Download - Ekonomikoulutusta kehittämässä
EKONOMIKOULUTUSTAKEHITTÄMÄSSÄ
SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RY
...........................................................................................................................
2
3
Johdanto
Systemaattinen ekonomikoulutuksen laa-dunarviointityö on alkanut jo 1990-luvun alussa. Ekonomiliitto SEFEn tavoite on ollut tarjota yliopistoille objektiivinen ja kattava tapa kerätä tietoa koulutusalalta ja saada itse tutkittua tietoa koulutuspo-liittisen työnsä tueksi.
Koulutusalakohtaisesti vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on tärkeä osa kauppatieteellisten yliopis-tojen opetuksen kehittämistyötä. Ekonomiliiton ja yliopistojen tavoite on yhteinen: jatkuvasti itseäänarvioiva ja kehittyvä ekonomikoulutus, jolla on vahva työelämärelevanssi.
Tässä esitteessä valaistaan tuoreiden Vastavalmistuneiden palaute -raportin sekä Viisi vuotta työelä-mässä -uraseurannan tuloksia. Merkittävä osa raporttien havainnoista on positiivisia; opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa ja sijoittuneet valtaosin hyvin työelämään. Raportit tuovat esiin kuitenkin myös selviä kehittämiskohteita. Työelämäyhteyksien syventäminen, opetusmenetelmien jatkuva kehit-täminen ja yrittäjätaitojen synnyttäminen ovat aiheita, jotka toivottavasti puhuttavat useissa pöydissä tulevina vuosina.
Helsingissä 19.11.2013
Ekonomikoulutuksen laadunarviointikokonaisuus on Ekonomiliiton ja kaikkien kauppatieteellisten yliopistoyksikköjen yhteistyön ja sitoutumisen tulos. SEFE vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja valvoo yksittäisten osioiden toteutusta, organisoi ja kustantaa ai-neiston analysoinnin ja raportoinnin sekä esittelee tuloksia. Yliopistot ideoivat selvitystarpeita, kommentoivat ja kehittävät kyselyn sisältöjä sekä toimittavat kyselylomakkeet vastaajille.
Kuva
: Hei
kki R
ahko
nen
4
Vastavalmistuneet ekonomit ovattyytyväisiä koulutukseensaVastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille ja kandidaateille vuosittain tehtävässä kyselyssä selvitetään heidän näkemyksiään koulutuksen laadusta ja työelämään sijoittumista.
Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit työllistyivät edelleen hyvin vuonna 2012 ja olivat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Kauppatieteellisiä opintoja toivotaan kuitenkin kehitettävän vastaamaan entistäkin paremmin työelämän tarpeita. Tyytyväisiä kauppatieteilijät olivat etenkin koulutuksensa kansainvälisyyteen ja pääaineen opetukseen. Kehuja saivat myös yliopistojen ilmapiiri ja kielten opetus. Sen sijaan parannettavaa nähtiin koulujen elinkeinoelämä-suhteissa ja opettajatutoroinnissa.
Kauppatieteellisen koulutuksen saaneet ovat hyviä toimimaan ryhmässä ja omaksuvat hel-posti uusia asioita.
