DA I MLER-MER C E D E S O. Y;n Autoteknillisiä julkaisuja N:o 1

PALLAS-KAASUTTAJASEN ASETUS JA TARKISTUS

Suihkuputki suuttimineen kädenkäänteessä irroitettavissa

YKSINMYYJÄ SUOMESSA

SUOMALAINEN OSAKEYHTIÖ

DAIMLER-MERCEDESPUHELIN 8970 HELSINKI BULEVARDI 3

1

MERCEDESDAIMLER

mvai/

HENKILÖ-,

OMNIBUS-,

KUORMA-,SAIRAS-,

PALO- V.M

AUTOJA

l.

PALLAS-KAASUTTAJA.PALLAS-kaasuttajan rakenteessa on pidetty päämääränä

luoda kaasuttaja, jossa aikaisempain, yhdellä suuttimella va-rustettujen suihkukaasuttajien viat ovat poistetut käyttämättäliikkuvia säätöosia kuten jousia, venttiilejä, kuulia j.n.e. Ta-sainen kaasuseoksen muodostus kaikilla esiintyvillä mootto-rin kiertoluvuilla ja kuormituksilla on mitä yksinkertaisim-malla tavalla saatu tässä ratkaistuksi patentoidulla suutin-järjestelmällä. Sen ehdottomasti luotettava työskentely, jostajohtuu moottorin helppo käyntiinpano, suurin teho, suurinjoustavuus ja säästelijäin polttoaineen kulutus, edelleen senhelppo tarkistus ja mahdollisuudet käyttää alaarvoisiakinpolttoaineita ovat aiheuttaneet sen, että hyvin monet auto-tehtaat ja autoilijat sekä venemoottorien rakentajat käyttä-vät yksinomaan PALLAS-kaasuttajia.

PALLAS-KAASUTTAJAN TOIMINTA-TAPA.

Kaasuttajaan tulee polttoaine siivilän A kautta ja sää-tää renkaanmuotoinen koho C lyhyen kohoneulan Bavulla polttoainekorkeuden. Koho on muodostettu heiluri-kohoksi ja liikkuu melkein hankauksetta kohokammiossa,jotenka kuluminen on vältetty. Kohokammioon tulee vinostiylhäältä ilman mitään kanavia yhdistetty suihkuputki F, jonkavoi helposti kädenkäänteessä irroittaa ulkopuolelta aukai-semalla kuusikantamutterin. Suihkuputki sisältää kaikkikaasumuodostukseen vaikuttavat säätöosat, nim. alapäähänruuvatun polttoainesuuttimen E, nousuputken H, joka joh-taa polttoaineen tuloa jarruttavan ilman sekä korjaus- eliilmasuuttimen J, joka yhdistää suihkuputken ulkoilmaan.Ilmasiivilä K suojelee ilmasuutinta ja nousuputkea lialta.Koneen käydessä hitaasti imee eri suuntiin aseteltavan tulo-polven kautta koneeseen menevä pääilmavirta laitteen ah-taimmalla kohdalla suihkuputkessa olevan kahden reijan Rkautta ainoastaan polttoainetta, joka sekä suihkukappaleessaettä nousuputkessa on yhtä korkealla. Kiertoluvun kas-vaessa alenee polttoainepinta nousuputkessa vähitellen. Täl-löin paljastuvat nousuputken nelikulmaiseen alapäähän teh-

3

PALLAS-KAASUTTAJAN LÄPI-LEIKKAUS

Kuva l

A Polttoalnesiivilä ja -yh- I Ilmasuutin! R Polttoaineaukotdistäjä K Ilmasiivilä ; S Vipukaari asetusruu-

B Kohoneula L Tyhjäänkäyntiaukko' veineenC Koho M Tyhjäänkäyntikanava T Kohonkannatin tappei-D Kuristusläppä N Tyhjäänkäyntisuutin neen

H Nousuputki tysmutteri

E Polttoainesuutin O Säätövipu U Kuristusläpän akseliF Suihkuputki P Ilmasuppilo(Hajoittaja) V KohokammioG lmupolvi Q Kohokammion kiinni-

4

dyt reijat, joten ilmasuuttimen kautta pääsee ulkoilmaa se-kaantumaan polttoaineeseen. Tämä ilmamäärä kasvaa imunkasvaessa, joten saavutetaan aina tasainen kaasunmuodos-tus. Tällaisesta suutinjärjestelmästä on vielä se huomat-tava etu, että äkkinäiset imuvaihtelut, joita esim. syntyy äk-kiä avaamalla kuristusläppää, eivät aiheuta tunnettuja ikäviäseurauksia kuten äkkinäistä polttoaineen puutetta ja kaasut-tajan paukahtelemista.

