dino 4 2010
DESCRIPTION
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden ja Dtl yhteinen ammattilehtiTRANSCRIPT
DiakoniatyöntekijöiDen Liitto & kirkon nuorisotyöntekijät
u Esimies asettuu kuorman-kantajaksi
u Raamatun johtajat
Leena SeLin-KantoLa
työnteKijöiden
tuKena
Siunattua jouLunaiKaa!
danSK diaKoniLaatua KouLutuKSeen
oppimiSymäriStöyhteiStyö
4 | jouLukuu | 2010
sisältö 4 | 2010
Kolme kysymystä 4Kuka oli hyvä johtaja?
Onnea Ulf! 5
Ajankohtaista 6
Maara ja Pekka Kosonen:Oppimisympäristöyhteistyön mahdollisuudet 8
Puheenjohtajan palsta 9Helena Tuominen
Teema Seuraa johtajaa 10
Pitsalaatikko 16Matkalla joulun iloon
Toiminnanjohtajan palsta 17Arja Lusa
Raamatun suuret ja typerät johtajat 18
dino 4 | 2010
juLKaiSijaDiakoniatyöntekijöiden Liitto, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, puh. 09 150 2487
Kirkon Nuorisotyöntekijät, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, puh. 044 595 8562
päätoimittajaRiitta Hiedanpää
toimituSSihteeriTuija Metsäaho
uLKoaSuAino Puttonen
taittoMarko Vuorio
toimituSKuntaMaria Helin, DtlRiitta Hiedanpää, DtlHannu Keränen, KNTTero Konttinen, DtlTiina Laine, DtlArja Lusa, KNTTuija Metsäaho, TekstimetsäHannele Nuojua, KNT
painoPainotalo Miktor OyISSN 1798-7628Painos 3 000 kpl
Kannen KuVaTero Konttinen
Dino ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 12/2011.
18
Reilua peliä työpaikoille 20
Laatua läpi koulutusketjun 22
Ahaa 24 Leena Selin-Kantola
Opiskelijan palsta 25Johanna Kahila
Dansk diakoni 26
Kolumni 28Tero Konttinen
Tulossa 29
Toimistojen esittely 30
Jäseneksi 30
Välipala 31
esittelyssä raamatun johtamistapoja.
10 johtaja asettuu kuormankantajaksi.
piir
ros
erK
Ki
Ku
uSa
nm
äK
i
Mooses
PaavaliJeesusDaavidPaavali
JeesusSamuel Daavid
Samuel
Mooses
2 dino 4 | 2010
vinjetti tähänpääkirjoitus
JohtajuuS on SeuraKunniSSa tullut entistä näkyvämmäksi ja vaatimukset esi-miehiä kohtaan lisääntyneet. Palkkausjär-jestelmän käyttöönoton yhteydessä moni
työntekijä tuli tietoiseksi oikeudestaan esimieheen.
SeuraKuntien yhdiStymiSiSSä päätetään organisaatiorakenteiden muutoksien lisäksi johta-misjärjestelmistä. toimivaksi käytännöksi on tullut työalajohtaminen. Diakonia- ja nuorisotyössä se tarkoittaa johtavan työntekijän virkaa. työalajoh-tajan tulee olla substanssiosaaja eli diakonia- tai nuorisotyöntekijä, jonka johtajuustaitoja tuetaan johtamisopinnoilla. Viran vastuu-, valta- ja palk-kausasiat on ratkaistava hyvissä ajoin.
KuLunut VuoSi on ollut Dtl:lle ja knt:lle jär-jestöllisesti uusien mahdollisuuksien toteuttami-sen aikaa. kahden itsenäisen järjestön mutkaton yhteistyö akava-yhteisössä ja kirkossa on lisännyt painoarvoamme jäsenten asioiden ajamisessa. jär-jestöjemme jäsenmäärät ovat kasvussa – hienoa.
Vuoden iLmeStyneeStä Dinosta saamamme palaute haastaa tekemään entistä kiinnostavam-paa lehteä valveutuneille lukijoille. Päätoimittajana olen saanut olla luomassa uutta, yhdessä innostu-neen toimituskunnan kanssa.
tämä numero postitetaan myös kirkkoherroille. antoisia lukuhetkiä kaikille lukijoillemme! n
substanssi-osaamista johtamiseen
Onnittelut loppuvuonna valmistuvalle nuoriso- ja diakoniatyöntekijälle. Tervetuloa työtoveriksi seurakuntaan ja toimijaksi ammattijärjestöön!
Kuva
ru
usu
Kuva
| t
ar
ja e
nG
BLo
m
riitta hiedanpäätoiminnanjohtaja, [email protected]
4 | 2010 dino 3
3 kysymystä
1. Kuka Raamatun
henkilö on
johtajuuden
esikuvasi?
2. Mikä on paras
saamasi joululahja?
3. Millä innostat
joukkoasi vuodelle
2011?
markku Kukkonen, johtava diakoniatyöntekijä, rovaniemi 1. Jeesus.2. Autorata 7-vuotiaana. 3. Rohkeudella ja rukouksella.
jouni Vuorijärvi, johtava nuorisotyönohjaaja, iisalmi 1. Jeesus.2. Aika läheisten kanssa.3. Rohkaisen, kohtaan, kuun-telen.
Sirpa juola, hiippakuntasihteeri, Kuopio 1. Mooses.2. Namibiassa lähettitoverit he-rättivät laululla ikkunan alla.3. Yhdessä onnistumme.
pirjo Sariola, johtava diakoniatyöntekijä, Kurikka 1. Joulun paimen, joka innosti muutkin lasta katsomaan.2. Perhe koossa, kun sairas lapsi saatiin kotiin jouluksi. 3. Kukaan ei tee eikä jää yksin.
Sirpa Syrjä-turpeinen, työalasihteeri, jyväskylä 1. Nehemia.2. Joulukalenteripussi, jossa palvelulahjoja tyttäreltä.3. Viljellään yhdessä pieniä ja pyhiä kohtaamisia. n
Koo
nn
ut
ma
ria
heL
in
4 dino 4 | 2010
palkittu
onnea uLf!
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden jäsenmäärä kasvaa koko ajan. Maagisen 1000. jäsenen rajan rikkoi Ulf Axell, 52, Pietarsaaresta. Hän työskentelee nuorisotyönohjaajana Larsmon ruotsinkieli-
sessä seurakunnassa. Axell oli harkinnut pitkään liittymistä KNT:n jäseneksi.
Ammattiliiton vaihtaminen kannatti.– Tuntuu tosi kivalta. Olen iloinen siitä, että vihdoin tein
päätökseni ammattiliiton vaihdosta. Hiippakuntam-me KNT-liiton edustaja ilmoitti asiasta minul-le, että olen liiton tuhannes jäsen. Hauska ja tosi kannustava uutinen!
Ammattiliittoon kuuluminen on Ulf Axelille tärkeää.
– Minulle on itsestään selvä asia kuulua ammattiliittoon, varsinkin sellaiseen liittoon, jo-ka ajaa nuorisotyöntekijöiden etuja ja on meidän puolella.
– On tärkeää, että kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijöille on oma ammattiliitto. Se luo yhteisen työnidentiteetin ja antaa yhteenkuuluvuutta. Odotan paljon hyödyllistä apua liitosta jatkossa. n
teKsti arja LuSa | Kuva BiLdBoLaGet du&Vi/KaroLina iSaKSSon
ulf axell on Knt:n 1000. jäsen. hänet palkittiin fleece-torkkupeitolla.
4 | 2010 dino 5
ajankohtaista
Palkkakannanotto
Joulukuussa annetaan palkkakannanotto, joka on luettavissa net-tisivuilla www.dtl.fi =>edunvalvonta ja käytettävissä paikallisiin tarpeisiin.
Vaativuusryhmän 501 vaativuuskriteerit eivät tunnista diako-niatyön vaativuutta. Diakoniatyössä muun muassa moniulotteiset asia-kastilanteet edellyttävät erityisiä vuorovaikutustaitoja. työntekijät vas-taavat osatoiminnon kehittämisestä ja edustavat seurakuntaa verkosto-yhteistyössä. työssä selviytyminen edellyttää luovia menettelytapoja ja soveltamistaitoja. Diakonian viran auki julistaminen vaativuusryhmän 501 mukaisesti vähentää kiinnostusta hakea virkaa.
Dtl pitää välttämättömänä, että kaikkien diakoniatyön perustehtävien vaativuusryhmänä käytetään vähintään 502-ryhmää ja maksetaan sen mu-kaista palkkaa välyksineen. n
hoks, hoks – aLoiteoikeus Laajeni
Syksyn kirkolliskokous päätti laajentaa kirkon jäsenten demokraattisia oikeuksia. Kymmenen seurakunnan äänivaltaista jäsentä voi nyt tehdä aloit-teen hiippakuntavaltuustol-le. Tähän saakka aloitteita on voinut tehdä hiippa-kuntavaltuuston jäsen, tuo-miokapituli ja kirkko- tai seurakuntaneuvosto. Uusi aloiteoikeus on sidottu äänestysikään ja -oikeuteen seurakuntavaaleissa. Aloit-teen sisällölle ei ole asetettu säännöksissä rajoitteita. Lakimuutoksen myötä myös seurakunnan työnte-kijät voivat tehdä aloitteita hiippakuntavaltuustolle ja sitä kautta kirkolliskokouk-sen käsiteltäväksi. Laki as-tuu voimaan 1.12.2011. n
terveisiä dtl:n opintomatkalta roomasta 7.–13.9. 2010.
