04 24 01 | 2014TAMMIKUU | CRAMO FINLAND OY:N

SIDOSRYHMÄLEHTI

Tilojen valioT❯ Valio suosii siirtokelpoisia tiloja

Cmonra

nouseva norja❯ Naapuri kasvaa kohisten

MILTÄ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KAUPUNKI?

TURVALLISUUSTEKO

RYHTILIIKE RAKENNUS ALALTA

TYÖHYVINVOINTI

KUMPI VOITTAA - NAMINAMI VAI PERKELE?

TEEMAJUTTU

IT-KUUME ISKI

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland

päätOIMIttAjATatu Hauhio

tOIMItUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

tOIMItUSSIhteeRIOS/G Viestintä, Mari Kuusinen

tAIttOOS/G Viestintä, Elina Malmi

KANNeN KUVAElina Malmi

pAINOKirjapaino Öhrling

pApeRIGalerie Art Silk

pAINOSMääRä10 700 kpl

jAKeLUMUUtOKSetinfo.fi@cramo.com

tUOtteet jA pALVeLUtCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

pääkirjoitus

Arvosta itseäsi, anna palautettaTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

T ässä lehdessä on sivuilla 14–16 mielenkiin-toinen juttu siitä, miten negatiivisuutta ja po-

sitiivisuutta voidaan käyttää voimavarana työyh-teisössä. Näkemyksensä kertoo ensin professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston johta-miskorkeakoulussa, joka tutkii ja kehittää kah-deksan hengen tiiminsä kanssa työhyvinvointia sekä tekee tunnetuksi vuosittaista Työnilonju-listusta. Vastaväittäjänä toimii Tieto- ja innovaa-tiojohtamisen asiantuntija ja Turun ammattikor-keakoulun yliopettaja Harri Jalonen, joka vetää Tekesin osarahoittamaa NEMO-tutkimushanket-ta, jossa perehdytään vuosien 2014–2015 aikana negatiivisiin ja ristiriitaisiin tunteisiin liiketoimin-nan voimavarana.

Myönteisyys tekee keskustelun mahdolliseksi, pa-rantaa palvelua ja luo laatua, muistuttaa Manka. Positiivinen vire on siitä mielenkiintoinen tunne, että se tuppaa tarttumaan. Rakennusalaa on moi-tittu varovaisuudesta ja negatiivisuudesta. Positii-vinen boosti voi kannustaa uskaltamaan ottamaan riskejä ja puskemaan pois pysähtyneisyydestä.

Mutta on negatiivisuudellakin puolensa. Kriittises-sä palautteessa piilee usein innovaation alku, sillä negatiivinen palaute paljastaa kehittämiskohteita. Asiakkaan ongelma on siis myyjän mahdollisuus, kiteyttää kielteisyyttä tutkiva Jalonen.

Tiedetään siis, että kumpaakin tunnetta tarvitaan ja kumpikin tunne on työyhteisölle hyödyllinen.

Palautteen antaminen ja tunteiden osoittaminen yleensäkin tuntuu kuitenkin olevan, etenkin meille suomalaisille, kovin vaikeaa. Negatiivinen palaute karjaistaan vihapäissään ilmoille vain silloin, kun keittää tosissaan yli ja kiitosta karsastetaan yhtä lailla. Turha kehua toista hyvästä työstä, ettei vain turhaan ylpisty, tuntuu olevan vallitseva ajatusta-pa. Ikävimpiä tilanteita meille ovat sellaiset, jol-loin asiakas äänestää vain niin sanotusti jaloillaan ja päättää asiakassuhteen ja jättää palautteen an-tamatta. Silloin tärkeät kehittämiskohteet jäävät paljastumatta ja kukaan ei hyödy tapahtuneesta.

Myös palautteen vastaanotto on taitolaji. Hyvän asiakaspalvelijan tuntee usein siitä, miten tämä käsittelee reklamaatiot. Jos asiakkaan antamaan palautteeseen suhtaudutaan vähätellen tai tor-juvasti, voi mitätön juttu paisua kohtuuttomaksi. Parhaassa tapauksessa palautteesta käydään ra-kentavaa keskustelua, ryhdytään korjaaviin toi-menpiteisiin ja lopulta yhdessä asiakkaan kanssa todetaan, että asia on nyt kunnossa.

Hyvä myyjä ottaa palautteen aina vakavasti ja miet-tii, miten sen kautta voidaan kehittyä. Hyvää pal-velua arvostava asiakas taas ei pelkää antaa pa-lautetta, sillä sen anto hyödyttää kaikkia, etenkin häntä itseään.

Hyvää alkanutta vuotta toivottaen, Tatu Hauhio

21 |

2014

18 16”Valitus on

innovaation alku.”DOSENTTI

HARRI JALONEN

KeviTsasTaKaiveTaan Kuparia

uuTiseT

Cramo Kaveri -eTuohjelma KehiTTyy

norjan marKKinaT KasvavaT

iT-raTKaisuisTa KaiKKi irTi

31

26

06

11

24

julKisivusaneeraus TuTuKsi 12

08

negaTiivisuus ja posiTiivisuus punTarissa 14

marKKu pareTsKoi paKinoi 3528

2617 23 TurvallisuusTeKo❯ Cramo Safety kattaa paljon

pulma&raTKaisu❯ Lämpökuvauksen aika on nyt

peliT&vehKeeT❯ Virtalähteet vertailussa

14 31 |

2014

Nousussa

Valio käyttää Cramon siirtokelpoisia tiloja useilla paikka-kunnilla. Tarpeet vaihtelevat, mutta aina asiakkaalle on pystytty tarjoamaan hyvä tilaratkaisu.TeksTi: Pirkko soininen | kuvaT: Markku ojala

– Meillä käynnistyi täällä Riihimäellä kesäl-lä uuden rakennushankkeen esisuunnitte-lu, joka työllistää hankkeen toteutuessa kol-misenkymmentä ihmistä. Projektiryhmä ei mahtunut vanhoihin tiloihimme, joten heille oli hankittava väliaikaista toimistotilaa noin kolmeksi vuodeksi, kertoo Valion kiinteistö-vastaava Tapani Mäkinen.

Matkan varrella toimistotilan koko ja muo-to kasvoivat, mutta sopiva ratkaisu löytyi yh-teistyössä Cramon kanssa.

– Speksit ja käyttäjien tarpeet olivat melko hyvin tiedossa, joten suunnittelu pääsi käyn-tiin nopeasti ja järjestelmäksi valikoitui C80-moduulimme. C80-moduulit tarjoavat ener-giatehokkaat ja laadukkaat työskentelytilat koneellisen ilmanvaihdon ja viilennyksen an-siosta, mikä koettiin tärkeäksi näin pitkässä vuokrajaksossa, kertoo Cramon asiakaspääl-

likkö Ville Toiva.Valiolaiset halusivat, että tilat ovat yhdes-

sä tasossa ja ilman mitään väliseiniä.– Iso avotila sopii projektiryhmän tar-

peisiin, koska kommunikointi on vaivaton-ta. Saimme myös kaksi uutta neuvotteluti-laa, mikä oli selkeä parannus, kertoo Tapani Mäkinen.

Tilojen asennus tapahtui elo–syyskuussa.– Asiakas hoiti esimerkillisesti heille kuu-

luvat toimenpiteet, mikä puolestaan edesaut-toi Cramon suorittamia asennustöitä, kehuu Toiva.

Nyt Valiolla on Riihimäellä käytössään yli 400 neliömetriä toimitilaa, joka on toteutettu uusinta, C80-järjestelmää hyödyntäen.

CRAMO ON toimittanut siirtokelpoisia tilo-ja Valiolle myös Haapavedelle ja Seinäjoelle.

Haapavedelle toimitettiin viime keväänä yhteensä 500 neliömetriä C40-moduulijär-jestelmän tiloja.

Kahteen rakennukseen sijoitettiin osa teh-taan asiantuntijoiden ja esimiesten tiloista Valion toimistorakennuksen remontin ajaksi. Kolmas tila varattiin neuvotteluhuonekäyt-töön.

– Vanhoissa tiloissa havaittiin sisäilmaon-gelma. Jotkut ihmiset oireilivat ja sen vuoksi ei ollut muuta mahdollisuutta kuin etsiä korvaa-vat tilat. Tilat ovat olleet käytössä toukokuusta asti ja ne ovat palvelleet erinomaisesti. Täällä työskentelee yli 20 ihmistä ja olemme kaikki olleet erittäin tyytyväisiä, kertoo tehdaspalve-luvastaava Petri Moisio Valiolta.

MYöS SeINäjOeLLA Valio otti elokuussa käyttöön Cramon siirtokelpoiset toimistotilat.

41 |

2014

Valiolle kelpaavat vain tilojen valiot

– Henkilökunnastamme useampi alkoi oi-reilla sisäilmaongelmiin tyypillisesti liittyvillä tavoilla vanhoissa tiloissamme ja tämä käynnis-ti välittömästi selvitykset, mistä ja miten saa-taisiin väliaikaiset toimistotilat, kertoo varasto-vastaava Teemu Arvola Valiolta.

päätöKSet eteNIVät vauhdilla ja Cramo pääsi asentamaan 300 neliön toimistotilat jo kesällä.

Tilat asennettiin kahteen kerrokseen ja ne sisältävät sekä avokonttoritiloja että yksittäi-siä toimistohuoneita. Ratkaisu toteutettiin Cra-mon C40-järjestelmän tiloilla, joissa on vakiona miellyttävän sisäilman aikaansaamiseksi ko-neellinen ilmanvaihto sekä jäähdytys.

Nyt, useamman kuukauden käyttökoke-muksen jälkeen, Seinäjoen Valiolla ollaan tyyty-väisiä terveellisiin ja toimiviin toimistotiloihin. ■

Suunnittelutiimi viihtyy ava-rissa tiloissa, joissa on help-po vaihtaa mielipiteitä muiden kanssa, kertoo Valion kiinteis-tövastaava Tapani Mäkinen.

Riihimäellä päädyttiin käyttämään C80-moduuleja, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja viilennys.

51 |

2014

Nousussa

TeksTi: Mari kuusinen | kuvaT: FQM keviTsa Mining oy ja dreaMsTiMe

Nikkeliä ja kuparia KevitsastaSodankylän kunnassa sijaitsee Kevitsan kaivos. Cramo on ollut projektin eri vaiheissa mukana.

K evitsan kaivoksen investointivaihe al-koi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna

2012. Kaivos tuottaa noin 10 000 tonnia nikkeliä ja 20 000 tonnia kuparia vuodes-sa. Kaivoksen eliniän arvioidaan olevan yli 30 vuotta.

– Aloitimme rakennustyöt vuonna 2010 keväällä. Olemme vuokranneet Cramolta työkaluja ja generaattoreita töitä varten, kertoo kaivoksen johtaja Andrew Reid First Quantum Minerals Kevitsa Mining Oy:stä.

Cramon myyntijohtaja Mika Helenius kertoo, että Kevitsan kaivoksen rakennus-

töiden alkuvaiheessa Lemminkäinen toimi hankkeen pääurakoitsijana ja Cramo oli myös Lemminkäisen vuokrakaluston toimittaja.

Kaivoksen avolouhintamenetelmä perus-tuu louheen lastaukseen kaivinkoneilla ja kul-jetukseen louhosautoilla.

– Menetelmän kehittämisessä on ensisi-jaisesti pyritty minimoimaan tuotantokustan-nuksia ja käyttämään tehokkaita järjestelmiä, jotka hyödyntävät nykyaikaista ja optimaalista tekniikkaa, sanoo Reid.

KeVItSAN KAIVOKSeN investointikustan-nukset ovat nousseet 380 miljoonaan euroon,

ja kaivos työllistää tällä hetkellä 310 ihmistä. Kaivoksella on merkittävä epäsuora työllistä-vä vaikutus Lapin alueelle.

Kevitsan esiintymä on suuri nikkelin, ku-parin, koboltin, platinaryhmän metallien ja kullan mineralisaatio, joka herätti ensimmäi-sen kerran kiinnostusta malminetsintään jo yli 20 vuotta sitten.

– Tuotantolaitoksen kapasiteetti on nyt 5,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Aiomme tup-lata tuon määrän tulevaisuudessa ja kasvat-taa kapasiteetin aina 10 miljoonaan tonniin, Reid sanoo. ■

61 |

2014

Kevitsan kaivosalue sijaitsee 43 kilometrin päässä Sodankylän kunnasta. Kaivos on merkittävä epäsuora työllistäjä Lapissa.

Kuva ei ole Kevitsasta.

71 |

2014

koonnuT: Mari kuusinen | kuvaT: CraMo ja dreaMsTiMeUUTiSeT

O SG Viestinnän Cramolle ideaoima ja yh-dessä toteutettu viestintäkampanja Jää-

kiekon roolimallit nousi viime vuonna ehdolle European Excellence Awards -kilpailussa par-haaksi pohjoismaiseksi viestintäkampanjaksi.

Cramo toimi jääkiekon MM-kisojen yh-teistyökumppanina vuosina 2012 ja 2013. OSG Viestintä ideoi Cramolle sponsoroinnin tuke-

huolto pelaa -kampanja keräsi kansainvälistä kunniaa

miseksi viestintäkampanjan, jossa etsittiin vuoden jääkiekkohuoltajaa. Jo kahteen ker-taan toteutettu äänestys keräsi runsaasti huo-miota ja medianäkyvyyttä.

