Joni Hietala

CHEMPLANT-PROJEKTIN AUTOMAATIOSUUNNITTELU

OpinnäytetyöKESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUAutomaatiotekniikan koulutusohjelmaMaaliskuu 2008

TIIVISTELMÄ

YksikköTekniikan ja liiketaloudenyksikkö, Kokkola

Aika3.3.2008

Tekijä/tekijätJoni Hietala

KoulutusohjelmaAutomaatiotekniikan koulutusohjelmaTyön nimiCHEMPLANT-PROJEKTIN AUTOMAATIOSUUNNITTELUTyön valvojaHannu Ala-Pöntiö

Sivumäärä28 + 9 liitettä

Työn ohjaajaJani Honga

Työn tavoitteena oli automatisoida CENTRIAn Chemplant-projektissa suunnitel-tava ja rakennettava kemian koetehdas. Automaatiosuunnittelu toteutettiin Met-son toimittamaan MetsoDNA-automaatiojärjestelmään. Tavoitteena oli suunnitel-la koetehdas, jota voidaan käyttää erilaisissa testausajoissa sekä mahdollisesti tuo-tannollisessa ajossa.

Työn tarkoituksena oli luoda lähtötietojen mukaiset järjestelmäsovellukset ja nii-hin liittyvät ajantasaiset dokumentit.

Automaatiosuunnittelussa tuotettiin toiminta- ja lukituskuvaukset koetehtaallesekä niiden pohjalta sovellukset ja näytöt automaatiojärjestelmään. Lisäksi tuotet-tiin myös muita erinäisiä dokumentteja, jotka liittyvät läheisesti automaatiosuun-nitteluun.

Työn tuloksena oli toimiva automaatiojärjestelmä, jonka avulla pystytään kokolaitoksen toimintaa kontrolloimaan ja laitoksen toimintaa voidaan muokata tes-taustarpeen mukaisesti. Työn suoritus sujui ilman suurempia ongelmia automaa-tion suunnittelun ja toteutuksen aikana. Ratkaistavia ongelmia tuli suunnittelunaikana vastaan runsaasti, mutta kaikki ongelmat saatiin ratkaistua projektin aika-na.

Asiasanatautomaatiosuunnittelu, koetehdas, prosessiautomaatio

ABSTRACT

UnitTechnical and business unit, Kokkola

Date3 March, 2008

AuthorJoni Hietala

Degree ProgrammeDegree Programme in Automation TechnologyName of thesisDESIGNING AUTOMATION OF CHEMPLANT-PROJECTInstructorHannu Ala-Pöntiö

Pages28 + 9 Appendix

SupervisorJani Honga

The aim of this thesis was to automate the pilot factory which was planned andbuilt during Chemplant-project of CENTRIA. The designing was made to Met-soDNA-automation system delivered by Metso. The aim was to design a pilotfactory which can be used for testing and also for production purposes.

The aim of this thesis was to create system applications from the source informa-tion and documents related to these.

In the automation design function and locking diagrams were made for the pilotfactory. Applications and displays were created for the system from the dia-grams. Also other documents, which were related to the automation design, wereproduced.

The result of this thesis was a functional automation system with the help ofwhich the pilot factory can be controlled. Also the functions of the pilot factorycan be modified according to the testing needs. Designing and building of thepilot factory were carried out without greater problems. But a lot of problemswere solved during the design.

Key wordsautomation design, pilot factory, process automation

SISÄLLYS

1 JOHDANTO 12 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ 2

2.1 PLC 22.2 Prosessiautomaatiojärjestelmä 32.3 Hajautettu järjestelmä 32.4 Keskitetty järjestelmä 42.5 Järjestelmän valinta 5

3 CHEMPLANT-PROJEKTI 64 METSO 8

4.1 Yleistä 84.2 Suunnittelu- ja konfigurointityökalut 9

4.2.1 Ympäristön rakenne 94.2.2 DNAExplorer 104.2.3 FbCAD 144.2.4 DNAuseEditor 16

5 KOETEHTAAN SUUNNITTELU 175.1 Prosessin kuvaus 175.2 Laitteisto 18

5.2.1 Automaatiojärjestelmä 185.2.2 Mittaukset 205.2.3 Moottorit 215.2.4 Venttiilit 21

5.3 Sovellussuunnittelu 215.3.1 Suunnittelun lähtökohdat 225.3.2 Mittaukset 235.3.3 Säätöpiirit 235.3.4 Toimilaitteet 24

5.4 Valvomosuunnittelu 245.4.1 Suunnittelun lähtökohdat 255.4.2 Valvomonäytöt 25

6 JOHTOPÄÄTÖKSET 27LÄHTEET 29LIITTEET

LYHENTEET

CENTRIA Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus ja tuoteke-

hitysyksikkö

AMK Ammattikorkeakoulu

Ex Explosive

ATEX Atmosphères explosibles

I/O Input / output

DNA Dynamic network of applications

CR Community for results

EA Engineering and maintenance activity

EAS Engineering and maintenance activity server

EAC Engineering and maintenance activity client

CAD Computer-aided desing

FbCAD Function block diagram CAD

PI Process instrumentation

ACN Application and control node

PCS Prosessiasema

OA Operointipääte

BU Varmuuskopiointiasema

DIA Diagnostiikka-asema

ALP Hälytysasema

HIST Historia-asema

MIO MetsoACN I/O

IPS MIO power supply

IBC MIO bus controller

MBB Mounting base for IPS/IBC

AIU8H Analog input unit, 20mA HART

HART Highway addressable remote transducer

AOU4H Analog output unit, 20mA HART

DI8P Digital input unit

DO8SO Digital output unit

MB8R Mounting base for I/O-units

PID Proportional-integral-derivative

1

1 JOHDANTO

CENTRIA on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja täy-

dennyskoulutusyksikkö. Tutkimus- ja kehitystoiminnan päätehtävänä on luoda

edellytyksiä alueen yritysten ja yhteisöjen kehittymiselle. CENTRIAn organisoiman

Chemplant-projektin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Keski-Pohjanmaan

ammattikorkeakoulun tiloihin kemian koetehdas, joka olisi osana oppimisympäris-

töä sekä palvelisi myös lähialueen kemianteollisuuden tarpeita.