Kuva
tit
i G
äV
ert
6 dino 4 | 2010
Onnea ja menestystä seurakuntavaaleissa
menestyneille jäsenillemme! n
rekrytoi uusi jäsen DtL:ään –saat kirjan!rekrytoi kollegasi diakoniatyönte-kijöiden edunvalvojaan – Dtl:ään. uusi varsinaiseksi jäseneksi liittyjä ja hänet rekrytoinut jäsen osallistuvat 17.1.2011 kahden tivoli audio -radion arvontaan (arvo n. 250€/kpl). Lisäk-si molemmat saavat rakkauden vi-rassa -kirjan. hae rekrytointilipuke kotisivuilta kohdasta Liity jäseneksi. toki itsenäisestikin liittyjä saa kirjan.rikotaan yhdessä 2 000 jäsenen raja ennen vuoden taitetta! n
reiLu PeLi -kouLutuksia
reilu peli 1 – työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin
24.3. ja 12.5.2011 klo 9.30–16.00 tampere, ilmoittautuminen 25.2.2011 mennessä.26.9. ja 7.11.2011 klo 9.30–16.00 oulu, ilmoittautuminen 26.8.2011 men-nessä.25.10. ja 1.12.2011 klo 9.30–16.00 helsinki, ilmoittautuminen 23.9.2011 mennessä.
koulutus on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja luottamus-miehille. kurssimaksu 170 euroa, joka sisältää reilu Peli -materiaalin.
reilu peli 2 – henkilöstön edustajan ja esimiehen yhteistyö epäasiallisen kohtelun tilanteissa
3.3.2011 klo 9.30–16.00 helsinki, ilmoittautuminen 4.2.2011 mennessä.22.11.2011 klo 9.30–16.00 turku, ilmoittautuminen 21.10.2011 mennessä.
koulutus on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja luottamus-miehille sekä esimiehille. kurssimaksu 100 euroa, joka sisältää reilu Peli -materiaalin.
kouluttajat: kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-aalto tai opinto-johtaja merja hanhela. ilmoittautuminen ja tiedustelut: www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/kurssit tai puh. 09 229 3030. n
tivoli audio -radio
4 | 2010 dino 7
tutkittu
a mmattikorkeakou-lujärjestelmän tehtä-vänä on luoda kor-keakoulutasoista, tut-
kintoon tähtäävää opetusta, pi-tää tiivistä yhteyttä työelämään sekä kerätä kentän työelämätie-tämystä opetuksen tueksi ja pää-omaksi. Opetuksen keskeisenä haasteena onkin oppimisen tuke-minen muuttuvissa ja monipuo-listuvissa oppimisympäristöissä.
Työelämän oppimisympäris-töyhteistyö luo mahdollisuuk-sia oppilaitoksen ja työelämän toimintojen kehittämiseen sekä avaa ovia uudenlaiseen, laajem-paan yhteistyöhön. Toimivan yhteistyön edellytyksenä on eri osapuolten intressien ja hyötyjen tunnistaminen sekä yhteisen ym-märryksen ja tavoitteiden auki kirjoittaminen.
Työelämän oppimisympäris-töyhteistyössä mukana olevien osapuolten tulee kokea voivan-sa aidosti hyötyä yhteistyöstä. Puhutaankin win-win ajattelu-mallista, jossa yhteistyön kaut-ta etsitään kaikkien osapuolten
hyötyä. Työelämäedustajat pi- tävät yleisesti yhteistyön keskei-simpänä hyötynä rekrytointi-mahdollisuutta, mutta tutkimuk-sessa rekrytoinnin näkökulma ei nouse erityisesti esille. Tämä johtaa kysymään diakonia- ja nuorisotyöntekijöiden roolia ja merkitystä tulevaisuuden työn-tekijöiden rekrytoinnissa ja opiskelijan ammatti-identiteetin rakentumisessa.
Konkreettisia edellytyksiä yhteistyölle ovat riittävän resur-soinnin lisäksi suunnitteluai-kataulujen yhteensovittaminen sekä erilaisten käytänteiden ja toimintatapojen yhtenäistämi-nen. Esteiksi toimivalle yhteis-työlle voivat muodostua ajan ja voimavarojen puute, toiminnan lyhytjänteisyys, opetussuunni-telman ja työelämän tarpeiden kohtaamattomuus sekä epäsel-vyydet organisoinnin ja vastui-den osalta.
Työelämän oppimisympäris-töyhteistyön todesta ottaminen edellyttänee uudenlaista opetta-juutta ja ammatillisuutta. Oppi-
misen foorumeiden siirtyminen työelämän arjen tasolle haastaa toimijat uudenlaiseen ajattelu-tapaan. Tutkimuksen mukaan työhön suhtautumisen muutos sekä toimintatapojen uudelleen arviointi aiheuttavat vastarintaa kuten muutkin omaan työhön tai sen rakenteisiin liittyvät muutok-set.
Seurakunnissa puhutaan ny-kyisin paljon työryhmä- ja tiimi-työskentelystä. Kuitenkin työssä vaikuttaa korostuvan yksilön pa- nos, kyvyt ja taidot sekä intressit. Yhteistyö haastaakin siirtymään oman työpöydän äärellä tapah-tuvasta suunnittelusta yhä enem-män yhdessä tekemiseen sekä tilan antamiseen toisille ja uu-denlaisille lähestymistavoille. n
Maara Kosonen on aluesihteeri PTK - poikien ja tyttöjen keskuksessa ja Pekka Kosonen on nuorisotyön aineiden opettaja Partaharjun Opistossa.
Yhdessä oppien. Työelämän oppimisympäristöyhteistyön kehittäminen Diak Idän ja Pieksämäen seurakunnan välillä.
Oppimisympäristöyhteistyön mahdollisuudetMaara ja Pekka Kososen tutkimus- ja kehittämishankkeen myötä hahmottuivat keskeiset toimenpiteet toimivan työelämän oppimisympäristöyhteistyön luomiseksi.
teKs
ti m
aa
ra
ja
peK
Ka
Ko
Son
en |
Ku
va ju
ha
ni
tam
miS
to
8 dino 4 | 2010
puheenjohtaja
Viime KuuKauSien aiKana kirkko on ollut näkyvästi esillä. muutkin kuin kirkon työntekijät ja maallikot ovat keskustelleet siitä, millainen kirkko
on hengellisenä yhteisönä ja maallisena organi-saationa. keskustelussa on tullut näkyväksi myös kirkollisen vallan, päätöksenteon ja johtamisen kysymykset. seurakuntavaalien osuminen tähän ajankohtaan antoi mahdollisuuden vaikuttaa siihen, ketkä kirkossa ovat päättämässä. äänestysprosen-tin kasvu näyttää sen, että kansalaisten kirkko on vähitellen nousemassa esiin.
kirkossa johtaminen on pitkään nähty pappien tehtävänä. kirkon rakenteet ja organisaatio pohjau-tuvat edelleen tähän asetelmaan, mutta pikkuhiljaa monissa seurakunnissa on nähty tarpeelliseksi ke-hittää johtamista laajemmaksi. työtä johtaa alan asiantuntija, joka tuntee työn sisällön ja tutkival-la työotteella näkee työn kehittämisen tarpeet. esimiehenä hän voi olla viemässä työtä yhdessä sovittuun suuntaan.
olen viime aikoina lukenut anna-Liisa Palmu-jorosen kirjaa Nokia-vuodet. Mitä johtamisesta voi oppia. hän kertoo kirjassa omasta kokemuksestaan monikansallisen, globaalin yhtiön työntekijänä ja pohtii, miten suuria ja pieniä yrityksiä pitäisi johtaa. johtamisen kysymykset näyttäytyvät samanlaisina kuin kirkossa. samoin kuin yrityksessä kirkossakin henkilöstöstä on huolehdittava ja asioita on joh-dettava. johtajan on sitouduttava johtamiseen samoin kuin tavoitteisiin yhdessä työntekijöiden kanssa.
VaLtuuttaminen ja Vastuu
Kuva
stu
dio
om
ena
| Si
rpa
pö
LLä
nen
jäin pohtimaan kirjoittajan esiin tuomaa valtuutta-misen kysymystä. esimies-alaissuhde on joissakin johtamiskulttuureissa pyritty häivyttämään näkymättömiin ja alaises-sa on pyritty herättämään sisäinen yrit-täjyys valtuuttamisella. tämä voi kertoa myös siitä, että esimies saattaa siirtää omaa vastuutaan alaiselle. Valtuutta-miseen liittyy työntekijän kohdalla paradoksi. samalla kun työnteki-jä haluaa toimia itsenäisesti, hän tuntee itsensä yksinäiseksi. jos esimies ei paneudu alaisen töihin tai hän ei tiedä niistä riittävästi, voi valtuuttamisesta tulla heit-teillejättö, jossa alainen jää yksin vaille riittävää esimiehen tukea.
tasapuolisuuden kokemus on suuri haaste tulevaisuudes-sa kirkon kannustavuusjärjestel-män käytössä. mikäli johtajuus ei toimi ja pelisäännöt eivät ole selvät, tulee se aiheuttamaan vertailua ja kateutta työyhteisöissä. työntekijän kokemus kuulluksi tulemisesta omassa työssään on tasavertaisuuden kannalta tärkeää ja asettaa samalla paineita ja vaa-timuksia johtamiselle.
joulun odotuksessa toivotan armo-rikasta jeesuksen syntymäjuhlaa kaikille lehden lukijoille. n
heLena tuominenpuheenjohtaja, [email protected]
4 | 2010 dino 9
10 dino 4 | 2010
Seuraa johtajaa
johtajuus
teKsti tuija metSäaho | piirroKset erKKi KuuSanmäKi
4 | 2010 dino 11
Laulussa lauletaan, että seuraa johtajaa, laita silmäs
kii, älä sano sanaakaan. Tällainen toimintamalli
on auttamatta vanhanaikainen.
Johtajalta odotetaan hyviä ihmissuhdetaitoja,
keskustelukykyä ja jämäkkyyttä.
johtajuus
j ohtajuuden määritteleminen ei ole yksinker-tainen tehtävä, koska siihen ei ole vain yhtä oikeata vastausta.
Henkilöstöjohtamisen professori Anna- Maija Lämsä Jyväskylän yliopiston kauppa-korkeakoulusta lähestyy johtajuutta näin:
– Se on tavoitteellinen vaikuttamisen prosessi. Organisaation tavoitteet saavutetaan, kun johtaja vaikuttaa johdettaviin.
Sosiologian professori ja Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin määrittelee johtamisen kahden asian ja yhden sanan kautta.
– Englanninkielinen sana management on tullut ranskan kielestä menager, jolla on kaksi eri merki-tystä: ensinnäkin saada jukuripäiset hevoset tot-telemaan, ja toiseksi hoitaa kotitaloutta. Johtajan pitää osata nämä kaksi vaikeasti hallittavaa asiaa. Hänen pitää osata viedä joukkojaan eteenpäin ja huolehtia heistä.
