Seppo Hentilä List of Publications since 1968 (Stand: June 2018)

 MONOGRAPHS 1979 Den svenska arbetarklassen och reformismens genombrott inom SAP före 1914. Arbetarklassens ställning, strategi och ideologi, Historiallisia tutkimuksia n:o 111, Helsinki 1979, 310 pp. (Academic dissertation at the University of Helsinki). 1980 Veljeyttä yli Pohjanlahden. Suomen ja Ruotsin työväenliikkeen kosketuskohtia suuresta Sundsvallin lakosta Suomen kansalaissotaan, Huhmari 1980, 143 pp. 1982Suomen työläisurheilun historia I. Työväen Urheiluliitto 1919-1944, Hämeenlinna 1982, 592 pp. 1984Suomen työläisurheilun historia II. Työväen Urheiluliitto 1944-1959, Hämeenlinna 1984, 551 pp. 1987Suomen työläisurheilun historia III. Työväen Urheiluliitto 1959-1979, Hämeenlinna 1987, 494 pp. 1992DDR - valtio ilman kansaa, Helsinki 1992, 240 pp. 1993Saksa – voima Euroopan keskellä (Erkki Karjalaisen ja Raija Vallan kanssa). Painatuskeskus Oy, Helsinki 1993, 264 pp. 1994 Jaettu Saksa, jaettu historia. Kylmä historiasota 1945-1990 (Zusammenfassung: Geteiltes Deutschland, geteilte Geschichte. Etappen eines kalten Geschichtskrieges 1945-1990) Historiallisia tutkimuksia n:o 183, Tampere 1994 422 pp. 1995Suomen poliittinen historia 1809-1995 (-2009) (Osmo Jussilan ja Jukka Nevakiven kanssa). WSOY, Helsinki-Porvoo-Juva 1995 (6th revised ed. 2009), 409 pp., venäjäksi 1998 (2nd revised ed. 2010), ruotsiksi 1998 (3rd revised ed.

2009), saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja englanniksi 1999, kiinaksi 2001, puolaksi ja ukrainaksi 2002, italiaksi 2004.  2000Poliittisen historian opiskelijan opas, Helsingin yliopisto, Yhteiskuntahistorian laitos/ Poliittinen historia, Tampere 2000, 166 pp. 2002Pohjoismaiden historia (Christian Krötzlin ja Panu Pulman kanssa). Edita, Helsinki 2002, 377 pp. Latvian edition: Ziemelvalstu vésture. Nordik, Riga 2005, 359 pp. 2003Kaksi Saksaa ja Suomi. Saksan-kysymys Suomen puolueettomuuspolitiikan haasteena (Summary: Divided Germany as a Challenge to Finland’s Policy of Neutrality, 1955-1973). SKS, Helsinki 2003, 236 pp.) 2004 Harppi-Saksan haarukassa. DDR:n poliittinen vaikutus Suomessa [The Political Influence of the G. D. R. in Finland]. SKS, Helsinki 2004, 376 pp. 2006Neutral zwischen den beiden deutschen Staaten. Finnland und Deutschland im Kalten Krieg. Berliner Wissenschafts-Verlag, Berlin 2006, 246 pp. 2008Berliiniin. Retkiä lähihistoriaan, Marjaliisa ja Seppo Hentilä. Kirjapaja, Helsinki 2008, 262 pp.

2014Bewegung, Kultur und Alltag im Arbeitersport. – Liike, kulttuuri ja arki työläisurheilussa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2014, 288 pp.

2016Saksalainen Suomi 1918. Kuinka Suomi pelastui Saksan avulta. Siltala, Helsinki 2016, 432 pp. (Marjaliisa Hentilän kanssa.)

2018Vuoden 1918 pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka. Siltala, Helsinki 2018, 350 pp.

Max Jakobsonin kirjasto – kokoajansa näköinen. Kansalliskirjasto, Helsinki 2018, 160 pp.

1918. Das deutsche Finnland. Die Rolle der deutschen im finnischen Bürgerkrieg. Scoventa, Berlin 2018, 454 pp. Marjaliisa Hentilän kanssa (Aus dem Finnischen Benjamin Schweitzer)

  ARTICLES 1972Sveriges socialdemokratiska arbetarparti och reformismens genombrott. Arbetarklassens ställning och ideologins förändring, Historisk tidskrift för Finland 4 (1972),113–139. 1973Orsaker till reformismens genombrott i svensk socialdemokrati, Arkiv 5 (1973), 3–20. Kolmas historia, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1971), 279-283. 1978Die Wurzeln des schwedischen Sozialstaates - wie das Volksheim gebaut wurde, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1978), 91-98. Kansanliikettä luokkayhteiskunnassa, Sosiologia 3 (1978), 241-247. The Origins of the Folkhem Ideology in Swedish Social Democracy, Scandinavian Journal for History 4 (1978), 323-345. 1981Työväenliike, teoksessa Suomalaiset kansanliikkeet (toim. Riitta Jalonen), Helsinki 1981, 54-67. Urheiluliike, teoksessa Suomalaiset kansanliikkeet (toim. Riitta Jalonen), Helsinki 1981, 77-86. Hjalmar Branting i Åbo 1899, Meddelanden från arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 13 (1981), 2-9. Bankrånarna, Meddelanden från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 17 (1981), 14-25. Sundsvallsstrejken 1879, Meddelanden från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 18 (1981), 20-39.  1982Ren arbeideridrett eller statlig idrettspolitik? Arbeideridretten og arbeiderbevegelsen i Finland i mellomkrigstida, Tidskrift for arbeiderbevegelsens historie 1/1982, 91-103 (deutsche Zusammenfassung). "Hur länge skall klassmedvetandet slumra i Sverige?" K.H.Wiik och Sverige fram till 1918, Meddelanden från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 23 (1982), 2-19. 

Einheit oder Spaltung? Der Widerspruch zwischen den politischen Differenzen und der proletarischen Einheitsbewegung in Finnland in den zwanziger Jahren, Wissenschaftliche Beiträge zur Nordeuropa-Forschung, Greifswald 1982, 79-86.

  1983Aatteet ja liikkeet, teoksessa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Johdatus poliittiseen historiaan, Espoo 1983, 71-125. Arbetarrörelsen och finlandssvenskarna i storstrejkens Finland 1905-1906, Svenskt i Finland. Studier i språk och nationalitet efter 1860, Svenska litteratursällskapet i Finland nr 511, Helsingfors 1983, 147-165.  1984Idéer och rörelser, teoksesssa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Introduktion till politisk historia, Helsingfors 1984, 53–90. Finnish labour movement and national thinking until 1907, teoksessa Nationality and nationalism in Italy and Finland from the Mid-19th century to 1918, Studia historica 16, Helsinki 1984, 71-90. Urheilun teoriat ja työläisurheilun järjestöhistorian tutkiminen, Sosialistinen Politiikka 3 (1984), 26–31. Työväen puolue- ja järjestöelämän elpyminen, teoksessa Suomi 1944, toim. Jukka Nevakivi ym., Helsinki 1984, 143–159.  1985Urheiluyhteistyö - urheilusopu ja kansallinen yksimielisyys välirauhan ajan Suomessa, teoksessa Martti Turtola (toim.), Suomi 1941, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 2 (1985), 81–95. Vergleichende Aspekte zum Verhältnis des Arbeitersports zu den Arbeiterparteien in Deutschland, Schweden und Finnland vor dem ersten Weltkrieg, teoksessa Hans-Joachim Teichler (Hrsg.) Arbeiterkultur und Arbeitersport, dvs-protokolle nr 19, Clausthal-Zellerfeld 1985, 24-33. Gäst i revolutionsland. Sveriges arbetarrörelse och det finska inbördeskriget, Arbetarhistoria 35 (1985), 16-31.  1986Pelkoa vai pelottelua? Sosialidemokraattien propaganda ja kommunistit, teoksessa Jukka Nevakivi ym., Paasikiven hirmuiset vuodet. Suomi 1944-1948, Helsinki 1986, 115-138. 

Innere Konflikte in der finnischen Sozialdemokratie beim Übergang vom Krieg zum Frieden im Herbst 1944, Wissenschaftliche Beiträge zu Nordeuropa-Forschung, Greifswald 1986, 157-161.  1987Socialdemokratin och kommunisterna i Finland åren 1944-1948, Nordisk tidskrift 1987, 339-347. Historikerstreit - juutalaisvainot "maailmanhistorian raskain rikos" vai "itämainen teko"? Historiallinen Aikakauskirja 4 (1987), 286-291. Urheilu, kansakunta ja luokat, teoksessa Risto Alapuro, Ilkka Liikanen, Kerstin Smeds, Henrik Stenius (toim.), Kansa liikkeessä, Vaasa 1987, 213-231.  1988Vardagens historia - historieforskningens nya paradigm? Synpunkter på den "nya historierörelsen" i Förbundsrepubliken Tyskland, Historisk tidskrift för Finland 2 (1988), 163–193. Zur Geschichte des Arbeitersports in Finnland, Stadion, Bd IX., St. Augustin/Köln 1988, 71–91. Die Herausbildung eines "skandinavischen Gewerkschaftsmodells" am Beispiel von Schweden und Finnland, teoksessa Werner Abelshauser (Hrsg.) Konflikt und Kooperation. Strategien europäischer Gewerkschaften im 20. Jahrhundert, Essen 1988, 127–139. Warum spaltete sich die finnische Arbeiterbewegung nicht vor 1918?, teoksessa Paavo Jokela (toim.), Der Zusammenbruch der zweiten Internationale, Papers on Labour History 2., Helsinki 1988, 23-35.  1989 "Päättelimme, että herrat ovat viisaampia ...". Sosialidemokraattinen järjestöväki ja talvisodan henki, teoksessa Tuntematon talvisota, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1989, 85-102.  1990Työväenhistoria, itsenäinen tieteenala? Katsaus länsisaksalaiseeen tutkimukseen, teoksessa Jännittävä työväenhistoria (professori Hannu Soikkasen juhlakirja), Työväen Arkiston julkaisu no 3, toim. Marja Rantala, Helsinki 1990, 22-46. Deutsch-finnische Beziehungen im Arbeitersport, teoksessa Edgar Hösch (Hrsg.), Finnland-Studien, Wiesbaden 1990, 184-190. 1991

 Die finnische Arbeitersportbewegung und ihre Beziehungen zu Deutschland, teoksessa Andreas Luh & Edgar Beckers (Hrsg.), Umbruch und Kontinuität im Sport - Reflexionen im Umfeld der Sportgeschichte (Festschrift für Professor Dr. Horst Ueberhorst), Bochum 1991, 366-374. Miksi vielä poliittista historiaa?, teoksessa Seppo Hentilä & Timo Turja (toim.), Poliittinen historia, Suomi ja muut, Oulu 1991, 23-33.  1992Einführung in die Geschichte der finnischen Arbeiterbewegung, teoksessa Marja-Liisa Hentilä & Seppo Hentilä (Hrsg.), Forschungen zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen 1992, 5-12. Wozu noch Arbeitergeschichte?, teoksessa Marja-Liisa Hentilä & Seppo Hentilä (Hrsg.), Forschungen zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen 1992, 89-93. Väljä irtiotto työläisurheilun historiasta, teoksessa Kalevi Olin, Hannu Itkonen & Esko Ranto (toim.), Liikunnan muutos, murros vai kaaos?, Helsinki 1992, 55-67. "Jaloon uskomme urheiluun", teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 12-15. Urheilu järjestäytyy ja politisoituu, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 133-153. Poliittista urheilua ja urheilupolitiikkaa, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 235-281. Urheilupolitiikasta liikuntapolitiikkaan, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 351-367. Entisen DDR:n arkistojen salat, Työväentutkimus 1 (1992), 27-30.  1993 Kurinpalautus Itä-Saksan historiankirjoituksessa 1956-1958, teoksessa Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1992, toim. Mikko Majander, Helsinki 1993, 44-58. Aatteet ja liikkeet, teoksessa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Poliittinen historia - johdatus tutkimukseen, Helsinki 1993, 71-123.

