cb showcase brochure finnish

1

Kooste Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman 2007-2013 rahoittamista 122 hankkeesta

CENTRAL BALTIC -HANKE-ESITE

2

Yhden kauden loppu merkitsee toisen alkua

Ohjelman tavoitteet saavutettu

Esiteltävät hankkeet (ala-)ohjelman mukaan

EU:n Itämeri-strategia

Prioriteettiin 1 kuuluvat hankkeet:Turvallinen ja terveellinen ympäristö

Prioriteettiin 2 kuuluvat hankkeet:Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Prioriteettiin 3 kuuluvat hankkeet:Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Aakkosellinen luettelo kaikista hankkeista

Sisältö

3 4

7-9

10

13-47

49-100

101-138

140-141

sivu

3

Yhden kauden loppu merkitsee toisen alkuaOhjelmasihteeristön esipuhe

Tähän Central Baltic -hanke-esitteen kuudenteen osaan on koottu yksiin kansiin kaikki Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmasta 2007–2013 rahoitetut 122 hanketta. Koska koko ohjelmarahoitus, yhteensä 96 miljoonaa euroa, on nyt myönnetty, tämä kuudes voidaan katsoa ohjelman lopulliseksi hanke-esitteeksi. Emme kuitenkaan ottaisi vakavasti omaa vaatimustamme hankkeiden ja niiden tulosten kestävyydestä, jos katsoisimme työn päättyneen, kun 96 miljoonaa euroa on myönnetty ja 122 hanketta rahoitettu. Sen sijaan katsomme tämän esitteen olevan ensimmäinen, joka koskee tulevaa uutta Central Baltic -ohjelmaa 2014–2020. Miksi? Miten? Koska tässä esitteessä esiteltävät 122 hanketta kertovat selvää kieltä keskisen Itämeren alueen tarpeista, valmiuksista ja rajat ylittävän yhteistyön korkeasta laadusta. Kuluneiden seitsemän vuoden aikana ja näiden 122 hankkeen toimien kautta monet ideat on jo pantu merkille jatkotoimia ja vuosina 2014–2020 toteutettavia uusia projekteja varten. Koska näitä 122 hanketta toteutettaessa on opittu paljon, käynnissä olevasta ohjelmasta saadaan arvokasta tietoa uuden ohjelman valmisteluun. Näin ollen tämä esite voidaan katsoa uuden ohjelman ensimmäiseksi esitteeksi. Keskeinen seikka on kestävyys.

Kestävyys oli keskeisellä sijalla myös alueellisessa kehitystyössä, johon Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma 2007–2013 osallistui aktiivisesti: EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR) sai hankkeiden ja ohjelmien toimijat ajattelemaan omaa alaansa ja toiminta-aluettaan laajemmassa mittakaavassa. Se sai toimijat myös käsittämään itsensä osaksi laajempaa makroalueellista kokonaisuutta korostamalla voimien yhdistämisen mahdollisuuksia ja lisäarvoa.

Koska Central Baltic -ohjelma sijaitsee maantieteellisesti keskellä Itämeren aluetta, se hyötyi aktiivisesta osallistumisesta EUSBSR:n eli EU:n kaikkien aikojen ensimmäisen makroalueellisen strategian laatimiseen. EUSBSR valmistui keskellä nykyistä ohjelmakautta 2007–2013. Tätä on usein kritisoitu, ja sen on todettu aiheuttaneen joitakin haasteita. Siitä huolimatta tämä ajoitus ja se, ettei EUSBSR ”kunnioittanut” ohjelmakauden rajoja, kannusti meitä tuolloin ja myöhemminkin olemaan pitämättä ajanjaksoja, kuten 2007–2013 tai 2014–2020, yhteistyötä rajoittavina tekijöinä. Sen sijaan käytimme luonteeltaan ajatonta EUSBSR:ää työkaluna alueellisen yhteistyön kestävyyden takaamisessa ohjelmakausien välillä, jotta rajat ylittävän toiminnan hyöty ei riippuisi tietyistä määrätyistä ajanjaksoista, vaan yhteistyön sisällöstä ja laadusta.

4

Ohjelman tavoitteet saavutettuTodellinen vaikutus nähdään lähivuosina

Niinä kolmena vuonna (2010–2013), joina toimimme ohjelman arvioijina, meillä oli tilaisuus tarkastella Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmaa ulkopuolisen näkökulmasta. Olemme tarkastelleet yksityiskohtaisesti ohjelmaa sekä kaikkia 122:a rahoitettua hanketta arvioiden hankkeiden yhteyttä ohjelman strategisiin tavoitteisiin sekä laajempaan Itämeren alueen kontekstiin.

Työn aikana tuli selväksi, että kaikissa 122 hankkeessa edistettiin ja päästiin lähemmäs ohjelman melko yleisluonteisia strategisia päämääriä ja erityistavoitteita. Hankkeiden todellinen vaikutus alueella tulee kuitenkin näkyviin vasta muutaman vuoden kuluttua hankkeiden päättymisestä. Analyysi siitä, miten rahoitetut hankkeet osaltaan vaikuttivat ohjelman kolmen prioriteetin mukaisiin tavoitteisiin, muodostaa seuraavanlaisen kuvan:

Useimmat prioriteettiin 1 Tur-vallinen ja terveellinen ympäristö kuuluvat hank-keet keskittyvät Itämereen, ja niissä kiinnitetään huomiota ohjelmassa määritettyihin pit-kän aikavälin näkökulmiin ja tulevien ongelmien ehkäisemi-seen. Ympäristöön ja tiedot-tamiseen liittyvät osatekijät kuuluvat kaikkiin hankkeisiin ja johtavat varmasti ympäristötie-toisuuden lisääntymiseen.

Toteutuneella hankekokonai-suudella on hyvät mahdolli-suudet edistää prioriteetin 2 Taloudellisesti kilpailuky-kyinen ja innovatiivinen alue tavoitteiden saavuttamis-ta seuraavien seikkojen ansi-osta: tavaroiden ja ihmisten paremman liikkuvuuden ta-kaaminen, työvoiman parempi hyödyntäminen, vahvan pohjan kehittäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä tietoja viestintätekniikan välineiden käyttö. Sen sijaan yksi priori-teetin 2 tavoitteista ei juurikaan ole edustettuna hankkeissa: saavutettavuus tehokkaan lii-kenteen ja kuljetusten kautta.

Kaikkien prioriteettiin 3 Ve-tovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt kuuluvien hankkei-den tavoitteena on parem-man elinympäristön luominen ohjelma-alueen asukkaille. Osa hankkeista keskittyy yhteis-kunnallisiin kysymyksiin ja osa kulttuuriin. Muihin prioriteet-teihin verrattuna prioriteetin 3 hankkeet ovat kooltaan hieman pienempiä, ja niiden teemat ovat erittäin moninaisia. Nämä hankkeet ovat kuitenkin erittäin merkittäviä paikallisyhteisöil-le kansalaisten osallistamisen näkökulmasta.

5

Vuosien 2008 ja 2012 välillä esitettyjen ehdo-tuspyyntöjen aikana hankkeiden yleinen laatu on kehittynyt sekä hankekumppanuuksien että sisällön kannalta. Hankkeista on tullut tarkoituk-senmukaisempia, ja niissä on keskitytty parem-min edunsaajien todellisiin tarpeisiin.

Ohjelma on myös toiminut yhtenä EU:n Itä-meri-strategian (EUSBSR) rahoitusvälineenä. Arvioim me, että ohjelmasta strategiaan osoitet-tu kokonaisrahoitus on yhteensä 88 miljoonaa euroa, mikä muodostaa 91 prosenttia ohjel-masta yhteensä myönnetystä EAKR-rahoituk-sesta. Ohjelmasta rahoitetuista 122 hankkeesta

105:ssä edistetään merkittävästi vähintään yhtä EUSBSR:n tuen osa-alueista. Lisäksi ohjelmasta on rahoitettu kolmea lippulaivahanketta, ja se on edistänyt EUSBSR:n toteutumista tiedonlevi-tyksen ja tiedottamisen kautta.

Kaiken kaikkiaan ohjelma on tasoittanut tietä Itämeren alueen alueellisen yhteistyön toimin-taympäristössä. Siitä on tullut merkittävä rahoi-tusväline ohjelmaan osallistuvien maiden tuki-kelpoisten alueiden yhteistyössä, ja se on myös edistänyt osaltaan Itämeren alueen kokonaiske-hitystä tukemalla EU:n Itämeri-strategiaa.

Gunita KaktenieceOhjelmien arviointityöryhmän johtaja

DEA Baltika, Latvia

5

6

JohdantoCentral Baltic INTERREG IV A -ohjelmaan 2007–2013

Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman 2007–2013 tavoite on ollut lisätä yhteistyötä rajojen yli keskisen Itämeren alueella. Ohjelma on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahastosta kaikkiaan 96 miljoonaa euroa hankkeisiin ohjelmaan osallistuvilla alueilla Virossa, Suomessa, Ahvenanmaalla, Latviassa ja Ruotsissa.

Tässä hanke-esitteessä esitellään kaikki ohjelman rahoittamat 122 hanketta, siinä järjestyksessä, mikä niiden paikka on ohjelman kolmen yhteisen prioriteetin, kolmen (ala-)ohjelman ja 21 painopisteen muodostamassa ohjelmarakenteessa. Kokonaisrakenne esitetään alla. Kuhunkin painopisteeseen kuuluvien hankkeiden lukumäärä mainitaan suluissa.

Prioriteetti 1 Turvallinen ja terveellinen ympäristö• Luonnonympäristön tilan

säilyttäminen ja parantaminen (8)• Vastuun ottaminen fyysisestä

ympäristöstä (2)

Prioriteetti 2:Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue• Yhteyksien parantaminen ohjelma-

alueen sisällä (3)• Innovatiivisten ja kilpailukykyisten

ympäristöjen luominen ja tukeminen (9)

• Työmarkkinoiden haasteisiin vastaaminen (2)

Prioriteetti 3:Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt• Sosiaaliturva ja yhteiskunnan eri

ryhmien hyvinvointi (7)• Perintömme ja kulttuurimme

edistäminen ja säilyttäminen (4)

Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Prioriteetti 1 Turvallinen ja terveellinen ympäristö• Kestävä infrastruktuuri (3)• Ympäristötietoisuuden lisääminen

(uusien ratkaisujen löytäminen) (5)

Prioriteetti 2:Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue• Kestävä matkailu (2)• Tietopohjainen talous• Saaristolle ja saarille ominaisen

taloudellisen toiminnan kehittäminen (3)

• Saariston ja saarten saavutettavuuden ja niitä koskevan tiedon tukeminen (3)

Prioriteetti 3Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt• Sosiaaliset ja väestökysymykset,

erityisesti nuoret (4)

Saariston ja saarten alaohjelma

Ohjelma-alue

Liitännäisalue

EU-valtio

EU:n ulkopuolinen valtio

Prioriteetti 1 Turvallinen ja terveellinen ympäristö• Ympäristötietoisuuden lisääminen

ja asiantuntijuus (8)• Kestävän aluesuunnittelun ja

ympäristöasioiden hallinnan tukeminen (8)

Prioriteetti 2Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue• Innovoinnin tukeminen ja

kilpailukyvyn parantaminen (24)• Sisäisen ja ulkoisen

saavutettavuuden parantaminen (2)• Työvoiman potentiaalin

hyödyntäminen (3)

Prioriteetti 3Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt• Elinolosuhteiden ja sosiaalisen

osallisuuden parantaminen (15)• Kulttuurivaihdon lisääminen (7)

Central Baltic -ohjelma

7

Central Baltic -ohjelmaan

Central Baltic -hankkeet prioriteetissa 1:Turvallinen ja terveellinen ympäristö

Central Baltic -hankkeet prioriteetissa 2:Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Central Baltic -hankkeet prioriteetissa 3:Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Aakkoselliseen luetteloon kaikista 122 rahoitetusta hankkeesta voi tutustua sivulla 140.

BALTICDIVERSITY sivu 15BALTIC SEA CHALLENGE sivu 14BALTICSEANOW.INFO sivu 16BECOSI sivu 22COBWEB sivu 17COFREEN sivu 23COMBAT sivu 18ECOHOUSING sivu 19

ENEF sivu 24ENSACO OILSPILL sivu 25GES-REG sivu 26MARLIN sivu 20MIMIC sivu 27NATURESHIP sivu 28SNOWBAL sivu 21WOODENERGY sivu 29

BALBIC sivu 50BALLAD sivu 51Baltic EcoMussel sivu 52BASAAR sivu 53BASIS sivu 54BENCH sivu 55BTP sivu 76CB ENTREINT sivu 56CB JOB FERRY sivu 77CeBa Testbed sivu 57CentralBalticCycling sivu 58CREAENT sivu 59E-MATH sivu 60EMTACCESS sivu 61ENTERPRISING SELF sivu 62

EXPAT sivu 78FORTE sivu 63GLOBAL VISION sivu 64GoVeSa LINK sivu 74HERITAGE TOURISM sivu 65HOME MARKET sivu 66INNOEQUINE sivu 67INTO PRACTISE sivu 68PENTA sivu 75PURE BIOMASS sivu 69QUADRUPLE sivu 70SMARTCOMP sivu 71SMEDGE sivu 72UseScience sivu 73

CADDIES sivu 103Bridging Baltic sivu 102Bridge of Music sivu 117BYMIC sivu 118CEBARE4YOU sivu 104CULT IDENTITY sivu 119DNSE sivu 120eMedic sivu 105EUNECBAS sivu 121FOODWEB sivu 106GGBGnetwork sivu 107

HELTH sivu 108IIeP sivu 109INNOCARE sivu 110MUSIC FOR ALL sivu 111Safe Baltic Cruises sivu 112SHIPWHER sivu 122SIDP sivu 113SMC sivu 123SPORTSSOCIETY sivu 114WASI sivu 115Youth Space sivu 116

8

Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Etelä-Suomen ja Viron hankkeet prioriteetissa 1:Turvallinen ja terveellinen ympäristö

Etelä-Suomen ja Viron hankkeet prioriteetissa 2:Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Etelä-Suomen ja Viron hankkeet prioriteetissa 3:Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt


ACTIVE WETLANDS sivu 30ECO-SUPPORT ACTIVITY sivu 31ENPOS sivu 32HEALFISH sivu 33MINWA sivu 34

OILRISK sivu 35RINGS IN WATER sivu 36SNOOP sivu 37SUSBIO sivu 38VOMARE sivu 39

AVE page 91 COMCOT sivu 82CulturalTourism2011 sivu 83DigiEduET sivu 79FINEST STARTUPS sivu 84HETA-ECVET sivu 92InFActo sivu 85

INNOREG sivu 86H-TTransPlan sivu 80Pro-FIT sivu 87RIMA sivu 81ServiceD sivu 88STOCA sivu 89W-FUEL sivu 90

Cultural Heritage sivu 131DEVEPARK sivu 132ELDEM sivu 124EMEL sivu 125HEWENET sivu 126LEMON sivu 127

MIMO sivu 128PAVAMAB sivu 133ProNatMat sivu 134SAS sivu 129SUFACARE sivu 130

9

Saariston ja saarten alaohjelma

BACES sivu 98BSI sivu 93ECOSEAL sivu 95FaBBi sivu 96FIR sivu 99GEOISLANDS sivu 94KNOWSHEEP sivu 97VOSABASE sivu 100

Saariston ja saarten hankkeet prioriteetissa 1:Turvallinen ja terveellinen ympäristö

Saariston ja saarten hankkeet prioriteetissa 2:Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Saariston ja saarten hankkeet prioriteetissa 3:Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt


ACT4MYBALTICSEA sivu 40ARCHOIL sivu 43GREEN ISLANDS sivu 44HISPARES sivu 45JOBWAB sivu 46NANNUT sivu 41SEABED sivu 47WESA sivu 42

FLEX sivu 135VIRTU sivu 136Young Voices sivu 137Yo!BaNa sivu 138

10

Rehevöitymisen vähentäminen hyväksyttävälle tasolleAct4MyBalticSea (40), Active Wetlands (30), Baltic Sea Challenge (14), ENPOS (32), GREEN ISLANDS (44), JOBWAB (46), MINWA (34), Seabed (47), SNOWBAL (21), SUSBIO (38)

Vaarallisten aineiden käytön ja vaikutusten vähentäminenBECOSI (22)

Luonnonalueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, kalatalous mukaan lukien BalticDiversity (15), ECOSEAL (95), HEALFISH (33), NATURESHIP (28)

Maa-, metsä- ja kalatalouden kestävyyden tukeminenBaltic EcoMussel (52), KNOWSHEEP (97)

Pääseminen puhtaan merenkulun mallialueeksiSNOOP (37)

Pääsy meriturvallisuuden johtavaksi alueeksiARCHOIL (43), EnSaCo OilSpill (25), MIMIC (27), Oilrisk (35), STOCA (89), VOMARE (39), VOSABASE (100)

Suojautuminen hätätilanteilta ja maalla sattuvilta onnettomuuksiltaMIMIC (27), RIMA (81), STOCA (89), VOMARE (39)

Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminenBACES (98), H-TTransPlan (80), PENTA (75), STOCA (89)

Energiamarkkinoille pääsyn sekä niiden tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminenBalBic (50), COFREEN (23), COMBAT (18), ECOHOUSING (19), ENEF (24), ENPOS (32), GREEN ISLANDS (44), HELTH (108), Pure Biomass (69), SUSBIO (38), WESA (42), W-Fuel (90), WOODENERGY (29)

Rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaSafe Baltic Cruises (112)

Makroalueen yhtenäisyyden vahvistaminen matkailun avullaBACES (98), BSI (93), CentralBalticCycling (58), Cult Identity (119), CulturalTourism2011 (83), FIR (99), Geoislands (94), Heritage Tourism (65), InFActo (85)

Yhteisen kulttuurin ja kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja tukeminenBridge of Music (117), Bridging Baltic (102), BYMIC (118), Cult Identity (119), Cultural Heritage (131), CulturalTourism2011 (83), DEVEPARK (132), DNSE (120), EMTACCESS (61), EUNECBAS (121), FaBBi (96), Heritage Tourism (65), MIMO (128), PAVAMAB (133), SHIPWHER (122), SMC (123)

Sisämarkkinoille pääsyä haittaavien esteiden poistaminenHome Market (66)

Alueen tutkimus- ja innovointipotentiaalin hyödyntäminenBALLAD (51), BASAAR (53), CeBa Testbed (57), FINEST STARTUPS (84), Global Vision (64), Into Practise (68), Quadruple (70), ServiceD (88), UseScience (73), WESA (42)

Yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvun tukeminenBaltic EcoMussel (52), BALLAD (51), BASIS (54), BENCH (55), BTP (76), CB ENTREINT (56), COMCOT (82), CREAENT (59), ENTERPRISING SELF (62), EMTACCESS (61), FINEST STARTUPS (84), FORTE (63), Global Vision (64), Heritage Tourism (65), Home Market (66), InFAcTo (85), INNOEQUINE (67), Pro-FIT (87), SMARTCOMP (71), SMEDGE (72)

Ihmisten terveyden, myös sen sosiaalisten näkökohtien, parantaminen ja edistäminenBridging Baltic (102), CADDIES (103), CEBARE4YOU (104), ELDEM (124), eMedic (105), EMEL (125), FLEX (135), HELTH (108), HEWENET (126), IIeP (109), Innocare (110), MIMO (128), Safe Baltic Cruises (112), SAS (129), SPORTSSOCIETY (114), SIDP (113), Sufacare (130), VIRTU (136), WASI (115)

Innovatiivisen koulutuksen kehittäminen ja nuorisoAVE (91), Bridge of Music (117), BTP (76), BYMIC (118), CB ENTREINT (56), CREAENT (59), DNSE (120), E-Math (60), ENTERPRISING SELF (62), FORTE (63), GGBGnetwork (107), HETA-ECVET (92), LEMON (127), MIMO (128), Music for All (111), SAS (129), SPORTSSOCIETY (114), Yo!BaNa (138), Youth Space (116), Young Voices (137)

EU:n Itämeri-strategian (EUSBSR) toimintasuunnitelma sisältää kolme tavoitetta, jotka kattavat yhteensä 17 painopistealuetta. Koska suurimman osan Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman 2007–2013 rahoittamista hankkeista voidaan katsoa tukevan EUSBSR:n painopistealueita, ohjelma sihteeristö on yhteistyössä painopistealueiden koordinaattorien kanssa määrittänyt painopstealueita tukevat hankkeet.

Alla on lueteltu Central Baltic -hankkeet niiden painopistealueiden kohdalla, joita ne tukevat. Hankekuvaukset löytyvät tästä esitteestä sulkuihin merkittyjen sivunumeroiden avulla. Lisäksi EUSBSR:n täytäntöönpanoa tukevat hankkeet on omilla sivuillaan merkitty strategian logolla.

EU:n Itämeri-strategia

Lisätietoa EU:n Itämeri-strategiasta sivustolla http://www.balticsea-region-strategy.eu

Itämeristrategian tavoitteet ja painopistealueet sekä niitä tukevat hankkeet:

11

Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmasta 2007–2013

rahoitetut hankkeet

Hyväksytty rahoitettaviksi vuosina 2008–2012Toteutus ajalla 01/2009–04/2014

12

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

13

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stö

Prioriteetti 1: Turvallinen ja terveellinen ympäristö

14

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemusOhjelma Central Baltic -ohjelma

Kesto 05/2010–04/2012/2013, 24 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 626 068 €EAKR 490 173 €

Pääpartneri Helsingin kaupunki, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.citiesforahealthiersea.net

Muut hankepartnerit Turun kaupunki, Suomi (Turku)Centrum Balticum, Suomi (Turku)Tallinnan kaupunginhallituksen ympäristöosasto, Viro (Tallinna)Keski- ja Itä-Euroopan alueelllisen ympäristökeskuksen Viron-toimisto, Viro (Tallinna)Viron alueellisen ja paikallisen kehittämisen virasto, Viro (Tallinna)Latvian paikallis- ja aluehallinnon liitto, Latvia (Riika)

Itämeren tila on hälyttävä. Kaikki hallinnon tasot ovat vastuussa sen tilan parantamisesta. Julkishallinnolla, kansalaisjärjestöillä sekä suurella yleisöllä on kaikilla vastuu ja mahdollisuudet osallistua meren tilan parantamiseen.

Baltic Sea Challenge -hankkeessa parannettiin Itämeren tilaa toteuttamalla vapaaehtoisuuteen perustuvia vesiensuojelutoimenpiteitä paikallista-solla. Hankkeessa luotiin työkaluja, joiden avulla otettiin vesiensuojelunäkökohdat mukaan kaupun-ginhallinnon päivittäisiin toimintoihin ja paikal-listason päätöksentekoprosesseihin. Hankkeessa keskityttiin rehevöitymiseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi siinä kannustettiin uusia toimijoita, kuten kaupunkeja ja kuntia, kansa-laisjärjestöjä ja kouluja, osallistumaan Itämeren suojeluun.

Hankekumppanit mainostivat ja panivat toimeen vapaaehtoisia toimintasuunnitelmia Itämeren elvyttämiseksi, valmistelivat investointisuunnitelmia, toteuttivat tiedotustoimia, kuten rajat ylittäviä seminaareja, työryhmiä, koulutustilaisuuksia, korkean tason pyöreän pöydän keskusteluja ja lapsille tarkoitetun tietovisan, sekä järjestivät myös Itämeren taidetyöpajan.

BALTIC SEA CHALLENGEBALTIC SEA CHALLENGEItämerihaaste - kaupungit terveemmän meren puolestaItämerihaaste - kaupungit terveemmän meren puolesta

Valokuvat: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, valokuvaaja Inna Harju (kuva oikealla), Asta Ekman (kuva vasemmalla)

15

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöBALTICDIVERSITYBALTICDIVERSITY

Kohti rajat ylittävää luontohavaintotietokantaa

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemusOhjelma Central Baltic -ohjelma

Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 1 554 000 €EAKR 1 165 500 €

Pääkumppani Tarton yliopisto, Viro (Tartto)Yhteystiedot www.balticdiversity.eu

Muut hankepartneritHelsingin yliopisto, Luonnontieteellinen museo, Suomi (Helsinki)Ruotsin luonnonhistoriallinen museo, Ruotsi (Tukholma)Tallinnan teknillisen yliopiston geologian instituutti, Viro (Tallinna)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)

Kansallisten luontohavaintotietokantojen, jotka sisältävät myös tietoa kenttähavainnoista ja Viron, Suomen ja Ruotsin museokokoelmista, kehit-tämisessä tultiin tienhaaraan: museot totesivat ylläpitävänsä luontohavainto- ja kokoelmatieto-kantojaan ja suunnittelevansa niiden kehittämistä hyvin samansuuntaisesti. Tärkeimmät museot pyrkivät kaikki saattamaan luontohavaintotietonsa yleisön käyttöön ja antamaan itselleen tehtäväksi kattavan kansallisen tietokannan aikaansaamisen tunnetuimmista lajeista.

BALTIC DIVERSITY -hankkeen kumppanit osallis-tuivat ensimmäiseen yritykseen kehittää tiedon-vaihtoa ja yhteiset foorumit kyseisten kansallisten tietokantojen välille. Tarkoituksena oli tarkastella rajat ylittäviä ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.

Hankkeessa kehitettiin ratkaisu alueen tärkeim-pien luonnonhistoriallisten museoiden tietojen yhdistämiseksi yhteentoimivaksi kokonaisuudek-si. Näin voitaisiin hyödyntää tietoja paremmin luonnonsuojelun päätöksenteossa, tutkimuksessa ja opetuksessa ja taata suurelle yleisölle mah-dollisuus käyttää tietoja rajojen yli. Hankkeessa esimerkiksi luotiin kattavia levinneisyystiedostoja laajoilta maantieteellisiltä alueilta Keskisellä Itämerellä ja avattiin ne yleisön käyttöön.

16

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

BALTICSEANOW.INFOBALTICSEANOW.INFOInnovatiivinen ja osallistava Itämeri-foorumi

Itämeren tila on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Sitä on sanottu yhdeksi maailman saastuneimmista meristä. Ongelman ratkaisemiseksi on ponnisteltu kansainvälisesti, toteutettu monia toimia ja otettu poliittisia askelia. Siitä huolimatta oli välttämätöntä lisätä kansalaisten osallistumista tietoisuuden lisäämiseksi Itämeren ympäristön tilasta ja meren ekologisen tilan parantamiseksi tarvittavien toimien tukemiseksi.

BalticSeaNow.info -sivuston tarkoitus oli lisätä suuren yleisön ympäristötietoisuutta ja vastuuntuntoa Itämeren nykytilanteen ja tulevaisuuden osalta. Hankkeessa kehitettiin kanavia yleisön osallistumiselle ympäristökeskusteluun.

Hankkeessa luotiin yhteinen Itämeren verkkoportaali, jossa keskityttiin interaktiivisiin ja osallistumiseen kannustaviin elementteihin; niitä olivat weppikamerat, ympäristötieto verkossa, sosiaalisen median kanavat, keskusteluryhmät ja videoleikkeet. Yleisön havainnot ja tarinat muodostivat kehyksen yhteisille keskusteluille, tiedon jakamiselle, ideoiden kehittämiselle ja osallistumiselle. Hanke huipentui sarjaan tapahtumia osallistujamaissa, joissa järjestettiin esimerkiksi Itämeren torikiertue ja yleisöluentoja.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemusOhjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.balticseanow.info

Muut hankepartneritPidä saaristo siistinä -yhdistys, Suomi (Turku)Tallinnan teknillinen yliopisto, merijärjestelmien laitos, Viro (Tallinna)Viron luonnonsäätiö, Viro (Tartto)Environmental Projects Ltd., Latvia (Riika)Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti, Ruotsi (Norrköping)

Valokuvat: Janne Lindberg (kuva oikealla), Martti Komulainen (kuva vasemmalla)

17

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöCOBWEBCOBWEB

Communicating the Baltic

Ympäristökasvatuksen antajien ja niiden, joilla on viimeisimmät tiedot ympäristötutkimuksesta, välisen viestinnän parantamiselle on ollut tarvetta. Viestinnän helpottamiseksi tarvittavat resurssit ovat osittain puuttuneet molemmilta osapuolilta, ja eri elinten välisen linkin katsottiin hyödyttävän kaikkia.

COBWEB-hanke vahvisti ympäristötiedon lähteiden ja käyttäjien välistä yhteyttä. Hankkeessa luotiin malleja kansalliselle ja rajat ylittävälle yhteistyölle ympäristökasvatuksen alalla keskisen Itämeren alueen yliopistojen, ympäristöön ja luontoon keskittyvien koulujen sekä museoiden välillä.

Ympäristökasvatuksen ja kestävyyden alan uusimman tiedon hankkimiseksi COBWEB-hankkeessa järjestettiin asiantuntijafoorumeita ja työpajoja. Näistä kerättiin tietoja, joita käytettiin ympäristökasvatusohjelmien parantamiseen siirtämällä viimeaikaisissa luontoa ja ympäristöä koskevissa tutkimuksissa saatua tietoa opettajille ja kasvatusasiantuntijoille. Osana hanketta rakennettiin näyttelyitä ja koottiin opintomateriaalia, joka saatettiin yleisön käyttöön sekä verkossa että painetussa muodossa.



Pääkumppani Hyria Education Ltd., Suomi (Hyvinkää)Yhteystiedot www.hyria.fi /cobweb

Muut hankepartneritLatvian yliopisto, Latvia (Riika)Latvian luonnonhistoriallinen museo, Latvia (Riika)Tallinnan teknisen yliopiston geologian laitos, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, Viro (Tartto)Tarton ympäristökasvatuskeskus, Viro (Tartto)Nynäshamnin kaupunki, Nynäshamnin luontokoulu, Ruotsi (Nynäshamn)Helsingin kaupunki, Harakan luontokeskus, Suomi (Helsinki)Helsinki Metropolitan Reuse Centre Ltd., Suomi (Helsinki)Espoon kaupunki, Villa Elfvikin luontotalo, Suomi (Espoo)Tallinnan ympäristöosasto, Viro (Tallinna)

Valokuvat: Tuovi Kurttio (kuvat oikealla ja keskellä), Nynäshamnin luontokoulu (kuva vasemmalla)

18

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

COMBATCOMBATKeskisen Itämeren pääkaupunkien kaupunginjohtajien yleiskokous

Keskisen Itämeren pääkaupungit Tukholma, Tallinna, Helsinki ja Riika kamppailevat ympäris-töstrategioidensa useiden näkökohtien kanssa. Energian säästäminen on tärkeää yhteiskunnan kaikkien sektorien kannalta ja haasteellista useim-mille kaupungeille. Allekirjoittamalla sopimuksen kaupunginjohtajien yleiskokouksesta keskisen Itämeren pääkaupungit ilmaisivat muodollisella sitoumuksella päämääränsä ylittää EU:n tavoitteet ja vähentää hiilidioksidipäästöjään enemmän kuin 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

COMBAT-hanke paransi kaupunkien kestävään energiaan liittyvien toimintasuunnitelmien kehittämistä ja tuki kaupunkeja asianmukaisten indikaattorien löytämisessä niiden ilmastotyössä lisäämällä yhteistyötä kaupunginjohtajien yleisko-kouksen täytäntöönpanon osalta.

Hankkeessa analysoitiin ja hienosäädettiin osallistuvien kaupunkien kestävään energiaan liittyviä toimintasuunnitelmia ja annettiin yleisön kommentoida työtä. Järjestämällä paikallisia ener-giapäiviä ja osallistumalla Brysselin energiapäi-ville kaupungit lisäsivät sekä suuren yleisön että päättäjien tietoa energiatehokkuudesta. Lisäksi kaupungit toteuttivat pilottitoimia ja perustivat verkoston kokemusten jakamiseksi pääkaupunkien välillä.


Kesto 10/2009–09/2011, 24 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 1 096 010 €EAKR 858 756 €

Pääkumppani Tukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot www.hel.fi

Muut hankepartneritHelsingin kaupunki, Suomi (Helsinki)Tallinnan kaupunki, Viro (Tallinna)Riian kaupunki, Latvia (Riika)

Valokuvat: Marianne R. Berlin (kuva oikealla), Guard of Fatherland/The Latvian Institute (kuva vasemmalla)

19

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöECOHOUSINGECOHOUSING

Energiatehokas ja ekologinen asuminen


Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 1 129 994 € EAKR 874 236 €

Pääkumppani TTS (Työtehoseura) (Rajamäki)Yhteystiedot www.ecohousing-project.eu

Muut hankepartnerit Riian teknillinen yliopisto – Energiajärjestelmien ja ympäristön laitos (Riika)Tallinnan yliopisto, informatiikan laitos (Tallinna)Baltic Environmental Forum (Riika) Tallinnan teknillinen yliopisto, Tarton sivupiste (Tartto)Viron maatalousyliopisto (Tartto)

Valokuva: Euroopan unioni, 2011

Jopa 78 prosentin EU:n kasvihuonekaasupäästöis-tä voidaan katsoa aiheutuvan ihmisen toimin-nasta. Suomi, Viro ja Latvia tekivät suunnitelmia siitä, miten säästää energiaa ja korvata fossii-listen polttoaineiden lähteet uusiutuvan ener-gian lähteillä. Näillä mailla on vain vähän omia energialähteitä, mutta tärkeä kotimainen lähde on biomassa yhdessä tai toisessa muodossa. Eri tutkimuslaitokset, yritykset ja yliopistot kussakin maassa tutkivat ja kehittivät suosituksia siitä, miten näitä uusiutuvia kotimaisia energialähteitä voitaisiin käyttää. Samaan aikaan lämmityskatti-loista, polttimista ja takoista on tulossa energia-tehokkaampia ja ekologisempia käyttää. Kulut-tajilla ei kuitenkaan usein ole luotettavaa tietoa saatavilla olevista, pientaloihin tarkoitetuista lämmityskattiloista ja uuneista, joissa hyödynne-tään puuta (polttopuuta, puuhaketta, pellettejä) tai biomassajärjestelmiä.