Vielä yksi määritelmä saadaan johtamisen ja or-ganisaatioiden professori Riitta Viitalalta, joka on Vaasan yliopiston johtamisen yksikön vetäjä. Hän puhuu kolmen kokin sopasta.
– Johtajuus ei ole pelkästään johtajassa, vaan se muodostuu johtajan ja alaisten välisenä dialogina, jossa on mukana myös tilanne.
Kello kaulassaMuodollisissa asemissa olevilla johtajilla on Harri Melinin mukaan enemmän valtaa kuin aikoihin. Seurakunnat ovat yhtä hierarkkisesti järjestyneitä
kuin muutkin organisaatiot. Vaikka työskennellään tiimeissä, isot linjaukset tehdään muualla.
Melin painottaa keskeltä käsin tapahtuvaa joh-tamista.
– Reserviupseerikoulu on meillä ollut perintei-nen johtajakoulu ja näkökulmien ohuus luonneh-tii suomalaista johtamista. Tarvittaisiin enemmän ihmisten johtamisen osaamista. Pitää osata kuun-nella, kuunnella ja kuunnella. Johtaja on läsnä ja vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.
Riitta Viitala vertaa seurakuntaa yliopistomaa-ilmaan:
– Aiemmin on riittänyt vahva usko asiaan, mutta nyt on toisin. Ison mission rinnalle on tullut haasteita ja tavoitteita, jotka liittyvät uudenlaiseen taloudenpitoon ja käsitykseen työstä ja urasta. Pi-täisi pystyä vakuuttamaan ulkopuolista maailmaa ja luomaan houkuttelevia ja inspiroivia ympäris-töjä. Työpaikoilla odotetaan ihmisiin keskittyvää johtamista.
Anna-Maija Lämsä uskoo myös, että ollaan menossa enemmän kohti alaisten innostamista ja osallistamista.
– Tämä on iso haaste suomalaiselle johtajuudel-le, koska asemajohtajuus ei enää toimi. Henkilöstö on aikaisemmin ollut hyvin homogeenista mutta on nyt monipuolistumassa. Työpaikalle tulee ihmisiä, joilla on eri arvot. Enää ei onnistuta motivoimaan perinteisellä tavalla. Nuoret haluavat mielekästä työtä eikä palkka ole enää tärkein kriteeri. Työpai-kalla pitää olla kivaa ja mukavaa, Lämsä summaa.
Anna-Maija Lämsä oli hiljattain mukana tutki-
12 dino 4 | 2010
”Johtajuus on ammattitaitoasia eikä synnynnäinen kyky.”
”Esimieheltä vaaditaan suoraselkäisyyttä ja jämäkkyyttä tehdä päätöksiä.”
muksessa, johon vastasi 902 suomalaista johtajaa.– Vastauksissa nousivat esille eettiset ongelmat
työssä, jotka olivat keskeisiä. Irtisanomiskysymyk-set olivat kaikkein yleisimpiä, joiden parissa johtaja tuskailee. Tässä tulee mukaan oikeudenmukaisuus, kuinka kohdella ihmisiä tasapuolisesti ja olla re-hellinen.
Riitta Viitala väittää, että johtajuus on ammat-titaitoasia eikä synnynnäinen kyky. Jos tekee työtä heikolla ammattitaidolla, se ei ole laadukasta. Kun on perustaidot hallussa vaikeista tilanteista, selviää paremmin.
Viitala nimeää kiireen johtajan työn raskaim-maksi puoleksi. Kun esimies on liikaa kiinni sub-stanssissa eli asiasisällössä, esimiestyöhön ei ole riittävästi aikaa, mikä taas on laadun suurin uhka.
– Jos johtamisen tasoa halutaan nostaa, esimies-ten työnkuvat rakennetaan niin, että on aikaa olla ihmisten kanssa.
SovittelijaJa ihmisten parissa aikaa sitten kuluukin. On eri-laisia tarpeita, toiveita, odotuksia ja näkökulmia. Ristiriitojen ratkominen ja sovittelijan rooli ovat esimiehelle arkipäivää. Melin painottaa suvaitse-vaisuutta, koska hyvä johtaja pystyy toimimaan eri-laisten ihmisten kanssa. Lämsä muistuttaa ihmisen perustarpeesta tulla huomatuksi.
– Työkaverit pitää myös kohdata yksilöinä. Jos-kus kotona voi olla kriisi, josta ei haluta puhua työ-yhteisössä mutta joka vaikuttaa työntekoon. Silloin
esimieheltä kysytään tilannetajua, miten jakaa työt.Viitala luottaa ammattikirjallisuuteen, ennalta-
ehkäisyyn ja keskusteluapuun.– Kun esimies kohtaa työssään kovia paikko-
ja, minun lääkkeeni on, että hakee itselleen tukea. Toisen ihmisen kanssa voi keskustella tilanteesta, eikä väsy niin nopeasti. Hankaluuksia voi myös ennaltaehkäistä luomalla toimintamalleja tiettyi-hin tilanteisiin. Tätä tietoa löytyy avuksi myös alan kirjallisuudesta. Voidaan yhdessä sopia, että meillä toimitaan näin.
Viitala on itse onnistunut luomaan työpaikal-laan Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä tur-vallisen ilmapiirin.
– Esimiehen tärkein asia on kertoa alaiselle, että tämä riittää. Meillä on perustehtävän mukai-sia kunnianhimoisia tavoitteita ja kriteereitä, joten joskus täytyy sanoa, että kaikkea ei tarvitse tehdä täydellisesti. Ei ole väliä minkälainen persoona esimies on, kunhan ei asetu jalustalle vaan osaa pienentää itseään.
Lämsä mainitsee vielä esimiehen oikeudenmu-kaisuuden, jota alaiset erityisesti arvostavat. Esi-mieheltä vaaditaan suoraselkäisyyttä ja jämäkkyyt-tä tehdä päätöksiä, mikä ei aina miellytä kaikkia eikä ole esimiehenkään mielestä mukavaa.
– Kaiken yllä leijuu epävarmuus, kun ei tiedä, mitä asiaa pitäisi painottaa missäkin tilanteessa, Melin sanoo.
4 | 2010 dino 13
KuormankantajaSeurakunnissa vallitsee vielä usein pappien työn-jakokirja, joka ei kuitenkaan tuo automaattisesti johtajuutta, vaan siitä pitää erikseen päättää. Työn-jakokirjalla määritellään, millä työalalla pappi toi-mii ja tuo teologisen asiantuntemuksensa.
Käytössä on myös työalajohtamista, jossa dia-koniatyötä johtaa diakoniatyöntekijä ja nuorisotyö-tä nuorisotyönohjaaja.
– Esimiehen on vaikea olla uskottava, jos ei tun-ne toimialan sisältöä. Siinä mielessä työalajohtami-nen on hyvä asia, mutta esimiehen pitää irrottautua pelkästä suorittavasta työstä ja ottaa esimiehisyys. Hänen on hallittava myös johtamisen työkaluja, Lämsä sanoo.
Melin näkee tässä sekä hyvää että huonoa.– Kun yksi prosessi kootaan yhteen ja sitä johtaa
yksi ihminen, se voi toimia hyvin. Toimivuuden edellytyksenä on, että yläpuolella olevat päättäjät ovat samaa mieltä päätettävistä asioista. Jos esi-merkiksi nuorisotyössä kehitetään hyviä ideoita, ei-vätkä ne saakaan ylemmän johdon tukea, solmuun menee.
Melin puhui jo aiemmin hierarkkisuudesta, jos-sa isot linjaukset tehdään toisaalla kuin tiimit. Käy-tännössä tiimien päätäntävalta voi olla mitätön.
Viitala on samaa mieltä, että esimiehen on hyvä tuntea substanssi läpikotaisin, mutta hän muistut-taa myös riskeistä.
– Esimies asettuu helposti asiantuntijana pääl-limmäiseksi vartioijaksi eikä kykene ottamaan riit-
tävää etäisyyttä. Hänen pitäisi pystyä johtamaan kokonaisuutta. Pienessä työyhteisössä on myös kova paikka nousta kollegoiden joukosta esimie-heksi. Silloin pitää löytää uudenlainen vuorovai-kutussuhde eikä voi enää olla työkaveri muille. Esimiestyöhön pitää olla aito motivaatio ja halu olla kuormankantaja.
Viitala toivoo liikettä myös sivusuuntaan. Jää-kiekkovalmentajasta ei tule välttämättä hyvää teat-terinjohtajaa mutta välittävässä ihmissuhdetyössä kentillä on samat perusteesit ja siirtyminen esimer-kiksi diakoniatyöstä nuorisotyöhön on luontevaa, jos on myös muodollinen kelpoisuus.
Molemminpuolista tukeaNaisjohtajat ovat saaneet monissa tutkimuksissa kehuja johtamistaidoistaan. Melko yksimielisiä ollaan siitä, että naiset huomioivat hyvin ihmis-suhteita ja ovat herkkiä tunnistamaan työyhteisön tunnetiloja, kun taas miehet keskittyvät enemmän asioihin. Johtaja tarvitsee näitä molempia puolia.
Anna-Maija Lämsä on tutkinut naisjohtajuutta ja sanoo, ettei sukupuolen käsite ole helppo.
– Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että transformationaalinen johtaminen on ihmiset huomioivaa ja kannustavaa johtamista. Transaktio-naalinen johtaminen on asioihin keskittyvää. On saatu lieviä viitteitä siitä, että naisten johtamistyyli olisi ensin mainittua, mutta tämä on hirveän suuri yleistys. Johtamistaidon opistolla on tutkittu valta-
johtajuus
14 dino 4 | 2010
”Alaiset voivat antaa kritiikkiä ja kiitosta aina kun on aihetta.””Esimiestyöhön
pitää olla aito motivaatio ja halu olla kuormankantaja.”
via aineistoja, joissa suomalaiset naisjohtajat saavat parempia arvioita kuin miehet.
Olipa johtaja sitten nainen tai mies, alainen toi-voo häneltä kannustusta. Riitta Viitala oli mukana tutkimuksessa, jossa kysyttiin alaisten toiveita esi-miehelle.
