Download - Iloa oppimiseen 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ELEFANTTIKIN SYÖDÄÄN PIENINÄ PALOINA
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Leena HiltunenJyväskylän yliopistoKoulutusteknologia
13.11.2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Johdanto
Mihin suuntaan (koulutus)maailma on kehittymässä? Millaisilla toimilla Suomi ja suomalainen
koulujärjestelmä pysyisi kehityksen kärjessä (tai edes sen mukana)?– Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden kansalaiset
tarvitsevat?– Mihin suuntaan opetusmaailma kehittyy, entä teknologia?– Millaista osaamista tulevaisuuden opettajilta vaaditaan?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Käytetyt aineistot
Näkemyksiä meiltä ja muualta– Horizon Report 2014 Higher Education Edition– Horizon Report 2014 K-12 Edition– Cartner’in Hype Cycle 2014– IFLAn trendiraportti 2014– Suomen UNICEFin tilaama Toinen koulu, toinen maailma –
selvitys– Juho Norrenan väitöskirja tulevaisuuden taidoista sekä
koulukulttuurin kehittämisestä
Kyselyaineistot– Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisessa –
hankkeen Ope.fi –koulutusten vaikuttavuuskysely 2014– JKKY:n Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tulevaisuuden taidot
Tulevaisuuden taitoja edistävät
opetuskäytänteet
Opetuksen kehitysnäkymät
Teknologinen kehitys
Opettajuuden kehittyminen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Opiskelijoiden tulevaisuuden taidot
Tapa ajatella– Luovuus ja innovaatio– Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja
päätöksenteko– Oppimaan oppiminen ja
metakognitiiviset taidot Tapa työskennellä
– Kommunikaatio– Yhteistyö ja tiimityöskentely
Työvälineiden hallinta– Informaatiolukutaito– Tietotekniikan käyttötaidot
Kansalaisena maailmassa– Globaali ja lokaali kansalaisuus– Elämä ja työura– Kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen
vastuu
Tulevaisuuden taidoilla tarkoitetaan tässä niitä tietoja ja taitoja, joita nykyiset lapset ja nuoret tulevat tarvitsemaan, kun he kasvavat tulevaisuuden kansalaisuuteen.
Opettaja on tärkein yksittäinen tekijä, joka voi toiminnallaan edistää tulevaisuuden taitojen oppimista.
Positiivinen vaikutus myös oppimistuloksiin.
Lähtökohtana löytää vaihtoehto perinteiselle sisältökeskeiselle ja opettajajohtoiselle opettamiselle.
ATC21S 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Mitä työelämä odottaa opiskelijoilta, mitä he osaisivat valmistumisen jälkeen?
kiinnostus ja halu uuden oppimiseen
oma-aloitteisuus ongelmanratkaisutaidot medialukutaito sosiaalisen median käyttö monipuoliset viestintätaidot asiakaspalvelutaidot sosiaalisuus tiedon tuottaminen ja
raportointitaidot oikeaa asennetta työtehtäviin
ja asiallista suhtautumista työporukkaan
tiedonhauntaidot tiedon luotettavuuden arviointi tieto- ja viestintätekniikan
perusohjelmistojen ja tietoteknisten laitteiden sujuva hallinta (mm. toimisto-ohjelmat, alan erityisohjelmistot, mobiililaitteet käyttö, kuvankäsittely, videotuotanto)
netiketti videoneuvottelutaidot reippaus työtä pelkäämätön asenne
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tulevaisuuden taidot
Tulevaisuuden taitoja edistävät
opetuskäytänteet
Opetuksen kehitysnäkymät
Teknologinen kehitys
Opettajuuden kehittyminen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tulevaisuuden taitoja edistävät opetuskäytänteet
Norrena 2013
oppilaslähtöinen pedagogiikka
monipuolinen arviointi, yhteistoiminnallisuuden tukeminen, kommunikointitaitojen edistäminen, projektioppimisen mahdollistaminen, tiedonrakentelun tukeminen, oppilaan itsesäätelyn tukeminen, yksilöllistetyn oppimisen tuki
opetuksen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle
ongelmanratkaisun mahdollistaminen koulun ulkopuolisessa maailmassa, monikulttuurisuuden huomioiminen, koulun ulkopuolisen asiantuntijuuden tai yhteistyön hyödyntäminen opetuksessa
tietotekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa
pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet ja muut kannettavat laitteet, kosketustaulut, digitaaliset tallennuslaitteet ja graafiset laskimet osana koulutyötä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Arviointikehikon ulottuvuudet
Yhteistoiminta = oppilaiden yhteistoiminta (jaettu vastuu, päätösten tekeminen yhdessä, yhteinen tuotos) ja sen laatu oppimistehtävän aikana
Tiedonrakentelu = uuden ymmärryksen luominen olemassa olevan tiedon pohjalta tutkimalla, analysoimalla, yhdistelemällä tai arvioinnin kautta oppiainerajat ylittävässä toiminnassa
Tietotekniikan käyttö oppimisessa = tietotekniikan käyttö oppilaan oman tiedon rakentelussa välttämättömänä tukena
Itsesäätely = pitempikestoisia oman toiminnan suunnittelua ja työn edistymisen tarkkailua edellyttävät tehtävät; kriteerit työn laadun mittaamiseksi
Käytännöllinen ongelmanratkaisu ja innovaatio = arkielämän autenttisten ja koulun ulkopuolisten ongelmien luovaa ratkaisua
Norrena 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Norrena 2011
1 2 3 4
Yhteis-toiminta
Oppilailta ei edellytetä yhteistoimintaa pareittain tai ryhmissä.
Oppilaat työskentelevätyhdessä MUTTA heillä EI OLEjaettua vastuuta
Oppilailla on jaettu vastuu MUTTA heiltä ei EDELLYTETÄ olennaisten päätösten tekemistä yhdessä
Oppilailla on jaettu vastuu JA he tekevät olennaisia päätöksiä yhdessä joko sisältöön, prosessiin tai lopputuotokseen liittyen
Tiedon-rakentelu
Oppimistehtävissä ei edellytetä tiedonrakentelua. Oppilaat voivat toteuttaa tehtävän pelkästään toistamalla tietoa tai käyttämällä tuttuja toimintamalleja.
Oppimistehtävä edellyttää tiedonrakentelua: tiedon tulkintaa, analysointia, yhdistelyä tai arviointia MUTTA tehtävän pääsääntöinen toiminta ei ole tiedonrakentelua.
Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on tiedonrakentelua MUTTA tehtävässä ei ole oppimistavoitteita kuin yhdestä oppiaineesta.
Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on tiedonrakentelua JA tiedonrakentelu on oppiainerajat ylittävää.
Tieto-tekniikka oppimisessa
Oppilailla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa tässä oppimistehtävässä.
Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa rutiinitoimintoihin tai perustaitojen harjoittamiseen. He eivät rakenna tietoa.
Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa tiedonrakentelun tukena MUTTA he voisivat tehdä saman ilman tietokonetta.
Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa tukeakseen tiedonrakentelua JA tietotekniikka on välttämätöntä tiedonrakentelussa
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Norrena 2011
1 2 3 4
Itsesäätely Oppimistehtävän kesto on alle viikon.
Oppimistehtävä kestää vähintään viikon MUTTA oppilaille ei oleannettuarviointikriteerejäennen kuinlopullinen työ on palautettu EIKÄ oppilailla olemahdollisuuttasuunnitella omaa työtään.
Oppimistehtävä kestää vähintään viikon JA oppilaalle on annettu arviointikriteerit ennen kuin lopullinen työ on palautettu TAI oppilailla on mahdollisuus suunnitella omaa työtään.
Oppimistehtävä kestää vähintään viikon JA oppilaille on annettu arviointikriteerit ennen kuin lopullinen työ on palautettu JA oppilailla on mahdollisuus suunnitella omaa työtään.
Käytännöllinen ongelmanratkaisu ja innovaatio
Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta ei ole ongelmanratkaisua.
Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on ongelmanratkaisua MUTTA ongelma ei ole käytännöllinen.
Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on ongelmanratkaisua JA ongelma on käytännöllinen MUTTA tehtävä ei vaadi innovaatiota. Oppilailta ei edellytetä ratkaisun soveltamista todelliseen maailmaan.
Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on ongelmanratkaisua JA ongelma on käytännöllinen JA tehtävä vaatii innovaatiota. Oppilailta edellytetään ratkaisun soveltamista todelliseen maailmaan.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tulevaisuuden taidot
Tulevaisuuden taitoja edistävät
opetuskäytänteet
Opetuksen kehitysnäkymät
Teknologinen kehitys
Opettajuuden kehittyminen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030
Koulu ja oppiminen– kouluopetuksen ainejakoisuus, koulusta toimintakeskus, metataitojen
arviointi, oppivat ryhmät, hitaan oppimisen tila, oppimistulokset, yhtenäinen opettajankoulutus, yleissivistyksen näyttö, monialainen opetustiimi, koulu ympäristönsä kehittäjänä
Koulu ja yhteiskunta– ilmastonmuutos ja tiedonvälitys, Euroopan integraatio, demokratia,
älymanipulaatio, osallistuva oppiminen, elinkeinoelämä ja koulut, kansalaisuusvelvollisuus, islamilainen peruskoulu, kollektiivinen älykkyys
Oppiminen ja yhteiskunta– oppivelvollisuusikä, lahjakkuus, yhteinen aika, suomen kieli,
nollatoleranssi, virtuaalimaailma, ulkoistettu opetus, alueellinen tasa-arvo, oppimisympäristöt, jatkuva oppiminen, eläkeläiset kouluun, kotikoulu, relevantti tieto, sosiaalinen media, itseoppiminen ja oppimisympäristöt, opettaja sivistysagentiksi
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Jatkuva ja osallistuva oppiminen
Jatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviytymisstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt perataan, oppiaineita häviää ja olemassa olevistakin oppiaineista poistetaan valtava määrä turhaa ja vanhentunutta sisältöä– Uusina äärimmäisen tärkeinä taitoina mainitaan sosiaalisen
median lukutaito ja tuotanto, retoriikka, tiedon etsiminen ja arviointi; myös oppimisen oppiminen on tulevaisuuden oppiaine
– ilmiöpohjaisuus ylittää perinteiset oppiainerajat Ammattilaisten tukemana tehdyn työn, kuten
kouluaterioiden valmistamisen ja siivoamisen kautta tavoitellaan (yhteis)vastuullisuutta, itsekuria, terveys- ja ravinto-oppia, kestävää kehitystä ja kotitaloustaitoja
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Oppivat yksilöt ja ryhmät
Keskiössä on kyky organisoida - valita ja toteuttaa - omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat
erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista
Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä– Kukin oppija tekee ja oppii erilaista, vaikkakin yhteisen tavoitteen ja
suunnitelman mukaan– Yhdessä – ei vain rinnakkain – tekeminen on olennaista eikä se läheskään
aina vaadi samassa tilassa ja ajassa olemista– Yhteisömuotoinen oppiminen perustuu sen jäsenten yksilölliseen
oppimiskykyyn ja osaamiseen (personal mastery)
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Oppimisympäristöt (1/3)
Oppimisympäristöt– Toiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla
muodostaa luonnollisen sekä tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin
• Työhön ja kansalaiseksi kasvamiseen autenttisia oppimisen ympäristöjä ja osallistavia toimintatapoja
• Yhä useampi opetustehtävä tehdään muualla kuin perinteisessä koulussa ja jonkun muun toimijan kuin oman opettajan avulla
– Oppimisympäristö-ajattelu johtaa opetusresurssien uudelleenallokointiin tavalla, joka ei ole lisää kustannuksia mutta mahdollistaa oppimisen eriyttämisen oppilaan psykologisen profiilin tai tilannetekijöiden mukaisesti
– Ammattiresurssien lisäksi oppimisympäristöjen rakentelulla saadaan käyttöön muita voimavaroja kuten eläkeläisiä, oppilaiden vanhempia ja eri elämänkenttien vapaaehtoisia asiantuntijoita
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Oppimisympäristöt (2/3)
Erilaiset virtuaalimaailmat ovat koulun ja opetuksen jokapäiväistä arkea– Oppiminen tapahtuu simulointien, hakukoneiden,
automatisoitujen tehtävien ja kädestä pitäen ohjaavan kokeilun kautta