ECOHOUSING-hankkeessa on kehitetty luotettavaa ja helposti saatavaa energianeuvontaa suurelle yleisölle.

Kumppanit keräsivät tietoa ja vertailivat hyviä käytäntöjä ja uusia menetelmiä bio- ja puuener-gian eri muotoja hyödyntävän lämmitystekniikan, välineiden ja laitteiden alalla. Lisäksi hankkeessa on sekä testattu että tuotettu lämmityskattiloiden ja muiden laitteiden asentajille tarkoitettua uutta koulutusmateriaalia ja kursseja, jotka liittyvät biomassaa hyödyntäviin lämmitysjärjestelmiin. Koulutusmateriaali oli suunnattu myös neuvojil-le bioenergian energiatehokkaan käytön alalla. Lisäksi kumppanit ovat kehittäneet ja testanneet kuluttajille suunnattuja neuvontapalveluja ja verkkotoimintamalleja.

20

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

MARLINMARLINItämeren roskaantuminen


Kesto 09/2011–12/2013, 28 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 787 828 € EAKR 612 000 €

Pääkumppani Håll Sverige Rent, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot www.projectmarlin.eu

Muut hankepartnerit FEE Latvia (Riika) Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys, Suomi (Turku)Pidä Viron merialueet siisteinä (Tallinna)

Meriympäristön säilyttämiseen keskittyvien kansainvälisten järjestöjen on yhä useammin käsiteltävä merten roskaantumista ja sen vai-kutusta ekosysteemeihin ja talouteen. Meri- ja rannikkoympäristöön heitetyt, hävitetyt tai jätetyt hajoamattomat kiinteät materiaalit huuhtoutuvat usein rannalle, missä ne vaarantavat luonnon-varaisia eläimiä ja kasveja, kasvattavat kunnille rantojen ja vedenottoputkien puhdistuksesta aiheutuvia kustannuksia ja uhkaavat matkailua ja vapaa-ajantoimintaa.

MARLIN-hanke vähensi osaltaan meren roskaan-tumista keskisen Itämeren alueen rannoilla.

Tavoite saavutettiin merten roskaantumiseen liittyvillä tiedotusaloitteilla, jotka kohdistettiin pai-kallisiin poliitikkoihin ja olennaisiin sidosryhmiin, tiedotusvälineisiin ja suureen yleisöön keskisen Itämeren alueella. Hankkeessa myös toteutettiin valmiuksia kehittäviä toimenpiteitä kunnissa ja kansalaisjärjestöissä merten roskaantumisen ottamiseksi huomioon ympäristöasioiden hallinnan toimintatavoissa. Vuonna 2009 Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma julkaisi ensim-mäiset yhteiset ohjeet merten roskaantumisen arvioinnista. MARLIN-hankkeessa on pantu täy-täntöön tämä menetelmä 12 keskeisellä alueella Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Latviassa.

21

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöSNOWBALSNOWBAL

Meren pelastaminen ravinneylikuormitukselta hoitamalla kosteikkoja/ruohomaita Itämeren laajuisesti


Kesto 06/2011–12/2013, 31 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 750 878 €EAKR 581 489 €

Pääkumppani Upplands Stiftelsen, Ruotsi (Uppsala)Yhteystiedot www.snowbal.net

Muut hankepartneritViron luonnonsäätiö, Viro (Tartto)Latvian luonnonsäätiö, Latvia (Riika)

Intensiivinen maataloustuotanto on yksi tärkeimmistä syistä Itämeren rehevöitymiselle, ja se johtaa myös maatalousmaiseman luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Tämän suuntauksen kääntämiseksi tarvitaan taloudellisesti tehokkaita ja ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä. Tämä on erityisen tärkeää Baltian maissa, missä maatalouden tehostuminen on lisääntynyt nopeasti kuluneen vuosikymmenen aikana ja jatkuu tulevina vuosina.

SNOWBAL lisäsi tietoisuutta kestävistä menetelmistä, jotka vähentävät ravinteiden valumista Itämereen, ja osoitti, että maatalous, ekologiset toiminnot, luonnonsuojelu ja liiketoiminta voivat toimia harmonisesti yhdessä.

SNOWBAL-menetelmien soveltaminen tarkoittaa, että arvokkaita ruohomaita ja kosteikkoja käytetään lihan ja bioenergian kaltaisten tuotteiden tuottamiseen. Menetelmät muodostavat vaihtoehdon kynnetyn ja runsaasti lannoitetun viljelyskelpoisen maan käytölle. SNOWBAL-menetelmiä levitettiin viljelijöille ja yrittäjille suunnattujen opintomatkojen, työpajojen, työleirien, kyläkokousten, tilavierailujen, tiedotteiden ja ulkoilmanäyttelyiden avulla. SNOWBAL-menetelmät kehitettiin arvioimalla erilaisten viljelymenetelmien vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja talouteen aiemman työn ja uusien tulosten perusteella. Hankkeessa myös määritettiin pullonkauloja, jotka koskivat ongelmia menetelmien täytäntöönpanossa. Tulokset on jaettu päätöksentekijöille ja poliitikoille.

22

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

BECOSIBECOSIBenchmarking on contaminated sites (saastuneiden alueiden vertailutietojen hyödyntäminen)

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminenOhjelma Central Baltic -ohjelma

Kesto 12/12–12/2013, 37 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 1 498 793 € EAKR 1 145 217 €

Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping)Yhteystiedot www.becosi.se

Muut hankepartneritTallinnan kaupunginhallituksen ympäristöosasto, Viro (Tallinna)Ympäristölautakunta, Viro (Tallinna)Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen ELY-keskus, Suomi (Hämeenlinna)Latvian ympäristö-, geologia- ja meteorologiakeskus, Latvia (Riika)Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cesis)Motalan kunta, Ruotsi (Motala)

Lukuisat alueet keskisen Itämeren maissa ovat kemikaalien ja jätteen saastuttamia. Näiden saas-tuneiden alueiden vaikutukset ovat uhka ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Aluesuunnittelu on kohdannut uusia haasteita, kun kaupungeista on tullut tiiviimpiä ja keskeisillä paikoilla sijaitsevia teollisuus- ja sotilasalueita on uudistettu. Saastu-neiden alueiden tutkiminen ja kunnostaminen on kallista. Näin ollen tapauksissa, joissa vastuulli-nen taho on määritetty ja pystyy rahoittamaan alueen kunnostamisen, tarvitaan korkealaatuista valvontaa, ja viranomaisten on pantava kunnostus täytäntöön.

BECOSI-hankkeessa pyrittiin pienentämään saastuneiden alueiden aiheuttamia ympäristöön, terveyteen ja talouteen kohdistuvia riskejä.

Hankekumppanit kehittivät yhdessä tehokkaampia valvontamenetelmiä ja riskinhallintamenettelyjä saastuneita alueita varten. Hankkeessa toteutettiin monenlaisia toimia, jotka johtivat siihen, että aluesuunnittelua ja saastuneita alueita käsitellään kehittyneemmin ja jäsentyneemmin. Kolmas painopistealue oli menetelmien kehittäminen saastuneita alueita koskevista yksityiskohdista tiedottamiseen ja viestimiseen.

23

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöCOFREENCOFREEN

Järviruo'on käytön edistäminen paikallisena bioenergianlähteenä ja rakennusaineena

Nykään tunnustetaan, että järviruo'on käyttö uusiutuvana biomateriaalina on lähes olematonta Pohjoismaissa ja ettei sen potentiaalia ole huomioitu. Käytännön ratkaisuja järviruo'on kustannustehokkaaksi ja kestäväksi käyttämiseksi paikallisena uusiutuvana energianlähteenä ja rakennusaineena ei useinkaan ole otettu käyttöön.

COFREEN-hankkeessa luotiin konsepteja järviruo'osta saatavan biomassan käyttämiseksi bioenergianlähteenä ja rakennusaineena. Hanke avusti Etelä-Suomea, Viroa ja Latviaa rannikkojen ruovikkojen kestävässä hoidossa, mikä toi muka-naan useita etuja sekä kunnille että luonnolle.

Etelä-Suomessa, Virossa ja Latviassa valittiin kolme mallialuetta, joilla kumppanit kehittivät kustannustehokkaimmat tavat korjata, esikäsitellä ja kuljettaa järviruokoa ja prosessoida se ener-giaksi. Lisäksi kumppanit testasivat järviruo'on käytettävyyttä rakennus- ja eristystarkoituksiin laboratorio-oloissa ja pienimuotoisissa malliraken-nuksissa. Näissä testeissä saadun tiedon avulla hankkeessa laadittiin konsepteja järviruo'on ener-gia- ja rakennuskäyttöä varten. Muita toimia olivat järviruokoon liittyvän yrittäjyyden mainostaminen paikalliselle väestölle laatimalla liiketoimintamalle-ja sekä bioenergiaa koskevan opetussuunnitelman kehittäminen oppilaitoksille.



Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.cofreen.eu

Muut hankepartneritAmmattiopisto Livia, Suomi (Kaarina)Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)Riian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika)Environmental Projects Ltd., Latvia (Riika)

Valokuvat: Eija Hagelberg (kuva oikealla), Sami Lyytinen (kuva vasemmalla)

24

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

ENEFENEFKeskisen Itämeren yhteistyö energiatehokkuuden & kaupunkisuunnittelun toteutettavuuden alalla



Pääkumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.balticenergy.info

Muut hankepartneritAalto-korkeakoulusäätiö, Suomi (Espoo)Kungliga Tekniska Högskolan, Ruotsi (Tukholma)Riian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika)

Monet keskisen Itämeren alueen asukkaista asuvat sodan jälkeen rakennetuissa taloissa. Monet rakennuksista tarvitsevat erilaisia saneerauksia – suureksi osaksi heikon energiatehokkuutensa takia. Näiden rakennusten kunnossapito on yhteinen haaste koko alueelle.

ENEF-hankkeessa ryhdyttiin lisäämään rakennusten kunnossapitoa ja suunnittelua koskevaa tietoisuutta ja taitotietoa paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi ja pyrittiin tukemaan innovaatioiden muuntamista käytännön sovelluksiksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi ENEF-hankkeessa luotiin verkosto innovatiivisten energiatehokkuus-käytäntöjen ja -työkalujen siirtämiseksi alueellis-ten ja kunnallisten suunnittelijoiden, arkkitehtien ja insinöörien käyttöön. Lisäksi hankkeessa laadittiin käytännöllinen energiatehokkuuskäsi-kirja ja järjestettiin edistämis- ja tiedotustoimia tietokonepohjaisten simulointijärjestelmien käytön ja soveltamisen parantamiseksi. Muihin toimiin kuului energiatehokkaiden rakennusten malleja esittelevän näyttelyn järjestäminen.

25

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöENSACO OILSPILLENSACO OILSPILL

Yhteistyö ympäristön ja turvallisuuden hallinnassa rannikkojen öljyntorjunnan alalla

Öljykuljetukset ja muu liikenne keskisen Itämeren alueella ovat jatkuvasti lisääntyneet, mikä lisää laivojen aiheuttaman saastumisen riskiä. Rannikon ja saariston öljyntorjunnasta vastaavat viranomaiset ovat todenneet, ettei niiden toimintavalmius ole asianmukaisella tasolla.

EnSaCo OilSpill -hankkeen tarkoitus oli vähentää öljyonnettomuuden sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä kielteisiä vaikutuksia nopean ja tehokkaan rannikon öljyntorjunnan avulla.

Kaikki toimet suunniteltiin niin, että ne vastasivat HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelman vaatimuksia. Kumppanit kehittivät hallintatyökaluja, jotka parantavat entisestään valmiutta reagoida öljyvuotoihin keskisen Itämeren alueen rannikoilla (Virossa, Suomessa ja Ruotsissa). Käytännön kehitystyötä tukivat kansainväliset ja kansalliset työpajat, seminaarit ja koulutukset, joissa käsiteltiin öljyyntyneiden eläinten ja kasvien puhdistamista. Lisäksi hankkeessa järjestettiin useita rajat ylittäviä käytännön öljyntorjuntaharjoituksia.



Pääkumppani HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.ensaco.fi

Muut hankepartneritItä-Uudenmaan pelastuslaitos, Suomi (Porvoo)Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Suomi (Turku)WWF Suomi, Suomi (Helsinki)Viron Meriakatemia, Viro (Tallinna)Viron pelastuslaitos, Viro (Tallinna)Julkishallinnon akatemia, Viro (Tallinna)Viron luonnonsäätiö, Viro (Tartto)Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, Ruotsi (Tukholma)Ruotsin rannikkovartiosto, Ruotsi (Nacka Strand)Södertörns brandförsvarsförbund, Ruotsi (Haninge)Gotlannin pelastuslaitos, Ruotsi (Visby)Söderköpingin pelastuslaitos, Ruotsi (Söderköping)Nordupplandin pelastuslaitos, Ruotsi (Östhammar)Norrtäljen pelastuslaitos, Ruotsi (Norrtälje)Gästriken pelastuslaitos, Ruotsi (Gävle)Norrköpingin pelastuslaitos, Ruotsi (Norrköping)Suur-Tukholman palokunta, Ruotsi (Tukholma)

26

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

GES-REGGES-REGKohti ympäristön hyvää tilaa alueellista koordinointia ja valmiuksia lisäämällä



Pääkumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, merijärjestelmien laitos, Viro (Tallinna)Yhteystiedot gesreg.msi.ttu.ee

Muut hankepartneritTarton yliopisto, Viro (Tartto)Viron ympäristöministeriö (Tallinna)Viron kestävän kehityksen laitos/Tukholman ympäristölaitoksen Tallinnan keskus, Viro (Tallinna)Latvian vesiekologian laitos, Latvia (Riika)Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki)

Meristrategiapuitedirektiivissä asetetaan tavoitteeksi hyvän ympäristön tilan saavuttaminen meriympäristössä vuoteen 2020 mennessä. Siinä myös ehdotetaan jäsenvaltioiden yhteistyötä meristrategioiden koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi samalla merialueella. Hankkeen päätavoite oli tukea meristrategiapuitedirektiivin johdonmukaista ja koordinoitua täytäntöönpanoa keskisellä ja koillisella Itämerellä.

GES-REG-hanke on parantanut meriympäristön hoitoa alueella jakamalla tietoa pääasiallisille kohderyhmille eli ympäristöviranomaisille, merialueiden seurannasta ja arvioinnista vastaaville tahoille, HELCOMille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle.

Hankkeessa käytettiin analyysimenetelmiä, julkaisuja ja tapaamisia ympäristöviranomaisten kanssa sekä teemakohtaisia seminaareja.

27

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöMIMICMIMIC

Öljyn merikuljetuksiin liittyvien riskien minimointi kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä



Pääkumppani Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Suomi (Kotka)Yhteystiedot www.merikotka.fi /mimic

Muut hankepartneritTurun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku)Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Suomi (Kotka)Aalto-korkeakoulusäätiö, Suomi (Espoo)Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitos, Suomi (Helsinki)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti, Viro (Tartto)Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti, Ruotsi (Norrköping)Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)

Valokuvat: Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistysValoValokuvakuvat: Kt: Kotkaotkan men merituriturvalrvallisulisuudenuden

Öljykuljetukset Itämerellä ja Suomenlahdella aihe-uttavat meriympäristöön kohdistuvia ylikansallisia riskejä. Öljyn merikuljetukset ovat myös haavoit-tuvaisia turvallisuusuhkien osalta – aihe, joka saa Itämerellä vähemmän huomiota. Perinteisesti meriturvallisuuden sääntelyä on parannettu vasta suurten onnettomuuksien jälkeen. Onnettomuuk-sien jälkeen sovellettavat politiikat eivät ole kovin kattavia, ja niihin voivat vaikuttaa yksipuolisesti tietyn onnettomuuden piirteet.

Hankkeen tavoite oli yhdistää siihen saakka aiem-missa hankkeissa saatu tieto meriturvallisuudesta ja öljykuljetuksiin liittyvistä riskeistä uuteen tie-toon merionnettomuuksien ja riskien vähemmän tutkituista aspekteista.

MIMIC-hankkeessa arvioitiin nykyisiä valvonta-vaihtoehtoja, politiikan välineitä ja yhteiskunnan yleistä turvallisuudenhallintaa ja toimitettiin tätä tietoa sidosryhmille ja päättäjille. Hankkeessa myös arvioitiin öljyvuotojen ympäristövaikutuk-sia ja taloudellisia seurauksia. Näiden toimien tuloksena syntyi päätöksenteon analysointiin ja tukemiseen tarkoitettu verkkosovellus sekä turval-lisuusuhkiin ja öljyntorjuntaan liittyviä seminaare-ja ja harjoituksia.

FLAGSHIP PROJECT

28

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

Keskisen Itämeren alueella on tärkeää suunnitella rannikkoalueita kestävästi ja tasapainoisesti, vesiensuojelu mukaan luettuna, ja säilyttää keskeisiä monimuotoisen luonnon alueita. Eri toimialoilla on kehitetty erinäisiä suunnitelmia, mutta niistä on puuttunut tieteidenvälinen, monialainen ja rajat ylittävä lähestymistapa, eikä skenaarioita ole vertailtu juuri lainkaan.

Natureship-hankkeessa parannettiin Itämeren tilaa kehittämällä työkaluja integroitua suunnittelua ja rannikkoalueiden hoitoa varten.

Moneen tarkoitukseen soveltuvan suunnittelun käyttöön ottamiseksi hankkeessa määritettiin vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen parhaita käytäntöjä ja uudenlaisia hallintamenetelmiä. Lisäksi laadittiin kolme integroitua rannikkosuunnitelmaa, joissa annettiin maankäyttösuosituksia valikoiduille rannikkoalueille ja keskeisille alueille Virossa, Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeessa myös vertailtiin erilaisia lähestymistapoja, kun tavoitteena on yhdistää Keskistä Itämerta koskeva integroitu osallistava suunnittelu ja ekosysteemipalvelujen arviointi. Tulokset jaettiin julkaisuissa ja seminaareissa sekä laajalle yleisölle että keskeisille asiantuntijoille.



Pääkumppani Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.ymparisto.fi /natureship

Muut hankepartneritTurun yliopisto, maantieteen laitos, Suomi (Turku)Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut, Suomi (Vantaa)Haminan kaupunki, Suomi (Hamina)Vihdin kunta, Suomi (Vihti)Salon kaupunki, Suomi (Salo)Raision kaupunki, Suomi (Raisio)Norrtälje Naturvårdsfond, Ruotsi (Norrtälje)Länsstyrelsen Gotland, Ruotsi (Visby)Ympäristölautakunta, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, Viro (Tartto)

NATURESHIPNATURESHIPItämeren rannikkoalueiden integroitu suunnittelu ja luonnonhoito

Valokuvat: Mati Kose

29

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöWOODENERGYWOODENERGY

Puuenergia ja cleantech

Tietoa puhtaasta teknologiasta (cleantech) ja sen sovelluksista ei jaeta riittävästi energiantuotantoalan sidosryhmille kaikilla keskisen Itämeren alueilla. Cleantechin teollinen sisältö on kehittynyt, ja kiinnostus näiden uusien teknologioiden soveltamista kohtaan on huomattavaa. Merkittävänä edellytyksenä on, että siirtyminen vihreämpään yhteiskuntaan tapahtuu paikallisten ja alueellisten aloitteiden pohjalta.

Woodenergy-hankkeessa edistettiin puun käyttöä energianlähteenä, ja sen tehtävänä oli lisätä tietoa puuenergiasta, ympäristöystävällisistä teknologioista ja cleantech-sovelluksista.

Hankkeessa kehitettiin alueellisia toimintasuun-nitelmia ja strategioita, joissa määriteltiin, miten puuenergian tehokkuutta voidaan edistää. Kauko-lämpöä koskevat investointilaskelmat ja hankin-toihin liittyvät menettelyt muodostivat perustan hankkeeseen kuuluneille tapaustutkimuksille. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön joustava energiajärjestelmä, jossa puu yhdis-tetään muihin materiaaleihin, kuten jätteeseen ja olkiin. Hankkeen tulokset näkyvät osaamisen siirron lisääntymisenä kaukolämpöä ja metsien käyttöä koskevan ylikansallisen tiedonvaihdon kautta.



Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland,Ruotsi (Linköping)Yhteystiedot www.woodenergyproject.eu

Muut hankepartneritSkogsstyrelsen, Region Öst, Ruotsi (Västervik)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)Erametsakeskus, Viro (Tallinna)Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cesis)Latvian maaseudun neuvonta- ja koulutuskeskus – Metsäneuvonnan palvelukeskus (Ozolnieki)

Valokuvat: Länsstyrelsen Östergötland, valokuvaaja Johan Palm

30

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

Maatalous on tärkeä sektori sekä Virossa että Suomessa. Aktiivisella maankäytöllä, maaperän eroosiolla sekä typen ja fosforin huuhtoutumisella on kuitenkin kielteinen vaikutus ympäristöön. Ne luovat ongelmia, kuten Itämeren rehevöitymistä, viljelymaan eroosiota ja arvokkaiden kasviravintei-den tehotonta käyttöä.

Active wetlands -hankkeessa määritettiin mahdollisia ratkaisuja maatalouden ravinnekuor-mituksen vähentämiseksi parantamalla ravintei-den pidättämistä vedenjakajiin. Rakennettujen kosteikkojen on havaittu olevan tehokas työkalu vähennettäessä ravinteiden valumista viljely-mailta Itämereen. Tällaiset kosteikot pidättävät maa-ainesta ja ravinteita niihin valuvasta vedestä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta luomalla niihin rajautuvista pelloista poikkeavia kasvien ja eläinten elinympäristöjä.

Hankkeen aikana virolaiset ja suomalaiset maan-viljelijät, maatalousneuvojat ja päättäjät oppivat lisää siitä, miten kosteikkoja voidaan käyttää maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituk-sen vähentämiseen. Luomalla kaksikymmentä pilottikosteikkoa hankkeessa esiteltiin käytännön malleja kemialliselle fosfaattien sitomiselle maa-talouskäytössä olevien kosteikkojen tehokkuuden lisäämiseksi.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminenOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen)Yhteystiedot wwf.fi /maapallomme/itameri/kosteikot/active_wetlands

Muut hankepartneritSuomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)WWF Suomi, Suomi (Helsinki)Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)Viron luonnonsäätiö, Viro (Tartto)

ACTIVE WETLANDSACTIVE WETLANDSAktiivisia toimia kosteikoissa Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi

Valokuvat: Aaro Närvänen, MTT

31

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöEKOTUKIEKOTUKI

Yhteistä työtä paremman ympäristön hyväksi

Julkisen sektorin työpaikoilla on merkittävät ym-päristövaikutukset, ja samalla julkisella sektorilla on edelläkävijän rooli ympäristökuormituksen vähentämisessä. Kun ilmastonmuutoksesta on tullut uutiskelpoisempi aihe, ihmisten ja organi-saatioiden halukkuus sisällyttää ympäristövastuu jokapäiväiseen elämään on kasvanut.

Ekotuki-hankkeessa pyrittiin kuromaan umpeen kuilu päivittäisten käytännön toimien ja hankkeen kumppaniorganisaatioiden ympäristöpolitiikkojen välillä.

Ympäristövastuuta lisättiin panemalla osallistuvissa kunnissa toimeen ekotukitoimintaa. Toiminta integroitiin ympäristöhallintoon ja keskitettiin ympäristöystävällisiin käytännön toimiin, jotka liittyvät jätehuoltoon ja kierrätykseen, energiaan ja veteen, ympäristöä säästäviin hankintoihin ja liikkuvuuteen sekä paperinkulutuksen vähentämiseen. Kaikki kunnat nimittivät ja kouluttivat työyhteisöissä ekotukijoita, jotka toimivat ”muutos agentteina”. He pyrkivät integroimaan ympäristökysymykset kaikkeen toimintaansa edistämällä vastuullisia arjen käytäntöjä. Tuloksena oli, että työntekijät tulivat tietoisemmiksi työnsä ympäristövaikutuksista ja kehittivät uuden, vastuullisemman työskentelykulttuurin.


Kesto 04/2009-12/2011, 33 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 986 262 €EAKR 758 830 €

Pääkumppani Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.eco-support.net

Muut hankepartneritLasten ja nuorten palvelut, Kotkan kaupunki, Suomi (Kotka)Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalvelut, Suomi (Hämeenlinna)Tallinnan kaupunginhallituksen ympäristöosasto, Viro (Tallinna)Tarton kaupunginhallitus, Viro (Tartto)Rakveren kaupunginhallitus, Viro (Rakvere)

32

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

ENPOSENPOSEnergy positive farm

Nykyaikaiset maatilat kuluttavat paljon fossiilista energiaa maataloustuotannossa ja laskevat huomattavia päästöjä ilmaan ja veteen. Fossiilisen energian käyttö voitaisiin usein korvata maatilojen itse tuottamalla bioenergialla. Paremmalla ravinteiden kierrätyksellä (esimerkiksi paremmalla jätteiden käytöllä) ja oikeilla kasvilajeilla (esimerkiksi käyttämällä typpeä sitovia kasveja ja kateviljelyä) voidaan korvata epäorgaanisten lannoitteiden käyttö.

Tässä hankkeessa luotiin malleja ja esiteltiin maatiloja, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän fossiilista energiaa ja saastuttavat mahdollisimman vähän. Mallitiloilla tuotettiin elintarvikkeita ihmisille ja rehua eläimille sekä bioenergiaa kulutukseen.

Olennainen osa hanketta oli eri tuotantosuuntiin keskittyvien mallitilojen valitseminen Virosta ja Suomesta. Analysoimalla niiden energiatasetta ja kasvihuonekaasupäästöjä voitiin ottaa käyttöön energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä tuotantojärjestelmiä. Menetelmiä esiteltiin yleisölle, ja hankkeen aikana kehitetyt työkalut siirrettiin koulutus- ja neuvontajärjestelmiin.



Pääkumppani Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot enpos.weebly.com

Muut hankepartneritViron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, maatalousteknologian tutkimus, Suomi (Vihti)

33

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöHEALFISHHEALFISH

Terveet kalakannat – merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta

Terveet ja omavaraiset vaeltavien lohikalojen (taimenen ja lohen) kannat ja nahkiaiset ovat erinomaisia merkkejä hyvässä tilassa olevasta jokiympäristöstä. Hyvässä lohikalajoessa ei saa olla esteitä vaellukselle. Kutu- ja kasvualueita on oltava riittävästi, eikä joessa saa olla lietettä tai muita suspendoituneita kiinteitä aineita. Suomen juoksevia vesiä on muokattu huomattavasti ihmisen toiminnalla, ja on nähtävissä, missä virheitä on tehty. Virossa joet ovat paljon lähempänä luonnontilaa.

Healfi sh-hankkeen tehtävänä oli ottaa käyttöön valuma-alueiden hallinnan ja jokikunnostuksen parhaat käytännöt Virossa ja Suomessa valituilla kohdejoilla.

Hankkeessa tehtiin jokikunnostustyötä, jossa koko valuma-alueen vaikutukset otettiin huomioon. Lisäksi siinä annettiin koulutusta kunnostustoimenpiteiden suunnittelusta vastaaville asiantuntijoille sekä varsinaisten rakennustöiden toteuttajille. Perustan luomiseksi kunnostusaloitteelle hankkeessa myös tutkittiin kalakantoja. Parantamalla kohdejokien ja niiden lohikalakantojen tilaa hankkeessa saatiin tietoa, osaamista ja käytänteitä, joita voidaan käyttää alueen muilla joilla.



Pääkumppani Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.healfi sh.eu

Muut hankepartneritKaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Kouvola)Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku)Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki)Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Pro Vantaanjoki -yhdistys, Suomi (Helsinki)Viron Meri-instituutti, Viro (Tallinna)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)

34

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

MINWAMINWAHaja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen

Jätevesikuormituksen kielteiset seuraukset näkyvät läheisissä ympäristöissä, järvissä, joissa ja rannikkoalueilla koko Itämeren alueella. Haja-asutusalueiden käsittelemättömät jätevedet aiheuttavat rehevöitymistä ja heikentävät sekä veden laatua että pohjaveden laatua.

MINWA-hankkeessa parannettiin veden laatua vähentämällä haja-asutusalueiden ja vapaa-ajan asutuksen jätevesikuormitusta. Siinä kehitettiin malleja yhteisiä jäteveden käsittelykäytäntöjä, ylläpitoa, palvelua ja seurantajärjestelmiä varten.

Hankkeessa tutkittiin lietteenkäsittelyn mahdollisuuksia. Siinä keskityttiin tutkimukseen, koulutukseen sekä jäteveden käsittelyä koskevan tiedon ja kokemusten vaihtoon. Tutkimustuloksia ja hyviä käytäntöjä levitettiin koulutus-, viranomais- ja asiantuntijaverkostojen kautta Virossa ja Suomessa. Molemmissa maissa kehitettiin hankkeen avulla neuvontajärjestelmä tiedon ja neuvonnan tarjoamiseksi asukkaille.



Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.minwa.info

Muut hankepartneritVALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, Suomi (Turku)Järvamaan kuntaliitto, Viro (Paide)Tarton yliopisto, Türi Kolledž, Viro (Tartto)Türi Vesi OÜ, Viro (Türi)Aqua Consult Baltic OÜ, Viro (Tartu)Turun yliopisto, Suomi (Turku)

35

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöOILRISKOILRISK

Ekologisen tietämyksen sovellukset öljyonnettomuuksien riskin hallinnassa

Suurella öljyvuodolla Suomenlahdella olisi vakavia seurauksia ympäristölle, kansalaisille ja ympäröivien maiden taloudelle. Koska Suomenlahti on hyvin kapea ja rantaviiva on aina hyvin lähellä meriliikenteen reittejä, aikaa tehdä päätöksiä torjuntatoimista on erittäin vähän.

OILRISK-hankkeessa on kehitetty öljyntorjuntaviranomaisille räätälöityjä käytännön työkaluja. Siinä on kerätty tietoa herkkien luontoarvojen sijainnista ja luotu menetelmä näiden ekologisten arvojen asettamiseksi tärkeysjärjestykseen. Tämä tieto on sisällytetty operationaalisen päätöksenteon järjestelmiin sekä Suomessa että Virossa, jotta sitä voidaan hyödyntää öljyntorjuntatoimissa sekä puhdistustoimien suunnittelussa.

Hankkeessa on myös saatu uusi käsitys öljyvuotojen todellisista kustannuksista. Siinä on tehty omaisuusarvoihin ja kalatalouteen liittyvistä tappioista alustavia arvioita, jotka auttavat määrittämään öljyvuodon lopullisen hinnan. Se on yksi tapa lisätä sidosryhmien tietoisuutta öljyvuotojen seurauksista ja eri toimenpiteistä, joihin voidaan ryhtyä niiden minimoimiseksi.



Pääkumppani Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Suomi (Kotka)Yhteystiedot www.merikotka.fi /oilrisk

Muut hankepartneritHelsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Suomi (Helsinki)Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti, Viro (Tartto)Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Kouvola)Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Suomi (Espoo ja Lahti)

Valokuvat: Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys

36

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

RINGS IN WATERRINGS IN WATERMaahanmuuttajien ja venäjänkielisten asukkaiden osallistaminen ympäristötoimien kautta

Kotitalouksien jätteen määrä kasvaa siitä huolimatta, että ympäristötietoisuuden lisäämiseksi on rahoitettu useita hankkeita. Suurin osa näistä hankkeista on kohdistettu lapsiin sekä viron- tai suomenkielisiin aikuisiin. Rings in Water -hankkeessa keskityttiin kahteen suureen asukasryhmään Virossa ja Suomessa, joihin hankkeita ei aiemmin ole kohdistettu – iäkkäisiin ja venäjänkielisiin asukkaisiin.

Hankkeessa pyrittiin ehkäisemään ympäristöriske-jä edistämällä ympäristötietoisuutta, kestävää ku-lutusta ja hyvää taloudenhoitoa venäjänkielisten ja iäkkäiden ”vihreiden lähettiläiden” verkoston avulla.