– Alainen toivoo hyväksyntää. Jos hän kokee, että esimies arvostaa, se antaa siivet. Ihmisen pe-rustarve on tulla välitetyksi.
Riittämättömyyden tunne riepoo usein työn-tekijää. Työ on rajatonta ajallisesti, henkisesti ja sisällöllisesti. Kun hyväksyy lähtöpisteen ja toteaa, että kehittyy, se riittää. Intohimoisesti ammattiinsa suhtautuvat ihmiset palavat helposti loppuun.
– Esimiehen pitää olla niin turvallinen, että hä-nen kanssaan pystyy pohtimaan omaa suoriutumis-taan, Viitala painottaa.
Myös alaiset voivat tukea johtajan työtä.– Esimiehelle voi antaa tukea siten, että toi-
mitaan enemmän kollektiivisesti kuin yksilöinä. Sitoutuminen on molemminpuolista. Alaiset voi-vat antaa kritiikkiä ja kiitosta aina kun on aihetta, Melin sanoo.
Lämsä lisää vielä pari asiaa.– Alaiset voivat tukea johtajuutta olemalla luot-
tamuksen arvoisia. He hoitavat tietyt velvollisuudet sovitusti. n
Fakta minustako esimies?
Anna-Maija Lämsä, Harri Melin ja Riitta Viitala antavat neuvoja uudelle esimiehelle.• Ole rohkea ja ota vastaan uusi tilanne.• Istu alas ja mieti, mikä on missiosi. Miksi olen näiden ihmisten esimies? Mikä on tehtäväni?• Keskustele porukan kanssa, mitä odotetaan.• Luo muutamat keskeiset periaatteet, joiden mukaan toimit. Mitkä ovat tavoitteet? Miten toimitaan?• Sovi palaverikäytännöt ja muut toimintamallit etukäteen.• Tee kartta, miten aiot edetä.• Varaudu tekemään ikäviä päätöksiä ja pidä niistä kiinni.• Kestä vastoinkäymisiä.• Pidä erillään oma minäsi ja johtaminen.• Tunnista omat vahvuutesi ja heikkoutesi.• Anna itsellesi aikaa kasvaa esimieheksi.• Hanki sparrauskaveri, jonka kanssa voit keskustella esimiehenä olemisesta.• Ole avoin ja opi virheistä.
4 | 2010 dino 15
49 50
51
51
51
pitsalaatikko
Itsenäisyys – oikeus olla, ajatella ja toimia.
Kolme kynttilää ikkunalla – iloitse kynttilänliekkien pehmeästä valosta tummenevassa illassa.
Tekemisen paljous – vielä tovi juhlaan. Osta jo nyt joulukukat kotiasi koristamaan, niin saat nauttia muutaman viikon enemmän.
Neljä kynttilää ikkunalla: muista lepopäiväsi – armo koskee myös sinua.
Ilo tulee hiipien sydämeen.
Hyvää joulua – lahjaksi annettu.
Matkalla joulun iloonRauhoitutaan joulunviettoon vähitellen, viikko viikolta.
teKs
ti t
iin
a L
ain
e
50
16 dino 4 | 2010
toiminnanjohtaja
SyKSyn KirKoLLiSKoKouKSeSSa pu-huttiin ja päätettiin muustakin kuin samaa sukupuolta olevien puolesta rukoilemi-sesta. Liian vähälle huomiolle julkisessa
keskustelussa jäi mielestäni kirkon ensimmäinen tulevaisuusselonteko. siinä toimintaympäristön muutosta kuvataan yleisen tietämyksen valossa todennäköisiä kehityspolkuja tunnistaen.
tulevaisuuden tunnistaminen on tärkeää, jotta skenaarioita ja strategioita voidaan luoda. toisaalta nykytila voi muuttua nopeasti. kukapa olisi voinut tietää, että tV2:n homoillan jälkeen kolmessa vii-kossa eroaa yli 40 000 jäsentä kirkosta? kirkollisko-kouksen tulevaisuusselonteon virallisissa puheen-vuoroissa erolukuihin kiinnitettiin vähän huomiota. sen sijaan tulevaisuusselonteon ohut teologia ja teologisen kielen puute kirvoittivat useammankin papin puheenvuoron.
koska tulevaisuusselonteko on kuitenkin tärkeä asiakirja, haluan nostaa siitä esille erityisesti johta-miseen ja henkilöstöön liittyviä kirjauksia. Vuoteen 2020 mennessä merkittävä osa kirkon henkilöstöä on vaihtunut. 57 prosenttia nykyisistä kirkkoher-roista ja 47 prosenttia talouspäälliköistä vaihtuu eläköitymisen kautta. henkilöstön vaihtuminen jo sellaisenaan muuttaa johtamisen käytäntöjä. kun siihen lisätään seurakuntarakenteen muutokset ja ympäröivän yhteiskunnan asettamat muutospai-neet, johtamisen haasteita riittää.
esimiehen on kyettävä ennen kaikkea työn ja työyhteisön johtamiseen. selonteon mukaan tu-levaisuuden talousnäkymät edellyttävät johtajilta valmiuksia vaativiin ja vastuullisiin päätöksiin. on kyettävä priorisoimaan, keskittämään, karsimaan ja jopa irtisanomaan työntekijöitä. toisaalta selon-teko alleviivaa, että kirkon on huolehdittava siitä, että henkilöstö pysyy töissä. nämä kaksi samassa
johtaja osaa tehDä oikeita Päätöksiä
luvussa ollutta erillistä tavoitetta lyövät toisiaan korville. johdannossa annetaan avain, miten tä-mä tulisi ymmärtää: ”selonteon tavoitteena on edesauttaa ajatusten syntyä ja vaihtoa sekä laajentaa kirkon tulevaisuuteen liittyvän päätöksen teon tietopohjaa kaikilla kir-kon organisaatioiden tasoilla.” Lukijana ymmärsin huolestua näiden sanojen taakse kätkeytyvästä viestistä. jos irtisa-nomisiin päädytään, johtaja sanoo, että näin kaikki muutkin tekevät.
johtamisen haasteet kohdistu-vat johtajan persoonaan. johtaja antaa kasvot johtamalleen yh-teisölle: johtajien persoonal-liset valmiudet, sosiaaliset ja mediataidot korostuvat. tar-vitaan persoonallista eheyttä, dialogiin kykenevää teologista osaamista sekä kykyä rakentaa yhteisöjä, joiden jäsenyys koe-taan mielekkääksi ja merkityk-selliseksi.
ei ole johtajaa ilman alaista. seurakuntien johtamisjärjestel-mä on periaatteessa selkeä. sil-ti käytännön työn johtamisessa on puutetta ja osaamattomuutta. muu-tama vuosi sitten sopimusjohtaja Voi-pio sanoi kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä työalajohtajille, että jokaisella työntekijällä on oikeus esimie-heen. mielestäni tämä ei riitä. jokaisella on oikeus hyvään esimieheen. työn johtaminen on joukko pieniä, mutta oikeita tekoja ja päätöksiä. n
Kuva
ru
usu
Kuva
| t
ar
ja e
nG
BLo
m
arja LuSa toiminnanjohtaja, [email protected]
4 | 2010 dino 17
johtamistapojate
Ksti
Ka
ri
Ku
uLa
Mikä on mahtavin inhimillinen or-ganisaatio ikinä? kirkko. se on le-
vinnyt kaikkialle, sen perussanoma on sama joka paikassa ja sen jokai-sella haarakonttorilla on jokseenkin samantyyppinen ulkoinen muoto. näin on ollut kohta kaksi vuositu-hatta. mikään muu työryhmä, valtio tai edes uskonto ei ole pystynyt samaan.
siksi kirkon peruskirjasta on etsitty menestyksen salaisuutta. miten yhteisö johdetaan kasvuun ja kunniaan? katsotaan tästä näkö-kulmasta raamatun visioita johta-juudesta.
Johtajia tarvitaanensimmäiseksi iso kirja opettaa, että johtajia tarvitaan. mikään yhteinen hanke ei onnistu ilman esimiehiä, jotka laittavat yhteiset hankkeet käyntiin.
ilman moosesta israelin kansa olisi edelleen töissä egyptiläisessä tiilitehtaassa. jos alkuseurakun-
ta ei olisi asettanut osaavia nimiä kaitsijoiksi, vanhimmiksi ja diako-neiksi, jeesuksen käskyä ”menkää ja tehkää” olisi toteltu pyörimällä paikallaan.
Lisäksi tarvitaan hyviä johtajia, sillä työyhteisö muuttuu nope-asti johtajansa näköiseksi. Velton pomon tunnistaa vetelästä työ-kulttuurista. asiat ovat aina vähän sekaisin, lintsarit pakoilevat työtä ja muutamat tunnolliset uupuvat sen alla. tästä syystä Paavali nos-ti johtajan kuningashyveeksi tar-mokkuuden (room. 12:8). johtajan täytyy viitsiä paneutua muuhunkin kuin eturivissä paistatteluun.
tosin tarmokkuudessa nouda-tettakoon kohtuutta. johtaja äl-köön seuratko kirkon herraa niin, että antaa koko elämänsä työlleen. siitä seuraa vain ongelmia kotona ja kohta töissäkin. ehkä jotkut joh-tajat ovatkin tästä syystä niin kun-niankipeitä. kun työlle on annettu liikaa, aletaan kerätä lohdutukseksi lisäkiitosta kaikkialta, mistä sitä vain irtoaa.
kuningas Daavid tarjoaa esi-
merkkitapauksen päähän kihahta-neesta johtajuudesta. eräänä iltana hän näki kauniin naisen batseban, soturi uurian vaimon. kuningas ku-vitteli kaiken valtakunnassaan kuu-luvan hänelle, joten hän otti batse-ban saman tien rakastajattarekseen ja tapatti tämän miehen.
onneksi nykyjohtajat eivät pysty aivan tällaiseen, vaan asemaa käytetään hyväksi vaatimatto-mammin. ihmishengen sijaan va-rastetaan työaikaa tai vaikka pullia kirkon pakkasesta – todellisia esi-merkkejä kumpikin.
