N:ol-2-16 KARJALAN HEIMO 1996
Ensimmainen matkani laukunkantoonKirj. J. Arhippainen vuonna 1927
Oheinen kirjoitus, jokailmestyi Toukomiehessarunsaat 60 vuotta sitten,on mlelenkiintoinen jarunsaasti asiatietoa sistil-tava kuvaus laukunkanta-jien — tassa tapauksessaPohjois-Vienan miesten —matkasta Suomeen. Julkai-semme sen hieman tlivis-tettynd ja valiotsikoin va-rustettuna.
Vuonna 1894 syyskuun 5.paivanalaksinensikertaa Suo-meen laukunkantoon. En ollutviela tayttanyt oikein viitta-toista vuotta. Veljeni Miitreioli sita varten lahettanyt mat-karahoiksi 50 markkaa, millasummalla minun tuli matkustatoista tuhatta kilometria Kar-jaan pitajan Kasabyn kylaan,missa asui siihen aikaan seta'niJaakko Arhippainen.
Tietysti en valmistautunutyksinmatkaan. Jokakylasta olilahtijbita saman ammatin har-joittamiseen, ken etamma, kenlahemma Suomeen. Suurijar-velaisten, kaikkiaan noin seit-seman miehen, tulijaada li-jaKemijoen suulle, samoin va-lasjokelaisten ja rb'hblaisten.Minun lisaksi lahti samaanmatkaan etelaan Peltolan Hi-lippa, jonka tuli pysahtya Loh-jalle.
MatkavalmistelutSiina meidan matkavalmis-
tuksessamme oli jotakin juh-lallista. Taatto korjasi vanhanlaukun, joka oli pienenpuolei-nen, vaan suuri minun voimil-leni. Joedellisenapaivana tuo-tiin kylasta kestikaarbja Suo-meen vietavaksi, silla monestatalosta oli miehia samoilla pai-koilla laukunkannossa ja puo-timiehina. Mina tosin en oi-kein mielellani olisi ottanutsatoja virstoja kannettavakseninoita kaarqja, joissa sisaltonaoli voirieskoja, sakuskoja, pal-vattua lampaanlihaa, metsonpataita ja kuivia mustikoita.Sen lisaksi tuli viela kannetta-vaksi omat vaatteeni, leipa'a,suolakalaa, voirieskoja, pienituiju voita ja kolme suolattualohenpuolikasta. Siina oli jotaakkaa miehellekin, sitaenem-man minun ikaiselleni.
Kun lahtiessa valittelin la-hetysten paljoutta, niin naiset,jotkaniitatoimittelivat miehil-leen ja aidit pojilleen, puheli-
vat minulle mielitellen: "Poi-kani, kun otat kostintsoa vieta-vaksi, niin toiste sinulle taasjokahinen tuo". Niin pistin kaik-ki sumptsani kulmiin.
Lahtopaivantunnelmia
La'hto tapahtui lauantainaaamulla. Taattoni lahti minuasaattamaan Suureenjarveenasti, missa meidan piti olla kak-si praasniekkapaivaa sisareniluona kestissa. Siella oli kaik-kien matkalaisten maara yhtyalahteaksemme sitten yhdessaeteenpain tiistaina aamulla.
Ennenkuin lahdimme kotoa,oli aamulla noustua kaytavaviemassa tuohus pyhainkuvaneteen, ristittava silma't ja soi-tettava kelloja. Jaahyvaisiksikavin senjalkeen kaikissa naa-puritaloissa kattelemassa mie-hia jamaan tavan mukaan ha-laamassa naisia. Kun oli mur-kina syoty, oli kaikki valmista.
