cb-connecting business 2/2012

Pohjanmaan KauPPaKamarilehti - Österbottens handelsKammartidning

ConneCting business

anvia guidar i iCt-världen

Talouskatsaus: odotettua Paremmat näKymät

2 ∙ 2012

verkkokauppakasvattaa suosiotaan

2 ⋅ 2012

1410

Palstat

venealauskoo tulevaan

sisältö · innehåll

tuomas vanhanenon uusi energialähettiläs

ConneCting businessPohjanmaan kauppakamarilehti

österbottens handelskammartidning

lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessatidningen utkommer fyra gånger per år.

julKaisijaPohjanmaan kauppakamari

österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – Jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

Päätoimittaja/ CheFredaKtÖrJuha häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

ilmoituKset / annonserMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

toimitusneuvosto /redaKtionsKommittÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331Juha häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna haveri, puh/tfn 050 377 2100

toimitus / redaKtionViestintä Oy [email protected]

taitto / ombrytningMuotoilutoimisto into

tuula Koto

KäännÖs / ÖversättningMia Brännbacka,

Micaela lindahl-Palmroos

Paino / tryCKKirjapaino Fram Boktryckeri

sFs-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

Painos / uPPlaga5000 kpl / st.

issn 1796-9441

Kansi / PärmbildKuva/bild: Mikko lehtimäki

tom nylundin perustama Duell Bike-Center Oy myy valtaosan maahantuomistaan tuotteista

jälleenmyyjille internetin kautta.

Duell Bike-Center Ab, som grundades av tom nylund, säljer största delen av sina importerade produkter till återförsäljare

via internet.

pääkirjoitus | LeDare | 5Myönteinen kuva | En positiv bild

uusiin asemiin | 12Uusien haasteiden ja kokonaisuuksien johtajaksi

6 Viisaasti verkossa Smart näthandel 10 Veneala uskoo tulevaan

14 Uutta potkua seudun markkinointiin

16 Anvia oppaana ICT-maailmassa Anvia guidar i ICT-världen

20 Ansvarsfulla och realistiska ungdomar i regionen Alueen nuoret vastuuntuntoisia ja realistisia

taLouskatsaus | ekonomisk översikt | 23

kauppakamari kouLuttaa | hanDeLskammarens kurser | 28

ajassa - aktueLLt | 30

COnneCtinG BUsiness 3

Painavaa asiaa...

...kevyesti.

Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakkaKorsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | [email protected] | www.fram.fi

Värikkäämmän maailman puolesta!

Painavaa asiaa...

...kevyesti.



Uusin yritysten tuntoja kuvaava Business Panel, joka esitellään lehdessämme, antaa mie-lenkiintoisen kuvan alueemme tilanteesta. Yri-tyksillä menee suhteellisen hyvin, eikä tilanne ole niin paha kuin edellisen mittauksen aikaan viime marraskuussa pelättiin. Yritysjohtajien kanssa keskustellessa kuitenkin huomaa, että selvää epävarmuutta maailmantaloudesta on ilmassa. Alueemme on Suomen eniten vien-nistä riippuvainen, kun tuotannosta yli 70 % menee ulkomaille. Tämä on ollut pitkään vah-vuutemme ja se on mahdollistanut yritysten kasvun ja erinomaisen työllisyyden. Samalla se tekee meidät erityisen alttiiksi kansainvä-liselle kilpailulle ja maailman taloussuhdan-teille. Tämä edellyttää yrityksiltä kustannuste-hokkuutta ja nopeaa reagointikykyä.

Liikenneyhteydet ovat kilpailukyvyllemme ratkaisevan tärkeitä. Valtiovallan panostukset kevään budjettiriihessä olivat meille myöntei-siä. Pori-Turku –välin saama 100 M€ on ta-

varaliikenteellemme tärkeä ja tukee tavoi-tettamme 8-tien kehittämiseen. Sepänkylän ohikulkuväylän jälkeen on luontevaa kehittää Kärklax-Ytterjeppo –osuutta 8-tiessä. Valtatie 3:n kehittäminen sai myös tärkeän panostuk-sen, kun Laihian ohikulkuun panostetaan 20 M€. Tämä nopeuttaa Vaasa-Seinäjoki yhteyttä huomattavasti. Erityisen iloinen olen lentolii-kenteen kehittymisestä. Uudet yhteydet Kok-kola-Pietarsaaresta Tukholmaan ja Vaasas-ta Kööpenhaminaan helpottavat ratkaisevasti liikematkustajien elämää.

Alueen vetovoiman tärkeys on korostu-nut entisestään, kun pula osaavasta työvoi-masta kiihtyy. Onneksi meillä on nyt tarjota työ- ja opiskelumahdollisuuksia, kun monilla Suomen alueilla on työttömyyttä. Osaajia on helpompi houkutella, kun alueen imago on kunnossa. Vaasan energialähettiläs –kesätyö-kampanja on mainio repäisy valtakunnallisen huomion saamiseksi. Tällaisia tarvitaan lisää.

MYönteinen KUVA

en POsitiV BilDDen nyaste Business Panel, som pejlar läget bland företagen och som vi presenterar här i vår tidning, ger en intressant bild av situatio-nen i regionen. Det går relativt bra för före-tagen och situationen är inte så illa som man trodde vid senaste mätning i november. Dis-kussioner med företagsledare ger dock vi handen att det finns en klar osäkerhet i luf-ten gällande världsekonomin. Vår region är den region i Finland som är mest beroende av export, eftersom över 70 procent av produk-tionen exporteras. Det här har länge varit vår styrka och har möjliggjort att företagen kun-nat växa och att sysselsättningen varit myck-et god. Samtidigt gör den här situationen oss speciellt utsatta för internationell konkurrens och ekonomiska konjunkturer i världen. Kon-kurrensen förutsätter att företagen är kost-nadseffektiva och snabbt kan reagera på för-ändringar.

Trafikförbindelserna är mycket viktiga för vår konkurrenskraft. Statsmaktens satsningar under vårens budgetmangling var positiva för vår del. 100 M€ som beviljades för vägavsnit-tet Björneborg-Åbo är viktig för våra gods-transporter och stöder vår målsättning att

utveckla riksväg 8. Efter Smedsby omfarts-väg är det naturligt att utveckla vägavsnittet Kärklax-Ytterjeppo längs riksväg 8. Det sat-sas också på utvecklandet av riksväg 3 i och med att Laihela omfartsväg tilldelades 20 M€. Det här innebär att förbindelsen Vasa-Seinä-joki blir betydligt snabbare. Speciellt glad är jag över utvecklingen av flygförbindelserna. De nya rutterna mellan Karleby-Jakobstad och Stockholm samt mellan Vasa och Köpen-hamn förenklar affärsresenärernas liv på ett avgörande sätt.

Betydelsen av regionens dragningskraft har blivit allt viktigare då bristen på kom-petent arbetskraft ökar. Lyckligtvis har vi nu arbets- och studiemöjligheter att erbjuda då arbetslösheten är hög på många andra orter i Finland. Det är lättare att locka till sig utbildat folk då regionens image är i skick. Kampanjen gällande sommar-jobbet som Vasa energiambas-sadör är en utmärkt initiativ för att få uppmärksamhet på riksnivå. Mera sådant be-hövs.

pääkirjoitus | LeDaren

juha häkkinentoimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari österbottens handelskammare

Painavaa asiaa...

...kevyesti.



Painavaa asiaa...

...kevyesti.




viisaasti verkossa

iime vuonna suomalaiset ostivat verkkokaupasta tavaroita, palveluja ja sähköisiä sisältöjä 10,1 mil-

jardin euron edestä. Ostaminen verkon kautta kas-vattaa suosiotaan, vaikkakin tuoteryhmien väliset

erot ovat suuria. Eniten ostetaan matkailutuotteita, liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyviä tuotteita

sekä kulutus- ja viihde-elektroniikkaa. Viime vuonna eniten kasvua oli veneiden, rahoituksen ja elintarvik-

keiden tuoteryhmissä.

verkkokauppa jäLLeenmyyjiLLeMustasaaren Lintuvuoressa sijaitseva Duell Bike-Center

Oy maahantuonti- ja tukkuliike, joka myy moottoripyörien, mopojen, mönkijöiden, moottorikelkkojen, veneiden sekä

Verkkokaupan suosio kasvaa vuosi vuodelta, vaikka erot tuo-teryhmien välillä ovat suuret. Vähittäiskaupan lisäksi myös tukkukappaa voi tehdä verkossa.

näthandeln blir allt populärare från år till år, trots att skillnaderna mellan produktgrupperna ibland är stora.Förutom detaljhandel kan också partihandel idkas på nätet.

smart näthandel

TEKSTI | TEXT johanna haveri KUVAT | BILDER miKKo lehtimäKi, KPo JA | OCH Fotolia

6 COnneCtinG BUsiness

Tom Nylundin perus-tamasta ja johtamas-ta Duell Bike-Centeristä lähtee vuosittain noin 60 000 rengasta jälleen-myyjille ja korjaamoille eri puolille Suomea.


urheiluvälineiden tarvikkeita ja varaosia jälleenmyyjille ja korjaamoille. Strategiansa mukaan yritys on keskittynyt varsinaisten laitteiden jälkimarkkinoihin ja myy tuotteitaan vain toisille yrityksille. Yrityksen myynnistä yli 60 prosent-tia tapahtuu verkon kautta.