Palveleva johtajuusVäärä johtaja katsoo Paholaisen tavoin imperiumiaan sanoen, että tämä kaikki on annettu minulle.
oikea johtaja taas näkee, ettei hänellä todellisuudessa ole kovin-kaan paljon valtaa, sillä hän ei voi päättää asioita omien mielihalu-jensa mukaan. sen sijaan hänen on katsottava tilanteen vaatimuksia. tilanne sanelee, ei johtajan tarpeet. kuten Paavali sanoi: ”en tarkoita,
Raamatun suuret ja typerät johtajatRaamatussa esiintyy erityyppisiä johtajia, joiden tapoja joko ihaillaan tai kauhistellaan. Voiko näistä johtamistyyleistä oppia jotain?
DaavidJeesus
18 dino 4 | 2010
että haluaisin määräillä teidän us-koanne, tahdomme vain auttaa tei-tä saamaan ilon” (2. kor. 1:24).
siksi jeesus tiivisti kaiken joh-tajuuden perusidean näin: ”suurin teistä on se, joka palvelee.” johtaja palvelee kaivamalla alaisistaan esiin heidän armolahjansa. hän jakaa tehtävät selvästi ja reilusti, jolloin ei tarvitse kuluttaa aikaa sen miet-timiseen, kuka tekee mitä. hän auttaa yhteisöä keskustelemaan perustehtävästä, jotta porukalle valkenisi, mihin työllä ylipäätään pyritään.
järkevä johtaja delegoi valtaan-sa muille. klassinen esimerkki tästä on mooses israelin kansan johtaja-na. kun ihmisiä tuli aamusta iltaan kysymään häneltä neuvoa, hänen appensa antoi hyvän vinkin: ”älä tee kaikkea yksin, ettet uuvuttaisi itseäsi. Valitse sen sijaan rehellisiä miehiä ratkaisemaan kansan asioita ja tee sinä vain tärkeimmät päätök-set” (2. moos. 18:13-26).
Viisas vinkki. huippujohtajakaan ei nimittäin hallitse kaikkea eikä eh-di kaikkeen. tosin delegoinnissa on vaaransakin. jos on liikaa johtajia, mitään ei saada aikaan, kun kaikki vain johtavat. tämäkin vaara tun-nistetaan jo raamatussa.
kun israelin kansa pyysi itselleen kuningasta, profeetta samuel suos-tui siihen, mutta varoitti. kuningas pystyttää ympärilleen virkamiesten armeijan ja rakentaa mahtavan ho-vin. sen rahoittamiseksi kansalta kerätään niin ankarat verot, että se alkaa epäillä keskitetyn hallinnon viisautta (1. sam. 8). näin hallinto ei enää palvele kansaa, vaan kansa hallintoa.
tämä vaara uhkaa kirkkoakin, kuten tiedetään. kirkossa on niin massiivinen hallinnoinnin, suunnit-telun, koulutuksen ja viestinnän verkosto, että työntekijä voi halu-tessaan täyttää työaikansa organi-saatiomme sisäisistä tehtävistä. ja näin jotkut ovat tehneetkin.
Johtajat kehän reunallejos työyhteisö piirretään ympyräk-si, johtajan paikka ei ole keskellä vaan reunalla. hän ei ui samassa sopassa muiden kanssa, vaan kat-soo yhteisöään hieman kauempaa, josta monen asian näkee kirkkaam-min. Lisäksi hän kuuluu reunalle siksi, että hän edustaa yhteisöä sen ulkopuolisille. kirkkoherra on seurakunnan käyntikortti, samoin kuin muutkin työntekijät työtilan-
teissaan. kaikki seurakunnan työntekijät
ovat siis johtajia omalla paikallaan. he kun edustavat kirkkoa ja laitta-vat siellä asiat pyörimään.
tästä syystä alkukirkko esitti melko tiukat vaatimukset seura-kunnan virkaan vihittäville. heidän täytyi olla kunnon ihmisiä, jotka herättävät kunnioitusta sekä sisä- että ulkopuolisten silmissä.
toki me olemme vajavaisia ku-kin tavallamme. mutta omat heik-koudet on kannettava salassa. jos työntekijä kiroilee, soittaa suutaan alatyyliin ja juopottelee, ihmiset ehkä kasvotusten kehuvat hänen rehellisyyttään: siinä meillä kan-sanihminen. mutta todellisuudessa häntä pidetään tyhjänpuhujana, jo-ka ei itse usko siihen mitä edustaa.
Valtakunnan salaisuus: johtajakirkon menestyksen salaisuus on sen johtajuudessa. Valitettavasti si-tä ei voi kopioida mihinkään muu-hun organisaatioon, koska kyse ei ole strategiasta vaan persoonasta. n
TT Kari Kuula on Kuopion Puijon seurakunnan kappalainen.
mooses
PaavaliJeesusDaavidPaavali
JeesusSamuel Daavid
Samuel
Mooses
4 | 2010 dino 19
työmarkkina-asiaate
Ksti
pä
iVi
Loh
i-a
aLt
o
Tutkimusten mukaan 140 000 palkansaajaa eli noin 6 prosenttia kokee tulevansa jatku-
vasti epäasiallisesti kohdelluksi työ-paikallaan ja reilut 70 prosenttia ko-kee työnsä henkisesti rasittavana.
tässä on perusteita sille, et-tä työpaikoilla on syytä kehittää henkisen työsuojelun malleja, joiden avulla työpaikan ristiriitoi-hin puututaan ajoissa ja tilanteita kyetään rakentavasti selvittämään. näitä malleja on tjs opintokeskus yhdessä ammattijärjestöjen kans-sa koonnut reilu Peli -aineistoon. esimies essi ja työsuojeluvaltuu-tettu Vertti ohjaavat työyhteisöjä tekemään työhyvinvointiin liittyviä parannuksia työnantajan ja henki-löstön välisellä yhteistyöllä.
epäasiallisen kohtelun tilantei-den selvittely on hankalaa ja vie työyhteisöjen, henkilöstön edusta-jien ja esimiesten voimavaroja tär-keimmältä työltä eli perustehtävän toteuttamiselta. siksi on tärkeää, ja myös taloudellisesti järkevää, pa-nostaa henkiseen työsuojeluun ja epäasiallisen kohtelun ennaltaeh-käisyyn.
reiLua PeLiä työPaikoiLLe – malleja henkiseen työsuojeluun ja ristiriitojen selvittelyyn
Mistä epäasiallisuudet kumpuavat?epäasiallisen kohtelun syitä hae-taan usein henkilökemiasta eli siitä, että tietyt henkilöt eivät tule toi-meen keskenään. työyhteisöllä tai esimiehellä ei ole kuitenkaan mah-dollisuuksia vaikuttaa työntekijöi-den välisiin kemioihin. siksi reilu Peli -aineistossa keskitytään työn tekemistä ja ristiriitojen ratkaisua edistävien käytäntöjen kuvaami-seen ja niiden kehittämiseen.
työpaikkojen rakenteet tai toimintatavat saattavat vaikuttaa epäasiallisen käyttäytymisen syn-tymiseen. organisaation rakenne voi jarruttaa tai estää yhteistä työn tekemistä, jolloin eri ryhmissä toi-mivat eivät opi tuntemaan toisiaan tai toistensa työtehtävien merki-tystä. ryhmien välinen vastuunjako saattaa olla epäselvä ja ryhmien vä-lillä jännitteitä, jotka edistävät kil-pailua ja epäluuloa toisia kohtaan. kun klikit ovat valmiiksi työpaikan rakenteissa, tämä edistää epäasi-allisen käyttäytymisen syntymistä työpaikalla.
myös epäselvä tehtävän- tai vastuunjako on hedelmällinen maaperä epäasialliselle käyttäyty-
miselle. työntekijöiden välille syn-tyy ristiriitoja siitä, kenen tehtävä on hoitaa mitäkin ja millä tavalla. Lisäksi johtamiseen liittyvät puut-teet antavat lisäpontta: esimerkiksi esimies ei ole riittävän lähellä arjen työn tekemistä, tai hän ei halua tai osaa puuttua epäasialliseen käyt-täytymiseen.
Mikä on reilua ja mikä ei?meillä jokaisella on erilaisia käsityk-siä siitä, mikä on kiusaamista. siksi työpaikoilla on syytä keskustella henkilöstön kanssa siitä, mikä on epäasiallista. reilu Peli -aineiston mukaan epäasiallinen kohtelu on negatiivista ja vihamielistä käyt-täytymistä, joka ilmenee ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. se on mustamaalaamista, eristämistä työyhteisöstä, juorujen levittämis-tä, jatkuvaa arvostelua ja maineen tahrimista, sortamista, pilkkaamis-ta, työtehtävien vähentämistä tai oleellista lisäämistä, uhkailua, huu-tamista, fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. epäasiallinen kohtelu on järjestelmällistä, pitkään jatkuvaa, tarkoituksellista ja toista alistavaa toimintaa, jossa uhri joutuu puolus-
20 dino 4 | 2010
tuskyvyttömään asemaan.on tärkeää havaita, että epä-
asiallisesta kohtelusta saatetaan tehdä virhetulkintoja. esimiestä voidaan syyttää kiusaamisesta sil-loin, kun hän antaa työmääräyksiä – se kuitenkin kuuluu esimiehen työnjohdollisiin oikeuksiin ja vel-vollisuuksiin.
jokaisessa työyhteisössä on vä-lillä ristiriitoja, joita ratkotaan työ-paikan omien käytäntöjen mukaan. epäasiallista kohtelua ei ole erilais-ten erimielisyyksien ratkominen, vaikka se aiheuttaisikin ahdistusta.