Chemplant-projektin automaatiosuunnittelussa päätettiin käyttää ammattikorkea-

koulun opiskelijoiden työpanosta. Automaatiosuunnittelussa hyvin tärkeänä osana

oli projektin aikataulujen pitäminen sekä myös ajantasaisien dokumenttien luomi-

nen lähtötietoihin tulevien muutosten osalta. Lisäksi projektin aikana tuleviin on-

gelmiin haluttiin saada ratkaisut projektin aikana.

Suunnittelun ja toteutuksen aikana tulleita ongelmia aiheutti kokemattomuus au-

tomaatiosuunnittelussa, koska suunnittelun kokemus rajoittui kokonaan insinöö-

riopiskelun aikana opittuihin asioihin, jolloin käytännön työkokemus suunnittelualal-

ta puuttui kokonaan. Lisäksi suunnittelun aikataulutus oli melko tiukka, joten aika-

taulujen pitäminen projektin aikana oli hyvin haasteellista ja vaati suuren panos-

tuksen projektiin.

Tavoitteena oli luoda toimivat automaatiosovellukset ja niihin liittyvät dokumentit

aikataulujen puitteissa sekä ratkaista projektin aikana automaatiosuunnittelussa

vastaan tulevat ongelmat.

2

2 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ

Automaatiojärjestelmä on nykyään yksi keskeisimmistä osista teollisuudessa. Au-

tomaatiojärjestelmiksi voidaan laskea niin yksittäinen ohjelmoitava logiikka kuin

myös isompaa tehdasta pyörittävä järjestelmä. Automaatiojärjestelmiä käytetään,

kun automatisoidaan jokin tuotannon prosessi tai sen osa, joka sisältää yksinker-

taisia tai useasti toistuvia liikkeitä tai toimintoja. Lisäksi automaatiojärjestelmiä käy-

tetään parantamaan toimintojen turvallisuutta käyttäjälle. Nykyään automaatiojär-

jestelmään liitetään myös muita tehtäviä, kuten historiankeruu ja raportointi laitok-

sen toiminnoista. (ABB 2007; Sivonen 2004, 181.)

Automaatiojärjestelmä hoitaa tietoliikenteen I/O:n, valvomon ja muiden järjestel-

mään kytkettyjen laitteiden välillä. Automaatiojärjestelmä hoitaa mm. mittausten

virtaviestin muuttamisen oikealle asteikolle valvomonäyttöä varten, tarvittavat las-

kennat, ohjausten muuttamisen virtaviestiksi, sovellusten sisäiset lukitukset jne.

(ABB 2007; Sivonen 2004, 181.)

2.1 PLC

PLC-järjestelmän(Programmable Logic Controller) suunnittelu tehdään pääasialli-

sesti loogisten operaatioiden, laskureiden ja ajastimien avulla. PLC-järjestelmiä

käytetään pääasiassa kappaletavaran käsittelyssä. Järjestelmään saadaan lisättyä

monenlaisia liitäntäkortteja, jolloin voidaan liittää erityyppisiä antureita järjestel-

mään ja PLC-logiikka myös muihin automaatiojärjestelmiin. PLC-järjestelmän hy-

viä puolia ovat ohjelman keveys ja yksinkertaisuus, luotettavuus sekä halvempi

hinta. Huonoja puolia järjestelmässä ovat pienempi kapasiteetti ja isompien auto-

maatiojärjestelmien hallittavuus. (ABB 2007; Sivonen 2004, 182.)

3

2.2 Prosessiautomaatiojärjestelmä

Prosessiautomaatiojärjestelmä on nimensä mukaisesti suunniteltu ohjamaan eri-

laisia prosesseja. Prosessiautomaatiojärjestelmän hallinta erityisesti isommissa

järjestelmissä on yleensä helpompaa kuin vastaavalla PLC-logiikalla. Prosessiau-

tomaatiojärjestelmässä saadaan helpommin kerättyä tietoja ja raportoitua niistä

käyttäjälle. Hyviä puolia ovat graafinen ympäristö, suurempi kapasiteetti ja moni-

puolisuus. Huonoja puolia ovat korkeampi hinta ja graafisen ympäristön järjestel-

män koneilta vaatima isompi teho. (ABB 2007; Sivonen 2004, 183.)

2.3 Hajautettu järjestelmä

Hajautetussa järjestelmässä (KUVIO 1) liitynnät laitteiden välillä hoidetaan erilaisil-

la väyläratkaisuilla, jolloin I/O-laitteet voidaan sijoittaa mahdollisimman lähelle pro-

sessia, ohjausyksiköt saadaan suojattuihin kaappeihin ja valvomokoneet saadaan

sijoitettua valvomoon. Hajautetussa järjestelmässä prosessiasemat hoitavat mitta-

ustietojen käsittelyn, ohjausten laskennan ja ohjausten tekemisen paikan päällä.

Hajautetun järjestelmän etuna ovat säästö johdotuksessa ja vapaampi sijoittelu

laitteille. Haittana järjestelmässä ovat vaatimukset hajautettujen laitteiden ympäris-

tökestävyydelle, kun niitä ei sijoiteta erilliseen elektroniikkatilaan. (ABB 2007; Asp,

Tuominen & Hyppönen.)

4

KUVIO 1. Hajautettu automaatiojärjestelmä (Asp ym.)

Hierarkian ylimmässä tasossa on ohjaavat valvomolaitteet, erilliset ohjauspäätteet,

hälytyskirjoittimet ja muut tietokoneet, joilla voidaan liittyä tehdasverkkoon. Tältä

tasolta voidaan tarvittaessa liittyä Internetiin tai toiseen lähiverkkoon. Toisessa ta-

sossa on kentän ja tehdasverkon yhdistäviä laitteita, kuten automaation ohjausyk-

siköt ja logiikkayksiköt. Viimeisessä tasossa ovat kentältä löytyvät laitteet. Tähän

kuuluvat yksittäiset ohjausyksiköt, lähettimet, anturit, mittalaitteet ja prosessia oh-

jaavat toimilaitteet. (ABB 2007; Sivonen 2004; Asp ym.)

2.4 Keskitetty järjestelmä

Keskitetyssä järjestelmässä automaation kaikki toiminnot hoidetaan yhdessä pis-

teessä. Liitännät I/O:lta tapahtuvat omien kaapeleiden kautta suoraan keskusyk-

sikköön. Keskitettyä järjestelmää käytetään yleensä pienemmissä järjestelmissä,

jolloin ei ole järkevää hajauttaa toimintoja eri puolille. Tämän järjestelmän hyvät

puolet ovat huollon helppous, se että kaikki sovellukset ovat samalla ohjelmointi-

5

kielellä ja mahdollisuus ohjata koko järjestelmää samasta pisteestä. (ABB 2007;

Sivonen 2004; Asp ym.)

