digiopus luento 4

35
Luento 4 Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu 11.5.2017 Pedagoginen muotoilu oppimateriaalissa

Upload: anne-rongas

Post on 21-Jan-2018

96 views

Category:

Education


2 download

TRANSCRIPT

Page 1: Digiopus luento 4

Luento 4

Digitaalisen oppimateriaalin

käytettävyys ja laatu

11.5.2017Pedagoginen muotoilu oppimateriaalissa

Page 2: Digiopus luento 4

Tavoitteena tällä kurssilla innostaa, kannustaa ja antaa riittäviä eväitä tekemiseen (ks. YouTube).

Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

Page 3: Digiopus luento 4

Luentosarjan kulku ja ohjeet

1. Mitä opettajan on hyvä tietää, kun hän tekee oppimateriaaleja digitaalisessa muodossa? (Intro YouTube)2. Mitä tietoja tarvitsen digitaalisten oppimateriaalien tekemisen alkuvaiheessa? (20.4., aina klo 15-16:30)

3. Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit (27.4.) 4. Oppimateriaalin moniaistisuus (4.5.)5. Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu (11.5.)6. Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen tuottaman aineiston käyttäminen (18.5.)

OHJE: Jos haluat 1 op suorituksen, tee omalla tyylilläsi lyhyt tuotos, joka ilmentää tällä kurssilla oppimaasi. Tuotos saa olla mielellään kollaasimainen eli yhdistää useampaa eri sisältömuotoa. Tekstinä korkeintaan yksi A4-sivu, video- tai audiotiedostona enintään 2 minuuttia. Toimita tuotoksesi koulutuksen päätyttyä viimeistään 8.6.2017 mennessä sähköpostilla [email protected]. Viestin otsikkoon Digiopus 1 op ja nimesi.

Page 4: Digiopus luento 4

Kurssisuorituksesta

Millainen kurssisuoritus voi olla?● riittää, että kurssisuorituksen MUOTO on digitaalinen ● ei pitkä, tekstinä n. 1 A4, mediatiedostona pari

minuuttia● jos olet tehnyt pidemmän aineiston, tee siitä lyhyt

esittely● kurssisuorituksen aiheena voi olla myös kurssi

itsessään, mutta silloinkin suoritusmuotona jokin digitaalinen toteutus

● 1 op suorittaneet saavat käyttöönsä badgen eli osaamismerkin (ks. lisätietoja osaamismerkeistä).

Page 5: Digiopus luento 4

Verkkojatkot ja aineistot

● Facebook: Digiopus-ryhmä https://www.facebook.com/groups/Digiopus/

● Twitter #digiopus● Purot-wiki http://digiopus.purot.net/

luentokertojen chat + taustakeskustelu yhdistettynä pohja-aineistoon. Avoin editointi, mahdollisuus kommentoida.

● Kevään 2017 kurssiesite● Luentotallenteiden linkit on lähetetään

osallistujille sähköpostilla.● Kevään 2017 luentotallenteet ovat

katsottavissa 31.8.2017 saakka. Aineistowiki aina avoin.

Page 6: Digiopus luento 4

“ Pedagoginen muotoilu: käyttäjille suunniteltu, käyttökokemus, oppimisen tukeminen, ohjauksellisuus, palvelumuotoilun tapaan (ks. palvelumuotoilun työkalupakki http://sdt.fi/).□ Esim. sisällön rajaaminen ja kohdentaminen, käyttäjien

kanssa suunnittelu, käyttökontekstit, käyttäjätestit.

Page 7: Digiopus luento 4

Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle?

□ Muodot kehittyvät nopeasti. Miten esimerkiksi annettaisiin kriteerejä 3D-tulostetulle havainnekuvalle, jota käytetään opetuksessa tai 3D-elokuvalle, jota katsotaan erityisillä laseilla?

□ Perusasiat pysyvät, mutta erityiskysymyksissä vanhoja kriteeristöjä pitää soveltaa. Tarve ja tavoite määrittelevät myös sitä, millaisia kriteerejä tarvitaan.

Page 8: Digiopus luento 4

Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle?

□ Kun sisällöntuotannosta on tullut osittain tai kokonaan käyttäjien (vertais)tuotantoa, tarvitaan myös kriteerejä, joilla opastetaan käyttäjiä.

□ Kriteerien päivittämisessä ollaan tällä hetkellä vaiheessa.

Page 9: Digiopus luento 4
Page 10: Digiopus luento 4

Opus2015 – oppikirja oppimisympäristönä -hanke julkaisi yhtenä tuotoksena ominaisuuslistauksen sekä vertailun tekijälle kopioitavan taulukon, joiden avulla voi hahmottaa uudenlaisten oppikirjan tyyppisten oppimissisältöjen ominaisuuksia.