Sopii meille kaikillereilu Peli -aineisto antaa konkreet-tisia toimintamalleja siihen, miten ristiriitoihin voidaan puuttua välit-tömästi ennen niiden kärjistymistä. aineistosta löytyy omat toiminta-mallinsa eri tilanteisiin: henkilölle, joka on kokenut tulleensa kohdel-luksi epäasiallisesti tai jonka väite-tään kohtelevan toista epäasialli-sesti; esimiehelle, jolle ilmoitetaan epäasiallisesta kohtelusta; työto-verille, joka havaitsee epäasiallista kohtelua; työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehelle.
epäasiallisen kohtelun tilan-teissa jokaisella on oikeus sanoa toiselle, että tuo mitä nyt teit tai sanoit, on epäasiallista. usein tämä on myös tehokkain tapa torjua epäasiallista käyttäytymistä. jos tämä ei tehoa, kannattaa kääntyä esimiehen puoleen ja hakea hänel-tä tukea selvittelyyn. esimies on velvollinen puuttumaan tilantee-seen. jos oma esimies käyttäytyy epäasiallisesti, niin yhteyttä ote-taan hänen esimieheensä. on hyvä tehdä esimiehelle kirjallinen ilmoi-tus asiasta.
työsuojeluvaltuutettu on työ-paikoilla näissä asioissa henkilös-tön tuki ja turva. häneltä voi hakea neuvoja ja ohjeita tilanteen selvit-tämiseen. myös luottamusmiehet tukevat erityisesti silloin, kun ky-seessä on palvelussuhteen ehtojen heikennykset. tärkeintä on, että tilanne saadaan selvitettyä työyh-teisössä mahdollisimman pian. jos tilanne pitkittyy ja siihen osallistuu ulkopuolisia tahoja, sen selvittely myös mutkistuu. n
Päivi Lohi-Aalto on kehittämisasiantuntija TJS Opintokeskuksessa.
Fakta tjs oPinto-keskuksesta
aineisto ja kouLutusta • Reilu Peli -aineiston voi tilata TJS Opintokeskuksesta sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse 09 229 3030 hintaan 22 € + postikulut 6,50 €. • TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -ohjaajat kouluttavat henkilöstön edustajia ja esimiehiä tilaisuuksissa, joissa opitaan käytännössä suunnittelemaan työpaikan henkistä työsuojelua ja ratkomaan ristiriitatilanteita. Tarkemmat tiedot koulutuksista löytyvät TJS Opintokeskuksen Internet-sivuilta www.tjs-opintokeskus.fi.
”Esimiestä voidaan syyttää kiusaamisesta silloin, kun hän antaa
työmääräyksiä.”
”Epäasiallista kohtelua ei ole erilaisten erimielisyyksien
ratkominen, vaikka se aiheuttaisikin ahdistusta.”
4 | 2010 dino 21
teKs
ti S
imo
pö
yh
ön
en
työmarkkina-asiaa
Laadukkaan koulutuk-sen voimavarat on turvattava suomessa jatkossakin, valtion-
talouden kantokyvyn ongelmista huolimatta. osaaminen on yksi hy-vinvointimme ja kilpailukykymme tukipilareista. jos siitä säästetään, jaettava kakku vain pienenee.
tämä ei kuitenkaan tarkoita si-tä, etteikö nykyisessäkin koulutus-järjestelmässä olisi löydettävissä tehokkaampia toimintatapoja ja mahdollisuuksia parantaa tuloksel-lisuutta.
Palkitseminen käyttöönakavan kärkitavoitteena on kou-lutuksen laadun turvaaminen. numeeriset mittarit esimerkiksi opettaja-opiskelijasuhdeluvusta tai korkeakoulujen määristä eivät sel-laisenaan ole kaiken kattavia, vaan ne ovat vain eräitä indikaattoreita koulutuksen laadun turvaamiseksi.
koulutuksen laadun kehittämi-nen vaatii resurssien lisäksi aitoa halua profiloitua niihin toimintoi-hin, joissa korkea laatu voidaan saavuttaa. tästä työstä on pystyt-tävä palkitsemaan korkeakouluja nykyistä paremmin, mikä vaatii korkeakoulutuksen rahoitusmallin uudistamista.
samalla korkeakouluverkon
rakenteellista kehittämistä on jat-kettava ja sitä on tuettava siten, että järjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena. yksittäisiä koulu-tusjärjestelmän osia tai esimerkiksi korkeakoulutuksen toimipisteitä koskevat päätökset vaikuttavat koko järjestelmään, minkä vuoksi
kehittämistyön pitää olla suun-nitelmallista ja järjestelmällisesti johdettua. Luontevin johtajataho tähän kehittämistyöhön on ope-tus- ja kulttuuriministeriö.
Erityishuomiota aikuiskoulutukseen työurien pidentämistavoite vai-kuttaa voimakkaasti myös koulu-tuksen kehittämiseen. sekä kou-
lutuksen nivelvaiheet että työuran aikainen lisä- ja täydennyskoulutus kaipaavat erityistä panostusta.
on kehitettävä opiskelijavalin-toja ja joustavaa mahdollisuutta siirtyä oppialalta toiselle. tarpeet-tomat välivuodet on saatava vä-henemään, kun siirrytään toisen asteen koulutuksesta korkeakoulu-tukseen. myös opintojen aikaisen ohjauksen on oltava järjestelmäl-listä ja riittävää. opintojärjestelyt on tehtävä sellaisiksi, että tutkinto on todella mahdollista suorittaa tavoiteajassa. näin ei nykyisellään ole kaikissa tapauksissa.
erityisen tärkeä on kuitenkin ajattelutavan muutos siinä, ettei kaikkea tarvitse eikä pidä opettaa perustutkinnossa. se tarkoittaa, että huomio suunnataan aikuis-koulutukseen nykyistä systemaat-tisemmin ja laajemmin. aikuiskou-lutusmahdollisuudet on taattava kaikille kansalaisille heidän tarpei-taan vastaavalla tavalla.
samalla on kannustettava yk-silöitä, työnantajia ja koulutuksen tarjoajia elinikäiseen oppimiseen. eräitä keinoja tähän voisivat olla joko verovähennykset tai henki-lökohtaiset, koulutukseen käytet-tävät rahastotilit, joiden kartutta-miseen osallistuisivat työnantajat, työntekijät ja julkinen valta.
Laatua LäPi kouLutusketjun
”Työurien pidentämistavoite
vaikuttaa voimakkaasti myös koulutuksen
kehittämiseen.”
22 dino 4 | 2010
Vastuutaho tutkinto- ja täydennyskoulutukseen Viime vuonna voimaantulleessa uudessa yliopistolaissa yliopistojen tehtäväksi on säädetty elinikäisen oppimisen edistäminen. seuraavan hallituskauden haaste on konkreti-soida tämä tehtävä, jotta yliopistot pystyvät toimimaan oikein elinikäi-sen oppimisen tukemiseksi. tehtä-vän toteutumista on seurattava, ja sille on annettava painoarvoa yli-opistojen rahoituksessa.
täydennyskoulutustarjonta on nivottava yliopistojen vahvuus-alueisiin ja nykyiseen opetustarjon-taan. kaikkeen ei tarvita kokonaan uutta koulutusta, vaan nykyistä tar-jontaa voidaan hyödyntää täyden-nyskoulutuksessakin. ongelmana on ollut koordinaation puuttumi-nen tältä osin. korkeakouluihin on nimettävä vastuutaho, jonka teh-tävänä on yhdistää tutkintokou-lutuksen ja täydennyskoulutuksen tarjonta ja tarpeet.
Ennakointiamyös koulutuksen suunnittelua pohjustava ennakointijärjestelmä vaatii kehittämistä. on parannet-tava ennakoinnista vastaavien eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. järjestelmää on kehitettävä joustavammaksi siten,
että kaavamaisesta tutkintojen en-nakoinnista siirryttäisiin nykyistä paremmin ennakoimaan työelä-män osaamistarpeita. erityisesti korkeakouluissa tulisi valmentaa opiskelijoita enemmän työelämän taidoissa ja työssä jaksamiseen liit-tyvissä asioissa.
akavan mielestä kansainvälisyys on niin olennainen osa korkeasti koulutetun elämää ja ammattitai-toa, että jokaiseen korkeakoulutut-kintoon on sisällytettävä kansain-välistymistaitojen kokonaisuus. se voisi olla esimerkiksi kolmen kuu-kauden opiskelu- tai harjoittelujak-so kansainvälisessä yhteisössä.
Huolenpitoasyrjäytymistä ja työmarkkinoiden ulkopuolelle ajautumista ehkäis-tään tehokkaimmin työuran ja kou-lutuksen alkupäässä. siksi on tärke-ää, että yksilöistä huolehditaan jo peruskoulun päättyessä ja heidän jatko-opiskelumahdollisuutensa turvataan.
tavoitteeksi on otettava, että koko ikäluokka suorittaisi vähin-tään toisen asteen ammatillisesti eriytyneen tutkinnon 30 vuoden ikään mennessä. n
Simo Pöyhönen on Akavan koulutuspoliit-tinen asiamies.
”On kannustettava yksilöitä, työnantajia ja
koulutuksen tarjoajia elinikäiseen oppimiseen.”
Fakta akaVan kouLutus-
PoLiittiset haLLitusohjeL-mataVoitteet• Korkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan painottamaan laatua ja sen parantamista.• Yliopistot toteuttavat elinikäisen oppimisen tehtävää.• Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tarkastellen korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena.• Koulutuksen ennakoinnin tarkkuutta parannetaan.• Kansainvälistymisjakso sisällytetään osaksi kaikkia korkeakoulututkintoja.
4 | 2010 dino 23
ahaa
Rohkeasti ilman ennakkoluulojaIndividualistinen työtapa on elänyt kirkon nuorisotyössä vahvana. Leena Selin-Kantola tahtoo olla työntekijöiden tukena ja ottaa vastuuta myös vaikeista päätöksistä.
k un havaitsin nelisen vuotta siten, että Nur-mijärven seurakunta hakee johtavaa nuoriso-
työnohjaajaa uuteen virkaan, en voinut olla hakematta. Ajattelin, että iso nuorisotyönohjaajien tii-mi tarvitsee organisoijaa ja koor-dinaattoria. Alussa koin epävar-muutta, koska virkavalinnasta tehtiin oikaisuvaatimus. Koko prosessi kesti kolmisen vuotta. Nyt on seesteisemmät ajat ja päätöskin on saanut lainvoiman, summaa johtava nuorisotyönoh-jaaja Leena Selin-Kantola lähes neljän vuoden jaksoa lähiesimie-henä.
