47
Helsingin
Vuosikertom
us20
11–2012
ku
vataid
eluk
io
PääkouluTorkkelinkatu 600500 HELSINKIPostiosoite: PL 380200099 Helsingin kaupunki
Rehtori Mervi Willman puh. (09) 310 82365mervi.willman(at)hel.fiApulaisrehtori Maiju Silénpuh. 050-401 3122maiju.silen(at)hel.fi
Koulusihteeri Ines Lukkanenpuh.(09) 310 82367, faksi (09) 310 [email protected]
Opinto-ohjaaja Sari Vahterapuh. (09) 310 82368Opinto-ohjaaja Satu Haimepuh. (09) 310 82371
Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370
Kouluisäntä ja toimitilahuoltajatpuh. (09) 310 82369
TaideTaloPengerkatu 500530 HelsinkiTaidetalon opettajatpuh. (09) 310 87124Faksi (09) 310 87121Taidetalon kouluisäntäpuh. (09) 310 72647
Koulun internet-sivut: www.kuvatl.edu.hel.fiMuut sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
YHTeYSTiedoT
HELSINGIN KUVATAIDELUKIOHELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS
ASP-(UNESCO-)KOULU
Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä
alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.
HELSINGIN KUVATAIDELUKIOVuosikertomus2011–2012
SiSällYS
Katseita menneeseen, jotain uutta, jotain vanhaa
Oppilaskunta elementissään
Kestävää kehitystä Torkkelissa
Muilla mailla
Taiteellista arkea
Vierailijoita Torkkelissa
Ulos luokista
Wanhat tanssivat
Eläkkeelle lähtijöitä
Seinäsarjakuvaa
ä
2
4
6
8
16
22
24
32
33
45
koulun VaiHeeTHelsingin toinen suomalainen lyseo
Oma koulurakennus
Helsingin toinen lyseo
Torkkelinkadun lukio
Torkkelin lukio
Helsingin kuvataidelukio
ReHToRiTLauri Pelkonen
Viljo Laine
Veijo Kattainen
Jouko Palonen
Antero Kuusisto
Päivö Suomela
Taimi Viherketo
Mailis Artén
Ilkka Arvas
Mervi Willman
1925–49
1945
1950–77
1977–79
1979–91
1991–
1925–30
1930–47
1947–50
1950–74
1974–84
1984–85
1985–88
1988–99
1999–2003
2003–
Tekstien toimitus Maarit Nopsanen, Minna Nakari, Riikka Lipsanen, Oona Linna
Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä Kannen kuva Emmi Putkonen
Painatus Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki Helsingin kuvataidelukio 2012
2
lll Lukuvuonna 2011–2012 on työskennel-
ty useiden kiinnostavien kehittämishankkeiden
parissa. Keskeisimpänä näistä mainitsen neljän
lukion – Alppilan lukion, Itäkeskuksen lukion,
Kallion lukion ja Kuvataidelukion – muodosta-
man lukiokampuksen yhteistyön. Tavoitteena on
turvata monipuolinen opetustarjonta resurssien
mahdollisesti pienentyessä. Yhteistyö tuo kurs-
sitarjontaan myös uusia oppiaineita ja kursseja
esimerkiksi kieliaineissa. Kuvataidelukion vä-
ellä onkin jo myönteisiä kokemuksia tällaisesta
yhteistyöstä Kallion lukion kanssa.
Uudenlaista mallia opiskeluun tuo Stadin
eKampus -hanke, jossa rakennetaan laadukas-
ta verkko-opetusta tarjoava oppimisympäristö.
Hankkeessa on mukana 26 kehittäjäopettajaa
kaikista kaupungin lukioista. Yhdessä laadim-
me ilmiöihin perustuvaa opetussuunnitelmaa
ja pohdimme verkko-oppimiseen sopivia me-
netelmiä ja työtapoja sekä tarvittavia sähköisiä
työkaluja. Kuvataidelukion opettajat katsovat
avoimesti uusia mahdollisuuksia ja
osallistuvat innokkaasti koulutuksiin,
mikä takaa laadukkaan ja ajan tasalla
pysyvän opetuksen.
Ohjauksen merkitys on luo-
kattomassa lukiossa erityisen suuri.
Laadukasta ohjausta edistävä ope-
tus- ja kulttuuriministeriön rahoit-
tama ohjauksen Yoyo-hanke jatkui
lukuvuoden 2012 loppuun saakka, ja
sen tuloksena syntyi pääkaupunki-
seudun laadukkaan ohjauksen malli.
Kallion lukion opinto-ohjaaja Riku
Alkio esitteli omassa koulussaan ko-
keiltua uudenlaista ryhmänohjausta.
Tästä innostuneena ohjauksen tiimi
suunnitteli meidän lukioon soveltu-
van mallin, jota pääsemme kokeile-
maan ensi lukuvuonna. Tavoitteena
on eri vuositasoille räätälöity ohjaus,
jossa yhteisiä tapaamisia on aiempaa
KATSEITA MENNEESEENjotain uutta,
jotain vanhaakaTja SäRkkä/emmi PuTkonen
3
vähemmän ja jossa opiskelijoita ohja-
taan yksilöllisemmin.
Kesällä koulun päätyttyä alkoi
pitkään odotettu ruokalan perusteel-
linen korjaus. Syksyllä opiskelijat
saivat nauttia happihyppelystä päivit-
täin, sillä korvaavat ruokailutilat oli-
vat Aleksis Kiven koulussa ja Kallion
ala-asteella. Siellä ruokailut sujuivat
mallikkaasti, ja hyvää kannatti odot-
taa: kevätlukukauden ensimmäinen
koululounas tarjottiin omassa upe-
assa ruokalassa. Keskikäytävän roh-
kea väritys tosin jakoi jopa Torkkelin
opiskelijoiden mielipiteitä. Monet
kehuivat kirkkaanvihreää lattiaa, jot-
kut taas tyrmäsivät värin liian räike-
änä. Kaikki ovat kuitenkin tyytyväisiä
siihen, että remontti toi kouluun lisää
vessoja ja uudet työtilat terveyden-
hoitajalle ja psykologille.
Tauko koulurakennuksen kor-
jauksissa jäi lyhyeksi. Tapaninpäivän
myrsky vaurioitti katon rakenteita
niin, että sen uusiminen osoittautui
välttämättömäksi. Seuraava lukuvuo-
si aloitetaankin uuden katon suojissa.
Kansainvälinen toiminta ja vie-
railut osoittavat koulun olevan vireä
ja ulospäin suuntautunut. Matkoja
on tehty muun muassa Pariisiin ja
Frankfurtiin ja uutta yhteistyötä vi-
ritellään pohjoismaisten lukioiden
kesken. Lähiseudulle on tehty opinto-
käyntejä muun muassa Helsingin mu-
seoihin. Svenska nu -projektin myötä
koulussa on tänäkin lukuvuotena käy-
nyt ruotsinkielisiä vierailijoita.
Kuvataidelukion henkilökunnassa on kulu-
neena lukuvuotena tapahtunut useita muutoksia.
Syksyllä kouluisäntä Jarmo Nyberg siirtyi muihin
tehtäviin ja hänen tilallaan aloitti Juha Heimonen.