Vuodesta 1983 lähtien toimineen yrityksen jälleenmyy-jille tarkoitettu verkkokauppa perustettiin vajaa 10 vuotta sitten. Jälleenmyyjät pääsevät omilla tunnuksillaan sisään verkkokauppaan, josta he näkevät hakemansa tuotteen re-aaliaikaisen varastotilanteen ja hintatiedot.

– Verkkokaupan käyttöönotto on helpottanut työtaakkaa ja vähentänyt puhelimitse tehtäviä tuote- ja hintatieduste-luja todella paljon, kertoo yrityksen perustaja ja toimitus-johtaja Tom Nylund. – Kaikki asiakkaamme eivät hyödyn-nä verkkokauppaa, mutta sen käyttäjien osuus kasvaa koko ajan.

märkesproDukter ger tiLLväxtDuell Bike-Center är ett expansivt företag som satsar på in-ternationella märkesprodukter och bra kundservice. Trots

att näthandeln har en jämn tillväxt, betjänar Duell Bike-Center sina kundföretag även personligen. Företaget har nio försäljare i sin tjänst och de besöker dagligen kunder för att demonstrera produkter och ta emot beställningar. Dess-utom har företaget utställningslokaler för sina produkter i Korsholm, Helsingfors och Rovaniemi.

–Våra kunder finns runt om i hela Finland och bland dem finns både små och stora företag. Samtidigt som vi utveck-lar våra nätbaserade tjänster, vill vi också betjäna dem som uppskattar personlig kontakt och som inte vill söka reserv-delar på nätet, säger Nylund.

Företagets produkter är indelade i två segment, Motor-sport och Sport. Ifjol utökades företagets sortiment med produkter som hör till båtlivet samt Rossignol slalom- och terrängskidor med tillbehör. Man hoppas på ny tillväxt inom båda dessa produktgrupper. Företaget siktar också på tillväxt med hjälp av den estniska marknaden. Även utveck-lingen av den ryska eftermarknaden gällande fritidsproduk-ter följs med intresse.

Duell Bike-Centerin 9 500 neliön kokoisessa varastohallissa on tällä hetkellä noin 15 000 moottoriurheiluun sopivaa kypärää.

KAsVUA VerKKOKAUPAstAVaasalainen Multitronic Oy sai 2000-luvun alussa

uudet omistajat ja yritys on siitä lähtien kehittänyt

verkkokauppaansa systemaattisesti. Yhtiön myyn-nistä ja markkinoinnista vastaavan tom Kecklundin

mukaan verkkokauppa sopii erittäin hyvin myynti-kanavaksi tietotekniikkalaitteille ja varaosille, jotka

muodostavat pääosan Multitronicin tarjonnasta.– Verkkokauppamme ja liikevaihtomme on kas-

vanut viime vuosina voimakkaasti. Osa kasvusta on

tullut Applen edustuksen myötä, kertoo Kecklund.tietyissä tuoteryhmissä kuten komponenteissa

ja Applen tuotteissa Multitronic kilpailee myyntinsä

puolesta suomen suurimpien tietotekniikkakauppi-

aiden joukossa. Verkkokaupan tarjonta on laaja, yli

330 000 erilaista tuotenimikettä, ja lähes kaikkia on

varastossa.– Verkkokaupan kehittäminen on mainio tapa laa-

jentua myös alueellisesti silloin, kun yritys ei halua

perustaa uutta toimipistettä muualle, sanoo Keck-

lund. – esimerkiksi Multironicin ruotsalaisen sisar-verkkokauppa logistiikka hoidetaan Vaasasta käsin.


VerKKOKAUPPA MUUttAA KilPAilU-AsetelMiA

Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja arttu laine on kommen-teillaan herätellyt päättäjiä huomaamaan, että vähittäiskaupan kenttä muuttuu vauhdilla.

hänen mukaansa päivittäistavarakaupan uusien myymälöiden perustamista haittaa vanha ajatusmalli, jonka mukaan kaupan suurten yksiköiden myynti on pois pieniltä kivijalkamyymälöil-tä. tämän ajattelutavan takia monen päivittäistavaramyymälän kaavoittaminen kangertelee.

– Kaavoituskeskusteluissa jää usein huomaamatta, että kau-pan kilpailuasetelmat ovat muuttuneet verkkokaupan kasva-misen myötä. tällä hetkellä verkossa käytävän kaupan arvo on suomessa jo yli 10 miljardia euroa, mikä vastaa koko s-ryhmän myyntilukuja, laine huomauttaa.

laine ei pidä kaupan kehitystä huonona, sillä monikanavaisuus tuo lisää vaihtoehtoja vähittäiskauppaan. hän haluaa kuiten-kin avata päättäjien silmät huomaamaan, että pienten ja isojen myymälöiden vastakkainasettelun aika on ohi, parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.

Duell Bike-Centerin

varastossa on yli

35 000 nimikettä.

erilaisia pienosia on

yli kahdeksan hylly-

kilometrin edestä.


Pohjanmaan rannikon erikoisuus, alueen historiasta kumpuava veneen-rakentamisen taito, on elänyt viime vuodet säästöliekillä. Kansainvälinen rahoituskriisi iski koko 2000-luvun ajan voimakkaasti kasvaneeseen ve-nealaan kuin giljotiini ja veneiden myynti ja valmistus romahtivat murto-osaan huippuvuosien tasosta. tänä keväänä veneen valmistajat ovat kui-tenkin varovaisen toiveikkaita; valoa tunnelin päässä näkyy jo.

veneaLa uskoo tulevaan

TEKSTI johanna haveri KUVAT mats sandstrÖm JA Finn-marin

Janne Vähätiitto ja Osmo Roukala iloit-sevat venemarkkinoi-den piristymisestä. Taustalla oleva Gran-dezza 39 on testi-käytetty Finn-Marinin testausaltaassa ja on lähdössä viimeistelyn jälkeen norjalaisasi-akkaalle.


-Kuluttajat ovat varmaan jo tottu-neet vuosia jatkuneeseen lama-puheeseen. Ihmiset, joilla on hyvä

työpaikka, höllentävät jo kukkaron nyöre-jään. Heille on myös tarjolla rahoitusta ve-neinvestointeihin ennätyshalvalla hinnalla, pohtii Oy Finn-Marin Ltd:n toimitusjoh-taja Osmo Roukala, joka ehti nähdä myös 1990-luvun laman Finn-Marinin peräsi-messä.

Lupauksia paremmastaTänä keväänä myös Finn-Marinilla ollaan toiveikkaita. Helmikuiset venemessut Hel-singissä olivat menestys. Messuilla julkistet-tu yhtiön uusi lippulaiva Grandezza 39 sai hyvän vastaanoton ja tilauksia tuli paljon odotettua enemmän. Merkittävää on myös se, että lähes täydellisen kotimarkkinoiden pysähtymisen jälkeen merkittävä osa yhtiön suurimman ja kalleimman veneen tilauksis-ta on tullut Suomesta.

– Helsingin messujen jälkeen kiinnostus suurempaa perhevenebrändiämme, meri-käyttöön suunniteltua Grandezzaa kohtaan on ollut kiitettävää. Uskon, että pienemmän Finnmaster-veneen markkinat piristyvät sään lämmetessä, Roukala sanoo.

Venealalle on jatkossa povattu maltillista 5-10 prosentin kasvua, mutta Finn-Marinin

kasvutavoitteet ovat sitä suuremmat. Myyn-tipäällikkö Janne Vähätiiton mukaan yhtiö tavoittelee vähintään 20 prosentin kasvua, mikä tarkoittaa oman markkinaosuuden merkittävää laajentamista.

– Tuotantomme on kasvanut jo nyt niin paljon, että meillä on tuotannossa pulaa työntekijöistä. Meillä on parhaillaan käyn-nistymässä koulutus, jonka aikana koulu-tamme yhteistyössä TE-toimiston kanssa 10 uutta henkilöä veneenrakennuksen eri työ-vaiheisiin, Vähätiitto kertoo.

Tällä hetkellä Finn-Marinin palvelukses-sa on reilut sata työntekijää ja toimihenki-löä. Lähes 80 prosenttia yhtiön tuotannosta menee vientiin.

jatkuvaa tuotekehitystäSekä Roukala että Vähätiitto uskovat jatku-vaan tuotekehitykseen ja uudistumiseen.

– Venekauppa on vähän samanlaista kuin autokauppa. Kun asiakas haluaa uuden ve-neen, hän ei osta täsmälleen samanlaista ve-nettä kuin mikä hänellä jo on, vaan hän ha-luaa saada jotain uutta. Sen takia mallistolle tarvitaan jatkuvaa kasvojenkohotusta, Vä-hätiitto toteaa.

