä-näyttelyssä aloin miettiä sitä, mihin suuntaan kehitys olisi kulkenut, jos Ruotsin kuninkaat eivät olisi tukeneet tai suorastaan toteuttaneet reformaa-tiota. Itse asiassa valtakunnan johdos-sa oli 1500-luvulla myös kuninkaita, jotka eivät olleet reformaatioon ihas-tuneita, vaan yrittivät kääntää kehi-tystä toiseen suuntaan.

Olisiko Suomessa nykyisen kal-taista tasa-arvoa ja demokratiaa, so-siaaliturvaa tai korkeatasoista koulu-tusjärjestelmää ilman reformaatiota ja luterilaista historiaa? Olisiko yksi-lön vapautta korostavaa kulttuuria ja avointa tiedonvälitystä? Historiantut-

kija ei periaatteessa jossittele, mutta on hyödyllistä pysähtyä miettimään, ovatko yhteiskuntamme arvot ja ra-kenteet itsestäänselvyyksiä. Luteri-laisuuteen ei kuulu ainakaan tällä het-kellä omien perinteiden erinomaisuu-den korostus. Siitä huolimatta luteri-laisuutta ei tarvitse vähätellä – mui-ta kirkkoja ja uskontoja kunnioittaen voimme avoimesti tuoda esille niitä myönteisiä asioita, joita luterilaisuu-teen kuuluu. Vaatimattomuus ja koh-tuullisuus ovat suorastaan ajankohtai-sia ja ekologisia hyveitä.

Reformaation juhlavuonna puhu-taan paljon Martin Lutherista – ja hy-västä syystä, mutta Lutherin ajatusten välittäjinä tarvittiin monia muita hen-kilöitä. Osa heistä on jäänyt tuntemat-tomiksi. On hienoa, että Turun tuomio-kirkossa käytössä oleva Sanan seppä -mobiilisovellus nostaa esille Suomen reformaation keskeisiä henkilöitä ja tapahtumia Mikael Agricolasta kuvit-teellisiin 1500-luvun henkilöihin.

Ilman reformaatiota ei olisi syn-tynyt herätysliikkeitä eikä näin ollen

perustettu Turun kristillistä opistoa. Voisi sanoa, että olisimme kansana, yhteisöinä ja yksilöinä toisenlaisia il-man reformaatiota – emme ehkä ny-kyistä huonompia tai parempia, mut-ta erilaisia. Reformaatio ei ole vain tapahtuma viiden vuosisadan takaa, vaan elämäämme ja yhteiskuntaam-me muovannut suuri muutos. Refor-maatio ei ollut varmaankaan 1500-lu-vulla Suomessa eläneelle kansalle helppo asia. Keskiajalla rakennettu ja organisoitu kirkko köyhtyi ja perin-teitä romutettiin. Muutoksen sopeu-duttiin vähitellen, mutta ajatus Ju-malan armosta, joka perustuu aino-astaan Jeesuksen ansioon, juurtui ih-misten mieliin. Lainsäädäntöön siir-tyi hitaasti ajatus siitä, että yhteiskun-nan on huolehdittava myös niistä, jot-ka eivät itse pysty. Näitä arvoja ei ole syytä unohtaa, vaikka luterilaisuutta ei joka vuosi juhlitakaan.

Matti Ijästeologisten aineiden lehtori

Millainen Suomi olisi ilman reformaatiota?

Wittenbergin Pyhän Marian kirkon kuuluisa alttaritaulu oli yksi vaikuttavimmista nähtävyyksistä opiston henkilö-kunnan opintomatkalla kesäkuussa 2015.

Jann

e Pe

ltone

n

Säästösyistä Signaali ilmestyy jatkossa vain kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Opiston tapahtumia ja toimintaa voi seurata myös www.turunkristillinenopisto.fi.

3

Linjalla opitut tiedot ja taidot kantavat lääketieteen opintojen aikanakin, kertoo Ella Mäkelä, joka opiskelee nyt ensimmäistä vuotta Turun yliopistossa.

Lääketieteelliseen suuntaavista opinnoista korkeakouluopintoihin

Pääosa linjan opiskelijois-ta hakee keväisin opiskele-maan lääketiedettä, mutta myös hammaslääketiedettä, eläinlääketiedettä, farmasi-aa tai muuta aiheeseen liitty-vää. Viime keväänä linjalai-sista pääsi lääketieteelliseen opiskelemaan 11 ja lisäksi muihin korkeakouluopintoi-hin, mm. biokemiaan ja far-masiaan.