– Onnistuimme kampanjalla hienosti nos-tamaan esiin jääkiekon eteen pyyteettömästi töitä tekeviä jääkiekkohuoltajia. Samalla kas-vatimme myös Cramon näkyvyyttä merkittä-västi MM-kisojen yhteistyökumppanina, Cra-mo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kertoo.

OSG Viestinnän toimitusjohtaja Toni Pere-zin mukaan Vuoden jääkiekkohuoltaja -kam-panja sai erittäin myönteisen vastaanoton jää-kiekkopiireissä.

– Saimme runsaasti spontaania palautet-ta, kuinka tällaista kampanjaa oli odotettu. Jääkiekkofanit ympäri Suomen levittivät ak-tiivisesti sanaa äänestyksestä muun muassa sosiaalisen median välityksellä. ■

Vuoden huoltajaksi valittiin viime vuonna Mika Uuttu.

S astamalan VaPS D-junioreiden huoltaja Isto Harjunpää voitti yleisöäänestykses-

sä Pirkanmaan paras jääkiekkohuoltaja -titte-lin. Cramo ja Open Ice järjestivät kilpailun nyt ensimmäistä kertaa.

Toiseksi äänestyksessä tuli Kavon yli 50-vuotiaiden miesten joukkueen huoltaja Antero Rajala Kangasalalta ja kolmannek-si Kiekko-Ahman B2- ja C2 -juniorijoukkuei-den huoltaja ja huoltopäällikkö Mika Jokinen Valkeakoskelta.

Valitsijaraati, johon kuuluvat Tamhockeyn toimitusjohtaja Mikko Leinonen, Ilves Hockeyn toimitusjohtaja Timo Virolainen, Open Icen myyntijohtaja Teemu Salminen sekä Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka, valitsivat finalistit www.huoltope-laa.fi-osoitteessa kerättyjen ehdotusten pe-rusteella.

– Saimme paljon palautetta siitä, kuinka tärkeitä roolimalleja huoltajat ovat nuorille jääkiekkoharrastajille. Huoltaja on niin pelaa-jien tuki ja turva, kuin isä- taikka äitihahmo-kin. Vaikka kilpailussa vain yksi voitti, toivom-me, että kaikki seurat ja joukkueet muistavat palkita ja kiittää omalla tavallaan omia huolta-jiaan, sanoo Cramo Finland Oy:n markkinoin-tipäällikkö Lasse Huuhka.

pirkanmaan paras huoltaja valittiinIsto Harjunpää on toiminut VaPS D1 ja D2

-poikien huoltajana vuodesta 2007. D-pelaa-jat, ovat syntyneet vuosina 2000–2002. Viime vuonna Harjunpää huolsi myös VaPSin kak-kosdivarimiehiä. VaPS:n huoltajaksi hän pää-tyi poikansa kautta.

– Kun poikani aloitti pelaamisen, me las-ten vanhemmat istuimme alas yhdessä ja ja-oimme tehtäviä. Yksi kysyi, että koska olen metallimies, niin onnistuisiko minulta luis-tinten teroitus. Näitä poikia on älyttömän hie-

Isto Harjunpää palkittiin joulukuussa Tampereen Ratinan Stadionilla Open Ice Winter Classic -tapahtumassa.

no seurata. Joku menee aina harppauksen eteenpäin, ja sitten toinen ottaa kiinni. Jos vaan omakin poika jatkaa pelaamista, niin ei tässä omakaan into lopu.

Harjunpää ja hänen joukkueensa pääsi-vät Open Ice Winter Classic -tapahtumaan sekä saavat valita Tampereen Koskikeskuk-sen Intersportista urheilutuotteita yhteensä 1 000 eurolla. Lisäksi huoltaja sai Warrior-tuotepalkinnon. ■

81 |

2014

C ramo ja Vantaan Yrittäjät palkitsivat en-simmäistä kertaa Vuoden Konemaisterin

viime vuoden loppupuolella. Voittajaksi selviy-tyi Kodistus Oy:n espoolainen työnjohtaja Ja-kob Hökman.

Vuoden Konemaisteri selvitettiin Cramon pääkonttorilla Vantaalla lokakuussa järjes-tetyssä tapahtumassa. Kilparadalla miteltiin taitoja nostin-crossingissa sekä Maisteri vai ei? -tietovisassa.

Hökman suoritti kilparadan nopeimmin ja oikeaoppisimmin. Hänen lisäkseen kilpailuun osallistui noin parikymmentä pääasiassa ra-kennusalalla toimivaa henkilöä.

Vuoden Konemaisteri palkittiin VIP-lipuil-la Hartwall Areenalle Monster Jam Show-hun sekä Vantaan Yrittäjien syyskokouksessa sammutuspeitteellä, kukilla ja karkkipussilla.

– On hienoa, että Cramo ja Vantaan Yrittä-jät järjestivät tällaisen tapahtuman ja kilpai-lun. Samalla Cramon pk-yrityksille rakentama Cramo Kaveri -etuohjelma tuli tutummaksi ja

liityimme mukaan ohjelmaan. Liittyminen oli meille helppo päätös, koska olemme jo pit-kään käyttäneet Cramon vuokrakalustoa lä-hes poikkeuksetta, kertoo Hökman.

Cramo järjesti Vuoden Konemaisteri -ta-pahtuman ja -kilpailun pääkaupunkiseudun yrittäjille yhdessä Vantaan Yrittäjien kanssa, sillä Cramo haluaa palvella pieniä ja keski-suuria yrityksiä entistäkin paremmin. Cramo on myös kehittänyt pk-yrityksille suunnatun etuohjelman.

– Yritys saa Cramon Kaverina suurasiak-kaan alennukset ja edut, kertoo Cramo Kaveri -etuohjelmaa myyvä Sanna Kiander.

Vantaan Yrittäjissä ollaan innoissaan yh-teistyöstä ja Cramo Kaveri -etuohjelmasta.

– Olemme iloisia siitä, että suomalainen Cramo yhteistyökumppaninamme haluaa pa-nostaa Vantaan Yrittäjien jäsenyrityksiin ja muihin pk-yrityksiin. Toivon mahdollisimman monen liittyvän Cramon Kaveriksi, sanoo Van-taan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri. ■

Suomi sai ensimmäisen Konemaisterinsa

CRAMO tukee nyt tulevaisuuden talentteja TeamUpissa. Katso lisää sivulta 32!

C ramolle on myönnet-ty Avainlippu-alku-

perämerkin käyttöoike-us. Avainlippu myönnetään tuotteelle tai palvelulle, joka on valmistettu Suo-messa. Merkki kertoo ko-timaisuudesta tuotteen ja palvelun alkuperästä kiin-nostuneelle kuluttajalle.

Avainlippu auttaa kuluttajia ja yrityksiä te-kemään vastuullisia valintoja, jotka kehittä-vät suomalaista työtä ja tukevat työllisyyttä Suomessa.

Cramolla Avainlippua käytetään vuokraus-palveluiden ja muiden rakentamista, sanee-raamista ja kunnossapitoa tukevien palvelui-den sekä siirtokelpoisten tilojen yhteydessä.

Suomalaisen Työn Liitto hallinnoi ja val-voo rekisteröityä Avainlippu-merkkiä. Käyttö-oikeus on voimassa kolme vuotta kerrallaan.

Avainlippu voidaan myöntää tuotteille, joi-

Lastensairaala sai joululahjan

C ramo lahjoitti tänä vuonna joululahjoihin tarkoitetut varat sairaiden lasten hyväksi.

Helsingin Meilahteen rakennetaan uusi lasten-sairaala, joka korvaa Lastenklinikan ja Lasten-linnan vanhentuneet tilat. Uudessa sairaalas-sa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen.

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyh-distys on aloittanut varainhankinnan lastensai-raalan rakennuttamiseksi. Tavoitteena on kerä-tä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Lahjoituksien avulla Hel-sinkiin lasten erikoissairaanhoitoon keskittynyt

huippuyksikkö valmistuisi vuoteen 2017 mennessä.

– Kyseessä on merkittä-vä ja koko Suomen tasolla tärkeä hanke, jossa haluam-me ehdottomasti olla mu-kana, kertoo Cramo Finland

Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hau-hio. ■

Avainlippu kertoo Cramon suomalaisuudesta

den kotimaisuusaste on vähintään 50 pro-senttia. Avainlippu tuotteiden keskimääräi-nen kotimaisuusaste on 80 prosenttia.

Avainlippu myönnetään palvelulle, joka tuotetaan Suomessa. Palveluiden kohdalla huomioidaan muun muas-sa yrityksen vähintään 50 prosentin kotimainen omistusosuus, pääkont-torin sijainti, työllistävyys Suomes-sa sekä mielikuva suomalaisesta al-kuperästä. ■

”Avainlippu auttaa tekemään

vastuullisia valintoja, jotka kehittävät

suomalaista työtä.

Vuoden Konemaisterin tittelin voitti es-poolainen Jakob Hökman.

91 |

2014

kertovat Nella Kuitunen ja Emma Tuomi MarjaVerkon palvelua hallinnoivasta Kivistön-portti-viestintähankkeesta.

Kaikki kivistöläiset saavat tunnukset Ki-vistön Sanomiin, joten kuka tahansa voi tuot-taa sivuille sisältöä. Tällä hetkellä sivuilla il-moitellaan esimerkiksi uusista työpaikoista, tapahtumista ja yritysten tarjoamista palve-luista.

Kivistön Sanomat lanseerataan virallisesti vuoden 2014 alussa. ■

UUTiSeT TeksTi: Mari kuusinen kuva: CraMo

Cramo tukee uudenlaista yhteistyöverkostoa Kivistön suuralueella Vantaalla. MarjaVerkko rakentaa alueen yhteisöllisyyttä muun muassa Kivistön Sanomat -palvelun avulla.

V antaalle on viime vuosina rakennettu tiu-haan uusia taloja. Kivistön suuralue on

tuleva kotikaupunki jopa 30 000 uudelle asuk-kaalle. Työpaikkoja alueelle ollaan luomas-sa 25 000.

Alueen aktiivi John Simon huomasi jo-kunen vuosi sitten, että pelkät talot eivät kui-tenkaan vielä tee yhteisöä. Kivistön asukkaat kaipasivat tiiviimpää keskinäistä verkostoi-tumista.

Simonin aloitteesta syntyi MarjaVerkko, eli foorumi ja verkosto kaikille Kivistön suuralu-een asukkaille ja siellä toimiville yrityksille, urheiluseuroille ja viranomaisille.

– Tällainen niin sanottu yhteisöllisyyden luomisen osasto puuttuu niin rakennuttajil-ta kuin kaupungiltakin. Ryhdyin miettimään, miten sekä vanhat että uudet asukkaat saa-taisiin luontevasti osaksi alueen yhteisöä ja toimimaan yhdessä, Simon kertoo MarjaVer-kon taustoista.

Cramo on mukana MarjaVerkossa

Uudelle asuinalueelle syntyvä yhteisölli-syys on kaikkien etu.

– Kaupungin, rakennuttajien ja asukkai-den intresseissä on luoda asuinalueelle toimi-va yhteisö, sillä kun asukkaat viihtyvät, myös talot menevät paremmin kaupaksi. Useat ra-kennusalaan linkittyvät ja alueella operoivat yritykset, kuten Cramo, lähtivätkin heti tuke-maan meitä, Simon iloitsee.

Monet MarjaVerkon aikaansaannokset kumpuavat arjen tarpeista. Toissa keväänä alueella huomattiin, ettei 7–10-vuotiaille lap-sille ollut järjestetty mitään kesäloman en-simmäisille viikoille, kun vanhemmat olivat vielä töissä.

– Ketteränä verkostona järjestimme yh-dessä urheiluseurojen ja Kivistön alueen van-hempainyhdistyksen kanssa lapsille monila-jikesäleirejä vajaassa kuukaudessa, Simon mainitsee.

Nyt MarjaVerkon päätavoitteena on ke-hittää alueen viestintää. Verkoston toimesta otettiin testikäyttöön viime syksynä Kivistön Sanomat, uusi sosiaalinen media, joka yhdis-tää kivistöläiset asukkaat, yhdistykset, yrityk-set sekä kaupungin ja viranomaiset.

– Kivistön Sanomista löytyvät kaikki alu-een asiat samasta paikasta. Palvelu on erään-lainen interaktiivinen paikallislehti, jonka kautta voi viestitellä, ilmoitella ja antaa tietoa alueen palveluista. Toivomme, että kivistöläi-set löytävät portaalin ja ottavat sen omakseen,

MarjaVerkko yhdessä Vantaan kaupungin kaavoitus ja maankäyttö -yksikön kanssa järjestää vuosittain myös Kivistön kyläjuhlia. Cramon maskottikuutiot juoksentelivat ilahduttamassa kivistöläisiä viime kesän juhlissa.

MarjaVerkko• Perustettu vuonna 2008.• Kivistön suuralueen toimijoiden muodos-tama rekisteröimätön, vapaamuotoinen yh-teistyöverkosto.• Päätavoitteena pitää yllä Kivistön alueen yhteisöllisyyttä.• Saavutuksen muun muassa MarjaSarja-konserttisarjoja kivistöläisille.• Sponsoreina muun muassa Cramo, Van-taan kaupunki, Skanska, YIT, Pöyry, EKE, JM Suomi, MarMatic, T2H ja GRK. • Viimeisen saavutus sanom.at/kivisto, eli interaktiivinen paikallislehti verkossa.• Cramo tukee Marjaverkko-hanketta pitäen sisällään myös Kivistönportti-viestintähank-keen Kivistön Sanomat.