Näitä asioita vastavalmistuneet kokivat koulutuk-sen kehittäneen parhaiten. Sen sijaan kyselyyn vastanneet toivoivat, että kauppatieteellinen koulutus valmistaisi opiskelijoita paremmin yrittä-jyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kan-didaatit kokivat sekä tiedolliset että asenteelliset yrittäjävalmiutensa heikoiksi. Vastaajat kokivat
5
oman asenteensa yrittäjyyttä kohtaan jopa hait-taavan yrittäjyystiedon omaksumista. Ainoastaan kaksi prosenttia vastavalmistuneista kertoi toi-
3,6 3,9
3,5 3,9
2,9
3,7
3,7
2,9
3,1
4 4,2
3,5 3,3 3,5 4,3
4,1
3,8
4
3,5
3,6 3,3
3,5
1
2
3
4
5 Talouden yleinen tuntemus
Valmiudet pääaineessa
Valmiudet sivuaineessa
Vies=ntä äidinkielellä
Vies=ntä toisella ko=maisella
Vies=ntä vierailla kielillä
Tieteelliset valmiudet
Tiedolliset valmiudet yri@äjyyteen
Asenteelliset valmiudet yri@äjyyteen
Kv. ympäristössä toimiminen
Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet
Esimiestaidot
Tietotekniset työelämätaidot
Uusien asioiden omaksuminen
Ongelmanratkaisukyky
Esiintyminen
Vuorovaikutustaidot
Neuvo@elutaidot
Projek=nhallinta
Työelämä=etous
EeOsen toiminnan valmiudet
Kuva 1. Kauppatieteiden maisterin koulutuksessa hankkimat valmiudet
mivansa päätoimisena ja prosentti osa-aikaisena yrittäjänä.
“Mielestäni kauppatieteiden tutkinto oli yleissivistävä ja monipuolinen ja antaa mahdollisuuksia työskennellä
monipuolisissa työtehtävissä, jotka vaativat päättelyä, vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukykyjä”.
6
Myös työelämä voisi kyselyyn vastanneiden mu-kaan näkyä kauppatieteellisissä opinnoissa sel-vemmin. Yliopistojen toivottiin panostavan entis-tä enemmän elinkeinoelämäsuhteisiin, vaikka ne arvioitiinkin hieman edellisvuotta paremmiksi. Valmistuneet toivovat, että tulevaisuudessa kauppatieteellistä koulutusta kehitettäisiin käy-tännönläheisempään suuntaan. Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopistokoulutuksen tarjoamaan teo-
reettiseen opetukseen, mutta toivoivat, että kou-lutuksessa käytettäisiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän käytännön yritysprojekteja ja case-har-joituksia.
Saamaansa opintojen ohjaukseen vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä, mutta opettaja- ja opiskeli-jatutorointi koettiin opintojen ohjauksen hei-koimmiksi osa-alueiksi kaikissa yksiköissä. Val-mistuneet toivoivat, että professoreita ja muuta
henkilökuntaa olisi helpompi lähestyä ja että opiskelijat voisivat saada heiltä neuvo-ja esimerkiksi kurssivalintoi-hin tai erilaisiin urapolkuihin liittyvissä asioissa. Tärkeäksi tekijäksi opintoihin kytkeyty-misen kannalta nousi myös toisten opiskelijoiden ver-taistuki varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Kaiken kaikki-aan valmistuneet toivoivat, että heidät olisi hyväksytty paremmin osaksi yliopiston asiantuntijayhteisöä ja että heidän mielipiteensä olisi otettu huomioon opetuksen kehittämisessä.
3,5
3,6
3,6
3,3
3,7
3,7
3,4
3,1
2,8
1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Orientaa2opäivät
Opintohallinnon palvelut
Laitoksen opintopalvelut
Ohjaus opintojaksolla
Opinto-‐opas
WebOodi
Informaa2o www-‐sivuilla
Opiskelijatutoroin2
OpeFajatutoroin2
Kuva 2. Arviot opintojen ohjauksesta
7
Viime vuosina vastavalmistuneet kauppatietei-lijät ovat sijoittuneet yhä useammin vakituisiin työtehtäviin ja työssäkäyvät kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin. Val-
mistuneiden palkat eivät kuitenkaan enää vuonna 2012 noudattaneet pitkään jatkunutta nousevaa trendiä, vaan mediaanipalkka oli sama kuin vuon-na 2011.
