AtlasMavros-kaiutin-javälikaapeli raporttiFiraMediterràniadeManresa6.–9.10.2016Teksti ja kuvat Matti Komulainen

Kataloniasta kajahtaa

Fira Mediterrània de Manresa esittelee paitsi katalonialaista myös välimerellistä kulttuuria. Pitkän lokakuisen viikonlopun mittaan tapahtumassa sai kuulla kaikkea orgaanisesta ambient-saundista tyylikkääseen maailmanmusiikkifuusioon monenlaisilla estradeilla. Sointi yllätti positiivisesti kerta toisensa jälkeen.

MANRESA sijaitsee vuoristossa tunnin ajomatkan pääs-sä Barcelonasta luoteeseen. Noin 75 000 asukkaan kau-pungissa keskitytään katalonialaiseen ja välimerelliseen kulttuuriin vuosittaisessa tapahtumassa.

Maksullisten esitysten lisäksi Fira Mediterrània de Manresaan sisältyy ilmaista ilottelua konserteista katusir-kukseen ja perinnekulkueista katalonialaisten kansallisla-jiin, päätä huimaavien ihmistornien rakentamiseen.

Chicuelo & Marco Mezquida edustivat katalonialaista fuusiota Manresan keikallaan.

61

Fira tuokin mieleen suomalaisen kyläjuhlan, joka saa liikkeelle ihan kaikki. Esityksiä seurasikin usein samasta perheestä jopa neljä sukupolvea.

Firan luonteeseen kuuluu juuri paikallisuus. Katalonia kaikuu kaikessa pääkielenä, ja ilmapiiri on muutenkin kotikutoinen, kun järjestäjät pyrkivät kokoamaan vie-raille mahdollisimman kattavan elämyskimaran ilmeisen ylpeinä omasta tarjonnastaan.

Kansanjuhlan ohessa saavutuksia esitelläänkin vali-koitujen toimittajien lisäksi promoottoreille ja tapahtu-majärjestäjille, jotka sitten vievät löytöjään omiin tapah-tumiinsa Kanadaa ja Etelä-Koreaa myöten. Käytyjen kes-kustelujen perusteella moni ulkomainen buukkaaja löysi Firasta jotain kotiinviemistä – Katalonian herkullisten juustojen, leikkeleiden ja viinien lisäksi.

Ja mikäpä oli taiteilijoita ja esityksiä seuratessa. Fira oli koonnut eri estradeille monipuolisen ohjelmiston, josta valtaosa oli ulkopuoliselle uutta. Se kattoi musiikin lisäksi ilmaisumuotoja tanssista akrobatiaan ja performansseista teatteriin. Voimannäyttönä Fira oli omaa luokkaansa. Pie-ni, vain hieman meitä suomalaisia väkirikkaampi kansa on pitänyt kulttuurinsa vireänä ulkoiset uhat voittaen ja nostanut osaamisensa laajan huomion kohteeksi.

Ammattilaisille suunnatut tapahtumat oli keskitetty tekniikan museoon yhdelle Manresan kukkuloista. Siellä kuultiin tiiviit showcase-keikat, tutustuttiin näyttely-osastoihin, kuunneltiin esitelmiä ja tietoiskuja sekä ta-vattiin kollegoja ja muita alan vaikuttajia.

Kaupungin keskustaan, sen aukioille ja kaduille sekä baa-reihin ja klubeihin vuorostaan oli sijoitettu erilaiset yleisö-tilaisuudet. Ontuvat kuljetusjärjestelyt tosin hankaloittivat sukkulointia keskustan ja etäisimpien estradien välillä.

Yhteistä koetuille esillepanoille oli äänentoiston luon-nollisuus. Osassa tilaisuuksia musiikki esitettiin ilman vahvistusta esiintyjän omaan ulosantiin ja paikan akus-tiikkaan tukeutuen. Silloinkin kun käytettiin pa-systee-miä, miksaajat säilyttivät suhteellisuudentajun ja loivat aidonkuuloisen, tasapainoisen ja dynaamisen soinnin niin ulkotiloihin kuin musiikille suunniteltuihin paikkoi-hin. Tulosten perusteella katalonialaiset ansaitsevatkin täydet pisteet teknisestä osaamisestaan.

