Berliini järjestyksen kourissaSaksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä

Perus- ja aineopintojen luentosarjakl 2010, torstaisin klo 16.15–17.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1.

Professori Seppo Hentiläseppo.hentila(at)helsinki.fi

3. Luento 28.1.

Unter den Linden – lehmusten tarina

Unter den Linden

Berliinin upein bulevardi, pääkatu ja kulttuurielämän keskus

Linnansillalta Brandenburgin portille: itä–länsi -suunnassa noin 1600 metriä, leveys n. 30 metriä

Lindenin varrella runsaasti julkisia rakennuksia

Puistokadun historia ulottuu 1640-luvulle

Tuolloin kaupunki loppui Spreen läntisen haaran kohdalla

Suuri vaaliruhtinas Fredrik Wilhelm käski 16. huhtikuuta 1647 päivätyllä kirjeellä, että hovin puutarhureiden on istutettava lehmuksia ja pähkinäpuita kuninkaanlinnasta länteen, kohti Tiergartenin metsästysmaita johtavan ratsutien varteen

Ei tiedetä, kuinka monennet lehmukset nykyään Lindenillä kasvavat, mutta viimeksi talvella 1945–46 Unter den Lindenin, kuten Berliinin puistojenkin puut, tai se vähä, mitä niistä oli vielä jäljellä, hakattiin polttopuiksi ja puistokadun keskikäytävästä tehtiin perunamaa

Unter den Linden (numerot viittaavat kartan 2 selityksiin)

Linnasilta, valmistui 1824taustalla Kuninkaanlinna, veistokset perustuvat Karl Friedrich Schinkelin malliin vuodelta 1854

(n:o 23)

Unter den Lindenin itäpään ensimmäinen rakennus Zeughaus (asehuone, arsenaali) on puistokadun vanhin alkuperäisessä asussaan oleva rakennus (1706)

Arkkitehti Andreas Schlüter – 22 kuolevan soturin naamiot

Nouseva suurvalta Brandenburg-Preussi halusi näyttää sotilaallista voimaansa ja esitellä aseitaan valtiovieraille ja ulkovaltojen lähettiläille

n:o 22

1880-luvulta Zeughaus Preussin ja Saksan valtakunnan sotamuseona; tuolloin sisäpiha sai lasikaton

Kolmannen valtakunnan aikana ”Sankareiden halli” - vuotuinen muistopäivä maaliskuussa

1943 epäonnistunut attentaatti Adolf Hitlerin surmaamiseksi; eversti Rudolf von Gersdorff

DDR:n aikana vuodesta 1952 Saksan historian museo marxilais-leniniläisellä konseptilla

Berliinin 750-v. juhlan kunniaksi liittokansleri Helmut Kohl laski 1987 Länsi-Berliinin puolella Saksan historian museon peruskiven; näyttelytilat kuusi jalkapallokenttää, ensimmäinen esine: Hoffmann von Fallerslebenin ”Deutschlandliedin” ensipainos v:lta 1841

Muurin murruttua jo kaksi vuotta myöhemmin uutta museota ei tarvinnutkaan rakentaa, Zeughausiin uudella konseptilla Deutsches Historisches Museum, remontti ja lisärakennus, ns. Pei-Bau valmistuivat 2004

Die Neue Wache, n:o 26

Käthe Kollwitzin ”Pietá”

Vahdinvahto DDR:n aikana

Kuninkaallinen vartio, Neue Wache valmistui 1818, yksi Karl Friedrich Schinkelin päätöistä Berliinissä

Preussin ja keisarivallan aikana vartiotupana

Kolmannen valtakunnan aikana militarismin palvonnan keskeisiä pyhättöjä

DDR:n aikana Fasismin ja militarismin uhrien muistomerkki, ikuinen liekki

Muurin murtumisen jälkeen liittokansleri Helmut Kohlin toivomusten mukaisesti ”Sodan ja väkivaltaisen järjestelmän uhrien muistomerkki”

= maailmansodissa kaatuneet, kolmannen valtakunnan aikana murhatut juutalaiset, romanit ja eutanasian uhrit, muut natsien vainoamat ryhmät, antifasistisen vastarintaliikkeen jäsenet sekä stalinismin uhrit

Humboldt-Universität zu Berlin, n:o 28

Alun perin Kuninkaalliseksi palatsiksi v. 1766 valmistunut rakennus, josta tuli v. 1810 perustetun Friedrich-Wilhelm-yliopiston päärakennus

Palatsissa asui jonkin aikaa Fredrik Suuren nuorempi veli Heinrich, mutta ei hän viihtynyt, oli julkisesti homoseksuaali mutta pakotettu naimisiin; viimeksi palatsissa asui Heinrichin ”pakkopuoliso” Wilhelmine

1810 yhtenä Preussin suuren reformikauden tuloksista uuden yliopiston perustaminen; von Humboldt-veljekset Alexander (vasemmalla) ja Wilhelm

Huom. Nimi Humboldt-Universität vasta vuodesta 1946

Ote Marxin Feuerbach teeseistä Humboldt-yliopiston sisääntuloaulan seinässä, punainen marmori peräisinHitlerin Uudesta valtakunnankansliasta

”Filosofit ovat eri tavoin tulkinneet maailmaan, nyt on tehtäväksi tullut sen muuttaminen.”