2.5 Järjestelmän valinta

Automaatiojärjestelmän valinnassa koetehtaalle päädyttiin valitsemaan Metso Au-

tomationin tarjoama prosessiautomaatiojärjestelmä laitokselle. Metson automaa-

tiojärjestelmällä sovellusten tekeminen laitokseen on helpompaa kuin logiikalla,

koska järjestelmä on suunniteltu prosessiteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi valintaa

puolsivat myös tunnettu tekniikka, tuotetuen läheisyys ja Metson pysyvyys. Nega-

tiivisella puolella on laitteiston korkeampi hinta verrattuna muihin tarjottuihin järjes-

telmiin.

6

3 CHEMPLANT-PROJEKTI

Chemplant-projektin tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa kemian koetehdas

prosessitekniikan laboratorion tiloihin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

tekniikan ja liiketalouden yksikössä. Projektin toteuttajana toimi Keski-Pohjanmaan

ammattikorkeakoulun tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö (CENTRIA). Projektin

valmistuttua koetehtaan on tarkoitus palvella alueen koulutusorganisaatioiden

(Chydenius-instituutti, AMK, aikuisopisto, ammattiopisto), KETEKin sekä Kokkolan

seudun kemianteollisuuden yrityksiä. Koetehdas toimii oppimisympäristönä, ja sillä

on suuri rooli myös tutkimus- ja tuotekehityksessä alueen yrityksille. (CENTRIA

2006.)

Projekti ajoittui 1.4.2006–31.7.2007 väliselle ajalle. Projekti jaettiin neljään eri

osaprojektiin P1–P4. Jokaiselle osaprojektille laadittiin erilliset toimintasuun-

nitelmat, joita tarkennettiin projektin ohjausryhmän kokouksissa projektin

toteutuksen edetessä. Projektin kokonaiskustannukset ovat yhteensä 496 500 €

(KUVIO 2). (CENTRIA 2006.)

KUVIO 2. Chemplant-projektin aikataulu ja kustannusarvio (CENTRIA 2006.)

7

Koetehtaan pääosia ovat raaka-aineen käsittely, reaktori, tislaus, kaasunpesuri ja

suodatus (KUVIO 3). Prosessi rakennettiin siten, että jokaista päälaitetta voidaan

käyttää yksitellen tai jatkumona edelliselle operaatiolle. Koetehdas automatisoitiin

mahdollisimman pitkälle, kuitenkin niin, että jokaista päälaitetta voidaan käyttää

omana kokonaisuutena. Suurin osa instrumenteista ja toimilaitteista sijoitettiin luo-

kiteltuun Ex-tilaan (ATEX-direktiivi). Lisäksi koetehtaaseen kuuluu monipuolinen

tiedonkeruu ja raportointi. (CENTRIA 2006.)

KUVIO 3. Prosessikaavio Chemplant-projektista (CENTRIA 2006.)

8

4 METSO AUTOMATION

4.1 Yleistä

Metso on suomalainen paperi- ja prosessiteollisuuden koneiden ja järjestelmien

toimittaja. Metson kansainvälinen teknologiakonserni koostuu kolmesta eri liike-

toiminta-alueesta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation. Metso

Automation suunnittelee, kehittää ja toimittaa ratkaisuja tiedonhallintaan ja proses-

siteollisuuden automaatioon. Uusin tuotekonsepti prosessiautomaatioon on Met-

soDNA CR. (Metso Oyj. 2008.)

Metso DNA CR pohjautuu vuonna 1989 kehitettyyn DamaticXD-

prosessiautomaatiojärjestelmään. Dynaaminen sovellusverkko eli DNA perustuu

tiedon vapaaseen verkottamiseen (KUVIO 4), ohjausautomatiikkaan ja sulautettui-

hin kenttäohjauksiin. Metso DNA:n verkossa toimivat yhdessä ohjelmistosovelluk-

set sekä laitesovellukset. Tämän takia laitokseen voidaan vapaasti valita automaa-

tio- ja informaatiosovellukset laitoksen tarpeiden mukaisesti. Näihin sovelluksiin

tarvittavat asemat linkitetään toisiinsa Ethernet-verkon avulla. MetsoDNA CR on

yhteensopiva vanhojen Metson järjestelmien kanssa aina DamaticXD:hen asti, jol-

loin myös vanhat järjestelmät voidaan suoraan päivittää uudempaan versioon tai

ne voivat toimia rinnakkain uusien järjestelmien kanssa. (Metso Automation 2008.)

9

KUVIO 4. Metson verkkorakenne (Metso Automation 2008.)

4.2 Suunnittelu- ja konfigurointityökalut

4.2.1 Ympäristön rakenne

EA:n rakenne muodostuu EAS-palvelimesta sekä yhdestä tai useammasta EAC-

työasemasta. EAS ja EAC linkitetään toisiinsa Ethernet-verkon avulla. EAS asen-

netaan yleensä Windows 2000 Server -pohjaiseen tietokoneeseen. EAC voidaan

asentaa joko Windows XP Professional- tai Windows 2000 Professional

-pohjaiseen koneeseen. EA-ympäristössä pitää olla vähintään yksi EAC-asema,

joka sisältää kaikki tarvittavat työkalut suunnittelulle ja ylläpidolle. Ensisijaisesti

työkalut sijoitetaan EAS:lle, mutta ne voidaan myös tarvittaessa asentaa EAC-

työasemalle. (Metso Automation 2008.)

10

4.2.2 DNAexplorer

DNAexplorer-selain (KUVIO 5) on yksi tärkeimmistä työkaluista MetsoDNA:n

suunnitteluympäristössä. Selaimen avulla hallinnoidaan ja ylläpidetään laitoksen

sovelluksia. DNAexplorer toimii eräänlaisena tietovaraston hallintana.

DNAexplorer helpottaa isojen kokonaisuuksien hallitsemista laitoksen

suunnittelussa ja ylläpidossa, kun kaikki laitoksen eri sovellukset voidaan jakaa

prosessialueiden tai laitteen nimen mukaan. (Metso Automation 2008.)