Toimet toteutettiin Virossa kunnissa, joissa venäjänkieliset asukkaat ovat enemmistönä, ja Suomessa kunnissa, joissa asuu venäjänkielisiä asukkaita. Hankkeessa koulutettiin kuntien virkamiehiä kannustamaan venäjänkielisiä asukkaita osallistumaan ympäristön hoitamiseen asuinalueillaan minimoimalla kotitalouksien jätteen määrän ja vähentämällä energian ja veden kulutusta. Asunto-osuuskuntayhdistysten puheenjohtajia koulutettiin toimimaan aluekummeina ympäristöasioissa.



Pääkumppani Kehitysohjelmakeskus EMI-ECO, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.emieco.ee/ringsinwater

Muu kumppani Lahden seudun ympäristöpalvelut, Suomi (Lahti)

37

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöSNOOPSNOOP

Merenkulun typpi- ja rikkioksidipäästöt – seurantaverkosto

Meriliikenne on luonteeltaan kansainvälistä, ja niin ovat sen päästötkin. Vaikka aiemmin ei oltu yhtä mieltä meriliikenteen päästöjen määrästä, nyt on mahdollista arvioida meriliikenteen aiheuttamien typpioksidipäästöjen taso. Uusien määräysten tultua voimaan vaaditaan kuitenkin, että päästöt lasketaan yksityiskohtaisemmin ja niiden vaikutuksia tutkitaan.

Tässä hankkeessa parannettiin laivapäästöjen vaikutusten strategista arviointia. Laivojen pakokaasupäästöjä koskevan arvion muodostaman kehyksen pohjalta SNOOP-hankkeessa laajennettiin analyysia ja arvioitiin typpioksidien lisäksi myös muuntyyppiset päästöt.

Ottamalla mukaan virolaisia ja suomalaisia kuntia kumppanit pystyivät toteuttamaan pilottitutkimuksia, joissa käytettiin päästölaskelmia, validointia, leviämismallinnusta ja ilmanlaadun mittauksia ja tehtiin myös arvioita vaikutuksesta ihmisten terveyteen. Lisäksi hankkeessa luotiin pitkän aikavälin seurantaverkosto, jonka avulla voidaan seurata laivojen pakokaasupäästöjä keskisen Itämeren alueella, ja vaikutustenarviointikehys suurille kaupungeille. Päästöarviointien tulokset on välitetty päästökartoituksista vastaaville kansallisille viranomaisille.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminenja parantaminenOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Turun kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö, Suomi (Turku)Yhteystiedot snoop.fmi.fi

Muut hankepartneritViron ympäristötutkimuskeskus, Viro (Tallinna)Ilmatieteen laitos, Suomi (Helsinki)HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomi (Helsinki)Tallinnan teknillinen yliopisto, merijärjestelmien laitos, Viro (Tallinna)Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku)Åbo Akademi, Suomi (Turku)Metropolia ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Suomi (Kotka)

38

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

SUSBIOSUSBIOJätteen ja teollisuuden sivutuotteiden kestävä hyödyntäminen

Tällä hetkellä biopolttoainetuotannossa käytetään ainoastaan murto-osa mahdollisista energianläh-teistä. Kenttä on myös hajanainen tuotantopro-sessien osalta. Biomateriaalien suurten erojen takia on erittäin tärkeää, että biopolttoaineen tuotantoprosessit optimoidaan raaka-aineiden ja prosessiparametrien osalta. Elintarviketeollisuu-den ja maatalouden sivutuotteiden hyödyntämi-nen vähentää tehokkaasti biojätekuormitusta eli päästöjä ilmaan ja veteen.

SUSBIO-hankkeessa havainnollistettiin, miten ympäristökuormitusta voidaan vähentää keskisen Itämeren alueella ja miten sekä kestävyyttä että kannattavuutta voidaan parantaa elintarvikkeiden arvoketjussa materiaalitehokkuuden ja materiaalivirran asianmukaisen käsittelyn avulla.

Hankkeessa kartoitettiin raaka-aineen eri lähteet sekä biologisten ainesosien erottamiseen ja biopolttoaineen tuottamiseen käytettävissä olevat teknologiat. Tämä tehtiin laboratoriossa tutkimal-la ainesosien erottamista biojätteen ravinnoksi kelpaavista osista ennen muuntamista biopolttoai-neeksi. Yksi tutkimusryhmä testasi myös erilaisten raaka-aineiden käytettävyyttä biopolttoaineen tuotannossa. Hankkeen lopuksi tehtiin yhteenveto kestävästä reitistä, joka kulkee jätteestä ja muista sivutuotteista bioenergian tuotantoon.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Bioalojen ja liiketalouden yksikkö, Suomi (Turku)Yhteystiedot susbio.turkuamk.fi

Muu kumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikan laitos, Viro (Tallinna)

Valokuvat: Otso Lahti (kuva oikealla), TUAS (kuva vasemmalla)

39

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöVOMAREVOMARE

Vapaaehtoinen meripelastus

Siitä huolimatta, että kaupallinen merenkulku Suomenlahdella on lisääntynyt huomattavasti, meripelastusresursseja ei ole riittävästi. Erityisen ongelmallista on se, että pelastuspalvelut Viron rannikolla ovat kansainvälisissä sopimuksissa määritettyä heikommalla tasolla.

VOMARE-hankkeessa tehostettiin yhteistyötä Suomen ja Viron vapaaehtoisten meripelastuspalvelujen välillä.

Hanke paransi Viron rannikon pelastuspalveluiden valmiutta kansainvälisissä sopimuksissa määritetylle tasolle, jotta pelastuspalvelut olisivat riittävät maan omille kansalaisille ja ulkomaisille vieraille. Viron riippumattomuuden parantaminen pelastuspalvelujen alalla saa aikaan sen, ettei Suomen tarvitse osallistua niin paljon pelastustoimiin Virossa. Hanke lisäsi yleistä tietoisuutta, ja siinä pyrittiin tuomaan yhteen vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta kiinnostuneita ihmisiä. Hankkeessa perustettiin Viroon uusia pelastusyksikköjä ja annettiin koulutusta uusille vapaaehtoisille. Hanke myös auttoi varustamaan neljä pelastusalusta, jotka sijoitettiin Viron eri satamiin.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Vastuun ottaminen fyysisestä ympäristöstä Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


PääkumppaniMeripelastusseura, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.meripelastus.fi

Muut hankepartneritVihulan kunta, Viro (Võsu)

FLAGSHIP PROJECT

40

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

ACT4MYBALTICSEAACT4MYBALTICSEARannikkokuntien toiminta puhtaamman Itämeren puolesta

Itämeren ympäristön rannikkovesien heikolla tilalla on kielteinen vaikutus sekä alueen ihmisiin ja eläimiin että yrityksiin ja virkistystoimintaan. Yksi tärkeimmistä tarvittavista toimista on vähentää ravinnekuormitusta parantamalla jäteveden käsittelyä. Koska teknologia on saatavilla, lainsäädäntö voimassa ja taloudellisia kannustimia olemassa, tarvittiin enää asukkaiden aktivoitumista.

Act4MyBalticSea -hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä suuren yleisön mobilisoimiseksi, etsittiin ratkaisuja meriveden laadun automaattiseen mittaukseen ja pyrittiin parantamaan satamissa kerättävän huviveneiden jäteveden laatua. Hankkeessa verrattiin perinteisiä kunnallisia lähestymistapoja tehostettuihin, yksilöllisiin edistämistoimiin ja suoraan vuorovaikutukseen.

Hankkeen yksilöllisen mobilisoinnin ja tietoisuuden lisäämisen menetelmiin kuului paikallisiin sidosryhmiin kuuluvien ”muutosagenttien” toteuttamien tiedotuskampanjoiden ja antaman neuvonnan kehittäminen. Lisäksi kumppanit esittelivät yleisölle ja sidosryhmille paikallista vedenlaatua koskevaa tietoa verkkosivustolla helposti käytettävällä ja informatiivisella tavalla.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Kestävä infrastruktuuriOhjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Norrtäljen kunta, Ruotsi (Norrtälje)Yhteystiedot www.act4mybalticsea.eu

Muut hankepartneritÖsthammarin kunta, Ruotsi (Östhammar)Uudenkaupungin kaupunki, Suomi (Uusikaupunki)Tallinnan teknillisen yliopiston Kuressaare College, Viro (Kuressaare)Uppsalan yliopisto, Erken laboratorio, Ruotsi (Uppsala)Pihtlan kunta, Viro (Pihtla)

Valokuvat: Destination Roslagen

41

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöNANNUTNANNUT

Pohjoisen Itämeren luonto ja hoitaminen

Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin saaristo on luonnostaan ravinnerikasta ja erittäin tuottoisaa aluetta, joka ylläpitää monimuotoista ja ainut-laatuista kasvilajistoa. Alueeseen vaikuttavat kuitenkin voimakkaat maankäyttöpaineet, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että saaristoympäris-tö on säilytettävä sekä asukkaita että matkailijoita varten. Näin ollen alueen kestävä suunnittelu on erittäin tärkeää ja edellyttää lisätiedon hank-kimista vedenalaisen luonnon erityispiirteistä. Valitettavasti toistaiseksi on ollut puutetta sekä perustyökaluista että meriympäristöön liittyvästä asiantuntijoiden ja sidosryhmien välisestä yhteis-työstä.

NANNUT-hankkeessa liitettiin tieto vedenalaisesta luonnosta ihmisen matalilla merialueilla toteutet-tavan toiminnan suunnitteluun.

Pilottialoitteita toimeenpanemalla hankkeessa kehitettiin parhaita käytäntöjä. Näiden pilottialoit-teiden tulokset välitettiin hankkeen ulkopuolisille organisaatioille Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Lisäksi hankkeessa luotiin paikkatieto-järjestelmään perustuvia karttoja kalojen lisään-tymisalueista, kerättiin tietoja satama-alueiden vedenalaisesta luonnosta, laadittiin tarkistuslistoja pelastussuunnitelmien tekemiseksi öljytuhojen sattuessa sekä kehitettiin interaktiivinen verkko-portaali kansalaisille ja meriasiantuntijoille.


Kesto 10/2009-08/2012, 35 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 1 330 277 €EAKR 997 709 €

Pääkumppani Aronia tutkimus- ja kehitysinstituutti, Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Raasepori)Yhteystiedot www.nannut.fi

Muut hankepartneritVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku)Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut, Suomi (Parainen)Ålands landskapsregering, Ahvenanmaa (Maarianhamina)Tukholman yliopisto, kasvitieteiden laitos, Ruotsi (Tukholma)Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki)Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Kouvola)Varsinais-Suomen liitto, Lounaispaikka, Suomi (Turku)Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Turun yliopisto, Merikeskus, Suomi (Pori)

42

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

WESAWESAWave energy for a sustainable archipelago



Pääkumppani Uppsalan yliopisto, Insinööritieteiden laitos, Ruotsi (Uppsala)Yhteystiedot www.wesa.ax

Muut hankepartneritÅlands Teknikkluster r.f., Ahvenanmaa (Maarianhamina)Turun yliopisto, Suomi (Turku)

Aaltoenergialla on potentiaalia uusiutuvana, kestävänä energianlähteenä keskisen Itämeren alueella. Teknologia on kehitetty kuluneen vuosikymmenen aikana, ja sitä on testattu menestyksekkäästi useita vuosia Ruotsin länsirannikolla. Järjestelmää ei kuitenkaan ole järjestelmällisesti suunniteltu tilapäisesti jäisiin olosuhteisiin tai testattu sellaisissa. Tällaista järjestelmällistä kehittämistä tarvittiin, jotta teknologiaa voitaisiin käyttää keskisen Itämeren alueella.

WESA-hankkeessa on optimoitu olemassa olevaa aaltoenergiajärjestelmää käytettäväksi keskisen Itämeren alueen kaltaisissa ajoittain jäisissä ympäristöissä.

Hankkeessa haluttiin tutkia, miten aaltoenergiaa voidaan käyttää ja mikä on sen kehityspotentiaali, ja toteutettiin tutkimus mukautettavien elementtien selvittämiseksi. Hankkeessa kehitettiin aaltoenergiajärjestelmä, joka optimoitiin käytettäväksi ajoittain jäisillä alueilla. WESAssa myös varmennettiin ja havainnollistettiin, miten aaltoenergiajärjestelmää voidaan käyttää alueella. Perustietoa aaltoenergian mahdollisuuksista keskisen Itämeren alueella lisättiin järjestelmällisesti koko hankkeen ajan hankkeen verkkosivuston ja seminaarien avulla.

43

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöARCHOILARCHOIL

Saariston maa-alueiden puhdistusoperaatioiden hallinta öljyonnettomuuksien jälkeen

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen (Uusien ratkaisujen löytäminen)Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.archoil.fi

Muut hankepartneritAhvenanmaan ammattikorkeakoulu, Ahvenanmaa (Maarianhamina)HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, Ruotsi (Tukholma)

Ahvenanmaan, Lounais-Suomen ja Ruotsin rannikon saaristot ovat ainutlaatuisia ympäristöjä, joiden kulttuurinen, yhteiskunnallinen, ekologinen ja taloudellinen arvo on mittaamaton. Saaristojen yleensä matalista vesistä huolimatta niiden läpi voivat kulkea yli 100 000 tonnin öljylastissa olevat öljytankkerit. Saaristöympäristössä öljyntorjuntamenettelyt ovat hyvin erilaisia kuin avomerellä. Saaristoissa öljy tavoittaa välittömästi lukemattomat rannat ja matalat lahdet, joita on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta puhdistaa.

ARCHOIL-hankkeessa pyrittiin vähentämään mahdollisten öljyonnettomuuksien kielteisiä sosio-ekonomisia ja ympäristövaikutuksia tukemalla alueellisia pelastuspalveluja rannikon rajat ylittävän öljyntorjunnan kehittämisessä konkreettisella operatiivisella tasolla.

Hankkeessa kehitettiin strategisia öljyntorjunnan toimintasuunnitelmia saaristoa varten. Niissä ote-taan huomioon paikalliset olosuhteet, määritetään haasteita ja ehdotetaan toiminnallisia ja tehokkai-ta öljyntorjuntastrategioita. Toimintasuunnitelmat sisälsivät myös suunnitelmia valikoitujen alueiden välittömäksi suojelemiseksi kullakin alueella öljyn-torjuntavälineistön kiinteiden ankkurointipisteiden avulla. Lisäksi hankkeessa lisättiin öljyntorjunnas-sa mukana olevien kunnallisten viranomaisten ja organisaatioiden asiantuntemusta.

OILARCH

44

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

GREEN ISLANDSGREEN ISLANDSItämeren vihreät saaret

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristöPainopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen (Uusien ratkaisujen löytäminen) Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma

Kesto 11/2010-12/2013, 38 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 1 408 784 €EAKR 1 066 918 €

Pääkumppani Skärgårdsstiftelsen i Stockholms län, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot greenislands.se

Muut hankepartneritAronia tutkimus- ja kehitysinstituutti, Åbo Akademi, Suomi (Raasepori)Association of Estonian Islands, Viro (Kuressaare)Sustainable Saaremaa, Viro (Kuressaare)

Vain harvoilla Itämeren saarilla on asianmukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Tämä aiheuttaa ravinteiden valumista mereen jätevesissä, joita syntyy kotitalouksissa, maataloudessa, karjankasvatuksessa, kalataloudessa ja ruoppaamisessa. Alueella käytettävä energia tuotetaan useimmiten muualla fossiilisilla polttoaineilla, ja vedenkulutuksen vähentämiseen ja energian säästämiseen liittyvät vaihtoehdot ovat alikehittyneitä. Lisähaasteita aiheuttavat kiinteän jätteen muodostumisen kausiluonteisuus ja tarve kuljettaa jätteet mantereelle käsiteltäviksi.

GREEN ISLANDS -hankkeessa edistettiin kestävää kehitystä ja omavaraista resurssien käyttöä, ja pääpaino oli kolmella ongelma-alueella: ravinteiden valuminen, energiankulutus ja -tuotanto sekä jätteenkäsittely saarilla Ruotsissa, Suomessa ja Virossa.

Hankkeessa kartoitettiin, analysoitiin ja arvioitiin jätteenkäsittely-, energia- ja vesienhoitoprosesseja sekä tarjottuja ja käytettyjä ekosysteemipalveluita. Kumppanit keräsivät uusia paikallisia ratkaisuja kestäviä vihreitä saaria varten ja saattoivat ne yleiseen käyttöön ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi saarten asukkaille annettiin tilaisuuksia jakaa tietoaan ja kokemuksiaan jätteisiin, veteen ja energiaan liittyvissä kysymyksissä kokouksissa, koulutustilaisuuksissa ja verkkosivustoilla. Hankkeen merkittävin tulos oli aiemmin hajanaisen tai puuttuvan tiedon kerääminen, yhdistäminen ja levittäminen.

45

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöHISPARESHISPARES

Aluesuunnittelu saaristovesillä korkean erottelutarkkuuden kaukokartoituksen avulla

Itämeren ekologisen tilan heikkenemisen estämiseksi tarvitaan parempaa aluesuunnittelua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvimpiin rannikko- ja saaristoalueisiin. Tieteellisesti luotettavan taustatiedon puute ja/tai tiedon hankkimisen suuret kustannukset rajoittivat rannikkovesien aluesuunnittelun tehokkuutta.

HISPARES-hankkeessa yhdistettiin korkean erot-telutarkkuuden kaukokartoitusta, merenpohjan biologiaa/ekologiaa, paikkatietojärjestelmään (GIS) perustuvaa mallinnusta ja aluemallinnus-ta koskeva tieto karttapohjaiseksi työkaluksi, jonka avulla matalia rannikkovesialueita koskevat suunnittelupäätökset voidaan tehdä tieteellisesti luotettavan tiedon pohjalta.

Kumppanit testasivat menetelmiään ja kokeilivat karttapohjaista työkalua herkimmillä saaristoalu-eilla Virossa ja Ruotsissa. Mukana oli Natura 2000 -alueita, kalojen kutupaikkoja ja kohteita, joilla ihmisen toiminta on meneillään tai suunniteltua. Testialueilta saadut tulokset saatettiin yleisön käyttöön GIS-palvelimen kautta, jotta voitiin havainnollistaa karttapohjaisen työkalun hyödylli-syyttä kansallisissa ympäristöseurantaohjelmissa. Samalla arvioitiin ihmisen toiminnan ympäristövai-kutusta ja parannettiin navigoinnin turvallisuutta matalilla saaristovesillä.



Pääkumppani Tarton yliopisto, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.hispares.eu

Muu kumppani Totalförsvarets forskningsinstitut, Ruotsi (Linköping)

Valokuvat: Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti

46

Turva

llinen

ja terveellin

en ym

pä

ristö

JOBWABJOBWABYhteistyö Itämeren alueen vedenlaadun parantamiseksi



Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping)Yhteystiedot www.lanstyrelsen.se

Muut hankepartneritÅlands landskapsregering, Ahvenanmaa (Maarianhamina)

Valokuva: Helene Ek-Henning

Rehevöityminen on suuri uhka Itämeren ekosys-teemeille. Tämän hälyttävän ympäristötilanteen syynä ovat lähinnä ravinnepäästöt Itämeren maista. Ruotsin ja Suomen rannikot muodostavat noin 2/3 kokonaisrantaviivasta ja vaikuttavat siten merkittävästi vesiympäristöön. Ruotsin Östergöt-landin lääni ja Ahvenanmaan saaret ovat kaksi aluetta, joilla on samankaltainen maantiede ja yhteisiä ongelmia, jotka liittyvät maatalouden, kalastuksen, veneilyn ja saaristomatkailun ympä-ristövaikutuksiin.

Hankkeen päätavoite oli aikaansaada tiedon ja kokemusten vaihtoa osallistuvien maiden välillä, keskittyen rehevöitymiskysymyksiin ja merialueiden yhdennettyyn hoitoon.

Kehittämällä rajat ylittävä asiantuntijaverkosto tiedon ja kokemusten vaihtoa varten vesienhoitoa koskevaa tietämystä voitiin hyödyntää tehokkaammin. Hankkeessa kehitettiin malli Itämeren alueen ympäristötoimien kustannustehokkuuden parantamiseksi. Tuloksena oli myös etenemissuunnitelma kestävistä toimenpiteistä rehevöitymisen vähentämiseksi ja ympäristön parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia toteuttaa tulevaisuudessa laajempi vesienhoitoa Itämeren alueella koskeva EU-hanke.

ValoValokuvakuva: He: Helenelene Ek-Ek HennHenninging

47

Turv

alli

nen

ja t

erve

ellin

en y

mp

äri

stöSEABEDSEABED

Merenpohjan fosfori ja vedenlaatu saaristoissa – mallinnuskokeilu

Laajoista vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta Itämeren tila on huono. Ravinnepitoisuus vedessä ja sedimenteissä on korkea, ja vähähappisia alueita ja ”kuolleita pohja-alueita” on suurilla saaristoalueilla sekä Ruotsissa että Suomessa. Suomen Saaristomeri, yksi kyseisistä alueista, kuuluu HELCOMin kriittisten alueiden luetteloon.

SEABED-hankkeessa parannettiin Itämeren tilannetta luomalla työkaluja rehevöityneiden saa-ristoalueiden hoitoon, keskittyen erityisesti meren sisäisen fosforikuormituksen määrän määrittämi-seen. Lisäksi hankkeessa muodostettiin skenaa-rioita ilmastonmuutoksen ja ekoteknologisten toimenpiteiden vaikutuksista Itämeren alueella.

Käyttämällä olemassaolevaa dataa ja kenttä-tutkimuksissa koottua uutta dataa kumppanit pystyivät kehittämään kokonaisvaltaisemman yhdistetyn vedenlaatu-sedimenttimallin, jossa on yksityiskohtaisempi resoluutio saaristoalueilla ja vähemmän yksityiskohtainen avomerialueilla. Mallikehys pantiin täytäntöön toistuvissa skenaari-oissa hankealueen vesiensuojelutoimenpiteistä ja ympäristömuutoksista.



Pääkumppani Åbo Akademi, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.abo.fi /huso/seabed

Muut hankepartneritÅlands landskapsregering, Ahvenanmaa (Maarianhamina)Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku)IVL Svenska Miljöinstitutet AB, Ruotsi (Tukholma)Svealands Kustvattenvårdsförbund, Ruotsi (Tukholma)Kungliga Tekniska Högskolan, Ruotsi (Tukholma)

Valokuvat: Tore Lindholm (kuvat keskellä ja vasemmalla), Magnus Karlsson (kuva oikealla)

48

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

49

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

Prioriteetti 2:

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

50

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

BALBICBALBICBioenergian ja teollisen biohiilen tuotannon kehittäminen

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminenOhjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos (Helsinki)Yhteystiedot www.balbic.eu

Muut hankepartneritMetsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomi (Helsinki)Latvian valtion metsäntutkimuslaitos ”Silava”, Latvia (Salaspils)

Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian pitäisi muodostaa 20 prosenttia EU:n kokonaisenergiankulutuksesta. Keskisen Itämeren alueella on huomattavia mahdollisuuksia kehittää uusia tekniikoita ja bioenergiatuotteita. Alueella on myös hyviä merireittejä, jotka mahdollistavat bioenergiamateriaalin tuonnin ja viennin. Yksi bioenergiavaihtoehto on hiili; sitä pidetään potentiaalisena biopolttoaineena, joka voi auttaa vähentämään päästöjä.

BalBic-hankkeessa pyrittiin erityisesti kehittämään teollista biohiilen tuotantoa ja markkinointia sekä lisäämään bioenergian kestävää käyttöä.

Hankkeeseen otettiin mukaan suomalaisia ja latvialaisia bioenergia-alan toimijoita, joille pyrittiin välittämään soveltuviin raaka-aineisiin ja niiden mahdollisuuksiin biohiilen tuotannossa liittyvää tietämystä. Hankkeella pyrittiin parantamaan yhteistyötä ja tietämystä paikallisten ja alueellisten energiantuottajien, potentiaalisten kuluttajien, paikallisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken. Lisäksi hankkeessa edistettiin biohiilimarkkinoiden kehittymistä.

51

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

BALLADBALLADBaltic living labs

Pk-yritykset toimivat keskeisinä innovaatioiden lähteinä ja ovat olennaisia maiden talouskasvun kannalta. Kotimaan markkinat, joilla pk-yritys toimii, ovat usein kooltaan rajalliset, ja pk-yritykselle on usein erittäin tärkeää saavuttaa kansainväliset markkinat. On yleistä, että yritykset kehittävät palveluja paikallisia markkinoita varten, kun ne soveltuisivat yhtä hyvin tai jopa paremmin muille markkinoille. Ulkomaan markkinoille lähtevä pk-yritys kohtaa merkittäviä esteitä. Ne koostuvat esimerkiksi paikallisista määräyksistä, liiketoimintaympäristön eroista, kielieroista sekä vaikeuksista saavuttaa oikeat asiakkaat ja oikeat kumppanit.

Ballad-hankkeessa luotiin prosesseja ja malleja keskisen Itämeren alueen pk-yritysten digitaalipalvelujen kansainvälistymisen tukemiseen. Näin keskisen Itämeren alue voi lopulta muodostaa yhtenäiset markkinat digitaalisille TVT-pohjaisille ratkaisuille.

Hanke käynnistettiin tutkimalla Living Labs -olo-suhteita osallistuvissa maissa. Sähköisten tervey-denhoitopalvelujen ja verkko-oppimisratkaisujen markkinat kartoitettiin ja analysoitiin. Toisessa vaiheessa tutkittiin laajasti pk-yritysten tilannetta, ja lopuksi tehtiin analyysi pk-yritysten kansainvä-listymiseen liittyvistä tarpeista. Näistä tarpeista kehitettiin siirtoprosessimalli, jota testattiin 11 pi-lottihankkeessa. Niiden pohjalta luotiin verkkopor-taali tukemaan pk-yritysten kansainvälistymistä.



Pääkumppani Swedish ICT, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot ballad-livinglabs.eu

Muut hankepartneritLaurea-ammattikorkeakoulu / User Driven Innovation Centre, Suomi (Vantaa)Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto)Technology Development Forum, Latvia (Riika)

52

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

Baltic EcoMusselBaltic EcoMusselKaupallinen simpukanviljely, prosessointi ja loppukäyttö Itämeren alueella



Pääkumppani Energikontoret Östra Götaland, Ruotsi (Linköping)Yhteystiedot www.balticecomussel.eu

Muut hankepartneritYrkeshögskolan Novia, Suomi (Tammisaari)Latvian Environmental Investment Fund, Latvia (Riika)Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Saldus)

Simpukanviljelyä harjoitetaan monissa EU-maissa, myös Ruotsin länsirannikolla. Viime vuosina useissa kokeiluhankkeissa on tutkittu, onko kaupallinen simpukanviljely mahdollista Itämerellä. Näissä tutkimusjohtoisissa aloitteissa on saatu myönteisiä tuloksia, sillä niiden mukaan toiminnalla olisi huomattavat mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja lukuisia ympäristöhyötyjä. Suuressa mittakaavassa tapahtuvan kaupallistamisen tiellä on kuitenkin monia esteitä. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi kumppanit Suomesta, Latviasta ja Ruotsista kehittivät BALTIC ECOMUSSEL -hankkeen.

BALTIC ECOMUSSEL -hanke oli keskeinen askel simpukanviljelyn kaupallistamisessa, sillä se tarjoaa sidosryhmille työkaluja, joiden avulla ne voivat laajentaa toimintaa Itämeren alueella. Lisäksi hankkeessa tehtiin strategisia analyyseja sen varmistamiseksi, että simpukanviljelyn kaupallistaminen toteutettaisiin tehokkaasti ja kestävästi.

BALTIC ECOMUSSEL -hankkeen tavoite oli vauhdittaa simpukanviljelyn käynnistämistä Itämeren alueella tarjoamalla tietoa ja työkaluja investointien tukemiseksi. Toimintaan kuului sääntelytilanteen arviointi ja ohjeiden laatiminen potentiaalisille simpukanviljelijöille; laajamittaisen viljelyn markkinapotentiaalin ja sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi; menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen viljelmien valvomiseen ja arviointiin sekä tutkijayhteisöön, vesiviljelijöihin ja loppukäyttäjiin kuuluvien keskeisten sidosryhmien kokoaminen, informoiminen ja kouluttaminen.

Valokuva: Carl Gustaf Hamilton

53

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

BASAARBASAARItämeri – Aasia -toimintasuunnitelma globalisoituvan maailman alueille

Keskisen Itämeren alue on innovoinnin ja teknologian kannalta yksi Euroopan johtavista alueista. Aasian jatkuvan talouskasvun myötä kilpailu on kuitenkin lisääntynyt. Keskisen Itämeren alueen tietoyhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyys riippuu näin ollen siitä, miten hyvin alue pystyy sopeutumaan maailman uuteen talousjärjestykseen.

BASAAR-hanke paransi keskisen Itämeren alueiden kykyä käyttää rajat ylittävää yhteistyötä tapana sopeutua globalisaatioon.

BASAAR-hankkeessa kehitettiin ensimmäinen skenaariokokonaisuus Aasian ja keskisen Itämeren alueen suhteesta. Ennen skenaarioiden laatimista arvioitiin globalisaation aste alueella keräämällä paikallisia, alueellisia ja rajat ylittäviä vertailutietoja ja palautetta sidosryhmiltä. Tätä skenaariokokonaisuutta kehitettiin edelleen ja käytettiin pohjana kehitettäessä yhteisten toimien kokonaisuutta. BASAAR-hanke päättyi konferenssiin, jossa hankkeen toimijat esittelivät skenaariot ja ehdottamansa poliittisen toimintasuunnitelman.



Pääkumppani Uudenmaan liitto, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.uudenmaanliitto.fi

Muut hankepartneritHelsingin kaupunki Urban Facts, Suomi (Helsinki)Turku Science Park Oy, Suomi (Turku)Varsinais-Suomen liitto, Suomi (Turku)Tukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma)Uppsalan kaupunki, Ruotsi (Uppsala)Länsstyrelsen i Stockholm, aluesuunnitteluvirasto, Ruotsi (Tukholma)Tallinnan kaupunginvirasto, Viro (Tallinna)Harjumaan maakunta, Viro (Tallinna)Riian kaupunginvaltuusto, kehitysosasto, Latvia (Riika)Riian suunnittelualue, Latvia (Riika)

54

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

BASISBASISBuilding up availability of SME internationalisation services (pk-yritysten kansainvälistymispalvelujen saatavuuden kehittäminen)



Pääkumppani Turun yliopisto, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.ttu.ee/basis

Muut hankepartneritLoimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Suomi (Loimaa)Posintra kehitysyhtiö, Suomi (Porvoo)Turun seudun kehittämiskeskus, Suomi (Turku)Ukipolis Oy teknologiakeskus, Suomi (Uusikaupunki)Yrityssalo Oy, Suomi (Salo)Pärnumaan maakunnan yritys- ja kehittämiskeskus, Viro (Pärnu)Põlvamaan kehittämiskeskus, Viro (Põlva)Saarenmaan kehittämiskeskus, Viro (Kuressaare)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Saldus)Riian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika)Zemgalen suunnittelualue, Latvia (Jelgava)Södertörns Högskola, Ruotsi (Huddinge)

Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristö on muuttumassa entistä kansainvälisemmäksi. Kansainvälistyminen on monissa tapauksissa edellytys sille, että yrityksestä tulee kilpailukykyinen. Vaikka julkisten yrityspalvelujen velvollisuus on tukea pk-yrityksiä kansainvälistymisessä, alueellisilla kehittämiskeskuksilla tai yrityspalvelukeskuksilla ei aina ole riittäviä valmiuksia tarjota kansainvälistymispalveluita. On todettu, ettei julkisilla toimijoilla ole vaadittavia resursseja yrityskohtaiseen neuvontaan eikä riittävää asiantuntemusta kansainvälistymisen alalla.

BASIS-hankkeessa löydettiin tapoja, joilla julkiset yrityspalveluorganisaatiot voivat helpottaa ja tukea pk-yritysten kansainvälistymistä.

Koulutuksen avulla hankkeessa vahvistettiin yritysneuvojien asiantuntemusta kansainvälistymisen alalla ja heidän kykyään tunnistaa kansainvälisille markkinoille mahdollisesti soveltuvia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa myös työskenneltiin yritysten kanssa tunnistamalla kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä ja kannustamalla niitä verkottumaan keskenään. Lisäksi BASIS-hankkeen tavoitteena oli tehostaa paikallisten kansainvälistymispalvelujen saavutettavuutta.

55

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

BENCHBENCHBenefi cial business relations between the Central Baltic region and China (Keskisen Itämeren alueen ja Kiinan suotuisat liiketoimintasuhteet)

Keskisen Itämeren alueen julkisen ja yksityisen sektorin alueellisilla toimijoilla oli vaikeuksia löytää tehokkaita tapoja hyötyä täysimääräisesti yhteyksistään Kiinaan ja Kiinan osoittamasta mielenkiinnosta alueen pk-yritysten hyväksi. Monilta pk-yrityksiltä puuttui tieto ja esimerkit liiketoimintaa Kiinan kanssa koskevista parhaista käytännöistä.