Alussa jännitti, miten pärjääElla Mäkelä, joka opiskelee nyt ensimmäistä vuotta lää-ketiedettä Turun yliopistossa, on sitä mieltä, että linjasta oli sisäänpääsyn kannalta paljon hyötyä ja vielä lääketieteen opinnoissakin on jotkut asiat olleet tuttuja opistolta.

Linja auttoi Ellan mukaan

hyvin stressinhallintaan, kos-ka kokeita oli niin usein, et-tä koetilanteeseen tottui. Vä-hitellen itseluottamus kasvoi ja ajatteli vain, että nyt on taas koe ja menen tekemään sen. Myös intensiivijakson van-hat pääsykokeet totuttivat ti-lanteeseen: pääsykoepäivänä Ella ihmettelikin, että kuinka hän voi olla näin rento.

Linjalla tänä vuonna paker-tava Artturi Jokinen kertoo, että lääketieteellisen valinta-kokeessa ei saa enää tänä ke-väänä käyttää funktiolaskimia, vain nelilaskimet ovat sallittu-ja. Linjalaiset ovatkin harjoi-telleen lähes alusta asti neli-laskimen käyttöä. Nyt laskut menevät nelilaskimella yhtä hyvin kuin funktiolaskimella, vaikka alussa tuntui hirveän kankealta, toteaa Artturi. Tä-mä antaa etusijaa niihin näh-

tä, on tosi mielekästä haas-taa itseään.

Upeeta meininkiäSekä Ella että Artturi kiittä-vät opettajia, joilla on asian-tuntemus kohdillaan ja jois-ta on huokunut, että he halu-avat opiskelijoiden pääsevän sisään yliopistoon.

Linjan vastaava opetta-ja Ilari Niemi korostaa myös hyvää yhteishenkeä, tervettä kilpailua ja omien taitojen hi-omista riittävälle tasolle. Tä-mä tapahtuu hänen mukaan-sa työnteon kautta. – Opiske-lijalla pitäisi olla linjalle tul-leessaan jo valmiiksi aina-kin kohtuulliset taidot kemi-assa, fysiikassa ja biologias-sa. Opiskelijoitten tulee olla valmiita panostamaan täysil-lä opiskeluun, jotta saadaan tulosta. Työtä tulee olla val-

mis tekemään paljon myös kotona.

Opiskelutaitojen oli-si myös hyvä olla kunnos-sa. Ilarin mukaan linja ei so-vellukaan sellaisille opiske-lijoille, jotka eivät ota vas-tuuta omasta oppimisestaan. – Opettajat voi ajatella vä-hän niin kuin tuutoreina, jot-ka ohjaavat ja neuvovat tar-vittaessa. Tietysti perusasi-at opetetaan, mutta lopulli-nen vastuu menestymises-tä on kuitenkin aina opiske-lijalla. Opettajat pitävät pa-ketin kasassa ja huolehtivat, että kaikki oleellinen tulee opiskeltua.

– Upeeta meininkiä on ol-lut. Tehdään porukalla töitä, että päästään sisään, toteaa Artturi.

Hanna Nurmi koulutusvastaava

yleissivistävä yksikkö

Opiston lääketieteelliseen suuntaavat opinnot -linjan suosio on kasvanut tasai-sesti. Hakijoita oli viime syksynä aloit-taneeseen ryhmään jo lähes sata. Monta hyvää hakijaa jäi rannalle ja syksyllä 2016 päätettiin, että linjalle otetaan jatkossa sisään tuplamäärä opiskelijoita.

den, jotka laskevat lukiossa kaiken funktiolaskimilla.

Vertaistuki auttaa ja motivoiParasta linjassa oli Ellan mukaan vertaistuki, jonka hän koki olevan superhy-vää. Parhainta oli myös toi-set opiskelijat ja opettajat, jotka osasivat auttaa.

Vertaistuen ja hyvän hen-gen merkitystä korostaa myös Artturi. Hän tuli opis-tolle viime vuonna linjal-la opiskelleen kaverinsa pe-rässä ja on tyytyväinen va-lintaansa. – Aluksi oli luo-kassa hiljaista, mutta nyt tehdään duunia. Huono vit-si lentää ja huumorimeininki auttaa kuitenkin jaksamaan. Täällä on tervein opiskelu-henki, mitä on ollut missään tähän mennessä. Täällä on

vapaus kysyä, mitä haluaa, eikä siitä tule outoja ilmei-tä tai ihmettelyä, miksi ky-syy jotain. Opettajien kans-sa on enemmän vuoropuhe-lua – heitellään palloa opet-tajille ja opettajat meille ta-kaisin.