'Kavin taattoni ja maamonikera perakammarissa toimitta-massa lahtorukouksen ja toi-sessa kamarissa ristima'ssa' sil-ma't. Kun senjalkeen oli kolmekertaa kumartanut pirtissa, al-koi hyvasteleminen, joka tapahtui itkussa silmin. Ensinkattelin taattoni, sitten maa-moni, jotka itkivat molemmat.Taatto kehoitti minua olemaanrehellinen ja kulkemaan maail-man miehena. Ei pida vaaryy-della tavaraa hankkia, vaan re-hellisella kaupalla ansaita.
Sitten kavin hyvastelemas-sa sisariani ja pirtin taydeltaolevaa kylan rahvasta. Useim-mat antoivat viela matkaevaik-si sipulia ja sakuskaa. Monettulivat saattamaan viela suurenkujan suuhun saakka, missaviela halailtiin hyvastiksi. Si-sareni ja maamoni saattoivataina siltasuod reunaan saakka.Vasikansorkan petajaa heitinkiveiia viimoiseksi hyvastiksi.Poikana oli tapana sen oksillakiikkua ja sita kivilla tervehtia.
Suurenjarven ja Vaarakylantaipaleetkantoitaatto, laukkunija mina astuin pihlajakeppi ka-dessa. Suuressajarvessa olim-me, kuten mainittua, kaksi pai-vaa. Tiistaina murkinan syotyalaksimme kaikki iatkamaanmatkaa Ohtaan, silla edellisenapilivana ohvat miehet tulleetVaarakylasta, Kiisjoestaja Va-lasjoesta yhtyakseen samaanmatkaan.
Aamulla herattyani kuulinVaaran Triihvon jo soutaneenedelta Pitkaanlahteen. Hanpasitten matkan varrella aina aa-muisin ajoi meida't liikkeelle,soimme murkinan ja Iahd0im-me hanen jaljestaan kahdellaveneella Pitkaanlahteen. Ennenlahtoamme taatto viela maksoieraalle ukolle kolmekymmentakopeekkaa, jotta han kantaisilaukkuani kymmenen virstaaPitkastalahdesta.
Tassa erosivat suurijarve-laiset saattajistaan. Vaimoiltavuotivat kyyneleet silmista,mutta miehet nayttivat tyy-nemmilta ja olihan niin, ettasuurijarvelaiset ja valasjoke-laiset eivat lahteneet vuosiksimatkalle, vaan jo joulun aikaanuseimmatpalasivatkotiin. Mei-ta "etelan" miehia oli vahem-misto, vaan meidan olikin ta-vallisesti oltava kolme, nelja,jopa viisikin vuotta, ennenkuinsaimme taas kotomaita nahda.
Painava sumptsaselkaan
Se kymmenen virstan taivalPitkastalahdesta oli pian ku-lunut ja silloin oli minun ase-tettava hihnat omille olkapail-lenijalahdettavajaljella olevaa20 virstaa taivaltamaan.
Ensin tuntuikin menevanhyvin, mutta mita pitemmallementiin, sita painavammaltalaukku tuntui hartioilla. Vii-meinen viiden virstan taivaltuntui painavan voimani maantasalle ja en enaa jaksanut seu-rata toisten kintereilla. Miehetlepasivat jonkun matkan pa'a's-sa kylasta ja siina sain taashieman hengahtaa ja viimeinolimme kaikki Ohtan kylassa.
Ohtassa meihin taas yhtyiRb'hb'n miehia ja siita kavimatkamme eteenpain Pisto-arven kirkonkylaan veneilla.Oltuamme siella yon edes-samme oli taas 25 virstan maa-taival Koliolaan, joka matkatuntui minusta vielakin ras-kaammalta kantamukseni tah-den.
Koljolassa laitettiin meilleruottsinmiehille 'yokesrat',tanssiaiset, joissa kisasimmeviimeiset Karjalan kisat.
lijoen latvoillaEnsimmainen suomalainen
talo, johon saavuimme, oli Vaa-ra. Seuraavana paivana saa-vuimme sitten lijarven pouka-
maan, johon loppui jal-kamatkamme. livaaran lahellaolevista taloista ostimme neljavenettajoilla meidan tuli-lah-tea matkaamme jatkamaan.Kaytetyista'veneista' maksoim-me 26 markkaa ja uusista 35markkaa. Yhteen veneeseen tulineljamiesta, toisiinkuusimies-ta.