 Kansalaisyhteiskunnan kevät, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 1. Heräämisen aika 1860-1900, Helsinki 1993, 152-156. Kansakunta järjestäytyy ja jakautuu, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 2. Etsijän aika 1900-1936, Helsinki 1993, 141-148. Sportti tulee Suomeen, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 2. Etsijän aika, Helsinki 1993, 223-231. Urheilu kansanliikkeenä, teoksessa Hannu Itkonen/Arto Nevala (toim.), Urheiluseura - juuret mullassa, tukka tuulessa, Jyväskylän yliopiston Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 58 (1993), 23-34. "Saksa on nyt Euroopan sydän", teoksessa Paula Koskimäki (toim.), Olavi Paavolainen, Kolmannen valtakunnan vieraana. Ja juhlien jälkeen. Esseitä kansallissosialismista, Helsinki 1993, 249-264. Kansaliikkeistä etujärjestöiksi, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 3. Rakentajan aika 1937-1967, Helsinki 1993,140-147. Olympiamaa Suomi, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 3. Rakentajan aika 1937-1967, Helsinki 1993, 188-193. Etujärjestöistä uusiin liikkeisiin, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 4. Järjestelmien aika 1968-1990, Helsinki 1993, 145-149. Liikuntapolitiikan ja kuntoliikunnan aika, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 4. Järjestelmien aika 1968-1990, Helsinki 1993, 213-217.  1994 Finland and the Peace of Paris 1946-47, teoksessa Jukka Nevakivi (editor), Finnish-Soviet Relations 1944-1948. Research Reports published by the Department of Political History, University of Helsinki, Helsinki 1994, 151-168. "Ovatko nuo oikeita työläisurheilijoita?" - saksalaisia arvioita TUL:n huippu-urheilusta ja -urheilijoista 1920-luvulla, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1994, 111-122. Juhlakulttuuri - työläisurheilun suuri linja, teoksessa Hannu Itkonen (toim.), Kulttuuri-LETE. Kirja yhteisöille, Turku 1994, 151-156. Urheilun sokea pinnistys - urheilun eheytys aloitettiin väärästä päästä, teoksessa Teijo Pyykkönen (toim.), Lihan ihmemaassa. Liikuntatieteellinen Seura 60 vuotta (1933-93), Helsinki 1994, 53-62. The Olympics´ Chosen People?, Motion and Sport in Finland 2 (1994), 31-32.

 Urho Kekkonen ja sosiaalidemokraatit, teoksessa Raimo Väyrynen, Tasavallan presidentit. Tasavalta kasvaa ja kansainvälistyy 1956-1981, Porvoo 1994, 56-57.  1995Saksan historiantutkimus yhdistymiskriisin kourissa, Historiallinen Aikakauskirja 2 (1995), 138-144. Arbeitergeschichte aus finnischer Sicht, teoksessa Christine Schindler (Hrsg.), Die internationale der "Labour Historians". Stand und Perspektiven der Arbeiter/innen/geschichtsschreibung im 30. Jahr der ITH, Wien 1995, 109-126. Der große Bruder wacht nicht mehr. Zur finnischen Geschichtsdebatte nach dem Zerfall der Sowjetunion, Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen Nr. 27 Jyväskylä 1995, 71-78. Der Kampf um die deutsche Geschichte. Vergleichende Überlegungen zur Geschichtsschreibung im geteilten Deutschland, teoksessa Clemens-Peter Haase/ Olli Vehviläinen (Hg.), Vom öffentlichen Umgang mit Geschichte, Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen julkaisuja n:o 18 (1995), 63-85. Die DDR und Ungarn 1956. Die ungenutzte Chanche des Revisionismus, teoksessa Paula Hihnala/ Olli Vehviläinen (editors), Hungary 1956, Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen julkaisuja n:o 19, 32-33. 1996 "Mein Gott, sehän on Wilfried-setä ! DDR:n arkistot ja Itä-Saksan kipeä lähihistoria, teoksessa Timo Soikkanen (toim.), Lähihistoria, Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 1, Turku 1996, 177-194. Die Abwicklung der DDR-Geschichtswissenschaft aus westlicher Sicht, teoksessa Manfred Menger/ Dörte Putensen (Hrsg.), Finnland und Deutschland. Forschungen zur Geschichte der beiden Länder und ihrer Beziehungen, Hamburg 1996, 326-343.  1997Welfare State as Scandinavian Identity from 1945 to the 1970s – With an Epilogue on the Welfare State in the 1980s, teoksessa XIII International Conference on History, Economics, Language and Culture of the Scandinavian Countries and Finland in Petrozavodsk, published by Russian Academy of Sciences, Moskva-Petrozavodsk 1997, 3-4. Puolustusurheilu - itsepuolustuksen vai vallankumouksen väline? teoksessa Vesa Vares (toim.), Urheilu ja historia. Turun historiallinen arkisto n:o 51, Turku 1997, 9-39. 

Iso ja keskellä. Saksa mahtuu taas nahkoihinsa, Ulkopolitiikka 4 (1997), 20-27. 1998 Harppi-Saksan haarukassa. Suomi, DDR:n tunnustaminen ja Neuvostoliitto, teoksessa Jorma Selovuori (toim.), Vaikka voissa paistais? - Venäjän rooli Suomessa. Osmo Jussilan juhlakirja, Helsinki 1998, 368-384.  Ot obretenija nezavisimosti do okontsanija voini-prodolzenija 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, , H., Jukka Nevakivi, Polititseskaja istorija Finljandii 1809-1995, Moskva 1998, 107-219. Tuntui kuin olisi kölin alta vedetty, teoksessa Päiviö Tommila (toim.), Miten meistä tuli historian tohtoreita? Vammala 1998, 331-337. Historian julkinen käyttö, Tieteessä tapahtuu 5 (1998), 5-8. Ivar Wilskman - voimistelusta urheiluun, teokessa Pekka Honkanen (toim.), Välähdyksiä Suomen urheilusta, Jyväskylä 1998, 16-17. Punainen Olympia, teokessa Pekka Honkanen (toim.), Välähdyksiä Suomen urheilusta, Jyväskylä 1998, 38-39. Finnland als Schwerpunkt der Auslandsarbeit der DDR "im nichtsozialistischen Wirtschaftsraum" - Ende der 60er/ Anfang der 70er Jahre, teoksessa Eero Kuparinen (Hrsg.), Am Rande der Ostsee, Turku 1998, 360-378. Från självständighetsförklaringen till fortsättningskrigets slut 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, , H., Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, Helsingfors 1998, 121-244. Living Next Door to the Bear. How did Finland survive the Cold War?, Historiallinen Aikakauskirja 2(1998), 129-136. Über den öffentlichen Gebrauch der Geschichte, Nordeuropa Forum Berlin 2 (1998), 83-90. Miksi vielä poliittista historiaa?, teoksessa Ilari Lindroos, Jouni Kuukkanen, Heidi Piekka (toim.), Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia tutkijoiden silmin. Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 15,116-131. Historian julkinen käyttö, teoksessa Ilari Lindroos, Jouni Kuukkanen, Heidi Piekka (toim.), Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia tutkijoiden silmin. Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 15,170-179. 1999 Von der Erringung der Selbständigkeit bis zum Fortsetzungskrieg 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, , H., Jukka Nevakivi, Vom

Grossfürstentum zur Europäischen Union. Politische Geschichte Finnlands seit 1809, Berlin 1999 ,116-235. De la declaración de independencia al fin de la Guerra de Continuación (1917-1944), teoksessa Osmo Jussila,H., Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política (1809-1999), Madrid 1999,145-270. Introducción, teoksessa Osmo Jussila,H., Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política (1809-1999), Madrid 1999, 23-29. Itsenäinen Suomi idän ja lännen välissä – Väli-Euroopan maa, teoksessa Tuomas M. Lehtonen (toim.), Suomi – outo pohjoinen maa? Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin, Porvoo 1999, 86-116. Independence between East and West. How did Finland Survive as a Democracy?, teoksessa Tuomas M. , Lehtonen (ed.), Europe’s Northern Frontier. Perspectives on Finland’s Western Identity, Porvoo 1999, 86-116. Das Deutschland-Paket der finnischen Regierung 1971/72 – Diplomatische Anerkennung – aber um welchen Preis?, teoksessa Edgar Hösch, Jorma Kalela, Hermann Beyer-Thoma (Hrsg.), Deutschland und Finnland im 20. Jahrhundert, München 1999, 169-198. Depuis la déclaration d’indépendence jusqu’à la fin de la guerre de continuation (1917-1944), teoksessa,H., Osmo Jussila, Jukka Nevakivi, Histoire politique de la Finlande, XIXe – XXe siècle, Paris 1999, 135-285. From Independence to the End of the Continuation War, 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila ,H., Jukka Nevakivi, From Grand Duchy to a Modern State. A Political History of Finland since 1809, London 1999, 99-213.  2000Derkut ja ’me’ – Suomea ja suomalaisia koskevasta aineistosta entisen DDR:n arkistoissa, teoksessa Pauli Kettunen, Auli Kultanen, Timo Soikkanen (toim.), Jäljillä. Kirjoituksia historian ongelmista, osa 1. Prof. Jorma Kalelan 60-vuotisjuhlakirja, Turku 2000, 301-326. Die Blütezeit des skandinavischen Wohlfahrtsstaate. Zur Entwicklung des Wohlfahrtsstaates in den skandinavischen Ländern und Finnland vom Zweiten Weltkrieg bis zur Mitte der siebziger Jahre, Mitteilungsblatt des Instituts für Soziale Bewegungen (der Ruhr-Universität-Bochum), Heft 24 (2000), 181-204. Itsenäistymisestä jatkosodan päättymiseen, teoksessa Osmo Jussila, PP.H., Jukka Nevakivi, Suomen poliittinen historia 1809-1999, 3. uudistettu painos, Helsinki 2000, 97-206. 