Sosiaalinen media mullistaa tapamme tuottaa ja jakaa tietoa tarjoten samalla oppimisympäristön yhteistoimintakyvyn, ryhmädynaamisten taitojen yms. kehittymiselle– Media (televisio, lehdet, radio) ja kaikki sähköiset
tietolähteet netissä otetaan jatkuvaksi osaksi oppimista
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Oppimisympäristöt (3/3)
Koulun fyysisillä ja virtuaalisilla tilaratkaisuilla tuetaan systemaattisesti oppimisen hitaita ja syviä prosesseja– Hitaalla oppimisella tarkoitetaan tietoista oppimisen tapaa, jossa
oppija itse määrittelee oman oppimisensa tahdin, vauhdin ja suunnan; Oppija on itse vastuussa oman opetussuunnitelmansa toteuttamisesta ja valitsee myös opettajansa, mentorinsa ja oppimisyhteisönsä pitkälti itse
– Olennaista on tilan antaminen ymmärtämiselle, luovuudelle, yksilölle ja tunnetasolla merkityksellisille oppimiskokemuksille.
– Tilaa lukea, rauhoittua, olla ja levätä ja sulatella oppimaansa
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Monialaiset opetustiimit
Kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien esimerkiksi vanhempien avulla
Moniosaajista kootut opettajatiimit toimivat ikään kuin pattereina tai akkuina, jotka toisaalta ovat itsessään uutta kehittäviä ja uudesta oppivia toimijoita, toisaalta pystyvät levittämään ympärilleen luovaa ja innovatiivista henkeä
Oppiainerajat rikkova opetus vaatii opettajalta niin laaja-alaista ammattitaitoa, ettei se onnistu ilman opettajakollegoiden tukea
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Oppimisen arviointi ja lahjakkuus
Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa
Metataitojen arviointi ohjaa kehitystä siihen suuntaan, että oppilaiden keskinäinen vertailu korvautuu yhä enemmän oppilaan oman kehitysprosessin seuraamiselle ajassa
Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esille kaivaminen ja tukeminen– keskiöön nousevat elinikäisen oppimisen avaintaidot, kuten vuorovaikutustaidot,
kuvanlukutaito, medialukutaito, mielikuvien tuottamisen taito, kyky kuvata merkityksiä, matemaattiset taidot ja muiden kunnioittamisen taito
Tärkeää kannustaa myös niitä oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään heikkouksiaan, jotka eivät välttämättä ole ulkoa päin mitattavilla mittareilla lahjakkaita– Opettajat tarvitsevat uudenlaisia työkaluja erilaisten temperamenttien,
oppimistyylien, persoonallisuusprofiilien ja ehkä myös kulttuuriin liittyvien tapojen ja uskomusten kanssa työskentelyyn
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Koulu ympäristönsä kehittäjänä
Peruskoulut, opettajat ja oppilaat ovat monin tavoin mukana suunnittelemassa, arvioimassa ja kehittämässä omaa toimintaympäristöään– Koulussa on ylivertaisesti paras asiantuntemus
yhteiskunnan toimivuudesta tai toimimattomuudesta oppilaan, lapsen ja nuoren näkökulmasta
– Oppilaiden itsetunnon, identiteetin ja kansalaisuuden tavoitteet toteutuisivat nykyistä paremmin osallistamalla ja valtaistamalla
Yrittäjyyskasvatus siirtyy opetussuunnitelmista koulujen toimintasuunnitelmiin ja perusrahoituksen päälle haetaan koulukohtaisia lisiä koulun sidosryhmistä
Linturi ja Rubin 2011
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tulevaisuuden taidot
Tulevaisuuden taitoja edistävät
opetuskäytänteet
Opetuksen kehitysnäkymät
Teknologinen kehitys
Opettajuuden kehittyminen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Teknologinen kehitys 1/3
Käänteinen opetus (Flipped classroom) Oppimisen analysointi (Learning analytics) 3D-tulostus (3D Printing) Pelit ja pelillistäminen (Game and gamification) Oman toiminnan seuraaminen (Quantified self) Virtuaaliset avustajat (Virtual assistants) Omien laitteiden käyttö (BYOD) Pilvipalvelut (Cloud computing) Oppimisen analysointi (Learning analytics) Internet of Things Puettava teknologia (Wearable technology)
NMC Horizon Report 2014 Higher Education EditionNMC Horizon Report 2014 K-12 Edition
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Teknologinen kehitys 2/3