Pitkäaikainen koulusihteerimme Eila Wickström
siirtyi eläkkeelle 29.2., ja uudeksi koulusihteerik-
si valittiin tradenomi Ines Lukkanen. Torkkelin pit-
käaikaisimpiin opettajiin kuuluva liikunnan ja ter-
veystiedon lehtori Helinä Hirvonen jää eläkkeelle
1.8.2012. Rehtori Mervi Willman toimi puolen vuo-
den ajan opetuspäällikkönä ja sai näin mahdolli-
suuden perehtyä opetusvirastossa tehtävään hal-
lintotyöhön.
Kuluneena lukuvuonna koulussa panostettiin
erityisesti markkinointiin. Uutta strategiaa suunni-
teltiin markkinointitiimissä, ja muun muassa koulun
hakuopas uudistettiin. Koulun näkyvyyttä lisäsivät
myös laadukkaat blogit Hetkiä ja kuvakulmia sekä
Kuvavirta. Ponnistelut tuottivat toivotun tuloksen,
sillä koulun hakijamäärä kasvoi edellisestä vuo-
desta ja ensisijaisten hakijoiden määrä oli aiempaa
selvästi suurempi.
Tänä vuonna koululle myönnetyllä Ruuti-
hankkeen (aiemmin Hesan Nuorten Ääni) määrä-
rahalla tuli toteuttaa kulttuurihanke, ja mikäpä so-
pikaan paremmin Kuvataidelukiolle. Toukokuisena
iltapäivänä opiskelijat toteuttivat erilaisia kulttuuri-
työpajoja.
Esitän kiitokset koko koulun väelle lukuvuo-
den aikana tehdystä työstä! Koulumme vahvuuksia
ovat osaava henkilökunta, toimiva tiimityö, opiske-
lijoiden osallisuus, avoin suhtautuminen uuteen ja
lämmin ilmapiiri. Vaalikaamme niitä! Lämpimimmät
onnitteluni menevät uusille ylioppilaille, joille us-
kon Kuvataidelukion antaneen hyvät eväät elä-
mään. Kaikkea hyvää teille!
Maiju Silén rehtori
KATSEITA MENNEESEEN
4
lll Lukuvuoden alkaessa Helsingin
kadut täyttyivät mustista kangaskasseista,
joita koristivat baskeripäisten torkkelilais-
ten hahmot. Oppilaskunnan hallituksen
Ruuti-hankerahat oli pantu käytäntöön, ja
kuvataidelukiolaiset saattoi viimein tun-
nistaa katukuvasta. Erityisesti kasseista
OPPILASKUNTA ELEMENTISSÄÄN
innostuivat koulumme uudet ykköset, jotka läh-
tivätkin innokkaasti oppilaskunnan valtuuston
toimintaan.
Uuden valtuuston sekä vanhan halli-
tuksen voimin koulun ikkunat koristeltiin hal-
loween-juhlapäivänä jätesäkein ja fatboyt ja
sermit muuntuivat ennustajanteltaksi. Saliin
ja pukuhuoneisiin rakennettu kauhujen talo
osoittautui jymymenestykseksi, ja menestyk-
sekkään valtuuston voimin järjestettiin sekä
glögintuoksuiset pikkujoulut, halientäytei-
nen ystävänpäivä että pääsiäisajan munajah-
ti. Saimme myös nauttia perinteiseen tapaan
Sibelius-lukion ja Kallion lukion kanssa yhtei-
sistä kolmen suuren bileistä, jotka olivat van-
han hallituksen viimeinen yhteinen projekti.
Tammikuussa oppilaskunta äänesti jou-
kostaan oppilaskunnan uuden yhdeksän hen-
gen hallituksen, joka on vienyt aktiivisesti
5
eteenpäin vuoden 2012 Ruuti-rahoilla
järjestettävää Torkkeli-päivä-hanketta.
Helsingin kaupungintalolla esitel-
ty hanke sai kaupungilta 3 800 eu-
roa. Perjantaina 11.5. järjestettävässä
Torkkeli-päivässä oli muun muassa graf-
fitityöpaja, elokuvia, joogaa, tekstiilien
painantaa sekä yllätyksiä. Tavoitteena
on tehdä ohjelmantäyteisestä Torkkeli-
päivästä uusi kevätperinne, johon oppi-
laat osallistuvat mielellään.
Koulumme oppilaskunta on pitä-
nyt tuttuun tapaan yllä myös koulujen
välisiä suhteita. Hallitus on osallistu-
nut kuluneena lukuvuonna kaksi ker-
taa Suomen lukiolaisten liiton järjestä-
mille Water-oppilaskuntafestivaaleille
Lappeenrannassa ja Tampereella.
Water-tapahtuma on tarjonnut pal-
jon uusia ideoita ja ystäviä, hauskuutta
unohtamatta.
Tulevana lukukautena hallitus
aikoo keskittyä koulujen välisten suh-
teiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen
tulevan Kampus-järjestelmän varalta,
jossa koulumme yhdistetään Kallion,
OPPILASKUNTA ELEMENTISSÄÄN
Alppilan sekä Itäkeskuksen lukioiden kanssa yh-
teiseksi kampukseksi. Tällainen yhdistyminen
mahdollistaa kurssien valinnan kaikista kouluista.
Keskitymme myös uusien teemapäivien ja tapah-
tumien järjestämiseen sekä tiedottamisen tehosta-
miseen. Uuden hallituksen myötä Torkkelin OPKH
on saanut oman Facebook-sivun, jonka kautta tie-
dotetaan muun muassa tulevista tapahtumista.
Hallitustoiminta voi tuntua kaukaiselta, mut-
ta siihen, mitä koulussamme tapahtuu, vaikuttaa
koko Kuvataidelukion väki. Toistaiseksi olemme
pitäneet yllä kuuluisaa Torkkelin henkeä ja toi-
vomme sen pysyvän elossa tulevaisuudessakin.
Oppilaskunnan hallitus toivottaa opiskelijat ja
opettajat ystävällisesti tervetulleiksi päätöksen-
tekoon ja kiittää onnistuneesta lukuvuodesta.
Vaikuttaminen on vain askeleen päässä.
Veronica Ahonen oppilaskunnan hallituksen
puheenjohtaja
6
lll Edellisten vuosien ponteva
ympäristötoiminta on saanut jatko-
osan. Vime lukuvuoden kestävän
kehityksen sertifikaatti sai seurak-
seen toisen arvostetun ympäristö-
toiminnan tunnustuksen: Torkkeli
saavutti kestävän tason Vihreä lippu
-toiminnassaan!
Uudet ympäristöraatilaiset
ovat osallistuneet aktiivisesti toi-
mintaan, josta mainittakoon hul-
vattomimpana letkajenkkaesitys
Tuomiokirkon portailla vihreät liput
liehuen! Esitys pääsee myöhem-
min valmistuvaan usean eri maas-
sa tehdyn videokoosteen osaksi.
Lukioiden välinen yhteistyö on myös
keSTäVää keHiTYSTä TORKKELISSA
mainittava yhtenä lukuvuoden helmenä: piparin-
tuoksuinen vierailu Mäkelänrinteen lukion ympä-
ristöraadin luona jäi varmasti monelle mieleen.
Lukuvuoden virallisena ympäristöteemana
on ollut sekajätteen määrän vähentäminen. Lajittelu
on Torkkelissa tuttua puuhaa. Työnämme olikin
lähinnä muistin virkistäminen lajittelusääntöjen
osalta. Huipennuksensa työmme sai, kun ympäris-
töraatilaiset toteuttivat opiskelija Sara Saukkosen
johdolla tietokonepohjaisen lajittelupelin ja ohjasi-
vat pelaamista jokaisessa RO-ryhmässä.