Hän on työskennellyt aiem-min Nurmijärven seurakunnan nuorisotyössä seitsemän vuotta ja eri kuntien sosiaali- ja lasten-suojelutyössä kahdeksan vuot-ta. Johtajuuskoulutusta hän on hankkinut suorittamalla työn ohessa johtajuuden erikoisam-mattitutkinnon (JET).
– Aluksi olin yllättynyt nuori-
sotyönohjaajien haluttomuudes-ta ja tottumattomuudesta asettua johdettaviksi. Näen johtamisteh-tävän niin, että olen tarvittaessa työntekijöiden tukena, johdan työmuotoa ja ohjaan työnteki-jöitä yhteiseen suuntaan.
Uusin juttu Nurmijärven seurakunnan nuorisotyössä on lokakuun loppupuolella avattu, erityisesti nuorille suunnattu Facebook-sivusto. Lehti-ilmoi-tukset ovat mennyttä aikaa. On mentävä rohkeasti sinne, missä nuoret luonnostaan oleilevat.
– Vaikeina koen tilanteet, joissa on luotava yhteisiä linja-uksia esimerkiksi rippikoulujen tasapuolisesta jaosta eri työnteki-jöille. Nurmijärvellä toteutetaan vuosittain 22 rippikoulua, joiden ryhmäkoko on 25 henkilöä. Itse osallistun kahden rippikoulun toteuttamiseen, ja osalle nuori-sotyönohjaajista tulee kolmekin rippikoulua.
– Iloa tunnen silloin, kun yh-dessä suunniteltu ja toteutettu
tapahtuma onnistuu ja nuorilta tulee hyvää palautetta. Loka-kuun alussa järjestetty ronttileiri (entisen Tuusulan rovastikunnan nuorten viikonloppuleiri) on yksi osoitus tästä. Nämä nuo-ret ovat rippikoulun käyneitä, isosia ja muita aktiiveja, iältään 16–20-vuotiaita. Porukka ei nitise eikä natise. Touhu on in-nostunutta ja tunnelma on aivan erilainen kuin vaikkapa rippi-kouluissa.
Nuoret kokoontuvat sinne, mistä joku on saanut hyvän ja onnistuneen kokemuksen. Sa-na leviää kaveripiirissä ja uusia tyyppejä tulee seuraaviin tapah-tumiin.
Leena Selin-Kantola jaksaa tehdä työtään ruuhkahuipuista huolimatta. Nelisenkymmentä viikkotuntia yleensä riittää. Vas-tapainona on liikunta ja hyvä meininki työpaikan ulkopuolis-ten kavereiden kanssa. Pian Lee-na aloittaa myös ikonimaalauk-sen 10 vuoden tauon jälkeen. nte
Ksti
ja K
uva
ter
o K
on
tti
nen
24 dino 4 | 2010
opiskelija
OLin Viime KeSänä ensimmäistä kertaa seurakunnassa kesätöissä. Lei-rit menivät oikein mukavasti, nuoret viihtyivät ja kävin hyviä keskusteluja
heidän kanssaan. Leirit päättyivät aikanaan tieten-kin viimeisen illan itkuihin ja hysterioihin.
suuri osa isosista ja rippilapsista löysi minut myös facebookista. heidän kaverinaanhan oli-sin aina töissä, myös vapaapäivinä kirjautuessani naamakirjaan. eihän semmoista voi tehdä, ei sitä jaksa – nuoria tilittämässä elämänsä ongelmia 24/7. mitä haluan kertoa nuorille henkilökohtaisesta elämästäni? mitä kuvia haluan näyttää? entä siviilisääty?
käytin muutaman vapaapäi-vän nuorisotilan ympäri kävele-miseen. Pääsin aina laskuissani 126 kierroksen tuntumaan, kun-nes sekosin laskuissani ja juoksin nuorisotoimistoon piiloon omia ajatuksiani.
terapeuttiSeSti aSKarreLLeSSani totesin, ettei Naamakirjan profiilissani ole mitään nuoril-ta salattavaa. minä, seurakunnan työntekijänäkin, olen vain ihminen. ei kuulukaan olla täydellisyyden perikuva, josta nuoret orjallisesti muistiinpanoja kirjoittaen ottavat mallia. Profiilistani löytyy kuvia abiristeilyltä, hesburgerin työntekijöiden illanistu-
jaisista ja yhteisiä kuvia minusta ja kihlatustani. mitä näistä nuorten ei olisi hyvä nähdä? kuinka monella nuorella on käsitys, etteivät seurakunnan työnteki-jät nauti alkoholia edes kohtuudella? kuinka moni kuvittelee seurakunnan työntekijöistä sitä ja tätä? moni asia on tabu, niistä ei puhuta nuorten kanssa ainakaan henkilökohtaisten kokemuksien kautta.
KeSäLLä KäVin LeireiLLä ja myös facebookin välityksellä monta hyvää kes-kustelua kristittynä elämisestä. facebookissa nuoret aloittivat keskustelun jonkin kuvan tai muistiinpanon pohjalta. Luulisin, että turinat olisivat jääneet tu-risematta ilman nuorille avointa profiilia. Kuinka moni työntekijä on tullut ajatelleeksi, että oma profiilisivu kaikkine kuvineen voisi toimia loistavana matalan kynnyksen keskustelunavaaja-
na? tai onko tullut mieleen, että ne omat mokat elämässä voivat olla nuorille henkireikiä, jotka an-tavat heillekin luvan olla keskeneräisiä? ei pidä elää niin kuin opettaa, vaan opettaa niin kuin elää.
niin, ja vapaapäiväongelman ratkaisin luomalla oman ryhmän nuorille facebookin chattiin. Voin jutella chatissa vapaapäivinä ystävieni kanssa ja olla samalla näkymättömissä tietylle ryhmälle. n
Opeta niin kuin elät
”Mitä haluan kertoa nuorille
henkilökohtaisesta elämästäni?”
johanna KahiLaKNT:n opiskelijajaoksen [email protected]
4 | 2010 dino 25
text
och
fo
ton
tu
a S
an
deL
L
diakonimöte
j ag har något viktigt att säga. Tig stilla. Förstår du vad jag säger? Var ärlig. Lyssna på mig. Vad tänker du på?
Texterna ovan finns på kom-munikationsplåster man ska klistra över munnen. Plåstren vann en tävling i Danmark bland hemlösa som hette ”Fra udsat til vaerdesat”, och tanken är att de hjälper hemlösa att föra sin talan. Varudeklarationen säger: ”Inne-håller inga verksamma ämnen. Effekten uppstår som en följd av användarens goda vilja. Vid kor-rekt bruk kan plåstren medföra en förbättrad kommunikation och ömsesidig förståelse.”
Ett fyrtiotal diakoner från alla nordiska länder samlades till Nordiskt Diakonimöte i Kö-penhamn i mitten av augusti. Den första delen kallades turist-program, även om man normalt inte turistar i värmestugor för hemlösa och på kursgårdar för nyblivna änkor. Christiania be-söks av andra turister men pas-sade bra in i diakonitemat.
Mötets andra del bestod av föredrag om dansk diakoni och
hur den är uppbyggd. Vi delade diakonins vardag på alla nordis-ka språk och lite på engelska och tyska. Ingen förstod riktigt allt som sades men de flesta förstod en hel del. När jag åkte hem fick jag en ask med ovan nämnda plåster med, men de hade kanske varit till nytta redan under kon-ferensen.
Diakonin har ingen officiell ställning i den danska kyrkan, och församlingsdiakonin är helt beroende av biskopens och kyr-koherdens goda vilja. Däremot blomstrar föreningsdiakonin, diakonin som en NGO (tredje sektorn). Diakoni görs på olika sätt beroende på det omgivande samhället och omständigheter-na.
Finland och Danmark är liknande men ändå olika sam-hällen. Det verkar som om man har en lägre tröskel för civil olyd-nad i Danmark, man hade mind-re respekt för myndigheterna. På värmestugan för nattvandrare hade man till exempel en skylt där det stod att endast persona-len har tillträde till köket. Men
den var mest för myndigheterna skull och för att förhindra folk att trava av och an – den som ville sitta i köket för att tala enskilt med personalen var naturligtvis välkommen.
Jag sov hos en syster på Kö-penhamns Diakonissehus – hon sov på soffan och jag fick sov-rummet. Jag fick ta del av en fungerande systragemenskap. På eget initiativ håller de här diako-nerna och diakonissorna dagli-gen andakter tillsammans under terminerna. På vår lediga kväll bjöd min värdinna in några and-ra nordiska gäster samt systrar och bröder från sin gemenskap. Jag minns speciellt den medelål-ders mannen som jobbat bland utstötta hela sitt liv men alldeles nyligen blivit diakonvigd: ”Jag gör samma jobb som förr, men tidigare saknade jag en bit när jag skulle bemöta de utstötta. Sedan jag läst till diakon och fått vigning har jag hittat biten som fattades.” n
Juttu on luettavissa suomeksi osoitteessa www.dtl.fi ja www.knt.fi
Ett fyrtiotal diakoner från alla nordiska länder samlades till Nordiskt Diakonimöte i Köpenhamn i mitten av augusti.
Dansk diakoni
26 dino 4 | 2010
2011
Pärjää palkkaneuvotteluissa, päivitä neuvottelutaito-osaamisesi ja poimi palkkausjärjestelmän mahdollisuudet.
Ilmoittautuminen on alkanut kaikkiin Sisu-päiviin www.dtl.fi => ammatilliset asiat => koulutusta jäsenille.Mukaan mahtuu 50 jäsentä/ tilaisuus.
Hinta jäsenelle 10 e, Liitto maksaa puolestasi noin 80 e.Sis. koulutuksen, tervetulokahvin, lounaan ja päiväkahvin sekä virkistyksellisen iltapäivän.
Katso paikkakuntakohtainen info www.dtl.fi .
Tervetuloa Sisu-päivään!Dtl ja TJS-opintokeskus
Aika Paikka Ilm. viim.