Page 11: Digiopus luento 4

Laatukriteeristöt

• Taustalla yleinen laadun ja sen arvioinnin lisääminen, kuten korkeakouluissa EU:n Barcelona-sopimus 1994 kurssien kuvaukset opinto-ohjelmissa

• Suomessa mm. Virtuaaliyliopisto-konsortio yritti aikoinaan• JHS 129, verkkopalvelun suunnittelu ja toteutus, päivityksessä• Julkishallinnon laatukriteeristö 2000-luvun alusta alkaen, nyt Suomi.fi• Opetushallitus: Arvioi ja analysoi – digimateriaalien ominaisuudet ja

pedagogiset käyttötavat (päivitetty 2016), ks. pedagoginen laatu.• Opetushallituksen Edu.fi: E-oppimateriaalin laatukriteerit-sivu• Opetushallituksen Verkko-oppimateriaalin laatukriteeristö (PDF, 2005)

ja oppimateriaalin laadun pikatesti.• Liisa Ilomäki toim. 2012 Laatua e-oppimateriaaleihin (OPH:n

julkaisu).

Page 12: Digiopus luento 4

Laatu-kriteeristöt

• Suomessa mm. Virtuaaliyliopisto-konsortio yritti aikoinaan 2001-2010 laatuloikkaa korkea-asteen verkko-opetuksessa.

• Kun julkinen rahoitus loppui 2007, Virtuaaliyliopiston toiminta laantui ja loppui.

• Niiltä ajoilta edelleen monin osin toimivat VopLa ja TieVie-sivustot.

Page 13: Digiopus luento 4

Laatu-kriteeristöt □ E-aineisto ei vain kirja

verkossa. Mahdollisuuksien mielekäs hyödyntäminen.

□ Oppimisen taitojen kehittymisen tukeminen.

□ Ohjaa työstämään opittavaa.□ Laatu on osiensa summa.

□ OPH on tuottanut laatukriteeristön arvioinnin apuvälineen.

□ Arviointi-apuväline löytyy http://edu.fi/verkko_oppimateriaalit/arvioi_ja_analysoi

Page 14: Digiopus luento 4

Laatukriteeristö• Digioppimateriaalin kokonaisuus koostuu useista osista, kuten

– Varsinaisen kurssin tai jakson sisältö– Pakolliset ja valinnaiset tehtävät– Vaihtoehtoiset oppimispolut, erilaiset kurssin suoritustavat– Opettajan ohjeistus– Oheismateriaali

Opetushallitus 2005

Page 15: Digiopus luento 4

Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)

A. Pedagogisen laadun kriteerit• 1. Verkko-oppimateriaalin tavoitteet ja opiskelun

luonne ilmaistaan selkeästi• 2. Verkko-oppimateriaali tukee kehittyneitä

opiskelukäytäntöjä• 3. Verkko-oppimateriaalin tieto on

merkityksellistä, ja se esitetään oppimista tukevalla tavalla

• 4. Verkko-oppimateriaali tukee monipuolista arviointia

Page 16: Digiopus luento 4

Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)

B. Käytettävyyden laatukriteerit• 1. Verkko-oppimateriaali löytyy ja voidaan ottaa

käyttöön helposti• 2. Verkko-oppimateriaalin käyttö on nopeaa ja

tehokasta• 3. Verkko-oppimateriaali ohjaa käyttäjää

toimimaan oikein. • 4. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on

selkeä ja innostava

Page 17: Digiopus luento 4

Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)

C. Esteettömyys (ks. myös Essi – esteetön sisällöntuotanto)• 1. Verkko-oppimateriaalin sisältö on kaikkien

saavutettavissa• 2. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on

kaikkien käytettävissä• 3. Verkko-oppimateriaalin sisältö ja käyttöliittymä

ovat helppoja ymmärtää• 4. Käytetyt tekniikat toimivat luotettavasti

mahdollisimman monissa käyttömuodoissa.

Page 18: Digiopus luento 4

Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005)

D. Tuotanto1. Verkko-oppimateriaali tuotetaan hallitusti2. Verkko-oppimateriaalin tuotanto pohjautuu tiedollisiin, taidollisiin ja oppimista tukeviin tavoitteisiin3. Käyttäjäryhmät, käyttäjien tarpeet ja käyttötilanteet otetaan huomioon4. Käytettävyys ja esteettömyys arvioidaan ja varmistetaan5. Sisältö tuotetaan ammattimaisesti6. Verkko-oppimateriaalin tekijän- ja käyttöoikeuksia hallitaan. 7. Tuotanto on teknisesti korkealaatuista ja medianmukaista8. Verkko-oppimateriaalin turvallisuus ja tekninen toimivuus varmistetaan9. Verkko-oppimateriaalia kehitetään seurannan perusteella.