101 |

2014

jen volyymi niin suureksi, että siitä on selvää rahallista hyötyä. Saamme myös tarvittavat laitteet joustavasti ja nopeasti käyttöömme. Vaikka työkone toimitettaisiin Cramon kau-kanakin olevasta toimipisteestä, maksamme vain lähimmän toimipisteen mukaisen rah-din, kertoo Valtonen.

Takuusähkö vuokraa Cramolta muun muassa nostureita, pientyökoneita ja siirret-täviä sähkökeskuksia. Kumppaneiden tarjo-amia alennuksia hyödynnetään ainakin työ-vaatteiden hankinnassa.

CRAMO KAVeRI -etUOhjeLMA pilotoitiin vuosi sitten Jyväskylässä. Koska kokemuk-set olivat hyviä, laajeni palvelu keväällä myös muihin toimipisteisiin. Nyt sopimuksia on tehty jo 18 kaupungissa. Etuohjelma toimii aktiivisesti, eikä Kavereita jätetä, vaan heihin ollaan yhteydessä jatkuvasti. Esimerkiksi tie-dot kausitarjouksista toimitetaan Kavereille joka kuukausi. Samalla kerrotaan myös uu-simmat Kaverikumppanien tarjoukset.

– Cramo Kaveri -etuohjelma on täysin läpinäkyvä. Tämä on sellainen win-win-ti-lanne, jossa kaikki voittavat. Ensisilmäyksel-lä etuohjelma voi tuntua omituiselta, koska ohjelmassa on liittymismaksu. Sen saa kui-tenkin takaisin, kun sopimusehdot täytty-vät. Kerromme mielellämme kasvotusten etuohjelman toiminnasta ja alennuksista, toteaa Hulkko.

Ohjelmasta voi lukea lisää osoitteesta www.cramokaveri.fi. Samasta osoittees-ta löytyvät myös Kaverikumppanien kaik-ki tarjoukset.

Cramo Kaveri -etuohjelmassa ovat mu-kana Joensuu, Pori, Jyväskylä, Pääkaupun-kiseutu, Kokkola, Rovaniemi, Kouvola, Sei-näjoki, Kuopio, Tampere, Lahti, Turku, Lap-peenranta, Vaasa, Mikkeli ja Oulu. ■

”Alennukset ja edut ovat tuntuvia.

TeksTi: johanna PelTo-TiMPeri | kuva: Markku ojala

Cramo Kaveri -etuohjelma kehittyy vauhdilla. Nyt Cramon Kaverit saavat etuja ja alennuksia myös Cramon Kaverikumppaneilta. Keskittämällä saa paremmat alennukset, ja Kaveriporukka kerää bonusta vuosihyvityksen muodossa.

A inutlaatuinen Cramo Kaveri -etuoh-jelma kehittyy. Nyt hankintansa Cra-molle keskittäneet Kaverit saavat ihan

uudenlaisia etuisuuksia paitsi Cramolta niin myös Cramon Kaverikumppaneilta. Ensim-mäiset Kaverikumppanit ovat Lainapeite ja Image Wear. Lainapeite antaa Kaverisopi-muksen tehneille yrityksille muun muassa kymmenen prosentin alennuksen suojapeit-teisiin ja Image Wear 15 prosentin alennuk-sen työvaatteisiin. Alennusprosentit ovat sa-mat kaikille.

Etuohjelman kehittäjä, vuokrauspäällikkö Antti Hulkko kertoo, että uusia Kaverikump-paneita haetaan jatkuvasti lisää, ja etsinnässä otetaan asiakkaiden toivomukset huomioon. Tavoitteena on saada mukaan sellaisia yrityk-siä, joiden tuotteista on todellista hyötyä asi-akkaille. Alennukset ja edut ovat tuntuvia ja niitä saavat vain Cramon Kaverit.

VUODeN ALUSSA Kaverit saavat myös Cra-mon Kaveri -etukortit, joita on kätevä käyt-tää Kaverikumppaniyrityksissä asioidessa. Siitä Kaverikumppanit tunnistavat Kaverinsa.

Edelleen myös etsitään uusia Kavereita. Kun Kaveri hankkii uuden Kaverin tai Kave-riporukan, hän saa suosittelupalkkion, joka on yksi lisäalennusprosentti yhtä uutta Ka-veria kohden. Palkkion saa enintään viidestä uudesta Kaverista eli palkkio on maksimis-saan viisi prosenttia. Mitä paremmin Kave-riporukka keskittää hankintansa, sitä suu-rempi on porukan bonuksen kautta saatava vuosihyvitys.

VANtAALAISeN tAKUUSähKö OY:N toimi-tusjohtaja Tommi Valtonen kehuu Cramo Kaveria nokkelaksi ja täysin uudenlaisek-si etuohjelmaksi. Nyt kuluttajapuolen kes-kittämisestä saatavat edut on siirretty b-to-b-markkinointiin. Tästä hyötyvät varsinkin pienyrittäjät, jotka eivät yksinään saisi vuosi-sopimuksiinsa merkittäviä alennuksia.

– Kun Kaveriporukan yritykset keskittä-vät hankintansa, kasvaa yhteisten hankinto-

Takuusähkön Tommi Valtonen on innostunut Cramo Kaveri -etuohjelmasta, koska alen-nukset ja edut ovat todellisia ja keskittämi-sestä saa rahallista hyötyä. Keskittämisen kautta valikoimakin laajenee.

111 |

2014Kaverisaa enemmän

Telineet vai mastolava?TeksTi: Pirkko soininen | kuvaT: CraMo ja dreaMsTiMe

Julkisivusaneeraus sujuu taloyhtiöltä näppärästi, kun se suunnitellaan hyvin.

Kysymys kuuluu:

VAIKEAKULKUINEN MAASTOTelineet voi viedä vaikeapääsyiseen maastoon vaikka kantamalla.

EPÄTASAINEN MAASTOTelineet pystyvät mukailemaan maastoa. Maaston ei tarvitse olla niin kantava, koska paino jakau-tuu useaan pisteeseen.

VÄLJÄ AIKATAULUTelineiden pystytys vie aikaa.

TALVITelineet toimivat sekä talvella että kesällä. Telineille saa kattavam-man sääsuojauksen. Koko rakennus voidaan huputtaa, jolloin onnistuu myös talvisaneeraus.

❯ lämmitys pystytään telineillä hoitamaan paremmin, esimerkiksi muurausta voidaan tehdä myös talvella.

PUUVERHOILUTelineet on yksinkertaisempi asentaa, kos-ka ankkurointipisteitä on paljon. Soveltuvat hyvin ankkuroitavaksi esimerkiksi puura-kenteisiin rakennuksiin.

KAAREVAT PINNATTelineillä voidaan helpommin seurata rakennuksen muotoja, esimerkiksi kaarevia pintoja.

HITAAT TYÖVAIHEETTelineet soveltuvat paremmin hitaasti eteneviin töihin, kuten muuraukseen ja sääsuojakohteisiin. Käytetään paljon myös rappauksessa.

RaTKaiSU 1: TeliNeeT121 |

2014

Telineet vai mastolava? Muistathan! Cramolta saat kaikki asennuspalvelut ja koulutuksen mastolavojen käyttöön. Voit siis joko itse asentaa telineet tai pyytää meitä tekemään sen. Cramo päivystää 24/7.

HELPPOKULKUINEN MAASTOMastolavan asennus vaatii, että

kohteeseen on päästävä isolla kuljetusautolla.

TASAINEN MAASTOMastolava vaatii

tasaisen alustan ja kantavan maaperän.

KIIREINEN AIKATAULU Mastolavan asentaminen

on nopeaa.

KESÄMastolavoja ei yleensä käytetä talvella, eten-kään jos työvaiheissa

vaaditaan pitkäaikaista lämmitystä.

❯ mastolavoja voidaan lämmittää vain yhtä

työskentelytasoa ker-rallaan.

RAPPAUS TAI TIILIMastolava vaatii rakennuksen rakenteelta

enemmän, koska ankkurointipisteitä on vähemmän. Ei sovellu yhtä hyvin ankkuroi-

tavaksi esimerkiksi puurakenteisiin.

SUORAT SEINÄTMastolava soveltuu helposti suo-

rien seinien saneeraukseen.

NOPEAT TYÖVAIHEETMastolavalla hoituvat pa-remmin nopeatempoiset

työt, kuten maalaus.

RaTKaiSU 1: TeliNeeT RaTKaiSU 2:MaSTolaVaT131 |

2014

Tunteiden maaotteluMyönteisyyden voimasta on viime vuosina puhuttu paljon, mutta Suomessa on perinteisesti tehty tulosta myös hammasta purren. Kumpi toimii paremmin työelämässä, naminami vai perkele? Tunteiden maaottelu alkaa. TeksTi: Maija rauha | kuvaT: dreaMsTiMe

141 |

2014

Tunteiden maaotteluT unnemaaottelumme joukkueenjohta-

jat ovat professori Marja-Liisa Manka (myönteisyys) ja dosentti Harri Jalo-

nen (kielteisyys).Manka toimii työhyvinvoinnin professo-

rina Tampereen yliopiston johtamiskorkea-koulussa. Hän tutkii ja kehittää kahdeksan hengen tiiminsä kanssa työhyvinvointia se-kä tekee tunnetuksi vuosittaista Työnilonju-listusta. Hän on myös julkaissut kirjan Työn iloa (SanomaPro 2013).

Tieto- ja innovaatiojohtamisen asiantun-tija ja Turun ammattikorkeakoulun yliopet-taja Jalonen vetää Tekesin osarahoittamaa NEMO-tutkimushanketta, jossa perehdytään vuosien 2014–2015 aikana negatiivisiin ja ris-tiriitaisiin tunteisiin liiketoiminnan voimava-rana. Monitieteisessä hankkeessa ovat mu-kana myös Turun yliopiston kauppakorkea-

koulu ja Tampereen tek-nillinen korkeakoulu sekä parikymmentä erikokois-ta yritystä, joissa tehdään tapaustutkimuksia.

Jalosen joukkue on vedonlyönnissä heikoil-la, koska NEMO-han-ke on vasta lähtökuopis-saan, kun taas Manka on kerännyt tietoa työhyvin-voinnista jo vuosien ajan. Maaottelun asetelma ei olekaan reilu, mutta se on kiinnostava.

Myönteisiä tunteita ovat esimerkiksi ilo, huvit-tuneisuus, kunnioitus, tyy-tyväisyys, kiinnostus, rak-kaus ja ylpeys. Kielteisik-si voidaan luokitella esi-merkiksi suru, viha, pel-

ko, halveksunta, inho ja häpeä.

Kumpikin jouk-kue saa esittää niin

monta perusteltua väitettä myönteisyyden ja kielteisyyden voimasta työelämässä kuin keksii, ja lopuksi lasketaan pisteet. Namina-mi-myönteisyysjoukkue aloittaa.

MYÖNTEISYYS KASVATTAA TULOKSELLISUUTTA. Myön-teinen asenne sisältyy laajem-paan psykologisen pääoman kä-

sitteeseen, jolla on todettu olevan vaikutusta suorituskykyyn, sitoutumiseen ja tuen vas-taanottamiseen toisilta. Eräässä viime vuon-na valmistuneessa tutkimuksessa jo lyhyt-aikainen mielialan nostaminen lisäsi lääkä-reiden luovuutta ja sai heidät tekemään no-peammin ja tarkemmin oikean diagnoosin.

MYÖNTEISYYS AUTTAA SAAVUTTAMAAN TAVOITTEITA. Kielteisyys on henkisesti ku-luttavaa, koska silloin ihminen näkee ympä-rillään ongelmia ja stressihormonien eritys li-sääntyy. Myös myönteisesti ajatteleva voi olla kriittinen, mutta ongelman havaitessaan hän lähtee ratkaisemaan sitä eikä kuormitu. Tut-kimustiedon mukaan myönteiset tunteet li-säävät luovuutta, laajentavat havaintokent-tää ja antavat lisää suotuisia käyttäytymis-vaihtoehtoja. Kaikki tämä auttaa yksilöä pää-semään päämääräänsä.

MYÖNTEINEN KÄYTÖS TARTTUU JA LUO LAATUA. Aivojen peilisolut tunnistavat toi-mintaa ja tunteita ja matkivat niitä. Nähty ki-pu voi peilisolujen ansiosta olla melkein sa-manlaista kuin itse koettu kipu. Samalla ta-voin myönteinen käytös tarttuu ja synnyttää luottamusta itseen ja toisiin. Jokainen voi vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja sitä kaut-ta työpaikan toiminnan laatuun valitsemal-la myönteisen käytöksen. Johdon myönteinen käytös toimii roolimallina koko henkilöstölle.

OPTIMISMI PITÄÄ TERVEENÄ. Myönteiset tunteet ovat tutkimusten mukaan yhteydessä kehon ja mielen hyvinvointiin sekä pitkäikäi-syyteen. Eräässä tutkimuksessa verrattiin en-simmäisen sydänkohtauksensa saaneita mie-hiä. Optimistisimmista viisi kuoli kymmenen seuraavan vuoden aikana, kun pessimisti-simmistä kuoli 15. Kummassakin ryhmässä oli 16 miestä.