16.2. Vantaa/ Flamingo 31.1.
11.3. Hämeenlinna/ Aulanko 25.2.
14.3. Jyväskylä/ Laajavuori 28.2.
4.4. Kuopio/ Rauhalahti 18.3.
2.11. Vaasa/ Tropiclandia 18.10.
16.11. Rovaniemi/ Santasport 1.11.
Ohjelma:
8.30 Tulokahvi9.00 Aloitus9.15 Oman osaamisen tunnistamisen työpaja10.15 Luento osaamisen tunnistamisesta ja valmistautu- misesta palkkaneuvotteluihin. Miten onnistun neuvotteluissa?12.00 Lounas13.00 Palkkausjärjestelmän mahdollisuudet paikallisesti.14.00 Kahvi
Virkistysosuus alkaa!
Dtl tarjoaa
jäsenilleen
edunvalvonta- ja
neuvottelutaito-
koulutusta
SISU-PÄIVÄT!
sisu-paivat.indd 3 15.11.2010 16:16:16
kolumni
JouLunaLuSaiKa on seurakunnissa monille ajatonta työtä tekeville henkilöille kauhistus. tilaisuuksia ja avuntarvitsijoita on enemmän kuin työaikalaki sallii. jo-
kaisen kerhon, piirin ja ryhmän on pidettävä oma, erillinen joulujuhlansa. Puuroa ja torttukahvit nyt ainakin.
joulutorttujen syönnin olen lopettanut jo kymmenisen vuotta sitten. Diakoniatyössä on lopetettu erilliset jouluavustukset. toki normaali avustuskäytäntö toimii. eihän meillä ole pääsiäis-avustuksiakaan, vaikka pääsiäisen sanoma ylittää joulun sanoman.
”reippahaSti Käypi aSKeLeet, äidin hommat on niin kiireiset. Lah-jat peittyi kääröihin, ukset kiinni pantihin. Vaan on hauska sentään!”
entä sitten, kun reippaus katoaa ja työyhteisössä voivotellaan jou-lun sanoman levittämisestä sinne, missä kaksi tahi kolme on koolla. miten kohdata ne perheet, joiden rahat ovat loppu ja lapsille pitäisi järjestää samanlainen joulu kuin kavereillakin?
entäs sitten, kun joku keksii, että tuodaan eläviä lampaita aitaukseen kirkon tai seurakuntakeskuk-sen liepeille. idea poikii kysymyksiä. kuka ne ruok-kii? onko asia varmistettu terveystarkastajalta? ovatko kiinteistöasian johtokunta ja kiinteistöpääl-likkö täysillä mukana hankkeessa? entä ne papanat? entäs, jos tulee pakkanen? onko asia ollut esillä kirkkoneuvostossa?
Varmuuden vuoksi uudet ideat täytyy tutkis-kella ja mahdollisesti perustaa jopa lammaspai-mentyöryhmä. alkuperäinen idea ilosta ja lasten tuikkivista silmistä aitauksen vieressä hämärtyy.
jouLuKiireyS LiSää jouLuKireyttä. kaappeja ei kannata siivota jouluksi, mikäli ei ole
suunnitellut viettävänsä joulua kaapissa. jokunen pölyhiukkanen nurkissa sallitaan. Voi vaikka sam-mutella valoja, sytytellä kynttilöitä ja mietiskellä. odottaa joulurauhaa kaikessa rauhassa. joululaati-kot voi kipaista lähikaupasta tai luoda uutta perin-nettä pitsalaatikoilla.
Pakkohan tähän on ängetä jotain myös jou-lun tunnelmasta. se on sitä, kun kulkee pakkaskelissä tähtitaivaan alla pihasaunasta tupaan. Lumi narskahtelee, hiukset jämähtä-vät jäähän jo 50 metrin matkalla. kynttilät ja ulkotulet lepattavat verkkaisesti. saunapuhtaana voi istahtaa rakkaiden ihmisten kanssa yhteiseen ruokapöytään.
kukapa sitä estää viettämästä levollisia tunnelmahetkiä pitkin vuotta. Lentämi-nen ja entäminen loppuvat kuitenkin. kaikkeen ei tarvitse ennättää. riittää kullekin joululle oma vaivansa.
Pääsiäiseen ei ole kovinkaan pitkä aika.”Verkkaisesti käypi askeleet, äidin kiireet ovat
loppuneet. kaapit kiinni pantihin, joulu tulee kui-tenkin. Vaan on hauska entää!” n
”Kaapit kiinni pantihin, joulu tulee
kuitenkin.”
Äidin hommat
on niin kireiset
Kuva
Lee
na
pu
ha
KK
atero Konttinenjohtava diakoni, Nurmijä[email protected]
28 dino 4 | 2010
tulossa
KNT:n vuosikokousVuosikokous pidetään 11.1.2011 klo 13.30 (HUOM! aika) Helsingissä, Kirkkohallituksen juhlasalissa, Sata-makatu 11.
OpiskelijalleKirkon päivä diakoniaopiskelijoille Kirkkohallituksen tiloissa 31.1.2011. Ilmoittautuminen 18.1.2011 mennessä www.dtl.fi=> opiskelijalle. Katso ohjelmatiedot liiton sivuilta.
Koulutusta sihteereilleDtl:n alaosastojen sihteerit, tervetuloa Akava-taloon oppimaan alaosaston sivujen päivitystä 4.2.2011 klo 10.00–13.00. Alaosasto voi lähettää sihteerin tilalle toi-sen jäsenen. Liitto vastaa kustannuksista. Ilmoittautuminen www.dtl.fi => alaosastot, viimeistään 28.1.2011.
JUKOn luottamusmieskoulutustaJUKOn vuoden 2011 luottamusmieskoulutukset 22.–23.3. Helsingissä (kutsutaan pääluottamusmiehet ja srk:n ainoat luottamusmiehet) ja 10.–11.5. Kouvolassa (avoin kaikille) sekä KNT:n ja Dtl:n järjestämä 9.–10.11.
London callingKNT toteuttaa yhteistyössä PTK:n ja KKN:n kanssa opintomatkan Lontooseen 3.–6.5.2011. Matkan hinta-arvio on 600 € puolihoidolla. Ilmoittautumiset 31.1.2011 mennessä osoitteessa www.knt.fi. Tiedustelut: Arja Lusa p.044 595 8562. [email protected]. Opintomatka on osa kirkon henkilöstökoulutusta.
Kirkkopäivillä tavataanDtl:n avec-jäsentilaisuus kirkkopäivillä Lahdessa lauan-taina 14.5.2011.
Kuva
ter
o K
on
tti
nen
4 | 2010 dino 29
esittely
Varapuheenjohtaja2009–2010jari oksanen nuorisotyön johtajapuh. 0400 494 [email protected]
Toiminnanjohtajariitta hiedanpää diakonissa, terv.hoit.puh. 09 150 2287, 040 516 [email protected]
ToimistoassistenttiLiisa rossiyo-merkonomipuh. 09 150 2487 [email protected], [email protected]
Puheenjohtaja 2010–2011helena tuominen hiippakuntasihteeripuh. 050 431 [email protected]
Varapuheenjohtaja 2010–2011marko pasma hämeenlinna-vanajan srk diakonipuh. 050 505 [email protected]
30 dino 4 | 2010
Asiamiestiina Laine ttm, diakonissapuh. 09 150 2286, 040 765 [email protected]
Toiminnanjohtajaarja Lusa sosionomi ylempi amkpuh. 044 595 [email protected]
Jäsenpalvelusihteeritarja hämäläinenhso-sihteeripuh. 044 595 [email protected]
Puheenjohtaja 2010–2012risto Luukkanen nuorisotyönohjaajapuh. 040 414 [email protected]
u KutSu rohKeaSti liittoon kuulumattomia kollegoitasi mukaan toimintaan. Yhdessä voimme enemmän! Varsi-naiseksi jäseneksi voit liittyä seuraavasti:Dtl: www.dtl.fi, soittamalla Liisa Rossille puh. 09 150 2487 tai sähköpostitse [email protected]: www.knt.fi, tai sähkö-postitse [email protected] tai soittamalla 044 595 8566. Opiskelijajäseneksi voit liittyä netissä www.dtl.fi tai www.knt.fi
u työttömyySKaSSa hoitaa työttömyyteen ja esi-merkiksi vuorotteluvapaaseen liittyviä asioitamme.Erko – Erityiskoulutettujen työttömyyskassa, puh. 09 7206 4343 (ma–to klo 12–15), www.erko.fi
u Käytä hyödyKSeSi jä-senetusi, joihin voit tutustua verkkosivuillamme www.dtl.fi ja www.knt.fi
Liity jäseneksi
uusi jäsen on nykyisen jäsenen etu.
Diakonia-työnteki-jöiDen Liitto
kirkon nuoriso-työntekijät
4 | 2010 dino 31
”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren
ilon koko kansalle.”
Luuk. 2:10
Kuva
ter
o K
on
tti
nen
PROUDLY PRESENTS
OSY KETyt töjen ja poikien suur leir i
Par taharju l la 20. – 25.7.2011
Ideakortit
80 kuvaa luonnosta, ihmisistä, eläimistä, harras-tuksista ja asioista, jotka liittyvät kouluikäisen lapsen maailmaan. Sekä ryhmä- että yksilö-työskentelyyn paitsi kouluikäisten myös vanhem-pien kanssa. Kuvat toimivat sanojen tukena japuhumisen apuna tutustumis-, lämmittely-, har-taus-, syventely- ja palautehetkissä. Kuvat: Riina Karvonen.
Hinta 37 e netto, 2 kpl tai enemmän á 35 e. Tilaukset: 0400 630 430 tai [email protected]
• Leirit • Retket• Vaellukset • Kokoukset
Tule kokemaan Tievatuvan tunnelma!
www.tievatupa.fi, isäntä 040 820 7110
Tievatuvan retkeily- ja kurssikeskus sijaitsee rauhallisella paikalla upeissa vaellus- ja hiihto-maastoissa Urho Kekkosen kansallispuiston vierellä.Saariselän palvelut ovat sopivan lähellä.
Tievatuvan edulliset mutta mukavat majoitustilatsekä maanmainio keittiö tarjoavat oivalliset puitteetryhmille, perheille ja muille Lapin kävijöille!
Uusi Kurssitievaavataan helmi-kuussa 2011.
Mainio paikka niin perhe- kuin
rippikoululeireille!
P O I K I E N J A T Y T T Ö J E N K E S K U S
0400 630 430, [email protected]
Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry Liisa rossirautatieläisenkatu 600520 helsinki