51 %
7 %
15 %
3 %
2 %
1 %
1 %
4 %
1 %
13 %
2 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Vakinainen kokopäivätyö
Vakinainen osapäivätyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Määräaikainen osapäivätyö
Päätoiminen yri=äjä
Osa-‐aikainen yri=äjä/ t:mi/ osakas yrityksessä
Jatkaa opiskelua
Vanhempainloma tai hoitovapaa
Varusmies-‐/ siviilipalvelu
Hakee töitä
Muu työHlanne
Kuva 3. Kauppatieteiden maisterien työtilanne valmistumishetkellä
”Erityisen opettavaisia olivat harjoitustyöt case-organisaatioihin.”
8
Työmarkkinatilanteen huononeminen vaikutti vastavalmistuneiden kokemukseen työllistymi-sestä aiempaa enemmän: yleisen työmarkkina-tilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä syyksi selvästi useampi vastaaja (23 %) kuin edel-lisenä vuonna (15 %). Maisteriksi valmistuneiden tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa heikkeni samanaikaisesti hieman edellisvuodesta. Tyyty-mättömyyttä herätti muun muassa se, ettei työtä
ollut vielä löytynyt, ettei työ vastannut omaa kou-lutusta, työn määräaikaisuus ja yleinen epävar-muus.
Työssäkäyvät vastaajat olivat kuitenkin aiempaa tyytyväisempiä työhönsä: 81 prosenttia työssä-käyvistä vastaajista koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin, kun vuonna 2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 prosenttia.
Kuva 4. Työtehtävien vastaavuus koulutukseen (KTM-vastaajat)
44 %
37 %
14 %
4 % 0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
35 %
40 %
45 %
50 %
Hyvin Melko hyvin Heikos6 Ei lainkaan
”Koulutuksessa tulisi huomioida tieteen soveltaminen käytäntöön paremmin”.
9
Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri an-saitsi vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000 euroa kuukaudessa eli täsmälleen saman sum-
Kuva 5. Työssäkäyvien mediaalipalkka pääaineittain (KTM-vastaajat)
2 800 €
2 900 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 000 €
3 100 €
3 187 €
3 500 €
4 000 €
0 € 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € 5 000 €
kansantalous4ede
interna4onal business
kv. liiketoiminta / markkinoin4
laskentatoimi
markkinoin4
laskentatoimi ja rahoitus
logis4ikka
organisaa4ot ja johtaminen
tuotantotalous
yritysjuridiikka
rahoitus
yriBäjyys
man kuin edellisvuonna. Vastavalmistuneiden palkoissa oli kuitenkin suurta vaihtelua.
10
Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen vä-lillä oleva kuilu oli edelleen merkittävä ja jopa kas-voi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vas-tavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain naisten ja miesten sijoittuminen eri asemiin orga-nisaatioissa sekä eri pääaineista valmistuneiden epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja.
”Of the core courses, the majority were heavy in theory which, although beneficial in its own way, does little to serve me at my current job.”
”Hyvää oli henkilökunnan kiinnostus, motivoituneisuus ja osaaminen.
Käytännön tehtäviä ja yrityscaseja voisi tarjota enemmänkin luentojen rinnalle.”
“Erityisesti alkuun olisi kaivannut enemmän tukea opintoihin ja opintojaksoilla olisi ollut kiva, jos olisi ollut joku ”tukiope” keneltä kysyä mieltä askarruttavia asioita, kun tutkijat & proffat yleensä liian kiireisiä opiskelijoiden ongelmille.”
11
Ekonomien alku-ura etenee jouhevasti
Jo työuralleen asettuneet kauppatieteiden mais-terit ovat pääosin tyytyväisiä yliopistotutkintoon-sa kokonaisuutena. Vastaajista 91 prosenttia koki tutkintonsa positiivisena ollen siihen erittäin tyy-tyväisiä (25 %), tyytyväisiä (44 %) tai melko tyy-tyväisiä (22 %). Yliopistokohtaiset erot tyytyväi-syydessä koulutukseen ovat pienet.