Toinen kestävän kehityksen teemamme oli
oppimisen tuki. Toteutimme laajan arvioinnin ai-
heesta, ja ympäristö- ja yhteisötiimin opiskelijajä-
senet koostivat sekä esittelivät tulokset näyttävästi
kolmoskerroksen seinällä. Opettajat saivat näin
arvokasta tietoa opiskelijanäkökulmasta, ja työs-
Oppimisen tuen puu
7
timmekin omat johtopäätökset ja
asetimme uusia tavoitteita itsellem-
me, kuinka tukea opiskelijoita yhä
paremmin.
Tätä kirjoittaessa kevään
yhteistapaaminen muiden lukioi-
den ympäristöraatilaisten kanssa
Harakkasaaressa on vielä edessä
päin – mutta hyvää kannattaa odot-
taa !
Vihrein terveisin
Carla Urbano ympäristöraadin ohjaava opettaja
Voimavarttia 4. jaksossa
Oppimisen tuen puu
8
kaksi kuvataideopettajaa ja neljä opiskelijaa vierailivat marraskuussa Tallinnassa Collegium educationis Reavaliae -koulussa. matkalla tutkittiin valokuvaten teemaa “Rajalla”. kuvista rakennettiin pienet näyttelyt sekä Tallinnaan että omaan kouluun.
lll On aurinkoinen marraskuun iltapäi-
vä Helsingin Länsisatamassa ja päivä on mitä
mainioin astua kirkkaan vihreään Superstariin
kolmen muun tossun ja kahden opettajan
kanssa. Olemme matkalla Tallinnaan kartoit-
taaksemme yhteistyötä sekä toteuttaaksem-
me valokuvaprojektin ’’Rajalla’’. Ryhdymme
heti toimeen laivalle
päästyämme: kan-
nella kuvaamme tai-
vaanrannassa hää-
möttävää Helsingin
siluettia ja laskevaa
aurinkoa. Merellä
tuntee talven. Vaikka
yritämmekin taistella
käsiemme kohmettu-
mista vastaan, meri-
viima ajaa meidät no-
peasti takaisin sisälle.
Saavumme
Tallinnaan kahden
tunnin laivamatkan
jälkeen ja ajamme
taksilla hotellille.
Ilta etenee leppoi-
sissa merkeissä:
muilla mailla
Jotain rajaa Lähdemme kiertämään vanhaa kaupun-
kia kamerat olalla illallispaikkaa etsien.
Lopulta päädymme keskiaikaiseen ravin-
tolaan, jonka annokset ovat maittavia ja ai-
van liian isoja. Palaamme hotellille varsin
kylläisinä, ja vaivun nopeasti uneen kai-
kesta ruoasta ja matkustamisesta.
Uusi päivä, uudet kujeet. Aamiaisen
syötyämme vaeltelemme pitkin van-
han kaupungin mukulakivikatuja lukio
Collegium Educationis Revaliaehen.
Vastaremontoidun koulun kaksikerroksi-
nen kirjasto ja kartanon ruokasalia muis-
tuttava ruokala jäävät erityisesti mieleen.
Sen lisäksi, että koulun ruokalassa ei ole sil-
miinpistävän vihreitä
seiniä, kouluruoka
tehdään paikan
päällä alusta lop-
puun. Ei hullumpaa.
Päärakennuksesta
jatkamme samalla
kadulla olevaan lin-
naan, tai siltä se ai-
nakin ulkopuolelta
näyttää. Rakennus
on Collegium
E d u c a t i o n i s
Revaliaeen Penksu:
siellä opetetaan
kuvata ideainei ta .
Ihasteltuamme lin-
naa kävelemme ka-
dun toiselle puolelle
koulun keramiikkati-Pinja mYllYkoSki
9
Jotain rajaa
loihin. Samalla saamme kokea talven ensilu-
men.
Ihastuttavan esittelykierroksen jälkeen
jatkamme kaupunkiin tutustumista kame-
ran etsimen läpi. Mereltä puhaltava hyinen
tuuli tekee nälkäiseksi. Siispä suuntaamme
intialaiseen ravintolaan lämmittämään vat-
saamme ja käsiämme ennen kuin kamerat
jäätyvät niihin kiinni. Tämän jälkeen palaam-
me hotellille, otamme pienen tupluurin ja
jatkamme kuvaamista tuliaisostosten ohella.
’’Rajalla’’-teema osoittautuu yllättävän hanka-
laksi. Päädyn lopulta kuvaamaan konkreetti-
sia, näkyviä rajoja, kuten katonrajoja ja maali-
pintojen värimuutoksia – yksinkertaista, ehkä
jonkun mielestä kaunista. Pian on (taas) ruo-
kailun ja viimeisen illallisen aika. Olemme
erittäin kansainvälisellä tuulella ja päätämme
päivämme sushit suussa.
Viimeinen päivä on lähinnä pakkaa-
mista ja ostoksia, ja sitten suuntaamme sata-
maan. Laivamatkalla otan vihdoinkin koulu-
kirjat esiin, joskin vastahakoisesti. Koeviikko
alkaa siis seuraavana päivänä.
Alun perin oli tarkoitus, että ’’Rajalla’’-
valokuvaprojekti toteutettaisiin yhdessä
Collegiumin kuvataideopiskelijoiden kans-
sa, mutta tällä kertaa se ei valitettavasti on-
nistunut. Toivottavasti tulevaisuudessa voim-
me tehdä yhteistyötä, monia mielenkiintoisia
projekteja ja ylittää lisää rajoja.
Pinja Myllykoski 1. vuoden opiskelija
*tossu = Torkkelin opiskelija
**Penksu = Pengerkadun Taidetalo, jossa
osa kuvataideopetuksesta
Sonja aHonen
10
muilla mailla
PaRiiSiSSa COMENIUS-muukalaisinalll
16.1.
Kello oli tuskin kahdeksan, kun me
kahdeksan Torkkelin opiskelijaa ja kaksi
opettajaa seisoimme Helsinki-Vantaan lento-
kentällä. Olin saanut jännitykseltäni nukuttua
ehkä kolme tuntia, ja silti teki lähinnä mieli
hyppiä riemusta. Koulumme oli ottanut osaa
kansainväliseen Comenius-projektiin, jonka
teemoina ovat erilaisuus ja vieraus. Olimme
suunnitelleet taideprojektia, joka liittyi ot-
sikkoon ”Nous sommes tous etrangers - We
are all strangers”. Olimme tavanneet silloin
tällöin Penksulla käsitelläksemme suunnitel-
miamme, ja tässä sitä nyt oltiin, matkalaukut
ja passit käsissä.
Innostus ehti vähintäänkin triplaantua,
kun olimme selvinneet pitkästä matkasta ja
istuimme pariisilaisen hotellin aulassa odot-
tamassa ystävyyskoulumme Lycée Turgot’n
opettajia, jotka veisivät meidät iltapäiväksi
tutustumaan kouluunsa. Päivä huipentui elo-
kuvakurssilaisten järjestämään esitykseen
11
sekä oppilaiden opastamaan kierrokseen Pariisin illassa.
17.1.
Tiistaina pääsimme vierailemaan Lycée Turgot’n
oppitunneille. Englannin tunnilla muodostimme ryhmiä
koulun oppilaiden kanssa ja juttelimme kotikaupungeis-
tamme. Historian tunnilla taas kuulimme toisesta maa-
ilmansodasta sekä ranskalaisesta koulujärjestelmästä.