Page 20: Digiopus luento 4

Käytettävyyden kotimainen klassikko

Käytettävyyden psykologiaSinkkonen Irmeli, Kuoppala Hannu, Parkkinen Jarmo ja Vastamäki RainoEdita 2006

Page 21: Digiopus luento 4

Käytettävyys (Jacob Nielsen 1993)

a) Kuinka hyvin jonkin järjestelmän, kuten web-palvelun, toimintoja voidaan käyttää? b) Haluttuun tarkoitukseen esimerkki: kirves

□ Opittavissa tarkoitukseltaan ja logiikaltaan □ Aktivoitavissa nopeasti ja virheettömästi □ Ymmärrettävissä perustuen jo opittuihin

asioihin □ Muistettavissa ilman palveluun palattaessa

Käyttöliittymän lisäksi käytettävyyttä parantaa muun muassa ohjeistus palvelun käyttöympäristö erityisesti käytön tarve.

Page 22: Digiopus luento 4

Jacob Nielsen: Käytettävyys

Yhdessä toiminnallinen hyödyllisyys (toiminnot) ja niiden käytön sujuvuus (käytettävyys) muodostavat järjestelmän kokonaishyödyllisyyden

Page 23: Digiopus luento 4

Uuden omaksuminen

Everett M. Rogersin mukaan yksilön kyky omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu viidestä seikasta:

1) suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu,

2) sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio vastaa henkilön omia kokemuksia, arvoja ja tarpeita,

3) tarve muutokseen, eli paljonko käyttäjän tulisi mukauttaa oma toimintaansa,

4) kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen

5) kommunikoitavuus, eli kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille.

Page 24: Digiopus luento 4

Käyttäjien tarveanalyysi

□ Mitä käyttäjien tarpeita palvelulla pyritään tyydyttämään?

□ Tarpeet voivat olla ristiriidassa tarjoajan tavoitteiden kanssa

□ Ensisijaisia tavoitteita ovat kuitenkin asiakkaiden tarpeet

□ Digioppimateriaaleilla selkeä tarve, kuten digikirjoilla, mutta millainen?

Page 25: Digiopus luento 4

Käyttäjien tarveanalyysi

□ Mitä tarpeita käyttäjillä on jo nyt ennen palvelua (suhteessa palveluun)?

□ Mihin tarpeisiin ei tällä hetkellä vastata eli miten toimitaan nyt?

□ Mihin tarpeisiin voidaan tällä hetkellä itse vastata?

□ Mitä muita tarpeita käyttäjillä on, jotka sivuavat palvelua?

□ Miten perustella käyttäjälle, jos tarpeeseen ei voida vastata?

□ Onko tarve luonteeltaan muuttuvaa vai pysyvää?

□ Onko tarve luonteeltaan usein vai harvoin? □ Onko tarve aikakriittinen?

Page 26: Digiopus luento 4

Mitä hyötyä käytettävyydestä on?

• Jonkun aikaa tärvääntyy sisällön tai palvelun käytettävyydessä: suunnittelijan, toteuttajan - tai varsinaisen käyttäjän– Erityisesti nettiaikana tieto ja mielikuva tuotteen käytettävyydestä tai sen

puutteesta leviää nopeasti, kuten lukko jota ei voi murtaaKäytettävyys on enemmän asenne ja lähestymistapa kuin koulutusta

• Verkotettu itsepalvelu voi säästää merkittävästi kustannuksia• Virheet havaitaan aikaisemmin tuotesuunnitteluprosessissa

– korjaaminen alussa edullisempaa• Sujuvampi käyttö vähentää käyttötuen tarvetta käyttäjien keskuudessa• Käyttöönoton yhteydessä koulutustarpeet voivat olla vähäisempiä• Hyvä käytettävyys nostaa käyttäjätyytyväisyyttä• Edullinen satsaus tarjoajan mielikuvan parantamiseen kuluttajan silmissä• Hyväkään käytettävyyssuunnittelu ja -testaus ei 100 % takaa tuotteen tai

palvelun käyttökelpoisuutta käyttäjälle, mutta ainakin poistaa suurimman osan virheistä

Page 27: Digiopus luento 4

Verkkokäytettävyyden erityispiirteitä

• Fyysisten liikkeiden ja materiaalisuuden simulointi– Perinteisesti vain a) otetaan b) kirja c) käteen ja d) käännetään sivua