Lisätietoja: www.firamediterrania.cat/en

UusiaääniäjavankkaaosaamistaJORDI Savall on ehkä tunnetuin katalonialainen musiikintekijä maailmalla. Viola da gamban mes-tari säväytti muun muassa Alain Corneaun upeassa epookkifilmissä Kaikki elämän aamut (1991). Fira Mediterrània de Manresa keskittyi sen sijaan esittelemään artisteja, joista harva oli aiemmin kuullut kotimaan ulkopuolella.

El Sielu -klubissa esiintynyt Chicuelo & Marco Mezquida on yhtä kuin Katalonian kuumin jazz-komeetta, pianisti Marco Mezquida, ja barcelonalaissyntyinen flamenco-kitaristi Juan Gómez, eli Chicuelo. Cajon-lyömäsoittajan tuella kaksikko todisti, kuinka näennäisesti eripariset musiikit soi-vat yhdessä.

Gómez osoittautui salamasormiseksi ja intensiiviseksi mestariksi Paco de Lucían hengessä, Mezquida taas vakuutti etenkin lyyris-minimalistisilla otteillaan, jopa silloin kun hän haki sointiin lisäsävyjä pianonsa konehuoneen puolelta kokeellisten preparoijien tyyliin.

Vallan toisenlaisiin maailmoihin johdatti Bachar Mar-Khalifé. Libanonilais-ranskalainen pianis-ti-kosketinsoittaja oli yhtyeineen Firan tunnetuin maailmanmusiikkinimi, vaikka hänenkin kan-sainvälinen uransa on vasta alussa. Mar-Khalifé yhdistää ilmaisussaan muun muassa elektroa ja jazzia arabialaisiin perinnetyyleihin sekä sovittaa teoksensa jyrkkäkontrastisiin dynamiikka- ja in-tensiteettivaihteluihin.

Varsinkin viimeinen numero, dabke-tyyliin arabialaisesta kansantanssista modernisoitu ja pili-pali-Casion saundiluupilla sokeroitu Lemon sai kylmät väreet selkäpiihin. Improvisoiduilla jaksoil-la mittavaksi kasvatettu teos oli transsitanssimusiikkia parhaimmillaan. Mar-Khalifén sormiotik-kaus, basistin ja hänen synansa murinat, rumpalin hypnoottinen kannutus ja saz-miehen herpaan-tumaton riffittely mykistivät. Edes kova ja kaikuisa sali ei vesittänyt elämystä – El Sielun äänimies pystyi kompensoimaan asetuksillaan tilan ongelmat.

Toisella puolen Manresaa arvovaltaisen Teatre Kursaalin valtasi vuorostaan Coetus amb Carles Dénia, jonka 18-jäseninen kokoonpano soi hienosti hyväsaundisessa tilassa. Kaikki erottui omalta paikaltaan, tarkastelipa kolmimiehisen lyömäsoitinkioskin perkussioarsenaalia, saksofonistia tai laulajatrioa.

Vaikka lavalla operoi todellinen big band, Yamahan M7CL-äänipöydällä ohjatun pa:n äänenpai-ne pidettiin tasolla, joka mahdollisti jopa solistien clave-taputusten ja kengänkorkoaksenttien vä-littymisen katsomoon ilman vahvistusta.

Teatre Kursaalin naapurikorttelissa Mayte Martín täytti puolestaan Teatre Conservatorin enti-söidyn salin. Flamencon uudistajaksi kutsuttu laulaja tulkitsi perinnettä vähäeleisesti. Yli 30 vuo-den kokemus kuului vakuuttavana fraseerauksena. Kaksi kitaristia ja lyömäsoittaja lähinnä tukivat ääniakrobatiaa taustalla pysytellen.

Ääntä ja latausta piisasi niin, että harmaakiharainen nainen ei olisi sittenkään ehkä tarvinnut mikrofonia ja vahvistusta, vaikka Conservatori oli laulumusiikille sinänsä haasteellinen areena sa-mettipintaisine istuimineen ja syvine parvekkeineen.