MYÖNTEISYYS PARANTAA MUISTIA. Ai-vot aktivoituvat laajemmalta alueelta myön-teisten tunteiden aikana kuin kielteisten tunteiden aikana. Tämä aivotutkimuksen tulos tukee muistitutkijoiden havaintoa, että ihmiset muistavat tarkemmin ja laajemmin myönteisiä asioita kuin kielteisiä tai neutraa-leja asioita. Kielteisillä tunteilla, joita muun muassa pitkään kestänyt stressi synnyttää, näyttää olevan yhteyksiä jopa muistisaira-uksien syntyyn.

MYÖNTEISYYS NOPEUTTAA PALAUTU-MISTA. Myönteisten tunteiden määrän pi-täisi erään tutkimuksen mukaan olla vähin-tään kolminkertainen verrattuna kielteisiin tunnekokemuksiin. Kun hyvät kokemukset ovat vallalla, ihminen suhtautuu stressaa-viin tilanteisiin joustavammin, rauhallisem-min ja myönteisemmin. Stressi rasittaa ai-na, mutta myönteisesti ajattelevan henkilön kehon toimintakyky palautuu nopeammin. Näin myönteiset tunteet tukevat ja suoje-levat hyvinvointia. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että myönteiset tunteet sekä laa-jentavat että palauttavat toimintakykyä. Toi-mintakyky käsitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti niin, että se kattoi fyysisen voinnin lisäksi myös esimerkiksi muistamisen ja tie-don käsittelyn sekä ihmissuhteiden yl-läpitämisen.

151 |

2014

MYÖNTEISYYS TEKEE KESKUSTELUN MAHDOLLISEKSI. Aalto-yliopiston Kauppa-korkeakoulun ja Tampereen yliopiston johta-miskorkeakoulun LeadEmo-hankkeessa pyri-tään parantamaan yritysten tuloksellisuutta ja työelämän laatua kohentamalla esimies-ten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kun hank-keessa havainnoitiin esimiesten ja alaisten keskusteluja, havaittiin, että suurin osa kes-kusteluajasta käytettiin neutraaliin tai nega-tiiviseen viestintään. Keskustelu pysyi Hyvää päivää kirvesvartta -tasolla, eikä keskuste-lukumppaneiden kesken syntynyt yhteyttä. Myös tuollaista keskustelua tarvitaan. Dia-logisen yhteyden muodostumiseen tarvitaan kuitenkin myönteisiä tunteita. Silloin asioista päästään neuvottelemaan aidosti.

INNOSTUS PARANTAA PALVELUA. Erääs-sä maailmanlaajuisessa tutkimuksessa tar-kasteltiin puhelimitse ja kasvokkain tapah-tuvaa asiakaspalvelua, ja siinä oli mukana 2 403 työntekijää ja 2 357 asiakasta. Kun pomo koki huoltoyksikön työilmapiirin hyväksi, asi-akkaat kokivat palvelun laadun paremmaksi. Huoltoinsinöörien innostus ja sitoutuneisuus liittyi asiakkaiden hyvään laatukokemukseen.

8 pIStettä NAMINAMI-jOUKKUeeLLe. MItä SANOO jALOSeN peRKeLe-tIIMI?

KIELTEISYYS ON ALIHYÖ-DYNNETTY VOIMAVARA. Tä-män voi havaita jo siitä, miten vähän kielteisyyden vaikutuksia

on tutkittu myönteisyyteen verrattuna. Kiel-teiset tunteet eivät mene pois sillä, että ne jätetään huomiotta. Ei vitutukseen tarvitse kuolla, mutta tunteesta voi olla hyötyä sekä yksilölle että työyhteisölle ja yritystoiminnal-le, jos sen kanavoi oikealla tavalla. Aiomme tutkia, koituuko yritykselle kilpailuetua kiel-teisyyden kanavoinnista.

PELKO PITÄÄ HEREILLÄ. Yrityksen kan-nattaa varmasti tuottaa asiakkailleen iloa ja onnellisuutta ja vaalia työn iloa työpaikalla. On kuitenkin tutkimusnäyttöä myös sen puo-lesta, että meillä ihmisillä on ajattelussamme kielteinen vinouma. Ainakin osa meistä huo-maa kielteiset asiat helpommin kuin myön-teiset. Jos tämä taipumus on kehittynyt meille evoluutiossa, kuten biologit väittävät, siitä on mahdollisesti ollut lajin säilymisen kannalta jotakin hyötyä. Kielteiset tunteet auttanevat meitä pysymään hereillä vaaran uhatessa.

VALITUS ON INNOVAATION ALKU. Asi-akkaiden valituskäyttäytymistä on tutkittu jo kymmenien vuosien ajan ja tiedetään, et-tä kielteinen palaute on mahdollista kääntää yrityksen voimavaraksi. Palautteen ottami-nen vakavasti on entistäkin tärkeämpää sik-si, että tuotteisiin ja palveluihin liittyvät nega-tiiviset kommentit voivat levitä sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin ja pienikin tapa-us voi nousta uhkaamaan yrityksen mainet-ta. Tästä on useita tuoreita esimerkkejä. Yri-tysten tulee tarkkailla jatkuvasti sosiaalista mediaa ja reagoida nopeasti, jotta ongelmat saadaan hallintaan, kun ne ovat vielä pieniä. Palautetta on mahdollista käyttää myös asi-akkaiden tarpeiden parempaan ymmärtämi-seen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Juuri tätä aiomme tutkia. Toinen tapa käyt-tää valittamista on etsiä piileviä tarpeita. Jos keskustelupalstalla valitetaan jatkuvasti tie-tystä asiasta, voidaan päätellä, että on tar-vetta innovaatiolle, joka ratkaisee ongelman.

KIELTEISYYS PALJASTAA KEHITTÄMIS-KOHTEITA. Kielteinen ajattelu vie työyhtei-söä eteenpäin näyttämällä, missä kohdassa

sen toimintaa on parannettavaa. Valittaja voi olla hyvin sitoutunut työyhteisöönsä ja aja-tella aidosti sen parasta. Voimakas tunnere-aktio osoittaa, että asia on ihmiselle tärkeä. Joskus esimerkiksi uusi, työn laatua paran-tava työväline saadaan taloon vasta, kun jo-ku polttaa vanhan kanssa kunnolla päreensä. Kriittisyyden hyödyntäminen edellyttää, että huomio kohdistetaan epäkohtaan, ei henki-löön, joka tuo ongelman esiin. Viestintuojaa ei pidä ampua.

KIELTEISYYS ANTAA AIKAA HIOA SUUN-NITELMIA. Hankalat ihmiset tekevät palve-luksen työyhteisölleen estämällä optimis-teja toteuttamasta yltiöpäisimpiä ideoitaan suin päin. Kun kehittäjät tietävät joutuvansa kohtaamaan myös kriittisten työyhteisön jä-senten arvioinnin, he kenties käyttävät aikaa suunnitelman tai tuotteen heikkojen kohti-en etsimiseen jo etukäteen, ja paikkaavat ne ajoissa. Kielteisestä ajattelusta voi olla apua myös myyntipuheiden hiomisessa ja vastus-tajien liikkeiden ennustamisessa.

ASIAKKAAN ONGELMA ON MYYJÄN MAHDOLLISUUS. Yritykset hyötyisivät ny-kyistä monipuolisemmista myyntiargumen-teista. Ajatellaan vaikkapa perinteistä pank-kitoimintaa. Pankkien markkinointi perus-tuu valtaosin ajatukseen, että rakennetaan nuorelle parille auvoista tulevaisuutta yh-dessä. Väestön ikääntymisen edetessä pan-killa, joka osaa kuunnella myös ikäihmistä ja hänen huoliaan, on suuri asiakaspotenti-aali. Vanhuksella voi olla omaisuutta, mut-ta hän saattaa silti olla ahdingossa hoitoku-lujen kasvaessa. Asiakas, joka etsii ratkaisua kielteisiä ja ristiriitaisia tunteita herättävään tilanteeseensa, on pankille uudenlainen haas-te. Tämäkin haaste saattaa olla käännettävis-sä mahdollisuudeksi.

6 pIStettä peRKeLe-jOUKKUeeLLe. ❯ MAAOtteLUN tULOS: NAMINAMI 8, peRKeLe 6.

Jos mukaan olisi otettu pelkästään tutkimuk-sella todennettuja väitteitä, myönteisyys oli-si voittanut selvemmin. Maaottelu kuitenkin osoittaa, että myös negatiivisilla tunteilla voi olla liiketoiminnassa myönteinen puolensa.

Pohjimmiltaan joukkueenjohtajat ovat samaa mieltä siitä, että myönteisessä on mu-kana kielteisen siemen ja kielteisessä myön-teisyyden itu. Tai kuten suomalainen sanan-lasku sen sanoo: ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. ■

161 |

2014

”Valittaja voi olla hyvin sitoutunut työyhteisöönsä ja

ajatella aidosti sen parasta.

TeksTi: johanna PelTo-TiMPeri | kuva: dreaMsTiMe

LÄMPÖKUVAUS on luotettava tutkimusmenetelmä rakennusten lämpöteknisten vikojen määrittämiseen. Koska on paras aika tehdä lämpökuvauksia?

Lämpökuvauksessa saadaan selville lämpövuotokohdat ja havaitaan, onko kyseessä eristepuute tai -vika, ilmavuoto, kylmäsilta tai kosteusvaurio.

R akennusten lämpökuvauksia tehdään loka-, marraskuusta alkaen kevääseen.

– Asukkaat ja omistajat havahtu-vat rakennusten vetoisuuteen ja rakentei-den mataliin pintalämpötiloihin usein vas-ta talvella kovimman pakkaskauden aikaan, vaikka syksy ja alkutalvi olisivat olosuhtei-den osalta paras aika tehdä lämpökuvauk-sia, kertoo Cramon projektipäällikkö Hannu Lammassaari.

Cramon lämpökuvausta käytetään jo käy-tössä olevien rakennusten kylmäsiltojen, il-mavuotojen ja eristevikojen selvittämises-sä. Samoja asioita tutkitaan uudisrakennus-

ten laadunvalvonnassa. Lisäksi lämpökuvaus soveltuu kosteusvaurioiden ja LVIS-laitteiden toiminnan tarkastamiseen sekä putkistojen ja lattialämmitysten paikantamiseen. Läm-pökameralla tehdään myös teollisuuskuva-uksia, joissa kartoitetaan esimerkiksi pro-sessien lämpöteknistä toimintaa sekä säh-kö-, hydrauliikkalaitteiden ja -järjestelmien toimivuutta.

– Cramon lämpökuvauksella voidaan ra-kenteita rikkomatta saada selville lämpö-teknisiä vikoja ja puutteita, selittää Lam-massaari.

Lämpökuvauksessa esiin tulleiden ongel-makohtien korjaaminen lisää rakennusten energiatehokuutta ja säästää asumiskustan-nuksia. Kun veto saadaan kuriin, kasvaa myös asumisviihtyisyys.

KUVAUKSeLLA MääRItetääN pinnan läm-pötilanjakauma ja mitataan pinnan infrapu-nasäteilyn voimakkuus. Lämpökamera muut-taa tiedon digitaaliseksi. Lämpökuvasta las-ketaan lämpötilaindeksin arvo, jota verra-taan ohjeellisiin raja-arvoihin. Indeksivertai-lun ja kuvien tulkinnan avulla tehdään tarvit-taessa korjaussuunnitelma. Kuvausten tulok-set ovat luotettavia.

– Cramon lämpökuvaus on nopea tapa selvittää vaurioiden laajuus, koska rakenteita ei tarvitse rikkoa, ja näin korjaukset voidaan kohdentaa helposti. Tämä säästä korjauskus-tannuksia, tiivistää Lammassaari.

LäMpöKUVAUS KUULUU Cramon ilmatii-viyspalveluihin, joihin kuuluu myös ilmatii-viysmittaus. Lämpökuvauksella selvitetään rakennuksen ulkovaipan lämpötekninen kun-to, lämmönerityskerroksen toimivuus ja ra-kenteellinen tiiviys eli ilmanpitävyys. Nämä kaikki liittyvät myös rakennusten sisäilman lämpöviihtyvyyteen. Cramon ilmatiiviyspal-veluihin kuuluvat ilmatiiviysmittaus ja läm-pökuvaus, jotka molemmat toteutetaan ker-ralla kohteeseen.

Uudisrakentamisessa lämpökuvaukset lii-tetään usein laadunvalvonnassa jo urakka-pöytäkirjoihin, joten niitä tehdään lopputar-kastuksen lisäksi rakentamisen eri vaiheissa. Monet rakentajat käyttävät kuvausta omassa laadunvarmistuksessaan. Kuvaukset soveltu-vat myös ikkuna- ja oviasennusten tarkastuk-seen sekä LVIS-järjestelmien toiminnan var-mistamiseen.

– CRAMOLLA SAMAt asentajat tekevät niin lämpökuvauksia kuin ilmatiiviysmittauksia-kin. Asentajat ovat suorittaneet tarvittavat koulutukset ja työn tekeminen vaatii VTT:n myöntämän henkilösertifioinnin niin läm-pökuvauksen kuin ilmantiiviysmittauksen-kin osalta.

Cramon koulutetut asentajat tekevät läm-pökuvauksesta mittausraportin, jonka perus-teella esimerkiksi insinööritoimistot tekevät tarvittavat korjaussuunnitelmat ja kustan-nusarviot.