Linjan vastaava opettaja Ilari Niemi kertookin, että linja on haastava myös opet-tajille. – Pitää olla valmis kohtaamaan se, että ei osaa-kaan vastata kysymyksiin. Niitä tulee ja ne on fiksuja ja vaikeita, koska opiskelijat on teräviä ja ne on miettinyt asioita. Opetettavat asiat pi-tää opetella tai ainakin ker-rata hyvin joka vuosi uudel-leen, jotta voi mennä luokan eteen. Toisaalta joka vuosi oppii paljon uutta, kun sel-vittelee vastauksia opiskeli-joiden kysymyksiin. Vaikka linja teettää aika paljon työ-

Artturi Jokisen mukaan linjalla tehdään kovaa duunia, mutta opettajien ja opiskelukavereiden tuki ja huumori auttavat jaksamaan.

Lääkislinjan vastaavan opettajan Ilari Niemen hymy ei hyydy, vaikka ensi syksynä luotsattavana on tuplamäärä opiskelijoita. – Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään, vaikka linjalla opetetaankin perusasiat. Työtä pitää olla valmis tekemään myös kotona.

Jann

e Pe

ltone

n

Jann

e Pe

ltone

nH

anna

Nur

mi

Lapsi- ja perhetyön perustutkintoViittomakielisen ohjauksen perustutkintoKoulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivä toiminnan ohjauksen ammattitutkinto Suntion ammattitutkintoWeb designer KauppatiedePsykologia ja kasvatustiedeOikeustiede Lääketieteelliseen suuntaavat opinnotKommunikaation monimuotoisuusPerusopetus ja 10-luokka Maahanmuuttajien suomen kielen alkeisopinnotMaahanmuuttajien suomen kielen jatko-opinnot

Innostu TKO?– www.turunkristillinenopisto.fi –

4

Askelia aktiivisuu-teen III -hankeToteutimme kalenterivuoden 2016 aikana opistolla Aske-lia aktiivisuuteen 3 -hank-keen, joka oli jatkumoa edel-lisille Askelia aktiivisuuteen -hankkeille. Hankkeen ta-voitteena oli luoda ja pilotoi-da maahanmuuttajakoulutuk-siin käytännön toimintamalli, joka ylittää oppiaineiden ra-jat ja ohjaa kokonaisvaltai-seen oppimiseen. Hankkees-sa keskityttiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, eli

koulutusten sisältöjen uuden-laiseen toteuttamistapaan, jonka tarkoituksena on pa-rantaa opiskelijan itsenäisen toiminnan sekä oppimisen ja opitun soveltamisen taitoja, jotka ovat olennaisen tärkei-tä mm. työelämässä tai am-matilliseen aikuiskoulutuk-seen hakeutumisessa ja niis-sä menestymisessä. Lisäk-si hankkeen aikana laadittiin käsikirja, joka toivoaksemme antaa opettajille konkreettisia ideoita ja apuvälineitä mo-nialaisen pedagogiikan hyö-dyntämiseen maahanmuutta-

Olet ehkä ja toivottavasti huomannut Suo-men itsenäisen historian sadan vuoden aikajanan opiston päärakennuksessa, lii-kuntasalin ja käytävän välisellä lasiseinällä. Jana ilmestyi seinälle marraskuun loppu-puolella. Vieressä lukee: ”Ethän tee mer-kintöjä janalle. Se liittyy Suokien ja Alpen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen.”

Suomi 100 vuotta opistollajakoulutuksissa sekä alkeis- että jatkotasolla. Käsikirja on materiaalipankissa opis-ton kotisivuilla kaikkien ai-heesta kiinnostuneiden va-paasti hyödynnettävissä.

Monialaiset oppi-miskokonaisuudet pedagogisena ratkaisuna

Monialaisilla oppimiskoko-naisuuksilla tarkoitetaan eri oppiaineiden yhdistämistä suuremman kokonaisuuden, kuten projektin avulla. Laa-ja-alaisen osaamisen yleisiä tavoitteita esimerkiksi perus-opetuksen uudessa opetus-suunnitelmassa ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen, kult-tuurinen osaaminen sekä vies-tintä- ja ilmaisutaidot, itsestä huolehtiminen sekä arjen tai-dot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologia, työelämä ja yrittäjyys sekä osallistumi-nen, vaikuttaminen ja kestä-vään tulevaisuuteen ohjaami-nen. Opistolla toteutettujen ja toteutettavien monialais-ten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on lisäksi tukea koulutuksen yleisiä tavoittei-ta, joita ovat mm. yleisten jat-ko-opintovalmiuksien, am-matinvalinnan ja työllistymi-sen mahdollisuuksien paran-tuminen.