Tuntien jälkeen suunnistimme Afrikan, Amerikkojen,
Aasian ja Oseanian taiteen ja kulttuurien museoon Musée
du Quai Branlyyn. Ihailtuamme pari tuntia kaikkea prons-
sikoruista glitteröityihin patsaisiin lähdimme ostoksille
tunnetuille kauppakaduille.
18.1.
Vietimme hyvän tovin Merci-nimisessä elämän-
tapakaupassa, jossa toiset ihmettelivät kalliita vaatteita
sekä ylellisyystavaroita ja toiset huokailivat ihastuksesta
valikoidessaan suunnattoman suurista kirjahyllyistä iki-
vanhoja kirjoja ostoskoriinsa.
Tapasimme pariisilaiset ystävämme Jeu de
Paumen museossa, jonka tämänkertainen erikoisuus oli
amerikkalaisen valokuvataiteilija Diane Arbusin näyttely.
Taidokkaat mustavalkokuvat oli
helppo rinnastaa omaan projek-
tiimme: Diane Arbus on ottanut
paljon kuvia ihmisistä, joita ylei-
sesti saatetaan pitää yhteiskun-
nan marginaalissa elävinä.
19.1.
Päivä alkoi vierailulla
Ranskan kaupunginkirjastos-
sa, jossa tutustuimme etenkin
Euroopan karttojen osastoon.
Mietimme, mitä maantieteen-
opettaja Jalle mahtaisi ajatella, jos
tietäisi, että kumarruimme tutki-
maan parin sadan vuoden ikäisiä
karttoja ja karttapalloja. Vierailun
jälkeen Lycée Turgot’n oppilaat
esittelivät meille kiinnostavia
paikkoja Pariisissa. Halusimme
kaikki keskittyä ”oikeaan”
Pariisiin emmekä turisteille tar-
12
jottaviin perusnähtävyyksiin. Keräsimme ai-
neistoa omaan projektiimme ja illalla söimme
oppilaiden ja heidän perheittensä kanssa.
20.1.
Viimeisenä kokonaisena päivänä
Pariisissa olo oli kaihoisa. Aamupäivän kier-
telimme Musée d’Orsayssa, 1800-luvun
ranskalaisen taiteen museossa. Vietimme
unohtumattoman iltapäivän Père-Lachaisen
hautausmaalla. Oscar Wilden hauta löytyi
yllättävän helposti, ja sitä suojaavaa lasimuu-
ria pussattuani kylmä sadekaan ei tuntunut
missään. Illalla vierailimme legendaarises-
sa Shakespeare & Company -kirjakaupassa,
joimme kaakaota latinalaiskorttelin kahvilas-
sa sekä muistelimme yhdessä kuluneen vii-
kon tapahtumia.
21.1.
Matkalla lisäpainoa kerännyt matka-
laukku tuntui raskaalta ja ajatus kotiinpa-
luusta melko kamalalta, sillä aika oli kulunut
aivan liian nopeasti. Katselin junan ikkunasta
maisemia väsynein silmin ja pohdin, milloin
näkisin rakastamani Pariisin uudelleen. Tätä
Comenius-projektia parempaa päätöstä lu-
kio-opiskelulleni on tuskin olemassa.
Emma Rantatalo abiturientti
muilla maillaFrankfurt aikataulu:
MA 7.5.Lähtö aamulla – Frankfurtissa noin
klo13-14Tapaaminen koululla, projektin
käynnistysRuoka
Perheisiin
TI 8.5.Vierailu taidemuseoihin Städel ja
MMKKuvausta
KE 9.5Palmen Garten
Kuvausta, kuvat valmiit iltapäivälläKuvien tulostus
TO 10.5Näyttelyn rakentaminen
Lähtö illalla
13
FRANKFURT 7.–10.5. HuomioiTa
Frankfurt aikataulu:
MA 7.5.Lähtö aamulla – Frankfurtissa noin
klo13-14Tapaaminen koululla, projektin
käynnistysRuoka
Perheisiin
TI 8.5.Vierailu taidemuseoihin Städel ja
MMKKuvausta
KE 9.5Palmen Garten
Kuvausta, kuvat valmiit iltapäivälläKuvien tulostus
TO 10.5Näyttelyn rakentaminen
Lähtö illalla
14
lll Yhteistyö saksalaisen Ziehenschule
Frankfurt-am-Main -koulun kanssa on
jatkunut jo usean vuoden ajan. Jälleen
kerran kokosimme ryhmän valokuvauk-
sesta innostuneita opiskelijoita opintopro-
jektiin. Työskentely käynnistyi Suomessa
kysymyksellä ”Miten ymmärrät teeman
’Huomioita’?”. Yhteisessä keskustelussa huo-
miot saivat monia merkityksiä, mutta myös
yllättävän paljon samoja teemoja nousi esiin,
kuten tuttuus, vieraus ja yllättävyys.
Valokuvaaminen aloitettiin tekemällä
kuvallisia huomioita omasta ympäristöstä.
Kuin itsestään sama prosessi jatkui Saksan
15
maalla. Jo lentokentällä kamerat oli kaivet-
tu esiin ja kiinnostuneet objektiivien silmät
suuntautuivat vieraan ympäristön yksityis-
kohtiin.
Saksalaisten opiskelijoiden kanssa to-
teutettiin valokuvanäyttely heidän koulunsa
uudisrakennuksen aulaan. Syksyllä projekti
jatkuu, kun saksalaisopiskelijat tulevat vas-
tavierailulle ja tutustuvat koulutyöhön tääl-
lä pohjolassa.
Katja Särkkä kuvataideopettaja
emilia Hakulinen VeRoniCa aHonen ja PHilomena
16
Herään pinnan alta,
samoan viileissä viidakoissa,
kunnes tunturi tulee vastaan
ja kello lyö kahdeksan.
Matematiikan luvut eivät
merkitse minulle mitään,
mutta silti lumi
pudottaa miehiä katolta.
Päivän skalpeeraus.
Teen korkeantason kirurgiaa perunalle.
Aikavaras hyökkää
kun maalaan historiaa uudelleen,
laveeraan asiat toiseen järjestykseen.
Koe menee huonosti
ja ryömin alas portaita,
hiljaa ja hyvin.
Rakennus tyhjenee vihdoin.
Kirmailen alas loivaa mäkeä,
ihmiset pällistelevät harmaissa ikkunoissa.
Alkaa sataa jääpaloja.
Ne soittavat kirpeitä lauluja,
pällistelevien ihmisten ränneissä.
Oona Linna 1. vuoden opiskelija
TaiTeelliSTa aRkea
ASIOITA
AR
KISIA
TaiTeelliSTa aRkea
kuVa emmi PuTkonen
17
TaiTeelliSTa aRkea
TaiTeelliSTa aRkea TaiTeelliSTa aRkea TaiTeelliSTa aRkea
lll Kuvataiteen erikoistehtävälukion työhönot-
topolitiikassa ei opettajien omia taiteellisia ansioita
kovin tarkasti arvioida. Tällainen menettely on toki
järkevää, koska moni meistä ei suoraan opeta kuvan
tekemistä. Ammatillista arkea saattaisi kuitenkin hel-
pottaa edes kelvollinen piirustustaito.
Itse olen surkea piirtäjä. Urheasti joudun ker-
rasta toiseen demonstroimaan historiallisia muutok-
sia tikku-ukkopedagogiikallani oppilaiden seurates-
sa huvittuneina visuaalisesti säälittävien tuotoksien
syntyprosessia. Taidon puute ei sinänsä haittaa, kos-
ka opin jo lapsena, mitä taitojen mukainen työnjako
tarkoittaa. Tuottaessamme serkkuni kanssa super-
sankariaiheisia sarjakuvia työnkuvat olivat selkeät:
loistavana piirtäjänä hän toteutti sen, mitä yhdessä
suunnittelimme.