Roukala tietää, ettei pelkkä kasvojenko-hotus riitä, jos yritys mielii kilpailla parhai-den veneenrakentajien sarjassa. Sen vuoksi

Finn-Marin on käyttänyt viimeisten parin vuoden aikana 2,8 miljoonaa euroa uu-den Grandezza 39:n tuotekehitysprojek-tiin. Vaikka yhden venemalliston myynnillä ei näin suuria tuotekehitysinvestointeja ka-teta, Roukala ja Vähätiitto ovat tyytyväisiä uuteen lippulaivaansa. Kevytrakenteinen ja elegantti Grandezza 39 on herättänyt paljon kiinnostusta niin Suomessa kuin ulkomail-lakin. Hyvin alkanut myynti kertoo, että myös isoille perheveneille on kysyntää.

Finn-Marin sai mittavaan tuotekehitys-projektiinsa jonkin verran tukea Tekesiltä ja ELY-keskukselta. Jonkinasteinen julkinen tuki on Roukalan mielestä välttämätöntä niille veneenvalmistajille, jotka aikovat säi-lyttää tuotantonsa kotimaassa.

– Monet eurooppalaiset veneenvalmista-jat ovat siirtäneet tuotantonsa kustannus-syistä Puolaan. Me haluamme kuitenkin pysyä Suomessa ja tehdä suomalaisia venei-tä, jotka ovat edelleen erittäin hyvässä mai-neessa maailmalla. Kotimaisuus on valttia myös Suomen markkinoilla, Roukala ker-too.


uusiin asemiin

KuKa olet?Olen Katarina Westerén-hagnäs, 19 vuotta sitten Vaasaan opiskelemaan tullut turkulainen, joka jäi täl-le tielle. lapsuuden kesät turun saaristossa tekivät meren ja luonnon minulle tärkeiksi. työn vastapai-noksi vietämme mieheni ja kahden kouluikäisen lap-semme kanssa paljon aikaa luonnossa. Parhaillaan rakennamme kesämökkiä Mustasaaren saaristoon.

mitä teit ennen?Viimeiset neljä vuotta olin henkilöstöjohtajana Citec engineering Groupissa ja sitä ennen työsken-telin ABB:llä hr-ammattilaisena eri rooleissa mm. henkilöstön kehittämistehtävissä. Kasvatustieteen opintojeni yhteydessä kiinnostuin siitä, kuinka aikui-set ihmiset oppivat ja miten sitä toteutetaan yritys-maailmassa.

mitä teet nyt?1.6.2011 Citec information ja Citec engineering yh-distettiin yhdeksi yhtiöksi ja siitä lähtien olen toimi-nut yhdistetyn Citec Groupin henkilöstö- ja liiketoi-mintapalveluiden johtajana globaalisti. Olen saanut mahdollisuuden laajentaa tehtäväkenttääni henkilös-töjohtamisesta myös liiketoimintapalveluiden johta-miseen. Uusien alueiden johtaminen on ollut kiinnos-tavaa ja palkitsevaa; olen myös itse oppinut paljon. Johtoryhmän jäsenenä on ollut hienoa nähdä läheltä, miten moni vaikuttaa positiivisesti omalla osaamisel-laan Citecin toimintaan ja tulevaisuuteen.

millaisia haasteita tyÖsi sisältää?Organisaatiomuutoksen toteuttaminen on ollut erit-täin ajankohtainen haaste, mutta myös mahdollisuus monelle. tavoitteena on, että kaikki citeciläiset glo-baalisti, asiakkaiden lisäksi, kokevat yhtiöiden yhdis-tymisen edut ja näkevät ne omassa työssään.

lisäksi useassa toimipaikassa, maassa ja kulttuu-rissa toimiminen tuo mukanaan kiinnostavia haas-teita. toisaalta eri kulttuureista huolimatta, olen huomannut, että henkilöstöjohtamisen yhteiset peri-aatteet ja hyvä esimiestyö kulttuurin mukaisesti, ovat avainasemassa organisaation tavoitteiden saavutta-miseksi.

uusien haasteiden ja KoKonaisuuKsien johtajaKsiCitec Groupin henkilöstö- ja liiketoimintapalveluiden johtaja Katarina Westerén-Hagnäs

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fiGe oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

TEKSTI johanna haveri KUVA ann-soFi berg

Luotettava. Vaivaton. Kehittyvä. Lähellä Sinua.

Katso osoitteesta www.anvia.fi/kokonaispalvelumiten Anvian täyden palvelun IT-ratkaisu helpottaa Kiinteistömeklareiden työtä.

Kiinteistömeklarit auttaa asiakkaitaan kaikissa kiinteistönvälitykseen

liittyvissä asioissa. IT-palveluita hankkiessaan he noudattavat samaa

periaatetta – kaikki pitää saada helposti yhdestä paikasta. Anviasta.

Yrityspalvelut | (06) 411 4800 | [email protected] | www.anvia.fi

Kaikki yhdeltä luukulta.

Simo Mäntylä, Johanna Harju, Päivi Toivonen, Maarit Lähteenmäki, Kiinteistömeklarit Oy

Kiinteistomeklarit_CB.indd 1 4/13/2012 3:09:30 PM

TEKSTI johanna haveri KUVAT PeKKa mäKynen JA Katja lÖsÖnen

suomen paras kesätyö-paikka tuo näkyvyyttä Vaasan seudulle ja sen elinkeinoelämällä. seu-dun yritykset lähtivät in-nokkaasti mukaan uuden idean toteuttamiseen.

uutta potkua seUDUn MArKKinOintiin

Jussi Ylinen (vas.), Robert Olander ja Suvi Markko toivottavat Energialähettilään tervetulleeksi Vaasaan.


tUOMAs On enerGiAlähettiläs

energyVaasan rekrytointiammattilaisista koottu raati valitsi Vaasan seudun energialähettilääksi tampereen teknillisessä yliopistossa energiatekniikkaa opiske-levan tuomas vanhasen, joka parhaillaan opiskelee pääaineen täydentäviä opintoja Wienin teknillisessä yliopistossa.

hänen vahvuuksiaan ovat vankka energiateknologia-tausta sekä viestinnän osaaminen.

– Kaikki loppusuoralle päässeet ehdokkaat olivat erittäin hyviä, mutta tuomas on oikea persoona tä-hän tehtävään: hän on ulospäin suuntautunut, valmis haasteisiin, omaksuu asiat nopeasti ja osaa viestiä ne selkeästi ja ymmärrettävästi, perustelee suvi Markko.

Energialähettilään ajatuksia Vaasan seudus-ta ja sen elinkeinoelämästä voi seurata koko kesän seuraavilta sivuilta:

www.energyvaasa.fi/lahettilaswww.facebook.com/Energialahettilas http://finnischeswienleben.wordpress.com

Vaasan energiakeskittymää EnergyVaasaa ja Vaa-san seutua yhteistyössä pari vuotta markkinoineet Robert Olander Teknologiakeskus Merinovasta ja Suvi Markko Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKis-ta ovat kokeneet, ettei uutiskynnyksen ylittäminen

mediassa ole kovin helppoa. Tänä keväänä he kuitenkin on-nistuivat saamaan paljon positiivisia palstamillimetrejä rekry-toidessaan Vaasan seudun Energialähettilästä Suomen parhaa-seen kesätyöpaikkaan.

Kolme kuukautta 12 eri työnantajan palveluksessa työsken-televän energialähettilään tehtävänä on kertoa Vaasan seudus-ta ja sen yrityksistä lähinnä sosiaalisessa mediassa. Tästä työstä hän kuittaa 30 000 euron kesäansiot ja hulppeat luontaisedut.

tuore ja eriLainen ajatus sai tukeaKuultuaan viime syksynä tietoiskun erilaisista seutumarkki-nointikampanjoista Markko ja Olander pallottelivat ideaa Suo-men parhaasta kesätyöpaikasta. Vaikka idea oli erikoinen ja hieman huomiohakuinen, se haluttiin erottaa erilaisista netti-kilpailuista priorisoimalla faktoja ja työn sisältöä. Vaasan seu-dulla on Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian kes-kittymä, maan paras työllisyystilanne ja avaimet onnelliseen elämään.

– Ajatus Suomen parhaasta kesätyöpaikasta mahtavine etuineen tuntui hullunrohkealta, mutta saimme esimieheltä-ni vihreää valoa idealle. Kädet hikoillen esittelimme kampan-jaraakileen yritysten edustajista koostuvassa EnergyVaasan markkinointiryhmässä, ja se sai erittäin innostuneen vastaan-oton, Markko muistelee.

Yksi ensimmäisistä ajatukseen tarttujista oli Leinolat Grou-pin myyntijohtaja Jussi Ylinen. Hän piti ideaa tuoreena ja eri-laisena ja päätti esitellä sen saman tien yritysryhmän johdolle.

– On hienoa, että Suvi ja Robert toivat rohkeasti tällaisen eri-laisen ehdotuksen markkinointiryhmän päätettäväksi. Seudun yritykset tarvitsevat uusia keinoja näkyäkseen ja pystyäkseen rekrytoimaan uusia osaajia, Ylinen miettii.