Työtehtävissä tärkeimmiksi taidoiksi tunnistettiin ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot sekä muut sosiaaliset taidot, organisointi- ja koordi-
nointitaidot sekä analyyttisen ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vä-hintään 5,31. Arviot ovat lähes identtiset kahden vuoden takaisen tutkimuksen kanssa.
1 Asteikko 1-6; 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteelli-
sesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erin-
omaisesti
Viisi vuotta työelämässä -uraseurantaraportti kokoaa tietoa ja arvioita vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden koulutuksesta, työllistymisestä ja työuran alusta.
”Tutkintoni antoi minulle erittäin monipuoliset tiedot ja taidot pärjätä alati
muuttuvissa tilanteissa.”
12
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
Merkitys työssä
Yliopisto kehi9
Kuva 6. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen
Tutkimukseen vastanneiden kauppatieteiden maistereiden mielestä yliopisto-opinnot kehitti-vät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisen
ajattelun taitoja, englannin kielen viestintätaitoja sekä oman alan teoreettista osaamista.
Arvio valmiuden tarpeellisuu-desta työelämässäArvio siitä, kuinka paljon yliopisto-opinnot taitoa kehittivät
13
Arvioitaessa yksittäisten, työelämässä tarvittavi-en tietojen ja taitojen kehittymistä yliopistoaika-na löytyi kuitenkin kehitettävää eri osa-alueilla. Vastaajilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopis-to-opiskelu näitä kehitti. Saadut vastaukset mah-dollistavat koulutuksen työelämärelevanssin arvi-oinnin. Sekä neuvottelutaidot että organisointi- ja
koordinointitaidot ovat työelämässä tarvittavia valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun tar-peeseen. Osuvimmin yliopistokoulutus on val-mistanut opiskelijoita englannin kielen viestin-tätaitojen käyttäjiksi sekä taloussuunnittelun, budjetoinnin ja yritystoiminnan perusteiden tuntijoina.
Kuva 7. ”Merkitys työssä - opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus
-‐1,5 -‐1 -‐0,5 0 0,5 1 1,5 2
Oman alan teoree1nen osaaminen
Analyy1sen ja systemaa1sen aja7elun taidot
Tiedonhankintataidot
Ongelmanratkaisutaidot
Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot
Neuvo7elutaidot
OrganisoinD-‐ ja koordinoinDtaidot
Esimiestaidot
ProjekDnhallintataidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunni7elun ja budjetoinnin tuntemus
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus
Tieto-‐ ja viesDntätekniikan taidot
Suomen kielen viesDntätaidot
Ruotsin kielen viesDntätaidot
Englannin kielen viesDntätaidot
Muiden kielten viesDntätaidot
Esiintymistaito
Opetus-‐, koulutus-‐ ja ohjaustaidot
” Monipuolisesti hyödynnettävissä oleva tutkinto, ei ohjaa vain yhteen
ainoaan ammattiin.”
14
Viisi vuotta työelämässä -raportti paljastaa, että jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma on vaikuttanut nuorten ekonomien työllistymi-seen oletettua vähemmän. Työllisyys- ja työttö-myysluvut olivat syksyllä 2012 samat kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Useimmat vastaajat
kokivat työsuhteen jatkuvuutensa varmaksi. Suu-rin osa vastaajista myös koki, että työn ja muun elämän välillä vallitsi tasapaino. Verrattaessa muil-ta akateemisilta aloilta viisi vuotta sitten valmis-tuneisiin ovat kauppatieteilijät työmarkkinoilla varsin hyvässä asemassa.