Kuvataiteen parista ei lahjattomalle löytynyt
uraa, mutta se ei ole estänyt kiinnostusta alaa ja sen
ilmiöitä kohtaan. Umpiteoreettisena henkenä olen
aina pohdiskellut filosofisia kysymyksiä ja sen takia
opettanut joskus estetiikkaakin. Taidehistoriaa ja ku-
vien tarkastelua on ollut vaatimattomasti lähinnä tie-
Taidetta Tikku-ukkojaJA
tyntyyppisten suuntausten, tekijöiden
ja töiden ihailua. Hienot teokset luovat
positiivisia tunnereaktioita ja puhutte-
levat työt vauhdittavat ajattelun liiket-
tä.
Kuvataidelukion ympäristö an-
taa tilaisuuksia taidokkaiden kuvien
seuraamiseen aivan toisella taval-
la kuin mikään aiemmista lukuisista
lukioista, joissa olen työskennellyt.
Ajoittain seuraan seinillä olevia näyt-
telyitä ja pyrin valikoimaan niistä hel-
miä, jotka omien, osin epämääräisten,
kriteerien valossa miellyttävät itseäni.
Ohessa kuva viimeisimmästä oppilas-
työstä, jota tuli tuijoteltua hieman taval-
lista pidemmän aikaa. Joanna Eklundin
työn sisältö ja toteutus on mielenkiin-
toinen. Kalle Keränen
historianopettaja
18
lll Eräänä koeviikon päivänä jäämme
istumaan opettajienhuoneen vastapäisille
sohville. Lopulta Maarit Nopsanen, yksi
koulumme äidinkielenopettajista, saapuu.
Hän on toinen henkilöistä, joita haastatte-
lemme kohta. Maarit on pirteä, kuten ta-
vallisestikin. Hän huomaa myös Susanna
Alanteen, ”Suskin”, toisen draamakurssin
ohjaajan, joka sattui olemaan viereemme
istunut nainen. Siirrymme toisen kerrok-
sen aulaan. Suski ja Maarit kertovat, että
tämän vuoden lokakuussa alkanut draa-
makurssi on keskittynyt improvisaatiote-
atteriin sekä klovneriaan, joihin erityisesti
Suski on perehtynyt. Molemmat ovat ol-
leet vetämässä kurssia monen monituista
kertaa. Opettajien mukaan draamakurssin
äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kaksi 1. vuoden opiskelijaa teki reportaasin draamakurssin projektista, jonka tuloksena oli klovninäytelmä Perjantai. klovneriaan Torkkelin opiskelijoita oli perehdyttämässä koulumme entinen opiskelija Susanna alanne, josta pian tulee kuvataideopettaja.
ja klovneriaakakkua
TAITEELLISTA ARKEA
imPRoViSaaTioTa,sisältö vaihtuu vuodesta toiseen ryhmän mukaan
ja kurssit ovat olleet suosittuja.
Saavumme koulumme juhlasalin eteen
odottamaan draamakurssin harjoituksia.
Molempia jännittää. Opiskelijoiden keskuu-
dessa vallitsee innostunut fiilis, ja heistä lähtee
iloinen pälpätys. Siirrymme saliin, ja yleisten
asioiden käsittelyn jälkeen kaikki rupeavat pu-
humaan ruokailusta. Puoliksi melkein odotimme,
että ”ruokailu” olisi ollut jokin outo lämmittely-
harjoitus, mutta oppilaat ja vetäjät kaivavat esiin
patonkeja, erilaisia tuorejuustoja, keksejä ja
kakkua, samalla kun me ihmettelemme vierestä.
Keksintuoksu on täyttänyt ilman, eräs kurssin op-
pilaista soittaa pianoa, ja salissa on iloinen tun-
nelma.
Kysymme ensimmäiseksi, miten opiske-
lijat ovat päätyneet kurssille ja mitä he tekevät
siellä. Oppilaat kertovat, että he ovat tehneet
erilaisia improvisaatioharjoituksia sekä sisäisen
luovuuden ilmaisua. Lämmittelynä heillä on ollut
hämmentävän kuuloisia leikkejä, kuten sellai-
nen, jossa oppilaat kuulemma juoksevat ympäri
salia kiljuen ja öristen.
Mokaaminen ja klovneria ovat draama-
kurssin aiheina tänä vuonna. ”Mokaaminen on
19
lahja!” julistaa Wind. Klovneriassa ollaan vakavasti
hassuja. Se on myös asenne ja olemisen tapa. Lisäksi
tärkeätä klovneriassa on improvisaatio. Kun improvi-
soidaan, näytellään ilman käsikirjoitusta ja ideat tu-
levat lennosta, kesken näytelmän. Oman minuutensa
liioittelu on tärkeä osa klovniutta. ”Parasta täs on mun
mielestä ollut yhteishenki ja leikkiminen, just semmo-
nen, että sitä vapautuu ja rentoutuu”, Tuisku kertoo.
Ainut miespuolinen oppilas, jonka näemme
salissa, Ossi, tyytyy paljon universaalimpaan vasta-
ukseen: ”Bläääää… Kaikki! Kaikki on kivaa.” Lopuksi
pääsimme vielä vähäksi aikaa seuraamaan kurssilais-
ten harjoituksia joulujuhlaa varten. Oppilaat kiskovat
päälleen hassunkuriset ja värikkäät asunsa, innostuk-
sen kasvaessa suuremmaksi joka hetki. He menevät
rinkiin ja Suski karjaisee: ”Klovnit esiin!”, ja kaikki
laittavat yhtenä miehenä pellenenät kasvoilleen, kään-
tyen kuitenkin siten, että kukaan ei näe heidän tekevän
niin.
Ihmettelemme tapahtumaa,
kunnes Maarit ystävällisesti selittää
syyn. Klovninenä on maailman pienin
naamio, ja kun se laitetaan nenälle,
muututaan klovniksi. Klovni on eri
henkilö, jolla ei ole estoja, joten se
ja klovneriaa
on pidettävä erossa arkiminästä.
Sen takia kukaan ei saa nähdä, kun
oppilas laittaa punaisen nenänsä
päälleen. Tämän jälkeen oppilaat
nousivat lavalle ja varsinaiset har-
joitukset alkoivat. Lavalla tapahtui
kaikenlaista, muun muassa kom-
melluksia, naurua, mietintätaukoja
ja hämmennystä. Lopulta poistum-
me vähin äänin ja hyvillä mielin.
Julia Leskinen ja Netta Salokoivu 1. vuoden opiskelijoita
kuVaT neTTa SalokoiVu
20
OIKEAA TAIDEMAALARIA LEIKkIMÄSSÄ lll Kurssivalintoja koskevissa infotilaisuuksissa
meitä peloteltiin. Meille kerrottiin, että jos valitsee
lukiodiplomikurssin, valinta on ehdottoman sitova.
Kurssilta ei saa pudota ja lukiodiplomityö täytyy tehdä
valmiiksi, vaikka se tuntuisi raskaalta, sillä kukaan ei
ohjaa työskentelyämme.
Tiesin etukäteen, että lukiodiplomityön tekemi-
nen olisi nautinto. Vain annetut aiheet asettivat rajat.