Cramo tarjoaa lämpökuvauspalveluja lä-hes kaikissa toimipisteissään. Palvelu otetaan käyttöön myös Turussa. ■

”Lämpökuvauksella voidaan rakenteita rikkomatta saada nopeasti selville lämpöteknisiä

vikoja ja puutteita. 171 |

2014

pulma&ratkaisu

vesa humalisTo1974 syntyy Pälkäneellä.1993 aloittaa arkkitehtuurin opinnot Oulun yliopistossa.1999–2000 viettää vuoden Ranskassa vaihto-oppilaa-na ja töissä.2001–2002 viettää vuoden Tanskassa vaihto-oppilaa-na sekä töissä arkkitehtitoi-mistossa Tunisiassa.2000–2001 ja 2002–2006 työskentelee suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa.2006 voittaa ensimmäisen yleisen suunnittelukilpailun Lohjan Hiidensalmen alu-eelle yhdessä Antti-Mar-kus Lehdon ja Sami Heik-kisen kanssa. Perustavat arkkitehtitoimisto Serum arkkitehdit Oy:n Helsinkiin (2007).

Merkittävimpiä projekte-ja esimerkiksi Lamminrah-kan asuinalue Kangasalla, asunto-osakeyhtiöt Vaasan Kompassi (1–4) Vaasassa, Rovaniemen Lapinaukean asuinkorttelin suunnitte-lu ja Koirasaaren asuinalue Helsingin Kruununvuoren-rannassa.

On Suomen arkkitehti-liiton kilpailutoimikunnan varapuheenjohtaja, sekä toiminut useissa arkkiteh-tikilpiluissa arkkitehtiliiton sääntöjen määräämänä am-mattituomarina.

181 |

2014

Kaupunki suunnittelija

ja

TeksTi: Mari kuusinen | kuvaT: dénes Farkas

191 |

2014

K aupunkisuunnitteluun erikoistuneen Serum arkkitehdit -toimiston arkki-tehti Vesa Humalisto siemailee cap-

puccinoa Helsingin Kalasataman Kellohallin ravintolassa ja miettii, ettei ole valinnut ihan helpointa tietä arkkitehtina ja kaupunkisuun-nittelijana Suomessa.

– Pidän tuoreista ja ekologisista ratkai-suista. Paljon helpommalla tässä maassa pää-sisi, jos tarjoaisi rakennuttajille ja myöhem-min myös asukkaille samanlaisia rakennuk-sia ja asuinalueita, joita on aina ennenkin tehty liukuhihnalta, hän lataa.

Humalisto antaa esimerkin. – Mietitäänpä vaikka tätä Kellohallin ra-

vintolaa. Tämä on ennen tehdaskäytössä ol-lut tiilirakennus, josta on nyt tehty ravintola. Tällainen tila löytyy jo ihan jokaisesta kau-pungista maailmalla – ja nyt sitten Suomes-ta. Kulttuurillemme ja siten rakentamisellem-me on tyypillistä hitaus ja rohkeuden puute, Humalisto toteaa.

Hän pitää isona ongelmana, että kau-punkisuunnittelussa tukeudutaan yhä pal-jon modernismin ajan ajatuksiin, jotka hel-posti ohjaavat hyvin yksipuoliseen kaupun-kirakenteeseen.

– Tänä päivänä pitäisi pyrkiä kaupunki-suunnittelussa sekoittuneeseen rakenteeseen monella eri tasolla, hän miettii.

hUMALIStO ON OLLUt suunnittelemassa esimerkiksi Vaasaan perinteiselle kasarmi-alueelle tehtyä asuinkorttelia Kompassi yh-dessä Lassila Hirvilammi arkkitehtien kans-sa. Kompassi koostuu neljästä kerrostalosta, jotka muodostavat yhdessä vapaamuotoi-sen ympyrän.

Jokaisessa asunnoissa on myös puoliläm-min, suljettu parveke, vähän kuin yksi ylimää-räinen, ekologinen huone. Korttelin kerros-talot porrastuvat matalammaksi auringon suunnan mukaan. Ympyräkorttelin matalin kerrostalo on vain kolmekerroksinen, joka on yllättäen Suomessa harvinainen korkeus.

– Kolmekerroksinen talo on monesti mit-takaavan kannalta se ihanteellisin ratkaisu. Esteettömyysmääräykset määräävät hissin

kaikkiin yli kaksikerroksisiin rakennuksiin. Kun Hissi on merkittävä yksittäinen kustan-nus, aiheuttaa se usein, että rakennuttaja ra-kentaa mieluummin kaksikerroksisen tai sit-ten jo nelikerroksisen talon. Nyt hissien kus-tannusvaikutus jakaantui tasaisemmin, kos-ka ne ovat osa isompaa kokonaisuutta.

Ihan purematta ei Humaliston ja tämän työtoverien ideoita kuitenkaan nielty. Esi-merkiksi kaarevat julkisivut aiheuttivat aluk-si kummastusta.

– Hankkeen vastaava rakennusmestari pi-ti monia ideoitamme hankalina, mutta myön-si lopuksi, ettei korttelin rakentaminen ollut yhtään sen mahdottomampaa kuin perintei-semmänkään version, hieman erilaista vain. Myös kaikki asunnot on myyty, joten kaikki ovat tyytyväisiä.

NUO KAIKKI, joihin Humalisto viittaa, ovat niitä tahoja, jotka päättävät uusista asuinalu-eista. Heitä ovat poliitikot, rakennusliikkeet, suunnittelijat ja viime kädessä asukkaat. Kai-killa on kaupunkisuunnittelusta oma näke-myksensä, mutta tavoite on sama. Maaham-me halutaan lisää onnellisia asukkaita.

Humalisto naurahtaa, että kaupunki-suunnittelun kentällä eri tahot pelaavat ikään kuin keskenään aivan eri urheilulajeja. Pelissä painavat toki budjetti ja tottumukset, mutta eniten se, että onnellinen asukas tarkoittaa kaikille ketjun osille ihan eri asiaa. Rakennus-liikkeelle onnellinen asukas on ostaja ja polii-tikolle viime kädessä äänestäjä.

– Suunnittelija eroaa muista tahoista niin, ettei hän näe ketjun päässä vain yh-tä onnellista asukasta, vaan useita erilaisia. Haaste on siinä, että kaupunkisuunnittelun pitäisi pystyä vastamaan monen erilaisen ih-

misen asumistarpeisiin samalla kertaa, Hu-malisto kiteyttää.

Näin yritetään tehdä esimerkiksi Lam-minrahkan asuinalueella, jota Humalisto on ollut mukana suunnittelemassa. Kangasalan kunta kaavailee uutta noin 8000 asukkaan asuin- ja työpaikka-aluetta Lahdentien var-relle, Tampereen rajan tuntumaan. Lammin-rahkasta tavoitellaan Kangasalan kunnan si-vujen mukaan vetovoimaista, kaupunkimai-sesti toimivaa ja palveluiltaan monipuolista asumisen ja työpaikkojen aluetta.

Tavoite on kunnianhimoinen, sillä Lam-minrahkan suunnittelutöiden lähtötilanne ei ole ollut ihan helppo. Alue on ollut aiemmin pelkkää suota ja metsää, jossa ovat ulkoile-vien ihmisten ohella viihtyneet esimerkiksi liito-oravat.

– Kun aloitimme työt, selvitimme ensin alueen korkeuserot, suot ja maaperän heikot kohdat sekä jo olemassa olevat asutuksen ja voimalinjat. Kävimme myös läpi vedenjakajat ja suojellut lajit. Näin saimme eliöille ja ihmi-sille omat keskittymänsä, Humalisto kertoo.

Kun maasto oli kartoitettu ja rakennusten optimaaliset sijainnit selvitetty, alkoi se kan-salaisten kannalta kiinnostavin osuus kau-punkisuunnittelijan työstä. Uudelle asuin-alueelle pitää sijoitella valtion takaamat pal-velut, kuten päiväkodit, koulut ja kaupat. Ja tietenkin liikenneväylät.

jOS ARKKItehtI saisi päättää, Suomen kau-punkien keskustoissa pyöräiltäisiin ja kävel-täisiin paljon enemmän. Jalkautuminen tuo hänen mielestään kaupunkeihin sitä urbaa-nia pöhinää ja pörinää, jota maahamme niin kovin kipeästi kaivattaisiin.

– Ei liene sattumaa, että esimerkiksi sel-laiset pienet kaupungit kuin Porvoo ja Rau-ma ovat säilyttäneet vireän kaupunkikult-tuurinsa. Kumpaakin kaupunkia luonnehtii se, että keskusta-alueella liikutaan jalan ja autot jätetään vähän kauemmaksi, Humalis-to perustelee.

Lamminrahkan asuinalueen läpi tuleekin kulkemaan julkisen liikenteen pääkatu, jo-ta reunustavat asuintalot ja kivijalkaliikkeet. Näin pyritään pitämään asukaat Lamminrah-kassa sen sijaan, että he suhaisivat jatkuvas-ti autolla esimerkiksi Tampereelle kaupoille.

Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoi kymmenillä tu-hansilla. Kasvu pakottaa kaupungit rakentamaan uutta. Kaupunkisuunnittelija Vesa Humalisto kaipaa maahamme rohkeampaa rakentamista.

”Saimme kirjallisen palautteen, jossa kaivattiin asuinalueelle maatilaa, jossa olisi kaksi kanaa,

kaksi sikaa, kaksi lehmää ja kaksi hevosta!

201 |

2014

Humalisto näkee, että usein ihailtujen Porvoon ja Rauman rakennetta luonnehtiise, että keskusta-alueella liikutaan jalan ja autot jätetään vähän kauemmaksi.

211 |

2014

Kaupunkisuunnittelu kattaa paljon

K aupunkisuunnittelu on esimerkiksi kaupungin maankäytön, ra-kennusten sijoituksen ja toimintojen suunnittelua. Suunnittelul-

la pyritään kehittämään kaupunkia ja suojelemaan ja säilyttämään jo olemassa olevia rakenteita ja rakennuksia.

Kaupunkisuunnittelussa valmistellaan myös maankäyttösuunnitel-mat kuten yleiskaavat, osayleiskaavat ja asemakaavat.

Kaupunkisuunnittelulla kehitetään myös rakennettua ja sosiaalista ympäristöä. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu on myös tutkimusala, jossa tutkitaan suunnittelun haasteita sekä kaupunki- ja aluekehityk-sen kysymyksiä esimerkiksi sosiologien kanssa. ■

Humalisto ei kuitenkaan pidä kieltämisestä tai pakottamisesta. Hän puhuu mieluummin ihmisten ohjailusta.

– Sellainen vanhakantainen jumalan käsi -ajattelu ei toimi tässä työssä. Ihmiset eivät ole tikku-ukkoja, joita voi siirrellä ylhäältä päin ja pakottaa tekemään, mitä haluaa. Sen sijaan väestöä voi ohjata esi-merkiksi suosimaan joukkoliikennettä. On asukkaista itsestään kiin-ni, innostuvatko he asiasta, hän selvittää.

Autoton keskusta herättää aina kirpeitä mielipiteitä, mutta yllät-tävin Humaliston saama yleisöpalaute Lamminrahkan hankkeesta ei suinkaan koskenut liikenteenohjausta.

– Saimme kirjallisen palautteen, jossa kaivattiin asuinalueelle maatilaa, jossa olisi kaksi kanaa, kaksi sikaa, kaksi lehmää ja kak-si hevosta. Ehdotus huvitti aluksi, mutta sitten innostuimme. Tällai-selle asuinalueellehan sopisi lähimaatila ihan loistavasti! Maallikoil-la on poikkeuksellista näkemystä, jota ei pidä väheksyä, hän miettii.

SUOMALAIStA SUUNNItteLUA ja rakentamista luonnehtii Huma-liston mielestä kulttuurillisen hitauden rinnalla myös prosessien luo-katon hitaus.

Humalisto miettii, että on hienoa, että kansalaiset saavat vaikut-taa rakennushankkeisiin ja päätöksenteko on meillä varsin läpinäky-vää. Kansalaiskuuleminen ja osallistaminen ovat myös tärkeä osa kau-punkisuunnittelua. Toisaalta prosesseista tulee todella hitaita ja pro-jektit saattavat jopa keskinkertaistua useiden kompromissien vuoksi.

– Tiedän tapauksia, joissa valmiit ja pitkälle suunnitellut projektit saattavat venyä kohtuuttoman pitkiksi vain siksi, että muutama ihmi-nen vastustaa niitä, hän kertoo.

Yksittäisillä ihmisillä ei kuitenkaan koskaan ole niin paljon val-taa prosessissa, kuin erilaisilla määräyksillä ja säädöksillä, joita täs-sä maassa riittää.

Esimerkkinä hulluista määräyksistä voidaan mainita vaikkapa Helsingin hiljattainen päätös olla enää hyväksymättä kiinteitä, kor-keita rakennelmia ulkoterasseille. Määräys tarkoittaa sitä, että ulkoil-materassiglögeistä ei Helsingin talvessa enää nautita.

– Määräyksiä on toki muissakin maissa, mutta ero on siinä, että täällä niitä myös noudatetaan ja valvotaan erittäin säntillisesti. Hy-viä, toimivia ratkaisuja saatetaan purkaa vain sen takia, että ne ovat kaavan vastaisia, Humalisto sanoo.

häN eI OLe omasta mielestään valinnut kaupunkisuunnittelijan am-mattia, vaan ammatti on valinnut hänet. Rakentelusta innostunut Hu-malisto haki aikoinaan Ouluun opiskelemaan arkkitehtuuria. Pieni pohjoinen kaupunki teki häneen vaikutuksen.