Kuva 8. Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013
79 %
1 % 4 %
4 % 1 %
1 %
9 %
1 % Vakituinen kokopäivätyö
Vakituinen osa-‐aikatyö
Määräaikainen kokopäivätyö
Itsenäinen yri:äjä/ amma>nharjoi:aja/ freelancer
Työtön työnhakija
Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan)
Perhevapaa (äi>ys-‐/ isyys-‐/ vanhempain-‐/ hoitovapaa)
Muu >lanne
79 %
1 %
4 %
4 %
1 %
1 %
1 %
9 %
”Ehkä koulutukseen voisi sisällyttää pakollisen, palkattoman työharjoittelun ja tiivistää opetuksen yhteyttä liiketoiminnan arkeen. ”
15
Hieman yli puolet vastaajista kertoo hyödyntä-vänsä työssään jatkuvasti yliopistokoulutuksessa oppimiaan taitoja. Toinen puoli vastaajista mainit-see hyödyntävänsä opiskelemiaan taitoja jonkin verran. Noin 4 prosenttia vastaajista ei tunnus-ta tarvitsevansa yliopisto-opiskelun kehittämää osaamistaan juuri lainkaan. Verrattuna valmistu-misen jälkeiseen ensimmäiseen työhön selvästi
suurempi osa vastaajista hyödynsi jatkuvasti eko-nomikoulutuksessa oppimiaan taitoja.
Yli 70 prosenttia vastaajista koki, että heidän nykyiset työnsä vastaavat heidän omaa koulu-tustasoaan hyvin. Myös tässä viiden vuoden työ-kokemus on tehnyt tehtävänsä, sillä vastavalmis-tuneina vain hieman yli puolet koki työtehtävänsä vastanneen koulutustasoaan.
Kuva 9. Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Työn vaa1mustaso oli koulutustasoa selväs1 alhaisempi
Työn vaa1mustaso oli koulutustasoa osi>ain alhaisempi
Työ vastasi hyvin koulutustasoa
Työ oli koulutukseen nähden vaa1vampaa
Ensimmäinen työ (N: 713)
Nykyinen työ (N: 692)
” Vaikka varsinaisella substanssiosaamisella ei ole ollut suurta
merkitystä, on analyyttisen ajattelun osaamisella ollut iso merkitys..”
16
Viisi vuotta työelämässä olleista ekonomeista siis noin viidesosa työskentelee tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Tähän on monia syitä, joista päällimmäisenä esille nousee muu-toin mielenkiintoinen työ, jonka tarjoamat haas-teet eivät suoraan liity koulutukseen. Muita esille nousevia syitä koulutustasoa alempiin työtehtä-viin ovat muun muassa vaikeus saada koulutusta vastaavaa työtä, parempi palkka tai muut työeh-dot sekä jatkaminen samoissa tehtävissä kuin jo ennen valmistumista. Yliopistokohtaisia eroja ei
3500,0
4000,0
4500,0
5000,0
5500,0
6000,0
keskiarvo
mediaani
ollut tämänkään muuttujan osalta havaittavissa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn on mediaanipalkan keskitaso noussut noin 140 euroa ollen kyselyhetkellä 4 200 euroa. Palkko-jen laaja vaihtelevuus viisi vuotta työelämässä olleiden keskuudessa vaihtelee paitsi opiskellun pääaineen ja työsektorin mukaan, myös erilaisten urapolkujen ja erivauhtisen työtehtävissä etene-misen takia. Kuten aiemminkin, naiset ansaitsevat edelleen miehiä vähemmän. Miesten palkkakeski-arvoa vetävät ylöspäin eniten ansaitsevat.
Kuva 10. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain
17
Viisi vuotta valmistumisesta, kyselyyn vastates-saan, kauppatieteilijät olivat olleet työelämässä valmistumisensa jälkeen keskimäärin neljä vuotta ja 11 kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tutki-mukseen vastanneet maisterit ovat tehneet kes-kimäärin neljä vuotta ja seitsemän kuukautta. Vii-den vuoden työelämän aikana kauppatieteiden maistereilla on ollut keskimäärin kaksi työsuhdet-ta, minkä voidaan katsoa kertovat tutkinnon tar-joamasta vakaasta alusta työuralle.