Från självständighetsförklaringen till fortsättningskrigets slut 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, , H., Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, 2:a omarbetade upplagan, Helsingfors 2000, 117-241. Säätyjen vallasta kansan valtaan, teoksessa Suomen eduskunta – kansanvaltaa eilisestä huomiseen, Eduskunnan kirjatoimikunta, pj. Riitta Uosukainen, Helsinki 2000, 9-45. 2001 ’Prächtige Kerle aus dem hohen Norden’. Die Bedeutung des finnischen Vorbilds für die Anerkennung des Wettkampfsports in der internationalen Arbeitersportbewegung in den 1920er Jahren, teoksessa Dörte Putensen, Fritz Petrick (Hrsg.), Pro Finlandia 2001 – Festschrift für Manfred Menger. Deutsch-Finnische Gesellscahft, Traute-Warnke Verlag, Reinbek 2001, 256-271. ’Führer haltioittaa poikiaan’. Suomalaisten vaikutelmia Berliinin olympiakisoista 1936, teoksessa Jukka Korpela, Tapio Hämynen, Arto Nevala (toim.), Ihmisiä, ilmiöitä ja rakenteita historian virrassa, Prof. Antero Heikkiselle omistettu juhlakirja. Studia Carelica Humanistica 16. Joensuu 2001, 138-156. Mistä kiistellään, kun kiistellään Kekkosesta?, Historiallinen Aikakauskirja 1 (2001), 62-72. Kun historiankirjoitus kohtaa suomettumisen, teoksessa Johan Bäckman (toim.), Entäs kun tulee se yhdestoista? Suomettumisen uusi historia. WSOY, Helsinki 2001, 57-70. Historiapolitiikka – Holocaust ja historian julkinen käyttö, teoksessa Jorma Kalela, Ilari Lindroos (toim.), Jokapäiväinen historia. Tietolipas 177 SKS, Helsinki 2001, 26-49. Od uzyskuskania niepodległości do zakoňczenia wojny kontynuacyjnej 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Histora polityczna Finlandii 1809-1999. Universitapp. Krakow 2001, 112-223.  2002Zu unserer gemeinsamen Geschichte mit der DDR, teoksessa Burkhart E. Poser et al. (Hrsg:), 50 Jahre Deutsch-Finnische Gesellschaft e. V. Deutsch-Finnische Gesellschaft e. V. Fellbach 2002, 196-220 Suomi, Saksan-kysymys ja Berliinin kriisit, Historiallinen Aikakauskirja 2 (2002), 119-130. Bid zdobuttja nezaleznocti do kintsa bini-prodovzennja 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Bid velikovo knjazivstva do sutsacnoi derzavi - Polititsna istorija Finlandii bid 1809 roku, Kiev 2002, 113-222. 

Willy Brandtin uusi idänpolitiikka, DDR ja Suomi, teoksessa "Muille maille vierahille ... " Prof. Kalervo Hovin juhlakirja. Turun Historiallinen Arkisto 56, Turku 2002, 263-284. Une affaire trop sérieuse? A propos de la signification particulière du sport pour les Finlandaipp. Cahiers d’histoire. Revue d’histoire critique, 88 (2002), 77-92.  2003 ”Wir und die DDR.” Die Archive der DDR als Quelle der deutsch-finnischen Beziehungen, teoksessa Edgar Hösch, Olivia Griese, Hermann Beyer-Thoma (Hrsg.), Finnland-Studien III. Otto Harrassowitz Verlag, Wiesbaden 2003, 185-202. Divided Germany as a Challenge to Finland’s Policy of Neutrality, 1955-1973, teoksessa Cold War and the Policy of Détente: Problems and Discussions, Vol 1. Russian Academy of Sciences, Institute of Universal History, Moscow 2003, 187-208. Eero A. Wuori, teoksessa Suomalainen diplomaatti. Toim. Arto Mansala & Juhani Suomi. SKS Helsinki 2003, 328-349. 2004Soviet Union, Finland and the “Northern Balance”, 1957-1963, in Wilfried Loth (ed.), Europe, Cold War and Coexistence, 1953-1965. Frank Cass, London 2004, 239-257. Miksi Suomessa haisee yhä DDR:ltä?, teoksessa Esseitä historiallis-yhteiskunnallisesta kasvatuksesta, toim. Jan Löfström, Jukka Rantala, Jari Salminen. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimuksia 2, Helsinki 2004, 207-231. Dall’indipendenza alla fine della guerra di contionuazione 1917-1944. in: Osmo Jussila, S.H:, Jukka Nevakivi, Storia politica della Finlandia 1809-2003. Guerini e Associati, Milano 2004, 107-219.   2005 "Der Weg nach Moskau führt über Ostberlin." Wie Professor L. A. Puntila die deutsche Frage lösen wollte, Jahrbuch für Geschichte Osteuropas (München), Bd 53 (2005) Heft 3, 392-404.Why did the Scandinavian Social System Become a Model? Some Introductory Remarks, teoksessa: "Mercy or Right". Developement of Social Security Systems, edited by Alexander Prenniger et al. 40. Linzer Konferenz 2004, Akademische Verlagsanstalt: Wien 2005, 171-178.

Voivatko saksalaiset olla uhreja?, teoksessa Jörg Friedrich, Suuri palo. Liittoutuneiden pommitukset Saksassa 1940–1945. Ajatus Kirjat, Helsinki 2005, 11-15.

Historieforskningen i DDR kontrollerades av “Sanningens ministerium”, Historisk tidskrift för Finland 1 (2005), 108–122. ”Tulevan historiankirjoituksen tehtävänä on osoittaa, että …”, teoksessa Jan Rydman (toim.), Suhteellista? Einsteinin suhteellisuusteorian jalanjäljillä. Tieteen päivät 2005. Yliopistopaino, Helsinki, 2005, 366-375. Löytyykö totuus komissioista. Historiantutkimus ja totuuskomissiot [Is the Truth in the Truth Commissions. Research of History and Truth Commissions ], Tieteessä tapahtuu 8 (2005), 5-12. 2006Die diplomatische Anerkennung der beiden deutschen Staaten durch Finnland im Januar 1973, Vesa Vares (Hrsg.), Einfluss, Vorbilder, Zweifel. 6. Deutsch-finnisches Historikerseminar in Tampere, 27.-31.3.2003. Institut für Geschichte, Universität Tampere, Publikationen Nr. 20, 2006, 7-14.

Divided Gemany as a Challenge to Finland’s Policy of Neutrality 1955–1973 (japaninkielinen julkaisu, jonka liitteenä englanninkielinen käännös), Finland table 2, Tokio 2006, 12-35. Zweimal Deutschland, bitte schön! Uutta pohjoismaista tutkimusta Saksan-kysymyksestä 1945-1973, teoksessa: Kahden kulttuurin välittäjä. Hannes Saarisen juhlakirja, toim. Aleksanteri Suvioja ja Erkki Teräväinen. Helsingin yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 20. Helsinki 2006, 147-162. Kylmän sodan, muurien murtumisen ja uuden epävarmuuden aika, teoksessa Maailmansodan pikkujättiläinen, päätoim. S. Zetterberg, WSOY, Helsinki 2006, 955–1023. 2007 Talvisota 30.11.1939–13.3.1940, Suomen historian kartasto, toim. Pertti Haapala ja Raisa Maria Toivo. Karttakeskus, Helsinki 2007, 252–253. Jatokosota 25.6.1941–19.9.1944, Suomen historian kartasto, toim. Pertti Haapala ja Raisa Maria Toivo. Karttakeskus, Helsinki 2007, 254–255. Suomen kansallisbiografian henkilöartikkelit: Ahde Matti, Damm Viktor, Etholén Jalmari, Hostila Sulo, Jukola Martti, Kaipainen Osmo, Kivi Lennart, Koivula Väinö, Kostiainen Vilhelm Johan, Laherma Väinö, Martin Pekka, Nevakivi Jukka, Nygrén Helge, Paasonen Helmi, Saarinen Olavi, Soininen Väinö, Wilskman Ivar, teoksessa Suomen kansallisbiografia (päätoim. Matti Klinge) osat I–X. SKS, Helsinki 2003–2007.   2008 Finland and the two German States: Finland's German Policy in the Framework of European Détente, teoksessa: Wilfried Loth, Georges-Henri Soutou (toim.), Eastern and Western Europe in the Cod War, 1965-75. Routldedge: London 2008, 183–200.

 Treibholz oder Stromschnellenboot? Zur finnischen Erinnerungskultur während des Kalten Krieges, teoksessa Vergangenheitspolitik und Erinnerungskulturen im Schatten des Zweiten Weltkrieges, Hrsg. Robert Bohn et al., Essen 2008, 81–92. Euroopan unionin luottamuspula – suomalaisen kansanvallan haaste, teoksessa Juhani Mylly (päätoim.) Suomen ja kansanvallan haasteet. Edita, Helsinki 2008, pp.146–167.

2009 "Zukünftige Vorposten des Sozialismus in ihrer Heimat" Finnische Studenten an den Universitäten der DDR, teoksessa Zwischen zwei Sprachwelten. Festschrift für die Fennistin Kaija Menger zum 75. Geburtstag, Hrsg. Dörte Putensen. Deutsch-Finnsiche-Gesellschaft e. V. 2009, 184-198. Lack of Trust in the European Union – a challenge for Finnish democracy, in: Juhani Mylly (editor- in-chief) Challenges for Finland and Democracy. Edita, Helsinki 2009, 150–172.

Europeiska unionens förtroendeunderskott – en utmaning för den finländska demokratin, i: Juhani Mylly (huvudred.) Finlands och demokratins utmaningar. Edita, Helsinki 2009, 150–171.

Ei vain sankareita, GEO 1(2009), 40–41.Punaista – ja vieläkin punaisempaa. TUL kansainvälisen työläisurheiluliikkeen hajaannuksessa. Työväentutkimus (2009), 11–14.

2010Auf der Schattenseite der Waffenbrüderschaft. Zur neuen Fortsetzungskriegsdebatte der Finnen, teoksessa Vom alten Norden zum neuen Europa: Politische Kultur im Ostseeraum. Festschrift für Bernd Henningsen, Hrsg. Norbert Götz, u. a. BWV Berliner Wissenschafts-Verlag, Berlin 2010, 235-250.

Der finnisch-sowjetische Winterkrieg 1939-1940, teoksessa Chandogin: Kriegsfotos aus Karelien und Leningrad 1939–1944. Berlin : Museum Berlin-Karlshorst. 26-41.

2011Mansikkahilloa ja karjalanpiirakkaa: Suomen ja Saksojen nuorisyhteistyöstä. Heikkinen, M. (ed.). Nuorisovaihtoa siihen aikaan kun Saksoja oli kaksi. 2011. 1. ed. Turku : Nuorisotyön perinteen tallentamiskeskus, Turun yliopisto. 6-23.

Pohjolan tasapaino - Suomen turva kylmän sodan kriiseissä?, teoksessa Yliopisto, kirkko ja yhteiskunta. Toim. Antti Laine/Aappo Laitinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia n:o 218 (professori Aila Lauhan juhlakirja), Helsinki 2011, 256-268.