KUVIO 5. DNAexplorerin käyttöliittymä

DNAexplorerin käyttö perustuu erityyppisten hierarkioiden käyttöön. Hierarkioiden

avulla voidaan luoda ja selata laitoksen prosessialueita ja paketteja. Hierarkioita

on käytössä neljää eri tyyppiä:

11

Prosessialuehierarkia

Prosessialuehierarkiassa (KUVIO 6) luodaan ja selataan laitoksen eri

prosessialueita. Prosessialuehierarkiassa näkyvät kansiot eli prosessialueet

nimetään sillä tavalla, että nimestä voidaan päätellä, mitä sovelluksia kansio

sisältää. Kun suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota prosessialueiden

suunnitteluun, niistä löytyvät tarvittavat sovellukset nopeasti suunnittelua ja

ylläpitoa varten. (Metso Automation 2008.)

KUVIO 6. Prosessialuehierarkia

Pakettihierarkia

Pakettihierarkiassa (KUVIO 7) luodaan järjestelmän eri paketit. Paketteihin

sijoitetaan sovellukset niiden ajoaseman mukaan. Tällöin voidaan katsoa

ajoaseman paketista, mitkä sovellukset menevät kyseiselle asemalle, ja samalla

voidaan muokata tai lisätä sovelluksia paketteihin tarpeen mukaan. (Metso

Automation 2008.)

12

KUVIO 7. Pakettihierarkia

Verkkohierarkia

Verkkohierarkiassa (KUVIO 8) voidaan tarkastella laitoksen I/O-rajapintojen hie-

rarkiaa paketeittain ja laiteyksiköittäin jäsenneltynä. Verkkohierarkiassa voidaan

selata ja konfiguroida I/O-toimintoja. Hierarkiassa näkyvät perus-I/O:n lisäksi myös

laitoksen muiden väylien rajapinnat. (Metso Automation 2008.)

13

KUVIO 8. Verkkohierarkia

Listahierarkia

Listahierarkia ei varsinaisesti ole jäsentelijä, vaan siinä vain listataan kaikki tieto-

varaston piirit ilman minkäänlaista erillistä jäsentelyä (KUVIO 9). DNAexplorerin

sovellushaku käyttää listahierarkiaa haun tuloksen näyttämiseen. (Metso Automa-

tion 2008.)

14

KUVIO 9. Listahierarkia

Selaimen avulla voidaan suunnitellut piirit tai kokonaiset paketit siirtää EAS:n

tietovarastosta (Repository) kohdeasemalle prosessin ajamista varten. Ennen

pakettien siirtoa ajoasemalle pitää DNAexplorerin kautta tarkastaa ladattavien

sovellusten virheet. Virheiden tarkastelussa katsotaan piirin sisäiset virheet

(kytkentäpisteet, jne.), nimeysvirheet (piirien nimet ja tunnukset), ulkoiset virheet

(liitäntäpisteet muista piireistä, jne.) ja I/O-virheet (rajapinnat, jne.). (Metso

Automation 2008.)

4.2.3 FbCAD

FbCAD on AutoCADiin pohjautuva suunnittelu- ja ylläpitoaktiviteetin suunnittelu-

työkalu, joka hyödyntää AutoCADissä jo valmiiksi olemassa olevia ominaisuuksia

(KUVIO 10). FbCAD:iä käytetään EAS-, EAC-asemalta tai Stand Alone

-työasemalta. Suunnittelua kutsutaan graafiseksi suunnitteluksi, sillä FbCAD:llä

suunnittelu on suunnittelijalle hyvin havainnollista, koska FbCAD:llä suunniteltu

15

piiri on ajoympäristöön ladattava sovellus, mutta se toimii myös graafisena doku-

menttina. Tällä edesautetaan dokumenttien pysymistä ajan tasalla myös prosessin

muutosten ja päivitysten aikana. (Metso Automation 2008.)

KUVIO 10. FbCAD-suunnittelutyökalu

FbCAD:llä suunnitellaan toimilohkokaavioita eli prosessin mittaukseen, säätöön ja

ohjaukseen liittyviä piirejä. Toimilohkokaaviot koostuvat toimilohkosta ja sen ympä-

rille rakennettavista positio-, operointi- ja tapahtumamoduuleista. FbCAD:llä suun-

nitellut piirit sisältävät yleensä yhden toimilohkon, mutta piirille voidaan sisällyttää

useampiakin toimilohkoja. Yhteen piiriin sijoitetaan yleensä yhteen säätöpiiriin kuu-

luvat konfiguroinnit sekä rajapinnat muihin sovelluksiin ja I/O:lle. Erilaisten toimi-

lohkojen avulla voidaan toteuttaa tarpeen mukaisia mittauksia, säätöpiirejä ja oh-

jauksia. FbCAD:llä suunnitellut piirit tallennetaan yleensä EAS:n tietovarastoon,

josta ne voidaan DNAexplorerin kautta avata ja muokata. (Metso Automation

2008.)

16

4.2.4 DNAuseEditor

DNAuseEditor (KUVIO 11) on laitosten valvomonäyttöjen ja informaationäyttöjen

suunnitteluun ja ylläpitoon tarkoitettu suunnittelutyökalu. DNAuseEditoria voidaan

käyttää joko EAS-asemalta, EAC-asemalta tai itsenäiseltä Stand Alone

-työasemalta. Suunnittelua kutsutaan wysiwyg(what you see is what you get)-

suunnitteluksi, koska suunniteltu kuva näyttää samalta myös operointiaseman

näytössä. (Metso Automation 2008.)

KUVIO 11. DNAuseEditor-suunnittelutyökalu

Valvomonäytön suunnitteluun on olemassa valmiit symboliset pohjat yleisimmistä

mittauksista, säädöistä ja ohjauksista. Näihin symboleihin syötetään sovelluksen

suorasaantiportin tunnus, jolloin järjestelmä luo rajapinnan valvomonäytön ja pro-

sessiaseman piirin välille. Valvomonäyttöön tuodaan mittaustiedot, jotka ovat pro-

sessin ohjaamisen kannalta välttämättömiä. Informaationäyttöihin voidaan tuoda

prosessin ohjaamisen kannalta epäolennaista tietoja, esimerkiksi prosessiaseman

tilatietoja, I/O-korttien tilatietoja jne. (Metso Automation 2008.)