BENCH-hankkeessa keskityttiin Kiinan kanssa käytävän kaupan sekä kiinalaisten yritysten investointien lisäämiseen keskisen Itämeren alu-een kaupan ja teollisuuden toimijoiden hyväksi. Kumppanit kehittivät yhteisiä työmenetelmiä sen selvittämiseksi, miten alue voi paremmin hyötyä jo luoduista yhteksistä ja miten julkinen sektori voi tukea kaupan ja teollisuuden alan toimijoita tässä prosessissa.

BENCH-hankkeessa tunnistettiin yrityksiä, joita kiinnostaa liiketoiminta Kiinassa, samoin kuin klustereita ja investointiympäristöjä. Toteuttamal-la selvityksiä kumppanit pystyivät määrittämään mahdollisuuksia ja esteitä Kiinaan tapahtuvassa viennissä. Mukana olleiden organisaatioiden tietä-myksen ja osaamisen parantamiseksi järjestettiin työpajoja ja seminaareja, ja liiketoiminnasta Kii-nan kanssa kiinnostuneille yrityksille järjestettiin koulutusohjelmia.



Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping)Yhteystiedot www.benchproject.eu

Muut hankepartneritCenter for Environmental Technology (MTC), Ruotsi (Linköping)Regionförbundet Östsam, Ruotsi (Linköping)Linköpingin yliopisto, Ruotsi (Linköping) Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus, Suomi (Lahti)Lahden seudun kehitys LADEC Oy, Suomi (Lahti)Viron kauppa- ja teollisuuskamari, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, Viro (Tartto)Tarton tiedepuisto, Viro (Tartto)Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi (Lahti)

Valokuvat: Tallinn Image Bank / valokuvaaja Kärt Kübarsepp (kuva vasemmalla), Lahden seudun kehitys LADEC Oy (kuva oikealla)

56

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

CB ENTREINTCB ENTREINTKeskisen Itämeren yrittäjyyteen liittyvä vuorovaikutus

Yrittäjyyskouluttajien rooli on muuttumassa yhä tärkeämmäksi kaikilla koulutuksen tasoilla, kun syntyy uusia foorumeita yritysten ja yliopistojen vuorovaikutukselle innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämisessä. Yrittäjyys on otettava mukaan kaikilla koulutuksen tasoilla, ja innovatiivisia opetusmenetelmiä pitäisi kehittää; on kuitenkin myös huomattu, että opettajien taidot tällä alalla eroavat toisistaan keskisen Itämeren alueen maissa.

CB Entreint -hankkeen tavoite oli parantaa yrittäjyysohjelmia korkeakouluissa kehittämällä yrittäjyyskouluttajille innovatiivista rajat ylittävää koulutusta. Hankkeessa haluttiin luoda suotuisampi, nykytilanteeseen soveltuva liiketoimintaympäristö vaikuttamalla myönteisesti uusien start-up-yritysten perustamiseen ja liiketoimintaideoiden ja innovaatioiden myönteiseen hyödyntämiseen.

Hanke edisti aluekehitystä menetelmien osalta luomalla tietämystä ja siirtämällä viimeisimmät innovatiiviset työkalut yrittäjyyskoulutukseen. Opettajat ja luennoitsijat kaikilla koulutuksen tasoilla pystyivät näin ollen edistämään yrittäjyyttä tehokkaammin ja toimimaan tiiviimmässä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen, liiketoimintaa edistävien organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen uusien liiketoimintafoorumien kanssa.



Pääkumppani Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.cb-entreint.eu

Muut hankepartneritTallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, Viro (Tartto)Stockholm School of Economics in Riga, Latvia (Riika)Latvian teknologiakeskus, Latvia (Riika)

57

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

CeBa TestbedCeBa TestbedKeskisen Itämeren kokeiluympäristö- ja esittelyhanke



Pääkumppani Acreo, Ruotsi (Kista)Yhteystiedot ceba.testbed.se

Muut hankepartneritVentspilsin kaupungin laitos ”Ventspilsin digitaalinen keskus”, Latvia (Ventspils)Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto)

Keskisen Itämeren alueet kuuluvat tietoja vies-tintäteknologian eli TVT:n kehittämisen ja käytön osalta maailman kehittyneimpiin ja kypsimpiin alueisiin. Asianmukaisesti tuettuna keskisen Itä-meren alueella on suuret mahdollisuudet kehittyä edelleen vahvana ja elinvoimaisena digitaalisten palvelujen ja tuotteiden yhteisönä. Tähän liittyy kuitenkin edelleen haasteita ja pullonkauloja, joihin on puututtava – erityisesti pienten ja kes-kisuurten yritysten osalta. Yksi niistä on sellais-ten todellisten loppukäyttäjien muodostamien kokeiluympäristöjen puute, joissa uusia ideoita ja ratkaisuja voidaan varmentaa ennen markkinoille saattamista.

CeBa Testbed -hankkeessa pyrittiin luomaan ideoita, kehittämään testejä, esittelemään ja/tai integroimaan TVT-palveluja ja -laitteita. Lisäksi tämä toteutettiin yhteistyössä toimivien kokeilu-ympäristöjen muodostamissa puitteissa, joissa todelliset loppukäyttäjät toimivat realistisissa ympäristöissä.

Hanke sisälsi tehokkaita markkinointitoimia, joiden tarkoitus oli muodostaa kokeiluympäristöjä, joilla on hyvä maine ja laajat yhteysverkostot. Hankkeen aikana kokeiluympäristöissä testattiin erilaisia palveluita, tuotteita, konsepteja ja liiketoimintamalleja. Lisäksi hankkeessa julkaistiin käsikirja, jossa selvitetään kokeiluympäristön luomista ja hallinnoimista. Kokeiluympäristöjen kehittymisen ja niistä saatujen kokemusten arvioiminen oli jatkuva tehtävä, jonka avulla hankkeen tavoitteet saavutettiin.

Valokuva: Turun kaupungin kuvakirjasto / Otto Väätäinen

58

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

CentralBalticCyclingCentralBalticCyclingPyöräilyreittiverkoston kehittäminen ja parantaminen Keskisen Itämeren alueella



Pääkumppani Zemgalen suunnittelualue, Latvia (Jelgava)Yhteystiedot www.zemgale.lv

Muut hankepartneritRegionförbundet Örebro, Ruotsi (Örebro)Länsi-Viron matkailuyhdistys Lääne-Eesti Turism (Lihula)Kurzemen matkailuyhdistys, Latvia (Kuldiga)Vidzemen matkailuyhdistys, Latvia (Cēsis)Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen)Jelgavan alueellinen matkailukeskus, Latvia (Jelgava)

Baltian maissa ja Skandinaviassa matkailu on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Maiden matkailualan kehitystasossa on kuitenkin vielä eroja. Vähäinen ihmisten toiminta, puutteellinen infrastruktuuri ja tiedonpuute ovat esteitä pyöräilymatkailun kehittymiselle. Nämä tekijät haittaavat kilpailukykyisten ja laadukkaiden pyöräilymatkailupalvelujen kehittymistä. Yhä useammat matkailijat katsovat Baltian maat ja Skandinavian yhtenäiseksi matkailukohteeksi, minkä vuoksi alueella tarvitaan parempaa yhteistyötä.

CentralBalticCycling-hankkeessa kehitettiin ja mainostettiin yhteistä pyöräilyverkostoa ja houkuttelevia pyöräilymatkailutuotteita keskisen Itämeren alueella.

Hanke käynnistettiin arvioimalla pyöräilymatkailun kehityspotentiaalia. Lisäksi hankkeessa luotiin keskisen Itämeren alueen pyöräilymatkailuun liittyvien matkailualan ammattilaisten yhteistyöverkosto ja vahvistettiin sitä. Hankkeen aikana pyöräilymatkailun infrastruktuuria parannettiin ja aluetta mainostettiin matkailukohteena. Uusien matkailutuotteiden luomisen varmistamiseksi järjestettiin matkailuyhdistysten ja matkailijoiden neuvontapisteiden kanssa työpajoja matkailusektorin yrittäjille.

Valokuva: Vidzemen matkailuyhdistys

59

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

CREAENTCREAENTLuovan yrittäjyyden koulutusverkosto

Yrittäjyyskoulutus korkeakouluissa on yleisesti lisääntymässä Euroopassa, mutta yrittäjyyden opettamisen menetelmät eivät aina ole kaikkein tehokkaimpia. Lisäksi yrittäjyyskoulutuksen saatavuus opiskelijoille muilla kuin talouden aloilla, kuten luovilla aloilla, on ollut erittäin vähäistä.

CREAENT-hankkeessa nuorille ja opiskelijoille luovien alojen sektorilla tarjottiin enemmän yrittäjäksi ryhtymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Kehittämällä parhaiden käytäntöjen mallin yrittäjyyskoulutuksesta luovien alojen opiskelijoille Suomen, Viron ja Latvian yliopistoissa hankkeessa yhdistettiin tieto ja innovointi kestävään talouskehitykseen ja keskisen Itämeren alueen kilpailukykyyn.

Hankkeessa kehitettiin uusia työkaluja, verkos-toitumisfoorumi ja rajat ylittävä yrittäjyysohjelma sekä koulutusmateriaalia yliopistojen luovien alo-jen opiskelijoille. Muita toimia olivat rajat ylittävän verkkopohjaisen foorumin perustaminen ideoiden vaihtoa varten ja tuki sellaisten liiketoimintaideoi-den kehittämiselle, joissa on potentiaalia kansain-väliseen yritysten yhteistyöhön.


Kesto 11/2009-2012, 36 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 963 990 €EAKR 781 640 €

Pääkumppani Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.creaent.fi

Muut hankepartneritTallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, Viro (Tartto)Stockholm School of Economics in Riga, Latvia (Riika)

60

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

E-MATHE-MATHMatematiikkataitojen parantaminen käyttämällä uusia opetusmenetelmiä ja TVT:tä



Pääkumppani Turun kaupunki, Kasvatus ja opetus, Suomi (Turku)Yhteystiedot emath.utu.fi

Muut hankepartneritTukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma)Tallinnan kaupunki, koulutusosasto,Viro (Tallinna)Åbo Akademi, Informaatioteknologian laitos, Suomi (Turku)Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos, Suomi (Turku)Ålands landskapsregering, Åland's lyceum, Ahvenanmaa (Maarianhamina)

Keskisen Itämeren alueen huipputeknologiasektorin kilpailukyky perustuu yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, jotka tuottavat toimialoille niiden tarvitsemaa erittäin ammattitaitoista työvoimaa. Alalla opiskelu edellyttää hyvää matematiikan tuntemusta. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakevien matematiikan taidot ovat kuitenkin jatkuvasti heikentyneet. Matemaattisia aineita opiskelemaan hakee entistä vähemmän nuoria. Uusien opiskelijoiden matematiikan tuntemuksen taso on laskenut, minkä vuoksi yliopistot ovat laskeneet vaatimuksiaan saadakseen heidät selviytymään koulutusjärjestelmästä.

E-Math-hankkeessa parannettiin huipputeknologian alan kilpailukykyä parantamalla nuorten matemaattisia taitoja ja hidastamalla suuntausta keskeyttää matematiikkaa vaativat opinnot.

Hankkeessa kehitettiin uusi matematiikan opetusmenetelmä, joka perustuu erilaiseen tapaan lähestyä matematiikkaa eli rakenteisiin päättelyketjuihin. Hankkeessa menetelmä yhdistettiin uudenlaisiin interaktiivisiin e-kirjoihin. E-kirjat ovat maailman ensimmäisiä, joiden avulla voi tuottaa korkeamman tason matemaattista tekstiä helposti tietokoneella. E-Math-menetelmää on testannut yli 400 oppilasta pilottikursseilla, joita kumppanikaupungit ovat järjestäneet rohkaisevin tuloksin.

61

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

EMTACCESSEMTACCESSLuovuuden markkinoille (Access creativity)



Pääkumppani Viron musiikki- ja teatteriakatemia, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.accesscreativity.net

Muut hankepartneritViron taideakatemia, Viro (Tallinna)Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)Kungliga Musikhögskolan i Stockholm, Ruotsi (Tukholma)

Valokuvat: Mait Jüriado, Harri Rospu

Joka vuosi sadat nuoret taiteilijat valmistuvat kes-kisen Itämeren alueella, ja heistä tulee samoilla markkinoilla toimivia kunnianhimoisia ammattilai-sia. Monilla näistä taideopiskelijoista ei kuitenkaan ole menestyväksi yrittäjäksi tulemiseen tarvittavia taitoja – tai edes halua siihen. Tilanteen muut-tamiseksi tunnistettiin tarve omaksua taidemark-kinoita koskevia täysin uusia lähestymistapoja ja määritellä uudelleen yliopistojen rooli tässä prosessissa.

EMTACCESS-hankkeessa luotiin taideopiskelijoille toimintakehys heidän luovien kykyjensä edistämi-seksi ja tukemiseksi. Hankkeen tarkoitus oli auttaa heitä kehittämään luovassa taloudessa työskente-lyssä tarvittavia taitoja ja parantaa heidän kilpailu-kykyään kokonaisuutena Baltian markkinoilla.

Hankkeessa tehtiin yksityiskohtainen arvio olemas-sa olevista luovan teollisuuden kehittämisstrate-gioista, työllistymis- ja esittelymahdollisuuksista sekä taiteen- ja musiikinopiskelijoiden tarpeista keskisen Itämeren alueella. Lisäksi hankkeessa laadittiin kehittämissuunnitelma, joka kattaa muun muassa seuraavat teemat: taideaineista valmistu-neiden työllistyvyys, yliopistojen rooli elinikäisessä oppimisessa ja taiteiden laajempi soveltaminen yh-teiskunnassa. Hankkeen kohderyhmään kuuluneet opiskelijat ja ammatinharjioittajat ovat pystyneet rakentamaan vahvan ammattilaisten verkoston ohjelma-alueelle.

62

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

ENTERPRISING SELFENTERPRISING SELFYrittäjyyskoulutusta Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Suomessa

Monia alueita Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Suomessa luonnehtii vähäinen yrittäjien määrä. On todettu, että suhtautumisessa yrittäjyyteen tarvitaan yleistä asennemuutosta. Lisäksi nuoret hankkeeseen osallistuvilla alueilla ovat erittäin vähän kiinnostuneita yrittäjiksi ryhtymisestä. Kokemus on osoittanut, että kouluille laaditut yrittäjyysohjelmat johtavat yrittäjyystoiminnan lisääntymiseen ja parempiin tietoihin siitä, miten yritys perustetaan ja miten sitä hoidetaan.

Hanke paransi yhteiskunnan asennetta yrittäjyyttä kohtaan Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Suomessa.

Hankkeessa järjestettiin koulutustapahtumia opettajille kaikissa kumppanimaissa sekä kansainvälisiä seminaareja ja opintokäyntejä. Hankkeessa luotiin opettajille verkosto, jonka kautta nämä voivat jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjä sekä pohtia ongelmiaan ja onnistumisiaan. Lisäksi hankkeessa parannettiin siihen osallistuneiden koulujen ja päiväkotien olemassa olevia toiminta-/opetussuunnitelmia ja kehitettiin opetuksessa käytettävää materiaalia.



Pääkumppani Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, Suomi (Kotka)Yhteystiedot www.enterprisingself.com

Muut hankepartneritRegionförbundet Örebro, Ruotsi (Örebro)Itä-Virumaan yrityskeskus, Viro (Jõhvi)Riian kaupunginvaltuuston koulutus-, nuoriso- ja urheiluosasto, Latvia (Riika)

63

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

FORTEFORTENaisten yrittäjyyden edistäminen sosiaali- ja terveydenhoitoalalla (Promoting women’s entrepreneurship in social and health care sector)

Yrittäjät perustavat yleensä yrityksiä aloilla, jotka liittyvät heidän ammattiinsa. Sosiaali- ja terveysala työllistää suurimman määrän naisia. Siirtymä julkisesta terveydenhoidosta julkisten ja yksityisten toimijoiden yhdistelmään tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti naisyrittä-jille. Naisille tarjoutuvien yrittäjyysmahdollisuuk-sien lisääntyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että useammat naiset perustaisivat omia yrityksiä. Naisten yrittäjyyden edistämisen tällä alalla katsotaan näin ollen vaikuttavan merkittä-västi talouskasvuun.

Forte-hankkeen taustalla olivat alueelliset tarpeet molemmilla kumppanialueilla, joilla oli hyödyntä-mättömiä yrittäjyystaitoja. Hankkeessa pyrittiin lisäämään tietoa yrittäjyydestä ja parantamaan sosiaali- ja terveydenhoitosektorin opiskelijoiden, työntekijöiden ja työttömien yrittäjyystaitoja.

Hankkeen toimet perustuivat kahteen päätee-maan: myönteisempien yrittäjyyttä koskevien asenteiden edistäminen ja uusien yrittäjyyteen perustuvien opetus- ja oppimistapojen kokeilemi-nen korkea-asteen koulutuksessa. Uusien mallien kokeileminen sisälsi esimerkiksi yrittäjyyden opet-tamista verkko-oppimiskurssin avulla ja kokeile-malla opiskelijoiden osuuskuntamuotoisia yhtiöitä koulutusohjelmissa.



Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.forteproject.eu

Muut hankepartneritPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi (Lahti)Landstinget i Östergötland, Ruotsi (Linköping)Linköpingin yliopisto, Ruotsi (Linköping)

Valokuvat: Ulf Huett

64

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

GLOBAL VISIONGLOBAL VISIONGlobaali visio Itämeren alueen puhtaalle teknologialle



Pääkumppani Örebron yliopisto, Ruotsi (Örebro)Yhteystiedot global-vision.se

Muut hankepartneritRiian suunnittelualue, Latvia (Riika)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)

Ympäristökysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja ekologisen monimuotoisuuden suojelemisesta, on tullut keskeisiä aiheita julkisessa keskustelussa. Puhtaan teknologian (cleantech) teollisuuteen suhtaudutaan keskustelussa hyvänä uutisena. Sektorin sanotaan edustavan taloudellisten intressien ja ympäristökysymysten synergiaa. Suurista odotuksista huolimatta monet cleantech-yritykset joutuvat kamppailemaan vakiinnuttaakseen paikkansa kansainvälisesti.

Global Vision -hankkeen tavoite oli lisätä liiketoiminnan kasvua pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa cleantech-yrityksissä etsimällä ja poistamalla viennin esteitä.

Cleantech-teollisuuden yleisellä, mikro- ja klusteritasolla tehtyjen perusteellisten analyysien avulla hankkeessa kehitettiin cleantech-teollisuudelle etenemissuunnitelma ja toimintasuunnitelma. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin konkreettisia toimia, kuten cleantech-yrityksille suunnattuja räätälöityjä koulutusohjelmia kolmessa maassa. Lopuksi hankekumppanit pystyivät tunnistamaan uusia, tehokkaita markkinointikanavia ja analysoimaan päättäjien olemassa olevia, vasta heikosti hyödynnettyjä alueellisia kontakteja kehittääkseen uuden myyntimallin cleantech-teollisuudelle.

Valokuva: Per Frankelius

65

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e



Pääkumppani Viron maatalous- ja kauppakamari, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.epkk.ee/heritage_tourism_eng

Muut hankepartneritViron Maatilamatkailuyhdistys, Viro (Tallinna)Latvian maaseutumatkailuyhdistys ”Lauku celotajs”, Latvia (Riika)

HERITAGE TOURISMHERITAGE TOURISMKulttuuriperinnön käytön edistäminen maaseutumatkailun palvelujen suunnittelussa

Maaseudun matkailuyritysten ja suurempien kau-punkien välillä on aina ollut kilpailua vierailijoiden houkuttelemisesta. Palvelun laatu matkailusekto-rilla on ratkaisevan tärkeää tämän päivän äärim-mäisen kilpailuhenkisessä toimintaympäristössä: näin ollen on välttämätöntä suunnitella palveluja, joiden yhteydessä otetaan huomioon jokainen pieni yksityiskohta. On selvää, että kulttuuriperin-tö, johon kuuluvat kansalliset perinteet, käsityöt, arkkitehtuuri ja kulttuuritapahtumat, on maa-seutumatkailusektorin päävaltti houkuteltaessa vierailijoita tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Valitettavasti maaseudun matkailuyritykset eivät käytä kulttuuriperintöä riittävästi suunnitellessaan palvelujaan, sillä suurimmalla osalla ei ole riittä-vää taitotietoa sen toimeenpanemiseksi todellises-sa elämässä.

Koska Viron ja Latvian kansalliset kulttuuripe-rinnöt ovat samankaltaisia ja maaseutumatkailu muodostaa merkittävän osan matkailusektoris-ta molemmissa maissa, HERITAGE TOURISM -hankkeen kumppanit pyrkivät yhdessä löytä-mään yhteisiä ratkaisuja tehdäkseen maaseudun matkailuyrityksistä houkuttelevampia molemmissa maissa.

Hanke paransi Viron ja Latvian maaseudun mat-kailuyritysten kilpailukykyä tuotekehittelyn ja mat-kailupalvelujen suunnittelun kautta. Hankkeessa keskityttiin rakennusten arkkitehtuuriin, maisema-arkkitehtuuriin, sisustussuunnitteluun, kansallisten ruokien valmistamiseen ja tarjoamiseen, asiakas-palveluhenkilökunnan vaatetukseen, kansallisten juhlapäivien juhlistamiseen ja tapahtumiin matkai-lukohteissa sekä matkamuistojen myyntiin.

66

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

HOME MARKETHOME MARKETYhtenäiset Keskisen Itämeren sisämarkkinat



Pääkumppani Investointi- ja kehittämisvirasto, Latvia (Riika)Yhteystiedot www.cbr-homemarket.com

Muut hankepartneritSeed Forum Latvia Foundation, Latvia (Riika)Seed Forum Estonia Foundation, Viro (Tallinna)KBI-yhdistys, Latvia (Liepaja)Valtion aluekehitysvirasto, Latvia (Riika)Valmiera Business and Innovation Incubator, Latvia (Valmiera)Aalto-korkeakoulusäätiö, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)Tallinn Science Park Tehnopo -säätiö, Viro (Tallinna)Viron kehityssäätiö, Viro (Tallinna)

EU:n yhteismarkkinoista huolimatta keskisen Itämeren alueen maiden yrittäjät kohtaavat huomattavia haasteita laajentaessaan toimintaansa naapurimaihin tai perustaessaan niihin uusia yrityksiä. Yhteiset vaikeudet liittyvät huomattaviin eroihin yrityslainsäädännössä, liiketoimintaympäristössä ja etiikassa sekä kulttuurieroihin ja integroitumiseen paikalliseen yrittäjäyhteisöön. Tästä seuraa, että monet lupaavat ideat jäävät paikallisiksi eivätkä yrittäjät onnistu toteuttamaan niitä kansainvälisellä tasolla.

Home Market -hankkeen tavoite oli laajentaa markkinoita, joilla pk-yritykset toimivat, paikallistasolta koko keskisen Itämeren alueen tasolle alueen yhdistämiseksi siten, että se katsotaan yhdeksi yhtenäiseksi markkina-alueeksi.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankekumppanit toteuttivat tutkimuksia tunnistaakseen investointiympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja puutteet pyrkimällä poistamaan poliittiset, lainsäädännölliset ja psykologiset esteet. Suuren osan toiminnasta muodosti ohjeiden laatiminen alueellista rajat ylittävää yrityshautomojärjestelmää varten ja kokeiluhankkeiden toteuttaminen osallistuvissa yrityshautomoissa. Lopuksi hankkeessa luotiin keskisen Itämeren alueen foorumi rajat ylittävää kumppanihakua varten.

67

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

INNOEQUINEINNOEQUINEKestävä ja innovatiivinen hevostalous KeskisenItämeren alueen kilpailukyvyn edistäjänä



Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.mtt.fi /innoequine

Muut hankepartnerit Helsingin yliopisto / Maataloustieteiden laitos (Helsinki) Baltic Studies Centre (Riika) SLU Institutionen för arbetsvetenskap, ekonomi och miljöpsykologi, Ruotsi (Uppsala)

Valokuvat: MTT / Veikko Somerpuro, Leena Rantamäki-Lahtinen

Keskisen Itämeren alue on monia vuosisatoja ollut elinvoimaisen ja monipuolisen hevosiin liittyvän toiminnan aluetta. Hevosia, tarvikkeita ja rehua myydään, ja harrastajat vierailevat ratsastus-talleilla ja kilpailuissa ympäri aluetta. Alueen hevostaloudesta ei kuitenkaan ollut olemassa edes perustilastoja tai muuta tietoa. Tämä tar-koitti, että syntymässä olevaa aluerajat ylittävää klusteria ei ollut tunnistettu. Innovointiprosesseja syntyy paikallisesti, mutta uusia ideoita ei levitetä tehokkaasti. Taloudellinen kannattavuus ja alueen hevosyritysten kilpailukyky ovat usein melko vaatimattomia.

INNOEQUINE-hankkeessa avustettiin alueen hevostaloutta taloudellisen kilpailukykynsä paran-tamisessa.

Tämä tehtiin tarjoamalla yrittäjille parempia hallinnollisia työkaluja, kehittämällä innovatiivisia palveluja, joilla on kansainvälistä arvoa, ja tehos-tamalla rajat ylittävää verkostoitumista. Hanke aloitettiin olemassa olevan tiedon analysoinnilla, minkä jälkeen jatkettiin täydentämällä tietoa haastatteluilla ja selvityksillä lähtökohtien mää-rittämiseksi. Tapaamisten avulla luotiin verkosto, ja sosiaalista mediaa käytettiin sidosryhmien rajat ylittävien yhteyksien edistämiseen. Lisäksi kehitettiin laidunten kestävän hoidon edistämistä koskeva kurssi, jota myös testattiin.

68

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

INTO PRACTISEINTO PRACTISEKeskisen Itämeren alueen innovointityökalut käytäntöön

Inhimillisen pääoman tehoton käyttö alueen kilpailukyvyn kehittämisessä on yhteinen haaste Virossa, Suomessa, Latviassa ja Ruotsissa. Innovointitutkimuksia on olemassa valtava määrä, mutta tulosten toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavammaksi.

INTO PRACTISE -hankkeessa luotiin keskisen Itämeren innovointiverkosto, jossa ovat mukana koulutussektori ja yritykset, inhimillisen pääoman hyödyntämiseksi työssä ja oppimisessa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ammattikoulutuksen oppimisympäristöjä siten, että opiskelijoiden ja työvoiman innovointivalmiudet voidaan hyödyntää paremmin.

Verkoston luomisen lisäksi hankkeessa järjestettiin innovointiseminaareja Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Latviassa. Yritysten innovatiivisia käytäntöjä tutkittiin, ja tutkimuksen pohjalta hankekumppanit tuottivat erilaisia opintomateriaaleja sekä hyvien käytäntöjen tietokannan.



Pääkumppani Porvoo International Services, Suomi (Porvoo)Yhteystiedot www.intopractise.eu

Muut hankepartneritPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, Suomi (Lahti)Nyköpings Gymnasium, Ruotsi (Nyköping)Tallinnan yliopiston Haapsalu College, Viro (Haapsalu)Tallinnan teknillisen yliopiston Kuressaare College, Viro (Kuressaare)Kuressaaren alueellinen koulutuskeskus, Viro (Kuressaare) Länsi-Viron ammattikorkeakoulu, Viro (Vinni)Rakveren ammattikoulu, Viro (Rakvere)Vidzemen ammattikorkeakoulu, Latvia (Valmiera)Yrityshallinnon oppilaitos Turiba, Latvia (Riika)Riian teknillisen yliopiston Liepajan yksikkö, Latvia (Liepaja)

69

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e



Pääkumppani Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Saldus)Yhteystiedot www.kurzemesregions.lv

Muut hankepartneritVentspilsin yliopisto, ERI ”Ventspilsin kansainvälinen radioastronomiakeskus”, Latvia (Ventspils)Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Venspilsin kaupunginvaltuusto, Latvia (Ventspils)Turun kaupunki, Valonia, Suomi (Turku)

PURE BIOMASSPURE BIOMASSBiomassan potentiaali ja kilpailukyky energialähteenä Itämeren alueella

Erilaisten biomassojen käyttö on tärkeää energiahuollon monipuolistamisen kannalta. Koska käytössä ei ole yhteensopivia karttoja saatavilla olevista resursseista, työkaluja asianmukaisen käytön määrittämiseen eikä ohjeita päättäjille, biomassamarkkinat ovat vielä hajanaiset, mikä heikentää alueen vienti- ja tuontimahdollisuuksia.

PURE BIOMASS -hankkeessa pyrittiin lisäämään suuren yleisön tietoisuutta taloudellisista ja teknisistä eduista, joita biomassan käytöllä on energiantuotannossa. Tiedottaminen perustui biomassan saatavuutta, teknillis-taloudellisia näkökohtia ja ympäristönsuojelua koskeviin tutkimuksiin.

Latvialaiset ja suomalaiset kumppanit työskentelivät yhdessä arvioidakseen kaiken hankealueella saatavilla olevan biomassan. Ne laativat biomassaresurssikarttoja käyttämällä satelliittimenetelmiä sekä mallin energian tarjonnasta ja kysynnästä sen selvittämiseksi, mitkä ovat kustannukset, jos fossiiliset polttoaineet korvataan biomassalla. Mallin toimeenpanon tukemiseksi kehitettiin resurssien tuntemukseen liittyviä työkaluja. Lisäksi testattiin muita alueellisesti saatavilla olevia biomassaresurssityyppejä niiden teknillis-taloudellisten parametrien määrittämiseksi. Hankkeessa mainostettiin biomassaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta edullisena energialähteenä ja laadittiin yksityiskohtaisia ohjeita taloudellisia ja rahoituslaskelmia varten.

70

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

QUADRUPLEQUADRUPLEQuadruple Helix Central Baltic

Vaikka keskisen Itämeren alueen innovointijärjestelmää pidetään yhtenä Euroopan edistyneimmistä, sillä on heikkoutensa naisten osallistumisen kohdalla. Tarvitaan strategisempaa ja johdonmukaisempaa lähestymistapaa, jotta voidaan vapauttaa kasvupotentiaalia, parantaa innovointiympäristöä ja saada enemmän naisia mukaan rajat ylittävien klusterien verkostoitumiseen.

Quadruple-hanke vahvisti keskisen Itämeren alueen innovointijärjestelmää lisäämällä naisten osallistumista rajat ylittävien klusterien verkostoitumiseen, painopisteenä matkailusektori.

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin malleja, menetelmiä ja työkaluja sukupuolikysymysten valtavirtaistamiseksi klusterien edistämisessä. Kokeilusektorina käytettiin matkailusektoria, jolla toimii paljon naisia. Luovia yhteyksiä luotiin TVT-sektoriin, jolla toimii paljon miehiä. Käytännössä yrittäjät ja tutkijat testasivat innovatiivisia mobiilitekniikan ratkaisuja keskisen Itämeren alueen matkailusektoria varten. Lisäksi kumppanit analysoivat ja uudistivat olemassa olevia innovointipolitiikkoja sukupuolinäkökulmasta.



Pääkumppani Norrtäljen kunta, Ruotsi (Norrtälje)Yhteystiedot www.quadruplehelix.eu

Muut hankepartneritLänsstyrelsen Stockholm, Ruotsi (Tukholma)BalticFem, Ruotsi (Norrtälje)Kungliga Tekniska Högskolan, Industrial Economics and Management, Ruotsi (Tukholma) Åbo Akademi, Suomi (Turku)Eurohouse, Viro (Kärdla)Läänemaan matkailuyhdistys, Viro (Haapsalu)Foundation Saaremaa University Centre, Viro (Kuressaare)

Valokuvat: Yvonne Skanlert Werner

71

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

SMARTCOMPSMARTCOMPÄlykästä kilpailukykyä Keskisen Itämeren alueelle



Pääkumppani Turun kaupunki / Itämeren kaupunkien liitto – Ympäristökomissio, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.ubc-environment.net

Muut hankepartneritTurun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus, Suomi (Turku) Turun yliopisto (Pan-Eurooppa Instituutti), Suomi (Turku)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Centrum Balticum -säätiö, Suomi (Turku)Tallinnan yliopisto, Viro (Tallinna)Åbo Akademi, Suomi (Turku)Riga International School of Economics and Business Administration, Latvia (Riika)Latvian Meriakatemia, Latvia (Riika)

Viime vuosina keskisen Itämeren alueen merialan klusterit ovat joutuneet selviytymään entistä tiukemmasta kilpailusta, uusista ympäristönsuo-jeluun liittyvistä vaatimuksista, rakennemuutok-sista ja kilpailukyvyn heikkenemisestä. Merialan klustereilla on tärkeä rooli talouden eri sektoreilla, ja siten sen kannattavuus vaikuttaa laajalti myös talouden muihin sektoreihin. Vaikka merialan klus-terit keskisen Itämeren alueella ovat toiminnassa, ne ovat myös hajanaisia ja toimivat lähinnä vain kansallisella tasolla.