Kun kuristusläppä yhtäkkiä avataan, ei äkillistä poltto-aineen puutetta synny, vaan nousuputkessa oleva poltto-ainemäärä toimii nestelukkona ja eräänlaisena säiliönä, jonkasisällön täytyy olla loppuunkulutettu, ennenkuin korjaukseeneli jarrutukseen tarvittava ilma voi ruveta toimimaan. Tämätapahtuu vasta sitte kun alipaine (imu) kaasuttajassa ja siismyöskin koneen kiertoluku on tarpeeksi suuri. Täten saa-vutetaan kaasunmuodostuksessa täydelleen itsetoimiva säätö,joka riippumatta kuljettajan taitavuudesta tekee koneen hy-vin joustavaksi sekä kaikissa olosuhteissa voimakkaaksi.Moottorin helppoa käyntiinpanoa ja hidasta, tyyntä tyhjään-käyntiä varten on PALLAS-kaasuttajaan järjestetty erikoinentyhjäänkäyntilaite. Sen muodostaa pääasiallisesti suihku-putki F, joka aukon L kautta on yhteydessä kanavan Mkanssa, joka kuristusläpän kohdalla päättyy imuputkeen.Tyhjäänkäyntilaitteen toiminta on seuraava: kuristusläpänolessa ainoastaan vähän auki on ilmalla sillä kohtaa hyvinsuuri nopeus ja imee se polttoainetta tyhjäänkäyntisuuttimenN kautta. Polttoaineeseen sekaantuu ilmaa reikien R kautta,joista tavallisessa käynnissä polttoaine tulee ulos. Tyhjään-käyntiin tarvittavan polttoaineseoksen määrä säädetääntyhjäänkäyntisuuttimella N, joka ulkoapäin on helposti kä-siteltävissä ja vaihdettavissa. Kuristusläppää avattaessa vä-henee tyhjäänkäyntilaitteen toiminta vähitellen lakaten koko-naan samassa silmänräpäyksessä, kun ilman nopeus suih-kuputken F luona on tullut suuremmaksi kuin kuristusläpänja kaasuttajan seinämän välillä. Näin on asianlaita ainamoottorin käydessä normaalisti joten tyhjäänkäyntilaite it-sestään lakkaa toimimasta. Vaihdettava ilmasuppilo P, jonkavoi poistaa ja vaihtaa avaamalla ulkopuolella olevan pidä-tysruuvin ja irroittamalla suihkuputken, jolloin ilmasuppilotulee alhaalta ulos, tekee mahdolliseksi sovelluttaa kaasut-taja moottorin sylinterimittojen ja kiertoluvun mukaan.

5

VAAKASUORA RAKENNE.MALLI SB

Malli SB on erikoisrakennemalli tavallisesta pystykaasut-tajasta SA ja on se etusijassa ajateltu ryhmäänvalettuja sy-lintereitä varten. Tämä malli voidaan kiinnittää suoraansylinteriryhmään ilman eri imuputkea. Keskusjärjestelmäon tässäkin mallissa säilytetty, joten nestepinnan eroavai-suuksia esim. ylämäissä ei esiinny. Päinvastoin kuin useim-missa vaakasuorissa kaasuttajissa, voi PALLAS-kaasuttajassa,malli SB, käyttää tarkoituksenmukaista lämminilmajohtoa,joka on välttämätön raskaammille polttoaineille, kuten ras-kasbentsiinille ja bentsoolille. Tämän lämminilmajohdon voihelposti sovittaa kaasuttajaan aina moottorin rakenteen mu-kaan valitsemalla sopivan imupolven. Kaasuttajan korkeuson mahdollisimman pieni. Erikoisetuna mainittakoon, ettälämminilmajohdon voi asettaa siten, että sekä polttoaineputkiettä säätölaitteet ja suihkuputki ovat helposti käsiteltävissä.Nämä osat ovat sovitetut kaasuttajan yläosaan ollen muka-vasti käsiteltävissä.

PALLAS-KAASUTTAJAN SUUTTI-MIEN YHTEISTOMINTA.

Suuttimien yhteistoiminta selviää paraiten allaolevastapiirroksesta. Siinä ovat suuttimien siirtämät polttoainemää-rät ordinaattoina ja moottorin kiertoluvut, jotka voidaan aset-taa suhteellisiksi imuputkessa syntyvään alipaineeseen,(imuun) merkityt abskissoina. Lukuunottamatta muutamiapoikkeuksia, jotka aiheutuvat muuttuvasta sytytysnopeudestasekä puristuksen vaihtelevasta vaikutuksesta kaasuttajassateoreettisesti tarvittavaan polttoainemäärään, olisi teoreetti-sesti tarvittavaa polttoainemäärää esittävä käyrä kasvavallaimulla suora viiva ja samalla suunnikkaan lävistäjä. Tehol-lisen polttoainekäyrän R tulee siis mikäli mahdollista lähes-tyä teoreettista käyrää A. Tätä ei tavallisella polttoaine-suuttimella voida saavuttaa, koska tällaisen suuttimen käyräB pysyttelee kaukana teoreettisesta jo senkin tähden, ettäsuutin alkaa toimia vasta määrätyllä imulla, t. s. määrätyllä

6

kiertoluvulla. Suihk.isuuttimesta tulevaa polttoainemääräätäytyy siis jarruttaa siten, että

1 jarrutus alkaa toimia määrätyllä alipaineella (imulla),2 jarrutuksen vaikutus ilmenee tavalla, joka varmasti

estää liian lihavan kaasuseoksen muodostuksen, jonkapolttoainesuutin yksinään aiheuttaisi.Tämän vaikutuksen aikaansaa nousuputki yhdessä kor-

jaus- (ilma-) suuttimen avulla. Tätä esittää käyrä C. Mo-lempien käyrien C:n ja B:n yhdistelmästä syntyisi tehollinenkäyrä R. Tyhjäänkäyntilaitteen toimintaa eli polttoainemää-rää esittää käyrä L, jonka yläpään muotoa ei voi lähemminmäärätä, koska korkeampia kiertolukuja varten kuristus-läppä avataan enemmän, jolloin imu tyhjäänkäyntilaitteessavähitellen lakkaa.