AivoriihilivepationkyljessäMANRESAN tekninen museo toimi aiemmin vesisäiliönä. Fira Mediterrània de Manresassa kol-messa kiviholvatussa tilassa velloivat toisenlaiset peruselementit. Think tankissa tapahtuneet oi-vallukset, elämykset ja verkostoituminen ovat elinehto alalla kuin alalla modernissa maailmassa, aivan kuten puhdas vesi mahdollisti kaupungin kasvun alueen keskukseksi keskiajalla.

Vesivarastoissa oli lokakuussa esillä Manresan lisäksi Välimeren ympäristön tapahtuma- ja si-sältötarjontaa. Perusteellisesti entisöidyssä tilassa järjestettiin myös kohtaamisia. Speed dating -periaatteella eri alojen toimijat pääsivät tapaamaan ja keskustelemaan muun muassa uusista ta-pahtumakonsepteista.

Sivusäiliöissä pureuduttiin syvällisemmin vaikkapa haasteellisten yleisösegmenttien realiteet-teihin sekä internetin tuomiin mahdollisuuksiin.

Tila oli akustoitu huomaamattomasti. Lattian kattava huopa samoin kuin näyttelyosastojen ra-kenteet vaimensivat kiitettävästi kiviholvien heijastumia.

Musiikkiin pääsi uppoutumaan museon ulkopation lavalla. Pihaa hallitseva vanha sähkömoot-tori loi tilaan erikoista steampunk-ilmapiiriä. Kovista ja heijastavista pinnoista huolimatta saundi oli esitykseen katsomatta miellyttävä. Siihen vaikutti paitsi puurakenteinen lava ja sen ylhäältä kattava kangas myös asiansa osaava henkilökunta. Esimerkiksi ääniteknikko Alex Cle tunsi Beh-ringer X32 -miksauspöytänsä ja paikan, joten tulokset yllättivät positiivisesti.

Erityisen vaikuttava työnäyte kuultiin Pepino Pascualilta. Multi-instrumentalistin Essències-pro-jektissa tavanomaiset soittimet yhdistettiin luonnonelementteihin. Pascual tarjosi ambientinomai-sen äänimatkan muun muassa saksofonilla, lyömillä ja vedellä hyödyntäen eriparisen arsenaalinsa mahdollisuuksia oivaltavasti. Sen myötä yleisö sai hämmästellä arkisen ympäristön soonisia ulot-tuvuuksia uudella tavalla. Äänimiehen ei tarvinnut kuin pitää lähimikrofonien kanavat auki.

Xuriach oli puolestaan kahden naisen ja kolmen miehen kokoonpano, joka tarjosi sikermän van-haa musiikkia ja kansantansseja. Se esiintyi epookkiasuissa ja säesti tansseja niin ikään ammoisil-la instrumenteilla. Keskeinen hahmo oli Anna Romaní, joka toimi esityksen keskipisteenä balleri-namaisine elekielineen ja lennokkaine hyppyineen. Askelten iskut ja kastanjetit löivät pulssin esi-tykseen katsomoa sähköistävällä tavalla.

Intensiivinen lataus vallitsi myös, kun lavalle astui Isabeles. Laulaja-tanssija Isabel Vinardell ja laulaja-kitaristi Isabelle Laudenbach esittelivät marraskuussa julkaistua A Solas -levyään. Barce-lonassa vaikuttavan duon töissä flamenco sulautui alueen muihin sointeihin.

Levy on tallennettu laulujen sisältöön sopivissa paikoissa. Muun muassa katalonialainen met-sä, mylly, vanha salpietariluola, hylätty teollisuusrakennus ja entinen laskuvarjotehdas ovat toimi-neet äänitysmiljöinä ja improvisoituina studioina. Idea toi myös livetulkintoihin vahvan läsnäolon tunnun ja äänikuvaan luonnonvoimanomaista energiaa – laulut tulivat iholle vastustamattomasti.