SmartComp-hankkeella tuettiin älykästä, ympäris-tön kannalta kestävää kehitystä, kasvua, kilpailua ja yhteistyötä keskisen Itämeren alueen merialan klustereiden, kaupunkien ja yliopistojen välillä.

Hankkeessa saatiin aikaan kokonaisvaltainen käsitys keskisen Itämeren merialan klusterin ny-kyisestä ja tulevasta tilasta ja tunnistettiin ongel-malliset seikat, jotka haittaavat klusterin kasvua ja globalisaatiota. Lisäksi hankkeessa kannustet-tiin yrityksiä ekologisiin innovaatioihin määrittä-mällä parhaita käytäntöjä ja laadittiin älykkäitä liiketoimintamalleja. Koulutuksen ja neuvonnan avulla yksittäiset yritykset pystyivät hyötymään näistä tuloksista ja yhdessä edistämään keskisen Itämeren alueen älykästä ”brändiä”.

72

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

SMEDGESMEDGESoft landing -palveluja keskisen Itämeren alueen pk-yrityksille

Suhteellisen harva pk-yritys onnistuu laajentamaan toimintaansa toiseen maahan keskisen Itämeren alueella. Ne tarvitsevat tukea muiden alueen maiden markkinoille pääsyssä. Laajentaessaan toimintojaan toiseen maahan yritys kohtaa monia haasteita: kumppaneiden löytäminen, kieli- ja kulttuurimuuri, paikallisten markkinointistrategioiden, verotuksen, lakien ja taloushallinnon heikko tuntemus jne.

SMEDGE-hankkeessa luotiin yrityksille yhteyspisteet, joiden tehtävänä on edistää yritysten pehmeää laskua (soft landing) keskisen Itämeren alueen markkinoilla.

Yritysten asiantuntijuutta hyödynnettiin hankkeen kehitystyössä. Soft landing -palvelumallissa yhdistyvät monenlaiset kansainvälistymistoimet, kuten koulutus, markkinaselvitykset, matchmaking-partnerihaku, yhteiset seminaarit ja konsultointipalvelut. Näiden avulla yritykset saavat selville valmiutensa ulkomaisille markkinoille. Ne pystyvät myös hyödyntämään kansainvälistymiseen varatut varat tehokkaasti. Lisäksi hankkeessa järjestettiin työpajoja yrityshautomoiden ja teknologia-/tiedepuistojen kanssa mallin jakamiseksi ja kehittämiseksi.



PääkumppaniTallinn Science Park Tehnopol, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.smedge.org

Muut hankepartneritBusiness Support and Credit Management Foundation ESA, Viro (Tallinna)Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)Latvian teknologiakeskus, Latvia (Riika)Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, Suomi (Helsinki)Mjärdevi Science Park, Ruotsi (Linköping)

73

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e



PääkumppaniRiian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika)Yhteystiedot www.scientifi cservices.eu

Muut hankepartneritTallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)

UseScienceUseScienceKäytännönläheistä tiedettä innovaatioyrittäjyyteen

Tieteellisiä palveluja ja laitteita koskevan tiedonkeruumenetelmän puuttuessa yrittäjät eivät pysty hyödyntämään koko potentiaaliaan suurempaa lisäarvoa tuottavien tuotteiden ja palvelujen tuotannossa. Lisäksi jäsennetyn tiedon puute johtaa usein siihen, että yliopistot, tutkimuslaitokset ja yrittäjät investoivat laitteistoihin, joita olisi jo saatavilla. Tällöin ei hyödynnetä tehokkaasti jo olemassa olevia tieteellisiä laitteistoja.

UseScience-hankkeessa edistettiin yrittäjien ja tieteenalojen välisiä yhteistyömahdollisuuksia innovaatiotuotteiden ja -palvelujen tuottamisessa. Yhteistyöllä parannettiin tieteellisten palvelujen ja laitteistojen saatavuutta yrittäjille, jotta alueen tieteelliset ja inhimilliset voimavarat voitaisiin ohjata innovaatioihin ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Hankkeessa luotiin kattava ja vapaasti saatavilla oleva tutkimuslaitteistojen ja -palvelujen rekisterijärjestelmä (Registry of Research Equipment and Services, RRES). Rekisteriin on linkki www.scientifi cservices.eu-portaalissa, jonka avulla yliopistot voivat etsiä online-muodossa tieteellisiä laitteistoja ja palveluja tarpeisiinsa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin nykyisiä rajoituksia ja tulevaisuuden näkymiä tieteen ja yrittäjyyden aloilla näihin teemoihin keskittyneissä kohderyhmien tapaamisissa ja seminaareissa.

Valokuva: Riian teknillinen yliopisto

74

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

GoVeSa LINKGoVeSa LINKGotlanti–Ventspils–Saarenmaa-yhteys kestävän kehityksen hengessä

Viron, Latvian ja Ruotsin kolme reuna-aluetta on tullut paikallisesti tunnetuksi vetovoimaisen matkailutarjontansa ansiosta: Gotlanti tunnetaan luontomatkailukohteena, Ventspils urheilu-, kulttuuri- ja luontomatkailukohteena ja Saarenmaa kylpyläkohteena. Nämä kolme aluetta eivät kuitenkaan nykyään muodosta kilpailukykyistä kokonaisuutta laajemmille markkinoille, mikä johtuu alueiden rajoitetusta saavutettavuudesta. Yhteisalueen saavutettavuuden parantaminen voisi avata uusia kehittymismahdollisuuksia esimerkiksi matkailun ja kaupan aloille.

GoveSa Link -hankkeen tarkoituksena oli tukea mahdollisten kuljetusyhteyksien luomista Gotlannin, Ventspilsin ja Saarenmaan välille.

Kuljetusratkaisujen selvittämisessä ilmeni odottamattomia haasteita, eikä hankkeen tavoitteisiin päästy suunnitelman mukaisesti. Näin ollen hanke lopetettiin 15 kuukauden kuluttua sen käynnistämisestä.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminenOhjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Ventspilsin vapaasatama, Latvia (Ventspils) Yhteystiedot www.portofventspils.lv

Muut hankepartneritGotlannin kunta, Ruotsi (Visby) Kuressaaren kaupunginhallitus, Viro (Kuressaare)

Valokuvat: Gotlannin matkailuyhdistys (kuva oikealla), Rita Tamm (kuva keskellä), Ventspilsin kaupunginvaltuusto (kuva vasemmalla)

75

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

PENTAPENTAViiden sataman (Tukholma, Tallinna, Helsinki, Turku ja Naantali) yhteistyö- ja kehittämishanke

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminenOhjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.pentaproject.info

Muut hankepartneritViron Meriakatemia, Viro (Tallinna) TFK – TransportForsK Föreningen, Ruotsi (Tukholma)

PENTA

Valokuvat: Pekka Sundberg

Tukholman, Tallinnan, Helsingin, Naantalin ja Turun satamat ovat keskeisessä asemassa keski-sen Itämeren alueen saavutettavuuden kannalta. Tehokkaat, kilpailukykyiset, ympäristöystävälliset ja turvalliset satamamenettelyt ja merikuljetusrat-kaisut näiden viiden kaupungin välillä vaikuttavat merkittävästi näiden satama-alueiden ja näiden kolmen maan väliseen kauppaan. Laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä tarkasteltuna näiden satamien väliset yhteydet ovat kansainvälisen kaupan pääväyliä.

PENTA-hankkeessa kartoitettiin vaihtoehtoja, joiden avulla keskisen Itämeren satamat voivat yhdessä kohdata nykypäivän ja tulevaisuuden haasteet ja ymmärtää niitä.

Laatimiensa rahti- ja matkustajavirtojen kehitys-skenaarioiden avulla kumppanit loivat yhteisen vision rahti- ja matkustajaliikenteen todennäköi-sistä kehityssuunnista. Hankkeessa kartoitettiin myös nykyisiä ja tulevia lainsäädännöllisiä toimia ja suuntauksia, jotka vaikuttavat satamamenet-telyihin ja sääntelyjärjestelmään. Lisäksi satamat vaihtoivat tietoja nykyisistä satamamenettelyistä ja loivat tulevaisuutta varten yhtenäiset käytännöt erityisesti turvallisuusmenetelmien, ympäristöön liittyvien käytäntöjen ja ympäristöasioiden hoidon sekä muiden satamien hallinnollisten menetelmien alalla.

76

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

BTPBTPBaltic training programme

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Työvoiman potentiaalin hyödyntäminenOhjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Föreningen Norden, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot www.baltictrainingprogramme.eu

Muut hankepartneritFrans Schartau Handelsinstitut, Tukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma)Narvan ammatillinen koulutuskeskus, Viro (Narva)Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cesis)

Perinteisesti ammatilliset harjoittelujärjestelmät toimivat paikallisesti, ja vain rajallinen määrä ammattiin valmistuneista lähtee työhön ulkomaille. Rajat ylittävä yrittäjyys sekä pienten ja keskisuurten yritysten välinen vuorovaikutus ovat kehittyneet alueella heikosti. Lisäksi ammatillisen koulutuksen arvostus on suhteellisen alhainen, vaikka ammattitaitoisten työntekijöiden ja muiden ammatillisten ryhmien tarpeen odotetaan kasvavan.

Baltic Training Programme -hanke tarjosi kansainvälistä tietoa, kokemuksia ja kontakteja ammatillisille oppilaitoksille ja yrityksille Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Näin hankkeessa kohennettiin ammatillisen koulutuksen asemaa ja edistettiin työvoiman liikkuvuutta alueella.

BTP-hankkeessa tuettiin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita omien liikeideoiden kehittämisessä yhdessä ulkomaisten yritysten kanssa. Myös ammatillisen koulutuksen tarjoajat saivat tukea koulutuksen kansainvälistymisessä. Hankkeessa testattiin mallia, jossa opiskelijoille ja näiden yhteistyöideoille etsittiin sopiva isäntäyritys toisesta maasta. Toimintaan kuului mm. harjoittelujaksoja ohjelma-alueen yrityksissä. BTP-hankkeessa järjestettiin myös sidosryhmäseminaareja kohderyhmille, kuten ammatillisen koulutuksen tarjoajille, yrityksille, poliitikoille ja virkamiehille.

FLAGSHIP PROJECT

77

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

CB JOB FERRYCB JOB FERRYCentralbaltic Job Ferry

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Työmarkkinoiden potentiaalin hyödyntäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Latvian yliopisto, Viro (Riika)Yhteystiedot www.lu.lv/cets

Muut hankepartneritNordregio, Pohjoismainen aluekehityksen keskus, Ruotsi (Tukholma)Tukholman yliopisto, Ruotsi (Tukholma)Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto)

Työvoiman liikkumista hankaloittavat useat esteet Viron, Suomen, Latvian ja Ruotsin raja-alueilla. Hankaluuksia aiheuttavat muun muassa tiedonpuute naapurimaiden työmahdollisuuksista ja työvoimatoimistoista sekä ulkomaisten työnhakijoiden pätevyyden arviointi. Taloudellisten toimijoiden ja asiaan liittyvien laitosten välisiä rajat ylittäviä kumppanuuksia sekä niihin liittyviä strategisia investointeja on vahvistettava tarjoamalla vertailukelpoista tietoa näiltä neljältä työmarkkina-alueelta.

CB Job Ferry -hankkeessa pyrittiin lisäämään rajat ylittävää tiedonkulkua liikkuville työnhakijoille sekä yrityksille, työnantajille ja sijoittajille, jotka sijaitsevat raja-alueella tai ovat valmiita asettumaan näille alueille.

Hankekumppanien toteuttama tutkimusprosessi aloitettiin analysoimalla paikallisesti kerätty data. Seuraavaksi tulokset koottiin yhteen ja luotiin yhteinen, monikielinen tietoportaali hankkeen raja-alueiden työmarkkina-asioista, ammatillisesta koulutuksesta, pätevöitymisestä ja työmahdollisuuksista. Hankkeen puitteissa järjestettiin työpajoja ja koulutuksia, joissa vaihdettiin tietoja ja parhaita käytäntöjä. Näin edistettiin erilaisten kansallisten säännösten sekä muiden maiden viranomaistahojen rakenteen ja työskentelytapojen tuntemusta.

Valokuva: Toms Grīnbergs, Latvian yliopisto

78

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

Globalisaation myötä kansainvälisten työnhakijoiden (joihin tässä hankkeessa viitataan nimityksellä ”expat”) kilpailu työpaikoista on kiristynyt nopeasti, erityisesti ammattilaisten ja opiskelijoiden kohdalla. Samalla myös etninen monimuotoisuus näillä alueilla on lisääntynyt. Tämän seurauksena kansallisissa ja alueellisissa strategioissa sekä yritysjärjestöissä on laajalti tunnustettu tarve kansainvälisten asukkaiden houkutteluun ja integrointiin alueelle. Nämä seikat yhdessä rakenteellisen työvoimapulan ja ikääntyvän työvoiman kanssa ovat vauhdittaneet poliittista ja taloudellista kiinnostusta ammattiosaajia ja opiskelijoita kohtaan. Nämä halutaan integroida tehokkaasti työmarkkinoille.

EXPAT-hankkeen tavoitteena oli edistää sellaisten aiemmin käynnistettyjen toimien ja palvelujen koordinointia, joihin julkiset viranomaistahot ovat investoineet paremman elinympäristön luomiseksi kansainvälisille asukkaille.

EXPAT-hankkeessa kehitettiin yhteinen järjestelmäalusta innovatiivisten palveluiden tarjoamiseen: niin kutsutut pehmeän laskun (soft landing) ja pehmeän lähdön (soft departure) palvelut. Näin pyritään lisäämään vuorovaikutusta kansainvälisten asukkaiden ja paikallisen väestön sekä yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien välillä. Hankkeella parannettiin innovatiivisten palvelujen vaihtoa ja käyttöä sekä edistettiin sosiaalista verkottumista ja inhimillistä pääomaa alueella. Lisäksi edistettiin kansainvälisten asukkaiden ja näiden lähimmäisten työmahdollisuuksia ja elämänlaatua alueella.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Työmarkkinoiden potentiaalin hyödyntäminenOhjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Uudenmaan liitto, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.expatproject.info

Muut hankepartneritLaurea-ammattikorkeakoulu, Suomi (Espoo)Culminatum Innovation Oy Ltd, Suomi (Espoo)Varsinais-Suomen liitto, Suomi (Turku)Turku Science Park Oy, Suomi (Turku)Riian suunnittelualue, Latvia (Riika)Latvian yliopisto, Latvia (Riika)Uppsalan kaupunki, Ruotsi (Uppsala)Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto)eGovernance Academy Foundation, Viro (Tallinna)

EXPATEXPATInnovatiivisia palveluja kansainvälisille osaajille – helpompi pääsy keskisen Itämeren alueelle

79

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

DigiEduETDigiEduETRakennusalan koulutuksen ja hallinnan digitaaliset prosessit

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Yhteyksien parantaminen ohjelma-alueellaOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Kouvola Innovation Oy, Suomi (Kouvola)Yhteystiedot www.digiedu.eu

Muut hankepartneritTallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Viron rakennuskeskus (Tallinna)RTS, Suomi (Helsinki)Kehitysyhtiö Interfi n Oy (Virolahti)

Valokuva: Leena Kemppainen ja Timo Pässilä

Rakennusala on jatkuvassa muutoksessa Suomessa ja Virossa. Muutokset koskevat erityisesti alan oloja, organisaatiota ja työtiimejä. Rakennusalalla työskentelevät liikkuvat työssään jatkuvasti Suomen ja Viron rajojen yli, mikä aiheuttaa haasteita muun muassa viestinnässä. Lisäksi prosessit ovat monimutkaistuneet, ja työtavoissa tapahtuvat muutokset edellyttävät usein täydennyskoulutusta. On myös havaittu, että suunnittelijoilla, työnjohdolla ja työntekijöillä on liian vähän aikaa riittävien tietojen antamiseen työnkulun kussakin vaiheessa.

DigiEduEt-hankkeessa on nostettu paikallisen rakentamisasiantuntemuksen tasoa keskittymällä ohjelma-alueella noudatettaviin rakennusnormeihin. Tähän pyrittiin yhtenäistämällä normeja ja tehostamalla yhteisen rakennusalan terminologian käyttöä Virossa ja Suomessa. Hankkeessa edistettiin myös tutkimusta ja taitojen kehittämistä rakennustekniikan korkean asteen koulutuksessa. Tämä toteutettiin parantamalla opetusmenetelmiä ja kehittämällä opetussuunnitelmaa sekä ottamalla käyttöön nykyaikaisia digitaalisia menetelmiä.

Hankkeen puitteissa käännettiin rakentamista koskevaa aineistoa ja rakentamistietoja viron kielelle sekä luotiin turvallisuus- ja laatustandardit rakennustyömaan prosessinhallinnan, suunnittelun ja koulutuksen tueksi. Lisäksi hankkeessa tuotettiin digitaalinen tuotanto- ja asennusjärjestelmä rakennusalan aineistoille.

80

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

H-TTransPlanH-TTransPlanHelsinki–Tallinna-liikenneyhteydet ja -suunnitteluskenaariot



Pääkumppani NPA Helsinki-Tallinn Euregio, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.euregio-heltal.org

Muut hankepartneritHelsingin kaupunki, Suomi (Helsinki)Tallinnan kaupunkisuunnittelutoimi, Viro (Tallinna)Tallinnan liikennevirasto, Viro (Tallinna)Tallinnan yritystoiminnan virasto, Viro (Tallinna)Tallinnan kaupunginvirasto, Viro (Tallinna)Tallinnan yliopiston tulevaisuudentutkimuksen instituutti, Viro (Tallinna)Aalto-yliopisto, Suomi (Espoo)Turun yliopisto, Suomi (Turku)Uudenmaan liitto, Suomi (Helsinki)Harjun maakunta, Viro (Tallinna)Viron Meriakatemia, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, maantieteen laitos, Viro (Tartto)Viimsin kunta, Viro (Viimsi)

Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkialueen katsotaan edistävän Suomen ja Viron välistä integraatiota. Rajat ylittävän yhteistyön hyödyt tunnustetaan Suomenlahden molemmin puolin, mutta yhteistyössä aluesuunnittelun ja liikennejärjestelmien koordinoinnin aloilla on parannettavaa. Helsingin ja Tallinnan väliset yhteydet ovat yleisesti ottaen hyvät, mutta kausivaihtelut tuovat niihin oman haasteensa.

H-TTransPlan-hankkeessa kehitettiin Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkialueen liikennejärjestelmä, jonka toteuttamisen viranomaistahot ja sidosryhmät lahden molemmin puolin voivat käynnistää.

Hankekumppanit loivat kehitysskenaarioita ja toteuttivat paikallisen liikennejärjestelmän alueellisten vaikutusten arviointeja. Hankkeessa löydettiin myös näihin teemoihin liittyviä kaupunkikehityksen mahdollisuuksia. Jotta päättäjille voitiin toimittaa tuoreita tietoja, hankkeessa toteutettiin myös liikkuvuutta koskeva tutkimus, jossa kerättiin tietoa henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuudesta alueella.

81

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

RIMARIMAKemikaalionnettomuuksiin liittyvä riskinhallinta ja saastuneiden alueiden kunnostus



Pääkumppani Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Suomi (Kotka)Yhteystiedot www.rimaproject.eu

Muut hankepartneritKemiallisen fysiikan ja biofysiikan kansallinen instituutti, Viro (Tallinna)Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, Suomi (Lahti)

Vilkas kauttakulkuliikenne, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetukset, aiheuttavat jatkuvan riskin Etelä-Suomessa ja Virossa. Kemikaalikuljetuksissa voi sattua onnettomuuksia, ja ensivastepalvelujen jälkeen hyödyttäisiin usein tehokkaammista ja kustannustehokkaammista puhdistusmenetelmistä.

RIMA-hankkeessa edistettiin yhteydenpitoa ohjelma-alueella parantamalla kemikaalionnettomuuksiin liittyviä riskinhallintatoimia. Hankkeella myös lisättiin uusien, innovatiivisten puhdistusmenetelmien (saastuneiden alueiden kunnostus) käyttöä saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa.

Lisäksi RIMA-hankkeessa toteutettiin yhteisiä koulutusseminaareja ja -työpajoja viranomaistahoille, liikenteenharjoittajille, liikeyrityksille ja muille riskinhallinnan ja saastuneiden alueiden kunnostuksen parissa toimiville sidosryhmille. Toimet keskittyivät uuden, standardoidun kunnostusmenetelmän luomiseen.

82

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

COMCOTCOMCOTYhteisölähtöinen kehittäminen luontomatkailualueiden kilpailukyvyn edistäjänä

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminenOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Kesto 11/2010-10/2013, 36 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 723 373 € EAKR 584 201 €

Pääkumppani Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)Yhteystiedot http://pk.emu.ee/en/comcot

Muut hankepartneritMaidlan kunta, Viro (Maidla)Setomaa Valdade Liit, Viro (Obinitsa)Võrtsjärvi-säätiö, Viro (Tartto) RG Evans Associates Estonia, Viro (Pärnu)Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Suomi (Helsinki)Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Suomi (Lohja)Kehittämisyhdistys SEPRA ry, Suomi (Hamina)

Matkailuala on kasvussa keskisen Itämeren alueella. Monilla Suomen ja Viron maaseutualu-eilla matkailusta on tullut pääasiallinen tulon-lähde. Tämän myötä tarvitaan uusia, kestäviä ja korkealaatuisia markkinasuuntautuneita tuotteita, jotka liitetään yhteen paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. On myös parannettava kilpailukykyä ja integraatiota soveltuvien alojen kanssa sekä lisättävä tietoisuutta asiakkaiden odotuksista ja kasvavan matkailun ympäristövai-kutuksista.

Comcot-hankkeessa kehitettiin innovatiivista ja kestävää yhteisölähtöistä matkailua, jossa paikallisen omistuksen osuus on suuri. Yhdistämällä rajat ylittävä yhteistyö ja paikallinen yhteisölähtöinen työ hankkeessa laajennettiin paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia kehittää kilpailukykyisiä matkailukohteita.

Uudenlaisen strategisen ajattelutavan, yhteisöjen innovatiivisen suunnittelun ja liiketoimintataitojen parantamisen avulla hankkeessa kehitettiin kilpailukykyistä liiketoimintaa ja kohdennettuja tuotteita ja palveluja nykyisille ja uusille asiakkaille. Hankkeessa myös tuettiin yrittäjiä uusien, innovatiivisten tuotteiden tehokkaassa kehitystyössä.

83

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

CulturalTourism2011CulturalTourism2011Kulttuurimatkailun kehittäminen vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkien yhteishankkeena

Vuonna 2011 Itämeren alueella oli kaksi kulttuuripääkaupunkia: Turku ja Tallinna. Tilannetta hyödynnettiin pysyvän alueellisen imagon rakentamiseen. Aiemmin tällainen oli puuttunut matkailu- ja kulttuurialan päätoimijoiden kehittymättömän yhteistyön, tuoteryhmien puuttumisen sekä puutteellisen asiakas-, markkinointi- ja tuotesuunnitteluosaamisen takia.

Hankkeen tavoitteisiin kuului Turun ja Tallinnan välisten siteiden vahvistaminen sekä entistä tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö. Haluttiin hyödyntää ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää kahden Itämeren alueen kaupungin kulttuuriresurssit yhdeksi kiinnostavaksi ja laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa luotiin uudenlainen vuorovaikutteinen kulttuuriin pohjautuva markkinointimalli.

Cultural Tourism 2011 -hankkeessa tehostettiin yhteistyötä ja uusien kulttuuriin pohjautuvien matkailutuotteiden luomista. Näin lisättiin ulkomaisten matkailijoiden määrää Turun ja Tallinnan alueilla. Tässä yhteydessä toteutettiin matkailijakokemuksiin keskittyvä tutkimus ja järjestettiin koulutusta palveluntuottajille. Yhteisen tuotekehittelyn avulla hankkeessa luotiin näille kahdelle kaupungille houkutteleva ja kiinnostava yhteinen tuotekokonaisuus Euroopan markkinoille.


Kesto 09/2009-11/2012, 39 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 019 300 €EAKR 804 814 €

Pääkumppani Turun kaupunki, Turku Touring, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.culturaltourism2011.com

Muut hankepartneritTurku 2011 -säätiö, Suomi (Turku)Tallinnan kaupungin kulttuuritoimi, Viro (Tallinna)Tallinna 2011 -säätiö, Viro (Tallinna)

84

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

FINEST STARTUPSFINEST STARTUPSSuomen ja Viron start-up-yritysten kehittymistä tukeva hanke

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinenja innovatiivinen aluePainopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminenOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Kehityssäätiö (Arengufond), Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.fi neststartups.eu

Muut hankepartneritAalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)Enterprise Estonia, Viro (Tallinna)BDA Consulting OÜ, Viro (Tallinna)AS Technopolis Ülemiste, Viro (Tallinna)

Voimakkaasti kasvavat nuoret yritykset ovat ratkaisevassa asemassa uusien innovaatioiden tuomisessa markkinoille. Yhdysvaltoihin verrattuna EU:n alueella on huomattavasti vähemmän nuoria innovaatioyrityksiä. Sekä Virossa että Suomessa nuorten yrittäjyys on vähäistä koko EU:n tasoon nähden. Taustalla ovat kulttuuriset ja rakenteelliset syyt. Siksi on tärkeää edistää uusien innovaatioyritysten syntymistä ja kehittymistä alueella. Tätä tuetaan parantamalla asennetta yrittäjyyttä kohtaan ja lisäämällä yrittäjyyden houkuttelevuutta.

FinEst-start-up-hankkeella vahvistettiin koko alueen kilpailukykyä ja innovatiivisuutta lisäämällä virolaisten ja suomalaisten start-up-yritysten määrää ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Hankkeessa luotiin StartSmart!-brändi, johon kuu-lui konferensseja, käytännönläheisiä seminaareja, työpajoja ja verkostointitapahtumia. Tapahtu-mat suunnattiin yrittäjiksi aikoville virolaisille ja suomalaisille. StartSmart!-tapahtumien avulla vahvistettiin yrittäjyysajattelua. Tapahtumissa esittäytyi menestyksekkäitä start-up-yrityksiä Virosta ja Suomesta. Mukana oli myös maailman-luokan start-up-yrityksiä, jotka jakoivat kokemuk-siaan ja toimivat roolimallina. Hankkeessa myös kartoitettiin start-up-ekosysteemejä ja asetettiin niille viitearvot. Näin pyrittiin luomaan looginen ja yhtenäinen tukirakenne start-up-yrityksille.

85

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

InFAcToInFAcToKansainvälinen ruoka- ja aktiivimatkailu

Matkailu ja paikallinen ruokatarjonta yhdistyvät entistä vahvemmin. Matkailijat vaativat laadukkai-ta tuotteita ja aitoja kokemuksia. Tähän tarpee-seen pystyy kuitenkin vastaamaan vain harva palveluntarjoaja, minkä vuoksi kytky- tai täyden-täville tuotteille ja palveluille on selkeä tarve. Mikroyritykset tarvitsevat laajaa yhteistyötä ja yhteismarkkinointia, jotta ne pystyvät houkuttele-maan lisää kansainvälisiä matkailijoita alueelle.

InFAcTo-hankkeessa kannustettiin pk-yrityksiä kehittämään yhteisiä ruoka- ja matkailuaktiviteet-teja ja -palveluja ja siten kasvattamaan alueelle tulevien kansainvälisten matkailijoiden määrää.

Kilpailukyvyn lisääminen, matkailijoiden houkutte-leminen ja kansainvälisten matkailijoiden odotus-ten täyttäminen edellyttää pk-yritysten omistajilta ja työntekijöiltä parempia taitoja ja kontakteja. Markkinatutkimuksen avulla kumppanit loivat pohjan tuote- ja palvelukehitykselle sekä mark-kinointitoimille. Yrittäjät kohensivat osaamistaan matkailutuotteiden ja -palvelujen kehittämisessä sekä paransivat verkostoitumistaitojaan koulutuk-sissa, mentoroinnissa ja benchmarking-matkoilla.



Pääkumppani Kehittämiskeskus Oy Häme, Suomi, (Hämeenlinna)Yhteystiedot www.infactoproject.info

Muut hankepartneritHämeen Matkailu Oy, Suomi (Hämeenlinna)Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Suomi (Hämeenlinna)Kiipulasäätiö/Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus, Suomi (Turenki)Kuressaare Ametikool, Viro (Kuressaare)Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Suomi (Hämeenlinna) Võrumaa Kutsehariduskeskus, Viro (Väimela)Saarenmaan markkinointiyhdistys, Viro (Kuressaare)Setomaa Valdade Liit, Viro (Obinitsa)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)Imago Osauhing, Viro (Tallinna)Viron Maatilamatkailuyhdistys (Eesti Maaturism), Viro (Tallinna)Centre for Ecological Engineering, Viro (Tartto)RG Evans Associates Estonia, Viro (Pärnu)

86

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

INNOREGINNOREGKilpailukykyä tukevien innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen

Suomen ja Viron välisellä yhteistyöllä on vahvat juuret konetekniikan ja mekatroniikan aloilla. Mekatroniikka on koneensuunnitteluala, jossa uskotaan monitieteisyyteen. Ala on merkittävä toimija alueen tuotannossa ja viennissä. Globalisaation ja kiristyvän kilpailun myötä on kuitenkin tarpeen ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja tuotantorakenteita.

Hankkeessa keskityttiin lisäämään alueen tieteellis-teknillistä potentiaalia, osaamista ja mainetta suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön uusia liiketoimintamalleja sekä kehittämällä rajat ylittävää yhteistyötä.

Hankkeessa kuultiin koulutuslaitosten ja teollisuuden asiantuntijoita. Aivoriihin, tutkimuksin ja analyysein kerättiin tietoja ja asiantuntemusta. Kerätyt tiedot koottiin ”Tietämykset alueet” -teknologiafoorumiin, ja tulokset esiteltiin seminaareissa ja julkaisuissa. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös mekatroniikan koulutuspilotti, jossa testattiin rajat ylittävän yhteistyön potentiaalia tunnistettujen tulevien tarpeiden perusteella. Lisäksi alueelle laadittiin konetekniikan ja mekatroniikan alojen kehityssuunnitelma.



Pääkumppani Tallinn Science Park Tehnopol, Viro (Tallinna)Yhteystiedot http://v2.ttu.ee/innoreg

Muut hankepartneritTallinnan kaupungin yrityspalveluja tarjoava keskus (Tallinn City Enterprise Board), Viro (Tallinna)Association of Mechatronics, Viro (Tallinna)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Koneteknologiakeskus Turku Oy, Suomi (Turku)Mittatekniikan keskus MIKES, Suomi (Espoo)Teknologiateollisuuden järjestö Eesti Masinatööstuse Liit, Viro (Tallinna)

87

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

Pro-FITPro-FITElintarvikealan kansainvälisen kaupan edistäminen rajat ylittävän yhteistyön avulla

Elintarviketeollisuus on osa EU:n talouden selkärankaa, ja sen rooli on korostunut enti-sestään unionin laajenemisen myötä. Ala pitää hallussaan suurta osaa tuotantoteollisuuden kokonaisliikevaih dosta ja on Euroopan suurin tuo-tantoteollisuuden työnantaja. Suurin osa yrityk-sistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), joilla on vientipotentiaalia, mutta jotka tarvitsevat uusia ratkaisuja kansainvälisen kaupan edistämiseen.

Pro-FIT-hankkeessa edistettiin elintarvikealan pk-yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille ja vauhditettiin kansainvälisen kaupan syntymistä.

Pro-FIT-hankkeen seminaareissa tarjottiin koh-den nettua tietoa kansainvälisestä kaupasta ja markkinoinnista. Aktiivisesti hankkeeseen osallis-tuneet elintarvikealan pk-yritykset jakoivat oman näkemyksensä tarpeistaan ja oppimismahdolli-suuksistaan. Näin voitiin kehittää ja ottaa testi-käyttöön elintarvikealan pk-yrityksille kohdennettu kansainvälisen kaupan ja markkinoinnin koulu-tusohjelma. Hankkeessa kehitettiin aistinvaraisen arvioinnin laboratorio, minkä myötä testaustietoa voitiin siirtää hankkeeseen osallistuviin pk-yrityksiin. Kumppanit jalostivat ja keräsivät tietoa tietopankkeihin, joiden avulla yritykset löytävät tarvitsemaansa tietoa ja asiantuntemusta kehittä-essään tuotteita kansainvälisille markkinoille.



Pääkumppani Laurea-ammattikorkeakoulu, Suomi (Vantaa)Yhteystiedot www.laurea.fi

Muut hankepartneritTFTAK, Elintarviketeknologioiden ja käymisprosessien osaamiskeskus, Viro (Tallinna)

88

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

ServiceDServiceDPalvelumuotoilua



Pääkumppani Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi (Lahti)Yhteystiedot www.servicedesign.tv

Muut hankepartneritTallinnan yliopiston tulevaisuudentutkimuksen instituutti, Viro (Tallinna)

Alueiden tai yritysten kehityksen sysäyksenä eivät enää ole yksittäiset innovaatiot. Kilpailukykyisten ja kehittyvien organisaatioiden kohdalla korostuu yhä enemmän niiden kyky toimia verkoston tai palveluketjun osana.