Tasta alkoi jarvisoutu lijar-ven toiseen paahan ja siita kol-mattasataa virstaa pitka lijoki.Heti ensimmaiselle koskelletultuamme paastettiin meidatnuorimmat menemaan maatamybten, silla kosket olivat sinasyksyna hyvin kuivat. Oikai-simme yhden pitkan mutkanaivan juosten. Toiset laskivatvesia ja ennen kulkeneille neolivatkin tutut.
Suvannoilla soudettiin vuo-rotellen kymmenen virstaa ku-kin soutajavuoro. Toiset le-pasivat laukkujen paalla. Tamilsoutu oli todellista voimainkoetusta ja se mies oli, jonkavene ensimma'isena vetta hal-kaisi. Mina olin jo lapsena tot-tunut kamppailemaan llloppa-jarven ulapoilla. Meidan ve-neessamme olivat Jyrki jaHuo-tari Seppanen Suurestajarvesta,Ortjo ja Malahvei Valasjoestaseka mina. Seppalan Huotarioli meilla koskenlaskijana.
Joukon rohkein koskenlas-kija oli Terosen Triihvo Suu-restajarvesta. Han ei kierrellytkuohuja, vaan paasteli niidenkeskelta lapi. Hanen veljensaMusta Jussi oli myb's hy va las-kija, jolla oli muistissa ja tie-dossa kaikki salakivet kokomatkalla seka koskien nimetynna kortteeritalot, joihin oliybvyttava.
Aamulla aikaisin Triihvoajoi joukon liikkeelle. Kun olitehty maaratty matka, otettiinjo kahden, kolmen tienoissailtapaivalla ybkortteeri, jonkapihalla lyotiin palloa, kun en-sin oli tyhjennetty emantienviilipyttyvarastot. Aina jaa-tiinkin ybksi sellaisiin taloihin,joissa tiedettiin olevan viiliajamaitoa saatavana. Vanhemmatmiehet tiesivat tarkkaan kaikkinama. Emannille jai sitten joi-takin kolikoita ja markkojamuistoksi kaynnistamme.
Taivalkoskelle saavuimmesunnuntaina. Me muut ve-dimme siina veneemme kos-ken vieritse, mutta Triihvo las-ki sen. Maantien sillan alitseoli hyvin vaarallista laskea ki-
1996 KARJALAN HEIMO N:o 1-2- 17
ven kulmitse, mutta hyvinTriihvo osasi tuon vaanivanpaikan valttaa.
Mita alemmaksi lijokea eh-dimme, sita voimakkaammaksikavivat kosket ja virta. Kipi-nassa meidat nuoret taas paas-tettiin maihin. Ainoastaan yksisoutaja ja peranpitaja jatettiinkuhunkin veneeseen. Lasketim-me tasta alaspain 60 virstaa jasiina onkin suorat ja peratutvaylatjahyvinsuorajoki.jossavenhe vinhaa vauhtia kiitaaeteenpain.
RaasakastaOuluun
Vihdoin pysahdyimme la-hellalijoen suistoaRaasakkaan,jossa oli samanniminen talo jakoski. Siita otimme kyytihevo-set Ouluun viidelle miehelle.Maksoimme kaksi markkaamiehesta. Samaan taloon moim-me veneemme, josta saimme16 markkaa, joten jokimatkatuli maksamaan kaksi markkaamiehelta. Toiset jatkoivat kos-kea viela alemmas ja erosivatsielta kukin entisille kauppa-paikoilleen pohjoiseen pain.Seppaset olivat menossa Kui-vaniemelle, vaikka Huotari tu-likin kanssamme Ouluun tava-roiden ostoon, samoin kuin yksitoinen isantamies.