Kuva 2

A Teoreettinen käyräB Polttoainesuuttimen vaikutusC Korjaus- (ilma-) suuttimen vaikutus \ polttoainemääräänL Tyhjäänkäyntisuuttimen vaikutus JR Suunnittainen tehollinen käyrä

7

TAULUKKOSUUNNITTAISEN KAASUTTAJAKOON MÄÄRÄÄMISTÄ

VARTEN

Sylinterin läpimittaImuputki — i—;— ;■

1 sylinteri 2 ]a 4 sylinteriäMalli

6 sylinteriä

60 mm asti22 „ 65-80

00O

20 mm 65 mm asti60—70

75—85I 26 „ 80-90 „ „

II85 95111

IVV

30 „ 90—100,, „

65-75

35 „ 100 110,,40 „ 110 120,, 95—11045 110-130,,

130-150,.150-180,,

80-100 mm100-120 „

VI 50VII 60

120-140140—160

Kyseltäessä ja tilattaessa pyydämme ilmoittamaan moottorinvalmisteen, imuaukon läpimitan, sylinterien luvun, läpimitan,

iskunpituuden ja kiertoluvun.

LEEN ASETUS.PALLAS-KAASUTTAJAN PAIKOIL-

Ennenkuin aletaan asettaa paikoilleen kaasuttajaa on ko-netta tarkastettava ottamalla huomioon seuraavat seikat:

1. Sytytyksen tulee toimia hyvin ja tasaisesti sekä hi-taalla että nopealla kiertoluvulla, magneeton katkaisialaite jajakotaulu ovat puhdistettavat.

2. Sytytystulppien tulee olla puhtaat. Kärkien välit ei-vät saa olla yli V2mm.

3. Kaikissa sylintereissä tulee puristuksen olla yhtäsuuri, ellei, ovat venttiilit hiottavat.

4. Imuputken tulee olla ehdottoman tiivis, ellei, ovatlaipat oikaistavat ja tiivisteet uusittavat.

5. Mäntien tulee olla puhtaat karstasta koska konemuuten jyskii.

6. Imuventtiilien tulee sopia hyvin ohjaajiinsa, samointulee venttiilien ja puskimien välien olla kaikkien yhtäsuu-ret, koska muuten ei saada konetta käymään hiljaa tasaisesti.

8

PALLAS-KAASUTTAJAN PÄÄMITAT.

Malli SAi (pystyrakenne)

Kuva 3

Malli SA iOO O I! II 111 IV VImuputken läpimitta a j 20 22 26! 30 35 40 45Kaasuttajan korkeus b 101 142J160J169 180 192 206 217 238

VI VII50 60

Suurin läpimitta I c 70 76| 85 90 95 100 107 111 130Ruuvireikienetäisyyslaipassa dEtäisyyslaipastakeskelleimukäyrää| e

30| 421 52 58 70 76 76 82 9686|125 141|147J154 163 175 184 199

Kaikki mitat mm

9

PALLAS-KAASUTTAJAN PÄÄMITAT

Malli SB (Vaakasuora rakenne)

Kuva 4

Imuputken läpimitta a | 22J 26J 30| 35j 40 45

Malli SB O II II 111 IV i V

Kaasuttajan korkeus b 149 164;178 197 210 230Suurin läpimitta } c | 76| 85 90| 95|100107Ruuvireikien etäisyys laipassa . . . : .| d | 52 52 58] 701 76 76

j Etäisyys laipankeskeltä imukäyränkesk.| e 196.5'109 118 128 135J152Kokonaisleveys "' | f |113|130|137|143J145J161

Kaikki mitat mm

10

Kuva 5

Pallas-kaasuttajan kiinnittäminen käyttämällä erikoisosia: imupolvlämminilmasäätäjällä, taipuva lämminilmaletku, ilmanlämmittäjä.

PALLAS-KAASUTTAJANASIANMUKAISESSA ASETUKSESSA ON SEURAAVIA

OHJEITA EHDOTTOMAN TARKKAANNOUDATETTAVA.

KIINNITYS tapahtuu mikäli mahdollista käyttämällä van-haa imuputkea juottamalla sen päähän kutakin kaasuttaja-mallia vastaava laippa kovalla juotoksella. Vaunuissa, joissapolttoaineensyöttö tapahtuu omalla paineellaan, kiinnitetäänkaasuttaja niin alas, että tuloputki on ainakin 10 cm polt-toainesäiliön pohjan alapuolella ja tarvittaessa on kaasutta-jan ja imuputken välille asetettava välikappale. Polttoaineen-tulon tapahtuessa paineilman avulla on asetuskorkeus mieli-valtainen, kuitenkin on suotavaa, että imuputken haaraan-tuman ja kaasuttajan laipan väli on vähintäin 5 cm. Jostila ei tätä salli, on paremman kaasunjaon tähden asetet-tava kaasuttaja siten, että kuristusläpän akseli tulee yhden-suuntaiseksi moottorin akselin kanssa.