ServiceD-hankkeen avulla keskisen Itämeren alue nostettiin palvelumuotoilualan kansainväliseksi edelläkävijäksi. Toiminta käynnistettiin suomalais-virolaisella yhteistyöllä. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelun henkilöstöön, infrastruktuuriin, viestintään ja materiaalikomponentteihin liittyvää suunnittelua ja organisointia. Sillä pyritään parantamaan palvelun laatua, palveluntarjoajan ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta sekä asiakkaan omaa kokemusta.

Hankkeessa saatuja tuloksia alettiin hyödyntää kaupallisesti: hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä otettiin käyttöön uusi konsepti, jonka avulla yhdistetään kaukokatseinen lähestymistapa ja innovointi muotoilualalla. Hankkeessa syntyi palvelumuotoilun online-foorumi Service Design Online Platform, joka yhdistää alan ammattilaiset ja tulokkaat. Kumppanit kehittivät myös korkeakoulutasoisia tutkinto-ohjelmia varten koulutusmoduuleja ja uusia opetussuunnitelmia, joita testattiin yhdessä oppilaitoksessa.

89

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

STOCASTOCATutkimus kriisitilanteiden vaikutuksesta kuljetusvirtoihin Suomenlahdella

Suomi ja Viro ovat hyvin riippuvaisia merikuljetuksista ja sisämaan liikenneyhteyksistä. Oman viennin ja tuonnin lisäksi Suomen ja Viron satamissa käsitellään huomattava osa Venäjän kauttakulkuliikenteestä. Kaikenlaiset kriisitilanteet voivat dramaattisesti muuttaa näitä tärkeitä kuljetusvirtoja. Huoltovarmuuden turvaaminen häiriötilanteissa edellyttää huolellista suunnittelua.

STOCA-hankkeessa parannettiin toimintavalmiuksia tuottamalla tietoa strategisen suunnittelun pohjaksi sellaisia tilanteita varten, joissa yhteiskunnan ja infrastruktuurin toiminnot olisi kyettävä hoitamaan, jos yleisiin kuljetusreitteihin ja -satamiin kohdistuisi vakava häiriötilanne. Tähän sisältyi vaihtoehtoisen reitin kapasiteetin ja potentiaalin analyysi Suomessa ja Virossa sekä liikenteen vaihtelussa ja alusten koossa tapahtuvien muutosten arviointi.

Lisäksi STOCA-hankkeen myötä syntyi edistynyt simulointimalli Suomenlahden erilaisten häiriötilanteiden varalta. Mallin perusteella hankkeessa esitettiin ehdotuksia strategioista, joita kuljetusvirtojen poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää.



Pääkumppani Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Suomi (Kotka)Yhteystiedot www.merikotka.fi /stoca

Muut hankepartneritTurun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku)Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI, Suomi (Lappeenranta)Viron Meriakatemia, Viro (Tallinna)Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö, Suomi (Kouvola)

Valokuvat: Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys

90

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

W-FUELW-FUELJätteestä liikennepolttoaineeksi

Ilmastonmuutokseen, fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ja erilaisiin jäteongelmiin on löydettävä ratkaisu. On myös huomioitava Viron ja Suomen vaikea taloudellinen tilanne ja kasvava työttömyys molemmissa maissa.

W-Fuel-hankkeessa pyrittiin vähentämään päästöjä, kustannuksia ja materiaalien käyttöä jäte-, energia- ja liikenneratkaisujen avulla. Hankkeessa edistettiin myös paikallista liiketoimintaa ja työllisyyttä jätteenkäsittelyn ja energiantuotannon alalla.

Kohteiksi valittiin kuusi aluetta Etelä-Suomesta ja Pohjois-Virosta. Näillä alueilla luotiin valmiudet jätteen ja lietteen ehkäisyyn, biokaasun tuotannon aloittamiseen sekä biokaasun käyttämiseen liikennepolttoaineena. Hanke aloitettiin keräämällä tietoja alueellisista jäte-, liete- lanta- ja vihreän massan virroista. Kerättyjen tietojen pohjalta tutkijat analysoivat biokaasun mahdollisuuksia ja edellytyksiä kullakin alueella. Lisäksi tutkijat vertailivat eri vaihtoehtojen ympäristö-, talous- ja muita alueellisia vaikutuksia. Tutkimuksen pohjalta laadittiin toteutettavuussuunnitelmat, joiden avulla hankekumppanit voivat tarjota työkaluja julkisille ja yksityisyrityksille, hallinnollisille tahoille, kansalaisjärjestöille ja tutkimuslaitoksille.



Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Vihti)Yhteystiedot www.wfuel.info

Muut hankepartneritTallinnan teknillinen yliopisto, lämpötekniikan laitos, Viro (Tallinna)Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osasto, SEI-Tallinn, Viro (Tallinna)HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomi (Helsinki)

Valokuvat: Christina Fagergren

91

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

AVEAVEKiinnostavia ammattiopintoja lukiolaisille

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Työmarkkinoiden haasteiden ratkaiseminenOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Narva-Jõesuun kaupunginhallitus, Estonia (Narva-Jõesuu)Yhteystiedot www.narva.ut.ee/et/ave

Muut hankepartneritImatran kaupunki, Suomi (Imatra)Narvan ammatillinen koulutuskeskus, Viro (Narva)Saimaan ammattikorkeakoulu, Suomi (Lappeenranta)Tarton yliopiston Narvan yksikkö, Viro (Narva)

Viron ja Suomen itäisillä raja-alueilla asuvat nuoret osoittavat vain vähäistä kiinnostusta alueella tarjottavia lukion jälkeisiä ammattiopintoja kohtaan eivätkä ole juuri kiinnostuneita työskentelemään paikallisissa yrityksissä. Koillis-Viron ja Etelä-Karjalan matkailualaa kohtaan osoitetaan kuitenkin kiinnostusta, ja paikalliset matkailuyritykset tarvitsevat osaavia ja kilpailukykyisiä nuoria.

AVE-hankkeen avulla lukiolaisille tarjottiin mahdollisuus ammatillisiin opintoihin ja työskentelyyn paikallisissa matkailuyrityksissä Narva-Jõesuun ja Imatran alueilla.

Hankkeessa luotiin verkosto Saimaan ammattikorkeakoulun ja Narvan ammatillisen koulutuskeskuksen asiantuntijoiden väliseen tiedonvaihtoon. Lisäksi paikallisten matkailuyritysten kanssa kehitettiin pienimuotoinen ammatillinen koulutusohjelma, joka kiinnostaa nuoria ja johon on helppo hakeutua.

92

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

HETA-ECVETHETA-ECVETSuomen ja Viron tutkintojen vertailu ja läpinäkyvyys

Maantieteellisten, kielellisten ja kulttuuristen yhteyksien ansiosta Etelä-Suomi ja Viro muodostavat yhteenkietoutuneen työllisyysalueen. Monet ammattilaiset työskentelevät tai haluaisivat jatkaa opintojaan naapurimaassa. Suomalainen ja virolainen ammatillinen koulutus ja tutkintojärjestelmät eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi, mikä hankaloittaa siirtymistä järjestelmästä toiseen.

HETA-ECVET-hankkeessa pyrittiin helpottamaan Suomen ja Viron ammatillisten tutkintojen vertailua, läpinäkyvyyttä ja tunnustamista. Näin edistettiin väestön ja työvoiman vapaata liikkuvuutta Suomen ja Viron välillä.

HETA-ECVET-hankkeessa keskityttiin pilottialueisiin, joihin kuuluivat teknologia-ala, yrittäjyys, hotelli- ja matkailuala, rakennusala sekä sosiaali- ja terveysala. Opetussuunnitelmia, opetusta ja tutkintojen tunnustamismenetelmiä vertaamalla hankekumppanit tuottivat yhteistyössä materiaalia ja dokumentaatiota, jota ammatillisen koulutuksen tarjoajat testasivat. Tulokset analysoitiin opetusalan hallinnoissa, mitä kautta ne jaettiin muille aloille ja muihin maihin.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Työmarkkinoiden haasteiden ratkaiseminenOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Suomi (Espoo)Yhteystiedot www.heta-ecvet.net

Muut hankepartneritTallinnan palvelualojen oppilaitos (Tallinna Teeninduskool), Viro (Tallinna)Kuressaare Ametikool, Viro (Kuressaare)Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Suomi (Lohja)Kehtnan talous- ja teknologiaoppilaitos (Kehtna Majandus- ja Tehnoloogiakool), Viro (Kehtna)Tallinnan rakennuskoulu (Tallinna Ehituskool), Viro (Tallinna)Vantaan ammattiopisto Varia, Suomi (Vantaa)

93

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

BSIBSIBranding Scandinavian Islands – saariston markkinointi

Matkailualan toiminta on melko pienimuotoista Turun ja Tukholman välisessä saaristossa, niin Suomen, Ruotsin kuin Ahvenanmaan alueilla, siitä huolimatta, että matkailu on alana suhteellisen merkittävä paikallisille yhteisöille. Alueen ja sen palvelujen saavutettavuus on suurimpia esteitä saaristoalueen kehitykselle.

Hankkeessa tehostettiin yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan alueella sijaitsevien matkailuorganisaatioiden välillä. Yhteistyötä tehtiin tuotekehityksen ja yhteisen kansainvälisen markkinoinnin alalla.

Hankkeella nostettiin ”Scandinavian Islands” -brändin arvoa ja lisättiin näin alueen matkailua. Tämä avasi myös alueen matkailualaan kohdistuvia investointimahdollisuuksia. Hankkeessa luotu yhteisorganisaatio järjestää tuotekehitykseen liittyviä seminaareja ja työpajoja. Lisäksi hankkeelle perustettiin yhteinen verkkosivusto, toteutettiin perinteisiä markkinointi- ja brändin rakentamistoimia sekä edistettiin kansainvälisesti televisioitavan saariston purjehduskisan tunnettuutta.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Kestävä matkailuOhjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Haningen kunta, Ruotsi (Haninge)Yhteystiedot www.scandinavianislands.com

Muut hankepartneritÖppen Skärgård -yhdistys, Ruotsi (Tukholma)Ahvenanmaan matkailuyhdistys, Ahvenanmaa (Maarianhamina)Turun kaupunki, Turku Touring, Suomi (Turku)Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen)

94

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

GEOISLANDSGEOISLANDSGeomatkailun edistäminen keskisen Itämeren saarilla

Keskisen Itämeren suurimmat saaret (Gotlan-ti, Ahvenanmaa, Saarenmaa, Hiidenmaa) ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä Itämeren alueen seitsemän suurimman saaren muodostamassa B7-yhteistyöverkostossa. B7-verkoston toimet ovat kuitenkin kohdistuneet lähinnä keskeisiin Itämeri-kysymyksiin. Geomatkailun edistäminen keskisen Itämeren saarilla on saanut vain vähäistä huomiota osakseen.

GEOISLANDS-hankkeessa keskityttiin luomaan vakaa pohja luontomatkailun kehittämismahdolli-suuksille keskisen Itämeren saarilla.

Hankkeessa tuotettuun myynninedistämismate-riaaliin kuuluvat muun muassa kuvitetut moni-väriesitteet ja matkaoppaat, videot, keskisen Itämeren saarten luontomatkailualan markkinoin-tikokemuksia koskeva tutkimus sekä näytte-lyt. Hankkeessa tuotettiin myös ”Geotourism Highlights of the Saaremaa and Hiiumaa Islands” -video ja -kirja. Materiaalin avulla paikalliset viranomaistahot, matkailualan asiantuntijat ja matkailutoimistot sekä koulutusalan päättäjät voi-vat luoda ja hallita niin kohdekohtaisia kuin rajat ylittäviä luontomatkailureittejä. Hankkeessa keski-tyttiin luontomatkailun taloudelliseen potentiaaliin ja tuettiin paikallistalouksia kestävällä tavalla.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Kestävä matkailuOhjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Geoguide Baltoscandia, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.centralbalticgeotourism.eu

Muut hankepartneritUppsalan yliopisto, geotieteiden laitos, Ruotsi (Uppsala)

Valokuvat: Heikki Bauert, GEOISLANDS-hanke

95

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

Valokuva: Markus Vetemaa

ECOSEALECOSEALTasapainoilua kestävän hyljekannanhoidon ja kalastuksen välillä

Itämeren hylkeiden kannat ovat palautumassa romahduksen jälkeen. Niiden ekosysteemi on kuitenkin muuttunut ihmisen aiheuttaman kuolleisuuden (metsästetyt ja kalastuksen sivusaaliiksi jääneet hylkeet) ja ravinnon saatavuuden muutosten takia. Toisaalta kasvavat hyljekannat aiheuttavat huomattavaa vahinkoa rannikon pienimuotoiselle rannikkokalastukselle, etenkin pohjoisella Itämerellä. Ajantasaisen ja monipuolisen tiedon puute hylkeiden ja kalakantojen sekä rannikkokalastuksen keskinäisestä suhteesta lisää hylkeiden ja kalastuksen välistä ristiriitaa sekä vaikeuttaa suotuisan suojelutason saavuttamista.

ECOSEAL-hanke kokosi yhteen hylkeiden ekologian, kalakantojen hoidon ja matemaattisen mallinnuksen asiantuntijat sekä joukon sidosryhmiä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Yhteistyön tarkoituksena oli tuottaa ja ottaa käyttöön uutta, laaja-alaista tietoa ja käytännön välineitä suotuisan hyljekantojen hoidon edistämiseksi Itämeren alueen maissa.

Hankkeessa pyrittiin tarjoamaan käytännön työkaluja Itämeren hylkeiden suojelemiseen ja kantojen hoitoon. Hankkeessa levitettiin ajantasaista ja monipuolista tietoa hylkeiden ja kalakantojen keskinäisestä suhteesta (sivusaaliit, hylkeiden vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen) kalastajille ja muille sidosryhmille sekä ehdotettiin ratkaisuja hylkeiden ja kalastuksen välisen ristiriidan pienentämiseksi. Lisäksi hankkeessa selvitettiin paikallisten toimijoiden mahdollisuutta hyödyntää hylkeitä rannikko- ja saaristoalueiden luontomatkailussa.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Saaristolle ja saarille ominainen taloudellinen toiminta – perinteinen pienviljely, kalastus, käsityö, merellinen perintö jne.Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.ecosealproject.eu

Muut hankepartneritHelsingin yliopisto, Suomi (Helsinki)Ruotsin maatalousyliopisto, Ruotsi (Öregrund)Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti, Viro (Tartto)

ValoValokuvakuva: Ma: Markusrkus VetVetemaaemaa

96

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

FaBBiFaBBiRakennusten sienet ja kuoriaiset Itämeren alueen saarilla



Pääkumppani Viron ulkoilmamuseo, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.fabbiproject.eu

Muut hankepartneritGotlannin yliopisto, Ruotsi (Visby)Viron mykologinen tutkimuskeskus (Eesti Mükoloogiauuringute Keskus), Viro (Tartto)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)

Puuta on käytetty yleisesti rakennusaineena Itämeren alueen saarilla monissa arkkitehtonisissa perintökohteissa, asuintaloissa ja julkisissa rakennuksissa. Puun kestävyyteen vaikuttavat fysikaaliset, mekaaniset ja biologiset tekijät. Tutkimusten mukaan sieni- ja kuoriaisvahingot voivat saada rakennuksen jopa romahtamaan. Lisäksi sienet aiheuttavat terveysriskin ihmisille ja alentavat rakennusten arvoa. Saarten ja rannikkoalueiden ilmasto on sisämaahan verrattuna merkittävästi kosteampi ja lämpötilan vaihtelu on huomattavasti vähäisempää.

FaBBi-hankkeessa lisättiin paikallisten asukkaiden ja asiantuntijoiden tietoisuutta sienten ja kuoriaisten aiheuttamista vahingoista. Näin pyrittiin suojelemaan puurakennuksia ja -rakenteita Itämeren alueen saarilla ja rannikkoalueilla.

Haasteisiin tartuttiin rakentamalla sieni- ja kuoriaisvahinkoihin erikoistunut tutkija- ja asiantuntijaverkosto, joka tekee laajamittaista tutkimusta sieni- ja kuoriaisvahingoista. Kerättyjen tietojen pohjalta hankkeessa tuotettiin videoita ja muuta aiheeseen liittyvää koulutusmateriaalia, kuten tietoa käytettävissä olevista vahinkojen ehkäisykeinoista.

97

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

KNOWSHEEPKNOWSHEEPTietoon perustuvan lammaselinkeinon kehittäminen Itämeren saaristoalueilla


Kesto 11/2010-12/2013, 38 kuukauttaHankkeen kokonaisbudjetti 1 175 192 € EAKR 955 551 €

Pääkumppani Viron maatalouden tutkimuslaitos ERIA, Viro (Saku)Yhteystiedot www.knowsheep.eu

Muut hankepartneritTurun yliopisto, Suomi (Turku)Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Suomi (Mustiala)Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen)Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen)Viron maatalousyliopisto, eläinlääketieteen ja eläintieteiden yksikkö, Viro (Tartto)Saarenmaan villayhdistys, Viro (Kaarma)Hiidenmaan lammas- ja karjayhdistys, Viro (Käina)

Itämeren saarten perinteinen, monimuotoinen lammastalous ei ole laajalti arvostettua. Pieni-muotoinen lammastalous on kuitenkin perin-teikästä toimintaa, joka sopii erityisesti luonnon-suojelualueille, joissa laajamittainen maatalous on kielletty ympäristönäkökohtien vuoksi. Lammas-talous on tyypillisesti polarisoitunutta ja keskittyy joko lihan- tai villantuotantoon. Lihaa tai villaa tuottavat lammasrodut ovatkin suosituimpia. Harva tietää, että paikallisista lammasroduista voidaan saada laadukasta villaa, monensävyistä lankaa ja herkullista lihaa.

KNOWSHEEP-hankkeen tavoitteena oli lammas-taloutta koskevan tietoisuuden ja arvostuksen lisääminen. Tällä on puolestaan positiivinen vaikutus saariston elinolosuhteisiin, sillä siten luodaan työpaikkoja jalostuksen, markkinoinnin ja matkailun aloille sekä edistetään biotooppien ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Hanketoimintaan sisältyi myös lammastalouden asemaa koskeva tutkimus ja selonteko sekä sen kapasiteetin ja potentiaalin arviointi Itämeren saaristossa. Hankkeessa järjestettiin seminaareja ja julkaistiin kirjoja lampaiden kasvattajille, asian-tuntijoille ja yleisölle. Lisäksi perustettiin kolme resurssikeskusta tiedonvaihtoa sekä tapahtumien ja koulutustapahtumien järjestämistä varten. Kes-kus toimii myös lammastalouden parissa toimivien tapaamispaikkana.

98

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

BACESBACESItämeren saaristo ja saarikeskukset

Itämeren saaristossa ja saarilla on pulaa mer-kittävistä investoinneista, joilla parannettaisiin syrjäisten alueiden saavutettavuutta ja niiden välisiä yhteyksiä. Hankkeessa määriteltiin seitse-män Itämeren saariston BACES-kehityskeskusta (Baltic Archipelago Island Centres): Arkösund, Tyrislöt, Fyrudden, Söderhamn, Hanko, Raasepori ja Hiidenmaa. BACES-keskukset vauhdittavat saariston kehitystä ja kasvua, ja hankkeen toimet keskittyvät näihin keskuksiin. Nämä ovat henki-lö- ja tavarakuljetusten maa- ja meriliikenteen keskuksia, mutta niiden taloudellinen toiminta on pienimuotoista ja kausiluonteista.

BACES-hankkeessa lisättiin rajat ylittävää yhteis-työtä saariston syrjäisten alueiden välillä jakamal-la ideoita ja strategioita. Näiden tarkoituksena on kehittää BACES-keskuksia kestävän alueellisen kehityksen voimavaroiksi ja keskittyä erityisesti saavutettavuuteen, talouteen ja ympäristöön.

BACES-hankkeessa testattiin uusia malleja ja menetelmiä, joilla voitaisiin parantaa saaristossa ja saarilla asumisen, työskentelyn ja vierailun edellytyksiä. Keskeisenä tehtävänä oli saaristoa ja saaria koskevien tietojen saatavuuden parantami-nen alueen ulkopuolella.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen aluePainopiste Saariston ja saarten saavutettavuuden sekä niitä koskevien tietojen saatavuuden tukeminen Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Regionförbundet Östsam, Ruotsi (Linköping)Yhteystiedot www.baces.eu

Muut hankepartneritNorrköpingin kaupunki, Ruotsi (Norrköping)Söderköpingin kunta, Ruotsi (Söderköping)Valdemarsvikin kunta, Ruotsi (Valdemarsvik)Itä-Götanmaan lääninhallitus, Ruotsi (Linköping)Söderhamnin kunta/Kulttuuri- ja kehitystoimi, Ruotsi (Söderhamn)Eurohouse NGO, Viro (Kärdla)Tuuru-säätiö, Viro (Kärdla)Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Raasepori)Hangon kaupunki, Suomi (Hanko)Raaseporin kaupunki, Suomi (Raasepori)

Kuvat keskellä ja oikealla: Gustaf Hamilton

99

Talo

ud

ellis

esti

kilp

ailu

kyk

yin

en ja

inn

ova

tiiv

inen

alu

e

FIRFIRFriendly island routes – virtuaalimatkat vierassatamiin

Itämeren rannikko on tiheään asuttu, ja merta ja rannikkoa on kautta aikojen hyödynnetty monenlaiseen toimintaan, kuten kalastukseen, merenkulkuun, matkailuun ja teollisuuteen. Monelta Suomenlahden pieneltä satamalta puuttuvat laadukkaat ja hyvin järjestetyt palvelut sekä kytkökset alueen matkailutoimijoihin. Palveluja on koottava matkailijoita kiinnostaviksi palveluketjuiksi.

FIR-hankkeessa tehostettiin Viron ja Suomen rannikkoalueiden ja pienten saarten matkailua. Hankkeessa laadittiin ehdotuksia tilanteen parantamiseksi nykyisten matkailureittien tilanneanalyysien pohjalta.

Hankkeessa luotiin markkinointistrategia sekä erityisiä palveluja, matkamuistoja ja patikointireittejä, jotka kuvastavat alueen omaleimaisuutta ja Itämeren alueen historiaa. Hankeen pääteemoina olivat saarten historia, yksilöllisyys, luonnonympäristö sekä paikallisten satamien tarjoamat palvelut.



Pääkumppani Viimsin kunta, Viro (Viimsi)Yhteystiedot www.viimsi.ee

Muut hankepartneritCursor Oy, Suomi (Kotka)Tallinnan kaupunki, Viro (Tallinna)NGO Kõrgessaaren satama, Viro (Käina)Viron yleisradio (Eesti Rahvusringhääling, ERR), Viro (Tallinna)Paldiskin kaupunki, Viro (Paldiski)Kalana Jahisadam -säätiö, Viro (Tallinna)Jõelähtmen kunta, Viro (Jõelähtme)NGO Muusa Kapriis, Viro (Kuusalu)

100

Talou

dellisesti k

ilpa

iluk

ykyin

en ja

inn

ovatiivin

en a

lue

VOSABASEVOSABASEVolunteers for safety – Baltic Sea – vapaaehtoisten meripelastajien koulutushanke



Pääkumppani Suomen Meripelastusseura, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot www.meripelastus.fi

Muu kumppani Vihulan kunta, Viro (Vihula)

Meriturvallisuuden merkitys kasvaa vuosi vuodelta meriliikenteen ja veneenomistajien lukumäärän kasvaessa ja merikuljetusten lisääntyessä. Turvallisuus on tärkeää kaikille osapuolille – laivamatkustajille, huvi- ja purjeveneilijöille, urheilijoille, kalastajille ja kaikille, jotka jollakin tavalla ovat kosketuksissa mereen. Helposti ajatellaan, että apu on aina tarvittaessa lähellä. On kuitenkin mahdotonta tietää, saapuuko apu ajoissa.

VOSABASE-hankeessa meriturvallisuuden yleistä tasoa Itämerellä pyrittiin nostamaan tehokkaan ratkaisun avulla. Toimivan pelastusjärjestelmän kehittämisessä tarvitaan koulutettuja vapaaehtoisia pelastajia ja hyvinvarustettuja pelastusveneitä.

Hankekumppanit kehittivät Itämeren alueen va-paaehtoisten meripelastajien yhteistyöverkoston, jolla pyritään standardisoimaan vapaaehtoisjär-jestöjen pelastustoimia. Kumppanit myös pyrkivät parantamaan vapaaehtoisten meripelastusryhmi-en taitoja ja toimintavalmiutta koulutuskurssien ja meripelastustoiminnan avulla. Lisäksi laitteistoa täydennettiin mm. monialaisessa operatiivisessa koulutuksessa käytettävällä mobiililla koulutus-alustalla.

101

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

öt

Prioriteetti 3:

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

öt

102

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisötPainopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminenOhjelma Central Baltic -ohjelma


Pääkumppani Gävlen kaupunki, Ruotsi (Gävle)Yhteystiedot www.bridgingbaltic.com

Muut hankepartneritJõgevan kaupunginhallitus, Viro (Jõgeva)Mazsalacan kaupunki, Latvia (Mazsalaca)Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskus, Suomi (Turku)

Bridging BalticBridging BalticNuorten oikeus kulttuurikokemuksiin Itämeren alueella

Sosiaalisen syrjäytymisen kasvuun liittyviä ongelmia esiintyy koko Itämeren alueella. Syyt löytyvät pitkälti kasvavasta työttömyydestä, nuorten vähäisestä sosiaalisesta liikkuvuudesta, alhaisesta koulutustasosta ja kasvaneesta sukupolvien välisestä kuilusta. Syrjäytymisen vähentämiseksi tehdään kovasti töitä, mutta onnistumiseen vaaditaan uusia keinoja. Kulttuuria voidaan hyödyntää tässä kehyksessä, sillä sen avulla kehitetään suoraan tuntemiseen, kuulemiseen, tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä kykyjä.

Bridging Baltic -hankkeella vahvistettiin niin sukupolvien kuin maiden ja alueiden välistä yhteyttä keskisen Itämeren alueella. Hankkeessa keskityttiin kulttuuriperinnön yhteisiin aineksiin, kuten kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, musiikkiin ja käsitöihin. Näin luotiin perusta pitkäaikaisella yhteistyölle, jolla autetaan nuoria löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Kun nuorille annetaan mahdollisuus oppia lisää naapurimaiden kulttuuri-ilmaisuista, he todennäköisesti suhtautuvat tulevaisuuteen uteliaan toiveikkaasti ja ovat kiinnostuneita alueen kehittämisestä yhdessä.

Hankkeessa kartoitettiin kulttuuriin pohjautuvia menetelmiä erityisesti nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi järjestettiin pilottitoimia kehitettyjen ideoiden testaamiseksi. Lopuksi tuloksista julkaistiin käsikirja. Näiden toimien ohella hankkeessa muodostettiin verkosto, joka jatkaa työtä Bridging Baltic -hankkeen tulosten pohjalta.

103

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötCADDIESCADDIESAsukkaat mukana kehittämässä vetovoimaisia kaupunginosia

Toimivan demokratian saavuttaminen ja syrjinnän välttäminen edellyttää, että asukkaat osallistuvat itseään koskevaan keskusteluun ja kehittämiseen. Prosesseihin voi liittyä monia haasteita, kuten vapaaehtoistyön epätarkasti määritellyt roolit paikallisissa kehittämisprosesseissa tai puutteellinen yhteys asukkaiden ja kunnan viranomaisten välillä.

CADDIES-hankkeessa parannettiin elinolosuhteita ja tehostettiin asukkaiden osallistumista Helsingin, Norrköpingin ja Riian viime vuosisadalla syntyneissä kaupunginosissa. Hankkeessa kannustettiin eri asukasryhmiä osallistumaan ja ottamaan vastuuta omasta talostaan, asuinkorttelistaan tai asuinympäristöstään kestävällä tavalla.

Hankkeen aikana pilottialueilta kerättiin runsaasti tietoa. Lisäksi tutkittiin erilaisia osallistumisen tapoja. Paikalliset verkostot otettiin mukaan strategian rakentamiseen ja visiointiin. Hankkeessa kehitetyn tietojenvaihtofoorumin ansiosta kaikille asukasryhmille ja paikallisille toimijoille tarjottiin pääsy tärkeisiin tietoihin paikallisista asioista.



Pääkumppani Hyresbostäder i Norrköping AB, Ruotsi (Norrköping)Yhteystiedot www.caddiesproject.eu

Muut hankepartneritHelsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka, Suomi (Helsinki)Riian kaupunginvaltuusto, asumisasioista vastaava yksikkö, Latvia (Riika)

Valokuvat: Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka (kuvat oikealla ja vasemmalla) ja Riian kaupunginvaltuusto Rigas majoklis (kuva keskellä)

104

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

CEBARE4YOUCEBARE4YOUCentral Baltic region for youth – nuorisotyön kehittämishanke

Talouskriisi, kasvava työttömyys, kotitalouksien alentuneet tulot ja palvelujen väheneminen lisäävät tarvetta työlle nuorten ei-toivotun käytöksen ehkäisemiseksi sekä erityistukea tarvitsevien nuorten sopeuttamiseksi yhteiskuntaan.

CEBARE4YOU-hankkeessa ehkäistiin nuorisoon liittyviä ongelmia ja parannettiin paikallista elämänlaatua kehittämällä uusia malleja ja menetelmiä paikallisen nuorisotoiminnan järjestämiseen.

Hankkeessa keskityttiin nuorten tarpeisiin ja ongelmiin ja kartoitettiin nuorten vapaa-ajan käyttöä. Hankkeessa sosiaalisesti hyljeksityt lapset ja nuoret osallistuivat koulun toimintoihin ja yhteiseen vapaa-ajan viettoon. Nuorten alkoholi-/huumeriippuvuuden ja rikollisuuden ehkäisemiseksi järjestettiin erilaisia tapahtumia. Lisäksi kumppanit järjestivät koulutusta nuorisotyön esimiehille ja kumppanuustoimintaa nuorisojärjestöjen edustajille. Toimiin kuului myös uudenlaisten nuorisokeskusten ja toiminnan suunnittelu hankekunnissa. Näissä keskityttiin lasten ja nuorten teknisten ja luovien taitojen kehittämiseen, joilla tuetaan yritteliäisyyttä ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.



Pääkumppani Harkun kunta, Viro (Harku)Yhteystiedot www.harku.ee

Muut hankepartneritSipoon kunta, Suomi (Sipoo)Söderhamnin kunta, Ruotsi (Söderhamn)

105

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

öteMediceMedicEtälääketieteestä uusia keinoja diabeteksen hoitoon


Kesto 05/2011–04/2014, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 2 304 662 € EAKR 1 777 923 €

Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.emedicproject.eu

Muut hankepartneritTurku Science Park Oy, Suomi (Turku)Viron eHealth-säätiö, Viro (Tallinna)Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomi (Turku)Pauls Stradins -yliopistosairaala, Latvia (Riika)Karoliininen yliopistosairaala, Ruotsi (Huddinge)

Diabetes on maailman nopeimmin yleistyvä sairaus. Diabetes on krooninen sairaus, ja sen seuraukset ovat myös Itämeren alueella merkittävät, niin terveydenhoitojärjestelmän kuin talouden kannalta. Diabeteksen hoidon optimointi toisi terveydenhoitokustannuksiin huomattavia säästöjä. Kaksi kolmasosaa diabeteksen hoitokustannuksista koostuu vältettävissä olevien komplikaatioiden kustannuksista. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja parhaiden käytäntöjen helpon saatavuuden merkitys korostuu tässä. Terveydenhoidon kustannusten nousun aiheuttamia tulevia ongelmia voidaan pyrkiä ratkomaan tarjoamalla kotihoidossa yhtä laadukkaita ja turvallisia palveluja kuin sairaalahoidossa.

Terveydenhoidon prosessien tehostamiseksi ja uudistamiseksi eMedic-hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia, teknisiin sovelluksiin ja seurantavälineisiin perustuvia terveydenhoidon e-palveluja.

eMedic-hankkeessa toteutettiin olemassa olevan sähköisen terveydenhuollon (eHealth) teknologioiden ja seurantavälineiden kartoitus, jotta olemassa olevat menetelmät ja kokemukset voitiin hyödyntää kunnolla. Itsehoitoa ja etäkonsultaatiota koskevissa piloteissa kehitettiin uusia työskentelyprosesseja ja yhdistettiin nämä osaksi päivittäisiä rutiineja. Neljässä maassa rakennettiin uusia palvelumalleja. Lisäksi arvioitiin hankkeen yhdeksän eri pilotoinnin vaikutuksia ja käytettävyyttä.