Myös muut markkinointiryhmän jäsenet pitivät ajatusta ko-keilemisen arvoisena, joten Olander ryhtyi ottamaan yhteyttä potentiaalisiin työnantajiin ja Markko keräsi kampanjalle mui-ta tukijoita. Kampanjassa on nyt mukana yli 40 seudun yritys-tä ja toimijaa, joten aika oli selvästi kypsä tämäntapaiselle yh-teistyölle.

yhDessä enemmänEnergialähettilään palkkaaminen viikoksi maksaa yrityksel-le vain rekrytointi-ilmoituksen verran. Sillä rahalla yritys saa viikoksi käyttöönsä aktiivisesti yrityksen puolesta bloggaavan ja twiittaavaan sosiaalisen median osaajan, joka käyttää mui-ta kuin perinteisiä viestintäkanavia kertoakseen omakohtaisia kokemuksia työnantajistaan. Yhteistyössä yritykset pystyvät to-teuttamaan suuremman kampanjan kuin mihin ne yksin olisi-vat pystyneet. Sosiaalinen media on nykypäivän viestintäväline, joka tavoittaa kampanjan kohderyhmän parhaiten.

– Yrityksiä ei kummemmin tarvinnut houkutella mukaan kampanjaan, sillä niissä nähtiin heti, millaista lisäarvoa lähetti-läs tuo yritysten omaan viestintään, Olander toteaa.

Energialähettiläs on herättänyt paljon huomiota valtakun-nallisessa mediassa jo ennen valintaansa. Kampanjan myötä Vaasan seutu, energiateknologian keskittymä ja kampanjas-sa mukana olevat yritykset ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä. Jo kampanjan lanseeraus lisäsi käyntejä osallistuvien yritysten verkkosivuilla merkittävästi. Viesti siitä, että houkuttelevalla Vaasan seudulla on tarjolla kiinnostavia töitä, on mennyt läpi.


anvia guiDar i iCt-värLDen

anvia oppaana iCt-maailmassa

TEKSTI | TEXT johanna haveri KUVAT | BILDER PeKKa mäKynen

Antti Vihavainen vastaa Anvia Yrityspalveluista.


yöntekoa kehitetään jatkuvasti ja työyhteisöil-le tarjotaan koko ajan uusia ratkaisuja, joilla ne pystyvät tehostamaan toimintaansa. Yrityksel-lä pitää olla luotettava ja osaava kumppani teke-mässä tietoja informaatiotekniikan tulvasta hel-pompaa. Anvia Oyj:n kaltainen kumppani tuntee ICT-kentän ja pystyy suosittelemaan asiakkaal-leen sopivia ja hyväksi havaittuja ratkaisumalleja.

heLtäCkanDe serviCepaketAnvia är en lokal, mångsidig och pålitlig samar-betspartner både för små och stora kunder. Anvi-as rötter finns i det lokala telefonbolaget men har under de senaste åren utvecklat och expanderat sin verksamhet betydligt. Idag är Anvias produkt-sortiment ovanligt bred jämfört med vilken an-nan inhemsk aktör inom ICT-branschen.

Den kundorienterade approachen framkom-mer ännu tydligare i Anvias verksamhet då bo-lagets tjänster inom telecom, hosting och IT har samlats ihop under affärsverksamheten Anvia Företagstjänster. Företagstjänsternas kunder har egen kontaktperson som hjälper i alla ärenden som berör data- och intormationsteknologi.

– Företagstjänsternas ansvarsperson är som en egen husläkare, som tar hand om sina patienter och som vid behov kontaktar en specialläkare, Anvias produktchef, för att sköta om sådana pro-blem som husläkaren själv inte klarar av att skö-ta, förklarar direktör Antti Vihavainen på Anvia Företagstjänster.

Enligt Vihavainen känner Företagstjänsternas kontaktpersoner kundernas verksamhetsmiljö så pass bra att de kan rekommendera lämpliga lös-ningar för kunden inom allt från ICT-infrastruk-tur, telekommunikation, kundrelationssystem till större helheter.

Yritykset tarvitsevat hyvää opasta selvi-täkseen monimutkaistuvassa tietoja informaatiotekniikan maailmassa. suu-rimmalle osalle yrityksiä pelkät laitteet tai osaratkaisut eivät enää riitä, vaan ne tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa apua tiedonhallintaviidakkoonsa.

Företagen behöver en bra handledare för att klara sig i en allt mer komplice-rad värld av data- och informationstek-nologi. För största delen av företagen räcker det inte längre med enbart ut-rustning och dellösningar utan de be-höver mer heltäckande hjälp i djungeln av informationshantering.


isoiLLe ja pieniLLe yrityksiLLeAnvia palvelee monenlaisia ja monenkokoisia yrityksiä joilla on keskenään erilaiset tarpeet. Siksi palveluntarjon-ta lähtee aina liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.

Pienille, paikallisesti toimiville yrityksille Anvia on asi-akkaan hyvin tunteva kumppani, joka pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaisesti kaikki yrityksen tarvitsemat tietoja in-formaatiotekniikan palvelut.

– Pohjanmaan kauppakamarille Anvia on tähän men-nessä toimittanut asiakkuudenhallintajärjestelmän ja mo-biilivaihteen ja jatkossa heidän kauttaan tulevat vielä kaup-pakamarin tietoliikenneyhteydet, verkkosivujen tekninen toteutus sekä pilvipalveluina toteutettavat tiedostonhallin-tapalvelut, luettelee Pohjanmaan kauppakamarin viestintä-päällikkö Mia Brännbacka.

Suuremmille yrityksille, joille informaatiotekniikka on tärkeä osa liiketoimintaa, Anvia pystyy yhdessä laajentu-neen kumppaniverkostonsa kanssa toimittamaan räätä-löityjä ICT-ratkaisuja. Esimerkiksi yhdessä Microsoftin kanssa Anvia voi toteuttaa yrityksille monia toimintaa jär-kevöittäviä ratkaisuja.

Oy KWH Mirka Ab:n pääkonttori ja päätuotantotilat ovat Jepualla, josta käsin pääkonttorin henkilökunta on jatkuvasti yhteydessä ympäri maailmaa sijaitseviin tytär-yrityksiin, sivukonttoreihin ja asiakkaisiin. Yhteyksien yl-läpito asettaa omat vaatimuksensa myös tietoja informaa-tioteknologialle.

– Anvia on toteuttanut meille Microsoft Sharepoint -pal-velualustan, jonka avulla työntekijämme ympäri maailman pystyvät hallitsemaan dokumentteja. Lisäksi Anvia on ra-kentanut meille intranetin, johon kaikki mirkalaiset pääse-vät käsiksi, ICT-päällikkö Mikael Håkans kertoo. – Olem-me erittäin tyytyväisiä, sillä teknisten taitojensa lisäksi Anvia on osoittanut ymmärtävänsä myös yritystoimintaa.

Laajennettuaan toimintaansa Helsinkiin ja Tampereel-le Anvialla on entistä paremmat mahdollisuudet palvella myös Etelä-Suomessa sijaitsevia asiakkaitaan. Kulttuuri- ja liikuntaseteleistään tunnettu Smartum Oy valitsi Anvian usean tarjoajan joukosta yrityksensä monipuoliseksi ICT-kumppaniksi.

– Anvia ymmärtää liiketoimintaamme, on aidosti kiin-nostunut yhteistyöstä ja haluaa kasvaa kanssamme, tieto-hallintojohtaja Aki Peiju kiittelee. – Anvia on oikein terve-tullut lisä toimittajakenttään Kehä III:n sisäpuolelle!

stort utbuD på marknaDenDet är lätt att köpa ICT-branschens tjänster och lösningar eftersom utbudet är så stort. Många företag köper moln-tjänster för att lösa sina IT-problem. De är lätta att köpa och ta i bruk och de kan fås var som helst. Eftersom det är så lätt att köpa tjänster kan det i värsta fall leda till att ett företag använder sig av flera olika program som inte kommunice-rar med varandra. Ingen har heller full kontroll över data som laddats till programmen.

Anvia kan hjälpa sina kunder att integrera de olika pro-grammen till en del av företagets informationssystem. Slut-resultatet är en helhet som underlättar kundens arbete och där en del av lösningen finns i kundens dataadministration och en del levereras som molntjänster. Anvia är som spin-deln i nätet för kundens räkning, de administrerar syste-men och håller i trådarna.

–Anvia ser till att kunden så enkelt som möjligt kan han-tera data- och informationsteknologin, sammanfattar Vi-havainen.

Palveluntarjonta lähtee aina liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.


Kaupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalla ohjaa maakuntakaava. Maakuntakaavaa kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta tarkentava vaihe-

maakuntakaavaehdotus on maaliskuussa hy-väksytty maakuntahallituksessa. Seuraavaksi se käsitellään maakuntavaltuustossa.

– Kaavan tavoitevuosi on 2030, kertoo suun-nitteluinsinööri Anna-Karin Pensar Pohjan-maan liitosta. Mikäli ostovoiman kasvu jatkuu Pohjanmaalla samanlaisena kuin tähän saak-ka, edellytykset kaupan kehittymiselle ovat hyvät. Luonteva kehityskulku on, että kaup-pa kasvaa alueilla, joissa väestö on kasvussa. Suurin kasvupotentiaali on Vaasan seudulla, mutta myös muilla seuduilla on kehittymis-mahdollisuuksia.