2012Punainen rintamasotureiden liitto, teoksessa  Ei ihan teorian mukaan: kollegakirja Tauno Saarelalle 28. helmikuuta 2012. Majander, M. & Rentola, K. (toim.). Helsinki:Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Yhteiskunnallinen arkistosäätiö, 169-181. 

2013Towards historical social science: The Making of Pauli Kettunen's dissertation Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus, in: Multi-layered Historicity of the Present: Approaches to social science history. Haggrén, H., Rainio-Niemi, J. & Vauhkonen, J. (ed.). Helsinki: University of Helsinki, Department of Political and Economic Studies , Publications Vol 8.,13-31.

View to the History of International Workers Sport Confederation (CSIT), in: Sport, Peace and Development: International Worker Sport 1913-2013. Olin, K. (ed.). Wien: Sportverlag, 87-106.

Die finnische Sichtweise vor und nach der Wende, in: Unrechtsstaat DDR? Sichtweisen aus den europäischen Nachbarländern. D. Putensen & D. Nakath (ed). Potsdamer Textbücher 2013, 29–42.

Mikä on Suomessa työväkeä liikuttanut? in: Erkki Vasara (ed.) Väki voimakas. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja 2013 (26).

2014Finland as the First Target of the Hallstein Doctrine, in: Kulkijapoika on nähnyt sen. Kirjoituksia nykyhistoriasta, toim. Kimmo Rentola ja Tauno Saarela, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2014, 216–230.

Työväenliike ja sota, in: Työväentutkimus 2014, 4–11.

2015Wie finnlandisiert war Finnland eigentlich? Überlegungen zur finnischen Nachkriegsgeschichte, in: Dynamiken der Gewalt. Krieg im Spannungsfeld von Politik, Ideologie und Gesellschaft. Festschrift für Bernd Wegner. Hrsg. Micael Jonas, Ulrich Lappenküper, Oliver von Wrochem. Paderborn: Ferdinand Schöningh 2015, 79-89.

2016Nuori Suomi pelastui Saksalta, in: Tiede, 48–57.

2017Osuustoimintaväkihän sen teki. Maltillisen työväenliikkeen elvyttäminen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen, in: Työväentutkimus 2017, 27–31.

Itsenäistyminen – sattuma välttämättömyys? in: Ydin 4(2017), 50–54.

Sisällissodan uhrien julkinen muistaminen – kielletty! in: Oikeudenmukaisuuden ongelma, toim. Matti Häyry et al, 77–89.

2018

Vapaussota – valkoisen Suomen historiapoliittinen artefakti, in: Sisällissodan jäljet, toim. Tiina Lintunen ja Anne Heimo. Väki voimakas n:o 31. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 325–348.

EDITIONS, PUBLICATIONS WITH OTHER AUTHORS 1974S.H. & Hans-Fredrik Dahl, Vagn Dybdal ja Jarl Torbacke (red.) Krisen og det politiske liv, teoksessa Kriser och krispolitik i Norden under mellankrigstiden, Uppsala 1974, 71-104. S.H.& Hannes Saarinen (red.), Forskningsläget inom arbetarrörelsens historia i Norden, Material från det första nordiska seminariet för forskningen rörande arbetarrörelsens historia, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 2 (1974), 123 pp. 1976 S.H. & Lauri Haataja, Jorma Kalela, Jussi Turtola, Suomen työväenliikkeen historia, Joensuu 1976, 445 pp., (3. .1978). 1979 S.H. & Pauli Kettunen ja Jussi Turtola, Das Verhältnis zwischen Arbeiterpartei und Gewerkschaftsbewegung als methodisches Problem, teoksessa Helmut Konrad (Hrsg.) XII. Internationale Tagung der Historiker der Arbeiterbewegung, Wien 1979, 76-96. 1980S.H. & Marjaliisa Kouvalainen (toim.), Suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden Hyytiälässä 5.-10.5.1980 pitämän 6. seminaarin esitelmät, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1981), 218 pp.  1983 S.H. & Nevakivi Jukka ja Haataja Lauri, Johdatus poliittiseen historiaan, Espoo 1983, 197 pp. 1984

 S.H. & Jukka Nevakivi ja Lauri Haataja , Introduktion till politisk historia, Helsingfors 1984, 143 pp.  1985 S.H. & Pauli Manninen (toim.) Suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden Jyväskylässä 1.-6.6.1983 pitämän 8. seminaarin esitelmät, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1985), 264 pp. 1988 S.H. & Jukka Paastela (toim.), Kansainvälinen I. Utopioita ja vallankumouksia - työväenliike vuoteen 1945, Espoo 1988, 289 pp. 

1989 S.H. & Jukka Paastela (toim.), Kansainvälinen II. Työväenliike hyvinvointiyhteiskunnassa, Espoo 1989, 286 pp. S.H. & Jukka Paastela (toim.) Kansainvälinen III. Työväenliike Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, Espoo 1989, 302 pp.  1990Hermann Beyer-Thoman saksankielisestä käsikirjoituksesta "Kommunisten und Sozialdemokraten in Finnland 1944-1948" lyhentänyt ja toimittanut suomenkielisen laitoksen "Vasemmisto ja vaaran vuodet", Helsinki 1990, 326 pp. 1991S.H. & Timo Turja (toim.), Poliittinen historia, Suomi ja muut (professori Jukka Nevakiven juhlakirja), Oulu 1991, 192 pp.  S.H. & Marja-Liisa Hentilä, (toim.), Forschungen zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen 1992, 106 pp. 1993S.H. & Jukka Nevakivi, Lauri Haataja, Poliittinen historia - johdatus tutkimukseen, Helsinki 1993, 204 pp. 1996S.H. & Jorma Kalela, Esipuhe, teoksessa Leena Pylvänäinen ja Timo Soikkanen (toim.), Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1996, Helsinki 1996, 3-5. 1997 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 1997, 189 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Opettajan aikakirja. Kansainväliset suhteet, Helsinki 1997, 116 pp.

 1998 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 1998, 1.-2. p. 189 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Helsinki 1998, 212 pp. Osmo Jussila, & S.H., Jukka Nevakivi, Polititseskaja istorija Finljandii 1809-1995, Moskva 1998, 383 pp. Osmo Jussila, S.H, Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809–1998, Helsingfors 1998, 427 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, Helsinki 1998, 211 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Opettajan aikakirja. Suomen historia, Helsinki 1998, 212 pp. 1999Osmo Jussila, S.H., Jukka Nevakivi, Vom Grossfürstentum zur Europäischen Union. Politische Geschichte Finnlands seit 1809, Berlin 1999, 415 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 1998, 1.-3. p. 189 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Helsinki 1998, 1.-2. p. 212 pp. Osmo Jussila ,SH, Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política (1809-1999), Madrid 1999, 471 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Opettajan aikakirja. Yhteiskunta, Helsinki 1999, 137 pp. S.H., Osmo Jussila, Jukka Nevakivi, Histoire politique de la Finlande, XIXe – XXe siècle, Paris 1999, 522 pp. Osmo Jussila ,H., Jukka Nevakivi, From Grand Duchy to a Modern State. A Political History of Finland since 1809, London 1999, 383 pp. 2000Osmo Jussila, PP.H., Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, Helsingfors 2000, 2:a omarbetade upplagan, 441 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Helsinki 2000, 1.-3. p. 213 pp. 

S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 2000, 2. uudistettu p. 189 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Opettajan aikakirja. Suomen historia, Helsinki 2000, 212 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, 2. uudistettu p. Helsinki 2000, 208 pp. 2001Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Histora polityczna Finlandii 1809-1999. Universitapp. Krakow 2001, 432 pp. Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, [Suomen poliittinen historia 1809-1995 - kiinankielinen laitos], 375 pp. 2002Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Bid velikovo knjazivstva do sutsacnoi derzavi - Polititsna istorija Finlandii bid 1809 roku, Kiev 2002, 407 pp. 2003 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, 5. tarkistettu p. Helsinki 2003, 207 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 2003, 4 uudistettu p. 196. 2004 Osmo Jussila, S.H:, Jukka Nevakivi, Storia politica della Finlandia 1809-2003. Guerini e Associati, Milano 2004, 394 s. 2005 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Edita, Helsinki 2005, 8. uudistettu p. 218 s. S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2005, 175 s. S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja yhteiskunta, Edita, Helsinki 2005, 199 s. 2006 S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2006, 2. p. 175 s. S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja yhteiskunta, Edita, Helsinki 2006, 2. p. 199 s. 2007

 Seppo Hentilä & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2007, 3. uudistettu p. 175 s. 2008 Seppo Hentilä & Marketta Ahtiainen,Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Edita, Helsinki 2008, 8.–11. uudistettu p., 216 pp. 2009 Osmo Jussila, S.H, Jukka Nevakivi, Suomen poliittinen historia 1809-2009. 6. uud. p. WSOY, Helsinki 2009, 420 pp.  Osmo Jussila, S.H, Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-2009, 3 upplagan, Schildts, Helsingfors 2009, 537 pp. Seppo Hentilä & Jari Aalto, Vuokko Aromaa, Jaana Nieminen: Kaikkien aikojen historia. 3, Kansainväliset suhteet. Edita, Helsinki 2009.

Seppo Hentilä & Jari Aalto, Vuokko Aromaa, Pertti, Haapala, Jaana Nieminen: Kaikkien aikojen historia. 4, Suomen historian käännekohtia. Edita, Helsinki 2009.

2011Seppo Hentilä & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2011, 5. uudistettu p. 175 pp.

BOOK REVIEWS 1971teoksesta Klassen und Klassenkampf in den Entwicklungsländern I-III (V.L.Tjagunenko, Hrsg.), Politiikka 1 (1971), 83-86. teoksesta Wohin geht Europa? (Stefan Doernberg & Peter Klein, Hrsg.), Politiikka 2 (1971), 171-173. 1973Sosialidemokratian hätähuuto, teoksesta Gunnar Gunnarsson, Sosialidemokratian aateperintö, Ylioppilaslehti 1.3.1973. 1974Finlands kommunistiska parti och historieskrivning, Historisk tidskrift för Finland 3 (1974), 139-144. 1975Forskning kring fredsrörelse och neutralitet, teoksista Bernt Mårald, Den svenska freds- och neutralitetsrörelsens uppkomst ja Martin Graß, Friedensaktivität und Neutralität, Historisk tidskrift för Finland 4 (1975), 268-272. 