Opettaja ei ollut määräämässä työvälineiden käytöstä,
tekniikasta tai työn sisällöstä. Yhden kurssin ajan sain
leikkiä oikeaa taidemaalaria ja toteuttaa oman visioni
alusta loppuun.
Oli hienoa viedä kouluun suurikokoiset kiilapuut,
kangasta ja monta isoa maalipurkkia. Kun jotkut epäili-
vät, pystynkö tekemään niin isokokoisen lukiodiplomi-
työn, minua hymyilytti. Valitsin tekniikan, josta nautin,
minulla oli hyvä suunnitelma, ja tiesin osaavani maala-
ta. Miten olisin voinut epäonnistua? Aiheeni oli ”Pyhää
ja arkea”, sillä se oli minusta kiinnostavin vaihtoehto.
En ollut aiheeseeni liian sidoksissa: kaksi abst-
raktia maalaustani eivät suoraan kerro katsojalle, mitä
ne minulle merkitsevät. Lukiodiplomin suorittaja laatii-
kin myös portfolion eli työseloksen, ettei kaikkea tar-
vitsisi paljastaa itse työssä. Minulle portfolio oli keino
selittää töissäni piilevä ajatus sekä osoittaa, että olin
perehtynyt aiheeseeni ja että en maalannut hallitse-
mattomasti vaan suunnitelman mukaan.
Välillä tuli vaiheita, joihin kuului synnytyskipuja.
Loppuvaiheessa kurssia olin jokaisen tunnin jälkeen
tyytymätön maalauksiini. Onneksi saatoin aina maalata
uusia kerroksia vanhan päälle. Tiesin, ettei maalausta
voi pilata. Jatkoin siis maalaamista, ja toiseksi viimei-
sellä tunnilla tiesin, että maalauksista tuli valmiit.
TaiTeelliSTa aRkea
21
TaiTeelliSTa aRkea
Ratkaiseva seikka oli yllättäen yksinkertainen:
keksin maalata molempiin maalauksiin tasaisen tum-
man reunuksen, joka teki niistä keskenään yhteneväi-
set ja minulle kelvolliset.
Kun työt oli ripustettu, olin yhä tyytyväinen lop-
putulokseen ja tietysti muistin palkita itseni vaivannä-
östä. Kuitenkin vasta myöhemmin, kun palasin laitta-
maan maalausten taakse nimeni ja vuosiluvun, näistä
teoksista tuli lapsiani.
Elisa Gebhard abiturientti
juHa Tikka
22
Anna Möttölä vieraili Kulttuuri-
keskuksesta kahdella englannin kurssilla
lokakuussa puhumassa elokuvasta yleen-
sä ja erityisesti Amadeus-elokuvasta.
Molemmat ryhmät kävivät myöhem-
min katsomassa Amadeus-elokuvan
Kulttuurikeskuksen järjestämällä eloku-
vafestivaalilla.
Saara Cantell Muun muassa Unna ja Nuuk -fantasiaseik-
kailusta tunnetuksi tullut elokuvaohjaaja
Saara Cantell vieraili joulukuussa koulul-
lamme kertomassa ammatistaan ja eloku-
vistaan Mediakasvatusseura Metkan jär-
jestämässä tilaisuudessa. Juhlasali täyttyi
nopeasti uteliaista ja aiheesta kiinnostu-
neista kuuntelijoista.
Panu Raatikainen
Unescon kansainvälisen filosofian päivän
17.11. kunniaksi järjestetyssä salitilai-
suudessa koulullamme vieraili filosofi FT
Panu Raatikainen, joka vastaili opiskeli-
joiden kiperiin kysymyksiin maan ja tai-
vaan väliltä.
Turkkilaiset Comenius-vieraat Izmiristä vierailivat
Helsingissä 8.-13.5. tuoden tuulahduksen
projektiimme osallistuvien viiden maan
kaukaisimmasta kolkasta. Ryhmään kuu-
luivat rehtori, opinto-ohjaaja, 2 opettajaa
ja 4 opiskelijaa. Suomalaisten seurassa he
vierailivat museoissa ja Suomenlinnassa.
Sään hemmotellessa tutustuttiin keväi-
seen Helsinkiin ja vietettiin aikaa kou-
lussamme, niin tunneilla kuin Torkkeli-
päivän työpajoissa.
VieRailijoiTa ToRkkeliSSaVarjostajat Irlannista ja VirostaOpinto-ohjaajat saivat toukokuun alussa viikok-
si varjot itselleen. Opoja seurasivat irlantilai-
nen opinto-ohjaaja Michael ja virolainen opin-
topsykologi Maili. Viikon aikana he tutustuivat
Kuvataidelukion opinto-ohjaukseen ja yleisesti
Suomen ohjausjärjestelmään ja sen erityispiir-
teisiin.
Varjot olivat vaikuttuneita Torkkelin opis-
kelijoiden kuvataiteellisesta lahjakkuudesta ja
erityislukion tarjoamista mahdollisuuksista tu-
kea nuorten ammattimaista harrastuneisuutta.
Michael ja Maili ihmettelivät opiskelijoiden ren-
toa mutta päämäärätietoista opiskeluasennetta.
Koulun uusi ruokasali ja koululounas piti joka
päivä myös dokumentoida kuvaksi!
Viikon mittaiset EU:n tukemat Academia-
opintovierailut eri puolille Eurooppaa tarjoavat
ohjaajille mahdollisuuksia kansainvälisten koke-
musten hankintaan.
Kalle MustonenLahtelainen kuvanveistäjä ja Suomen
Kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja Kalle
Mustonen kävi kertomassa kuvanveistäjän ar-
jesta, omista töistään ja innoituksen lähteistään
sekä taidejärjestötoiminnasta kuvanveiston
opiskelijoille.
Laura Lehtinen ja Anna-Leena Myllylä kävivät Sarjakuvakurssilla pitämäs-
sä viikon mittaisen “Maailman kuvat” -työpajan,
jonka aiheena oli “Globaalinen eriarvoisuus
ja ilmastonmuutos”. Projektin järjesti Nuorten
akatemia, ja sen rahoitus tuli Ulkoministeriön
Kehitysyhteistyön varoista. Työpaja on aiemmin
toteutettu sekä eri kouluissa ympäri Suomea että
Afrikassa ja Aasiassa.
Ks. sarjakuva sivulla 44.
23
RUOTSINKIELISIÄ VIERAITA
Serieteckning Petra Bergström improviserade historier
och ritade serier med eleverna i långa svenskan.
Kursen var en workshop i serieteckning där elev-
erna själva ritade och bekantade sig med uttryck
som “Snyft!” och “Kvack!” Under kursen gjordes
korta svartvita serier.
“kocka på svenska” Michael Björklund Eleverna lagade smoothies med Michael Björklund
under lektionen, och diskuterade olika smaksätt-
ningar samt vilka olika tillredningssätt det finns.
Alla kursdeltagare fick en liten receptbok med sig
hem.
“Sajter som gör svenskan roligare” Martin Appel Sveriges tv-kanaler har de häftigaste ungdoms-
programmen, svensk radio spelar den senaste
musiken, svenska tidskrifter skriver om de coo-
laste datorspelen och svenska bloggare vet allt
maRko SkYTTä
om mode och trender. Allt detta är
tillgängligt även för finska ungdomar.
Martin Appel guidade till de bästa
rikssvenska medierna på nätet och vi-
sade exempel. Tanken var att inspirera
eleverna till att använda sina kunska-
per i svenska även efter skoltid.