Vaihemaakuntakaavassa esitetään periaat-teet ja tavoitteet kaupallisten palvelujen sijoit-tumiselle. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttävät.

Kaavoitus on tasapainotteluaKaavoituksella luodaan edellytykset erityyp-pisille kaupan toiminnoille. Näin varmistetaan Pohjanmaan asema vahvana kauppapaikka-na myös tulevaisuudessa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja varsinkin autokaup-pa tulee keskittää keskustojen reuna-alueille, kun taas keskustoihin, joissa asioidaan useam-

min, tulee sijoittaa päivittäistavarakauppaa ja muuta erikoistavarakauppaa. Keskusta-aluei-den ulkopuolelle sijoitettava keskustahakui-nen kauppa saattaa näivettää niin kaupunki- kuin kuntakeskustenkin palveluja, ja sen myötä myös keskustojen vetovoimaisuutta. Vaiku-tusten arvioinnilla on kuitenkin osoitettu, että kaavaratkaisujen toteutuessa eivät haittavai-kutukset koidu liian suuriksi.

– Vaihemaakuntakaavalla halutaan varmis-taa, että sekä suuret kaupunkikeskustat että pienemmät keskustat säilyttävät elinvoiman-sa, Pensar kertoo. Väestön ikääntyessä on en-tistä tärkeämpää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa – tämä on yksi asia, johon kaa-valla pyritään vaikuttamaan. Tärkeää on myös se, että hyödynnetään olemassa olevia yhdys-kuntarakenteita, sillä uuden infrastruktuurin rakentaminen kuormittaa paitsi luontoa, myös kuntien kukkaroa.

Kaavoitus on monilta osin kaupan alan toi-mijoiden toiveiden ja lainsäädännön välistä ta-sapainottelua. – Neuvottelemme luonnollisesti kaikkien osapuolten kanssa, ja pyrimme siihen, että ratkaisu olisi kaikkien osalta mahdollisim-man hyvä. Anna-Karin Pensar toteaa kuitenkin prosessin tällä erää olleen harvinaisen vaati-va. Siihen on vaikuttanut mm. uusi lainsäädän-tö, jonka ympärille ei vielä ole ehtinyt muo-dostua hyväksi todettuja käytäntöjä.

Vaihemaakuntakaavalla varmistetaan eritasoisten keskustojen elinvoimaisuus ja luodaan edellytyksiä kaupan kasvulle. Kasvava kauppa on edellytys maakun-nan hyvinvoinnin kasvulle ja heijastaa samalla maakunnan voimakasta kehitys-tä – sekä talouden että väestöpohjan osalta.

Palvelujen oltava helposti saavutettavissa myös tulevaisuudessa

VAihemAAKuntAKAAVA Astuu VoimAAn AiKAisintAAn 2013Ympäristöministeriö vahvisti 21.12.2010 koko maakunnan kattavan Pohjanmaan maakuntakaavan. Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihe-maakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 päivittää maakuntakaavaa kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta.

Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen maaliskuussa, ja 14.5. se käsitellään maakuntavaltuustossa. Valtuuston hyväksymänä kaava lähete-tään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleensä vahvistusmenettely vie noin vuoden, joten kaava astunee voimaan aikaisintaan vuonna 2013.

iLm

oit

us

Pohjanmaan suurin kauppakeskittymä voisi vaihemaakun-takaavaehdotuksen mukaan rakentua Vaasan Risöhön ja olla enintään 124 000 k-m2.

TEKSTI | TEXT Katarina KeCKlund KUVA | BILD mats sandstrÖm

aLueen nuoret vastuuntuntoisia ja reaListisia

ungdomarna är på basen av svaren i Attitude 2012 an-svarstagande och själva ansvariga för sin egen framgång. Detta avspeglar sig också i att ungdomarna tror att de kommer att klara sig bra i framtiden, dock tror de inte

att den egna orten och landet kommer att klara sig riktigt lika bra. Ett bra jobb upplevs som viktigt och de tycker att det är roligt att lära sig nya saker. Därtill har de en realistisk bild av vad komman-de arbetsgivare förväntar sig av dem, ansvarstagande och positiv attityd nämns som viktiga egenskaper i arbetslivet. I arbetslivet anser ungdomarna också att det är viktigt med ekonomiskt kun-

nande och att kunna engelska. Olika skolämnen, såsom matema-tik och modersmål, upplevs som relativt viktiga men inte speci-ellt roliga.

Oberoende om de svarande är flickor eller pojkar, studerar i gymnasium eller på yrkesskola så har de väldigt lika värderingar. Fritid med vänner och familj anses vara betydligt viktigare än att tjäna mycket pengar. När det gäller användningen av pengar är alla överens om att det är ok att låna pengar för att köpa hus, men man skall inte använda lånade pengar för att åka på semester.

i mars månad utförde österbottens handelskammare en enkätundersökning, Attitude 2012, bland regionens gymnasie- och yrkesskolestuderande på andra årskur-sen. enkäten undersökte ungdomarnas attityd till stu-dier, arbete och framtid. Undersökningens resultat var

intressanta och gav en positiv bild av ungdomarna.

Pohjanmaan kauppakamari toteutti maaliskuussa At-titude 2012 –kyselytutkimuksen lukioiden ja ammatti-opistojen toisen vuoden opiskelijoille. selvitys kartoitti nuorten asenteita opiskeluun, työelämään ja tulevai-

suuteen. selvityksen tulokset olivat mielenkiintoisia ja antoivat positiivisen kuvan nuorista.

ansvarsfuLLa oCh reaListiska ungDomar i regionen


perinteinen sukupuoLijako suosituiLLa aLoiLLaTyttöjen ja poikien vastauksissa ilmeni tiettyjä eroja. Pojat ha-luavat johtaa ja saada vaikutusvaltaa työelämässä. Niin halua-vat tytötkin, mutta eivät silti halua työskennellä johtajina. Tytöt uskovat poikia selvästi enemmän työnantajien arvostavan sosi-aalisia taitoja, kun taas pojat uskovat ongelmanratkaisutaitojen nauttivan työnantajien arvostusta.

Selvityksen mukaan suosituin ala on opetusala. Toisella sijal-la on matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala ja kolmannella sosiaa-li- ja terveysala. Eri alojen sukupuolisidonnaisuus on edelleen suuri, joten kun vastaajat jaetaan tyttöihin ja poikiin ja edelleen lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleviin, muuttuu lista suosikkialoista merkittävästi.

Sekä lukiolais- että ammattiopistoissa opiskelevien tyttöjen yhteinen suosikkiala on sosiaali- ja terveysala. Tyttöjen muut suosikit ovat opetusala, matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala sekä kaupan alan erikoismyymälät. Lukiolaispoikien suosikit olivat tyypillisiä ekonomi- ja insinööritöitä: suosikkialat ovat tutki-mus ja tuotekehitys, kansainvälinen kauppa ja markkinointi sekä tietotekniikka. Ammattiopistoissa opiskelevien poikien listan kärjessä on teollisuus- ja rakennusalan töitä. Heidän suo-sikkialansa ovat kone- ja laiteteollisuus, rakennusala ja metal-liteollisuus.

Julkisessa keskustelussa on viime vuosina ollut huolenaihee-na huonosti työllistävien media- ja kauneudenhoitoalojen suuri suosio. Noiden alojen suosio putosi nyt selvästi verrattuna edel-liseen, kahden vuoden takaiseen Attitude-selvitykseen. Vuonna 2010 media-ala oli kaikkien vastaajien suosikkilistan kärjessä, nyt se oli pudonnut kuudennelle sijalle. Kauneudenhoitoala oli pudonnut kymmenenneltä sijalta 16:ksi. Edellisessä selvitykses-sä kauneudenhoitoala oli ammattiopistossa opiskelevien tyttö-jen listan kärjessä. Nyt se oli pudonnut viidennelle sijalle, ja as-teikolla 0-5 sen kannatus oli pudonnut 2,65:stä 1,89:ään.

näringsLivet är obekantTrots att vår region figurerat i nyheterna det gångna året som ett positivt exempel när det gäller både låg arbetslöshet och framgångsrika företag, så verkar inte det budskapet ha nått fram till ungdomen. Den dåliga nyheten som kan härledas från undersökningen är att ungdomarna inte känner till regionens näringsliv och de intresserar sig inte desto mera för de star-ka branscherna i Österbotten och Mellersta Österbotten. Trots detta anser de ändå att det är viktigt med framgångsrika företag i regionen. Bland alla som svarade finns de för regionen viktiga kemi- och plastindustrin, träförädlings- och pappersindustrin samt båtindustrin i slutet av favoritlistan. När man sorterar sva-ren enligt kön och nuvarande utbildning får man fram en del av de viktiga branscherna på pojkarnas listor. Ett ökat intresse för industriarbete borde fås till stånd bland alla ungdomar men speciellt bland flickor.