1976Två biografier över Hjalmar Branting, teoksista Jan Lindhagen, Bilden av Branting ja Jan Peters, Branting und die schwedische Sozialdemokratie, Historisk tidskrift för Finland 3 (1976), 241-245. 1980Trade union penetrates ironworks, teoksesta Åke Lindström, Bruksarbetarfackföreningar, Scandinavian Economic History Review 1 (1980), 97-99. Väinö Tanner ja K. H. Wiik, teoksista Jaakko Paavolainen, Väinö Tanner 1-2 ja Erkki Tuomioja, K. H. Wiik, itsenäisyysmies ja internationalisti, Ulkopolitiikka 3 (1980), 85-87. 1981Rauhanasian sitkeät säikeet, teoksista Kalevi Kalemaa, Suomalaisen rauhanliikkeen juuria ja Unto Vesa, Miten rauhantutkimus tuli Suomeen, Ulkopolitiikka 2 (1981), 46. Kommunisternas röstningsbeteende på 1930-talet, teoksesta Keijo Virtanen, Vaihtoehtojen niukkuus, Historisk tidskrift för Finland 3 (1981), 290-292. Punakaartit rintamalla, teoksesta Jussi T. Lappalainen, Punakaartin sota 1-2, Aikamerkki 10.12.1981. 1982Vaikea Tanner, teoksesta Väinö Tanner 1881-1966, murroskausien mies, Suomen Sosialidemokraatti 23.10.1982. Vuosi 1918 kunnissa, teoksesta Juhani Piilonen, Vallankumous kunnallishallinnossa, Aikamerkki 4 (1982). Skidlöpning som nationalidrott och massföreteelse, teoksesta Antero Heikkinen, Kansallisurheilun suuri nousu, Historisk tidskrift för Finland 4 (1982), 430-432. Matti Rossi sarvikuonona, teoksesta Matti Rossi, Sarvikuonon muistiinpanoja, Ydin 5 (1982). Reunamerkintöjä Hitleristä, teoksesta Sebastian Haffner, Hitler -reunamerkintöjä, Suomen Sosialidemokraatti 23.10.1982. 1983K. H. Wiik - en socialistisk internationalist, teoksesta Erkki Tuomioja, K. H. Wiik 1-2, Historisk tidskrift för Finland 2 (1983), 154-157. Suomen sodat yleisesityksinä, teoksista Seppo Myllyniemi, Suomi sodassa 1939-1945 ja Kullervo Killinen, Miekka tuppeen, Ydin 5 (1983), 36. 

Gunnar Myrdal - tiedemies vallankäytön alkulähteillä, teoksesta Gunnar Myrdal, Hur styrs landet?, Kanava 9 (1983), 634-635. Poika Tuomisen arvoituksen kimpussa, teoksesta Raimo Seppälä, Pelon vuodet, Suomen Sosialidemokraatti 3.12.1983. 1984Kaksi näkökulmaa vaaran vuosiin, teoksista Lauri Hyvämäki, Lista 1:n vangit ja Jukka Nevakivi, Maanalaista diplomatiaa, Ydin 4 (1984). Satavuotiaan HTY:n historia, teoksesta Tero Tuomisto, Tienraivaajan osa, Suomen Sosialidemokraatti 14.6.1984. Jatkosodan trauma, teoksista Helge Seppälä, Suomi hyökkääjänä, G. N. Kuprijanov, Jäämereltä Laatokalle ja Hans Metzger, Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa, Ydin 8 (1984), 34–35. Santeri Nuortevan levoton elämä, teoksesta Auvo Kostiainen, Santeri Nuorteva - kansainvälinen suomalainen, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1984), 244-246. Boxningens socialhistoria i Sverige, teoksesta Mats Hellspong, Boxningssporten i Sverige, Historisk tidskrift för Finland 1 (1984), 68-70.

1985 Työväenliikkeen vaiheet Espoossa, teoksesta Tero Tuomisto, Espoon työväenliikkeen historia 1950-luvulle, Länsiväylä 16.1.1985. Urho Kekkosen kasvu poliitikoksi, teoksesta Ari Uino, Nuori Urho Kekkonen, Suomen Sosialidemokraatti 12.3.1985. Den autonoma tidens idrottsorganisation, teoksesta Leena Laine, Vapaaehtoisten järjestöjen kehitys ruumiinkulttuurin alueella v.1956-1917, Historisk tidskrift för Finland 1 (1985), 101-104. 1986TUL kiinnostaa Länsi-Saksassakin, teoksesta Willibert Strunz, Zur Soziologie und Sozialgeschichte einer Massenbewegung, TUL-lehti 9.1.1986. Suomi Paasikiven koulussa, teoksesta J.K.Paasikiven päiväkirjat I-II 1944-1956, Ulkopolitiikka 3 (1986), 40-41. Ankeriaasta, oluesta ja historian lopusta, teoksesta Graham Swift, Veden maa, Poleemi 2 (1986). Talonpoikain ääripäät, teoksista Juha Siltala, Lapuanliike ja kyyditykset 1930 ja Matti Lackman, Taistelu talonpojasta, Ydin 1 (1986).

1987

Teoksesta Willibert Strunz, Der finnische Arbeitersport, Internationale Wissenschaftliche Korrespondenz 1 (1987), 284-285. Eduard Bernstein ja sosialistinen siirtomaapolitiikka, teoksesta Markku Hyrkkänen, Sozialistische Kolonialpolitik - Eduard Bernsteins Stellung zur Kolonialpolitik und zum Imperialismus 1882-1914, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1987), 53-54. Anti-Ursin, teoksesta Marjatta Rahikainen, N.R. af Ursin -aatelismies Suomen työväenliikkeessä, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1987), 54-56.  1988Historia eller historisk samhällsvetenskap?, teoksesta Pauli Kettunen, Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus, Historisk tidskrift för Finland 1 (1988). Socialdemokratiska partiet under rödmyllans och krigens tidsperiod, teoksesta Hannu Soikkanen, Kohti kansanvaltaa 2, Historisk tidskrift för Finland 1 (1988). 1989Mikä ihmeen urheilulaji on ei-gentlemannien risulaukka?, teoksesta Erkki Vasara, Suomen ratsastusurheilun historia, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1989). 1990Vaaran vuodet ja talvisota, melkoisia mediatapahtumia kumpainenkin, teoksista Lauri Haataja, Demokratian opissa ja Lauri Haataja, Kun kansa kokosi itsensä, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1990), 75-77. 1991Papinpojista taisi sittenkin tulla upseereita, teoksesta Marja Tuominen, Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia. Tutkimus sukupolvihegemonian kriisistä 1960-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1991), 278-279. 1992De skulle bli Sovjet-Finlands stormtrupp, teoksesta Markku Salomaa, Punaupseerit, Historisk tidskrift för Finland 2 (1992), 315-318. Doping kuului Itä-Saksassa valtion viisivuotissuunnitelmaan, teoksesta Brigitte Berendonk, Doping - von der Forschung zum Betrug, Liikunta ja tiede 4 (1992), 20-21. 1993Fallet Finland i ett internationellt sammanhang, teoksesta Juhani Paasivirta, Suomi ja Eurooppa 1939-1956, Historisk tidskrift för Finland 1 (1993), 151-155. 

1994Tepsiikö totuus kollektiivisiin traumoihin?, teoksesta Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle, Työväentutkimus 1 (1994), 46-49. 1995Ukko-Bernstein historian roolipelaajana, teoksesta Veli-Matti Rautio, Die Bernstein-Debatte. Die politisch-ideologischen Strömungen und die Parteiideologie in der Sozialdemokratischen Partei Deutschlands 1898-1903, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1995), 82-85. Poikien liikuntakasvatus loi porvarillisen miehuuden malleja, teoksesta Henrik Meinander, Towards a bourgeois Manhood. Boys´ Physical Education in Nordic Secondary Schools 1880-1940, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995, 259-260. Miten liikuntaa Suomessa hallinnoitiin?, teoksesta Joel Juppi, Suomen julkinen liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta vuosina 1917-1994, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995, 260-263. Den kommunistiska incesten, teoksesta Kimmo Rentola, Kenen joukoissa seisot? SKP ja sota 1937-1945, Historisk Tidskrift för Finland 2 (1995), 248-253. 1996 Vankka tutkimus kunnallisen liikuntahallinnon historiasta, teoksesta Kalervo Ilmanen, Kunnat liikkeellä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919-1994, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1996, 201-203. Kujalan projektin mainio päätös, teoksesta Antti Kujala, Venäjän hallitus ja Suomen työväenliike 1899-1905, teoksessa Äänekäs kansa, toim. Pauli Kettunen et al., Helsinki 1996, 142-145. 1997Miksi saksalaisten omatunto tukahtui ja itsehillintä petti?, teoksesta Norbert Elias, Saksalaiset. Valtataistelut ja habituskehitys 1800- ja 1900-luvuilla, Tieteessä tapahtuu 3 (1997), 38-40. Review: Maria Lähteenmäki, Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910-1930-luvun Suomessa, Scandinavian Journal of History Vol. 22, 1 (1997), 60. Review: Jussi M. Hanhimäki: Rinnakkaiseloa patomassa. Yhdysvallat ja Paasikiven linja 1948-1956, Scandinavian Journal of History Vol. 22, 1 (1997), 60-61.  1998Vuoden 1918 sisällissodan uhrien muisto, teoksesta Jari ja Jouni Eerola, Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, Demari 31.7.1998. 

Urheilua ja politiikkaa kylmän sodan varjossa, teoksesta Kristina Exner-Carl, Sport und Politik in den Beziehungen Finnlands zur Sowjetunion 1940-1952,Urheilu, historia ja julkisuu, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1998, toim. A. Halmesvirta ja H. Roiko-Jokela, Jyväskylä 1998, 263-267.  1999Kekkosen zeniitti, teoksesta Juhani Suomi, Liennytyksen akanvirrassa, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1999), 80-83. Teoksesta Kristina Exner-Carl, Sport und Politik in den Beziehungen Finnlands zur Sowjetunion 1940-1952, Jahrbücher für Geschichte Osteuropas Jg. 47, 2 (1999), 318. Ukko Nooan pojantytär Irlannin kuningattarena, teoksesta Ossi Päärnilä, Race, Religion an History in One-Ireland and Partition Arguments, 1833-1932, Historiallinen Aikakauskirja 2 (1999), 200-203.  2000Punaisen fennomania uho ja tuho, teoksesta Markku Kangaspuro, Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta, Historiallinen Aikakauskirja 4 (2000), 364-368. Mihin unkarilaiset tarvitsevat vuoden 1956 vallankumousta?, teoksesta Heino Nyyssönen, The Presence of the Past in Politicpp. ’1956’ after 1956 in Hungary, Historiallinen Aikakauskirja 4 (2000),371-374. Teoksesta Dörte Putensen, Im Konfliktfeld zwischen Ost und West. Finnland, der Kalte Krieg und die deutsche Frage (1947-1973), Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen Nr. 32 (2000), 343-348. 2001Liikunnan kansalaistoiminta venyy ja paukkuu, teoksesta Hannu Itkonen, Juha Heikkala, Kalervo Ilmanen, Pasi Koski, Liikunnan kansalaistoiminta – muutokset, merkitykset ja reunaehdot, Liikunta & Tiede 1 (2001), 15-17. Maanpetturin tie vei kaltereiden taakse, teoksesta Juha Pohjonen, Maanpetturin tie. Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut, Historiallinen Aikakauskirja 1 (2001), 107-110. Socialdemokraterna skriver historia, teoksesta Åsa Linderborg, Socialdemokraterna skriver historia. Historieskrivning som ideologisk maktresurs 1982-2000, Arbetrahistoria 4 (2001), 74-77.  2002SDP:n tie vei Kekkosen liivintaskuun, teoksesta Lasse Lehtinen, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944-1981, Helsingin Sanomat 20.10.2002. 