17

5 KOETEHTAAN SUUNNITTELU

5.1 Prosessin kuvaus

Prosessin suunnittelussa lähtökohtana oli prosessin käyttäminen joko yksittäisinä

toimintoina tai jatkumoina edellisille toiminnoille. Tämä asetti haasteita myös au-

tomaation suunnittelulle. Prosessiin kuuluvat raaka-aineen syöttö, reaktori, kaa-

sunpesuri, tislain, suodatus ja jauhatus (LIITE 1).

Raaka-aineen syöttö

Raaka-aineita voidaan syöttää reaktorille kolmen säiliön avulla. Jokaisessa säili-

össä on oma syöttöpumppu reaktorille. Yhden raaka-ainesäiliön tilavuus on 500

litraa.

Reaktori

Reaktori on noin 70 litraa vetävä haponkestävästä materiaalista valmistettu pai-

neastia. Reaktoria voidaan lämmittää tai jäähdyttää sekä lämmityspiirin avulla re-

aktorin vaipan että reaktorin kierron lämmönvaihtimen avulla. Lisäksi reaktoria voi-

daan sekoittaa sekoitusmoottorilla tai reaktorin kiertopumpulla. Reaktori voidaan

täyttää kolmen raaka-ainesyötön avulla tai erillisen letkun kautta syötettynä. Reak-

tori tyhjennetään kiertopumpun avulla joko tislaimen tai suodattimen syöttösäiliöön

tai erilliseen säiliöön seuraavaa vaihetta varten.

Kaasunpesuri

Kaasunpesurissa puhdistetaan veden tai muun nestesekoituksen avulla reaktorilta

tuleva kaasu. Pesurin neste johdetaan pumpun kautta venturille. Venturilla neste

ohjataan suuttimen läpi, jolloin se muuttuu suihkuksi, joka puhdistaa reaktorilta tu-

levan kaasun. Tämän jälkeen puhdistettu ilma johdetaan pesurin säiliöstä kolon-

niin, jossa on myös mahdollista puhdistaa kaasu toiseen kertaan, ennen kuin puh-

distettu kaasu johdetaan puhaltimen kautta ulkoilmaan.

18

Tislain

Tislain toimii pohjakiehutusperiaatteella. Tislaimen pohjan nestettä lämmitetään

lämmönvaihtimelle syötettävän höyryn avulla, jolloin tislaimen pohjan neste alkaa

kiehua ja tislattavat aineet alkavat erottua toisistaan. Tislaimen pohjan pintaa halli-

taan pohjatuotesäiliöön menevän putken avulla, jotta pinta ei pääse nousemaan

tislaimessa liian korkealle. Tislauskolonnin pohjalla muodostuva kaasu nousee ko-

lonnin yläosaan, josta se johdatetaan jäähdytyksen kautta välisäiliöön. Välisäiliöstä

voidaan tislettä palauttaa pumpun avulla takaisin kolonnin yläosaan tai ottaa toisen

pumpun avulla tislesäiliöön talteen.

Suodatus

Suodatuksessa suodatettava neste syötetään pumpun avulla suodattimelle, jossa

se menee suodattimen suodatinkankaiden läpi. Pumppua säädetään suodattimen

sisälle menevän ja sieltä poistuvan paine-eron mukaan. Suodattimessa on myös

mahdollisuus sekoittaa syöttösäiliön sisältöä pumpulla suodattimen paluuputken

kautta.

Jauhatus

Jauhatuksessa säädetään jauhatuksessa käytettävän astian pyörimisnopeutta. As-

tian pyörimisnopeus lasketaan astian halkaisijan ja moottorin pyörimisnopeuden

avulla.

5.2 Laitteisto

5.2.1 Automaatiojärjestelmä

Automaatiolaitteiston pohjana toimii kompakti prosessiasema MetsoACN C20

(PCS) (LIITE 2). Prosessiasemaan yhdistettiin Ethernet-verkon kautta yksi ope-

rointipääte (OA), johon sisältyi varmuuskopioasema (BU), diagnostiikka-asema

19

(DIA) ja hälytysasema (ALP) (KUVIO 12). Lisäksi samaan Ethernet-verkkoon liitet-

tiin historiankeruuasema (HIST) prosessin tiedonkeruuta varten ja Ethernet-

kytkimen kautta yhdistettiin myös muualla oppilaitoksen tiloissa sijainneet EAS-

palvelin sekä 18 kappaletta EAC-työasemia.

KUVIO 12. Chemplantin järjestelmän rakenne

I/O:ta varten rakennettiin laitokselle kaksi kenttäkaappia, joihin molempiin sijoitet-

tiin yksi I/O-kehikko (TAULUKKO 1). Laitoksessa käytetty I/O on uusinta MIO-

tekniikkaa Metson järjestelmissä. MIO on kompakti ratkaisu I/O-liitäntöjen tarpei-

siin. MIO:ta on mahdollista käyttää hajautetussa sekä keskitetyssä järjestelmässä,

ja se on helppo skaalata tarpeiden mukaiseksi. I/O-kehikot yhdistetään toisiinsa

Ethernet-kaapelilla, jotka liitetään I/O-kehikon väyläohjaimeen. Väyläohjaimien vä-

lille rakennetaan ns. rengasverkko, josta ensimmäinen väyläohjain liitetään Ether-

netin avulla prosessiasemalle.

Koetehtaan I/O:t pyrittiin jakamaan eri kenttäkoteloihin I/O:n prosessialueen mu-

kaan, jolloin yhden I/O-kaapin vikaantuminen ei estä toimintoja koko laitoksessa.

Ensimmäiseen kenttäkoteloon sijoitettiin reaktorin, kaasunpesurin ja raaka-

20

ainesyöttöjen I/O:t (LIITE 3). Toiseen kenttäkoteloon sijoitettiin tislaimen ja suodat-

timen I/O:t. Kenttäkoteloihin sijoitettiin myös Ex-alueelle tarvittavat tehonrajoittimet

(barrierit), sekä ristikytkennät kentän ja I/O:n välillä. Kaappien suunnittelun ja ra-

kentamisen toteutti Apex Automation.