Regionens näringsliv borde oftare lyftas fram i undervisning-en och samarbetet mellan skolor och företag borde ytterligare intensifieras, eftersom ungdomarna är förvånansvärt dåliga på att namnge regionens viktiga företag och de känner sig inte hel-ler lockade av dem. Endast ca 10 % av de svarande ungdomarna kunde namnge ett företag som de tycker är attraktivt. Ungdo-marna känner inte till vilka möjligheter som finns för dem i den egna regionen. Företagen i regionen kommer att vara i stort be-hov av kompetent arbetskraft i framtiden, och det är viktigt att det budskapet går fram till ungdomarna samt vilka möjligheter företagen kan erbjuda.

nuoret...• tietävät olevansa itse vastuussa omasta elämästään• pitävät hyvää työtä tärkeänä• uskovat, että työ auttaa saamaan taloudellisesti hyvän elämän • pitävät uuden oppimisesta • ovat valmiita tekemään kovasti töitä


Selkeä näkemys vie menestykseen.

Tulevaisuuden kilpailukyky

luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa.

kpmg.fi

Ota yhteyttä:

Hans Bertell, KHT

Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa

Mikko Sillanpää, KHT

Keskustori 1 A 2.krs, 60100 Seinäjoki

Minna Herlevi, KHT

Pitkänsillankatu 1-3 E, 67100 Kokkola

p. 020 760 3000

[email protected]

© 2012 K

PM

G O

y Ab, a Finnish lim

ited liability company and a m

ember firm

of the KP

MG

network of independent m

ember firm

s affiliated w

ith KP

MG

International Cooperative (”K

PM

G International”), a Sw

iss entity. All rights reserved. The K

PM

G nam

e, logo and”cu

tting

thro

ug

h co

mp

lexity” are registered trademarks or tradem

arks of KP

MG

International.

Kaikki kunnossa helpommin.

Henkilöstö, omaisuus ja toiminta, talous ja sijoittaminen – kaikkiin näihin saat toimivat ratkaisut Tapiolasta. Koko naispalvelumme säästää aikaa, vaivaa ja myös kus tannuksia. Yrityksesi ja työn tekijäsi voivat keskittyä olennaiseen. Tutustu: tapiola.fi

Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20

Vahi

nkov

akuu

tuks

et K

eski

näin

en V

akuu

tusy

htiö

Tap

iola

, Hen

ki-,

sä

ästö

- ja

lisä

eläk

evak

uutu

kset

Kes

kinä

inen

Hen

kiva

kuut

usyh

tiö

Tapi

ola

ja Y

ritys

ten

Hen

kiva

kuut

us O

y Ta

piol

a, e

läke

vaku

utuk

set

Kes

kinä

inen

Elä

keva

kuut

usyh

tiö T

apio

la, p

ankk

ipal

velu

t Ta

piol

a Pan

kki

Oy,

sijo

itusr

ahas

tot

Tapi

ola

Vara

inho

ito O

y


-40

-20

0

20

40

60

80

Loka o3 marras o4 heLmi 06 eLo 07 heLmi 09

tiLauskanta Liikevaihto tunneLmarekrytointi

huhti 10 huhti 12

saLDoLuvut

taLouskatsaus | ekonomisk översiktJarl Sundqvist ja | och Mia Brännbacka

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teollisuudessa ti-lauskanta on yritysjohtajien mielestä taas parempi tai selvästi parempi kuin aiemmin. tunnelma yrityksissä on nyt selvästi valoisampi kuin kauppakamarin edellises-sä Business Panel -mittauksessa viisi kuukautta sitten. Vienti kasvoi voimakkaasti viime vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta tasaantui loppuvuoden ai-kana. Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen yri-tykset ovat markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta pärjänneet odotettua paremmin.

Saldoluvut näyttävät kaikilta osin valoisammilta. Jäsenyritysten käsitykset myös tilauskannan kehityksestä ovat nyt positiiviset.

odotettua paremmat näkymätBättre utsikter än väntat

industrin i österbotten och Mellersta österbotten har igen en starkare tro än tidigare på att orderstocken är bättre eller klart bättre än förut. stämningen bland företagsledarna är nu betydligt ljusare än vid han-delskammarens senaste Business Panel -mätning för fem månader sedan. exporten ökade kraftigt under det första kvartalet i fjol för att mattas av under året. Företagen i Vasa-, Jakobstads- och Karlebyregionerna har klarat sig bättre än väntat trots oron på markna-derna.


Industribranscherna är i Österbotten och Mellersta Österbotten fortfarande på högre nivå än i landet i genomsnitt.

Vientimarkkinoiden epävarmuus ja valmiiden tuotteiden hintojen lasku pitivät viennin liikevaihdon alhaalla.

Sähkö- ja elektroniikka-ala pärjää edelleen Pohjanmaalla muuta maata paremmin.

De dystra stämningarna över Europa har inte helt lyckats förmörka utsikterna för de oli-ka branscherna. I takt med att finansinsti-tuten skruvat upp och reviderat sina upp-fattningar om tillväxttakten har kunderna börjat bättre lita på marknaderna och där-

med har också våra starkt exportinriktade företag kun-nat se lite ljusare på framtiden. De dystra prognoserna för många ekonomier har inte på långt när uppfyllts på vårt handelskammarområde. Saldotalen bland våra fö-retag är klart positivare nu jämfört med läget på hösten. Bedömningarna om orderingången är också ljusare nu än vid senaste mätning.

Återhämtningen från 2009 års recession har varit fort-satt positiv till stora delar på vårt område. De starka loko-motivföretagen i Österbotten och Mellersta Österbotten har presterat goda resultat men de goda resultaten har på många håll krävt större ansträngningar än tidigare.

keskimääräistä paremminKoko talouden liikevaihtoluvut Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla osoittavat kasvun tasaantuneen, mutta vo-lyymit ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Teollisuuden lii-kevaihto on edelleen korkeammalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaalla teollisuuden liikevaihto oli vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla selkeästi parem-pi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Sen si-jaan kolmannella neljänneksellä liikevaihto kääntyi las-kuun.

Teollisuuden liikevaihto oli Keski-Pohjanmaalla vuo-den 2011 kolme ensimmäistä kvartaalia selvästi kasvu-suuntainen. Verrattuna vuoteen 2010 liikevaihto kas-voi kvartaaleittain kuusi, kaksi ja kymmenen prosenttia. Vuoden 2011 viimeisen neljänneksen tiedot eivät ole vie-lä saatavilla.

Alueen teollisuusyritysten tuotannosta noin kaksi kol-masosaa menee vientiin. Pohjanmaalla viennin osuus te-ollisuustuotannosta on reilu 70 prosenttia ja Keski-Poh-janmaallakin vajaa 60 prosenttia. Vientivetoisuudesta johtuen alueemme yritykset ovat muita maakuntia riip-puvaisempia muiden maiden taloudellisesta tilanteesta.

Pohjanmaan vienti oli vuoden 2011 ensimmäisel-lä kvartaalilla neljänneksen suurempi verrattuna vas-taavaan ajanjaksoon vuonna 2010, mutta tasaantui toi-sella kvartaalilla. Kolmannella neljänneksellä viennin liikevaihto oli noin kuusi prosenttia alempi kuin edellis-vuoden kolmannella neljänneksellä. Vaasan seudun iso-jen yritysten asiakkaiden kotimarkkinoiden epävarmuus kuvastuu liikevaihtokuvaajan heilahtelussa.

Keski-Pohjanmaalla, eli viennistä puhuttaessa käytän-nössä Kokkolan seudulla, oli viennin liikevaihdon kehi-tys negatiivista vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Kolmannella kvartaalilla vientiliikevaihto sen sijaan li-sääntyi lähes viisi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kokkolan seudun viennin veturiyritysten liikevaihto on riippuvainen alueella valmistettavien me-tallien maailmanmarkkinahinnoista. Nämä hinnat laski-vat vuoden aikana. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Kokkolan metalliklusterin tuotannon volyymi on kasva-nut aiemmasta, mikä puolestaan jonkin verran kompen-soi hinnan laskua. Tuotettujen tonnien määrä oli hyväl-

inDustrin (alla branscher, 2005=100)

100

90

80

110

120

130

140

150

160

170

180

österbotten meLLersta österbotten heLa LanDet söDra österbotten

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

teoLLisuuDen vienti (kaikki toimialat, 2005=100)

120

100

80

140

160

180

200

220

240

pohjanmaa keski-pohjanmaa koko maa eteLä-pohjanmaa

sähkö ja eLektroniikka (2005=100)

80

70

60

90

100

110

120

130

140

150

160

pohjanmaa koko maa (ml. tOl26: tietokoneiden, elektronisten ja optisten laitteiden valm.)

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011


lä tasolla, ja alueella tehdään merkittäviä investointeja. Tämä puolestaan tuottaa uusia työpaikkoja.

stabiLt för eLektronikföretagenEl- och elektronikbranschen är i Finland fortfarande på 2004 års nivå mätt i omsättning. Omkring 80 procent av branschens tillverkning i Finland exporteras. Ökning i exporten har skett till Ryssland, Kina, Sverige och Ara-bländerna. De österbottniska elektronikföretagen klarar sig fortfarande bättre än företag inom branschen på an-nat håll i landet. Utvecklingen av omsättningen var po-sitiv under det första halvåret men svängde under den senare delen av året till att bli negativ. Som helhet stan-nade dock utvecklingen av omsättningen på plus under hela året.