Stasin tahdikas charmi, teoksista Hubertus Knabe, Die unterwanderte Republik. Stasi im Westen; Hubertus Knabe, Der diskrete Charme der DDR. Stasi und Westmedien, Historiallinen Aikakauskirja 2 (2002), 205-208. 2003Uskomatonta mutta totta? Inkeriläisen punaupseerin Mikko Kopran tarina, teoksesta Aarne Kumpulainen, Punaupseeri Mikko Kopran päiväkirja, Työväentutkimus 2003, 69. Runsas vuosi löysässä hirressä, teoksesta Alpo Rusi & Olli Rehn, Kylmä tasavalta, Helsingin Sanomat 16.9.2003 2004Länsi-Saksan laatulehtien Suomi-kuva 1955-62, teoksesta Erkki Teräväinen, Lavastettu rinnakkainelo – Suomen ulkopolitiikka johtavassa länsisaksalaislehdistössä, Historiallinen Aikakauskirja 1 (2004), 116-119. 2005Kuka hallitsee Suomen ulkopolitiikan historiaa? teoksesta Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa, Helsingin Sanomat 12.11.2005. 2006Jukka Seppinen näkee neuvostoagentteja kaikkialla, teoksesta Jukka Seppinen, Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1919, Helsingin Sanomat 21.9.2006. Tutkijat ja sota, teoksesta Marjatta Hietala (toim. Tutkijat ja sota, HAik 3 (2006), 317–322. De två Tyskland och de neutrala nordiska länderna, teoksista Alexander Muschik, Die beiden deutschen Staaten und das neutrale Schweden ja Olivia Griese, Auswärtige Kulturpolitik und kalter Krieg, HTF 2 (2006), 229–235. Ihminen tulee sotahistoriaan, teoksesta Ville Kivimäki & Tiina Kinnunen (toim.), Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta, Helsingin Sanomat 27.11.2006. 2007[Review] teoksesta Alexander Muschik, Die beiden deutschen Staaten und das neutrale Schweden, Cold War History, Nr 1 (2007), 159–161. Ei pitäisi uskoa jokaista tiedusteluraportin sanaa, teoksesta Alpo Rusi, Vasemmalta ohi, Helsingin Sanomat 6.11.2007. Avaisitko, jos Ulrike Meinhof koputtaisi?, teoksesta Katariina Lehto, Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta, Helsingin Sanomat 7.12.2007. Dollariapu lännetti demareita, teoksesta Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla, Työväentutkimus 2007, 86–88. 

2008Pitkät jäähyväiset Saksan kysymykselle, teoksesta Heinrich August Winkler, Der lange Weg nach Westen 1-2, The Long Road West 1-2, HAik 2 (2008), 209–213.  Berliinin muuri pelasti DDR:n mutta repi kansakunnan kahtia, teoksesta Frederick Taylor, Berliinin muuri, HS 1.4.2008. Elämäkerta romuttaa kaikki puolustelut. Leni Riefenstahl selitti olleensa ”vain” taiteilija – natsipropagandaa tekivät toiset, teoksesta Steven Bach, Leni Riefenstahl. Elämäkerta, HS 28.4.2008. Järki pelaa ja toivottavasti myös voittaa, teoksesta Paavo Lipponen, Järki voittaa, Työväentutkimus 2008, 113–114. Inte kan ju finländare ha gjort något sådant!, teoksista Antti Kujala, Vankisurmat ja Oula Silvennoinen, Salaiset aseveljet, Historisk Tidskrift 4 (2008), 466–471. 2009Aseveljeyden nurjalla puolella: saksalaisten sotavankileirit Suomessa 1941–44, teoksista Lars Westerlund, Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941–1944 ja Lars Westerlund (ed.) Sotavangit ja internoidut. Prisoners of War and Internees, Historiallinen Aikakauskirja (3) 2009, 345–348.

Lumetta demokratian silmiin, teoksesta Katja Boxberg, Taneli Heikka, Lumedemokratia, Työväentutkimus 2009, 115–116. 2011Kylmän sodan pikkujättiläinen, teoksesta Blomberg, Jaakko, Vakauden kaipuu, Työväentutkimus. 2011, 81–82. Oman päänsä pitäjä, teoksesta Seppänen, Esko, Oma pääoma, Työväentutkimus 2011, 106–107.

”… saattaisi vaarantaa Suomen suhteita ulkovaltoihin…”, teoksesta Koljonen, Niilo, Suomalainen vankileiriraportti, Työväentutkimus 2011, 100–101.

Suomesta luovutetut Neuvostoliiton mielivaltaisen väkivaltakoneiston rattaissa, teoksesta Kauppala Pekka, Paluu vankileirien tielle. Historiallinen Aikakauskirja 2011(2), 251–253. 

2012Erkki Kauppilan hillitty charmi, teoksesta Erkki Kauppila - Lehtimies ja eurokommunisti (ed. Noora Kauppila & Pekka Tuominen) in: Työväentutkimus 2012, pp. 69–70. 

Nouseeko TUL vielä? teoksesta Selin Sakari, TUL työväen ja Suomen asialla, in: Työväentutkimus 2012, pp. 71–72.

2013Warren piti prutkutella menestystä DDR:lle, teoksesta Järvinen Juha, Muotoiltu ideologia, Työväentutkimus. 2013, p. 65.

Aikamoinen toverikirja, teoksesta Saari Heikki & Heinäluoma Eero, Tasavallan vahva mies, in: Työväentutkimus 2013, p. 64.

2014Tällaisesta Helsingistä en tiennyt mitään, teoksesta Eero Haapanen, Sörkän rysäkeisarit, in: Työväentutkimus 2014, p. 27, 1 p.

2015Mieluummin leikkisotaa kuin sotaleikkiä, teoksesta Urheilu ja sota. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2013-2014, in Liikunta & Tiede 2-3 (2015), pp. 113–114.

Kääntyykö Suomen sisällissota englanniksi? Teoksesta Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.) The Finnish Civil War 1918, Työväentutkimus 2015, 92.

Kiihkoton tilinteko Helsingin sotasurmista. Teoksesta Jarmo Nieminen (toim.) Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917–1918, Työväentutkimus 2015, 93

Historioitsija yhden totuuden maassa. Teoksesta Heikki Ylikangas, Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen, Työväentutkimus 2015, 104–105.

2016”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava” Teoksesta Esko Seppänen: Mistä Suomi vaikenee? Työväentutkimus 2016, pp. 86–87.

Isänsä suvusta. Teoksesta Riikka Tanner: Kokkola 1970. Tehtaat ja kaupunki. Työväentutkimus 2016, pp. 89–90

Työväen urheiluseurasta jalkapallon juniorimyllyksi. Teoksesta Esa lahtinen: Sata lasissa. Kauklahden Pyrinnön historia 1914– 2015. Työväentutkimus 2016, p. 96.

Mitä yhteistä on erilaisissa sisällissodissa? Teoksesta Jukka Kekkonen: Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta espanjan ja Suomen sisällissodassa. Työväentutkimus 2016, pp. 68–69.

2017Oliko sisällissodan jälkeinen Suomi vaaleanpunainen? Teoksesta Niko Kannisto: Vaaleanpunainen tasavalta. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924. Työväentutkimus 2017, pp. 12–13.

Omaelämäkerrallista muistelukerrontaa vuoden 1918 sisällissodasta. Teoksesta Andrew McKeough: Kirjoittaen kerrottu sota. Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä. Työväentutkimus 2017, pp. 80–81.

2018

1918: klassikko, kavalkadi ja haastoyritys. Teoksista Risto Alapuro: Valtio ja vallankumous Suomessa; Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.) Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö; Lasse Lehtinen & Risto Volanen: Kuinka vallankumous levisi Suomeen? Työväentutkimus 2018, 79–81.

Operettikenraali ja kuokkavieras. Teoksesta Touko Perko: Haastaja Saksasta 1918 – von der Goltz ja Mannerheim. Työväentutkimus 2018, 87–88.

Kekkosella Tannerin kimppuun. Lasse Lehtinen: Väinö Tanner – itsenäisen Suomen mies. Työväentutkimus 2018, 97–98.

ARTICLES IN NEWSPAPERS AND JOURNALS 1968Piehtaroikaamme opintoyhteistyössä, Ylioppilaslehti (npp. Vallankumousylkkäri), marraskuu 1968. Opintoneuvontaa a la Kannunvalajat, Tutkain 2 (1968). Mikä riivaa kirjastoja?, Tutkain 3 (1968). Myymäläapulaisen oikeusturva, Kansan Tahto 18.1.1968. 1971Unidad Popular - Chilen onneksi ?, Kansan Tahto 20.3.1971. Liikuntapolitiikkaa Saksan Demokraattisessa Tasavallassa, Oulun ylioppilaslehti 12.3.1971. Historia ja yhteiskuntatieteet - todellisen ristiriidan etsiskelyä, Oulun Ylioppilaslehti 10/1971.

1972Historia ja ideologia, Fakta 3 (1972). 1973DDR:n syntyvaiheet, Ylioppilaslehti 15.3.1973. Erfurtin ohjelma ja Euroopan työväenliike, Sosialistinen Aikakauslehti 7 (1973).

 Suomen historiaa tutkitaan Greifswaldissa, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1973), 247-250. Marxismin leviäminen 1900-luvun vaihteessa, Aikamerkki 8 (1973). Vanhan työväenpuolueen vaiheilta, Kuohuva vuosisata 8 (1973), 29-30. SAP ja "hyvinvointivaltiososialidemokratian kirot", Sosialistinen Politiikka 3 (1973), 30-37. 1974Forskning i arbetarrörelsens historia, Historisk tidskrift för Finland 4 (1974), 244-246. Ajopuusta uppotukiksi, Sosialistinen aikakauslehti 11-12 (1974). 1975Sosialidemokratia ja petturiteoriat, Aviisi 24.10.1975. Luokkapetturuuden "olemuksesta", Aviisi 13.11.1975. Tulkintoja työväenliikkeen historiasta, Seikka 3 (1975), 10-14. 1976Symposium rörande splittringen inom den nordiska arbetarrörelsen, Historisk tidskrift för Finland 2 (1976), 186–189.

1977Työsuojelu sai alkunsa lapsityövoiman käytöstä, Työ, terveys, turvallisuus 11 (1977), 26-29. Kuusikymmentä vuotta suomalaista maanpuolustustyötä, RUK:n kurssijulkaisu n:o 155, Hamina 1977. Varvaran muisto elää Haminassa, Sotilaskoti 4 (1977), 11. 1978Kansakuntaa sieltä ja täältä, Näköpiiri 6-7 (1978). 1979Arbetarnas första maj 90 år, Löntagaren 30.4.1979. Yhdeksänkymmentä työväen vappua, Palkkatyöläinen 27.4.1979. Suomen kanslaissota ja Ruotsin vasemmisto, Valtiotieteilijä 3 (1979), 4-7. Parempi kyntää ja kylvää kuin kirjoittaa historiaa (lectio praecursoria 7.9.1979), Poleemi 2 (1979), 62-67. 