TAULUKKO 1. Chemplantin I/O-laitteisto ja tarvikkeet

Tunnus Kuvaus MääräIPS MIO power supply 2 kplIBC MIO bus control 2 kplMBB Mounting base for IPS/IBC 2 kpl

AIU8H Analog input unit, 20 mA HART 4 kplAOU8H Analog output unit, 20 mA HART 2 kplDI8P Digital input unit 4 kplDO8SO Digital output unit 1 kplMB8R Mouting base for I/O units 2 kpl

5.2.3 Mittaukset

Laitoksen eri prosesseista mitataan lämpötilaa, painetta, paine-eroa, pintaa, pH:ta

sekä venttiilien rajatietoja. Laitoksen kaikki analogiamittaukset ja -lähdöt on toteu-

tettu 4–20 mA:n virtaviestillä, joista haluttiin mittaustiedon lisäksi myös HART-

signaali. HART:n avulla laitteeseen voidaan kytkeytyä EAS-palvelimen kautta tai

järjestelmän ulkopuolelta erillisellä HART-lukijalla. Tämä helpottaa vian paikallis-

tamista ja konfiguraatiotietojen muutoksia laitteistossa.

Prosessin virtausmittaukset päätettiin toteuttaa toissijaisella mittauksella, koska

putkistossa virtaavista aineista ei ollut tarkkaa tietoa, jolloin oikean virtausmittaus-

tyypin valinta olisi mahdoton tehdä. Toissijaisena mittauksena toimii taajuusmuut-

tajalta saatava pyörimisnopeus, jonka perusteella voidaan laskea arvio vakiotila-

vuuspumpun tuotosta ja syöttömäärästä.

Digitaaliset tulot ovat joko PNP-tyyppiseltä kytkimeltä tai kosketintietoja. Tarvittava

jännitesyöttö kytkimille ja koskettimille toteutettiin joko tehonrajoittimen kautta tai

21

suoraan I/O-kortilta. Digitaalisia tuloja käytettiin vain pintarajoissa ja venttiilien raja-

tiedoissa.

5.2.3 Moottorit

Laitoksen kaikki moottorit kytkettiin taajuusmuuttajien perään. Taajuusmuuttajien

toimittajaksi valittiin suomalainen Vacon, kun taas moottorit hankittiin kolmelta eri

toimittajalta. Moottorien nimellistehot olivat 180 W–1,5 kW. Kun tehot moottoreissa

pysyivät näin pieninä, voidaan moottoreita ohjata ilman suurempia rajoituksia. Lai-

tokseen tuli kaiken kaikkiaan kymmenen pumppua, kaksi moottoria ja yksi puhal-

lin. Moottoreita käytettiin jauhatusastian pyörittämiseen ja reaktorin sekoittajan

pyörittämiseen.

5.2.4 Venttiilit

Laitokseen tuli säätöventtiileitä yhteensä viisi kappaletta ja on/off-venttiileitä tuli

saman verran. Venttiilit tilattiin kolmelta eri toimittajalta. Ex-alueen takia päädyttiin

ohjamaan kaikkia laitoksen venttiileitä paineilman avulla. Ilmanjakokaappi sijoitet-

tiin kenttäkoteloiden viereen, jolloin venttiileitä ohjaavat magneettiventtiilit saatiin

sijoitettua lähelle niitä ohjaavaa I/O:ta. Magneettiventtiileitä ohjaavat I/O-kortilla

sijaitsevat NO(normally open)-kytkimet. Sähkösyöttö ohjauspiirille otettiin erillises-

tä virransyötöstä.

5.3 Sovellussuunnittelu

Sovellussuunnittelussa luodaan tarvittavat sovellukset laitokselle. Suunnittelussa

parhaaseen tulokseen pääsee, kun ennen suunnittelua ja suunnittelun aikana kes-

kusteluun sovellussuunnittelusta osallistuvat automaatiosuunnittelijan lisäksi myös

prosessisuunnittelija ja laitoksen käyttäjä. Käyttäjällä on yleensä paras asiantun-

temus prosessin käyttäytymisestä eri tilanteissa ja häiriötilanteiden vaatimista toi-

menpiteistä. (Sivonen 2004, 235-238.)

22

Ennen sovellussuunnittelun aloittamista pitää selvittää mahdollisimman tarkasti

kaikki laitoksen lähtötiedot sovellusten konfigurointia varten. Lähtötietoihin kuulu-

vat mm. I/O-luettelot, mitta-alueet, piirien nimet ja niiden lyhenteet sekä lukitus- ja

toimintakaaviot. Sovellussuunnittelun aikana kannattaa käyttää piiripohjia, mikä

vähentää suunnitteluun kuluvaa aikaa. Lisäksi piiripohjien käyttö helpottaa eri

suunnittelijoiden piirien yhdistämistä testausvaiheessa. Suunnittelun ja muutosten

dokumentointi on myös ensisijaisen tärkeää suunnitteluvaiheessa. (Sivonen 2004,

235-238.)

5.3.1 Suunnittelun lähtökohdat

Suunnittelun lähtökohtana käytettiin jo olemassa ollutta ensimmäistä versiota PI-

kaaviosta ja prosessin toimintakuvausta. Siitä lähdettiin suunnittelemaan yhdessä

prosessipuolen suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa laitoksen toimintaa. Jokaisel-

le piirille tehtiin oma Html-pohjainen toimintakuvaus (LIITE 4) sekä lisäksi lukitus-

kuvaukset moottoreille, venttiileille ja säätöpiireille (LIITE 5). Lukituskuvauksiin li-

sättiin myös dynaamiset tekstit ilmaisemaan lukitusten tilaa, lukitusten ohitusten

tilaa ja tieto ensimmäisenä lukituksen aiheuttavasta piiristä. Toimintakuvausten ja

lukituskuvausten pohjalta suunniteltiin sovellukset FbCAD:llä (LIITE 6 ja 7).

Sovellusten suunnittelun lisäksi päätimme tehdä laitokselle simulointipiirit, jolloin

pystytään ennen laitteiston liittämistä järjestelmään tarkistamaan suurin osa laitok-

sen toiminnoista ja piirien toimivuudesta yhdessä prosessisuunnittelijan ja laitok-

sen käyttäjän kanssa. Tällöin pystytään korjaamaan virheitä ja tekemään muutok-

sia laitoksen toimintoihin ennen käyttöönottoa. Tällä pyritään vähentämään käyt-

töönotossa eteen tulevien virheiden ja ongelmien määrää, mikä myös säästää ai-

kaa käyttöönottovaiheesta.

Kaikista laitoksen lukituksista tehtiin lukituskaavio, josta pystytään tarkastelemaan

lukitusten toiminnot laitoksessa. Tämä myös auttoi päällekkäisten lukitusten pois-

tamista laitoksesta, jolloin virheellisen tai liiallisen informaation määrä vähenee.