– Oulun rotuaari on pyhitetty pitkälti jalankulkijoille. Julkinen lii-kenne kulkee alueen reunoilla. Se on Suomessa harvinaista. Olin myös töissä opiskelujen ohella pienessä oululaisessa arkkitehtitoimistos-sa, jossa tehtiin rakennussuunnittelua rennolla ja humaanilla otteel-la. Kokemukset ovat vaikuttaneet ajatteluuni paljonkin, hän pohtii.

Humalisto haki oppejaan Suomen lisäksi myös ulkomailta. Hän vietti vuoden kymmenvuotisiksi venyneistä opinnoistaan Ranskas-sa ja vuoden Tanskassa Kööpenhaminassa ja hankki hyödyllistä työ-kokemusta.

Hän kehuu pohjoismaisen designin lippulaivaa Kööpenhaminaa monella tasolla ihannekaupungikseen. Humalistoa eivät kuitenkaan lumoa Tanskassa puhtaat linjat ja rakennusten julkisivut, vaan toimi-va ja elävä kaupunkirakenne. Kaupunkisuunnittelussa kokonaisuus merkitsee hänen mielestään pintoja paljon enemmän.

Kööpenhaminassa on hänen mukaansa jo 70-luvulla alettu ra-kentaa kaupunkia niin, että joka paikkaan pääsee pyörällä. Tärkeintä Humaliston mielestä onkin nähdä kaupunkisuunnittelu isona koko-naisuutena eikä uppoutua hienoihin yksityiskohtiin. Rakenteen pitää toimia, vaikka rakennukset muuttuisivat.

– Jossain vaiheessa siirrytään suunnittelusta yksittäisten raken-nusten toteutukseen. Mitä jää jäljelle, jos joku poropeukalo sattuukin tunaroimaan kaupunkisuunnittelijan näkemyksen? Visio ei saisi pe-rustua yksittäisiin rakennuksiin, mikäli esimerkiksi vahva asemakaa-va ja kaupungin organisaatio eivät takaa niiden toteutusta. ■

”Paljon helpommalla tässä maassa pääsisi, jos tarjoaisi rakennuttajille

ja myöhemmin myös asukkaille samanlaisia rakennuksia ja

asuinalueita, joita on aina ennenkin tehty liukuhihnalta.

Vaasalainen asuinkortteli Kompassi koostuu neljästä kerrosta-losta, jotka muodostavat yhdessä vapaamuotoisen ympyrän. Jo-kaisessa asunnoissa on myös puolilämmin, suljettu parveke.

221 |

2014

Virtaa joka tarpeeseen

vaihTovirTagene-raaTTori honda eCmT 6500 on bensiinikäyttöinen pikkuihme, jolla pyörit-tää työmaalla esimer-kiksi työmaasirkkeliä, muutamaa pientä käsi-konetta ja virtaa riittää vielä kohdevaloonkin. Laitteessa on 7 kVA kol-mivaiheista voimavirtaa ja 5 kVA yksivaiheista valovirtaa. Käyttöaika noin 8 tuntia. Generaat-tori edustaa Cramon valikoiman kevyttä ja helposti siirrettävää kalustoa. Kone painaa noin 100 kiloa.

KäTevän aTlas CopCo QaX 20 :n virta riittää muutamalle isolle kolmivaihetyöko-neelle tai sillä saa va-laistua ja lämmitettyä pienemmän työkohteen ja voimaa riittää huo-letta vielä käsikonei-siinkin. Helppokäyttöi-sen laitteen käyttökulut ovat pienet verrattuna sen monipuolisuuteen. Generaattorin kapasi-teetti on 20 kVA/16kW. Generaattorin käyttö-voimana on moottori-polttoöljy. Laite painaa pyöräalustaisena käyttö kunnossa – eli tankki täynnä – 931 kiloa.

reippaanKoKoi-sella aTlas CopCo Qas 30:lla saa virtaa hätätapauksessa jo pienempään, noin 130–160 m2, sähköläm-mityksellä toimivaan omakotitaloon. Raken-nustyömailla laite soveltuu esimerkiksi kahdeksan työmaati-layksikön ylläpitoon. Helppokäyttöisen, moottoriöljyllä toimi-van voimavirtagene-raattorin teho on 30 kVA/24kW. Polttoai-netta mahtuu säiliöön 135 litraa. Laite painaa käyttö kunnossa 986 kiloa, pyöräalustaise-na 1 261 kiloa.

moniKäyTTöinen aTlas CopCo Qas 60 soveltuu vaativiin vara-voiman tarpeisiin. Voi-mavirtageneraattorista saa virtaa niin rivitalo-työmaiden virranläh-teeksi kuin isompien festivaalien tai muiden tapahtumien keittiöiden ja kylmiöidenkin yllä-pitoon. Generaattorin kestävä rakenne takaa luotettavan käytön vai-keissakin olosuhteis-sa. Moottoripolttoöljyllä toimivan generaatto-rin kapasiteetti on 60 kVA/48kW. Laite painaa käyttökunnossa 1 805 kiloa, pyöräalustaisena 2 195 kiloa.

TehoKas aTlas CopCo Qas 80 antaa väliaikaista virtaa esimerkiksi kerrosta-lotyömaille tai suurien työmaatilojen kokonai-suuksiin. Se on hyvä ratkaisu myös toimis-totilojen väliaikaisek-si energian tuottajaksi esimerkiksi sähkökat-kojen aikana. Tehostaan huolimatta laite on pie-ni melutasoltaan. Moot-toripolttoöljyllä käyvä generaattori antaa voi-mavirtaa 80 kVA/64kW. Laitteen polttoainetila-vuus on 230 litraa ja se painaa käyttökunnossa 1 925 kiloa, pyöräalus-taisena 2 315 kiloa.

1 2 3 4 5

Kun vuokraa pelit ja vehkeet Cramolta, ei tarvitse tyytyä ta-vanomaiseen. Työt hoituvat paremmin ja turvallisemmin lait-teilla ja palveluilla, joissa on ideaa.

pelit&vehkeet

1

5

2

3

4

koonnuT: johanna PelTo-TiMPeri kuvaT: CraMo

231 |

2014

KasvunJos muissa Pohjoismaissa taantuma onkin kurittanut rakennusalaa, on tilanne Norjassa toinen. Norjan Cramon toimitusjohtaja Bent Nygren kertoo, että paikallinen, edistyksellinen politiikka on tukenut rakennus-alaa ja mahdollistanut kasvun.

paikkaTeksTi: Mari kuusinen | kuvaT: CraMo ja dreaMsTiMe

241 |

2014

–M eidän ongelmamme on se, että töitä on alalla tarjol-la liiankin paljon. Saamme

todella taistella hyvistä työntekijöistä, kos-ka heidät halutaan kaikkialle töihin, Nygren kertoo.

Hän aloitti tehtävässään viime vuoden toukokuussa ja on innoissaan työstään.

– Norja on edistyksellinen ja ekologinen maa – myös rakennusalla. Siinä mielessä muilla Pohjoismailla olisi meiltä jopa opit-tavaa!

Tällä hetkellä Norjan Cramolla on töissä noin 300 työntekijää ja vuokraamoita kolmi-senkymmentä levittäytyneenä maan etelä-kärjestä pohjoiseen. Suomessa vastaavat lu-vut ovat puolet suuremmat: työntekijöitä on 500 ja vuokraamoja noin 60. Norjan pääkont-tori sijaitsee Oslossa.

Nygren kertoo, että viime vuosina Cra-molla on tehty paljon töitä, jotta toimintaa kasvatettaisiin entisestään.

Merkittävänä tekona hän pitää viime vuo-den yrityskauppoja, joissa Cramo osti Lam-bertsson- ja Kranpunkten-vuokraamoiden kaikki vuokraustoiminnot. Yrityskauppaan sisältyivät vuokrattava kalusto ja kaikki ole-massa olevat asiakkuudet.

– Kauppa tuki strategiaamme jatkaa kas-vua Norjassa. Toimimme samalla toimialalla kuin Lambertsson- ja Kranpunkten, joten yh-tiöiden tuotevalikoima, palvelut ja suurin osa asiakkaista olivat meille jo ennestään tuttuja. Molemmissa yrityksissä oli runsaasti kapa-siteettia ja asiantuntemusta työmaatilojen, työkalujen, nostinten sekä tilapäisten asen-nusten osa-alueilta, mikä vahvistaa nyt en-tisestään meitä palveluntarjoajana, Nygren perustelee.

töItä ON SILtI VIeLä tehtäVäNä. Nygren nimeää myös ensi vuoden tavoitteeksi kasvaa markkinoilla entistä vahvemmaksi toimijaksi. Cramo Norjan viime vuoden sijoitus markki-noilla oli sijalla kaksi, mutta nostokalustossa saavutettiin jo ensimmäinen sija.

– Koko Cramo-konsernin tavoitteena on kannattavuuden parantaminen ja tähtäämme tietenkin myös Norjassa tähän. Iloksemme kalustomme käyttöasteet ovat olleet erittäin korkeita useimmilla alueilla, Nygren sanoo,

Yhtenä haasteena on pyrkiä erottautu-maan markkinoilla, joille puskee koko ajan pieniä, kilpailevia yrityksiä.

– Valttimme on monipuolinen palveluva-likoimamme, joka kattaa kaiken rakennus-vuokrausalalla sähköistyksestä työmaatila-palveluihin, huollosta päivystykseen. Pienem-millä toimijoilla ei ole tarjota mitään tällaista.

Nygren iloitsee siitä, että Norjassa myös siirtokelpoisten tilojen toiminta on ollut kan-nattavaa.

– Meillä on korkea käyttöaste sekä työ-maatiloille että muille siirtokelpoisille tiloille ja markkina kasvaa koko ajan.

LIIKetOIMINtAA ON NORjASSA vauhditet-tu myös hauskoilla kampanjoilla, jotka ovat kummunneet Cramon halusta olla asiakas-lähtöinen ja vuokrausalan edelläkävijä. Vii-me keväänä starttasi Cramo Roadshow, jo-ka kiersi kevään ajan toimipisteeltä toiselle.

– Halusimme Roadshowlla näyttää, mi-ten työkaluja voidaan käyttää entistäkin te-hokkaammin ja turvallisemmin ja taata jokai-selle asiakkaallemme kiva työpäivä.

Varustimme kaksi pakettiautoa työkaluil-la, julisteilla ja tietoiskuilla ja lähetimme ne kiertämään vuokraamoita.

Roadshown varsinainen hitti oli kuiten-kin aidanrakennuskilpailu, jossa asiakkai-den piti muodostaa kolmen hengen joukku-eita ja rakentaa 20-metrinen aita mahdolli-simman nopeasti.

– Pidimme myös erilaisia näytöksiä, jois-sa käytettiin työkalujamme. Puffasimme kampanjaa mediassa ja saimme jopa paikal-lisradiot mukaan seuraamaan Roadshow-ta. ■

Cramon historiaa Norjassa 2001 Cramo aloittaa toimintansa Norjassa.2008 Osa Kranentreprenørenia siirtyy Cramolle.2010 Cramo ostaa Hegon. 2011 Cramo ostaa myös Stavdal Utleiesenterin.2013 Kranpunkten ja Lambertsson liitetään mukaan.2013 Norjan Cramo on yli kaksin kertaistanut vuokraamoidensa ja kolminkertaistanut henkilökuntansa määrän.

Norjan Cramon toimitusjohtaja Bent Nygren kertoo, että asiakkaat pääsi-vät kilpailemaan viime vuonna aidan-rakennuskilpailussa. 25

1 | 2014

Rakennustyömaiden työturvallisuus on kohentunut viime vuosina suurin harppauk-sin. Myös Cramolla on työturvallisuuden lisäämiseen ja suojaukseen tarkoitettujen tuotteiden valikoima kasvanut kysynnän mukana. Onnettomuuksia ja riskialttiita tilanteita voidaan vähentää esimerkiksi henkilöiden ja esineiden putoamista estävil-lä ratkaisuilla.

Turvallisuusriskit hallintaan

YIT Rakennus Oy käyttää Tikkurilan aseman Dixi-työmaalla Cramon pu-toamissuojaratkaisuja.

TeksTi: johanna PelTo-TiMPeri | kuvaT: yiT rakennus ja CraMo

261 |

2014

C ramon turvallisuusasiantuntija Mik-ko Yläjääski kertoo, että työmailla on perusturvallisuuteen liittyvät asiat

saatu jo hyvin hallintaan. Mitä isompi toimi-ja ja mittavampi työmaa, sitä paremmin asi-at ovat hoidossa.

YIT Rakennus Oy:n Tikkurilan toimis-to- ja liikekeskus Dixin työmaalla työturval-lisuusasiat ovat keskeinen osa rakentami-sen kokonaisuutta ja niihin kiinnitettiin pal-jon huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Koska työmaa sijaitsee aivan radan tuntumassa, on suojauksilla henkilöturvallisuuden lisäksi tär-keä rooli siinä, ettei rakennukselta pääse kul-keutumaan tai putoamaan esineitä radalle. Ylimääräiset esineet pysäyttävät junaliiken-teen, josta aiheutuisi kustannuksia.

– OMAt VeRKKOKAIteeMMe eivät ole riittä-neet tällä työmaalla, koska verkon on pitänyt olla pienisilmäistä ja korkeuttakin on vaadit-tu 170 senttiä. Olemme pystyttäneet suojat rakennettavan kerroksen kohdalle ja siirtä-neet niitä työn edistyessä. Toimistotornissa on yhteensä 12 kerrosta, toteaa työnjohtaja Seppo Jokinen.