Cartnerin Hype cycle for emerging technologies maps 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Teknologinen kehitys 3/3
Uudet teknologiat sekä laajentavat että rajoittavat yksilöiden tiedonsaantia
Verkko-opetus tasa-arvoistaa oppimista ja järisyttää sen perusteita eri puolilla maailmaa
Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat määritellään uudelleen
Hyperverkottuneet yhteiskunnat kuuntelevat ja antavat valtaa uusille ryhmille ja näkemyksille
Uudet teknologiat mullistavat globaalin informaatiotalouden
The International Federation of Library Associations and Institutions 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Teknologiatrendejä 1/4
Sosiaalisen median läsnäolo kasvaa entisestään mahdollistaen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen opiskelijoiden, mahdollisten opiskelijoiden, kouluttajien ja instituutioiden välillä– Sosiaalista mediaa hyödynnetään ammatillisten yhteisöjen,
oppimisyhteisöjen sekä luokassa tapahtuvan oppimisen alustana
– Perinteistä sähköpostia ei enää tarvita, kun kommunikaatio siirtyy yhä enemmän sosiaalisen median piiriin
Verkko-, monimuoto- ja yhteisöllinen oppiminen opiskelun muotojen laajentamisessa– Esimerkiksi käänteinen opetus (flipped classroom) ja
massiiviset avoimet verkkokurssit (MOOC) mahdollistavat yksilölliset opinpolut ja laajemman opetustarjonnan
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Teknologiatrendejä 2/4
Big datan eli esim. oppimisympäristöistä kerätyn datan hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä, oppimisen tukemisessa ja arvioinnissa lisääntyy– Mahdollistaa mm. oppimisprosessin personoinnin,
ongelmien ja ohjauksen ennakoinnin, automaattisen palautteen sekä oikea-aikaisen ohjauksen
Oppijat kuluttajista tuottajiksi– Oppijoista tulee pääsääntöisiä sisältöjen tuottajia aiemman
passiivisen kuluttamisen sijaan– Oppiminen muuntuu enemmän tutkimus- ja
projektiperustaiseksi
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Teknologiatrendit 3/4
Mobiilioppiminen ja BYOD-kulttuuri sekä pilvipalvelut yleistyvät– Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on jo nyt jokin mobiili
päätelaite myös opetuksessa hyödynnettäväksi, joten heillä on pääsy langattomasti eri tietolähteisiin
– Tietojen tallentaminen pilvipalveluihin mahdollistaa suurienkin aineistojen käsittelyn vaatimattomilla päätelaitteilla
3D-tulostus yleistyy– Oppilaat voivat suunnitella ja tulostaa uusia oppimisen
välineitä sekä tarvikkeita ja osia omiin oppimisprojekteihin
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Teknologiatrendejä 4/4
Sähköiset oppikirjat yleistyvät– Interaktiiviset ja vapaasti muokattavat sähköiset oppikirjat yleistyvät
(ainakin suurimmilla kielialueilla)– Haasteena vielä yhteensopivuus eri päätelaitteille
Pelillistäminen– Pelillistäminen ja pelinomaisuuden lisääminen opetukseen tukevat
aktiivista ja tunnepohjaista toimintaa, joka edesauttaa oppijan aktiivista oppimisprosessia sekä opittavan asian mieleen painumista
– Tuo myös joustavuutta oppijoiden erilaiseen tapaan käsitellä asioita
Oppimistilojen muuntaminen tulevaisuuden tarpeisiin– Uusia tilaratkaisuja uusien oppimisen pedagogisten mallien ja
osallistavan oppimisen tueksi sekä mielekkään, esteettömän ja motivoivan oppimisympäristön luomiseksi
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Käytännön mahdollisuudet ja kehittämistarpeet
Pullonkaulan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle näyttää muodostavan – mobiililaitteiden (kuten tablettien ja
älypuhelimien) vähyys, – mobiililaitteiden liittymäongelmat, – oppilaslaitteiden huono kunto tai
vähyys, – alakohtaisten sovellusten ja laitteiden
puute, – järjestelmien etä- ja mobiilikäytön
toimimattomuus, – videotuotannon välineiden puute sekä – opettajien puutteelliset tiedot ja taidot
Moni ei myöskään tiedä kaikkia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia, joten yleistä pedagogista koulutustakin kaivataan
Perusohjelmistojen, kuten toimisto-ohjelmien, kuvankäsittelyohjelmien, sähköpostin ja oppimisympäristösovelluksien käyttö on suurimmalla osalla hyvin hallussa.