VänskoleprojektHUDDINGE Vi fick besök från vår nya vänskola i
Huddinge i december 2011 och hade
ett planeringsmöte. Samarbetet har
under årets lopp fått nya dimensioner,
det kommer att förverkligas i form av
ett NordPlus-projekt med flera nord-
iska aktörer med.
24
uloS luokiSTa
konSTuTSTällniGaR PÅ SVenSka lll Under läsåret besökte svenska grup-
per två konstutställningar i Helsingfors med
guidning på svenska. ARS 11 var ett inter-
nationellt storevenemang som fyllde Kiasma
med konst, föreställningar, film, diskussio-
ner och workshoppar. Utgångspunkten var
Afrika. Konstnärernas verk berörde samma
världsdel men deras teman var universella:
migration, miljöfrågor och urbant liv.
Carl Larsson -utställningen På spaning
efter det goda livet på Ateneum fokuserade
på familjelivet och hemmet, men där fanns
också flera ungdomsverk av Larsson, bland
annat stora akvareller målade i Grez-sur-
Loing i Frankrike med vilka han gjorde sitt
konstnärliga genombrott. Utställningen om-
fattade över 100 målningar och presenterade
även Carl och Karin Larsson som formgivare
av bland annat möbler och konsthandarbe-
ten.
RYHmien äänimaiSemialll Koulumme ykkösluokkalaiset vierai-
livat ryhmittäin Helsingin kaupungin taide-
museossa Kallen-Gallelan sekä venäläisten
avantgardistien näyttelyssä. Opiskelijat syn-
nyttivät teoksiin uusia tulkintoja tekemäl-
lä niihin äänimaisemia oppaan ohjaamina.
Ääniä synnytettiin esimerkiksi puhkumalla,
laulamalla, helistämällä koruja tai hankaa-
malla omia vaatteita. Kuvat heräsivät uudella
tavalla eloon, kun opiskelijat loivat tuttuihin ja
outoihin maalauksiin uniikkeja äänimaisemia.
Ympäristötaiteen ja valoku-
vauksen kurssin painopiste oli tänä
vuonna paikkasidonnaisessa taitees-
sa. Museovierailujen lisäksi kurs-
silaiset kävivät Kalasataman kont-
tiaukiolla tekemässä taideteoksia
valitsemiinsa paikkoihin. Tavalliseen
tapaan kurssi huipentui viikonlop-
puun Kuusiluodolla.
FiloSoFiaa, TeeTä ja olYmPialaiSialll Opiskelijoitamme otti osaa marras-
kuussa filosofian päivänä järjestettyyn filo-
sofisen esseen kirjoituskilpailuun Unesco
Baltic Sea Essay Contestiin. Kisassa kymme-
nen parhaan suomalaisen joukkoon sijoittui
opiskelija Ping Ma, joka osallistui kevään ai-
kana kansainvälisten filosofian olympialais-
ten (IPO) Suomen valmennusjoukkueeseen.
Tammikuussa iso joukko opiskelijoitam-
me vieraili Nuorten filosofiatapahtumassa
Helsingin Paasitornissa. Tapahtumassa he
pääsivät kuulemaan alustuksia kauneus-
teemasta, käymään keskusteluja filosofi-
sissa teehetkissä ja seuraamaan Sokrates-
väittelykilpailua. Filosofian kurssilaisia kävi
myös tutustumassa useisiin näyttelyihin
Kiasmassa koulumme omaoppaan johdolla.
TaideTTa PaikoiSSalll Kuvataidelukiolaiset osallistuivat
Kallion kaupunginosatapahtumiin “Kallio
kipinöi” syksyllä ja “Kallio kukkii” keväällä.
Taidetta oli esillä Kallion kirjastossa, ja ke-
väällä myös Kallion puistojen puihin ripus-
tettiin “Kultakausi”-aiheisia linnunpönttöjä.
25Soile kakko
jaana RauHala
26
uloS luokiSTa
STudioVieRailulll Syventävän elokuvailmaisun kurs-
silla tutustuttiin monikameratekniikkaan ja
TV-työhön MTV3:n Filmihallilla Pasilassa.
Kurssilaiset ottivat osaa Sokkokokki-ohjelman
nauhoitukseen maaliskuisena perjantai-
na. Nauhoituksen päätteeksi studio-ohjaaja
esitteli ryhmälle ohjaamona toimivan HD-
tuotantoauton, josta lähetettiin esimerkiksi
jääkiekon MM-kilpailut suorana lähetyksenä
maailmalle.
moniTaiTeiSuuTTa äidinkielen kuRSSeillalll Äidinkielen ja kirjallisuuden
tunneilla vierailtiin vilkkaasti eri teat-
tereissa sekä taidenäyttelyissä. Tänä
vuonna opiskelijoita ovat erityisesti vie-
hättäneet Q-teatterin naiseutta pohti-
va Broken Heart Story, Kellariteatterin
Suomi-kuvaa luotaava ”Finlandia” sekä
Takomon perhesuhteita syvästi käsittele-
vä ”Perheenjäsen”. Suurta hämmennystä
sen sijaan aiheutti Sanna Kekäläisen tans-
siteos ”Beast”, jossa pohdittiin ihmisen
raakuutta ja petomaisuutta. Helpompaa
olikin samoille opiskelijoille ottaa vas-
taan Kiasman musiikkiaiheinen kuvatai-
denäyttely ”Thank You for the Music”.
kaTja SäRkkä
27
kaTja SäRkkä
iHminen ja eSinelll Helsingin kuvataidelukion journalistisen valokuvan kurssilla loka–marraskuussa 2011
käsiteltiin sarjallista kuvakerrontaa mediassa. Kuvajournalismi ja mainoskuvat olivat lähtökoh-
tana kuvaustehtävälle ”Ihminen ja esine”. Opiskelijat saivat valita lähestymistavan. Osa ku-
vasarjoista syntyi kuvitteellisiksi mainos- tai muotikuviksi, osa kuvareportaaseiksi todellisista
ihmisistä. Kuvat olivat esillä vuoden vaihteessa Kallion kirjaston Vintti-galleriassa.
kaTja SäRkkä
28
uloS luokiSTa
29
lll Keväällä koulumme opiskelijoita vieraili
nykytaiteen museossa Kiasmassa sekä kuvatai-
teen että äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi-
en yhteydessä. ”Thank You for the Music” on
Kiasman teemanäyttely, joka kokoaa yhteen
popmusiikin ja kuvataiteen kohtaamista kuvaa-
via teoksia.
Musiikkikokemukset, idolit ja konsertit
ovat vaikuttaneet meistä jokaiseen. Näyttely
paljastaa, kuinka monipuolisesti musiikki on
läsnä kulttuurissamme. Teoksissa viitataan mu-
siikkivideoihin, kappaleisiin, levyjen kansiin,
tanssiin, pukeutumiseen ja ihannoituihin ar-
tisteihin, jotka ovat tavalla tai toisella tehneet
taiteilijoihin vaikutuksen ja innoittaneet aihee-
seen.
Näyttelyssä on esillä monipuolisesti
teoksia valokuvista, piirustuksista ja maalauk-
sista videoteoksiin, veistoksiin ja installaatioi-
hin. Musiikin ympärille syntyvää alakulttuuria
ja fanin näkökulmaa tutkitaan useissa teoksis-
sa.