Asianmukaisilla välineillä ja ratkaisuil-la, henkilösuojaimilla ja työturvallisuuskou-lutuksella saadaan aikaan kokonaisuus, joil-la voidaan vähentää riskialttiita tilanteita.

Esimerkiksi Dixin työmaan ensimmäises-sä vaiheessa valmistuu toimistotorniin vajaat 7 500 kerrosneliötä toimistotilaa ja alle 6 500 kerrosneliötä liiketiloja. Jokinen kertoo, et-tä työmaan suojaukseen on tarvittu maksi-missaan samalla kertaa kilometrin verran Cramolta vuokrattua putoamissuojausaitaa.

– tYötURVALLISUUteeN LIIttYVät puut-teet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat tapa-turmat aiheuttavat myös isoja kuluja ja tä-

Nostin koulutuksesta valmius käyttölupaan

C ramon järjestämä nostinkoulutus on osa Cramo Safety -palvelua. Koulutustoimin-ta etenee hyvin ja uusia koulutuksia on tulossa. Koulutukseen liittyy teoriaosa sekä

käytännönharjoittelua. Cramo järjestää yrityskohtaisia kursseja ja pyrkii yhdistelemään pienempien yrityksi-

en koulutustarpeita omiksi koulutustapahtumikseen. Kursseja pidetään eri puolilla maa-ta. Kannattaakin kysyä tulevista kursseista omalta Cramo-myyjältä tai lähivuokraamosta.

Laki edellyttää, että työnantajan on varmistettava ennen työn aloittamista, että työnte-kijä osaa käyttää turvallisesti henkilönostinta. Periaatteessa kaikki työhön sisältyvät vaa-rat on tunnistettava ennalta ja turvalliset työtavat valittava sen pohjalta.

Cramon nostinkoulutus antaa nostinten käyttötaitojen lisäksi myös hyvät perustie-dot sopivan nostimen valitsemiseen laajasta valikoimasta. Cramon kurssin hyväksytys-ti suorittaneet saavat todistukseksi nostinkortin, mutta varsinaisen käyttöluvan myöntää oman yrityksen esimies. ■

”Turvallisuustuotteet ovat luonteva ja kysytty osa Cramon vuokrausvalikoimaa.

Cramo Safety -turvallisuustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät henkilön ja esineiden putoami-sen estävät ja pysäyttävät suojat, henkilösuojaimet, tuotteiden asennus- ja purkupalvelut sekä koulutukset.

mä on hyvin tunnistettu asia työmailla, tii-vistää Yläjääski.

Turvallisuustuotteet ovat luonteva ja ky-sytty osa Cramon vuokrausvalikoimaa. Kos-ka työmaan eri vaiheissa työmaalla tarvitaan erityyppisiä suojia ja suojaimia, ne on kätevää hankkia vuokraamosta.

– Osaa tuotteista tarvitaan vain lyhyitä aikoja ja niiden turvallisuuden ylläpitämi-nen edellyttää ammattitaitoista varastointi-, huolto- ja tarkastustoimintaa. Koska yrityk-set haluavat keskittää pääomansa ydinliike-toimintaan, on turvallisuustuotteiden vuok-raaminen taloudellisesti järkevin vaihtoehto, tiivistää Yläjääski.

tYötURVALLISUUS ON täRKeä asia myös pienillä omakotityömailla. Yläjääski on huo-mannut, että viranomaisten työsuojeluval-vonta on pienillä työmailla harvinaisempaa. Myös rakentajien tietoisuus ja tahtotila puut-tua turvallisuusasioihin on heikompaa.

– Näissä tilanteissa vuokraamon rooli turvallisuusasiantuntijana korostuu. Cramo Safety -palvelun tuotteet voisivat olla nykyis-täkin runsaammin ja näkyvämmin esillä Cra-mon valikoimassa. Turvallisuus on niin tär-keä asia. Suunnitelmissamme onkin kam-panjoida alkuvuodesta työturvallisuudesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista, kertoo Ylä-jääski. ■

271 |

2014

Tulevaisuuden työkalut

281 |

2014

Tulevaisuuden työkalut

Rakennusala on laahannut pitkään perässä, kun muut teollisuudenalat ovat teroittaneet IT-osaamistaan. Muutos on tulossa nopeasti ja Cramo haluaa olla kehityksen kärjessä.

TeksTi: Mari kuusinen | kuvaT: dreaMsTiMe ja CraMo

C ramo-konsernin IT:stä ja operatiivisista prosesseista vastaava johtaja Per Lund-qvist myöntää suoraan, että rakennus-

alan vahva käsillä tekemisen perinne on hidas-tanut alan siirtymistä tietotekniikan pariin.

– Olemme olleet selvästi jäljessä muita te-ollisuudenaloja. Ehkä on vähän ajateltu, että työkalut ja tietokoneet eivät sovi yhteen. Vii-mein on alettu ymmärtää, että myös IT-jär-jestelmät ovat työkaluja siinä missä vuokrat-tavat koneetkin ja ne tekevät elämästämme helpompaa.

Lundqvistin vastuulla on kehittää Cramo-konsernin operationaalista puolta. Ensimmäi-nen askel Cramolla on ollut erilaisten IT-jär-jestelmien yhdenmukaistaminen. Cramon si-säisistä järjestelmistä tärkein on vuokraustoi-mintoja hallinnoiva Rental.

– Rental on tietojärjestelmiemme selkä-ranka, jonka hyödyt jakavat kaikki vuokraa-momme ympäri maailmaa. Ison konsernin vahvuus on se, että kykenemme kehittämään IT-osaamistamme huolella. Tämä on totta kai myös asiakkaan etu. Saamme hyödynnettyä tietoa yli eri maiden rajojen.

Suomen Cramon IT-päällikkö Timo Vai-nonen muistaa, että kun hän tulin taloon kol-me vuotta sitten, Cramolla oli vielä huomat-tavasti enemmän eri järjestelmiä eri maissa.

– Pyrimme siihen, että myös uudet ratkai-sut soveltuvat kaikkiin maihin, jolloin pyörää ei aina tarvitse keksiä uudestaan. Työni on muuttunut enemmän tarpeiden määrittelyk-si tai työskentelyksi sen eteen, että paikalliset tarpeet otetaan huomioon Cramon yhteisissä järjestelmissä.

LUNDqVISt NäKee että ennen kaikkea IT-jär-jestelmät lisäävät tehokkuutta rakennusalalla.

– Erilaisten IT-järjestelmien avulla työn suunnittelu ja logistiikka helpottuvat ja no-peutuvat, jolloin myös tehokkuus paranee, hän kiteyttää.

Eräs IT-ajan trendejä on mobiilisovellus-ten entistä laajempi hyödyntäminen. Viime vuonna Cramon asennuspuolella otettiin käyt-töön mobiilisovellus, joka mahdollistaa asentajan töiden vastaanoton ja rapor-toinnin sähköisesti reaaliajassa.

”Viimein on ymmärretty, että IT-

järjestelmät ovat työkaluja siinä missä

vuokrattavat koneetkin.peR LUNDqVISt, CRAMO OYj

291 |

2014

Tärkeitä työkaluja

CRAMO ReNtALCramon sisäisten tietojärjestelmien selkäranka. Vuokrausjärjestelmä, jolla hallitaan nimikkeet ja koneet sekä vuokratilausten ja -laskujen käsittely. Rentaliin voidaan liittää Cramo Asiakasportaali eli avainasi-akkaille tarkoitettu Extranet järjestelmä, joka tuo helpotusta suurien työmaiden ja projektien kalustonhallintaan.

tYöMAApALVeLUIDeN tYöNOhjAUSjäRjeSteLMäCramon asennuspalveluiden sähköinen työnsuunnittelu- ja raportoin-tijärjestelmä. Kynät ja paperit vaihtuivat tablet-tietokoneisiin. Asenta-jien työlistat päivittyvät reaaliajassa mahdollistaen entistä täsmälli-semmän asiakaspalvelun.

tYöMAAN KULUNhALLINtA heLpOttUUCramo ja ohjelmistotoimittaja EVRY Jydacom aloittavat kehitysyhteis-työn, jonka tarkoituksena on tuottaa yhdessä sujuvat ratkaisut asiak-kaille heinäkuussa alkavan työmaiden työntekijöiden ilmoitusvelvolli-suuden toteuttamiseksi.

Asiakkaille tarjotaan toimintavarma kokonaisuus, joka on helppo hankkia ja ottaa käyttöön. Asiakas vuokraa Cramolta työmaakohtaises-ti tarvitsemansa Cramo Control -kulunhallintalaitteistot ja -kaluston sekä niihin liittyvät palvelut. Control-ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi leimauspäätteet, erilaiset ajoneuvo- ja henkilöportit sekä lukitukset.

Laitteistot kommunikoivat EVRY Jydacomin toiminnanohjausjärjes-telmän kanssa, jota hyödyntämällä hallinnoidaan työmaan kulkulupia sekä tuotetaan uudet lakisääteiset ilmoitukset verottajalle.

Ratkaisut tukevat Suomen Tilaajavastuu Oy:n rakennusalalle tuo-maa sirullista VALTTI-älykorttia.

Cramo tulee tekemään vastaavanlaista yhteistyötä myös muiden ohjelmistotoimittajien kanssa.u Lisää tietoa saa Pasi Pitkoselta, p. 040 744 2022, pasi.pitkonen@cramo.com.

SUOMeN tILAAjAVAStUU OY tuo rakennusalalle yh-teisen sirullisen VALTTI-älykortin. Kortti tulee osaksi Veronumero.fi-palveluita ja se on alan yhteinen stan-dardi kulunseurannan ja pääsynvalvonnan tarpeisiin. VALTTI-älykortit ovat osa rakennustyömaiden kulun-seurantaa. Kortinhaltijan tiedot, valokuva ja tarkastettu veronumero saadaan työmaan sähköisten järjestelmien käyttöön. Cramo Control -palvelut tukevat VALTTI-älykorttikirjauksia.

u Lisää tietoa: www.cramo.fi/cramocontrol

Hieman toisenlainen esimerkki järjestelmästä jota Cramo on en-sin kehittänyt omaan käyttöönsä, mutta jonka hyödyt ovat siirtyneet myös asiakkaille, on Cramo Valvomo. Se on osa Cramo Control -pal-velua, jonka Cramo kehitti yhdessä Finanssialan Keskusliiton kanssa kokonaisvaltaiseen työmaiden hallintaan ja valvontaan.

– Järjestelmä kehitettiin ensin toimittajan kanssa Cramon sisäi-seen käyttöön, mutta se herätti kiinnostusta asiakkaissa. Nyt järjestel-mää myydään kokonaisuutena, johon liittyy paitsi henkilöraportoin-ti myös muun muassa työmaakulunvalvonta, kulkulupien hallinta ja pätevyyksien hallinta, selvittää Vainonen. ■

Cramo Control -ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi leimauspäät-teet, erilaiset ajoneuvo- ja henkilöportit sekä lukitukset. Ne tukevat VALTTI-älykorttia.

– Nyt työnjohdolla on mahdollisuus nähdä asentajien vapaat vuo-rot reaaliaikaisesti, jolloin asiakkaan soittaessa pystytään välittömästi sopimaan sopiva aika halutulle palvelulle, Lundqvist selvittää.

Vainonen kertoo, että kokemukset sovelluksesta ovat olleet hy-viä ja järjestelmä on parantanut palveluiden täsmällisyyttä ja oikea-aikaisuutta entisestään.

– Olemme myös ottaneet käyttöön työajanraportointijärjestel-män, jota voidaan käyttää mobiililaitteilla. Asentajien ei tarvitse käy-dä toimistolla raportoimassa, koska tarvittavat IT-järjestelmät ovat koko ajan saatavilla tienpäältä.

It-OhjeLMAt NOpeUttAVAt Lundqvistin mukaan myös vuokraus-prosessia entisestään.

– Aiemmin Cramon asiakkaat ovat usein koneita vuokratessaan joutuneet ensin ottamaan yhteyttä vuokraamoon puhelimitse, käy-mään vuokraamolla ja lopuksi koneen vuokrauksesta on tehty pape-rinen sopimus. Tätä prosessia voidaan tehostaa jo nyt huomattavasti.

CRAMON tAVOItteeNA on, että asiakas voi tulevaisuudessa hoitaa asiakaspalvelutilanteen käyttämällä sellaista kanavaa, joka tälle so-pii parhaiten, oli kyseessä sitten sähköposti, tekstiviesti tai käynti vuokraamolla.

– Parhaillaan on käynnissä projekti, jolla pyritään nopeuttamaan palvelua vuokraamon tiskillä ja siirtymään paperittomaan vuokrauk-seen käyttämällä sign padeja perinteisen paperisopimuksen ja allekir-joituksen sijaan, mainitsee Vainonen.

pILVIpALVeLUIDeN tULtUA yhä suositummiksi, on myös Cramolla ryhdytty hyödyntämään niitä.

– Cramo-asiakasportaali on Extranet-työkalu, jonka avulla avain-asiakkaillamme on mahdollisuus nähdä vuokraamansa laitteet työ-mailla sekä muun muassa laitteiden laskutushistoriaa. Tulevaisuu-dessa kaikki koneemme voisivat löytyä pilvipalvelun kautta, jolloin asiointi siirtyisi kokonaan verkkoon, Lundvist maalailee.