IMUPUTKEN poikkipinnan tulee olla yhtä suuri kuinkaasuttajankin eikä siinä saa olla mitään teräväsärmäisiätaipeita, supistuksia eikä vastaputouksia, sillä niissä tapah-tuu polttoineen tiivistymisiä. Jos imuputki on liian pitkä

11

ja sen johdosta joustava, on se tuettava kiinnittämällä tukitoisaalta moottoriin, toisaalta kaasuttajan laippaan. Imu-putken tulee olla ehdottoman tiivis

KURISTUSLÄPPÄÄ LIIKUTTAVISSA TANGOISSA eisaa esiintyä minkäänlaista kuollutta käyntiä ja tulee niidenolla niin asetetut että kuristusläppä aukeaa ja sulkeutuutäydellisesti. Käytettäessä kiihdyttäjäpoljinta (accelerator), onpoljinta hellitettäessä erityisen jousen vedettävä tangot ta-kaisin ja kuristusläppä sulkuasentoon.

POLTTOAINEJOHDON tulee joka liitoksessaan olla ko-valla joutoksella juotettu. Äkkimutkia ja vastaputouksia onmikäli mahdollista vältettävä. Kaikissa tapauksissa tuleesiinä olla hyvin toimiva suodatin helposti käsiteltävässä pai-kassa, joten aika-ajoin voi poistaa siihen laskeutuneen lianja veden.

LÄMMINILMAJOHTO sovitetaan kaasuttajan imuauk-koon ja johdetaankoneen pakoputken luo. Siellä se päättyyilman lämmittäjään, joka lyhyellä matkalla ympäröi pakoput-kea ja valitaan kaasuttajan kokoa vastaavaksi. Saadakseenaikaan lyhyen ja suoran lämminilmaputken voi kaasuttajanimupolven kääntää haluttuun suuntaan. Johto on tarpeenvaatiessa kiinnitettävä ruuvilla kaasuttajaan ja ilmanlämmit-täjään. On hyvä asettaa lämminilmajohtoon säätöluisti kyl-mää ilmaa varten, voidakseen kesäaikaan heikentää lämmi-tystä. Luisti asetetaan mieluimmin ilmanlämmittäjän lähei-syyteen. Näitä saa myöskin meiltä valmiina.

Polttoaineputken yhdistäjä on mikäli mahdollista asetet-tava suojuslautaan päin eikä missään tapauksessa jäähdyt-täjään päin, tarvittaessa on käytettävä kääntyviä kulmayh-distäjiä.

PALLAS-KAASUTTAJAN TARKISTUS

PALLAS-KAASUTTAJAN SÄÄTÖ perustuu kolmen suut-timen oikeaan valintaan (piirustus sivulla 2). Nämä suutti-met ovat polttoaine-suutin E, iima-suutin J ja tyhjään-käyntisuutin N, jotka kaikki ovat helposti ulkoapäin käsitel-tävissä ja erikseen saatavissa numeron mukaan.

12

POLTTOAINESUUTIN säätää polttoainemäärän, erittäin-kin hitailla kiertoluvuilla, ylämäissä j.n.e. Se on aina va-littava mahdollisimman pieneksi. Liian suuri polttoainesuu-tin aiheuttaa moottorissa hitaan alkuvedon, puuttuvan nou-sukyvyn ylämäissä sekä suhteettoman suuren polttoaineen-kulutuksen. Liian pieni polttoainesuutin tekee kaasun köy-häksi, laihaksi, ilmeten tämä paukahduksina kaasuttajassakuristusläppää avattaessa. Jos nämä paukahdukset kuitenkinesiintyvät ainoastaan lyhyen ajan käyntiinpanon jälkeen moot-torin vielä ollessa kylmänä ja häviten, kun kone on käy-nyt muutaman minutin, on polttoainesuutin kyllin suuri.

ILMASUUTIN päästää kaasuttajaan polttoaineen tuloajarruttavan ilman säätäen siten koneen suurimman työtehonkorkeimmalla kiertoluvulla. Tämä suutin on aina valittavamahdollisimman suureksi. Koneen suurinta tehoa tai vau-nun suurinta nopeutta kokeiltaessa erikokoisilla suuttimillahuomataan helposti tämän sopivin koko.

TYHJÄÄNKÄYNTISUUTIN säätää koneen kiertoluvuntyhjäänkäydessä sekä käyntiinpantaessa, kuristusläpän ollessamelkein kokonaan suljettuna. Sen tulee olla mahdollisim-man pieni. Liian suuri tyhjäänkäyntisuutin aiheuttaa suu-ren kulutuksen tyhjäänkäydessä sekä myöskin epätasaisenkäynnin, moottori nelistää, samoin tulevat pakokaasut täl-löin pahanhajuisiksi. Samasta syystä voi moottori myöskinpienen aikaa käytyään pysähtyä, koska sytytystulpat nokeen-tuvat.