Socialdemokratin som folkrörelse, Arbetarbladet 11.9.1979. Ruotsalainen sosialidemokratia kansanliikkeenä, Suomen sosiali-demokraatti 8.9.1979. Varför denna hetta? Hufvudstadsbladet 25.9.1979. Ruotsi - eikö koskaan sosialismia ? Kanava 4 (1979), 203-208. 1980Arkiv för studier i arbetarrörelsens historia, Sosialistinen politiikka 1 (1980). Symposium för historiker från Finland och DDR, Historisk tidskrift för Finland 2 (1980). TUL:n historiankirjoitus käynnistynyt, TUL-lehti 19.6.1980. Mitä opittavaa 20-luvun työläisurheilusta?, TUL:n vuosikirja 1980. Historianopiskelijat edelleen keskinkertaisia yleisneroja - tutkinnonuudistus ei muuttanut tilannetta, Poleemi 2 (1980), 41-44. Politiikka, taattu olympiavieras, Kanava 5 (1980), 239-241. Suomen ja Ruotsin työväenliikkeen suhteista ennen vuotta 1918, Aikamerkki 7.11.1980. 1981Pragin kisat työläisolympialaisten alku, TUL-lehti 29.1.1981. 157 urheiluseuraa lakkautettiin: kun maassa oli laki ja järjestys, TUL:n joulu 1981. Punavärin vivahteet. TUL:n tunnusten kieltäminen 1930-luvulla, TUL-lehti 24.9.1981. Mitä hyötyä historiasta?, KSL-tieto 1981, 2-3. 1982Kansankoti-ideologia ruotsalaisessa sosialidemokratiassa, Sosialistinen politiikka, erillisvihko n:o 1 (1982),15-43. Kun TUL ja SVUL löivät kättä, TUL-lehti 11.2.1982. Naisväki voimakas!, TUL:n naisten toiminnan alkutaipaleelta, TUL-lehti 2 (1982). Näin tehtiin länsimaiden ensimmäinen neuvostovierailu, TUL:n joulu 1982.

 1983Kansandemokraatit tulevat TUL:ään 1944-1945, TUL:n joulu 1983. Kun kansa otti valtiollisen vallan, Sosialidemokraatit 1 (1983). Työväenliikkeen kansainvälisyyden tulkki K.H.Wiik 1883-1946, Sosialistinen aikakauslehti 2 (1983), 6-9. Kansainvälisyys on voimaa. 70 vuotta sosialistisen työläisurheiluinternationaalin perustamisesta, TUL-lehti 1.9.1983. 1984Onko Suomen urheilun poliittisuus lientynyt? TUL:n vuosikirja 1984. Työväenyhdistykset TUL:n alkukotina, TUL-lehti 8.3.1984. Kulttuurielämän elpyminen työväen joukkojärjestöissä 1940-luvun jälkipuoliskolla, Yhteiskunnallisen arkistosäätiön vuosikirja 1984, 41-43. TUL:n ja SDP:n hajaannuksen yhteenkietoutuminen 1950-luvulla, Kansan Lehti 31.1.1984. Onko TUL:n 1950-luvun hajaannus jo historiaa?, TUL:n joulu 1984. Työläisurheilu ja työväentalo. Työväestön kulttuurin ja työväenliikkeen leikkauspisteessä, teoksessa Työväentaloseminraari 1982, toim. Simo Laaksovirta ja Tero Tuomisto, Kiikala 1984, 29-34. 198560 vuotta sitten TUL:n urheilijat ylivoimaisia Frankfurtin työläisolympialaisissa, TUL-lehti 27.6.1985. Joukot marssivat esiin, Ahjo 1.11.1985.  1986Urho Kekkonen 1900-1986, TUL-lehti 4.9.1986 (pääkirjoitus).  1987Doping-skandaali kuohuttaa Länsi-Saksan urheiluelämää, TUL-lehti 24.9.1987. Suomen urheilupolitiikan ristiriidat lientyneet, Helsingin Sanomat 31.5.1987. Työväen Urheilulehti raivasi tietä Työväen Urheiluliitolle, TUL-lehti 70 vuotta (1987), 20. 1988

Onko työväenliikkeen historia itsenäinen tieteenala?, Helga Grebingin tutkijaprofiilin tarkastelua, Työväentutkimus 2 (1988), 20-26. Engelsk och tysk arbetarkultur i Lancaster, Historisk tidskrift för Finland 2 (1988), 329-332. 1989Kuin maasta polkaisten. TUL:n piiriverkoston perustamisesta 70 vuotta, TUL-lehti 19.1.1989. Länsi-Saksa tekee yhä tiliä menneisyyden kanssa, Helsingin Sanomat 26.5.1989. TUL tarvitsee liikuntapoliittisen ohjelman, TUL-lehti 14.12.1989. Saksojen yhdistyminen Itä-Saksan kohtalonkysymys, Kaleva 30.12.1989. 1990Historia kirjoitettava uudelleen Itä-Saksassa, Helsingin Sanomat 7.1.1990. Itä-Saksan poliittinen järjestelmä - käytäntö joka ei "totellut" teoriaa, Kaleva 9.1.1990. DDR:n arki tavallisen ihmisen silmin, Kaleva 11.1.1990. Goethea työläisille ja talonpojille, Kaleva 14.1.1990. Miksi Itä-Saksa menestyi urheilussa?, Kaleva 20.1.1990. Puolueen määräysvalta on kahlinnut Itä-Saksassa myös tieteen kehitystä, Kaleva 26.1.1990. DDR:n virallinen propaganda ei tehonnut kansalaisiin, Kaleva 11.2.1990. Jotakin unohtui, Helsingin Sanomat 25.2.1990. Miten Turbo-Ruotsi liikkuu vuonna 2015?, TUL-lehti 4 (1990). Söikö Itä-Euroopan vallankumous lapsensa?, Kaleva 22.7.1990. Idän palkat, lännen hinnat. Itä-Saksan markkinatalouden vaikea alku, Kaleva 26.7.1990. Yhdistyvä Pohjois-Saksa, Suomen portti Eurooppaan, Kaleva 31.7.1990. Sosialismi romahti, miten käy vasemmiston?, Kaleva 3.8.1990. Eurooppa yhdentyy, nationalismi nousee, Kaleva 8.8.1990. 

Suurvaltojen kylmä sota on ohi, miten käy puolueettomuuden?, Kaleva 12.9.1990. Sosialismi romahti. Nyt ollaan ymmällä ja suuren remontin edessä, Tiede 2000 7 (1990). Uusi liikuntapoliittinen periaateohjelma TUL-2000, TUL:n toimintakertomus 1990, 8-9. 1991Muutoksen tuulet puhaltavat entisen Itä-Saksan yliopistoissa, Kaleva 9.5.1991. Jääkärimarssin tahdissa ... Puoli vuosisataa maaottelumarssista, TUL-lehti 5 (1991). Kyräilyn maailmanennätys, Liikunta ja tiede 1-2 (1991), 15-18. Winds of Change Sweeping Through the Old East German Universities, Univeritas Helsingiensis 2 (1991). Suomi käveli Ruotsin yli 1941, Kaleva 23.5.1991. Unkarilla edessään vaikea markkinatie, Kaleva 29.6.1991. Sosialismi kaatui perestroikaan, Mitä - Missä - Milloin. Kansalaisen vuosikirja 1992, Keuruu 1991, 166-169.  1992Erich Honeckeria odottaa Saksassa tavallinen selli, Kaleva 2.2.1992 Takana loistava tulevaisuus, Liikunta ja tiede 4 (1992), 17-20. 1993Urheilun eheytys kiertää historian kehää, Liikunta ja tiede 4 (1993), 50-51. 1994Olympialiikkeen satavuotias ihme, Helsingin Sanomat 11.2.1994. Saksan historia kylmän sodan työrukkasena, Savon Sanomat 25.5.1994 (myös: Etelä-Saimaa, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Iisalmen Sanomat, Keskipohjanmaa, Länsi-Savo, Länsi-Suomi, Pohjolan Sanomat). Toteutumattoman yhtenäisyyden historia, teoksessa Aimo Kairamo, Yrjö Rautio (toim.), Minne nyt, vasemmisto?, Helsinki 1994, 7-18. 1995Juutalaisvainotko anteeksi?, Helsingin Sanomat 12.2.1995.

 Kun isoveli ei enää valvo, Demari 16.2.1995. Onko Suomessa vielä työväenliikettä?, Helsingin Sanomat 19.4.1995. Jäät lähtivät ja vähän päätkin, Poleemi 3 (1995), 12-13. Miksi tohtori Eckert huitoi?, HAik 3 (1995), 240-241. 1996Rivikansalaiset teloittajina, Suomen Kuvalehti 31 (1996), 26-29. Suomi uskoo urheiluun, teoksessa Henna Karjalainen, Harri Westermarck (toim.), Terve sielu terveessä ruumiissa, Helsingin Yliopiston Studia Olympia, kevät 1996, Helsinki 1996, 51-57. Yritin uudistaa opetusta, Yliopisto-lehti 15 (1996), 34. Työväenperinne ry yhteistyöhaluisena etujärjestönä, Työväentutkimus 1996,33-34. Finaland's Leap into Democracy in 1906. The Historical Significance of Parliamentary Reform for Present-day Finland, 90 Years of Full Political Rights II. Finnish Perspectives, published by the Ministry of Foreign Affairs, Finfo 7 (1996), 3-8; sama sak, Finnlands demokratischer Klimmzug im Jahr 1906. Zur Parlamentsreform und ihrer historischen Bedeutung im Jahre 1906, 90 Jahre volles Wahlrecht II; ransk. Le bond en avant democratique de la Finlande en 1906. La signification historique, pour Finlande actulle, de la réforme de la représentation populaire, 90 ans de pleins droits politiques II; esp. El salto de Finlandia a la democracia en 1906. La significatión histórica de la refeorma parlamentaria de 1906 para la Finlandia contemporánea, 90 años de plenos derechos II.  1997Väitöskirjojen tasosta ei tingitä, Helsingin Sanomat 13.4.1997. Tunturihömpät Kilpisjärvellä, Yliopistolainen 8 (1997), 29.9.1997. Towards an independent republic, The Finnish-American Raivaaja, 3.12.1997. 1998Elämää saksien varjossa. Ajankohta 1998. Poliittisen historian vuosikirja. Helsingin ja Turun poliittinen historia. Helsinki 1998, 3-10. Poliittinen historia, teoksessa Touko Berry ja Heidi Huuhtanen (toim.), Historian opiskelu Suomessa, Historian opiskelijoiden liitto 1998, 15-16. Saksa vallanvaihdoksen kynnyksellä? Eurooppa-raportti 1998/3, Tilastokeskus, Helsinki 1998, 85-86.