Oman alan erikoisohjelmien, toimisto-ohjelmien yhteiskäytön, aktiivitaulusovellusten ja opetusvideoiden tuottamisen osalta sen sijaan suurin osa kaipaa vielä lisäkoulutusta
Lähes puolet opettajista kaipaa lisäkoulutusta myös mobiililaitteiden opetuskäytössä sekä lisätietoja tekijänoikeuksista ja tietoturvasta
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Opettajien toiveet ja rajoitteet
Sosiaalinen media Videotuotanto pilvipalvelut 3D-mallinnus ja -
tulostus Verkkokokoukset Blogit Yhteisöpalvelut Kuvankäsittely
Suurin ongelma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä on se, että opettajilla ei ole aikaa perehtyä ja suunnitella uusien teknologioiden opetuskäyttöä
Laitekanta on vastausten perusteella hieman ristiriitainen: tietokoneita ja aktiivitauluja on riittävästi ja ne on sijoitettu opetuksen kannalta mielekkäästi, mutta opettajat haluavat nyt käyttöön tabletteja ja älypuhelimia, jotta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä voisi edes harkita
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tulevaisuuden taidot
Tulevaisuuden taitoja edistävät
opetuskäytänteet
Opetuksen kehitysnäkymät
Teknologinen kehitys
Opettajuuden kehittyminen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Opettajuuden kehittyminen
Opettajan asiantuntijuuden tunnusmerkit:– sitoutuminen oppijoihin ja heidän
oppimisensa tukemiseen, – vastuunotto oman
aineenhallinnan ja pedagogisten taitojen ylläpitämiseen
– vastuu oppimisen johtamisesta ja ohjaamisesta,
– systemaattinen omien opetuskäytänteiden itsearviointi (reflektointi) ja
– kokemuksellinen oppiminen sekä – osallistuminen kollegiaaliseen
yhteistyöhön, jossa koko koulu on oppiva työyhteisö
”Opettajuuden taidot kehittyvät niissä lukemattomissa ratkaisuissa, joita opettaja joutuu tekemään opetusta suunnitellessaan, opetustilanteen aikana ja sen jälkeen.”
“Kun opettaja jäsentää opetussisältöä ja soveltaa omaa käyttöteoriaansa opetustilanteissa, tutkiva asenne omaan työhön ohjaa häntä havaitsemaan oppimista haittaavia ongelmia, kyseenalaistamaan opittuja työtapoja ja perustelemaan toimintaa teorian kautta.”
”Tutkivan asenteen omaksunut opettaja reflektoi kriittisesti omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Samalla hänen päätöksentekotaitonsa ja pedagoginen ajattelunsa kehittyvät.”