KURISTUSLÄPÄN ASENTO määrätään kuristusvipuunsovitetulla asetusruuvilla. Läppä on avattava sen verran,ettei moottori koskaan pysähdy kokonaan (kuten vaihteitamuutettaessa j.n.e.) vaan kaasuvivun ollessa suljettuna läh-tee helposti käyntiin ja käy edelleen. Kuristusläpän ollessaoikeassa asennossa kuuluu kaasuttajasta käyntiinpantaessasihisevä ääni.

Palla s-s uutti m ia ei missään tapauksessasaa muutella joko avartamalla tai takomalla.Lukuunottamatta sitä, että suuttimien oikea toiminta tämänkautta häiriintyy, ei enää ole mahdollista asettaa kaasutta-jaa alkuperäiselle tarkistukselle, koska suuttimien numeroteivät eivät enää vastaa niiden todellisia aukkoja. Koskaedelleen, joko tarkistuksen tai polttoaineen vaihdoksen täh-

13

Den, tulee tietää alkuperäiset suutinnumerot uusien valinnanhelpottamiseksi, ei muutetuista suuttimista olisi mitään hyö-tyä, vaan aiheuttaisivat ne vaan häiriöitä. Reikien mittaa-misesta ei myöskään ole vastaavaa hyötyä, sillä numeroteivät tarkoita läpimittaa vaan polttoaineen läpijuoksua aika-yksikössä.

Ellei alkuperäisiä suuttimia ole saatavissa, voimme toi-mittaa sopivat suuttimet saatuamme tiedon alkuperäisestätarkistuksesta, kaasuttajan numerosta, koneen voimasta javalmisteesta.

BENTSOOLIA käytettäessä ei PALLAS-kaasuttaja yleensäkaipaa mitään muutoksia ja tarkistuksia, kulutuksen vähen-tämiseksi voidaan kuitenkin käyttää pienempää polttoaine-suutinta.

SPRIITÄ ja SPRIISEOKSIA käytettäessä esiintyy bent-siiniin ja bentsooliin verraten huomattavia eroavaisuuksia.Näiden polttoarvo ja siis myöskin lämpöteknillinen teho onainoastaan noin 60 °/o edellisistä. Polttoaineen kaasutukseentarvittava lämpö on koko joukon suurempi kuin bentsiinilläja bentsoolilla. Ominaispaino on noin 10°/o suurempi kuinbentsiinin. Kaasuttajaa sovitettaessa näille polttoaineille onsiis otettava huomioon:

a) Polttoaine- ja tyhjäänkäyntisuuttimet ovat pienen poltto-arvon tähden valittavat vastaavasti suuremmiksi.

b) Ilmasuutin, joka jarruttaa polttoaineen tuloa, on va-littava samassa suhteessa pienemmäksi.

c) Kohon painoa on lisättävä tarkoitukseen sopivilla lisäpainoilla.

d) On pidettävä huolta kaasuttajankunnollisesta esilämmityksestä. Poltto-aineen voi lämmittää ennen kaasutta-jaan tuloa siten, että polttoaineputkijohdetaan jonkun matkaa pitkin pako-putkea tai kierretään sen ympärille.

Elleivät nämäkään toimenpiteet oleriittäviä, voidaan vielä vaihtaa kaasut-tajan nousuputki pienemmäksi (esim.3.8 vaihdetaan 3.6 neliöiseksi). Koho lisäpainoineen

14

RASKAITA POLTTOAINEITA JANIIDEN SEKOITUKSIA

käytettäessä täytyy ryhtyä erikoisiin toimenpiteisiin. Raskaatpolttoaineet eivät ole yhtä juoksevia ja vaativat senvuoksitehokkaamman hajoituksen, tulee siis käyttää pienempää il-masuppiloa ja suurempaa polttoainesuutinta. Koska raskaatpolttoaineet vaativat suuremman ilmaylimäärän palaakseentäydellisesti, on seoksen kokoonpano huolellisesti säädettävämahdollisimman säästäväksi. Kaasutusta varten tulee ilmanolla hyvin tehokkaasti lämmitetty. Muuten on otettava huo-mioon samat seikat kuin edellisessä kohdassa. Tarkoituk-senmukaisesti asetettuna toimii PALLAS-kaasuttaja erinomai-sesti raskailla polttoaineilla, kuten paloöljyllä y.m.

HUOMATTAVAA.VETTÄ POLTTOAINEESSA. Jo aivan pienetkin vesi-

määrät suuttimissa aiheuttavat tilapäisiä kaasutushäiriöitä.Kaasuttaja tyhjennetään poistamalla suihkuputki ja irrotta-malla kohokammio ja kuivataan.

LIKAANTUNUT POLTTOAINE-SIIVILÄ. Jos siiviläpolttoaineyhdistäjässä on likaantunut tai polttoainesuutin onosittain tukossa, käy moottori kylläkin mutta huonosti. Kaa-suttaja paukahtelee erittäinkin äkkiä aukaistaessa kuristus-läppää. Siivilä on puhdistettava ja samoin suutin, parhai-ten puhaltamalla. Missään tapauksessa ei suuttimia saa te-rävillä esineillä pistää auki, koska ne siten helposti laajentuvat.