Monialaisten oppimisko-konaisuuksien tarkoitus on tehdä kaiken opittavan liitty-minen yhdeksi kokonaisuu-deksi näkyväksi opiskelijal-le. Maahanmuuttajakoulutuk-sissa oppiaineiden integroimi-nen auttaa opiskelijaa ymmär-tämään suomen kielen merki-tyksen välineenä oppia muu-

1900 1910 1920 1930 1950

1917 Venäjän vallankumous, SUOMEN ITSENÄISTYMINEN 6.12.

SUOMI 100 VUOTTA

1918 Sisällissota

1919 Suomesta tasavalta,Kaarlo Juho Ståhlberg ensimmäinen presidentti

1921 OppivelvollisuuslakiSuuret ikä luokat syntyvät

1937 Äitiysavustus

1940

1941–44 Jatkosota1945 Lapin sota

1906 eduskuntauudistus: äänioikeus myös naisille

1907 ensimmäiset eduskuntavaalit

1925 Turun kristillinen opisto perustetaan

1939–40 Talvisota

Kuva: J. H. Aho/Museovirasto

1917–2017

Kuva: Viljo Pietinen/Museovirasto

1950 1970 19801960

1952 Helsingin olympialaiset,sotakorvaukset maksettu

1955 YK-jäsenyys

1956 Urho Kekkonen presidentiksi

1968–69 Maastamuutto Ruotsiin

1972 Peruskoulu

Kuva: Helge Heinonen/Museovirasto

2017 Tasa-arvoinen avioliitto

1990 2010

1987 Nokian Mobira-käsipuhelin

1995 EU-jäsenyys, jääkiekon maailmanmestaruus

2000 Tarja Halonen presidentiksi

2000

2002 Euro Suomen valuutaksi

2008 Martti Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto

RA

H

OITTA A H A N

KET

TA •

• O

PE

TUSHALLITUS

www.turunkristillinenopisto.fi

ASKELIA

AKTIIVISUUTEEN

Koulutusta ja aktivoivaa

oppimateriaalia maahanmuuttajille

Opiskelijoiden kansainväliset myyjäiset ovat odotettu osa opistolaispäiviä.

Mar

i Nur

miran

ta

On mukavaa, että työn tulokset saadaan kaikkien nähtäville, sanovat suomen kielen opiske-lijoiden linjavastaavat Anu Visa ja Petra Autio. Heidän ryhmänsä tutustuivat suomalaiseen ruokakulttuuriin ja urheilijoihin ja kirjoittivat niistä infotauluja aikajanalle.

Jann

e Pe

ltone

n

ta, esimerkiksi matematiik-kaa, terveystietoa ja liikuntaa, ja päinvastoin. Lisäksi hän

näkee opittavan merkityksen arkipäivän elämässään sekä mahdollisuuksissaan toimia

aktiivisena kansalaisena suo-malaisessa yhteiskunnassa. Eri oppimiskokonaisuuksis-

semme jana täydentyy erilai-semmilla esityksillä kaikkien opistolla opiskelevien, työs-kentelevien ja täällä vieraile-vien iloksi!

Laura Hillgrenkielten ja yhteiskunnallis-

ten aineiden opettaja

5

1900 1910 1920 1930 1950

1917 Venäjän vallankumous, SUOMEN ITSENÄISTYMINEN 6.12.

SUOMI 100 VUOTTA

1918 Sisällissota

1919 Suomesta tasavalta,Kaarlo Juho Ståhlberg ensimmäinen presidentti

1921 OppivelvollisuuslakiSuuret ikä luokat syntyvät

1937 Äitiysavustus

1940

1941–44 Jatkosota1945 Lapin sota

1906 eduskuntauudistus: äänioikeus myös naisille

1907 ensimmäiset eduskuntavaalit

1925 Turun kristillinen opisto perustetaan

1939–40 Talvisota

Kuva: J. H. Aho/Museovirasto

1917–2017

Kuva: Viljo Pietinen/Museovirasto

1950 1970 19801960

1952 Helsingin olympialaiset,sotakorvaukset maksettu

1955 YK-jäsenyys

1956 Urho Kekkonen presidentiksi

1968–69 Maastamuutto Ruotsiin

1972 Peruskoulu

Kuva: Helge Heinonen/Museovirasto

2017 Tasa-arvoinen avioliitto

1990 2010

1987 Nokian Mobira-käsipuhelin

1995 EU-jäsenyys, jääkiekon maailmanmestaruus

2000 Tarja Halonen presidentiksi

2000

2002 Euro Suomen valuutaksi

2008 Martti Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto

opiskelijalle mahdollisuuden ottaa vastuuta oppimisestaan, ja vain mielikuvitus on raja-na, lopputulokset useimmiten yllättävät positiivisesti. Eten-kin opettajan!