Tillverkningen av släp och påbyggnader för den tunga transportbranschen drabbades efter ett piggt slut på året 2010 av en dykning ifjol. Branschen har i hela landet haft en svagt positiv utveckling under hela året 2011. I Öst-erbotten och Mellersta Österbotten har tillverkningen av fordon och släpvagnar haft en starkare positiv utveckling än i övriga landet sedan hösten. En förklaring till den goda utvecklingen på hösten är att det funnits ett upp-dämt investeringsbehov bland transportföretagen i Fin-land och i Norden.

Båtbranschen följs upp i samma statistik. Samma po-sitiva trend märks också inom båtbranschen men båt-branschens volym går inte att få fram på basen av Sta-tistikcentralens uppföljning. Ändå kan konstateras att trenden under året har varit positiv. På motorbåtssidan har trenden varit att man gått mot dyrare båtar som spe-cialutrustas enligt kundens behov. De positiva resultaten från målmedveten produktutveckling har också gjort det möjligt att nå ut till nya marknader, till exempel Ryss-land. Det att de flesta båtvarv lyckats återhämta sig och skapa sysselsättning i en orolig ekonomisk tid visar att företagen är mycket flexibla och kan anpassa sig till för-ändrade krav hos kunderna.

etLa skruvaDe ner sina prognoserForskningsinstitutet ETLA:s prognoser för BNP-utveck-lingen har kraftigt skruvats ner under året och det här märks i de landskapsvisa prognoserna. Positivt är att Österbotten fortfarande prognostiseras vara det starkast växande landskapet i landet. Förklaringen finns i den unika kombinationen av exporterande lokomotivföre-tag och deras underleverantörer i Vasa- och Jakobstads-regionerna.

Däremot har prognoserna för Mellersta Österbotten kraftigt tagits ner. Prognosen för de kommande åren är ändå positiv. Orsaken till prognosens omvärdering torde vara förändrade förväntningar för den stora exporteran-de företagen i Karlebyregionen som dominerar den bild man får av ekonomin i området. De stora företagen för-ädlar metaller vilkas världsmarknadspriser är svåra att förutspå och vilkas prissvängningar har stor betydelse.

business paneLin mittarit taas yLöspäinNeljä viidestä teollisuusjohtajasta Pohjanmaalla ja Kes-ki-Pohjanmaalla uskoo yrityksen liikevaihdon pysyvän aiemmalla tasolla tai nousevan kuluvan kvartaalin aika-

Båtbranschen och fordonstillverkningen har börjat återhämta sig. Båtbranschen har kunnat växla om produktionen mot mera

skräddarsydda båtar.

forDon inkl. släpvagnar och båtar (2005=100)

90

80

70

100

110

120

130

140

150

160

170

regionen heLa LanDet (exkl. tOl 30: tillverkning av andra transportmedel)

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

2015e 2016e

BKT:n kehitysennusteita on laskettu. Erityisesti Keski-Pohjanmaanennustetta on laskettu reilusti. Ennusteiden laskusta huolimatta Pohjanmaan ennustetaan edelleen olevan vahvan kasvun aluetta.

keski-suomivarsinais-suomi

koko maauusimaa

eteLä-pohjanmaakeski-pohjanmaa pirkanmaa

pohjois-pohjanmaa

pohjanmaa

bkt ennuste (2006=100)

90

85

80

95

100

105

110

115

120

125

130

2006 2007 2008 2009 2010 2011arvio

2012e 2013e 2014e

omsättning per bransCh

Största delen av företagsledarna anser att företagets omsättning ökar eller hålls på nuvarande nivå under detta kvartal.

inDustri serviCe hanDeL totaLt

0%

10%

20%

30%

40%

60%

50%

ökar oföränDraD minskar


na verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2011. Palvelu-sektorilla lähes joka toinen yritysjohtaja uskoo kasvuun. Vain joka kymmenes palvelusektorin yritys vastasi lii-kevaihdon laskevan kuluvalla neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Kaupan alan yritysjohtajien liikevaih-to-odotukset ovat maltillisemmat nyt kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Noin joka viides yritys uskoo lii-kevaihdon laskevan. Mutta kuitenkin yli puolet kaupan alan yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan verrattuna samaan jaksoon viime vuonna.

De mest positiva stämningarna inom industrin finns i Jakobstadsregionen. De mycket optimistiska och op-timistiska företagsledarnas andel i Jakobstadsregionen har ökat, och gruppen pessimistiska har minskat jämfört med senaste mätning. Också i Vasaregionen har en för-skjutning skett mot det positiva så att andelen mycket optimistiska och optimistiska ökat. Andelen företagsle-dare som tycker att stämningen motsvarar det normala har minskat något, medan fortfarande drygt 30 procent av företagsledarna inom i industrin i Vasaregionen ser stämningen som pessimistisk. I Mellersta Österbotten har likaså skett en förskjutning mot det mera optimis-tiska hållet så att gruppen pessimistiska nästan halverats.

Också uppfattningarna om orderingången hos med-lemsföretagen är nu positiva efter att saldotalen ha dykt under minusstrecket vid mätningen i november 2011. Den positiva uppgången i uppfattningarna om orderin-gången är en signal som historisk sett gett föraningar om en svängning mot det positiva i ekonomin.

Orderstocken inom industribranscherna i Österbotten och Mellersta Österbotten anses vara betydligt bättre nu än vid senaste mätning. Andelen företagsledare som be-dömer att orderstocken är bättre och klart bättre än för tre månader sedan har ökat inom industrin och de som anser att orderingången minskat har blivit färre. Inom handeln har samma tyngdpunktsförskjutning skett mot det positiva. Inom servicesektorn han förändringen jäm-fört med förra mätningen varit minst.

teoLLisuus paLveLu kauppa yhteensä

tiLauskanta

0%

10%

20%

30%

40%

60%

50%

seLvästi parempi parempi ennaLLaan huonompi seLvästi huonompi

Aiempaa useampi yritysjohtaja pitää tilauskantaa parempana.

aLLmän stämning inom inDustrin per region

0%

10%

20%

30%

40%

60%

50%

vasaregionen jakobstaDsregionen

meLLersta österbotten totaLt

myCket optimistisk

optimistisk normaL pessimistisk myCket pessimistisk

De optimistiska stämningarna har blivit starkare. Flera företagsledare än tidigare anser att läget är

optimistiskt eller mycket optimistiskt.

Vuonna 2010 VM ennusti 2-3 % BKt kas-vua 2011–2012, ja viime vuonna kasvu oli 2.9 %. Parempien näkymien vuoksi talous jatkanee kasvua tänäkin vuonna. Palkan-saajien tutkimuslaitos ennustikin huhtikuun alussa noin 2 %:n kasvua tälle ja ensi vuo-delle. syynä tähän on vientimme vähäinen riippuvuus etelä-euroopan kriisimaista.

Kiinassa korkea 40 %:n investointiaste jatkuu myös lähivuosina mikä poikii suoma-laiselle vientiteollisuudelle kysyntää. Maail-mantalous kasvaa edelleen 3-4 %:n vuosi-vauhtia. Kasvussa ei ole mukana vain Kiina ja intia, vaan myös etelä-Amerikka ja osa Afrikkaa.

euroopassa eKP:n avokätinen tuki pan-keille on estänyt finanssikriisin puhkeamista

tai siirtänyt sitä tuonnemmaksi. Joulukuun läheltä piti -tilannetta on seurannut rauhal-lisempi kausi, ainakin, jos espanjan jämerät toimet julkisen talouden alijäämän taittami-seksi toteutuvat.

Business Panel –kyselyn perusteella tun-nelmaa, tilauskantaa ja rekrytointeja koske-vat saldoluvut ovat Pohjanmaalla palau-tumassa selkeästi positiiviseksi verrattuna marraskuun tilanteeseen. tämäkin ennakoi talouskasvua, vielä kun kysynnän elpymiseen voidaan reagoida hyvin nopeasti. liikevaihto on huonontunut, joten täyttä varmuutta tu-levaisuudesta ei ole vielä kellään.

Pohjanmaalla olisi hyvät edellytykset pi-dentää työuraa, kun töitä riittää, ja toimia näin esimerkkinä muulle suomelle.

näkökuLma

Kansantalous-tieteen professori hannu Piekkola Vaasan yliopisto


Helsinki ja Pietari ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aiemmin, neljä lähtöä päivittäin. Lähde kaupunkilomalle monien mahdollisuuksien metropoliin. Löydä vinkit kaupungin parhaista nähtävyyksistä, ravintoloista ja ostos-paikoista vr.fi/pietari ja varaa valmismatkapaketti kätevästi matkatoimistosta.

Allegro-juna tarjoaa viihtyisät tilat sekä rentoutumiselle että työnteolle. Jaloittele, nauti ravintolan antimista, lataa akkujasi. Kaupan päälle saat hyvän omantunnon – junamatka on ekoteko.

Lisätietoja: vr.fi/allegroMyynti: VR ja matkatoimistot

Allegrolla nopeasti ja mukavasti Pietariin

Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Vaasa - Vasa 010 444 3232*

Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360*Kokkola - Karleby 010 444 3560*

*Puhelun hinta 8,28 snt/puhelu +12,00 snt/min.*Samtalspris 8,28 cent/samtal +12,00 cent/min.