NOUSUPUTKI TUKOSSA. On katsottava, että tämänilmasiivilä on puhdas, jotta ilma vapaasti pääsee ilmasuut-timeen.

UUSI PALLAS-POLTTOAINE-SUODATIN

(Vedeneroittaja)

Uusi Pallas-polttoainesuodatin vaatii mahdollisimman vä-hän tilaa samalla kuin siinä on erikoisen suuri puhdistus-pinta, jopa useammankertainen verrattuna tavallisten tähän

15

asti käytettyjen suodattimien pin-taan. Tukkeutumisvaara on tätenhuomattavasti pienentynyt. Verrat-tain suuretkaan määrät mutaa jalikaa eivät aiheuta käyttöhäiriöitä.Polttoaineputken yhdistäjät ovat si-ten asetetut, että polttoaineen mu-kana kulkeutuvat suuremmatkinvesimäärät kokoontuvat siihen.Vesi ja lika voidaan suodattimenalapäähän asetetusta hanasta las-kea ulos.

Poltto-aine suodatin

Tavallinen imupolpi lämmintäilmaa varten

lmupolvi putkisäätäjällä kyl-mää ilmaa varten (Ikkuna-

imupolvi)

Ilmanlämmittäjä, joka asete-taan pakoputken ympärille jajota käytettävissä olevan ti-lan mukaan voidaan lyhen-tää ja sovittaa pakoputken

lmupolvi kiertoläppäsäätäjälläkylmää ilmaa varten

läpimitan mukaan.

16

Metalliletku lämminilmajohtoa varten, asbestilla tiivistetty.

SUUTINLEVV.

Matkoilla ollessaan tulee autoilijanottaa huomioon mahdolliset polttoaineenvaihtelut. Saatavissa olevat polttoaineeteroavat useia toisistaan niin paljon, ettäkaasuttaja täytyy uudelleen tarkistaa tätäuutta polttoainetta varten. Tätä tarkoi-tusta varten valmistetaan erikoisia suu-

tinlevyjä, joihin sopii 11 suutinta sekaantumatta toisiinsa. Le-vyssä ovat ne sitäpaitsi hyvin suojatut kolhiintumiselta ja likaan-tumiselta. Koska suutinlevy vaatii hyvin mitättömän tilan,on se helppo kuljettaa mukana vaunun työkalulaatikossa.

PALLAS-SUUTINLAATIKKO

sisältää kaikki tarvittavat suuttimet' ja siivilät. Se on tar-koitettu tehtaita, korjauspajoja y. m. varten. Suutinlaatik-koja on kahta eri kokoa,joista suurempi sisältää 87ja pienempi 36 suutinta.

17

PALLAS-AVAINsopii kaasuttajan muttereihin ja on siinä keskellä suihku-putkea varten pidinreikä.

KAASUTTAJAHAIRIOITA, NIIDENSYYT JA KORJAAMINEN.

KAASUTTAJA TIPPUU.

a) Likaa neulan ja sen tiivistyspinnan välilläPolttoainesiivilä on puhdistettava tai uusittava sekä poltto-

aineputki ja kaasuttaja puhdistettavat; eritoten on koho janeula irroitettava ja tiivistyspinta puhdistettava. Näitä onpideltävä varoen ja tulee kohon liikkua paikoilleen asetet-tuna kevyesti omalla painollaan.

b) Koho täyttyy vuodon johdosta.

. Sisään tunkeutunut polttoaine höyrytetään upottamallakoho kuumaan veteen. Vuotopaikka, josta kohoo kuplia,juotetaan varovasti.

c) Kaasuttajan ruuviyhdistäjä tai suihkuputkentiivistyspinta on epätiivis.

On kiristettävä mutteri tai suihkuputki tai uusittava tii-vistyslevyt.

MOOTTORI EI LÄHDE KÄYNTIIN.

a) Sytytys ei toimi.

On katsottava onko sytytys oikealla kohdalla, irroitettavakaapelit ja tarkastettava moottoria väännettäessä ovatko ki-pinät tarpeeksi voimakkaita.

18

b) Kaasuttajassa ei ole polttoainetta.

Tämän huomaa siitä, että kohon painonastaa painettaessaei kaasuttajasta tipu polttoainetta. Jos polttoainetta on säi-liössä ja sulkuhana on auki, voi ainoastaan johtoputki taikaasuttajan tuloaukko olla tukossa.

c) Kuristusläppä on liiaksi auki, joten tyhjäänkäyntiei voi toimia.

Kuristusläppä on suljettava niin paljon, että konetta vään-nettäessä imu kaasuttajassa aiheuttaa sihisevän äänen. Tämäääni on merkkinä siitä, että läppä on oikeassa asennossa.

d) Koneen ollessa lämmin: kuristusläppä liian vähän auki.

Läppä avattava vähän enemmän, koska lämmin konetällä tavalla lähtee helpommin käyntiin kuin kylmä.

e) Kaasuttaja vuotaa eikä kone lähde vähällä kaasullakäyntiin, sillä seoksessa on liikaa polttoainetta.