Suomi 100 vuotta opistollaItsenäisyytemme juhlavuo-si tarjoaa hedelmällisen läh-tökohdan monialaisen oppi-miskokonaisuuden toteutta-miselle. Näkökulmia on luke-mattomia. Vaikka monialais-ten oppimiskokonaisuuksi-en tarkoituksena onkin antaa opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi aiheen valintaan, päädyimme oman kokonaisuutemme osalta sii-hen, että linjojen opettajat sopivat keskenään, millaista teemaa mikäkin ryhmä käsit-telee. Lähtökohtana oli lähin-nä kunkin ryhmän kielitaidon taso. Pyrimme valitsemaan meitä kaikkia lähellä olevia aihepiirejä, kuten esimerkik-si ruoka, perhe ja asuminen, koulutus ja urheilu. Näiden li-säksi mukaan haluttiin myös-kin suomalaista arvomaail-maa, ja päädyimme yhden ryhmän kanssa myöskin tar-kastelemaan tasa-arvoa.

Oppimiskokonaisuuksien toteutukset ryhmissä ajoittu-vat kevätlukukaudelle kun-kin ryhmän työharjoittelujak-sosta riippuen. Oppimiskoko-naisuudet pyritään toteutta-maan yhtäjaksoisesti, ilman keskeytyksiä, jolloin koko-naisuus säilyy opiskelijan nä-kökulmasta eheämpänä. Käy-tännön toteutukseen on varat-tu kolmisen viikkoa per ryh-mä. Lopputuotosten tyyp-piä ei ole rajoitettu: toivoak-

Suoki 1b vieraili Turun linnassa. Ajmal (vas.), Sarko ja Othman pääsivät sovittamaan pukuja.

samme, niin menneissä kuin tulevissakin, painottuvat laa-ja-alaisen osaamisen yleiset taidot eri tavoin. Monialaisis-sa oppimiskokonaisuuksissa opiskelijan roolia muokataan aktiivisemmaksi opettajan asettuessa taka-alalle oppimi-sen ohjaajaksi. Näin opiske-lijoiden ideoille ja kysymyk-sille jää enemmän tilaa. Aktii-visen oppijan rooliin liittyvät myös itse- ja vertaisarviointi, joita pyritään systemaattisesti harjoittelemaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien to-teuttamisen aikana ja eri vai-heissa. Itse- ja vertaisarviointi sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat myös tärkeitä työelämätaitoja.

Monialainen oppimiskoko-naisuus voi toimia paitsi työ-tapojen, kielen ja asiasisällön oppimisen välineenä, myös erinomaisena ryhmäytymi-

sen välineenä. Tähän men-nessä toteutettujen oppimis-kokonaisuuksien palauttei-den perusteella pienryhmäs-sä työskentely oli mielekäs-tä, ja opiskelijat oppivat li-sää ryhmätyötaitoja. Pääosin työskentely sujui, ja tehtävät tulivat valmiiksi. Palautteis-sa opiskelijat mainitsivat op-pineensa runsaasti uutta sa-nastoa oppimiskokonaisuu-den aikana.

Hyppy tuntemattomaanOpettajan perinteisen yksilö-keskeisen työkulttuurin nä-kökulmasta monialaiset op-pimiskokonaisuudet ovat haaste. Sen lisäksi, että siir-rytään pois opettajavetoises-ta tuntityöskentelystä, opet-tajien täytyy tehdä yhteis-työtä oppimiskokonaisuuden

suunnittelussa ja toteutukses-sa. Liiallinen suunnittelu to-sin voi toisaalta olla pahasta-kin rajoittamalla opiskelijoi-den luovuutta ja ohjaamalla lopputuotoksia. Oppimisko-konaisuuksien arviointikin voi olla ongelmallista: pal-jonko painotetaan asiasisäl-töä, paljonko kieltä? Ja vie-lä: mistä löytyvät resurssit niin suunnitteluun, ohjauk-seen kuin arviointiinkin? Ko-kemuksesta tiedämme, että oppimiskokonaisuuden pur-ku voi kuitenkin mainiosti toimia esimerkiksi suullisen kielitaidon mittarina, ja kir-jallinen lopputuotos kirjoit-tamisen taitojen mittarina. Ensimmäinen monialainen oppimiskokonaisuus on ai-na jonkinlainen hyppy tunte-mattomaan, kun lopputulok-sesta ei ole varmuutta. Hyppy kannattaa: kun opettaja antaa

Suoki 1b:n Mahad oppi paljon uutta ennes-tään rakkaasta harrastuksesta etsiessään tietoa suomalaisesta jalkapalloilijasta.

Koroisten ristin luona opiskeltiin Suomen historiaa, tutkittiin veden typpipitoisuutta ja kartoitettiin alueen harrastusmahdollisuuk-sia. Retkipäivä oli osa Aurajoki-oppimis-kokonaisuutta.