Bebelplatz, alkujaan Opernplatz, n:o 32

Poltetut kirjat, tyhjät hyllyt

Kirjojen poltto 10.5.1933

Nimeäminen 1920 luvun alussa merkittävän saksalaisen sosialidemokraatin August Bebelin mukaan

Propagandaministeri Goebbelsin polttoloitsu: ”Moraalista rappiota ja siveellistä turmiota vastaan! Kurin ja tapojen pelastamiseksi sekä perheessä että valtiossa heitän liekkeihin, Heinrich Mannin, Ernst Glaeserin ja Erich Kästnerin teokset!”

”Tyhjät hyllyt”- muistomerkin vieressä oleva pronssilaatta: ”Se oli vasta alkusoittoa. Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös Ihmisiä” – Heinrich Heine. Almansor (vuodelta 1823)

Palaamme Unter den Lindenille vielä ensi luennossa, sillä tarkoituksenion esitellä Fredrik Suuren 1740-1760-luvulla rakennuttama Berliinin ensimmäinen monumentaalikeskus Forum Fridericianum yhtenä kokonaisuutena

Sen keskellä Fredrik Suuren ratsastajapatsas, kohde n:o 35

Forumista on tässä esitelty vain yksi osa, nimittäin Kuninkaallinen palatsi eli nykyinen Humboldt-yliopisto

Brandenburgin portti

Brandenburgin portti on ainoa jäljellä oleva 1730-luvulla Berliinin ympärille rakennetun tullimuurin porteista. Muuri oli 14,5 kilometriä pitkä ja neljä metriä korkea, ja siinä oli 14 porttia

Nykyinen portti valmistui 1791 Preussin pääkaupungin paraatioveksi. Sen on suunnitellut Carl Gotthard Langhans (vanh.). Hän otti työnsä malliksi Ateenan Akropoliin temppelit. Samaa uusklassista perinnettä jatkoivat 1800-luvun alussa Karl Friedrich Schinkel ja hänen oppilaansa. Siksi Berliiniä näkee joskus kutsuttavan ”Spreen Ateenaksi”.

26 metriä korkea, 65,5 metriä leveä ja 11 metriä syvä doorilainen pylväikkö

Portin päälle on sijoitettu viisi metriä korkea Johann Gottfried Schadowin vuonna 1794 veistämä nelivaljakko (Quadriga), jota ohjastaa siivekäs voiton jumalatar Viktoria.Alkujaan veistos kantoi rauhan sanomaa Berliiniin; Fredrik Suuren voitokkaiden sotien jälkeen oli koittanut rauhan aika.

Napoleonin joukot marssivat Berliiniin 1806 ja veivät nelivaljakon sotasaaliina Pariisiin

Sotaonni kuitenkin kääntyi pian, ja kenraali Blücherin joukot valloittivat 1814 Pariisin

Quadriga tuotiin riemusaatossa takaisin Berliiniin

Tuolloin jumalatar kantoi voiton sanomaa ja sai kuninkaan suosionosoituksena keihäänsä kärkeen Schinkelin suunnitteleman tammenlehväkuvioisen voitonseppeleen, jota Preussin kotka pitelee kynsissään; seppeleen keskellä on rautaristi

Punalippu nostettiin 2.5.1945 Brandenburgin portin päälle

17.6.1953 kansannousussa mieltä osoittavat työläiset repivät lipun alas

Muuri 13.8.1961 – BB:stä tuli Berliinin jaon symboli

Quadriga korjattiin kuitenkin yhteistyössä, DDR:n viranomaiset eivät kuitenkin poistattivat Preussin kotkan ja rautaristin

Uudenvuodenyönä 1989 berliiniläiset kiipeilivät portilla, Quadriga vaurioitui, ja kun se taas korjattiin, kunniamerkit voitiin palauttaa

BB avattiin myös autoliikenteelle 1990, mutta tilanne osoittautui kestämättömäksi, liikenne katkaistiin muutaman kuukauden kuluttua