Diagnostiikka, luokittelu

Eri aikoina aivan erilaisia pulmia. Tanssitauti, Nostalgia, Aboulia, Fuuga, Hysteria.. Synnistä sairaudeksi. Kontrolli papeilta psykiatreille jne. Nykydiagnoosit DSM – ICD oirekimppuja. Ei erottelevuutta, ei pysyvyyttä. Ei ole löytynyt hedelmällistä tapaa ymmärtää psyyken pulmia.

Kulttuuri, selitysmalli

Ollaan siirrytty psykodynaamis- yhteiskunnallisesta materialistis- evolutionistiseen selitysmalliin.

Stressi

Ilpo Helen:

”Nykyinen/ ilmaantuva neurotieteellinen stressiparadigma siirtää tarkastelun polttopisteen stressiä aiheuttavista tilanteista ja tekijöistä (neuraalisiin) prosesseihin, joita tapahtuu ”stressissä”tai jotka laukaisevat stressin tai ylläpitävät sitä.”

Moni ei kannata DSM5:ttä

APA:n uusin versio (2013) diagnostiikkakirjasta alentaa kynnystä kohti arkikokemusta. Jokaisella on psyykkinen häiriö.

Usa:n hallinto, NIMH, pitää sitä kelvottomana. SMS kritisoi sitä. Brittipsykologit irtaantuivat koko diagnostiikasta ja biolääke- tieteellisestä mallista.

Masennus

- Masennus oli alunperin ”harvinainen

sairaus, joka onneksi parani spontaanisti 6 – 8 kuukaudessa eikä uusiutunut”.

(Kraepelin 1899) myös 1970- luvulla (D. Schuyler 1974)

Posternak 85% parani spontaanisti 12 kk (2006).

SUOMESSA

Kaikki ei ole hyvin

- pitkäaikaistutkimuksia, joissa arvioitaisiin

myös lääkehaittoja, ei ole. - käytännön hyöty / haitta arviointi haastavaa - lääkkeiden käyttö on yleistä koska se on

yleistä.

Haittavaikutuksia SSRI:stä

- Seksuaalisen toiminnan häiriöt - Tunne-elämän kaventuminen - Riippuvuus ja ”lopetusoireet” - Itsemurha-alttius - Masennuksen kroonistuminen - Kaksisuuntainen mielialahäiriö - Akatisia - Vihamielisyys ja väkivalta - Huimaus ja kaatuilu - Sydän- ja verenkiertoelimisön pulmat - Unen pulmat - Onnettomuudet - Vatsaoireet - Serotoniini syndrooma - Liikenneonnettomuudet

18.2.14 University of Liverpool: - 1829 aikuista antidepressanttien käyttäjää. 82% uskoi lääkkeiden

helpottavan masennusta. - seksuaalisia vaikeuksia 62% - emootioiden puuttuminen 60% - olo ”ettei ole oma itsensä” 52% - positiivisten tunteiden latistuminen 42% - kiinnostuksen puute muita ihmisiä kohtaan 39% - itsemurha-ajatuksia 39%, (nuorilla 55%) - vieroitusoireita 55% Read, J., Cartwright, C., Gibson, K. (2014). Adverse emotional and interpersonal effects reported by 1,829

New Zealanders while taking antidepressants. Psychiatry Research http://dx.doi.org/10.1016/j.psychres.2014.01.042

Masennus on lisääntynyt Ehdotettuja syitä: - ahistava työelämä, luontosuhteen

romahtaminen, ihmissuhteiden turvallisuuden vähentyminen,kehno ravinto, sähköinen elämäntyyli, televisio, vuorokausirytmin hajoaminen, mielen katoaminen elämästä, masennuslääkkeet

- ??

Masennus - perustuu henkilön ilmoitukseen kaksi asiaa: - elämä ei tuota mielihyvää ja mieliala on

matalalla - masennukseen tullaan hyvin montaa reittiä,

se ei ole yksi ”sairaus”, enemmän kuin yskä. - kyvyttömyyttä säilyttää energinen ja

optimistinen mieli. - toivottomuutta

Masennus:vaikuttavia tekijöitä l Perimä vaikuttaa stressinsietoon l Varhaiset oppimiskokemukset, traumat l Elämäntavat: liikunta, ravinto, rytmit,paheet l Laukaiseva sosiaalinen menetys tai ristiriita l Riittämättömät käsittelykeinot l Sympaattisen hermosto ylireagoi l Tulehdusreaktioita l Kehon rytmit hajoavat l MASENNUSKOKEMUS

Asiakaslähtöinen ote olisi kiva

l Masennus on sosiaalinen, kognitiivinen, emotionaalinen, kemiallinen, ja varsin rytminen pulma.

l Tulisi auttaa masentunutta ratkaisemaan tilanne mahdollisimman kattavasti. Oman valintansa mukaan.

l Kehon rytmit, sosiaalinen pulma joka laukaisi masennuksen, kognitiivinen työskentelytapa ja elämäntavat keskeisiä.