Myös lukitusten ketjutuksia pystyi suunnittelemaan etukäteen (LIITE 8).

23

5.3.2 Mittaukset

Kaikki laitoksen mittaukset ovat perusmittauksia, jolloin sovelluksille ei tarvinnut

suunnitella erikoisempia toimintoja. Suurin osa mittauksista liitettiin I/O-korteille,

jonne niitä tuli 51 kpl. Profibus-väylästä otettiin suoraan moottoreilta tulevat mitta-

ukset, joita tuli yhteensä kolme kappaletta. Lisäksi väylästä olisi mahdollisuus ot-

taa jokaisesta moottorista mittaustietona teho, pyörimisnopeus ja momentti, mutta

tässä projektissa päätimme ottaa vain prosessin ohjaamisen kannalta oleelliset

mittaustiedot moottoreilta. Lisäksi Profibus-väylän kautta otettiin tilatiedot Ex-

alueella olevien moottorien lämpöreleistä ja Hätäseis-kytkimen tila.

5.3.3 Säätöpiirit

Säätöpiiri muodostuu kolmesta eri osasta: mittauksesta, säätimestä ja toimilait-

teesta. Säätöpiirin tehtävänä on pitää mittauksen ja asetusarvon erotus nollassa

ohjaamalla toimilaitetta mahdollisimman tarkasti. Säätöpiirin pohjana on

PID(Proportional-integral-derivative)-säädin, jota yleensä käytetään ainoastaan PI-

säätimenä.

Säätöpiirejä laitokseen tuli 16 kpl. Säätöpiireissä säädetään pintaa, lämpötilaa,

painetta, paine-eroa, virtausta ja pyörimisnopeutta. Säätöpiireillä ohjataan joko

moottoria tai säätöventtiiliä. Säätöpiireistä lähes kaikki toimivat automaatilla, jol-

loin ohjauksen muutokset tapahtuvat aina säätimen kautta. Näin estetään mahdol-

listen paineiskujen muodostuminen linjastoihin, kun säätö estää nopeat muutokset

ohjauksessa. Ainoan poikkeuksen tähän toi reaktorin paineensäätö, jossa voidaan

ohjata venttiili manuaalilla auki, kun paineensäätöä ei reaktorilla tarvita. Säätöpiirin

asetusarvon käytössä on Local-asetusarvo, joka on käyttäjän muutettavissa, ja

Remote-asetusarvo, joka on tarvittaessa sekvenssin tai muiden sisäisten ohjauk-

sien käytössä. Kaikki säätöpiirit toimivat PI-säätiminä.

Jokaiseen säätöpiiriin liitettiin myös lukituspiiri, jossa tapahtuvat lähes kaikki kysei-

seen säätöön liittyvät ohjelmalliset laskennat, lukitukset ja ohjaukset. Kun säätöpii-

rille tehtiin erillinen lukituspiiri, niin säätöpiirin lukitusmäärittelyjä voidaan muuttaa

24

ilman säätöpiirin uudelleenlataamista järjestelmään, jolloin mittaus ja toimilaitteen

säätö eivät katkea lukituspiiriä muutettaessa.

5.3.4 Toimilaitteet

Kaikki laitoksen moottoreita ohjaavat taajuusmuuttajat päätettiin liittää Profibus-

väylään, jolloin suunnittelu moottoreille on helpompi toteuttaa. Väylän kautta anne-

taan käynnistystiedot moottoreille ja ohjaustiedot moottorien pyörimisnopeuksille.

Moottoreita ohjataan normaalisti manuaalilla käyntiin/seis, ja osassa moottoreista

on käytössä automaattitila sekvenssiä ja muita automaattiohjauksia varten. Jos

moottorissa ei ole käytössä automaattitilaa, niin vaihto manuaalilta automaatille on

estetty. Jokaisen moottorin ohjaukset tulevat joko säätöpiirin tai käsisäätimen kaut-

ta.

On/off-venttiileitä ohjataan normaalisti manuaalilla, jolloin käyttäjä voi operoida

venttiilin asentoa. Automaattitila tuli mahdolliseksi ainoastaan sekvenssissä käytet-

täviin venttiileihin ja automaattista ohjausta käyttävään venttiiliin. Jokaiseen toimi-

laitteen piiriin liitettiin myös lukituspiiri, joka on vastaavanlainen säätöpiirin lukitus-

piirin kanssa.

5.4 Valvomosuunnittelu

Valvomosuunnittelussa luodaan valvomolle tarvittavat operointinäytöt. Ennen

suunnittelun aloittamista ja suunnitteluvaiheessa laitoksen käyttäjän, prosessi-

suunnittelijan ja valvomosuunnittelijan on keskusteltava valvomosuunnittelun to-

teuttamisesta. Käyttäjä on tärkeässä asemassa valvomosuunnittelussa, koska

käyttäjä tuntee prosessin toiminnan yleensä parhaiten.

Valvomosuunnittelussa lähtötietoina tarvitaan mm. näyttöjen määrä, näyttöihin si-

joitettavat mittaukset ja operoinnit, näyttöjen ryhmitys ja käytettävät värit.

25

Yleisiä periaatteita näyttösuunnittelussa ovat seuraavat:

– ei liikaa näyttöjä eikä liian täysinäisiä näyttöjä

– värien käyttö: kirkkaat värit huomiovärejä, taustaväreihin sekoittuvat värit

normaaleja tiloja osoittavat

– vilkkuvat tekstit ja väripohjat huomiota varten

(Sivonen 2004, 239.)

5.4.1 Suunnittelun lähtökohdat

Valvomosuunnittelun pohjana käytettiin jo olemassa ollutta versiota PI-kaaviosta ja

laitoksen laitesijoittelun suunnitelmia. Näiden pohjalta lähdettiin suunnittelemaan

laitoksen valvomonäyttöjä yhdessä käyttäjän ja prosessisuunnittelijan kanssa.

Näyttösuunnittelun tavoitteena oli saada aikaiseksi operointinäyttöjä, joita olisi yk-

sinkertaista ohjata sekä helppo ymmärtää ja operoida. Tällöin vähennetään ohja-

uksessa tapahtuvia virheellisiä tulkintoja ja operointeja.

5.4.2 Valvomonäytöt

Valvomonäytöt päätettiin jakaa eri toimintojen mukaan eri näytöille. Tällöin näytöt

pysyvät selkeinä ja niihin ei tule liikaa informaatiota, jolloin operointi on helpom-

paa. Näyttöjen välinen navigointi tapahtuu sisällysluettelon kautta. Näytön ala-

osassa olevien painikkeiden kautta voidaan selata yleisnäytön ja operointinäyttö-

jen välillä (LIITE 9).