301 |

2014

TeksTi: johanna PelTo-TiMPeri | kuva: ari-Pekka keränen

Tuore työnjohtajaSami Lyytinen on kymppinä KYSin työmaalla.

T yönjohtaja Sami Lyytinen, 25, on Kuo-pion yliopistollisen keskussairaan työ-maalla ensimmäistä kertaa esimiehenä.

Hän kertoo, että porukka ensin kokeili nuo-ren esimiehen, eli kympin, taitoja, mutta jä-mäkästi omissa mielipiteissä pysyminen sai homman toimimaan. Porukka tekee sähkö-puolen asennuksia sairaalan laajennuksen leikkausosastolla.

CRAMOLLe LYYtINeN tuli sähköasentajak-si vuonna 2010. Vuoden ahkeroinnin jälkeen työpäällikkö Pasi Leinonen kysyi, haluaisiko hän lähteä työnjohdon koulutukseen. Näin Lyytinen aloitti teknisen alan erikoisammat-titutkinnon suorittamisen työn ohessa.

– Opinnot olivat sopivasti loppusuoralla kesällä, kun KYSin sähköasennuksen projek-ti alkoi. Sain paperit ulos syksyllä ja samalla teimme sopimuksen työnjohtajan paikasta. On todellinen lottovoitto, että sain heti pro-jektin hoitoon. Ja vielä Kuopiosta, josta olen kotoisin ja josta olemme vuosi sitten puolison kanssa hankkineet omistusasunnon.

Sähköasentajaksi Lyytinen valmistui 2007. Ennen Cramolle tuloa hän oli Kolmen Sähkö Oy:ssä asentajana.

Lyytinen on viihtynyt hyvin KYSin työ-maalla. Aikaisemmin hän teki asennus-puolen keikkahommia. Silloin lähes kaikki kaupungin työmaat tulivat pintapuolises-ti tutuksi, mutta nyt hän pääsee kunnol-la sisälle projektiin ja sen eri vaiheisiin. Leikkaussalin työmaan lisäksi Cramon Työmaapalvelut on mukana KYSin sai-raala-apteekin urakoinnissa.

LYYtISeN MIeLeStä työssä on pa-rasta vaihtelevuus. Tilanne elää ko-ko ajan ja asioihin pitää reagoida heti. Kun tehdään samaa projektia pidempään, tulevat myös ihmiset tutuiksi. Lyytiselle tärkeitä ovat niin oma työporukka kuin tilaa-japuolenkin työntekijät.

– Haastavaa tässä on saada asiat logistisesti loksahtamaan kohdalleen. Vaatii yhteen hiilen pu-haltamista, että asennusorganisaa-tion, vuokrauksen ja tilaajan tarpeet saadaan linkitettyä.

Leikkausosaston työmaalla on Lyytisen lisäksi neljä asentajaa ja vakituisia alihank-

kijan työntekijöitä. Toisinaan tarvitaan aputyövoimia myös muista Cra-mon toimipisteistä.

VApAA-AjALLA LYYtINeN käy kuntosalilla ja ulkoilut-taa puolison kanssa yhteis-tä koiraa, amerikankääpiö-terrieriä. Oma asunto on jo hankittu, mutta lapsia ei vie-lä ole.

– Aloitin pari vuotta sit-ten laitesukeltamisen. Sukelta-minen on ollut pitkään haaveeni, ja nyt oli aikaa ja rahaa sen verran, että haave toteutui. Matkustelemme aika paljon ja reissussa on hienoa päästä sukeltamaan. ■

Sami Lyytinen on ollut kesästä asti KYSin laa-jennuksen työmaalla työnjohtajana. Hän on viihtynyt Cramolla ja uudessa työssään hyvin.

311 |

2014

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

Cramo tukee

talentteja

Cramon upea jääveistos koristi TeamUp-juhlia.

321 |

2014

Cramo auttaa rakentamaan Suomea, niin rakennustyömailla kuin tukemalla Suomen nousevia urheilijatähtiä. Siksi Cramo liittyi TeamUppiin. Suomen Olympiakomitean tuke-ma yhteisö yhdistää yritykset, fanit ja eri alo-jen talentit. Cramo tukee muun muassa Cra-mon urheiluakatemialaisia, motocross-tähti Harri Kullasta ja Kiekko-Vantaan junioreita. TeamUp-avausjuhlissa Helsingin Kattilahal-lissa syksyllä nähtiin upeita esityksiä.TeksTi: Mari kuusinen | kuvaT: Mika PelToMaa

▲ Iltaa isännöivät TeamUpin perustaneet Donna ja Kimmo Kivirauma.

▲ Laulaja Anssi Kela oli illan pää-esiintyjä ja omalla profiilillaan Team-Upin keulakuva.

▲ Ensiesiintymisensä tehnyt räp-päävä hiihtäjä Juha-Matti Mikkolai-nen omisti biisinsä Mika Myllylälle.

▼ Talent-kilpailusta tuttu tankotanssitaiteilija Henriikka Roo hurmasi upealla esityksellään.

C ramo on liittynyt aivan uudenlaiseen sosiaalisen median yh-teisöön, TeamUppiin.

TeamUp on yhteisö, joka yhdistää yritykset, fanit ja eri alo-jen talentit eli urheilijat, muusikot ja taiteilijat – niin yksilöt kuin ryhmätkin.

Talentit voivat olla missä tahansa uransa vaiheessa, ja Team-Upin kautta kaikki halukkaat voivat tukea heitä.

Käytännössä TeamUp toimii siten, että talentit tarjoavat fa-neilleen verkossa sisältöä ja elämyksiä. Tämä tapahtuu ilmaisen profiilin ja webbikaupan avulla. Kaupassa myymiensä tuotteiden ja palveluiden tuotoista talentit saavat 100 prosenttia.

Fanit taas voivat seurata ihailemaansa talenttia – yhteisöl-lisesti. Fanit voivat myös olla varmoja siitä, että heidän ostami-ensa fanituotteiden summa menee suoraan ihailun kohteelle.

Faneille ja talenteille TeamUpin jäsenyys on täysin ilmaista.Yrityksille TeamUp taas myy maksullisia profiileja, joiden

kautta yritys voi tukea talentteja ja saada suoran markkinointi-mahdollisuuden tukemiensa talenttien faneille – tavalla, joka on myönteinen myös faneille.

TeamUpista yritykset myös näkevät helposti, minkälaisia yh-teistyö- ja sponsorointimahdollisuuksia talenteilla on heille tarjo-ta. Samoin muut näkevät, ketä yritys sponsoroi ja miksi.

Jo ennen TeamUppiin liittymistään Cramo on tukenut nuoria, lupaavia urheilijoita Urheiluakatemiansa kautta.

– Me haluamme olla roolimalli muille yrityksille myös spon-soroinnissa. Juuri siksi loimme Urheiluakatemian, jonka urhei-lijoita tuemme, mutta haluamme, että he saavat myös muita sponsoreita. Siksi päätös liittyä TeamUppiin oli helppo, Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kuvailee.

u Lisätietoja TeamUpista löydät osoitteesta: info.teamup.fi

331 |

2014

TeksTi: Pirkko soininenkuva: Markku ojala

3xvuokrattava

Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

1 CRAMON tYöMAAtILAt. Emme tu-lisi toimeen ilman Cramon työmaatiloja, koska paperitöiden tekeminen vaatii rau-hallisen tilan. Hyvät toimistot parantavat työmotivaatiota ja mahdollistavat häs-säkän keskellä edes hetkellisesti oman rauhan. Onnistunut työmaa edellyttää toi-mivia tilaratkaisuja

2 KALUStO. Tarvitsemme kalustoa, jo-ka soveltuu maan tiivistämiseen ahtaissa paikoissa talojen sisällä. Olemme vuok-ranneet Cramolta koneita viemäreiden pohjien ja lattian alustäyttöjen tiivistämi-seen. Tarvitsemme työkoneita seitsemän jakson aikana, joista kukin kestää noin kaksi viikkoa. Jyriä on työmaalla yksi. Ly-hyet jaksot ja kohtalaisen vähäinen tarve aiheuttavat sen, ettei ole järkevää inves-toida omiin koneisiin.

3 teLINeet. Cramon telineitä käytäm-me haastavissa paikoissa, eli esimerkik-si korkeissa ja ahtaissa rappukäytävissä. Tarvitsemme telineitä työmaalla viiteen otteeseen noin viikon jakson kerrallaan. Ei olisi kustannustehokasta ostaa telinei-tä omaksi. Ostettuja tarvikkeita olisi myös vaikea hyödyntää myöhemmin.

Vastaava työnjohtaja, Peab Oy tYöMAA: Oy Kannelmäki, kerrostalojen linjasaneeraus, perinteinen menetelmä tYöMAAN MIeSVAhVUUS: Tällä hetkellä 32tYöMAAN LUOVUtUS: Porrashuoneissa kahden viikon välein, lopullinen luovutus toukokuussa 2014

Matti lahti

341 |

2014

Matti Lahti arvostaa sitä, et-tä Cramolta voi vuokrata eri-koiskalustoa ahtaissa tilois-sa tehtäviä töitä varten.

”Onko se otus jättänyt jälkeensä

puhumattomuutta?

351 |

2014

KolUMNi

Luontoilta

Pahkasian perustaja Markku Paretskoi toimii Cramonin kolumnistina. Hänet tunnetaan toimittajana ja käsikirjoittajana. Paretskoi on myös valittu Vuoden Markuksi.

Markku Paretskoi

– Tervetuloa luontoillan suoraan lähetykseen. Otammekin saman tien ensimmäisen puhelun. Haloo, kukapa soittelee?

– Se on Teuvo vaan täältä Kuopiosta. Iltaa.– Iltaa. Mikähän Teuvon mieltä askarruttaa?– Sitä tässä lähdin soittelemaan, että meidän työpaikalle on pesiytynyt jokin vahingollinen

otus. Kukaan ei sitä ole nähnyt, mutta kovaa vahinkoa se on tehnyt.– Siis jokin outo otus, joka tekee vahinkoja. Millaisia?– Se kutsumaton vieras on napannut työpaikaltamme kaikenlaista tarpeellista. Ensin se vei

iloiset kahvipöytäkeskustelut. Sitten hävisivät työkavereiden ja pomojen luottamukselliset välit. Ja kun yhtenä aamuna tultiin töihin, huomattiin, että työnilo on kadonnut.

– Työnilon oli siis mokoma vienyt.– Niin teki. Yritettiin kyllä porukalla sitä työniloa etsiä joka paikasta, mutta eihän sitä enää

tietenkään löytynyt. Että mikähän kumma meidän työpaikalla majaansa pitää?– Kyllä tässä selviä viitteitä on. Onko se otus jättänyt jälkeensä puhumattomuutta? Tai sai-

rauspoissaoloja? Tai juoruilua selän takana?– Kyllä. Tuollaista on meillä esiintynyt vähän joka osastolla.– No, sitten asia on täysin selvä. Teidän työpaikallenne on pesiytynyt negatiivisuus. Se esiin-

tyy valitettavan yleisenä monilla työpaikoilla.– Mitä sille negatiivisuudelle sitten voisi tehdä? Pääseekö siitä eroon?– Ei huolta. Kyllä se negatiivisuus saadaan häädettyä tavallisesti ihan kotikonstein. Pää-

tätte vain joukolla, että rupeatte kovasti hymyilemään, puhumaan iloisia, tekemään reip-paasti hommia ja auttamaan toisianne. Sitä se negatiivisuus ei siedä, vaan lähtee muu-tamassa päivässä pois.

– Ja sitten otamme seuraavan puhelun. Luontoilta tässä, haloo.– Maire tässä Helsingistä, hei. Kuuntelin tuota äskeistä Teuvon puhelua, ja oli

ihan pakko soittaa. Meillä kun oli töissä samanlainen ongelma jokin aika sitten.– Siis samanlainen ongelma. Ratkesiko se?– Kyllä. Saatiin negatiivisuus ajettua pois. Mutta sen tilalle tuli toinen vieras.– Millainen?– Ei sitäkään ole näkynyt, mutta kaikki sen tuntevat. Se vaeltelee ympäri työ-

pisteitä ja tuo sellaista valoa ja lämpöä mukanaan. Oikein mukava sitä on seura-ta. Monasti on naurettu ihan vedet silmissä.

– Mitään vahinkoa se ei siis tee?– Ei. Päinvastoin. Sen jäljiltä on löytynyt monasti työviihtyvyyttä ja kas-

vanutta tuottavuutta. Meidän asiakaspalvelussakin oli käynyt ja heti tu-li myönteistä palautetta. Sitä vaan, että mikähän se mahtaisi olla?

– Kyllä nyt kuulostaa vahvasti siltä, että teillä siellä työpaikal-lanne touhuaa varsin aktiivinen Humanus positivus -yksilö. Tun-netaan myös suomenkielisellä nimellä positiivisuus. ■

KAVERI, RYHDY CRAMON KAVE RIKSI!

WWW.CRAMOKAVERI.FIWWW.CRAMO.FI

WWW.FACEbOOK.COM/CRAMOFINlAND

CRAMON KAVERINA SAAT: Suurasiakkaan alennukset ja ehdot

Paremman saatavuuden koneille ja laitteille

Ostoetuja ja kausialennuksia Cramolta ja Kaverikumppaneilta

lisäalennusta kun hankit uuden Kaverin

Rahallisen bonuksen alueesi Kaveriporukan mukaan

Rahtiedun

Oman alennuksen kasvamaan automaattisesti