Joka neljäs vastaaja on ollut työttömänä työuran-sa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Osuus on pysynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. Kolme neljästä työttömyysjakson kokeneesta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran. Työttömyysajan medi-aani työttömillä on ollut kolme kuukautta, mikä on täsmälleen sama verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn. Työllistymistä vaikeuttanei-ta asioita eritellessä esille nousivat puutteelliset
suhdeverkostot, alueellinen työ-markkinatilanne sekä työkoke-muksen puute.
Kuva 11. Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Jokin muu syy työllistymisvaikeuksiin
Työkokemuksen puute
Puu;eelliset suhdeverkostot
Alueellinen työmarkkina@lanne
Alan heikko työmarkkina@lanne
Oman osaamisen epävarmuus
Ei ole löytynyt itseä kiinnostavaa työtä
Omien tavoi;eiden epä@etoisuus
Tutkinto ja sen aineyhdistelmä
Puu;eelliset työnhakutaidot
Perheeseen tai muuhun elämän@lanteeseen lii;yvä syy
Katkot määräaikaisissa työsuhteissa
Puu;eellinen työelämä@etous
Sukupuoli
Valmistumisajankohta
Tutkinnon huono tunne;uus
18
Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti osallistu-neensa valmistumisensa jälkeen jonkinlaiseen koulutukseen. Suurimmalla osalla näistä kyseessä oli työnantajan järjestämä tai kustantama kou-lutus. Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutuksen kohteita olivat olleet opettajaksi tai KHT-tilintarkastajaksi2 pätevöity-minen sekä ns. APV-näyttökoe3. Ne vastaajat, jot-ka ilmoittivat suorittaneensa opintoja tähtäimes-sään toinen korkeakoulututkinto, ovat yleisimmin suunnanneet oikeustieteelliselle alalle, joskin myös kasvatustieteet, tietojenkäsittelytieteet sekä teknillinen ala ovat olleet suosittuja. Tieteelli-siä jatko-opintoja suorittaneita on vuonna 2007 valmistuneista vain seitsemän prosenttia, mikä jatkaa selkeää laskevaa trendiä jatko-opintojen aloittamisessa. 2005 valmistuneista 11 prosenttia ja 2003 valmistuneista 14 prosenttia oli siirtynyt jatko-opintojen pariin valmistumisensa jälkeen.
2 Keskuskauppakamarin hyväksymä
tilintarkastajatutkinto
3 Finanssialan keskusliiton suosittelema
sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)
”Tutkinto antoi hyvän ymmärryksen oman alan asioista ja opetti ajattelutavan, joka on mahdollistanut kehittymisen ja kehittämisen myös työelämässä. Tutkinnon kautta saatu perusosaaminen laaja-alaisesti eri asioista on ollut arvokasta oppia työelämässä ja edesauttanut siellä menestymistä..”
”Mielestäni yliopistokoulutuksen Suomessa tulisi nykyiseen verrattuna panostaa enemmän mm. esiintymis-, neuvottelu- ja perustelutaitojen kehittämiseen, mitkä ovat ulkomailla töissä ollessa erittäin tärkeitä. Laatukriteerit ja tavoitteet vaan korkealle ja siitä eteenpäin!”
”Pääpiirteissään hyvä tutkinto, mutta toivoisin, että yliopistotutkinnot ylipäänsä
olisivat käytännönläheisempiä. Työ itsessään on opettanut paljon enemmän
kuin tutkinto. ”
19
Taitt
o: M
ari L
ohis
alo,
Tm
i Sal
liHoo
Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE ry onkauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden sekä
alan opiskelijoiden palvelu - ja vaikuttajajärjestö.
Ekonomiliitto edistää jäsentensä menestymistä yhteiskunnassatukemalla yksittäisen jäsenen uratavoitteiden toteutumista
sekä vahvistamalla ekonomikunnan kilpailukykyä.
Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki
P. 020 129 9299www.sefe.fi/opetuspalkinto