Isani neuvon mukaan ottiminun seurueeni korteerinOulussa Halosen lesken luona.Kavimmekatsomassa kaupun-kia ja tutustuimme Suviperanmiehiin; uhtualaisiin ja vuok-kiniemelaisiin, jotka olivat tul-leet Oulujokea alas. He olivatmenossa EtelaPohjanmaalle.
Oulun asemaltaJunaan
Noustuamme seuraavanapaivana junaan saimme ollakaksi yota matkalle, toisenSeinajoella, toisen Riihimael-la. Vihdoin tuli Lohja, johonPeltolan Hilippa jai, vaan mi-
nun piti viela jatkaa Karjaalleasti, joka oli matkan maara jajonka asemalla veljeni Miitreija Stahveilan Simana olivatminua vastassa. Muut kestita-varat saatoin perille, mutta kol-me omaa lohenpuolikastaniunohtui Haloseen Oulussa jasiita oikein itkin.
Karjaan asemalta kavelim-me setani Jaakon luo myohaanillalla. Pukuni ei ollut oikeinmiesta mybten. Liivi ja takkiolivat taattoni vanhat, saappaa-ni veljeni Miitrein. Ainoastaanhousut olivat tehdyt minua var-ten. Matkarahasta 45 markastaolin matkalla kayttanyt 35markkaa, joten kymmenenmarkkaa oli viela jaljella. Mat-kaan oli kulunut aikaa kaksiviikkoa. Piletti Oulusta Karja-alle maksoi 24 markkaa siihenaikaan.
Laukkukauppaalkaa
Ensimmaisen paivan etelas-sa vietin setani perunamaalla.Vaan jo toisena paivana pantiinmiehelle laukkuun kan-gaspalojaja pikku huiveja, joi-den nimista en suomeksi tien-nytmitaan,sitavahemmanruot-siksijotakielta paikkakunnal-la puhuttiin.
Veljeni mukanapuoli vuottakuljettuani saatoin sitten joyksinakikinlahtealiikkeelle. Eiollut kallista elama siihen ai-kaan kulkiessa. Ruoka maksoi20 pennia ja pan ateriaa pai-vassa siis 40 pennia. Koetimmejoskus yhdellakin kerralla tullatoimeen. Siten saastyi menoja,mutta ei vat tulotkaan olleet suu-ret. Viikkoinen myynti nousiusein vain 25 markkaan. Mitavahemman kauppa kavi, sitaraskaammalta tuntui laukkuselassa, sita enemman viile-hyksettuntuivatpainavan. Mut-ta yrittaa taytyi, kun tiesiruottsinmiehen olevan Karja-lan tyttqjen silmissa niin suu-ren suosion ja ihailun esinee-na.
Ennakkotietoja KH:nseuraavasta numerosta
Karjalan Heimon seuraavanumero (3-4) ilmestyy vapuntienoilla Seesjarven Karjalanerikoisnumerona. Tulossa onpaljon mielenkiintoista luetta-vaa vanhasta ja uudesta Paate-nesta, entisen Seesjarvenpiirinsammuneista kylista ja niiden
elajista, murrenaytteita sekarunsaasti julkaisemattomia va-lokuvia.
Kirjoittajista mainittakoonPertti Virtaranta, Pekka Laak-sonen, l judmila Markianova,Aleksei Levkojev, Lidia Jukki-naja Taisto Kainulainen.
Rajahovi tyollistaamonta vkolahtelaista
Suomen maarajan kaakkoi-sin rajanylityspaikka Vaalimaaon melkoinen piristysruiskepienelle Virolahden kunnalle.Rajavartiosto, tulli ja liike-ela-ma tyollistavat kunnanjohtajaHannu Muhosen mukaan jonyt lahes 200 uhmista. Viidenvuoden kuluessa tybpaikkojatulee saman verran lisaa.