 Liikuntahistoria, missä mennään? - Poliittisen historian näkökulma, Liikunta ja Tiede 4 (1998), 26-27. Suomettumiskiista koveni. Arkistoista vain pökköä pesään, Tiede 2000 7(1998),19-23 Mikä ihmeen yhteiskuntahistoria, Suomen Historiallisen Seuran jäsenlehti 3 (1998), 3. Vaietut vaiheet kansamme historiassa, Suomen Museoliiton 75-juhlaseminaarijulkaisu, Helsinki 1988, 24-26  1999EU:n kieliriidan taustalla on historia, Helsingin Sanomat 29.7.1999 Mitä johtokunta oikein johtaa?, Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti 4 (1999), 3-4 Mikä riivaa kekkostutkimusta?, UKK perinneyhdistyksen vuosikirja 1999 (n:o 11), 11-20.  Saksa vuonna kymmenen, Mitä Missä Milloin 2000. Kansalaisen vuosikirja, Helsinki 1999, 184-189. Ivar Wilskman – tuhat rautaa tulessa, Liikunta ja tiede 6 (1999), 53. Viktor Damm – itseoppinut työväen voimistelukasvattaja, Liikunta ja tiede 6 (1999), 54-55. Urho Kekkonen – jossakin Kekkonenkin sentään epäonnistui, Liikunta ja tiede 6 (1999), 57. 2000Suomi kahden Saksan loukussa, Kanava 4-5 (2000), 278-283. Tulevaisuushistoria – uusi logomme?, Poleemi 3 (2000), 12-13. Äärioikeisto liikehtii Euroopassa, Mitä Missä Milloin 2000. Kansalaisen vuosikirja, Helsinki 2000, 185-190. 2001Opetus on tullut yliopistolle jäädäkseen – missä mennään poliittinen historia?, Ajankohta 2001. Poliittisen historian vuosikirja. Helsingin ja Turun poliittinen historia. Saarijärvi 2001, 7-20. Suomalaisten kokemuksia Berliinin olympiakisoista 1936, teoksessa: Hannes Saarinen (toim.) Suomi Berliinissä. Helsinki 2001, 100-107. 

Die Finnen bei den Olympischen Spielen in Berlin 1936, teoksessa: Hannes Saarinen (Hrsg.), Finnland in Berlin. Helsinki 2001, 100-107.  2002Aho ja Tanner, Forum24 (Oulu) 29.1.2002 (kolumni). Tanner tömisee ja Aho raikaa, teoksessa Ajankohta 2002 - Poliittisen historian vuosikirja, toim. Markku Jokisipilä. Turku 2002, 14-16. Hundred Years of Labour History in Finland, teoksessa: Acta XXXII Annual Conference, Tampere, 5-8 September 2001. International Association of Labour History Institutions IALHI, Gent 2002, 16-27. Helsinki University Library - A National Cultural Institution and Resource for the University, Helsinki University Library Bulletin 2002, 4-6. "Suomi" - eli historiankirjoituksella sosialistiseen Suomeen, Työväentutkimus 2002, 9-12. Fuksijunalla Pohjanmaalta, Fuksin paras tawara 2002 (Ostrobotnia 2B/2002), 32-33. Globalisaatio antaa vauhtia ääriliikkeille, Tiede 8 (2002), 46-49.  2003Suomi ja Stasi – hävitetty, Suomen Kuvalehti 6 (2003), 40-41. Muhiiko Stasin arkistoissa uusia uhreja?, Helsingin Sanomat 24.7.2003. Sorsa, Kekkonen ja Zavidovo-vuodon arvoitus, Keski-Pohjanmaa 5.12.2003 2005Kekkosen konstit nyt koneella. Kansalliskirjasto 3 (2005), 31-34. On the Arena of Memories: Sixty Years After the End of the Second World War. Tiedonantoja ja katsauksia 3 (2005), Institute for Russian and East European Studies, 2. Tieteitä Berliinin yössä, Tieteessä tapahtuu, 6 (2005), 85. 2006”Im Schatten der Waffenbrüderschaft”. Deutsch-Finnisches Kolloquium zu Kriegsgefangenschaft und Auslieferung im 2. Weltkrieg, Deutsch-Finnische Rundschau, Nr. 128, März 2006, 14-15. 2007 K. J. Ståhlberg (1865–1952), teoksessa Ylioppilas – maakunta – isänmaa. Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1907–2007, päätoim. Heikki Seppänen ja Risto Valjus. SKS, Helsinki 2007, 140.

 Urho Kekkonen (1900–1986), teoksessa Ylioppilas – maakunta – isänmaa. Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1907–2007, päätoim. Heikki Seppänen ja Risto Valjus. SKS, Helsinki 2007, 312. Lukijalle, teoksessa Ylioppilas – maakunta – isänmaa. Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1907–2007, päätoim. Heikki Seppänen ja Risto Valjus. SKS, Helsinki 2007, 9–10. Das Wunder geschah dreimal. Wie Finnland im Jahre 1919 eine bürgerliche Republik werden konnte?, Deutsch-Finnische Rundschau Nr. 135, Dezember 2007, 9–10. Erichin viimeinen kosto, Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 2007, Yliopistopaino, Helsinki, 6–10. Omatekoinen Stasi-sekoilu selvitettävä, Suomen Kuvalehti 32/2007, 59. Talvisota 30.9.1939–14.3.1939, teoksessa Suomen historian kartasto/ päätoimittaja: Pertti Haapala; toimittaja: Raisa Maria Toivo. Karttakeskus Helsinki 2007, 252-253. Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944, teoksessa Suomen historian kartasto/ päätoimittaja: Pertti Haapala; toimittaja: Raisa Maria Toivo. Karttakeskus Helsinki 2007, 254-255. 2008Berliiniä uurteinen ja rosoineen (Marjaliisa Hentilän kanssa), Tiedetoimittaja 2-3/2008, 18–19.

Jäljillä työväen Berliinissä, Työväentutkimus 2008, 61–64.

Pitkällä brunssilla Berliinissä (Marjaliisa Hentilän kanssa), Blue Wings, marraskuu 2008, 109. 2009Proffan lukuvinkki, Poleemi 1 (2009), 31.Berliini vuonna 20. Yliopisto 12 (2009), 26–28.

20 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Saksojen yhdistyminen on ollut kallis ja kivulias prosessi, Kleio 4(2009), 6-8.

2010Valtsikan myytinmurtajat. ”Suomi kävi Saksan sotapyrkimyksistä irrallista erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1941-44”, Poleemi 1(2010), 35.

2011Urho Kekkonen ulkomaiden silmin, UKK-Seuran vuosikirja n:o 23, 33–39. 

Korpisoturissa kuvastuu muistin politiikka, Ruotuväki 17/2011 (29.9.2011), 2.

”Isäni maa” – saksalainen perhe kahden maailmansodan kurimuksessa. Silta-Brücke 77/2011 (Syyskuu/September), 11.

Korpisoturissa kuvastuu muistin politiikka. Ruotuväki: puolustusvoimain uutislehti 29.9.2011, 2.

Tiitisen listan haamugalleria alkaa hahmottua, Aamulehti 12.10.2011. 2012Purjehtiminen on välttämätöntä, Poleemi. 2012(3), 32-33. 

2013Merkelin murskavoiton alla kuplii tyytymättömyyttä. Kaleva 26.9.2013.

2014Sata vuotta sitten: miten työväenliike kohtasi maailmansodan syttymisen, in: Työväentutkimus 2014, p. 1.

2015Kansallisbiografialla määritellään Suomea, in: Lumooja 1 (2015), 22.

Pegida ja Itä-Saksan pitkä varjo, in: Ydin 1 (2015), 61–64, 5 pp.

Heillä ei ollut oikeutta olla uhreja. Itäisestä Keski-Euroopasta karkotetun saksalaisväestön kohtaloita, in: Kleio 2 (2015), 10–13.

Angela Merkel:”Wir schaffen das!”, Ura 4 (2015), 39.

Naisten työ on työväentutkimuksen kohteena aina ajankohtainen (pääkirjoitus). Työväentutkimus 2015, 1.

Sosialismi tuli Suomeen Saksasta; Från Tyskland kom socialismen till Finland. Teoksessa Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Saksa, Iso-Britannia, Itävalta ja Unkari. Toim. Jussi Nuorteva & Pertti Hakala, Helsinki 2015, 151-155.

Saksa tunnustaa Suomen itsenäisyyden; Tyskland erkänner Finlands självständighet. Teoksessa Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Saksa, Iso-Britannia, Itävalta ja Unkari. Toim. Jussi Nuorteva & Pertti Hakala, Helsinki 2015, 402-406.

Sisällissota 1918 ja Suomi sen jälkeen; Inbördeskriget 1918 och Finland efter kriget. Teoksessa Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Saksa, Iso-Britannia, Itävalta ja Unkari. Toim. Jussi Nuorteva & Pertti Hakala, Helsinki 2015, 407-415.

Brest-Litovskin rauha; Freden i Brest-Litovsk. Teoksessa Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Saksa, Iso-Britannia, Itävalta ja Unkari. Toim. Jussi Nuorteva & Pertti Hakala, Helsinki 2015, 416-419.

Saksan sotilaallinen interventio Suomeen 1918; Tysklands militära intervention i Finland 1918. Teoksessa Pro Finlandia 2. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Saksa, Iso-Britannia, Itävalta ja Unkari. Toim. Jussi Nuorteva & Pertti Hakala, Helsinki 2015, 420-427.

2016Maahanmuutto haastaa hyvinvointivaltiota ja suomalaisten suvaitsevaisuutta. Työväentutkimus 2016, p. 1.

Suomen työväenliike ja pohjoismainen kansalaisyhteiskunta; Finlands arbetarrörelse och det nordiska medborgarsamhället. Teoksessa Pro Finlandia 3. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Toim. Jussi Nuorteva, Päivi Happonen & John Strömberg. Helsinki 2016, 347–353

2017Deutschlands Anerkennung der Unabhängigkeit Finnlands – Saksa tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Deutsche Botschaft – Saksan suurlähetystö, Helsinki, 26–30.

UKK ja Saksa. UKK-seuran vuosikirja 2017, 25–30.

Suomi 100 ei pääty joulukuun kuudentena. Työväentutkimus 2017 (pääkirjoitus), p. 1.

2018Vuoden 1918 pitkät varjot. Vanhat toverit, 6–7.

Juhlavuodesta muistovuoteen. Työväentutkimus 2018 (pääkirjoitus), p. 1.

WWW-PUBLICATIONS Poliittisen historian opiskelijan opas <http://www.valt.helsinki.fi/phl/opiskeluopas.htm> 10 Jahre deutsche Einheit – eine Bilanz aus finnischer Sicht.< http://www.goethe.de/ne/hel/deihen.htm> Die Aufnahme diplomatischer Beziehungen zwischen Finnland und den beiden deutschen Staaten 1971/73.< http://www.goethe.de/ne/hel/deihen2.htm> Suomen kansalliskirjasto eurooppalaisessa huippuyliopistossa. Esipuhe teoksessa ”Kirja tietoverkkojen maailmassa”.

<http://www.lib.helsinki.fi/julkaisut/kirjatietoverkkojenmaailmassa/ebook03_esipuhe.html>