On koetettava saada kone käyntiin avaamalla läppä enem-män; ellei tämä auta, avataan puristushanat ja väännetäänkonetta ympäri muutaman kerran. Moottori lähtee tällöin,jos vuoto on korjattu, käyntiin.

MOOTTORI LÄHTEE KÄYNTIIN, MUTTA PYSÄHTYYMUUTAMAN KIERROKSEN JÄLKEEN.

Kuristusläppä liian vähän auki. Avataan läppää ennenkäyntiinpanoa hiukan enemmän.

MOOTTORI KAY MUUTAMAN MINUTIN SÄÄNNÖLLI-SESTI, MUTTA PYSÄHTYY SITTE ILMAN

HUOMATTAVAA SYVTA.

Hyvin kylmällä ilmalla muodostuu jäätä kuristusventtii-liin tukkien kaasun tien.

Niinpian kuin moottori käy, avataan kuristusläppää vä-hän enemmän. Kaasuttaja lämpiää ja jää poistuu.

19

MOOTTORI KAY KYLMÄNÄ SÄÄNNÖLLISESTI TYH-JÄÄN, MUTTA NELISTÄÄ LÄMPIMÄNÄ, PAKO-

KAASUT HAISEVAT KOVASTI.

Liian paljon polttoainetta, tyhjäänkäyntisuutin on liikasuuri. Pannaan tilalle pienempi.

MOOTTORI KAY TYHJÄÄN EPÄTASAISESTI, EI SAA-VUTA ALHAISIA KIERTOLUKUJA, PYSÄHTYY

HELPOSTI KURISTETTAESSA.

Imujohto epätiivis tai tiivistyy polttoainetta imujohdonteräviin kulmiin ja mutkiin.

Imujohto on tiivistettävä, uusittava tiivisteet ja tarkastet-tava ovatko laipat suorat ja tiivistävätkö ne koko pinnal-laan. Tarkastetaan ettei venttiilin ohjaajissa ole väljyyttäpäästäen ilmaa. Imuputken terävät kulmat ja mutkat ovatpoistettavat.

LÄMPIMÄNÄ KAY KONE SÄÄNNÖLLISESTI HYVIN,KYLMÄNÄ KURISTETTAESSA SE PYSÄHTYY

HELPOSTI.

Vähäinen polttoaineen puute, tyhjäänkäyntisuutin on liikapieni. Polttoaineen tulo on tukossa. Puhdistetaan poltlo-aineputki ja kaasuttajassa oleva polttoainesiivilä.

KAASUTTAJA PAUKAHTELEE KAYNTIINPANONJÄLKEEN.

Liian kylmä seos. Annetaan koneen käydä muutamaminuutti lämmitäkseen.

KAASUTTAJA PAUKAHTELEE VIELÄ PITEMPI-AIKAISENKIN AJON JÄLKEEN.

Liian heikko esilämmitys tai laiha seos. Lämmitystä onvahvistettava tai polttoainesuutin suurennettava.

20

KONE EI KAY TÄYDELLÄ NOPEUDELLAAN.

Laiha seos; pannaan kaasuttajaan pienempi ilmasuutintai suurempi polttoainesuutin. Liian lihava seos; pannaansuurempi ilmasuutin tai pienempi polttoainesuutin.

Kuristushukka lämminilmaputkessa.Suurennetaan lämminilmaputken läpimittaa välttämällä

äkkikäyriä.Kuristushukka kaasuttajassa.Otaksumalla kaasuttajan olevan tarpeeksi suuren voi

ilmasuppilo siinä olla liian pieni, jolloin on koeteltava suu-rempaa ilmasuppiloa samalla panemalla siihen myöskin vas-taavasti suurempi polttoainesuutin.

MOOTTORI VETÄÄ NOUSUISSA HUONOSTI JA OTTAAHUONOSTI VAUHDIN.

Liian lihava seos.Pannaan kaasuttajaan pienempi polttoainesuutin.Ilman nopeus suuttimen ympärillä on liian pieni.Pannaan kaasuttajaan pienempi ilmasuppilo jolloin myös-

km polttoainesuutin on otettava noin numeroa pienempi.

MOOTTORI JYSKII.Liian aikainen sytytys. Sytytys on tarkistettava.Moottorin jäähdytys toimii huonosti, vedenkierto puut-

teellinen, itsesytytys.On tarkastettava jäähdyttäjä.Mäntä ja sylinteri karstaantuneet öljyhiiiestä.Männän pohja, sylinterin sisusta, venttiilipesät ja vent-

tiilit ovat huolellisesti puhdistettavat.Vuotoja sytytystulppien luona.Sytytystulpat vaihdettavat uusiin.Moottorin sisäelimet heikot, eritoten kampiakseli.Kuristusläppää avataan vain vähitellen, jos moottori yrit-

tää jyskiä, eritoten nousuissa ja ajettaessa pienellä nopeu-della isolla vaihteella.

21

MOOTTORI KUUMENEE KOVASTI, JAAHDYTTAJAKIEHUU.

a) Jäähdyttäjä on liian pieni ja on siis jäähdytyspintaasuurennettava.

b) Sytytys ei ole tarpeeksi aikainenSytytys on tarkistettava siten, että myöhäisin sytytys on

ylemmässä kuolokohdassa.c) Tuulettajan hihna on löyhällä tai sen kiertoluku liian

alhainen.Hihnaa on lyhennettävä tai vaihtosuhdetta suurennettava,d) Liian lihava kaasuseos.Polttoainesuutinta pienennetään kunnes moottorin teho

alkaa pienentyä.