106

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

FOODWEBFOODWEBItämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen



Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen)Yhteystiedot www.foodweb.ut.ee

Muut hankepartneritTarton yliopisto, Viro (Tartto)Tiedekeskus AHHAA, Viro (Tartto)Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)Latvian yliopisto, Latvia (Riika)

Valokuvat: Marja-Liisa Vieraankivi, Hanna Aho

Itämeri on voimakkaasti kuormittunut erilaisilla kemikaaleilla teollistumisen alusta lähtien, ja meriympäristö on kärsinyt saasteista jo pitkään. Tämän vuoksi Itämeri mainitaankin usein maailman saastuneimmaksi mereksi. Monet haitalliset aineet ylittävät useiden organisaatioiden ja maiden asettamat viitearvot. Monet aineista rikastuvat meren ravintoketjussa ja voivat aiheuttaa riskejä luonnonvaraisille eläimille ja ihmisille ravinnon välityksellä.

FOODWEB-hankkeen tavoitteena oli lisätä yleistä tietoisuutta ruoan laadun ja alkuperän välisestä yhteydestä.

Hankkeen toiminta-alueena on Itämeri ja sen ympäristö. Hankkeessa korostettiin ja pohdittiin ihmisen, elintarvikkeiden ja ympäristön välisiä suhteita: miten ympäristön tila vaikuttaa ruokaan ja terveyteemme ja miten ihmisen toiminta puolestaan vaikuttaa ympäristöön. Tutkimusyhteistyön avulla kumppanit avasivat aineistopaketin yleisön käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyi uusia työkaluja, joiden avulla voidaan pohtia sekä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia että ympäristöriskien vaikutusta ihmisten kuluttamaan ravintoon.

107

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötGGBGnetworkGGBGnetworkSukupuoliroolit sivuun ihmiskaupan ehkäisemiseksi

Sukupuoleen perustuvan väkivallan, kuten seksu-aaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän ihmiskaupan, perussyihin puuttuminen on usein puutteellista. Sukupuoleen perustuvan väkivallan, syrjinnän ja ihmiskaupan mahdollistavat jatkuva sukupuolten epätasa-arvo ja syvälle juurtuneet sukupuoliroolit lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa.

GGBGnetwork-hankkeella edistettiin sukupuolten tasa-arvoa ja korostettiin nykyisten sukupuolirooli-en kyseenalaistamista nuorisotyössä. Näin pyrittiin vähentämään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, syrjintää ja muita sosiaalisia riskejä.

Nuorten miesten ja naisten vaikutusmahdollisuuk-siin satsattiin. Nuoret osallistuivat epämuodolli-siin vapaa-ajan aktiviteetteihin, jotka kehitettiin ainutlaatuisen Nordic Girl and Boy -ryhmätyösken-telytavan pohjalta. Ahvenanmaalla ja Latviassa koulutettiin nelisenkymmentä tyttö- ja poika-ryhmien vetäjää ja luotiin näin ryhmänvetäjien verkosto. Tutkijat seurasivat hankkeen aikana ryh-män jäseniä ja arvioivat näiden henkilökohtaista kehittymistä ja asenteiden, arvojen ja itsetunnon muutosta verrokkiryhmiin verrattuna. Toiminnan kestävyys varmistettiin antamalla ryhmänvetäjille kouluttajan valmiudet, jotta nämä voivat kouluttaa uusia ryhmänvetäjiä omissa maissaan.



Pääkumppani Ahvenanmaan rauhaninstituutti, Ahvenanmaa (Maarianhamina)Yhteystiedot www.peace.ax

Muut hankepartneritNaisten resurssikeskus Marta, Latvia (Riika)

108

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

HELTHHELTHTerveellinen ja energiatehokas asuminen perinteisissä maalaistaloissa

Vuosien saatossa elintavat ja talojen lämmittä-misen tavat ovat muuttuneet. Nykyihmisillä on monenlaisia rakennusten mukavuuteen, käy-tettävyyteen ja energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Nykyajan lämmitystavat muuttavat talon sisäilmaston ja voivat aiheuttaa kosteutta sekä lisätä vesihöyryn tiivistymisen ja homeen muodostumisen mahdollisuutta. Nämä puolestaan vaikuttavat niin puu- kuin kivitalojen kestävyyteen ja laatuun.

HELTH-hankkeessa on kehitetty optimaalisia ratkaisuja siihen, miten perinteisiä maalaistaloja voidaan perusparantaa siten, että saavutetaan terveelliset ja energiatehokkaat asumisolosuhteet.

Tutkijat analysoivat lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuja, joilla voidaan vähentää polttoaineiden käyttöä ja hiilipäästöjä sekä taata tehokas ja terveellinen sisäilmasto, pidempi käyttöikä ja parempi energiatehokkuus. Kehitetyn simulaatio-ohjelmiston avulla tutkijat saivat selville eri perusparannusratkaisujen vaikutukset sisäilmastoon, energiatehokkuuteen ja kosteusteknisiin ominaisuuksiin. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös talonomistajille suunnattua koulutusta, jossa käsiteltiin talojen energiatehokkuuden parantamista.



Pääkumppani Viron ulkoilmamuseo, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.helthproject.eu

Muut hankepartneritGotlannin yliopisto, Ruotsi (Visby)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Aalto-yliopisto, Suomi (Espoo)Harjumaan maakuntamuseo, Viro (Keila)

109

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötIIePIIePMaahanmuuttajien osallistaminen e-osallistumisen avulla

Internet on nykyään lähes jokaisen kansalaisen saatavilla, joten sosiaalinen media voidaan nähdä mahdollisena kansalaisten sosiaalista, poliittista ja kulttuurista osallistumista lisäävänä välineenä. Uusien mahdollisuuksien hyödyntämiselle syrjäytyneiden ryhmien osallistamisessa ja osallistumisessa on kuitenkin edelleen monia esteitä. Näihin lukeutuvat vanhentuneet hallinnolliset käytännöt ja yhteensopimattomat teknologiat.

IIeP-hankkeessa tehostettiin maahanmuuttajien sosiaalista, poliittista ja kulttuurista osallistamista Virossa, Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda yhteen kansalaisyhteisöjen työkaluja, toimintatapoja ja konsepteja sekä hallinnon ylhäältä alaspäin suuntautuvia osallistumiskäytäntöjä ja -teknologioita.

Hankkeessa luotiin suosituksia kansalaisyhteisöjen osallistamistoimista sekä osallistumista helpottavista hallinnollisista käytännöistä. Hankkeessa luotiin myös käsikirja, jossa kerrotaan maahanmuuttajayhteisöille ja viranomaisille tietoja viestintätekniikan parhaista käytännöistä ja edistetään näin sosiaalista, poliittista ja kulttuurista osallistumista.



Pääkumppani Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot http://iiep-project.eu

Muut hankepartneritTallinnan yliopisto, informatiikan laitos (Tallinna)Oikeusministeriö, Suomi (Helsinki)Helsingin yliopisto, viestinnän oppiaine,Suomi (Helsinki)Södertörns Högskola, Ruotsi (Handen)

Valokuvat: Matthias Wevelsiep

110

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

INNOCAREINNOCAREInnovatiivisia ratkaisuja kotona asuvien ikääntyneiden hoitoon



Pääkumppani Tallinnan yliopiston Rakveren yksikkö, Viro (Rakvere)Yhteystiedot innocare.edicypages.com

Muut hankepartneritRakveren kaupunginhallitus, Viro (Rakvere)Länsi-Virun ammattikorkeakoulu, Viro (Rakvere)Latvian yliopisto/P. Stradinsin lääketieteen korkeakoulu, Latvia (Jurmala)Cesisin kaupungin sosiaalipalvelut, Latvia (Cesis)Ape Area Council, Latvia (Ape)Nackan kunta, Ruotsi (Nacka)

Euroopan väestön ikääntymisen myötä kasvaa erityishoitoa tarvitsevien määrä. Uusien teknologioiden avulla voidaan välttää vammoja sekä minimoida tapaturmien ja sairaustapausten vaikutukset terveydenhoitoon. Kotona käytettävän uuden teknologian myötä ikääntyneet voivat asua kotona pidempään ja nauttia paremmasta elämänlaadusta.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa elämänlaatua ja lisätä kotona asuvien ikääntyvien turvallisuutta kotihoidossa käytettävien innovatiivisten teknologioiden ja menetelmien avulla.

Erilaisin toimin pyrittiin lisäämään tietoa ja kokemuksia ikääntyneiden kotihoidossa käytettävistä innovatiivisten tuotteiden/palvelujen hyödyistä ja kustannuksista kunnissa sekä omaishoitajien, ammattihoitajien ja yleisön keskuudessa Virossa, Latviassa ja Ruotsissa. Hankkeen aikana toteutettiin tutkimuksia erilaisista innovatiivisista tuotteista ja palveluista, joita on saatavilla ikääntyneiden hoitoon kumppanuusmaissa. Hankkeessa selvitettiin myös näiden tuotteiden ja palvelujen käyttöönottovalmiuksia hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Etähoitopuhelimia, elektronisia lääkeannostelijoita, kaatumishälyttimiä ja savunilmaisimia testattiin 60–70 ikääntyneen kodissa yli 12 kuukauden ajan.

Valokuva: Håkan Lindgren

111

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötMUSIC FOR ALLMUSIC FOR ALLErityistukea tarvitsevien musiikinopetustarjonnan parantaminen

Jokaisella, myös erityistukea tarvitsevilla ihmisillä, on oikeus koulutukseen. Jokaisella on myös oikeus tulla kohdelluksi yksilöllisenä oppijana, ei vain potilaana. Oikeus koulutukseen tarkoittaa oppimisoikeuden lisäksi oikeutta asianmukaiseen, yksilölliseen ja tehokkaaseen koulutukseen.

Hankkeessa pyrittiin parantamaan erityistukea tarvitsevien henkilöiden laadukkaan ja yksilöidyn musiikinopetuksen tarjontaa. Hankkeessa koulutettiin ja kannustettiin opettajia esittelemällä uusia oppimismenetelmiä. Lisäksi tavoitteena oli poliitikkojen, opettajien, muusikoiden ja yleisten asenteiden parantaminen yhteiskunnassa.

Hankkeessa järjestettiin kolme työpajaa, joissa jaettiin kokemuksia, sekä yhteinen opettajaseminaari erityismusiikinopetuksen metodologisen käsikirjan kehittämiseksi. Käsikirjaa testattiin ”Meeting in Music” -taideleirillä. Musiikinopettajat ja yleisö saivat tietoa hankkeesta ja erityismusiikinopetuksesta ”Music for All” -televisiodokumentin, blogin, päätösseminaarin sekä useiden paikallisten tapahtumien kautta. Hankkeen yhteydessä saatiin runsaasti yhteydenottoja opettajilta ja erityistukea tarvitsevien vanhemmilta, jotka halusivat osallistua hanketoimintaan.



Pääkumppani Riian kaupunginvaltuusto, koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta vastaava yksikkö, Latvia (Riika)Yhteystiedot www.projectmusicforall.eu

Muut hankepartneritTolaram-säätiö, Viro (Tallinna)HelsinkiMissio ry, Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari, Suomi (Helsinki)

112

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

Safe Baltic CruisesSafe Baltic CruisesYhteishanke Itämeren risteilyjen turvallisuuden hyväksi



Lead partner Tukholman läänin poliisi/ City, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot www.polisen.se

Muut hankepartneritVarsinais-Suomen poliisilaitos, Suomi (Turku)Ahvenanmaan poliisiviranomainen, Ahvenanmaa (Maarianhamina)Estonian Police and Border Guard Board, North Prefecture, Viro (Tallinna)STAD, Stockholm förebygger alkohol och droger, Ruotsi (Tukholma)

Itämeren liikenne yhdistää Ruotsin, Suomen, Viron ja Ahvenanmaan. Viime vuosina raiskausten määrä on kasvanut merkittävästi Itämeren risteilyaluksilla. 90 prosentissa tapauksista alkoholilla on osuutta asiaan. Rikosten määrään ja rakenteeseen vaikuttavat alkoholin saatavuus ja alle 25-vuotiaiden nuorten mukanaolo. Raiskaustapauksia voidaan myös pitää muun väkivaltarikollisuuden indikaattorina. Raiskaustapausten lisääntyessä myös muiden väkivaltarikosten määrä kasvaa.

Safe Baltic Cruises -hankkeessa kehitettiin rikostorjuntamenetelmiä ajanvieteristeilyihin kytkeytyvän väkivallan torjumiseksi.

Hankkeen kumppanit pyrkivät luomaan Itämeren liikennettä koskevan yhteisen politiikan ja sääntely-ympäristön, jonka selkeät säännöt määrittelevät alkoholin anniskelua laivoilla. Hankkeessa kehitettiin yhteiset rikostorjuntamenetelmät, joiden noudattamisesta sovittiin yhteisesti siitä huolimatta, missä tutkimus aloitetaan. Lisäksi hankkeessa esitettiin rikostorjuntakoulutuksen konsepti, joka voidaan ottaa käyttöön laivayhtiöiden oman henkilöstön turvallisuuskoulutuksessa.

113

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötSIDPSIDPSopeuttamista edistävien vuoropuhelufoorumien vahvistaminen

Euroopan etninen, kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen moninaisuus on korostunut entisestään maahanmuuton myötä. Moni maahanmuuttajayhteisö saa kuitenkin vastaanottavassa maassa osakseen vähemmän solidaarisuutta. Maahanmuuttajat myös kohtaavat esteitä yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja päätöksentekoprosesseissa. Myös alkuperäisväestöön kuuluvat havaitsevat usein tietyn sosiaalisen kuilun maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Vaikka Itämeren alueen maissa on saatavilla kansallisia ja paikallisia neuvoa-antavia tahoja, tyytymättömyys vuoropuheluprosessien tehottomuutta kohtaan kasvaa edelleen.

SIDP-hankkeen tavoitteena oli sellaisten yleisten tilojen ja toiminnan vahvistaminen, joissa maahanmuuttajat (mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset) ovat vuorovaikutuksessa vastaanottavan yhteiskunnan kanssa Itämeren maissa. Tällainen merkityksellinen toiminta toteutuu parhaiten vuoropuhelufoorumeissa. Tätä kautta vahvistetaan neuvoa-antavien elinten ja kansalaisjärjestöjen edustuksen roolia maahanmuuttajien sopeuttamispolitiikkojen määrittelyssä, käyttöönotossa ja arvioinnissa.

Hankkeen aikana järjestettyjen vuoropuheluta-pahtumien avulla kumppanit solmivat kontakteja ja rakensivat Itämeren alueelle verkoston. Näiden avulla voitiin tehokkaammin osallistua keskuste-luun maahanmuuttajien sopeuttamisesta uusien hankkeiden avulla sekä Itämeren alueella että koko Euroopassa.



Pääkumppani Estonian Advice Centre, Viro (Jõhvi)Yhteystiedot www.abikeskused.ee

Muut hankepartneritItä-Virumaan sopeuttamiskeskus, Viro (Jõhvi)Latvian ihmisoikeuksien keskus, Latvia (Riika)Södertäljen kunta, Ruotsi (Södertälje)

114

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

SPORTSSOCIETYSPORTSSOCIETYVetovoimainen ja kehittyvä yhteiskunta urheilun avulla



Pääkumppani Foundation of the Sports Education and Information, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.spordiinfo.ee/sportssociety

Muut hankepartneritViron olympiakomitea, Viro (Tallinna)Suomen olympiakomitea, Suomi (Helsinki)Latvian olympiakomitea, Latvia (Riika)

Urheilu vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen osallistumiseen, koulutukseen, kansanterveyteen ja matkailuun. Urheilun saralla piileekin merkittäviä voimavaroja, joita voidaan hyödyntää vetovoimaisen yhteiskunnan luomisessa. Se edustaa myös taloudellisesti merkittävää ja nopeasti kasvavaa alaa, jolla on suuri vaikutus kasvuun ja työpaikkoihin. Suurimpia ongelmia ovat urheilualan koulutusohjelmien riittämätön laatu ja alan henkilökunnan pätevyys, huippu-urheilun ja muun koulutuksen yhdistäviin ”kaksoisuriin” liittyvät kysymykset sekä urheilujärjestöjen ja yliopistojen yhteistyön puute Itämeren alueella. Näihin kaivataan tehokkaita ja kattavia ratkaisuja.

SPORTSSOCIETY-hankkeessa pyrittiin alueen urheilusektorin kehittämisellä saamaan aikaan myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Hankkeessa tarjottiin laadukkaita urheilumahdollisuuksia ja urheilukoulutusta sekä nykyaikaista kuntoutusta urheilijoille. Näin hanketoiminnalla edistettiin paremman elinympäristön luomista ja saatiin taloudellista hyötyä urheilumatkailun kasvun kautta. Hankkeen aikana kehitettiin jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa maassa korkeatasoinen, kansainvälinen monitoimikoulutuskeskus ja urheilulääketieteen asiantuntijaverkosto urheilijoiden kuntoutusjärjestelmän parantamiseksi. Nuorille urheilijoille kehitettiin ”kaksoisuraan” tähtäävä ohjelma, joka yhdistää urheiluharjoittelun ja muun koulutuksen. Lisäksi tehostettiin Viron, Latvian ja Suomen urheilujärjestöjen edustusta kansainvälisissä urheilujärjestöissä.

115

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötWASIWASIWork ability and social inclusion – Työkyky ja sosiaalinen osallistuminen



Pääkumppani Arcada-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot info.arcada.fi /sv/wasiMuut hankepartneritTallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Riga Stradins -yliopisto, Latvia (Riika)

Hyvä johtajuus on riittävän työkyvyn säilyttämisen, tarpeettoman stressin vähentämisen sekä organisaation tuottavuuden takaamisen edellytys. Itämeren alueella työskentelee nykyään suuri joukko ihmisiä tietoja viestintätekniikan alalla, jossa vietetään jatkuvasti aikaa nykyteknologian parissa. Teknologia voi itsessään olla stressitekijä, mutta se voi lisätä stressiä myös epäsuorasti, esimerkiksi erittäin tiukkoina aikatauluina tai lukuisina kokouksina.

WASI-hankkeessa tarjottiin tietoja viestintätekniikan alalla toimiville organisaatioille keinoja ja välineitä parantaa työkykyä ja työhyvinvointia stressinhallinnan ja hyvän johtajuuden avulla. Näin edistettiin työkyvyn säilymistä Itämeren alueella.

Hankkeessa toteutettiin myös tutkimus, jossa koottiin ajantasaista tietoa organisaatioiden ja yksilöiden sekä ympäröivän yhteiskunnan ongelmista ja tarpeista. Tutkimusta seurasivat toimenpiteet, joihin kuuluivat työkykyseminaarit, työpaikka-arvioinnit, rakenteelliset ratkaisut, organisatoriset ratkaisut ja elämäntapaohjaus. Kolmannessa vaiheessa toimenpiteiden tulokset arvioitiin ja tehtiin taloudellinen analyysi kustannus-hyötylaskelmineen.

W A

IS

WORKABILITYSOCIALINCLUSION

116

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

Youth SpaceYouth SpaceNuorten osallistuminen järjestö-, urheilu- ja harrastuskurssitoimintaan

Itämeren alueen kestävien, vetovoimaisten ja kehittyvien yhteiskuntien tulevaisuus on suurelta osin riippuvainen nuoren sukupolven kyvyistä. Nuoret edustavat monimuotoista, kehittyvää sosiaalista väestöryhmää, joka on monille uhille altis.

Hankkeessa korostettiin nuorten kykyjä toimia tulevaisuuden alueellisen kasvun edistävänä voimana ja yhteiskunnan innovaatioiden lähteenä yhteiskunnassa suotuisassa ja osallistuvassa hengessä.

Hankkeen toiminnasta osa keskittyi osallistavaan nuorisotyöhön. Tämä toteutettiin suunnittelemalla fyysisiä, luovia ja virtuaalisia kohtaamispaikkoja. Kaupunkien nuorisokeskuksiin kehitettiin studioita, laboratorioita, työpajoja ja toimintaa, joiden ansiosta nuoret voivat osallistua aktiivisesti toimintaan niin virtuaalisesti, yhteiskunnallisesti kuin maan rajojen ylitse. Lisäksi kehitettiin yhteinen virtuaalinen tila, jota käytetään Playtodo-Android-sovelluksella. Sovellus kannustaa nuoria ideoiden ja luovien töiden jakamiseen ja alueen kiinnostavien tapahtumien seuraamiseen. Youth Space -hankkeen toiminta toteutettiin kokonaan epämuodollisen oppimisen keinoin. Nuoret määrittivät itse sekä yhteistyön sisällön että sen tulokset.



Pääkumppani Riian kaupunginvaltuusto, koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta vastaava yksikkö, Latvia (Riika) Yhteystiedot www.youthspace.eu

Muut hankepartneritTallinnan nuorisotyön keskus, Viro (Tallinna)Kulturskolan Stockholm, Ruotsi (Tukholma)

117

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötBridge of MusicBridge of MusicHyvinkään ja Kuldigan musiikkikoulujen yhteistyö

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisötPainopiste Kulttuurivaihdon edistäminenOhjelma Central Baltic -ohjelma


Lead partner Kuldigan kunta, Latvia (Kuldiga)Yhteystiedot www.kuldiga.lv

Muu kumppani Hyvinkään musiikkiopisto, Suomi (Hyvinkää)

Latvian ja Suomen musiikkikouluissa on käytössä erilaisia lähestymistapoja musiikin opetukseen ja soitinten soittamiseen taiteellisena ilmaisuna ja ammattimaisesti. Puutteellisten tietojen sekä musiikinopetusjärjestelmiin ja musiikkitoimintaan liittyvän puutteellisen vaihdon ansiosta yleisö tai musiikkikoulut eivät juuri tunne naapurimaiden musiikkiperinnettä ja -tuotantoa.

Bridge of Music -hankkeessa edistettiin kansallista musiikki- ja kulttuuriperintöä keskisen Itämeren alueella. Tämä toteutettiin tuomalla esiin innovatiivisia musiikinopetusmenetelmiä. Näin myös vahvistettiin ja monipuolistettiin musiikinopetusjärjestelmiä Latviassa ja Suomessa.

Hankekumppanit tekivät tiivistä yhteistyötä tavoitteenaan yhteisten kulttuurituotteiden luominen. Kuldigan musiikkikoulun ja Hyvinkään musiikkiopiston oppilaat saivat mahdollisuuden säveltää Sibelius-sävellysohjelman avulla yhteisiä konserttiohjelmia. Yhteiskonserteilla Latviassa ja Suomessa lisättiin tietoisuutta toisen maan kulttuuritarjonnasta.

118

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

BYMICBYMICItämeren alueen nuoret muusikot kansainvälisessä ympäristössä



Pääkumppani Katrineholmin kunta, Ruotsi (Katrineholm)Yhteystiedot www.bymic.eu

Muu kumppani The Emils Darzins -musiikkikoulu, Latvia (Riika)

Kansainvälisissä kilpailuissa menestymisen kautta nuorille muusikoille avautuu mahdollisuus tulla tunnetuksi konserttijärjestäjien, edustajien ja muiden ammattimuusikoiden keskuudessa. Näin he voivat kehittyä urallaan kansainvälisesti. Valitettavasti nuorten latvialaisten ja ruotsalaisten muusikoiden on hankalaa päästä palkintosijoille kansainvälisissä musiikkikilpailuissa. Taustalla on osittain se, ettei nykyisessä musiikinopetuksessa painoteta riittävästi lavaesiintymistä ja kilpailuja.

Hankkeella helpotettiin 8–18-vuotiaiden pääsyä kansainväliselle klassisen musiikin huipputasolle. Nuorten itseluottamusta ja keskittymiskykyä parannettiin, jotta he voivat kartuttaa kokemuksiaan ja hioa taitojaan.

Hankkeen puitteissa järjestettiin erityinen koulutusohjelma, johon kuului runsaasti konserttitoimintaa ja mestariluokkia, joissa opettavat eri puolilta maailmaa saapuneet ja omassa instrumentissaan maailmanmenestystä niittäneet opettajat. Hankkeessa annettiin nuorille muusikoille mahdollisuus ymmärtää syvemmin kansainvälisten estradien puitteita – miten ala toimii ja mitä edustajat, tapahtumajärjestäjät ja managerit odottavat. Myös alueen musiikkielämä hyötyi merkittävästi: musiikillinen toiminta jatkuu yhä ja musiikin laatua kehitetään jatkuvasti.

119

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötCULT IDENTITYCULT IDENTITYItämeren rantojen muinaiset palvontapaikat luovat yhteistä identiteettiä



Pääkumppani Riian suunnittelualue, Latvia (Riika)Yhteystiedot www.ancientsites.eu

Muut hankepartneritGävleborgin maakuntamuseo, Ruotsi (Gävle)Hiite Maja -säätiö, Viro (Tartto)Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Riika)Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cēsis)Zemgalen suunnittelualue, Latvia (Jelgava)

Muinaiset palvontapaikat tai pyhät paikat ovat merkittävä osa keskisen Itämeren alueen esikristillistä kulttuuriperintöä. Muinaisten palvontapaikkojen mahdollisuuksia yhteisen identiteetin vahvistamisessa ei ole täysin tunnistettu.

Cult Identity -hankkeessa lähestytään palvontapaikkojen kestävään hoitoon liittyviä ongelmia keskisen Itämeren alueen yhteisenä kulttuuriperintöelementtinä. Hankkeen tavoitteena oli palvontapaikkojen suojelu ja niiden kehittäminen matkailukohteiksi.

Hankkeessa kartoitettiin palvontapaikkoja ja luodaan yhteinen hoito- ja kehittämisstrategia niiden suojelemiseksi. Hankkeessa järjestettyyn toimintaan kuului myös palvontapaikkojen mainostaminen paikallisille ja ulkomaalaisille matkailijoille osana yhteistä historiallista perintöä.

120

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

DNSEDNSEErilaiset kansakunnat – jaetut kokemukset



Pääkumppani Unitas-säätiö, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.sharedlegacy.eu

Muu kumppani Latvian miehitysmuseo, Latvia (Riika)

Vuosisatojen ajan keskisen Itämeren aluetta yhdisti vesialue, yhtenäinen ilmasto ja yhteiset historialliset kehityskulut, mutta alueellinen yhtenäisyys rikkoutui Euroopan jakauduttua jyrkästi lähes 50 vuoden ajaksi. Yhteenkuuluvuuden rakentaminen kansojen välille edellyttää ykseyden tunnetta. Sitä tarvitaan myös yhteistyön helpottamiseksi liiketoiminnan, hallinnon, kulttuurin ja tieteen aloilla.

DNSE-hankkeessa on luotu alueella yhtenäisyyden tunne ja pyritty rakentamaan solidaarisuutta kansojen kesken. Kehitysvuosien aikana kerätään usein tietoa ja asenteita, joten hankkeen toimintaa suunnattiin sellaisten opetuksellisten metodien suunnitteluun, joita käytetään niin luokkatilassa kuin sen ulkopuolella. Hankkeessa keskityttiin historiaan ja tietoisuuden lisäämiseen nuorten keskuudessa, sekä virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella.

Hankkeessa kartoitettiin nuorten tietoja Virosta ja Latviasta sekä nuorten asenteita näitä naapurimaita kohtaan. Tulosten pohjalta kehitettiin metodologia ja aineistoa, joiden avulla luotiin ykseyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta alueella sekä tuotiin muutoksia perusopetusjärjestelmien opintosuunnitelmiin.

121

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötEUNECBASEUNECBASEuroopan unioni viisi vuotta Itämeren itärannikolla

Keskisen Itämeren maat ovat menneinä aikoina olleet kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kulttuuri on yhdistävistä tekijöistä väkevimpiä. Silti kulttuuriset yhteydet keskisen Itämeren maiden välillä ovat heikot. Musiikki on hyvä tapa vahvistaa näitä yhteyksiä, sillä kaikki ymmärtävät musiikin kansainvälistä kieltä.

Eunecbas-hankkeessa kehitettiin muusikoiden ja konserttijärjestäjien yhteistyötä ja siten tuotiin esille keskisen Itämeren alueen yhteinen kulttuuriperintö. Tämän kulttuuriperinnön ymmärryksen kautta sitä voidaan tuoda esille myös alueen ulkopuolella.

Hankkeen puitteissa järjestettiin Suomessa koulutusta nuorille muusikoille, jotta keskisen Itämeren maiden musiikkihistoriaan voitiin liittää uutta kansallista musiikkia. Keskisen Itämeren maiden muusikoista koottiin uusia kamariensemble-ryhmiä ja orkestereita. Uusia sävellyksiä esitettiin konserteissa Virossa, Suomessa, Latviassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Ammattilaisten kanssa työskentely avasi nuorille hienoja osallistumismahdollisuuksia. Yhteistyön ansiosta saavutettu tuotantojen kirjo on huomattavasti laajempi kuin minkä hankekumppanit olisivat yksin voineet saavuttaa.



Pääkumppani David Oistrakh -festivaali, Viro (Pärnu)Yhteystiedot www.oistfest.ee

Muut hankepartneritLatvija-kuoro, Latvia (Riika)Itä-Helsingin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry, Suomi (Helsinki)

Valokuvat: David Oistrakh -festivaali (kuvat oikealla ja keskellä), Ants Liigus/Pärnu Postimees (kuva vasemmalla)

122

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

SHIPWHERSHIPWHERMerenalainen kulttuuriperintö: merihistoriallisten lähteiden digitointi ja avaaminen yleisölle

Laivojen hylyt ovat osa kansainvälistä kulttuuriperintöä, jota on tärkeää suojella. Neuvostoaikana Itämeren itärannikon merellistä perintöä suojeltiin hyvin, sillä Neuvostoliiton rajavartiosto ei päästänyt ketään merelle. Nykyään merelle pääsee molemmilta rannoilta, sukellusvarusteet ovat edullisia ja harrastesukellus yleistyy jatkuvasti. Näistä syistä käsityksiämme merellisen perinnön suojelusta on syytä tarkistaa. Laivojen historiasta kertovat asiakirjat ovat kuitenkin hajallaan monen eri maan arkistoissa, mikä vaikeuttaa hylkyjen tunnistamista ja suojelua.

SHIPWHER-hankkeessa tämä merenalainen kulttuuriperintö avattiin yleisölle kansainvälisesti.

Hankkeessa perustettiin internet-pohjainen tietokanta, joka yhdistettiin hankekumppanien olemassa oleviin tietokantoihin. Tämän avulla niin sukeltajat kuin muu yleisö saavat kokonaiskuvan hylyistä. Lisätietoja kerättiin tutkimalla ja digitoimalla monesta maasta saatua aineistoa sekä tekemällä kenttätyötä. Hankkeessa järjestettiin myös seminaareja, julkaistiin kirjoja ja järjestettiin opastettuja veneretkiä, joissa yleisö pääsi tutustumaan merelliseen perintöön.



Pääkumppani Viron Muinaismuistoseura (Muinsuskaitseamet), Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.muinas.ee/shipwher-1

Muut hankepartneritMerihistoriallinen museo, Ruotsi (Tukholma) Viron kansallisarkisto (Rahvusarhiiv), Viro (Tartto) Viron Merimuseo, Viro (Tallinna)

Valokuvat: Viron historiallinen arkisto, Ajalooarhiiv (kuva oikealla), Tuukritööde OÜ (kuva vasemmalla)

123

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

öt



Pääkumppani Conservation Centre Kanut, Viro (Tallinna)Yhteystiedot smcproject.org.ee

Muut hankepartneritGotlannin yliopisto, Ruotsi (Visby)Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)

SMCSMCHistoriallisesti merkittävien maalaiskirkkojen kestävä hoito Itämeren alueella

Historiallisesti merkittävät maalaiskirkot ovat yleisiä maamerkkejä kaikissa Itämerta ympäröivissä maissa. Ne olivat aikoinaan vilkkaita yhteisöjen keskuksia. Nykyään vanhoilla kirkoilla ei ole keskeistä asemaa yhteiskunnassa, etenkään maaseudulla. Suurimmalle osalle näistä on myönnetty suojeluasema. Niitä pidetään kulttuurisesti arvokkaina, ja niillä on matkakohteina merkittävä epäsuora taloudellinen vaikutus. Pienillä seurakunnilla on kuitenkin vaikeuksia hoitaa näitä suurenmoisia rakennuksia.

SMC-hankkeessa kehitettiin innovatiivisia hoitostrategioita ja kustannustehokkaita sekä kestäviä suojelu- ja ylläpitomenetelmiä historiallisesti merkittävien maalaiskirkkojen taloudelliseen ja kestävään käyttöön.

Hankkeessa järjestettiin seminaareja ja koulutusta asiantuntijoille, opiskelijoille ja yhteisöjen jäsenille. Eri kohteista saatuja parhaita käytäntöjä tutkittiin ja analysoitiin. Kenttäkokein saatiin selville kokonaiskuva sisäilmasto-olosuhteista ja rakennusmateriaalin kosteusteknisistä ominaisuuksista. Lisäksi tutkijat tekivät selvityksen nykyisistä konservointimateriaaleista, alkuperäisestä rappauslaastista ja rappauksesta sekä nykyisistä konservointimenetelmistä. Hankkeessa testattiin myös 3D-mallinnusta dokumentaatiotarkoituksiin.