Eteläafrikkalaistaiteilija Candice Breitz
on kuvannut eri artistien ihailijoita ryhmäku-
vissa, joista näkyy faneille tyypillisiä tyylipiir-
teitä. Heidän ulkonäkönsä saa heidät kuulu-
maan yhteen ja erottumaan muista. Näyttelyssä
nähdään myös mustiin pukeutuvia Slayer-
faneja Sophie MacCorquodalen videoteok-
sessa, jossa hän seurasi bändiä kiertueella.
Konsertteihin liittyvä odotus ja yhteisöllisyys
ovat tärkeä osa musiikin kokemista, ja se on
esillä myös Kiasmassa.
Mielestäni yksi näyttelyn kiinnostavim-
mista teoksista oli Graham Dolphingin veistok-
set, jotka olivat kopioita todellisista paikoista
ja esineistä. Veistokset kuvasivat edesmennei-
den artistien, kuten Freddie Mercuryn, Kurt
Cobainin ja John Lennonin, ihailijoiden kirjoit-
tamia, raaputtamia ja piirtämiä viimeisiä ter-
Omistettu
mu
siik
ille
uloS luokiSTa
30
vehdyksiä julkisiin paikkoihin, esimerkiksi
oveen ja puistonpenkkiin. Teoksista näkyy,
kuinka tärkeitä rakkaat artistit ihailijoillen-
sa ovat. Kuolemansa jälkeenkin he kulkevat
monien ihmisten mukana musiikkisoittimis-
sa. Heitä kuuntelemalla pystyy karkaamaan
hetkeksi arjesta, inspiroitumaan ja löytä-
mään lohtua kerran toisensa jälkeen.
Musiikin kuunteleminen on hyvä kei-
no purkaa ja käsitellä vaikeaitakin tunteita.
Kiasman näyttely muistaa musiikin ja muusi-
koiden tärkeän roolin elämässämme. Se on
hieno tribuutti ja kiitos.
Anni Bildo abiturienttikuVaT Hanna PuSa
uloS luokiSTaRYHmänäYTTelYlll Lukuvuoden alussa ryhmänoh-
jaajamme Hanna Pusa toivoi ryhmäm-
me yhteishengen nousevan ja niinpä
hän esitti ajatuksensa yhteisen projek-
tin tekemisestä. Projekti otti enemmän
tuulta alleen, kun Hanna kertoi lopulli-
sen ideansa.
Jokainen ryhmän oppilas tekisi
yhden 10 x 10 cm:n kokoisen kuvan jo-
kaisen jakson loppuun mennessä. Kuva
pitäisi tehdä jonkin tietyn aiheen poh-
jalta. Koska projekti alkoi toisen jak-
son alussa, kuvia on kolme jokaiselta.
Aiheina olivat pelko, uni ja ihqraxupoxu.
31
uloS luokiSTaAiheet päätettiin RO-
tuokioissa pidetyissä äänestyksissä.
Jokaisella oppilaalla oli vain mie-
likuvitus rajanaan. Ja no, paperin
koko, joka toi mukanaan muutamia
haasteita.
Ruuduille löytyi näyttelypaik-
ka Kallio kukkii -tapahtuman yhtey-
dessä Helsinginkadulla sijaitsevasta
Eco Wash -pesulasta.
11F-ryhmän opiskelijat
kuVaT kaTja SäRkkä
32
WanHaT TanSSiVaT
lll Helsingin kuvataidelukion “vanhat” tanssivat vanhemmille torstai-iltana 16.2. Aikaisempien
vuosien tapaan perjantaina 17.2. vanhojen päivänä neljä paria vieraili Kivelän vanhustenkeskukses-
sa. Vierailu päättyi yhteiseen kahvihetkeen. Iltapäivällä osallistui koko iso 130 kuvataidelukiolaisen
tanssijan ryhmä Jäähallissa pidettyyn Helsingin lukioiden suureen juhlatanssinäytökseen.
33
eila Wickströmlll Koulumme kanslian Grand Old Lady, koulusihtee-
ri Eila Wickström, siirtyi nauttimaan eläkepäivistä hel-
mikuun lopussa. Hän on ollut koulumme henkilöstössä
vahva ja värikäs persoona tehden työtä sekä järjellä että
sydämellä.
Koulusihteerin työnkuva on varsin monipuolinen,
sillä se sisältää toimistorutiineja, hallinnollisia tehtäviä
ja ihmisten kohtaamista. Työtä on välillä ruuhkaksi asti,
eikä yllättäviä käänteitä puutu. Sitkeänä ja tunnollise-
na työntekijänä Eila viipyi kansliassa tarvittaessa illan-
suuhun asti, jotta kiireelliset tehtävät saatiin hoidettua.
Kiitämme Eilaa pitkästä työrupeamasta koulussamme ja
toivotamme kauniita ja kiireettömiä eläkepäiviä!
Helinä Hirvonenlll Liikunnan ja terveystiedon lehtori Helinä
Hirvonen jää eläkkeelle 1.8.2012. Pitkän työuran ajan
Helinä on opettanut innostaen ja kannustaen aina uusia
sukupolvia. Helinän osaamisesta on koko kouluyhteisö
nauttinut vuosittain seuratessaan upeita vanhojen tans-
seja. Opiskelijat ovat saaneet Helinältä oppia myös tapa-
kulttuurin hienouksista.
Helinä on järjestänyt lukuisia opintomatkoja
Lappiin ja Nizzaan. Jo vuosia sitten hän aloitti elävän
perinteen: toukokuisen brunssipäivän. Myös opettajien
virkistykseksi hän on ollut järjestämässä erilaisia retkiä
ja tilaisuuksia.
Helinä on nauttinut opettajan työstään, etenkin
opiskelijoiden seurasta, sekä ylläpitänyt Torkkelin
myönteistä ja ihmisläheistä ilmapiiriä helskyvän aurin-
koisella persoonallaan ja elämänasenteellaan. Kiitämme
Helinää hauskasta ja antoisasta yhteistyöstä ja toivotam-
me hänelle aktiivisia ja iloisia eläkepäiviä!
ELÄK
KEELLE LÄ
HT
IJÖITÄ
45
09G Tarja VänttiAhola Anni Ahti Maria Aroautero Kia
Auhto Petra Eronen Iiris
Haataja Annilotta
Heinonen Marianna
Joutsen Juuli
Kamula Veera-Kerttu
Kokkonen Aino-Kerttu
Koski Jade Lehtonen Henriette
Långstedt Nelli
Magi Rebecca
Manner Jaana
Palmgren Aida
Pettersson Jasmin
Ravantti Miia
Salminen Aleksi
Sippola Viveka
Suomi Iris Toivonen Meri
Uusitalo Helmi
Walden Milla
Vilhonen Enni
SeinäSaRjakuVaa
Linda Laakso
Ks. juttu sivulla 22.
46
likinäkÖ
Kivipohjan alla joku hengittää meren eläväksi
peili johon astua, muiden pinnoista riippumatta se pitää muotonsa
kuin alkeellinen pimeä
minussa
minulle
minulle
– tai minulle
Voin astua peiliin, ovathan silmät kaunis osa historiaani
kerros kipua odotettavissa sinikatseisten poistaessa omansa kuin pistorasiat
kuin säröt kuin
hiushalkeamat olisi
tarkkaan määritelty muoto jossa pysyä (johon tukehtua)
ihmiset rakastavat oikeaksi tulkittuun anatomiaansa asti liikaa
määrittelevät sen jäljen, käsialan
ihmiset jotka määrittelevät jälkensä jäljettömiin
ovat määritelleet itsensä
jäljettömiin
LIKIN
ÄK
Ö
Mia Rönkkönen 2. vuoden opiskelija