Suurin osa uusista tyopai-koista sijoittunee Vaalimaanuuteen rajakeskukseen. Tam-mikuun puolivalissa kayttoon
vihitysta Rajahovin kauppa-keskuksestatyopaikan saanoin30 ihmista.
Rajahovissa on Teboilinhuoltoaseman lisaksi valinta-myymala, ravintola, valuutan-vaihto, Viipuri-korttien ja va-kuutusten myynti, tax free-infoym. Asiakkaita epailematta riit-taa, silla viime vuonna Vaali-maalla rajan ylitti lahes 1,4miljoonaa matkustajaa ja puolimiljoonaa autoa.
Suomalainen postimerkkiviettaa 140-vuotisjuhlaa
Tana vuonna tulee kuluneek-si 140 vuotta siita, kun ensim-maisetsuomalaisetpostimerkit- 5 kopeekan arvoinen sininenja 10 kopeekan arvoinen punai-nen ns. soikiomerkki - ilmes-tyivat.
Mielenkiintoista on todeta,ettakeisarillinenVenaja, johonmaamme siihen aikaan kuuluiautonomisena suurruhtinaskun-tana, siirty i postimerkkien kayt-toon vasta sodan jalkeen.
Suomen ensimmaiset posti-merkit eivat olleet hammastet-tuja, vaan ne valmistettiin lei-maamalla kasin paperiarkille,josta ne irroitettiin leikkaamal-la. Painosmaara oli 800 000.
140 vuoden aikana posti-merkkien aihekirjo on ulottu-nutpresidenteista,kirjailijoistajatiedemiehistaerijarjestojen,oppilaitosten, kaupunkien jne.vuosipaiviin. Elain- ja kasvi-maailma on ollut runsaslukui-sesti edustettuna, samoin urhei-lu.
Karjala, Aunus ja Pohjois-Inkerikin ovat esiintynyt posti-merkeilla 1920-luvun alussa.Naiden merkkien kayttbaikajaikovin lyhyeksi. Sota-ajan tuot-teita olivat Ita-Karjala -merkit;niissa oli paallepainama Ita-Karjala Sot.hallinto. Vuonna1960 karjalaisten suurjuhla saiomanpostimerkkinsa. Suomenortodoksinen kirkko vuonna1971jaPSHV 1985.
• Karjalan Rahvahan Liiton ja Oma Pajo -kuoron aktiivistaosallistujaa, kyykkamies Toivo Koppalovia on kohdannut suurisuru. Hanen 18-vuotias tyttarensa menehtyi tulipalossa. - Kyykka-veljet Suomessa ottavat osaa suruusi, Toivo.
Ymparistostaan palkittua maatilamatkailuaparhaimmillaan puhtaan Puruveden rannalla.Tunnelmaa savusaunassa ja savo-karjalaista
ruokaperinnetta.Majoitusta 50 hengelle huoneissa, mokeissa, aitoissa.
KYSY MYOS EDULL1SIA RYHMAPAKETTEJA!
LOMATILA OLLIIARuokolahdentie 506, 5820O Kerimaki, p. (957) 544 864
HOTELLI-RAVINTOLASINIL.INTU
Vartsilanlie 43, 82655 VARTSILA, (973) 629 481
HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUPALVELUA EURO-RAJALLANiiralan raja-aseman laheisyydessa - Runon ja Rajan tien varrella -
Saaperin lintujarven aarella - historiallisten paikkojen keskella
• MAJOITUSTA HOTELLISSA JA LEIRINTAALUEELLA TERVETULOA• LOUNAS JOKA PAIVA, ALA CARTE ILTAISIN PALVELUSTEMME• TANSSIA VIIKONLOPPUISIN PARIIN• VIISUMIVALITYS VENAJAN KARJALAAN Maijaja Kaimo Tiittanen