Masennukseen auttaa mm.

1. hyvä ravinto 2. liikunta 3. hyvät suolistobakteerit (pro- ja prebiootit) 4. aikabiologiset hoidot 5. terapiat 6. Ekspressiivinen kirjoittaminen 7. Mindfulness 8. vertaistuki 9. läheiset ja verkostot

Kaksoissokkoutus pimittää

- kaksoissokkotutkimukset eivät kestä

päivävaloa. Hoitajat ja potilaat tietävät. - malli ei hevin sovellu moniin muihin

hoitoihin. Liikunta, aikabiologiset hoidot, terapiat jne.

Esimerkiksi auttaa:

Yhdistelemällä asiakkaan tilanteen mukaan

eri menetelmiä – hänen halunsa mukaan – saadaan hyviä tuloksia.

Terapia masennukseen Yleinen malli: -  Arvostava suhde -  Uskottava rakenne kuinka parannutaan -  Harjoitusta tärkeisiin seikkoihin -  Harjoitusta istuntojen ulkopuolella -  Tuetaan ratkaisemaan laukaissut pulma - Autetaan näkemään että omat teot aikaansaavat helpotuksen.

Vuorokausirytmin ajastus eli kronoterapia

Kehon rytmit

l  Keho toimii rytmisesti, ennenkaikkea sirkadisesti

l  Kehon lämpötila, oikean käden voima, hormonit ja välittäjäaineet, mieliala, noudattavat yleensä sirkadista rytmiä. Rytmit säätelevät toisiaan.

l  Suprakiasmaattinen tumake ja melatoniini keskeisiä säätelijöitä.

Kehon rytmit masentuneella

l  Alkuvaiheessa edistää tai jätättää muutaman tunnin riippuen masennuksen laadusta (Nukkumisaika).

l  Myöhemmin amplitudit heikkenee, rytmi hajoaa

Ajastushoito

l  Valvotusta, sarastusvaloa, kirkasvaloa, melatoniinia, unirytmin muutosta.

l  Interventioiden oikea-aikaisuus! l  80% kokee hyötyvänsä parissa

vuorokaudessa. l  Asiakas voi suorittaa hoidon kotonaan itse,

opastettanuna ja seurattuna.

Liikunta ehkäisee ja parantaa masennusta

1. Endorfiinit – tuottaa mielihyvää, ehkäisee kipuja.

2. Estää kynureenin kulkeutumisen aivoihin. 3. Lisää BDNF – kasvutekijää ja tehostaa

neurogeneesiä. 4. Vähentää kortisolin eritystä. 5. Auttaa unta ja säätelee vuorokausirytmiä. 6. Mahdollistaa hyvää sosiaalisuutta.

Physical exercise intervention in depressive disorders: Meta‐analysis and systematic review

Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 30 JAN 2013 DOI: 10.1111/sms.12050 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/sms.12050/full#sms12050-fig-0004

- vaikutus ihmissuhteiden kautta. - pystyy paremmin kuuntelemaan toista - voi nähdä vaihtoehtoja reaktioille - voi antaa menneisyyden olla - pystyy arvioimaan kohtuullisesti omaa vastuullisuuttaan. - Voi helpommin sanoa EI!

Mindfulness ehkäisee uusiutumista

Kuinka tärkeä asia tämä on?

Yli satatuhatta suomalaista on syönyt SSRI aineita yli vuosikymmenen.

Moni ei pysty lopettamaan vaikka hänelle on vakuutettu, että lääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta.

Moni keskittyy tutkimaan eri aineiden vaikutusta itseensä sen sijaan että ratkaisisi elämänsä pulmia.

Hyvin moni kärsii turhaan.

Osattomuus masentaa

Sosiaalinen syrjäytyminen ja osattomuus

periytyvät. THL : kroonisesti syrjäytyneistä nuorista 60%

käyttää mieleen vaikuttavia lääkkeitä. Voivatko yhteiskunnalliset valinnat muuttua

nuoren välittäjäainepulmiksi?

Lääkkeisiin luotetaan (huolimatta tutkimusnäytöstä)

- lumevaikutus on arjessa suuri,

spontaaniparaneminen yleistä - ihmiset tekevät itse viisaita asioita - terveydenhoidon välittäminen auttaa - moni katoaa, terveydenhoidolle ei käydä

valittamassa, oma vika jos ei parane, väärä diagnoosi, tauti muuttunut, liian pieni annos...

- erityisen kieltävästi suhtaudutaan haittavaikutuksiin ja riippuvuuteen.

Miksi jatketaan ikäänkuin toiminnassa olisi tolkkua?

- Kuinka helppoa on todeta hupsista, ollaan

oltu väärässä. Ei ollakaan tehty hyvää vaan - Onko siis syytä vain jatkaa?

Kuuluuko tämä psykologeille?

Psykologit eivät päätä diagnooseja, kirjoita

reseptejä. Kuuluuko tämä ollenkaan meille?

Goethe: ”Etten vain eläisi elämääni, vaan myös

loisin sitä.”