Laur

a Ti

kkan

en

Sar

kom

kuv

a-ar

kist

o

Mokit tarjoavat monipuolisia tapoja oppia, näyttää ja jakaa osaamista. Tässä Peva 2:n Sumalee Maekivirran kädenjälkeä!

Sum

alee

Mae

kivi

rta

Eva

Läht

eenm

äki

6

Lastenohjaajaopiskelijalinja LO15 esitti näytelmän ”Linnasmäen soittoniekat”. Kahden päivän aikana esityksen kävi katsomassa yli 400 lasta lähiseudun päiväkodeista. Ohjauksesta vastasivat Niina Heikkilä ja Marjaana Utriainen.

Näyttämöllä nähtiin taitavia näyttelijäsuorituksia, hauskuut-ta ja vähän jännitystäkin. Opiskelijat sitoutuivat täysillä projektiin ja yhteistyöllä saatiin aikaiseksi hieno lopputulos.

Linnasmäen soittoniekat

Kaikki ovat kaikkien kavereita. Näytelmän teemana oli kaikkien hyväksyminen omanlaisinaan ja yhteistyön tärkeys.

”Linnasmäkeen matkataan, matkataan. Siellä soittajiksi aletaan!” Musiikki oli

näytelmässä tärkeässä osassa.

Pesukarhu-rosvot olivat ryöstäneet Suomen jääkiekkojoukkueen tarvikkeet.

Kanoilla oli oma rap-bändi, Rytmimuna.Teksti: Niina Heikkilä Kuvat: Janne Peltonen

Uuden MALO-linjan ansiosta pääsy ammatillisiin opintoihin helpottui, kiittelevät Aram ja Zeno, joilla on jo monipuolista työkokemusta kasvatus- ja opetusalalta sekä Irakista että Suomesta.

7

Juuri alkanut koulutus on ai-nutlaatuinen, sillä tavallises-ti maahanmuuttajat lähtevät suorittamaan ammatillista perustutkintoa erilaisten val-mentavien kurssien kautta. – Meillä aloitetaan suoraan ammatillisista opinnoista ja osaaminen osoitetaan työelä-mässä tapahtuvissa tutkinto-tilaisuuksissa, kasvatusainei-den opettaja ja ammatillis-ten perustutkintojen koulu-tusvastaava Krister Ranta-la kertoo.

Lapsi- ja perhetyön perus-tutkinnon hakijamäärät ovat suuria, minkä vuoksi monet hakijat, jotka kyllä soveltuisi-vat alalle erinomaisesti, ovat karsiutuneet kielitaidon puut-teiden vuoksi. Kristerin mu-kaan se on ollut turhauttavaa

niin hakijan kuin koulutuksen tarjoajan näkökulmasta.

– Paljon osaamista on jää-nyt hyödyntämättä ja todel-la motivoituneet hakijat ovat ehkä jopa joutuneet luopu-maan unelmistaan. Samaan aikaan alan työpaikoilta on tullut viestiä, että erilaisten perheiden tukemiseen ja oh-jaamiseen kaivataan lisää ammattilaisia, joilla on sekä tietoa että omiin kokemuk-siin pohjautuvaa taitoa toi-mia erilaisten kulttuurien ja kasvatuskäsitysten kentällä.

Uutta myös opettajilleKoulutukseen opiskelijoita valittaessa soveltuvuus alal-le kompensoi kielitaitoa, jo-

Hyvää alkavaa lukuvuotta, uudet opiskelijat!Huhtikuussa opistossa aloittaa 14 uutta opiskelijaa, jotka valmistuvat parin vuo-den kuluttua lastenohjaajiksi. Lapsi- ja perhetyön ammattilaisia on opistosta valmistunut jo vuosikymmeniä, joten täl-tä vankalta pohjalta lähdettiin rohkeasti avaamaan uusia uria. Aloittavat opiskelijat ovat ensimmäiset tällä maahanmuuttajille suunnatulla linjalla, MALOlla.

ta tullaan vastaan esimerkik-si muokkaamalla opetusme-netelmiä entistäkin kommu-nikatiivisempaan suuntaan. Paksujen kirjallisten oppi-materiaalien pänttäämistä ja osaamisen mittaamista kir-jallisin töin on vähemmän kuin keskustelua ja toimin-nallista oppimista, vaikka tä-hän on pyritty jo muissakin ryhmissä.

– Osaamista voi näyttää monella tavalla. Tärkeää on, että opiskelijalla on jo ennes-tään oppimisvalmiuksia, pai-nottaa Krister. Niitä tällä jou-kolla varmasti on, sillä opis-kelijoissa on erilaisia kasva-tus-, opetus- ja hoitoalan am-mattilaisia, joista osalla on kotimaastaan korkeakoulu-tutkinto.