124

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

ELDEMELDEMMuistisairaiden henkilöiden hyvinvointi ja turvallinen ympäristö

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Kesto 05/2011–04/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 408 580 € EAKR 323 224 €

Pääkumppani Tallinnan pedagoginen seminaari, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.eldemproject.eu

Muu kumppani Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)

Väestön ikääntyessä sosiaaliala on lukuisien haasteiden edessä Virossa ja Suomessa. Yksi vakavimmista ikääntymisen mukanaan tuomista ongelmista on dementian aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen. Dementia on tällä hetkellä parantumaton sairaus, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. Muistisairaiden vanhusten omaiset eivät usein tiedä, mistä etsiä apua. Myös lääkärit ja muut kunnalliset työntekijät ovat usein suhteellisen tietämättömiä. Valitettavasti muistisairauden hoidon nykytilanteesta kyseisissä maissa ei ole tehty kattavaa analyysiä.

ELDEM-hankkeessa pyrittiin lisäämään tietoisuutta muistisairauksista Virossa ja Suomessa. Lisäksi viranomaisille, sosiaalityöntekijöille ja perheille tarjottiin neuvoja ja ohjausta muistisairaiden hoidossa.

Tavoitteiden toteuttamiseksi toteutettiin tutkimus nykyisestä muistisairaiden vanhusten tilanteesta Virossa ja Suomessa, ja esitettiin ehdotuksia tutkimuksen pohjalta. Hankkeessa julkaistiin viron- ja suomenkielinen oppikirja ja koulutettiin 60 sosiaalityöntekijää Virossa ja Suomessa. Lisäksi pantiin jakeluun helppolukuinen käsikirja muistisairaiden vanhusten omaisille.

125

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötEMELEMELVenäjänkielisten syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten parissa tehtävän työn ja palveluiden kehittäminen Virossa ja Suomessa

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kas-vanut merkittävästi Virossa ja Suomessa, mikä näkyy sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvana paineena. Tutkimusten mukaan ikä tuo muka-naan useita ongelmia, jotka voivat olla taloudel-lisia, materiaan liittyviä tai psykologisia. Tilanne vaikuttaa kieli- ja kulttuurimuurien takia vieläkin huonommalta venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluvilla. Ikäihmiset voivat selviytyä paremmin itsenäisesti, jos he saavat ennaltaehkäisevää tietoa iän mukanaan tuomista ongelmista.

EMEL-hankkeessa lisättiin Suomen ja Viron venä-jänkieliseen vähemmistöön kuuluvien vanhusten hyvinvointia ja aktiivista osallistumista.

EMEL-hankkeessa luotiin Suomen ja Viron venä-jänkieliseen vähemmistöön kuuluvien, sosiaalisesti syrjäytyneiden vanhusten voimaannuttamista tukeva työtapa ja edistettiin sen käyttöä. Työ aloitettiin haastattelemalla kohderyhmiä ja koostamalla selvitys venäjänkielisten vanhusten tärkeimmistä tarpeista ja ongelmista. EMEL-hank-keessa järjestettiin myös koulutusta geriatrian alan hoitohenkilöstölle, kotihoidon työntekijöille ja venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluville van-huksille. Työtavan avulla vanhukset saavat tietoa ja toimintatapoja selvitäkseen ilman ulkopuolista apua mahdollisimman pitkään.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisötPainopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointiOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Tallinnan pedagoginen seminaari, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.emelproject.eu

Muu kumppani Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)

126

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

HEWENETHEWENETViron ja Suomen terveyden ja hyvinvoinnin laitosten yhteistyöverkosto



Pääkumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)Yhteystiedot http://hewenet.eu/

Muut hankepartneritAalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosten keskijohdossa toimivat henkilöt rekrytoidaan yleisesti laitoksen tai alan sisältä. Siksi tämän portaan johtajilla on lääketieteellinen koulutus ja tausta, mutta ei liiketaloudellista koulutusta tai johtamisosaamista. Tämä voi johtaa puutteisiin henkilöstön organisoinnissa, suunnittelussa, valvonnassa ja motivoinnissa. Tehottoman resurssien käytön tuloksena asiakkaat saavat samoilla resursseilla vähemmän palveluja.

HEWENET-hankkeella pyrittiin yhteistyöverkoston avulla lisäämään eri sosiaaliryhmien sosiaaliturvaa ja hyvinvointia sekä tehostamaan johtamista ja asiakasystävällisyyttä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksissa.

Hankkeessa toteutettiin terveyden ja hyvinvoinnin laitosten esimiesten pätevyyttä koskeva tutkimus. Lisäksi arvioitiin asiakaspalvelun tasoa. Tämän tiedon pohjalta esimiehille kehitettiin ja pilotoitiin koulutusohjelmia. Yhteistyön tehostamiseksi hankkeessa perustettiin verkosto esimiesten väliseen viestintään ja kokemusten vaihtoon Tallinnan ja Helsingin rajat ylittävällä alueella.

127

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötLEMONLEMONVapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnan uudistaminen

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat vuosikymmenien ajan toteuttaneet menestyksekkäästi elinikäisen oppimisen tehtävää Virossa ja Suomessa. Aikuiskoulutukseen kaivataan kuitenkin uudenlaisia menetelmiä, verkostoja ja asenteita. Tietoyhteiskunta, verkostoissa oppiminen ja joustava online-viestintä tarjoavat uusia mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen.

LEMON-hankkeessa uudistettiin vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaa, jotta ne voisivat palvella alueen yksilöitä ja organisaatioita paremmin. Hankkeen avulla vapaan sivistystyön oppilaitokset saivat uusia opiskelijoita ja sidosryhmiä, solmivat uusia paikallisia ja rajat ylittäviä kumppanuuksia, ottivat käyttöön uusia opetusmenetelmiä sekä suunnittelivat ja pilotoivat uusia kursseja.

Hankkeessa koulutettiin henkilökuntaa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja edistettiin uusien verkostojen syntyä. Lisäksi tuotettiin kirja sosiaalisen median aikuiskoulutukselle tarjoamista mahdollisuuksista (wiki, blogit jne.) ja selvitys aikuiskoulutuksen tulevaisuuden näkymistä Virossa ja Suomessa. Hankkeen aikana uusille kursseille ja uusiin toimintamalleihin osallistui merkittävä opiskelijamäärä.



Pääkumppani Turun yliopisto, Suomi (Turku)Yhteystiedot lemonproject.ning.com

Muut hankepartneritTarton kansalaisopisto (Tartu Rahvaülikool), Viro (Tartto)Haapsalun kansalaisopisto, Viro (Haapsalu)Koulutuskeskus Osilia, Viro (Kuressaare)Tuuru-säätiö, Viro (Kärdla)Tartu Intellectuals’ Society, Viro (Tartto)Salon seudun aikuisopisto, Suomi (Salo)Turun Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Turku)Porvoon kansalaisopisto, Suomi (Porvoo)Vakka-Suomen kansalaisopisto, Suomi (Laitila)Järvenpään Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Järvenpää)Keravan Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Kerava)Varsinais-Suomen Viro-keskus ry, Suomi (Turku)

Valokuvat: Satu Nurmela, LEMON-hanke

128

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

MIMOMIMOMoving in, moving on! Syrjäytymisen ehkäisy soveltavan taiteen keinoin



Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot mimo.turkuamk.fi

Muut hankepartneritHumanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, Suomi (Helsinki)Von Krahl -teatteri, Viro (Tallinna)Turun kaupungin nuorisokeskus, Suomi (Turku)Tarton yliopisto, Viljandi-kulttuuriakatemia, Viro (Tartto)PWP, PW Partners, Viro (Tallinna)

Nuorten sosiaalinen syrjäytyminen on kansainvälisesti tunnustettu haaste yhteiskunnissamme. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa toimivat ammattilaiset tarvitsevat uusia sosiaalisen osallistamisen menetelmiä ja välineitä.

MIMO-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön taidelähtöisiä menetelmiä ennaltaehkäisevään nuoriso- ja sosiaalityöhön. Yhteistyö toteutettiini tiiviissä yhteistyössä nuorten, opettajien, terveydenhoitoammattilaisten, taiteilijoiden sekä sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Pääasiallisena kohderyhmänä olivat syrjäytymisvaarassa olevat 13–17-vuotiaat nuoret ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset. Hankkeen tuloksilla tavoiteltiin hyötyjä tälle ryhmälle.

Hankkeen moniammatillinen ryhmätyöskentely osoittautui palkitsevaksi ja motivoivaksi niin opiskelijoille kuin ammattilaisille. Hankkeen monet työpajat, harrastekerhot ja tapahtumat tavoittivat yli 3 000 nuorta Virossa ja Suomessa. Työpajoissa käytettiin taidelähtöisiä menetelmiä digitaalisen (valokuvaus, videokuvaus) ja esittävän (nukketeatteri, tanssi ja teatteri) taiteen aloilta. MIMO-hankkeessa myös nuorten toiveet toiminnan sisällöstä huomioitiin. Hankkeen kautta kootut lupaavat käytännöt, uudet tiedot ja ideat jaettiin hankkeen merkittäville kohderyhmille seminaarien, työpajojen, koulutusten ja julkaisujen kautta.

Valokuva: Tatu Gustafsson

129

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötSASSASTurvallinen ja aktiivinen koulupäivä

Tallinnassa ja Turussa lasten ja nuorten elämäntapa ei ole kovin aktiivinen, mikä edistää ylipainoa ja liikalihavuutta. Myös sosioekonomiset tekijät vaikuttavat koulupäivän aikaiseen aktiivisuuteen ja osallistumiseen sekä hyvinvoinnin kasvavaan epätasa-arvoon.

SAS-hankkeessa edistettiin hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa sekä lasten ja nuorten osallistumista. Koulumaailma on paras ympäristö tällaisen toiminnan toteuttamiseen, sillä koulun kautta voidaan tavoittaa koko kohderyhmä perheineen.

Lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäntapaa koskevaa vertailukelpoista tietoa kerättiin molemmista kaupungeista, ja analyysien pohjalta syntyi työkaluja, joilla edistetään aktiivista elämäntapaa. Hankkeen puitteissa järjestettiin monenlaista toimintaa, kuten välituntitoimintaa, oppilaiden ideoimaa toimintaa, iltapäivätoimintaa, pihahankkeita sekä koulun ja perheiden yhteistyötä. Kouluille tarjottiin välineitä ja materiaalia avuksi aktiivisen elämäntavan ja osallistumisen edistämiseen toiminnan ja kampanjoiden avulla.



Pääkumppani Turun kaupungin sivistystoimiala, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.safeandactiveschoolday.eu

Muu kumppani Tallinnan kaupungin opetustoimi, Viro (Tallinna)

Valokuvat: Anu Oittinen

130

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

SUFACARESUFACAREOmaishoitajien ja omaishoidettavien tukeminen Virossa ja Suomessa

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisötPainopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointiOhjelma Etelä-Suomen ja Viron ala-ohjelma


Pääkumppani Arcada-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)Yhteystiedot sufacare.arcada.fi

Muu kumppani Tallinnan yliopisto, Viro (Tallinna)

Väestö ikääntyy useimmissa Euroopan maissa. Ikääntyvien erilaisten tukimuotojen jakautuminen vaihtelee maittain perinteen, kulttuurin ja sosiaalipoliittisen järjestelmän mukaan. Ongelmat ja tavoitteet ovat kuitenkin samat suurimmassa osassa maita. Lapset ja lastenlapset asuvat usein etäällä vanhuksista, mikä estää heidän osallistumisensa käytännön hoitoon.

SUFACARE-hankkeessa luotiin käyttäjäkeskeinen malli viralliseen ja epäviralliseen ikääntyneiden hoitoon Virossa ja Suomessa. Malli tarjosi omaishoitajille ja kotihoidon ammattilaisille ratkaisuja käytettäväksi niin kaupunki- kuin maaseutualueilla molemmissa maissa.

Malli koostuu välineistä, joilla pyritään parantamaan nykytilannetta. Näihin kuului koulutusta hoitajien arjen avuksi, käytännönläheisiä ratkaisuja kotihoidon turvallisuuden parantamiseksi, tehokkaampaa verkostoitumista sekä kustannustehokkaampia ratkaisuja. Hankkeessa kehitettiin myös työkaluja sosiaaliseen osallistumiseen, kuten naapuriaputoimintaan ja sosiaaliseen verkostoitumiseen, sekä vapaa-ajan, yhteisö- ja kulttuuritoimintaan.

SUFACARE

131

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötCultural HeritageCultural HeritageMetsien kulttuuriperinnön kehittäminen yhteisellä kulttuurialueella

Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan aiemmilta su-kupolvilta perittyjä ja siirtyneitä merkkejä, joita ei voida suojella pelkästään lainsäädännöllä ja määräyksillä. Kulttuuriperintöä on myös metsis-sämme. Metsien kulttuuriperinnöstä ei kuitenkaan ole saatavilla riittävästi tietoja. Puutteellinen valveutuneisuus vahingoittaa Viron ja Suomen metsien kulttuuriperintöä.

Hankkeessa keskityttiin sellaiseen kulttuuriperin-töön, joka ei ole suojelutoimien kohteena ja jota ei tunneta tai suojella pääasiassa puutteellisen valveutuneisuuden takia. Kulttuuriperintöä kos-kevan valveutuneisuuden puuttuminen vaikeut-taa kestävän kehityksen mukaista suunnittelua. Hankkeessa lisättiin yleistä tietoisuutta ja kiinnos-tusta kulttuuriperinnön suojeluun metsänhoidolli-sin keinoin Virossa ja Suomessa.

Hankkeessa kartoitettiin yli 1,1 miljoonan heh-taarin kokoinen alue ja lisättiin yli 16 000 uutta kohdetta julkiseen tietokantaan. Näin vähennettiin haavoittuvien alueiden tuhoutumisriskiä. Monet julkiset tapahtumat keräsivät yli 5 000 kävijää. Hankkeessa toteutettiin myös yhteistä koulu-tustoimintaa ja tuotettiin neljä kulttuuriperintöä esittelevää julkaisua eri kielillä.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisötPainopiste Kulttuuriperinnön ja kulttuurin elvyttäminen ja suojeleminenOhjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma


Pääkumppani Viron metsänhoitokeskus, Viro (Tallinna)Yhteystiedot www.rmk.ee

Muut hankepartneritMetsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomi (Helsinki)TTS työtehoseura, Suomi (Rajamäki)

132

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

DEVEPARKDEVEPARKHistoriallisten puistojen kestävä hoito ja kehittäminen Suomessa ja Virossa



Pääkumppani Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus, Suomi (Turku)Yhteystiedot devepark.utu.fi

Muut hankepartneritTurun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Suomi (Turku)Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Suomi (Turku)Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen)Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Kasvintuotannon tutkimusyksikkö, Suomi (Kaarina)Liedon kunta, Suomi (Lieto)Turun Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Turku)Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Ympäristölautakunta, Viro (Tallinna)Luuan metsätalouskoulu, Viro (Luua)Rõngun kunta, Viro (Rõngu)Alatskiven kunta, Viro (Alatskivi)Viron metsänhoitokeskus, Viro (Tallinna)Pidula Manor, Viro (Kihelkonna)Kuressaaren kaupunginhallitus, Viro (Kuressaare)Saarenmaan yliopistokeskus, Viro (Kuressaare)

Suomessa ja Virossa on monia merkittäviä historiallisia puistoja Euroopan mittakaavassakin mitattuna. Osa ei ole saanut arvostusta osakseen tai on jätetty rappeutumaan. Investointien avulla historiallisista puistoista saadaan vetovoimaisempia kohteita matkailijoille ja ylläpidetään kulttuuriperintöä ja luonnon monimuotoisuutta.

DEVEPARK-hankkeen tavoitteena on edistää puistomatkailua ja luoda uusia yhteistyömalleja ja tekniikoita, joita voidaan hyödyntää historiallisten puistojen hoidossa ja kehittämistyössä. Kumppanit oppivat tapoja hyödyntää historiallisia puistoja virkistys- ja vapaa-ajan toiminnassa sekä matkailussa. Näin luodaan myös uusia edellytyksiä taloudelliselle kasvulle ja uusille työpaikoille sekä paikallisella että alueellisella tasolla.

Hankkeen puitteissa toteutettiin opintomatkoja ja kehitettiin pilottipuistoja Varsinais-Suomen ja Hämeen maakunnissa Suomessa sekä Tarton, Saaren ja Jõgevan maakunnissa Virossa. Hankkeessa toteutettiin myös pieniä infrastruktuuri-investointeja, jotka koskivat mm. inventointeja, kilpailuja ja puistoelementtejä. Tuloksia ja työkaluja koskevat aineistot julkaistiin eri muodoissa, jotta tulokset olisivat mahdollisimman pysyviä ja helposti saatavilla.

Valokuvat: Toomas Klein (kuva vasemmalla), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (kuva keskellä), Kuressaare Town, Andi Roost (kuva oikealla)

133

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötPAVAMABPAVAMABKeskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä

Virolaisella Padisen kunnalla ja Vantaan kaupungilla (ent. Helsingin pitäjä) on yhteinen historiallinen identiteetti ja keskiajalla alkanut yhteys. Padisen ja Helsingin pitäjän keskiaikaisia suhteita koskevien tietojen hankkiminen, tulosten vertailu ja johtopäätösten tekeminen edellyttää yhteistyötä.

Hankkeessa tutkittiin Padisen ja Helsingin pitäjän aluetta sellaisena kuin se oli keskiajalla. Alueiden kulttuurinen yhteys ja alueen yhtenäisyys vakiinnutettiin uudelleen tutkimus- ja edistämistoimin.

Hankkeessa kerättiin historiallista tietoa alueista Suomen ja Viron sekä muiden eurooppalaisten maiden arkistoista. Virolaiset ja suomalaiset asiantuntijat suorittivat historiallisten kohteiden arkeologisia kaivauksia ja laativat Padisen luostarin restaurointi- ja peruskorjaussuunnitelmat sekä historiallisen näyttelyn. Hankkeessa järjestettiin historian seminaareja ja julkaistiin historiallinen kirja alueiden kytköksistä keskiajalla. Tuotettu materiaali sekä havainnot näiden kahden maan historiallisista suhteista ja kulttuurisesta yhteydestä jaettiin laajalle yleisölle seminaareissa ja näyttelyissä.



PääkumppaniPadisen kunta, Viro (Padise)Yhteystiedot www.padise.ee

Muu kumppani Vantaan kaupunki, Suomi (Vantaa)

Valokuva: Urmas Veersalu

134

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

ProNatMatProNatMatLuonnonmateriaaleihin liittyvän tietotaidon edistäminen



Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.pronatmat.eu

Muut hankepartneritViron kulttuuriperintöseura, kestävän kehityksen tietokeskus, Viro (Tallinna)Åbo Akademin kuitu- ja selluloosateknologia, Suomi (Turku)Tallinnan yliopisto, Viro (Tallinna)Tarton yliopisto, Viljandin kulttuuriakatemia, Viro (Tartto)Näkövammaisten Keskusliitto Ry, Sokeva Oy, Suomi (Vantaa)Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Suomi (Turku)Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)Varsinais-Suomen Viro-keskus ry, Suomi (Turku)Tarton kaupunki, Turku-infopiste, Viro (Tartto)

Talouden rakenteet ovat muuttuneet. Markkinata-lous ja uusi teknologia ovat hylänneet perinteiset menetelmät ja paikalliset materiaalit, ja tuotanto on siirtynyt Euroopan ulkopuolelle. Ympärillämme on yllin kyllin uusiutuvia luonnonmateriaaleja eli kasvi- ja eläinkunnasta sekä maasta saatavia raa-ka-aineita, joita voidaan käyttää monipuolisesti.

ProNatMat-hankkeen tavoitteena oli lisätä paikal-listen luonnonmateriaalien käyttöä Suomessa ja Virossa. Tähän pyrittiin etsimällä tapoja korvata materiaaleja, jotka eivät ole ekologisia tai jotka on tuotu kaukaa. Hankkeessa keskityttiin tietämyksen lisäämiseen ja tietotaidon levittämiseen terveel-lisempien materiaalien käytöstä sekä paikallisten materiaalien merkityksellisyydestä ympäristön kannalta. Näin voidaan luoda työllistymismahdolli-suuksia ja säilyttää kulttuuriperintöä.

Hankkeen kumppanit kehittivät yhteistyössä uusia ideoita ja ratkaisuja luonnonmateriaalimarkki-noille. Hankkeessa luodun tietokannan avulla voitiin kerätä ja tallentaa tietotaitoa vanhoista ja uusista tekniikoista ja materiaaleista sekä ideoita monissa eri muodoissa, kuten lyhyinä koulu-tusfi lmeinä. Lisäksi asiantuntijoille ja yleisölle tarjotulla koulutuksella lisättiin tietämystä kaikissa väestöryhmissä.

135

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

ötFLEXFLEXJoustava työkulttuuri - työn, ajan, paikan ja elämän uudelleenarviointi

Saaristossa ja saarilla taloudellinen rakenne on melko kapea-alainen, ja sille on ominaista kausiluonteisuus. Maantieteellisen epäyhtenäisyyden ratkaisemisessa joustavuus on tärkeässä asemassa. Joustavin työjärjestelyin voitaisiin vahvistaa työyhteisöä tai luoda kokonaan uusia.

FLEX-hankkeella edistettiin tapoja houkutella joustavan työn avulla vapaa-ajan asukkaita, työnantajia, työntekijöitä, yrittäjiä ja yrityksiä saarille ja saaristoon.

Hankkeessa myötävaikutettiin joustavan työn tunnustamiseen luonnolliseksi ja tehokkaaksi tavaksi tehdä tuottavaa työtä. Lisäksi edistettiin joustavien työjärjestelyjen positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tunnistamalla ja kehittämällä tarkoitukseen sopivia tiloja hankkeessa kehitettiin joustavan työn pilottikeskuksia. Keskuksiin rekrytoitiin pilottityönantajia, joiden työntekijöille tarjottiin mahdollisuus etätyöhön. Hankkeen tutkimuksessa verrattiin tavanomaisessa työympäristössä työskentelevien ja etätyötä tekevien terveydentilaa. Tutkimuksessa analysoitiin joustavan työn vaikutuksia alueen politiikkaan, talouteen ja kehitykseen.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisötPainopiste Sosiaaliset ja demografi set kysymykset, erityisesti nuoria koskevat Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Turun yliopisto, Suomi (Turku)Yhteystiedot fl exwork.utu.fi

Muut hankepartneritTyöterveyslaitos, Suomi (Helsinki)Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Raasepori)Åbo Akademi, Suomi (Turku)Företagsam skärgård -yhdistys, Ahvenanmaa (Föglö)Tallinnan teknillisen yliopiston Kuressaaren yksikkö, Viro (Kuressaare)Nordregio, Pohjoismainen aluekehityksen keskus, Ruotsi (Tukholma)

Valokuva: Marianne R. Berlin

136

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

VIRTUVIRTUIkääntyneiden virtuaalipalvelut Itämeren saarilla

Suomen, Ahvenanmaan ja Viron saaristoalueet ovat monien sosiaalisten, poliittisten ja taloudel-listen muutosten kourissa. Väestörakenteelliset muutokset vaikuttavat voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhoitoalaan, joka yrittää rajallisen ta-lousarvion puitteissa turvata tasapuoliset palvelut maaseutu- ja kaupunkialueilla. Yleisiä haasteita alueella ovat ikääntyvä väestö, pitkät välimatkat ja mahdollinen pula pätevästä henkilöstöstä.

VIRTU-hankkeen tavoitteena oli parantaa ikäänty-neiden elintasoa tukemalla terveellistä, turvallista ja sosiaalisesti rikasta kotona asumista laitostumi-sen sijaan.

VIRTU-hankkeessa luotiin uusi virtuaalitekno-logioihin perustuva palvelumalli saaristoalueilla asuvien ikääntyneiden ihmisten, heidän sukulais-tensa, alueen kuntien sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun työntekijöiden avuksi. Hankkeen puitteissa ikääntyneille ihmisille tarjottiin virtu-aalipalveluja tiiviissä yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Hankkeessa selvitet-tiin palvelumallin sisältö sekä virtuaalipalvelujen käytettävyys ja soveltuvuus. Lisäksi kerättiin ikäihmisten ja työntekijöiden kokemuksia. Tutki-muksen avulla selvitettiin palvelujen kustannuste-hokkuus ja vaikuttavuus.

Prioriteetti Vetovoimainen ja kehittyvä yhteiskuntaPainopiste Sosiaaliset ja demografi set kysymykset, erityisesti nuoria koskevat Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku)Yhteystiedot www.virtuproject.fi

Muut hankepartneritYrkeshögskolan Novia, Suomi (Turku)Laurea-ammattikorkeakoulu, Suomi (Vantaa)Sipoon kunta, Suomi (Sipoo)Naantalin kaupunki, Suomi (Naantali)Eckerön kunta, Ahvenanmaa (Eckerö) Saltvikin kunta, Ahvenanmaa (Saltvik) Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu, Ahvenanmaa (Maarianhamina)Kuressaaren alueellinen sosiaalikeskus, Viro (Kuressaare)Saarenmaan liiketoiminnan kehittämissäätiö, Viro (Kuressaare)Tuuru-säätiö, Viro (Kärdla)

Valokuvat: Terhi Hytönen (kuva vasemmalla), Turun kaupunki (kuva keskellä), Toni Koskinen (kuva oikealla)ValoValokuvakuvat: Tt: Terhierhi HytHytönenönen (ku(kuva vva vasemasemmma a)

137

Vet

ovoi

ma

iset

ja k

ehit

tyvä

t yh

teis

öt

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisötPainopiste Sosiaaliset ja demografi set kysymykset, erityisesti nuoria koskevat Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Skärgårdsstiftelsen i Stockholms län, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot www.skargardsstiftelsen.se

Muut hankepartneritSKUNK, Ahvenanmaa (Kumlinge)

Young VoicesYoung VoicesNuorten ääni kuuluviin saaristossa

Väestö ikääntyy Tukholman ja Ahvenanmaan saaristossa. Yhä useampi nuori kokee, että saariston maantieteellinen sijainti rajoittaa sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä vaikeuttaa nuorten toimeentuloa saaristossa. Monet nuoret lähtevät muualle opiskelemaan eivätkä palaa takaisin saaristoon. Saariston nuorille voidaan luoda paremmat elinolosuhteet, kun heidät huomioidaan päätöksenteossa.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa nuorten oloja Tukholman ja Ahvenanmaan saaristossa. Siksi selvitettiin, millainen toiminta kiinnostaa nuoria ja miten opintoja, vapaa-ajan toimintaa ja muita nuorten kiinnostuksen kohteita voidaan kehittää siten, että ne houkuttelevat nuoria jäämään alueelle.

Paikallisen tason tapaamisissa, työpajoissa ja yhteisissä konferensseissa nuoret saivat vaihtaa ajatuksia ja oppia demokratiaa. Heidän ajatuksensa ja muutosehdotuksensa koottiin poliitikoille ja organisaatioille jaettavaan selvitykseen, jotta voitaisiin tehdä tarvittavat toimet saariston kehittämiseksi houkuttelevammaksi nuorille. Tukholman ja Ahvenanmaan saariston nuorten elinolosuhteita parantamalla ja rohkaisemalla nuoria aktiivisuuteen saariston kehittämisessä taataan tulevaisuudessa terveellinen ja elinvoimainen saaristo.

138

Vetovoim

aiset ja

keh

ittyvät yh

teisöt

Yo!BaNaYo!BaNaYoung Baltic narratives

Lapsilla ja nuorilla ei tunnetusti ole Itämeren saaristoalueilla yhtä suurta mahdollisuutta hyödyntää liikkuvaa kuvaa viestinnässä ja itseilmaisussa kuin mantereella.

Yo!BaNa-hankkeessa luotiin ja tuettiin lasten ja nuorten elokuvanteko- ja esitysmahdollisuuksia kouluissa ja vapaa-ajalla. Elokuvanteossa hankkeen tarkoituksena oli tuoda saariston lapset ja nuoret osaksi yhteiskunnan rakennetta sekä vahvistaa heidän yhteenkuuluvuuttaan ja identiteettiään saariston asukkaina. Näin edistettiin ylpeyttä omista juurista sekä halukkuutta jäädä saaristoon aikuisiällä.

Hankkeessa laadittiin suunnitelma yhteisestä elokuvafestivaalista, jonka tarkoituksena on houkutella nuoria elokuva-alan pariin. Hankkeen puitteissa järjestettyyn toimintaan kuului lisäksi työpajoja ja ohjausta. Lisäksi järjestettiin yhteisiä elokuvaleirejä, joissa osallistujat saivat jakaa elokuvakerrontaan liittyviä ajatuksia saarten välillä.

Prioriteetti Vetovoimainen ja kehittyvä yhteiskuntaPainopiste Sosiaaliset ja demografi set kysymykset Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma


Pääkumppani Länsstyrelsen i Stockholm, Ruotsi (Tukholma)Yhteystiedot www.yobana.eu

Muut hankepartneritAhvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan Pohjola-instituutti, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen)Kinobuss, Viro (Tallinna)Gotlannin kunta, Film på Gotland, Ruotsi (Visby)

Yo! BaNaYoung Ba l t i c Nar ra t i ves

140

Aakkosellinen luettelo hankkeista

sivu sivu

ACT4MYBALTICSEA 40

ACTIVE WETLANDS 30

ARCHOIL 43

AVE 91

BACES 98

BALBIC 50

BALLAD 51

BALTICDIVERSITY 15

Baltic EcoMussel 52

BALTIC SEA CHALLENGE 14

BALTICSEANOW.INFO 16

BASAAR 53

BASIS 54

BECOSI 22

BENCH 55

Bridge of Music 117

Bridging Baltic 102

BSI 93

BTP 76

BYMIC 118

CADDIES 103

CB ENTREINT 56

CB JOB FERRY 77

CEBARE4YOU 104

CeBa Testbed 57

CentralBalticCycling 58

COBWEB 17

COFREEN 23

COMBAT 18

COMCOT 82

CREAENT 59

CULT IDENTITY 119

Cultural Heritage 131

CulturalTourism2011 83

DEVEPARK 132

DigiEduET 79

DNSE 120

ECOHOUSING 19

ECOSEAL 95

ECO-SUPPORT ACTIVITY 31

ELDEM 124

E-MATH 60

eMedic 105

EMEL 125

EMTACCESS 61

ENEF 24

ENPOS 32

ENSACO OILSPILL 25

ENTERPRISING SELF 62

EUNECBAS 121

EXPAT 78

FaBBi 96

FINEST STARTUPS 84

FIR 99

FLEX 135

FOODWEB 106

FORTE 63

GEOISLANDS 94

GES-REG 26

GGBGnetwork 107

GLOBAL VISION 64

GoVeSa LINK 74

141

sivu sivu

GREEN ISLANDS 44

HEALFISH 33

HELTH 108

HERITAGE TOURISM 65

HETA-ECVET 92

HEWENET 126

HISPARES 45

HOME MARKET 66

H-TTransPlan 80

IIeP 109

InFAcTo 85

INNOCARE 110

INNOEQUINE 67

INNOREG 86

INTO PRACTISE 68

JOBWAB 46

KNOWSHEEP 97

LEMON 127

MARLIN 20

MIMIC 27

MIMO 128

MINWA 34

MUSIC FOR ALL 111

NANNUT 41

NATURESHIP 28

OILRISK 35

PAVAMAB 133

PENTA 75

Pro-FIT 87

ProNatMat 134

PURE BIOMASS 69

QUADRUPLE 70

RIMA 81

RINGS IN WATER 36

Safe Baltic Cruises 112

SAS 129

SEABED 47

ServiceD 88

SHIPWHER 122

SIDP 113

SMARTCOMP 71

SMC 123

SMEDGE 72

SNOOP 37

SNOWBAL 21

SPORTSSOCIETY 114

STOCA 89

SUFACARE 130

SUSBIO 38

UseScience 73

VIRTU 136

VOMARE 39

VOSABASE 100

WASI 115

WESA 42

W-FUEL 90

WOODENERGY 29

Yo!BaNa 138

Young Voices 137

Youth Space 116

Y H T E Y S T I E D O T

OHJELMASIHTEERISTÖ

PÄÄTOIMISTOTurku, Suomic/o Varsinais-Suomen liittoPL 273, 20101 TurkuKäyntiosoite: Läntinen Pitkäkatu 35, 5. kerrosPuh +358 40 550 [email protected]

HALLINTOVIRANOMAINENVarsinais-Suomen liitto

Aluekehitysjohtaja Tarja NuotioVarsinais-Suomen liittoPL 273, 20101 TurkuKäyntiosoite: Ratapihankatu 36Puh +358 40 5063 [email protected]

www.cen t ra lba l t i c . eu

S I J O I T U S T U L E V A I S U U T E E S I

EUROOPAN UNIONIEUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO

cb showcase brochure finnish

Documents