• Edelleenkin vakiintumattomat esitys- ja hallintakäytännöt• Käyttäjän tarpeet (kerta-asiointi, jatkuva käyttö, haku, jne.)• Käyttäjän taidot sekä käyttötapa / käyttäjäprofiili (aloitteleva,

ammattikäyttäjä, yleiskatsaus, syventävä opiskelu jne.)• Yleiset muotoilukysymykset ja estetiikka - osin makuasioita, osittain

huomioitava erityisryhmille, kuten värisokeat • Teknologiset reunaehdot, kuten tekstin skaalautuvuus, luettavuus eri

päätelaitteilla, www-selaimet ja eri käyttöjärjestelmät

Page 28: Digiopus luento 4

Informaatioarkkitehtuuri oppimateriaalissa ja muuallakin

• Oppimateriaali toteutetaan yhä useammin oppimisympäristöön

• Sisältö• Pääkäyttöliittymä ja navigointi, toiminnallisuudet ja liikkuminen• Käyttäjän sijainti eli muropolku• Työkalut, kuten tekstin suurennus / pienennys, haku, kieliversiot ja painike

aloitustilanteeseen, esim. tuotteen tai palvelun logo vasen yläreuna• Apunavigointi, kuten Edellinen / Seuraava, nuolet• Apua-painike tai vastaava, yhteydenotto• Päivitettävät ja dynaamiset elementit, kuten Ajankohtaista• Upotukset ja linkitykset muualle (nettiin)• Mahdollinen metadata ja kuvaus hakukoneita varten

• Jos oppimateriaali on itsenäinen, niin on tarjottava vastaavat käyttöliittymäelementit

• Usein nämä elementit on toteutettu sovelluksessa, jolla materiaalia käytetään: Slideshare, PDF-lukija, nettiselain etc.

Page 29: Digiopus luento 4

Otavan Opisto: Muikku

Oppimateriaali ja sisältö

Page 30: Digiopus luento 4

Esimerkki käyttöliittymistä: Wikiopisto

Kärrynpyörä –rakenne vrt. Vuorovaikutteisuus

Puuhierarkia –rakenne vrt. Vuorovaikutteisuus

Wikiopiston pääkäyttöliittymä ja navigointi

Wikiopiston Työkalut

Wikiopiston Muropolku

Page 31: Digiopus luento 4

Käytettävyyden testaus

• Huolellisesti tehtynä oma aliprojektinsa• Käytettävyysmenetelmiä on kymmenittäin, kuten heuristinen arviointi

• Oppimateriaalin tuottamisen kannalta toteutuu – tai ei toteudu - pääosin oppimisympäristössä tai käyttösovelluksessa kuten PDF-lukija, YouTube, Slideshare, www-selain etc.

Page 32: Digiopus luento 4

Yksinkertainen käytettävyystestausei-ammattilaiselle

• 1. Käy läpi oppimateriaalisi eri laitteilla, käyttöjärjestelmillä ja selaimilla tai erityissovelluksilla– Apple / Android / Windows (ja Linux) sekä läppäri / tabletti / älykänny– Safari / Chrome / Firefox / Explorer– Jopa PDF-materiaali ja Wordpress-blogi käyttäytyy eri tavoin

• 2. Etsi 3-5 kohderyhmän todellista edustajaa, ei työkavereita– Jo näin pieni määrä testaajia löytää 90 % havainnoista ja mahdollisista

ongelmista• 3. Teetä 2-3 aitoa tehtävää ja tee huolelliset muistiinpanot ja / tai

haastattelut, kuten– Miten käyttäjä pääsee oppimateriaalin aloitustilanteesta kohtaan X– Miten käyttäjä suorittaa tehtävän X– Toiminnoista riippuen, miten käyttäjä vaikkapa kopioi tai kommentoi sisältöä

• 4. Korjaa oppimateriaalia ja sen käyttöliittymää havaintojen mukaisesti• 5. Resurssien puitteissa tee testi korjausten jälkeen uusilla käyttäjillä

Page 33: Digiopus luento 4

“Saavutettavuus– yksi digitaalisen aineiston laatukriteeri on pääsy aineistolle, joten ei ole merkityksetöntä, missä aineisto sijaitsee ja miten sitä jaellaan.

Page 34: Digiopus luento 4

Kiitos!

Seuraava jakso: to 18.5. klo 15-16:30:5. luento: Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen tuottaman aineiston käyttäminen

Kysyttävää, kommentteja tai palautetta?Jatketaan Facebookissa ja Purot-wikissäAineistopaketti rakentuu kurssin ajan.

Anne Rongas, Twitter @arongasrongas.anne (a) gmail.comKari A. Hintikka, Twitter @nethuntkari.hintikka (a) gmail.com

Page 35: Digiopus luento 4

Credits

Esityksen layout, kiitokset:□ SlidesCarnival