Toisaalta omasta talosta löytyvää maahanmuuttaja-koulutusosaamista hyödyntä-mällä ammatillisten aineiden opettajia tuetaan vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin am-matti- ja kielitaidon kehitty-essä rinnakkain. – Tarjolla on mentorointia ja pienryh-mätyöskentelyä.

Yhteen hiileen puhalta-va henkilökunta opiston eri yksiköistä saakin Kristeril-tä kiitosta. – On ollut hienoa huomata, miten innostunees-ti mukaan on lähdetty, vaikka se on monilla tarkoittanut ve-nymistä kuluvan lukuvuoden työaikasuunnitelmissa. Vie-lä syksyllä tämä linja oli vain haave, ja nyt opiskelijat on valittu ja oppitunteja suunni-tellaan kovalla tohinalla.

Takaisin omalle alalleAinakin pari linjalle valittua opiskelijaa tuntee opiston jo varsin hyvin, eivätkä he jän-nitä opiskelun alkua. Aram Yassin Abdula opiskelee täl-lä hetkellä toista vuotta opis-ton maahanmuuttajille suun-natuilla linjoilla ja Zeno Ha-san Ali puolestaan peruskou-lussa. Siirtyminen ammatilli-seen koulutukseen kesken lukukauden mietitytti, mutta kun opiskelun käytännön jär-jestelyistä saatiin sovittua, ja Zeno saa peruskoulun päät-tötodistuksen suunnitellusti

ja Aram tavoittelemansa tie-totekniikan @-kortin, ei pää-töstä enempää tarvinnut poh-tia. Jännitystä vähentää myös se, että paras tuki ja turva on aina vieressä, sillä Aram ja Zeno ovat pariskunta.

Suomeen tulon jälkeen eli noin kuusi vuotta on vierinyt erilaisissa kielikoulutuksissa ja työharjoitteluissa, Zenol-la myös kotona lasten kans-sa. – Joskus on tuntunut, et-tä elämä ei mene eteenpäin, Aram sanoo ja kertoo tottu-neensa kovaan työntekoon entisessä kotimaassaan Ira-kissa, missä hän ajoi taksia, auttoi naisia turvakodissa ja opetti alakoulussa äidinkiel-tään kurdia. Suomessa jal-kapalloharrastus on autta-nut löytämään yhteisen kie-len monien ihmisten kans-sa. – Kun olin päiväkodissa työharjoittelussa, sain kaikki lapset innostumaan pelaami-sesta, Aram kuvailee innos-tuneesti.

Zeno puolestaan kertoo pyrkineensä aiemmin hoito-alan opintoihin, mutta jää-neensä haussa ilman opiske-lupaikkaa. – Se johtui var-maankin kielitaidosta. Kaik-ki puhuivat niin nopeasti ja sujuvasti. Se tuntui vaikeal-ta. Nyt on tietysti helpompaa.

Irakissa Zeno oli vas-ta aloittanut työskentelyn maantiedon opettajana, joten

nyt tuntuu hyvältä, etteivät ne opinnot menneet hukkaan. – Työskentely lasten kans-sa on minulle tuttua muuten-kin kuin opinnoista. Meillä on kaksi lasta, Zeno kertoo. – Yhdeksänvuotias poikam-me puhuu erinomaista kur-dia, jatkaa Aram ylpeänä.

Oman kielen ja kulttuurin tunteminen, ylläpitäminen ja opettaminen lapsille on sekä Aramille että Zenolle todel-la tärkeää. – Sukulaiset Ira-kissa eivät osaa suomea eikä toisaalta omaa kieltä opete-ta Suomessa, ainakaan riittä-västi. Siksi meille on tärkeää, että kotona puhutaan kurdia, Aram ja Zeno perustelevat.

Vaikka Aram ja Zeno ovat-kin kurdilaisen kulttuurin ja kurdin kielen parhaimpia asi-antuntijoita, heitä ei olla kie-litaito- ja kulttuuriosaami-nen edellä ajamassa työelä-mään. – Me koulutamme lin-jan opiskelijoista samanlaisia lapsi- ja perhetyön ammatti-laisia kuin kenestä tahansa opiskelijastamme, vaikka tie-tysti heillä on osaamista, jota muilla ei ole – monipuolista kielitaitoa ja kulttuuritunte-musta. Koulutuksella ne saa-daan osaksi ammattitaitoa, Krister kertoo.