Teatre Kursaalin Yamaha M7CL -äänipöytä.

raportti FiraMediterràniadeManresa6.–9.10.2016

62

Pepino Pascual loi huikeita äänimaisemia vähin välinein.

Xuriach rakensi siltaa muinaisen ja modernin maailman välille.

raportti

63

FIRA Mediterrània de Manresan ominta tarjontaa edustivat monenlaiset ulkoilmassa tarjoillut ohjelmanumerot. Niistä Katalonialle ominaisin on ihmistornien rakentami-nen. Manresan vanhan kaupungin kupeeseen Plana de l’Omille kokoontui kaksi jouk-kuetta. Harmaisiin paitoihin sonnustautunut Tirallongues de Manresa näyttäytyi koti-konnuillaan ja punanuttuinen Xicots de Vilafranca oli vieraissa.

Homman idea on sinänsä simppeli – koota ihmisvoimin mahdollisimman korkea tor-ni. Paikallisilla ennätys on tällä hetkellä seitsemän henkilön korkuinen, haastaja taas on ulottunut kaksi henkilöä ylemmäs.

Laji ei suinkaan ole massiivisten karpaasien yksinoikeus, vaikka heitäkin tarvitaan perustanrakentajina. Ihmistornit ovat kaiken kokoisten ja ikäisten miesten ja naisten yhteistyön tulos – ylempiin kerroksiin tarvitaan keveitä mutta jänteviä nuoria huipun-pitäjien ollessa ainakin Manresassa poikkeuksetta pikkutyttöjä.

Voitosta ei myöskään tapella verissä päin, vaan osapuolet auttavat toisiaan kriitti-sessä vaiheessa. Samoin yleisö voi osallistua tukemalla perustaa. Vuorottain käytävää mittelöä säestää kummankin joukkueen oma orkesteri, jotka tykittivät Firassa hyp-noottista sointikiertoa puupuhaltimin ja lyömäsoittimin kannustaakseen omiaan vielä-kin parempaan suoritukseen. Akustinen livesoitto tahditti yrityksiä kurkottaa yhä ylemmäs, ja jokainen ponnistus palkittiin hurjin aplodein ja huudoin.

Tunnelataus ihmismassan keskellä täpötäydellä aukiolla oli huikea. Huipulla käyneiden kyyneleet, tukijoukkojen keskittyneet katseet, jännittyneet lihakset, vimmainen musiikki-säestys ja osanottajista huokunut usko yhteiseen ponnistukseen synnyttivät Firan pysäyt-tävimmän spektaakkelin. Ja tämä kaikki luonnonmukaisen tilasaundin siivittämänä.

Toisenlaista elämyksellisyyttä tarjosivat Fira Mediterrània de Manresan lukuisat ka-tusirkus- ja -teatterinumerot. Esimerkiksi Professor Karolin vauhdikas klovneria

viihdytti Plaça Sant Domenècillä ihmismassaa ja varsinkin perheen pienimpiä. Yhden miehen showssa mitä villeimmät kulkupelit kiidättivät hujoppiklovnia vaarallisesta ti-lanteesta toiseen.

Klassisella slapstick-komiikalla voideltu esitys riemastutti, kun Karoli tasapainoili 30 vuoden ammatissa viihtymisen tuomalla sujuvuudella muun muassa minifillarilla sekä loi oman soundtrackinsa huudoin ja laitteiden tuottamin mekaanisin äänin.

Samoilla kulmilla saattoi jännittää myös kolmen taiturin akrobatiaa. Compañía Es-tropicio esiintyi ilman turvaverkkoa Praxis-ohjelmallaan. Naisen ja kahden miehen te-atterilla höystetyt heitot, hypyt ja muut painovoimaa uhmanneet temput kokosivat ympärilleen tarkkaavaisen yleisön.

Suomalaiset kaupunkifestivaalit mieleen tuovassa jättimäisessä Taverna Estralla Damm -teltassa pääsi vuorostaan yleisökin osallistumaan. Esimerkiksi orkesterinjoh-taja Marcel Casellas tanssitti iltamissa halukkaita kansanmusiikilla.

