Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kiiminkijoen lohi ja meritaimen
Atso Romakkaniemi
Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos
• Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia
• murtovesi, meri-joki – yhteys!!
• lähes kaikki joet vaelluskalojen lisääntymisalueita
• myös meressä esiintyvillä makean veden lajeilla vahva yhteys jokeen/jokisuistoon
• ’Haukiputaanjoki’, kruunun lohenkalastusta vielä viime vuosisadalla
• puutavaran uitto alkoi 1800-luvulla koskien perkaus 1940-50 –luvuilla (virtapaikat ja kosket vaelluskalojen lisääntymispaikkoja!!)
• maaviljelyksen ja metsätalouden tehostuminen, turvetuotanto hajakuormitusta, rehevöitymistä, happamoitumista, kiintoaineksen kulkeutumista vesistöön, äärivirtaamia (mutta PATOAMATON!)
• KAIKKI jokiympäristön muutokset arvokkaimpien kalalajien haitaksi!
• Lisäksi: merikalastuksen liiallinen voimistuminen viime vuosisadalla
alkuperäinen lohikanta hävisi 1970-luvulle tultaessa
luonnontaimen lähes hävisi
vaellussiian kalastus siirtyi merelle, jokeen nousi aiempaa vähemmän ja pienempiä siikoja
KT
IT
OT
SR
• perustuu Itämeren Salmon Action Plan (SAP)-ohjelmaan, voimassa 1997-2010
• yhtenä SAPin tavoitteena palauttaa lohikantoja entisiin lohijokiin
• Suomesta palautusohjelmassa oli mukana Kuivajoki, Kiiminkijoki ja Pyhäjoki
• toimintaa jatketaan supistetusti Kiiminkijoella
Kiiminkijoki on (yhä) lohen ja meritaimenen palautuskohde
• lohi ja meritaimenistutuksia 1980-luvulta lähtien (yht. ~3,7 milj. lohenpoikasta ja 1,6 milj. taimenenpoikasta)
• istukkaiden selviytymisen ja luonnonlisääntymisen seurantaa
• vesistön poikastuotantoalueiden kartoitus
• kunnostusten vaikutusten arviointi
Menetelmät:
• habitaattimittaus ja
-luokittelu
• sähkökalastus
• merelle vaeltavien
poikasten koepyynti
• kalamerkinnät
• Kalastuskyselyt
• vedenlaatutiedot (ymp.hall.)
Taimenen luonnonpoikastiheydet (Juorkuna-Puolanka) samalla tasolla kuin Tornionjoen
meritaimensivujoissa
Lohen luonnonpoikastiheydet kasvusuunnassa
Nykyiset lohen poikastiheydet ja istutusmäärät tarkoittavat karkeasti:
• Joesta vaeltaa merelle vuosittain muutamia tuhansia luonnonkudusta syntynyttä + ~sama määrä jokipoikasistutuksista peräisin olevia vaelluspoikasta + 20 000 – 40 000 vaellusvalmista istukasta suoraan viljelylaitoksista
• Luonnonlohia on suunnilleen neljännes koko aikuiskannasta, loput istukkaita
• Meressä on syönnöksellä yhteensä muutama tuhatta aikuista/aikuistuvaa lohta
• Jokeen pyrkii vuosittain satoja lohia kudulle
0
1
2
3
4
13.1
.97
14.5
.97
22.9
.97
22.4
.98
11.6
.98
11.8
.98
1.1
2.9
8
28.4
.99
16.8
.99
29.2
.00
9.5
.00
19.9
.00
10.4
.01
13.6
.01
29.1
0.0
1
23.5
.02
12.1
1.0
2
29.4
.03
9.9
.03
9.3
.04
24.5
.04
28.9
.04
5.4
.05
19.7
.05
17.1
.06
4.5
.06
25.9
.06
5,5
6
6,5
7
7,5
Pyhäjoki
0
1
2
3
4
21.1
.97
29.4
.97
23.9
.97
6.4
.98
8.6
.98
7.1
2.9
8
26.4
.99
6.9
.99
8.3
.00
8.5
.00
7.8
.00
14.1
1.0
0
13.3
.01
2.5
.01
17.7
.01
9.1
0.0
1
8.4
.02
9.7
.02
9.9
.02
3.3
.03
9.6
.03
25.8
.03
12.1
.04
10.5
.04
27.9
.04
11.4
.05
13.6
.05
12.1
2.0
5
24.4
.06
14.8
.06
5,5
6
6,5
7
7,5
Kuivajoki
0
1
2
3
4
21.1
.97
5.6
.97
18.9
.97
2.2
.98
14.5
.98
8.7
.98
29.9
.98
29.3
.99
16.6
.99
19.8
.99
24.1
.00
16.5
.00
26.7
.00
14.1
1.0
0
2.5
.01
28.6
.01
21.8
.01
11.3
.02
10.7
.02
21.1
0.0
2
28.4
.03
16.7
.03
22.9
.03
3.5
.04
9.8
.04
14.2
.05
30.5
.05
24.1
0.0
5
3.5
.06
17.7
.06
5,5
6
6,5
7
7,5
Kiiminkijoki
pH
Po
ika
sia
/aa
ri
0
1
2
3
4
tam
mi.98
hein
ä.9
8
tam
mi.99
hein
ä.9
9
tam
mi.00
hein
ä.0
0
tam
mi.01
hein
ä.0
1
tam
mi.02
hein
ä.0
2
tam
mi.03
hein
ä.0
3
tam
mi.04
hein
ä.0
4
tam
mi.05
hein
ä.0
5
tam
mi.06
hein
ä.0
6
0
50
100
150
200
Kiiminkijoki
Po
ika
sia
/aa
ri
Vir
taa
ma
m3
/s
0
1
2
3
4
tam
mi.98
hein
ä.9
8
tam
mi.99
hein
ä.9
9
tam
mi.00
hein
ä.0
0
tam
mi.01
hein
ä.0
1
tam
mi.02
hein
ä.0
2
tam
mi.03
hein
ä.0
3
tam
mi.04
hein
ä.0
4
tam
mi.05
hein
ä.0
5
tam
mi.06
hein
ä.0
6
0
50
100
150
200
Pyhäjoki
0
1
2
3
4
tam
mi.98
hein
ä.9
8
tam
mi.99
hein
ä.9
9
tam
mi.00
hein
ä.0
0
tam
mi.01
hein
ä.0
1
tam
mi.02
hein
ä.0
2
tam
mi.03
hein
ä.0
3
tam
mi.04
hein
ä.0
4
tam
mi.05
hein
ä.0
5
tam
mi.06
hein
ä.0
6
0
50
100
150
200
Kuivajoki
Vir
taam
at v
s. p
oik
asti
hey
s V
eden
pH
vs.