- Praktikum-käsikirja, luku 2 -
Barringer (1993, 20) ja Kohonen (1994)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Opettajuuden kehittymisen tukeminen
opettajat kaipaavat erityisesti hands-on koulutusta työpajoissa tai henkilökohtaisena konsultaationa – toisaalta heillä ei ole riittävästi aikaa kouluttautumiseen– eniten tieto- ja viestintäteknistä tukea omilta työkavereilta tai itse netistä
etsien; myös eTutor-toiminta koetaan toimivaksi– verkkoympäristöjen käyttö koulutuksissa hieman vierasta, mutta
parhaiten niiden käytön oppii toimimalla itse siellä ensin opiskelijan roolissa
– Ope.fi –koulutusten konsepti vieras; opettajat kaipaavat käytännön tekemistä teorian ja suunnittelun sijaan
erityistä huomiota kiinnitettävä koulutusmarkkinointiin, jotta koulutusten tavoitteet ja osallistujien todelliset tiedot ja taidot kohtaisivat paremmin– koulutuskalenterit jakoon jo ennen lukuvuoden opetuksen suunnittelua,
jotta koulutukset soi huomioida paremmin – kohdennettua koulutusta taitojen ja tarpeiden mukaan
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014Ope.fi –koulutusten vaikuttavuus kysely 2014
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Tulevaisuuden opettaja …
on valmis luopumaan vanhoista käytännöistä ja …
… astumaan pois omalta mukavuusalueeltaan oppiakseen itsekin jotain uutta …
… yhdessä oppijoiden kanssa …
… autenttisissa oppimisympäristöissä …
… antaen aikaa ja tilaa oppijoiden luovuudelle …
… mahdollistaen oppijoille yksilölliset oppimispolut …
… tukien ja ohjaten oppijoita löytämään kukin omat vahvuutensa ja vahvistaen mahdollisia heikkouksia …
… tarjoten vaihtoehtoisia toteutustapoja ja etenemispolkuja …
… asianmukaista teknologiaa hyödyntäen …
… antaen pääroolin oppijoille …
… tukenaan moniammatillinen opettajatiimi.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Lähteitä
Horizon Report: 2014 Higher Education Edition; http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-higher-ed
Horizon Report 2014 K-12 Edition, http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12
Gartner's 2014 Hype Cycle for Emerging Technologies Maps, http://www.gartner.com/newsroom/id/2819918
Linturi, H. ja Rubin, A. (2011), Toinen koulu, toinen maailma – Oppimisen tulevaisuus 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TUTU-julkaisuja 1/2011, https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf
IFLA (2014), Aallon harjalla vai virran vietävänä? Navigointia kehittyvässä informaatioympäristössä, IFLAn trendiraportin näkemyksiä, http://trends.ifla.org/insights-document
Shear, L. Hafter, A., Miller, G. &Trinidad, G. 2011. ITL research phase II design: Introducing ITL professional learning. Menlo Park, CA: SRI International
Norrena, J. & Kankaanranta, M. & 2012. Innovatiivinen opetus ja oppiminen: koulutuksen kehittyvä ekosysteemi. Kansainvälisen ITL-tutkimuksen toisen tutkimusvuoden tuloksia. Jyväskylän yliopisto: Agora Center.
Norrena, J., Kankaanranta, M. & Nieminen, M. 2011. Kohti innovatiivisia opetuskäytänteitä. Teoksessa M. Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 77-100.
Norrena, J. (2013) Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä - ”Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse”,
Norrena, J. (2012), Oppimistehtävien ulottuvuudet - LEAP21 Learning Educators, Advancing Pedagogy for the 21st century –opas työpajakoulutuksiin osallistuville
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41742 Päivi Harinen & Juha Halme (2012), Hyvä, paha koulu.
Kouluhyvinvointia. Suomen UNICEF & Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 56
Barringer, M-D. (1993), How the National Board builds professionalism. Educational Leadership, Vol. 50, Issue 6, pp. 18-22
Kohonen, V. (1994), Salkkuarvioinnin mahdollisuuksista opettajan ammatillisen kehittymisen tukena. Teoksessa P. Linnakylä, P. Pollari & S. Takala (toim.) 1995, Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, ss. 33-50
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Kiitos mielenkiinnosta!
Kysymyksiä tai kommentteja?