Näyttöhierarkian (KUVIO 13) suunnittelussa päätimme tehdä kolmen eri tason hie-

rarkian. Tasolla 1 ovat Sisällysluettelo ja Yleisnäyttö. Sisällysluettelosta voidaan

siirtyä laitoksen eri näyttöihin, ja Yleisnäytöstä näkee prosessin venttiilien asennon

ja moottorien tilan, mutta minkäänlaista operointia ei tällä hierarkiatasolla suoriteta.

Tasolla 2 ovat prosessin operointinäytöt, ja siinä on jaettuna prosessi viidelle eri

osanäytölle. Viimeisellä eli tasolla 3 tässä projektissa tuli ainoastaan yksi resepti-

näyttö, mutta sinne voidaan lisätä tarvittaessa trendinäyttöjä, reseptinäyttöjä tai

informaationäyttöjä.

26

KUVIO 13. Näyttöhierarkia

27

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Projektin alkuperäinen aikataulu olisi ollut todennäköisesti liian tiukka automaatio-

suunnittelun kannalta, mutta koetehtaan rakennusvaiheessa tulleet viivästykset

auttoivat automaatiosuunnittelun aikataulussa pysymistä. Myös prosessin simu-

lointiin ja viimeistelyyn jäi enemmän aikaa projektin viivästyessä. Myös tekijän ko-

kemattomuus aiheutti projektin aikana hyvin paljon ylimääräistä työtä. Suunnitte-

lussa joutui tekemään moninkertaista suunnittelua, kun järjestelmän kaikki ominai-

suudet eivät olleet tuttuja prosessin toimintaa suunniteltaessa.

Isompia ongelmia käyttöönoton aikana aiheutti reaktorin lämpötilan säätö, joka al-

kuperäisissä suunnitelmissa haluttiin tehdä kaskadisäädöllä reaktorin lämpötilasta

ja reaktorin vaippaan menevästä lämpötilasta. Käyttöönottovaiheessa tuli ongel-

maksi saada reaktorin lämpötila halutun suuruiseksi, koska säätöä olisi hyvin vai-

kea saada toimimaan erilaisissa tilanteessa edes tyydyttävästi. Tähän ratkaisuna

oli siirtää reaktorin lämpötilan säätö kokonaan reaktorin vaipalta ulos tulevan nes-

teen lämpötilan säädöksi, jolloin reaktorin lämpötilan säätö on helpompi saada

toimimaan erilaisissa tilanteissa.

Toinen isompi muutos suunnitteluvaiheessa tuli kaasunpesurin pinnankorkeuden

säätöön, jossa alun perin säätö rakennettiin kahden pintarajan välille. Tässä rat-

kaisussa oli puutteena tyhjäkäyntisuojan puuttuminen pesurin pumpulta ja pesurin

toiminnan estäminen liian alhaisen nestepinnan takia. Koska käyttöönottovaihees-

sa ei haluttu enää lisätä rajapintoja pesurille korkeiden muutoskustannusten takia,

päädyttiin säätämään pesurin pintaa ylemmän rajan mukaan ja alemmasta rajasta

tehtiin tyhjäkäyntisuoja pesurin pumpulle ja esto pesurin toiminnalle. Käyttöön-

otossa ja myös suunnittelun aikana tuli vastaan runsaasti pienempiä ongelmia, joi-

ta ratkaistiin yleensä yhdessä prosessisuunnittelijan ja käyttäjän kanssa.

Projekti saatiin lopulta toteutettua muuttuneiden aikataulujen mukaisesti. Ainos-

taan suodattimen testaaminen jäi suorittamatta puuttuneiden osien takia sekä sää-

töjen kunnollinen optimointi jäi suorittamatta ajanpuutteen takia. Automaatiosuun-

nittelussa luotiin tarvittavat sovellukset laitoksen käyttämistä varten ja sovelluksille

saatiin myös luotua ajantasaiset dokumentit. Laitosta voidaan operoida ja valvoa

28

pääasiallisesti valvomopäätteeltä, jolloin laitoksen operoijan on helpompi hallita

laitoksen eri toimintoja. Laitosta on mahdollista muokata käyttötarpeiden mukai-

sesti, kun laitoksen eri osia ei sidottu yhteen automaation osalta.

29

LÄHTEET

ABB. 2007. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07. Www-dokumentti. Saatavissa:http://www02.abb.com/global/fiabb/fiabb255.nsf/viewunid/C46D5509D325D21AC225695B002FB07B/$file/240_0007.pdf. Luettu 18.2.2008.

Asp, Tuominen & Hyppönen. Automaatiojärjestelmä. Oppimateriaali. Www-dokumentti. Saatavissa:http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/sahkotekniikka_a2_automaatiojarjestelma.html. Luettu 18.2.2008.

CENTRIA. 2006. Chemplant-projektin projektisuunnitelma.

Metso Automation. 2008. Metson manuaali, metsoDNA CR Manuals Collection2007 Fi V.10.1 build 1.4. Manuaali.

Metso Oyj. 2008. Metso lyhyesti. Www-dokumentti. Saatavissa:http://www.metso.com/corporation/Home_FIN.nsf/FR?ReadForm. Luettu10.12.2007.

Sivonen, Markku. 2004. Teollisuuden instrumentointi – Rakenne ja suunnittelu.AEL Oy, Helsinki.

LIITTEET

1/1 PI-kaavio laitoksesta C20-prosessiasema

1/2 PI-kaavio laitoksesta

2 MetsoACN C20

3 Kenttäkotelo 1

4 Toimintakuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

5 Lukituskuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

6/1 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

6/2 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

7/1 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

7/2 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

8 Lukituskaavio tislaimesta

9 Operointipääte

LIITE 1/1 PI-kaavio laitoksesta

LIITE 1/2 PI-kaavio laitoksesta

LIITE 2 MetsoACN C20

LIITE 3 Kenttäkotelo 1

LIITE 4 Toimintakuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

LIITE 5 Lukituskuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

LIITE 6/1 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

LIITE 6/2 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

LIITE 7/1 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

LIITE 7/2 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä

LIITE 8 Lukituskaavio tislaimesta

LIITE 9 Operointipääte