po
ikas
tih
eys
Luonnonkudun onnistuminen riippuu
• edellisen kevään veden laadusta (mädin kuoriutumisajankohta)
• edellisen kesän veden määrästä (kutulohien nousu jokeen)
Taulukko 2. Pyhä-, Kiiminki-, Kuiva- ja Simojoesta peräisin oleviin lohiin kohdistuva arvioitu kalastuskuolevuus (mediaani + 95% todennäköisyysväli) a) Perämeren rannikolla ja b) jokisuun välittömässä läheisyydessä.
a) 2,50 % Mediaani 97,50 % b) 2,50 % Mediaani 97,50 % Pyhäjoki 0,02 0,05 0,12 0,03 0,09 0,26 Kiiminkijoki 0,02 0,04 0,1 0,06 0,16 0,41 Kuivajoki 0,01 0,03 0,08 0,02 0,07 0,19 Simojoki 0,04 0,09 0,18 0,03 0,09 0,24
Kiiminkijokisuulla kalastuskuolevuus korkeampi kuin muiden SAP-jokien suilla
KOKONAISUUS RATKAISEE!!
KUDUL L E
PYRKIVÄPOPUL AAT IO
KUT EVATYKSIL ÖT
MÄT I
JOKI-POIKASET
SMOLT IT
KALAS TUS
-KI I N TEÄT PYYD YKSET JOK I SU U LLA JA JOES SA
-VAPAK ALA STU S
SAALI S TUS
KUTUALUEI DEN
RI I TTÄMÄTTÖMY YS
JA HEI KKO LAATU
POI KASALUEI DEN
RI I TTÄMÄTTÖMY YS-EPÄED U LLI SET
VI R TAA MAOLOT
HE I KKOLAATUI NEN VES I
NOUSUA RAJOI TTAVA
VÄHÄI NE N V I RTAAMA
ELINKIERRRON VAIHEET ONGELMIA RATKAISUJA
K A LA STU S-R A JOI TU K SET
VI R TA A MI ENOPTI MOI N TI
K OSK I EN
K U N N OSTU S
VA LU MA -A LU E-K U N N OSTU S
-KU O R MI TU KSEN
VÄH EN TÄMI N EN
K OSK I ENK U N N OSTU S
-VI RTAAMI EN
O PTI MO I N TI
PETOK A LA -
PYYN TI
SÄÄNNÖSTELY-
PADOTK A LATI ET
Rohkaisun sanoja…
• Vaelluskalajoen status helpointa palauttaa juuri Kiiminkijoelle
• Selvästi rohkaisevammat tulokset kuin Kuiva- ja Pyhäjoella, luontainen lisääntyminen kasvussa
• Vaellusesteiden puuttuminen (vrt. Ii-, Oulu-, Kemijoki…)
• Merikalastuksen määrä vähentymässä kalat selviytyvät paremmin takaisin lisääntymään (entä jokisuu- ja jokikalastus?)
• Merellä luontainen eloonjäänti (lohi, taimen) ja kasvu (siika) parantumassa
• Vaelluskalojen eteen tehty työ merkitsee muillekin arvokaloille (ja ravulle ja nahkiaiselle) parempia elinmahdollisuuksia ja joen virkistysarvon yleistä kasvua
Lohen ja taimenen palautuksesta rohkaisevia uutisia muista Itämeren maista
Kågeälven
Testeboån
0 5
10 15 20 25 30 35 40
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
Lax 0+
Lax >0+
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
0
100000
200000
300000
400000
500000
600000
Par
r d
en
sity
(n
um
be
r/1
00
m2)
Nu
nb
er
rele
ase
d f
ry
Number released fry Parr density
Testeboån: - 2012 lähtien kaikki
kuoriutuneet poikaset luonnonlohien kudusta peräisin
- Joki otettu ‘luonnonlohijokien’ joukkoon Ruotsin kansallisessa sekä Itämeren kansainvälisessä arvioinnissa ja lohikantojen hoidossa
Istutettujen pienpoikasia, kpl
Kesänvanhojen poikasten tiheys
www.rktl.fi
Kiitokset: Keijo Juntunen Aki Mäki-Petäys Alpo Huhmarniemi Jaakko Erkinaro Johan Dannewitz (Ruotsi, SLU)