POLTTOAINEEN KULUTUS ON HUOMATTAVANRUNSAS.

Moottori epäkunnossa.Venttiilit ovat hiottavat, puristuksen ollessa huonon, ovat

männänrenkaat uusittavat, sytytys ja voitelu tarkistettavat.Voimansiirto huonossa kunnossa.Katsotaan että laakerit, taka-akseli ja kardaniakseli käy-

vät keveästi sekä etteivät jarrut laahaa.Polttoainesuutin on liian suuri tai korjaussuutin liian

pieni, mahd. myöskin tyhjäänkäyntisuutin liian suuri.Tarkastetaan onko kaasuttajan ilmasuppilo liian pieni,

jolloin asetetaan tilalle suurempi ja suurennetaan samallapolttoainesuutinta.

Suurennetaan ilmasuutinta niinpaljon kuin koneen suu-rin työkyky sallii ja asetetaan niin pieni tyhjäänkäyntisuutinkuin mahdollista.,

Esilämmitys liian voimakas, seos tulee kuumassa kaa-suttajassa liian lihavaksi.

Asetetaan kaasuttajan alle ilmansääntöventtiili ja varo-taan ettei kaasuttaja pitemmänkään ajon jälkeen tule kuu-maksi.

Polttoaineen vuoto.Tarkastetaan polttoaineputken ja kaasuttajan liitokset.Ilmasiivilä ilmasuuttimen päällä likaantunut.Siivilä on puhdistettava bentsiinillä.

22

PALLAS-KAASUTTAJAA Polttoainesiivilä ja yhdistäjäB KohoneulaC KohoD KuristusläppäE PolttoainesuutinF SuihkuputkiG lmupolviH NousuputkiJ IlmasuutinK IlmasiiviläL TyhjäänkäyntiaukkoM TyhjäänkäyntikanavaN TyhjäänkäyntisuutinO SäätövipuP Ilmasuppilo (Hajoittaja)Q Kohokammion kiinnitysmutteriR Polttoaineaukot

Spritzaiisevergröflert a&rgestelit

im Scnniit

toCO

PALLAS-KAASUTTAJA :: ASETUSTAU LU KKOSaksalainen kaava verohevosvoimain määräämiseksi on seuraava: N = 0,3 x i x d2 x s jossa Hv.

i = sylinterien lukumäärä, d> ■■ sylinterin läpimitta cm, s == iskun pituus m.Taulukosta saadaan ainoastaan likiarvoja, joiden avulla voidaan aloittaa tarkistuskokeet. Kaasuttajia tilattaessa pyydämme ilmoitta-

maan moottorin sylinterin mitat, kiertoluvun ja valmisteen.

~, . . Ilmasuppilon Kaasuttaja

~ ~,.

~ ~~

Tyhjäänkäynti-Verohevosvoimia läpimitta N:o Polttoainesuutin Ilmasuutin suutin Nousuputki

3__ 15 0,6 —0,75 0,5 —0,6 3,54 16 |

°0,65—0,75 0,5 —0,6 [ 0 4—o 7 3,5—3,3

5 17 > 1 0,75-0,85 0,6 -0,7 [ 3,3-4,06 18 I 0,85—0,95 0,7 —0,75 4,07 19 j 0,95—1,05 0,75—0,8 . 4,0- 3,S8 20 1,05—1,15 0,8—0,85 I nK n Q wv jj : ; : : j 0,5 —0,89 21 1,15— 1,2 0,85-0,9 ) 4,0 3,8

10 22 1,2 —1,25 0,9 —1,011—12 23 UI 1,25—1,3 1,0 —1,05 0,6-0,9 )

13—14 24 1,3 —1,35 1,05—1,1 ( / 3,815—16 25 1,35—1,4 1,1 —1,1517—18 26 { IV 1,4 —1,45 1,15— 1,2 ( 0 7—lo \

19—20 27 ( 1,45—1,5 1,2 --1,25 / 3,8 3,621—22 2i3 1,5 —1,55 1,25—1,3

23—24 2j) V 1,6 —1,7 1,3 —1,35 [ 0,9-1,2 i25—26 30 1,7 —1,75 1,35—1,4 ( / 3,627—28 31 . 1,8 —1,85 1,4 —1,45 .

29—30 32 ( VI 1,8 —1,9 1,45 — 1,5 [ j o_j 4 .31—32 3j3 1,95—2,0 1,5 —1,55 / 3,6

33—34 33 —2A 1,55—1,6

"1

MOOTTORI-tarpeita:MAGNEETTOJA,SYTYTYSTULPPIA,KAAPELEITA,VALAISTUSLAITTEITA,ÖLJYJÄ, HANOJA Y.M.

I

MOOTTORIPYÖRIÄ

POLKUPYÖRÄN

APUMOOTTOREITA

_JE. VALTAMON KIRJAPAINO, OULUNKYLÄ 1922