Homma toimi siten, että lavalla yhtyeen esitanssijat näyttivät mallia ja kansa seu-rasi sitten perässä. Vellova väkimassa pysyi hyvin juonessa mukana, vaikka yhtye lisä-si välillä vaikeuskerrointa kiihdyttämällä tempoa. Yllättäen myös teltan kiihkeimmäs-säkin ripaskassa volyymi pysyi tasolla, joka mahdollisti sananvaihdon ilman huuta-mista.

Ja jälleen aivan jotain muuta saattoi kokea Teatre Kursaalin edustan ulkolavalla. Leonor Leal loi tiheitä kohtauksia tanssin ja pantomiimin keinoin musiikkitaustan tul-viessa pa-systeemistä. Flamencon modernisoijaksi kutsuttu taituri tutki La Mujer Ha-bitada -teoksessaan naiseutta luomisvoiman lähteenä. Samalla hän latasi esitykseen-sä intohimoa ja temperamenttia jalkineiskuin. Valovoimainen daami täytti lavan yksin vaivatta – koreografia vangitsi katsojat.

Ihmistornienjakansanjuhla

raportti FiraMediterràniadeManresa6.–9.10.2016

Manresan tekninen museo toimi Fira Mediterrània de Manresan keskuksena.

64

raportti

Miksaaja ja valo-mies pilttuussaan El Sielu -klubissa.

OhjelmajohtajandogmitJÄRJESTYKSESSÄ jo 19. Fira Mediterrània de Manresa onnistui isän-tien mukaan joka suhteessa. Fira houkutteli paikalle reilut tuhat alan ammattilaista ja näkyi kaikkialla kaupungissa yli 300:lla ohjelmanu-merollaan.

Asialistalla oli muun muassa pakolaisten integroiminen kulttuuri-vaihtoon sekä folk- ja maailmanmusiikkitapahtumien järjestäjien ko-koontuminen, johon osallistui 46 festivaalia 32 maasta.

Muualta tulleille Manresa näyttäytyi sen myötä pitkän viikonlopun mittaan kansainvälisen dialogin areenana, jossa kävijä pääsi perehty-mään paikallisen kulttuurin lisäksi laajemmin välimerellisen alueen eri-tyispiirteisiin.

Katalonialle ja etenkin Manresalle Firalla onkin valtava merkitys. Se todistaa, että pienikin yhteisö voi saavuttaa maailmanlaajuisen huomi-on omalla työllään. Tapahtuman ei tarvitse liioin olla valtava huomiota saavuttaakseen.

”Ammattilaisten kohtaamisessa painotamme laatua määrän sijaan vastaisuudessakin. Ohessa haemme entistäkin kiinteämpää yhteistyö-tä paikallisten osapuolien kanssa vaikkapa erilaisten taideprojektien muodossa”, Firan ohjelmasta vuodesta 2012 lähtien vastannut David Ibáñez kertoi.

Ibáñez totesi myös, että virallisen ohjelman ulkopuolella tapahtuu niin ikään valtavasti Firan aikana. Kaikenlainen henkilöiden ja organi-saatioiden verkostoituminen hyödyttää pitkällä tähtäimellä myös Manresan kokoontumista.

Kaiken lisäksi Fira on myös taloudellinen piristysruiske.”Viimevuotinen tapahtuma toi Manresaan kolme miljoonaa euroa,

millä on huomattava vaikutus näinä ahtaan ekonomian aikoina”, ki-teytti Ibáñez.

Seuraavaa, 20. juhla-Firaa vietetään Manresassa 5.–8. lokakuuta 2017.

Isabeles eli Isabel Vinardell ja Isabelle Laudenbach esittäytyi-vät ammattilaisylei-sölle.

Ääniteknikko Alex Cle säätää Behringer X32 -miksauspöytää Fira Mediterrània de Manresan ammatti-laispatiolla.

Flamencon uudis-taja Mayte Martín Teatre Conservato-rissa.

Ohjelmajohtaja David Ibáñez Firan päätöspressissä.

65