Teksti ja kuva: Laura Tikkanen

Herättäjäjuhlamatka Nilsiään 7.–9.7.2017Varsinais-Suomesta matkataan taas Herättäjä-juhlille yhteisellä bussilla! Ilmoittautuminen Turun kristillisen opiston vastaanottoon, puh. 02 4123500 (arkisin klo 8.30–15). Varmista paikkasi ilmoittautumalla mahdollisimman pian, viimeistään 1.6.2017 mennessä. Katso tarkemmat tiedot opiston nettisivuilta: www.tk-opisto.fi!

Viestejä Turunkristillisestä

opistosta

huhtikuu 2017

Päätoimittaja: Tapani Rantala Toimituskunta: Hanna Nurmi, Janne Peltonen, Laura Tikkanen Ulkoasu ja taitto: Janne Peltonen Paino: Finepress Oy ISSN 2323-539X

Tervetuloa hiljentymään, veisaamaan, virkistymään ja tapaamaan tuttuja!

• su 9.4. klo 10 Laitila, Herättäjän kirkkopyhä, messu kirkossa, kirkkokahvit ja seurat kirkkokodilla

• su 9.4. klo 17 Lieto, seurakuntatalo• to 20.4. klo 18 Opiston seurat, kahvila, kahvit

klo 17.30 alkaen• ke 26.4. klo 18 Aura, seurakuntatalo• su 7.5. klo 16 Tuomiokirkkoseurakunnan

kokoussali, Eerikinkatu 3, kahvit klo 15.30 alkaen

• ti 23.5. klo 18 Opiston kevätseurat• ma 5.6. klo 19 Sulevinpäiväseurat, Varissuon

kirkko, kahvit klo 18.30 alkaen

Turun seudun seurakalenteri opiston kotisivuilla osoitteessa www.tk-opisto.fi > Opisto > Turun kristillinen opisto > Seurat

Herännäisseurat

• Työkaluja web designerille osa III: Optimointi 29.4.

• Työkaluja web designerille osa IV: Äänenkäsittely 13.5. ja 27.5.

• Työpaikkaohjaajien koulutus 17.–18.5. ja 22.5.

• Työkaluja web designerille osa V: Materiaa-lin tuottaminen eri medioihin 26.5. ja 18.8.

• Lasten kesäkurssi: Musiikkiteatterileiri 7–13 v. 5.–9.6.

• Viittomien alkeiskurssi 9.–10.9.• Uudet veisuut -seminaari 15.–17.9.• Perkkakurssi 18.–19.9.• Suntioiden syyspäivä Turussa ja opintomat-

ka Tukholmaan 25.–27.9. • Uskontunnustus tukiviittomin I & II 2.–3.10.

ja 20.–21.11.• Varhaiskasvatuksen ajankohtaispäivä

(Turun arkkihiippakunta) 6.10. • Perheklubiohjaajien koulutus 4.–7.10.

Kurssitiedot internetosoitteessa www.tk-opisto.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Terhi Lehtovaara, p. 0400 597 787 Heidi Sanevuori, p. 040 7104 483 kurssipalvelut@tk-opisto.fi

Kurssit 2017

Lustokatu 7, 20380 TURKUpuh. 02 4123 500, info@tk-opisto.fi

www.tk-opisto.fi

Opistossa tapahtuu

”Lucia seppelpää, juhlista hetki tää, saavuthan luoksemme, Pyhä Lucia.”

kuvat: Janne Peltonen

Opistoneuvosto järjesti kuntavaalipaneelikeskustelun, jossa oli mukana nuoria edustajia viidestä eri puolu-eesta. Edustajat pääsivät kertomaan ajatuksiaan monesta ajankohtaisesta kysymyksestä Turkuun ja sen hallintoon liittyen. Samalla testattiin mahdollisuutta lähettää tapahtu-masta videokuvaa livestreamina nettiin.

Perusopetukseen valmistavan linjan opiskelijat järjestivät opistolla joulu-lahjakeräyksen. Lahjat toimitettiin Suomen Punaisen Ristin kautta vas-taanottokeskuksen lapsille ja perheille.

Yhteisvastuutempauksessa kerättiin rahaa ihmiskaupan uhreille Suomessa ja nuorten tukemiseen Jordaniassa, Israelissa ja Palestiinassa.

Hyvä Signaalin lukija,voit maksaa Turun kristilliselle opis-tolle ”kannatusmaksun”, joka osal-taan kattaa Signaali-opistolehden lähettämiskustannuksia.

Kannatusmaksu voi olla haluamasi suuruinen.

Saaja: Turun kristillinen opistoTilinumero: Danske Bank FI21 8000 1800 3507 47Viite: Kannatusmaksu 2017

Syysopistolaispäivä sunnuntaina 17.9.2017Messu Tuomiokirkossa klo 10. Lounas ja seurat opistolla.