Välkommen till banken med de nöjda kunderna!

KAUPPAKAMARI KOULUTTAAHANDELSKAMMARENS KURSER

Pohjanmaan kauppakamari keskittyy lyhyiden koulu-tustilaisuuksien järjestämiseen ajankohtaisista aiheista. Koulutustilaisuuksia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Vuosittain järjes-tetään yhteensä yli 50 tilaisuutta.

Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kauppakamarin koulutustarjontaan. Soita 040 483 5019, 044 782 6332 tai lähetä viesti [email protected]. Ota yhteyttä!

Österbottens handelskammare inriktar sig på att ordna korta kurser om aktuella ämnen. Kurserna ordnas på finska och svenska i Jakobstad, Karleby och Vasa. Årligen ordnas sammanlagt över 50 kurser.

Medlemmarna har möjlighet att påverka handelskammarens kursutbud. Ring 040 483 5019, 044 782 6332 eller skicka e-post till [email protected]. Ta kontakt!

ILMOITTAUTUMINENOsallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Lisää koulu-tuksia ja tarkempi ohjelma: www.pohjanmaankauppakamari.fi > koulutuska-lenteri. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: [email protected].

ANMÄLANDeltagandet kan annulleras senast under sista anmälningsdagen. Efter det faktureras halva deltagaravgiften. Mera kurser och utförligare program på www.osterbottenshandelskammare.fi > kurskalender. Anmälningar och ytterligare information: [email protected]

KOULUTUSKALENTERIKURSKALENDER

www.ostro.chamber.fi

EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROTTiistaina 11.9.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, KokkolaAsiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 31.8.2012

Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsittelystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan.

EXCEL 2010 JATKOKURSSI TEHOKKAASTITiistaina 18.9.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaAsiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 7.9.2012

Koulutuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään Excelin laskukaavoja ja funktioita, luomaan ja muokkaamaan erilaisia kaavioita, suodattamaan tietoja ja linkittämään tietoja eri sovellusten välillä. Koulutuksessa käydään myös läpi Excel 2010 uusia omi-naisuuksia. Koulutuspäivän aikana käsitellään edistyneempiä taulukkolaskentatoi-mintoja ja kerrataan tärkeitä perusasioita. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!

EXCEL 2010 EFFEKTIVT (FORTSÄTTNINGSKURS) Torsdagen 27.9.2012, klo 8.45 – 16.00, Jakobstad Föreläsare: Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 17.9.2012

Kursens mål är att lära sig dra nytta av Excels formler och funktioner, att skapa och ändra olika formler, att filtrera data och att länka data mellan olika program. På kursen går vi också igenom nyheter i Excel 2010. Under kursdagen behandlar vi avan-cerade kalkyler och repeterar de viktigaste grundläggande sakerna.

AKTUELLT OM MERVÄRDESSKATTMåndagen 22.10.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, JakobstadTisdagen 23.10.2012, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VasaFöreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbMedlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag fredagen 12.10.2012

På kursen behandlas aktuella moms-frågor bl.a. aktuell rättspraxis, lagändringar år 2012 samt nya faktureringsregler.

AJANKOHTAISET ALV-ASIATKeskiviikkona 24.10.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Kaarle, Kauppatori 4, KokkolaTorstaina 25.10.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Asiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbJäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 15.10.2012

Koulutustilaisuudessa käydään läpi ajankohtaista alv-asiaa mm. oikeuskäytäntöä, vuoden 2012 lakimuutoksia ja uusia laskutussääntöjä.

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄTorstaina 1.11.2012, klo 8.45 – 16.00, Kokkolasali, Kaupungintalo, Kauppatori 5, KokkolaKeskiviikkona 7.11.2012, klo 8.45 – 16.00, Tritonia, Nissi-auditorio, Yliopistonranta 7, Vaasa Asiantuntijoina: OTT Pauli K Mattila, KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima AbJäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan maanantaina 22.10.2012 ja Vaasaan maanantaina 29.10.2012.

STORA SKATTEDAGENOnsdagen 14.11.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, JakobstadTorsdagen 15.11.2012, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VasaFöreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab, CGR Benita Öling, Ernst & Young AbMedlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %)Sista anmälningsdag måndagen 5.11.2012

EXCEL 2010 JATKOKURSSI TEHOKKAASTITiistaina 27.11.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, KokkolaAsiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 16.11.2012

Koulutuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään Excelin laskukaavoja ja funktioita, luomaan ja muokkaamaan erilaisia kaavioita, suodattamaan tietoja ja linkittämään tietoja eri sovellusten välillä. Koulutuksessa käydään myös läpi Excel 2010 uusia ominaisuuksia. Koulutuspäivän aikana käsitellään edistyneempiä taulukkolaskenta-toimintoja ja kerrataan tärkeitä perusasioita.

EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROTTiistaina 4.12.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, VaasaAsiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %)Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 23.11.2012

Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsittelystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!

19.–22.3. ensimmäistä kertaa pidetty Vaasa energyWeek saa varmasti jatkoa, sillä sekä osal-listujat että järjestäjät olivat tyytyväisiä viikon antiin. saman viikon aikana järjestetyt kolme tapahtumaa, valtakunnallinen energia- ja ym-päristöseminaari, Vaasa Wind exchange -tuu-livoimatapahtuma ja Vaasan energiainstituutin renewable efficient energy ii -konferenssi, ke-räsivät yhteensä lähes 1400 tyytyväistä kävijää Vaasan seudulta, muualta suomesta sekä ulko-mailta.

ne, jotka eivät tänä vuonna ehtineet Vaasa energyWeekin tilaisuuksiin, voivat käydä kat-somassa seminaariaineistot ja osan esityksis-tä tapahtumaviikon sivuilta www.energyweek.fi. siellä voi myös ilmoittautua sähköpostilistalle ja saada ensimmäisten joukossa tietoa ensi vuo-den tapahtumasta.

vaasa energyWeek yLitti tavoitteensa

Maanantain energia- ja ympäristö-seminaari keräsi Gloriaan ennätys-yleisön kuuntelemaan ja keskustele-maan energiatehokkuudesta, joka oli seminaarin tämänvuotinen teema.

Sekä ympäristöministeri Ville Niinis-tö että TEM:n ylijohtaja Esa Härmälä hehkuttivat puheenvuoroissaan Vaa-san seudun energiaklusterin merkitys-tä energiateknologian johtavana kes-kuksena niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

PEK

KA

MÄ

KYN

EN

PEK

KA

MÄ

KYN

EN

KW

H M

IRK

A


FÖrtjänstteCKen FÖr 75 års arbete delas inte ut varje dag

tor sjölind fick i mars motta Centralhandels-kammarens förtjänsttecken i guld för 75 års förtjänstfullt arbete på Ab Påras Oy.

redan före kriget började tor sjölind arbeta på Påras, som var ägd av hans pappa och mor-bror. efter kriget sålde morbrorn sin andel till tors pappa viktor sjölind. Av hälsoskäl fick Viktor sluta som vd efter bara några år och tor blev vd för företaget. tor ledde och ut-vecklade Påras ända till mitten av 80-talet då sonen tog emot vd-skapet. Men fortfarande idag vid 90-årsåldern är tor styrelseordföran-de för företaget.

Ab Påras Oy verkar inom impregnerings-branschen och har både parti- och minut-handel. Företaget firar sitt 100-årsjubileum senare i år.

Bengt Jansson gratulerade Tor Sjölind till hans 75 åriga karriär på Påras och överräckte Centralhandelskammarens förtjänsttecken till honom. Detta var det femte 75-årsförtjänsttecknet genom tiderna i Finland.

jaKobstadsnejdens Framtid i FoKus

samhällsdebattör maria Wetterstrand, före detta språkrör för Miljöpartiet i sverige, stadsdirektör henry lindelöf, Kotka och Chydenius universitetscentrets direktör tanja risikko i Karleby deltog i Framtidsseminariet i Jakobstad den 18 mars 2012. De-battörerna lyfte fram de faktorer som inverkar positivt på en re-gions dragningskraft. Utbildningar som är tillräckligt specialisera-de hjälper regionens näringsliv att nå toppresultat, sade risikko. Maria Wetterstrand uppmanade beslutsfattare att vara tillräck-ligt djärva i sina beslut och att satsa på det som är nytt och an-norlunda. henry lindelöf pekade på de möjligheter som finns i att kunna läsa av händelser och förändringar och snappa upp nyhe-ter i omvärlden. han använde Kotkas utveckling som exempel.

närmare hundra personer deltog i seminariet som arrangerades bland annat av österbottens handelskammare, Juniorhandels-kammaren i Jakobstad, Concordia, österbottens tidning och Pie-tarsaaren sanomat.

Maria Wetterstrand, Henry Lindelöf och Tanja Risikko.

KWH Mirkas vd Ralf Karlström fick Riddartecknet av Finlands Lejons orden på självständighetsdagen. Tecknet överräcktes av handelskammarens Jarl Sundqvist och Juha Häkkinen.

JAR

L SU

ND

QV

IST

MA

TS S

AN

DST

RÖ

M


MP2 Itella Oyj

cb-connecting business 2/2012

Documents