Download - LUOMUKERUUALUEIDEN SERTIFIOINTI SUOMESSA ......Ruralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen eteläsavolaisille metsänomistajille tekemässä kyselyssä helmikuussa 2015 kartoitettiin

1

LuomukeruualueidensertifiointiSuomessa,2018EijaVuorela

LUOMUKERUUALUEIDENSERTIFIOINTISUOMESSAnykytila,haasteetjamahdollisuudet

EijaVuorela,Suomen 4H-liitto/ Youngfour Oy.

Luomukeruutuotteet–mitenniinluomua?

Luomukeruutuoteeliluomuluonnontuoteonneuvostonasetuksenvaatimustenmukaisestikerättyluonnonvarainenkasvituote.Luonnontuotteisiinluetaanluonnonvaraisetjapuoliviljellytmarjat,sienetjakasvitsekäerikoisluonnontuotteet(mm.terva,mahla,pettu,turve,pihkajaluonnonkoristemateriaalit).

Luonnontuotteeteivätoleautomaattisestiluomua,luomuksiluonnontuotteitasaanimittääjamarkkinoidaluomutunnuksinvainsilloin,kunneonkerättytarkastetuiltajavalvontaanliitetyiltäalueiltajakokotuotantoketjuonmukanavalvontajärjestelmässä.Luomukeruualueenylläpitäjä,metsänomistajataiuseammanmetsätilanyhteenkokoavaselvittäjähankkiitiedotalueenluomukelpoisuudesta,elitiedotluomutuotannossakiellettyjenlannoitteidenjatorjunta-aineidenkäytöstä.Joskiellettyjäaineitaonkäytetty,alueetrajataanulosluomutoiminnastakolmenvuodensiirtymäajaksi,jonkajälkeennepalautuvatluomualueeksi.Luomukeruutuotteidenostajatjaluomukeruualueettarkastetaanvuosittain.

LuomujärjestelmänperusteitamääritteleejasäätääEUlainsäädäntö,myösluomukeruualueidensertifioinninosalta,NeuvostonasetusEYN:o834/2007,komissionasetusEYN:o889/2009.SuomessajärjestelmääohjeistaajavalvooElintarviketurvallisuusvirasto(Evira).LuomukeruualueidenperustamistajaselvitystoimintaavalvooalueenELY-keskuksenluomuvalvontaviranomainen.Syötävienluomukeruutuotteidenkauppaa,tuotevalmistustajamarkkinointiavalvooEvira.

Suomalainenmetsä–loistavatoimintaympäristöluonnontuoteluomulle

Suomionluonnonolosuhteiltaanvarsinpoikkeuksellinenmaa.Pohjoisensijaintimmeansiostameilläonkylmättalvet,jotkaedesauttavattorjumaankasvitautejajatuholaisiametsissämme.KemikaalienkäyttötarveonminimaalistaverrattunamuunEuroopantilanteeseen.

SuomionselvästiEuroopanmetsäisinmaa.Suomalainenmetsätaloustoimintakäyttäähyvinvähänkemikaalejametsänhoidonyhteydessä.Suomenmetsäpinta-alastaonn.97%luomukelpoista,pohjoisessaSuomessalannoitustoimintaonvähäisempääeikäolejuurikääväntorjuntatarvetta,jolloinluomukelpoisuuslisääntyyn.99prosenttiin.Suomalainenmetsätalousjärjestelmäonerittäinhyvinorganisoitunuttajametsävaratiedonkeruullaonkymmenienvuosienperinteet.SuomenMetsäkeskuksellaonmaailmanparasjakattavinmetsätietojotapidetäänylläjatkuvallaajantasaistuksella.Tämätarkoittaasitä,ettäSuomenyksityismetsistäontähänmennessäinventoitu88%(12,4milj.ha)jakaikkivuonna2020.Uuttainventointikierrostakehittyneemmillälaserkeilausmenetelmilläsuunnitellaanjo2020-luvulle.

Suomenmetsäkeskuksenmetsävaratietoperustuulaserkeilaukseen,ilmakuvauksiin,tarkkoihinkoealamittauksiinsekämaastoinventointiin,joidenpohjaltatuotetaanmetsätaloudentoimenpiteisiin

2


soveltuvaametsikkökuviokohtaistatietoa.Jokaiseltametsikkökuvioltalöytyvätkasvupaikkatiedot,puulajittaisetositteettunnuksineen(ikä,läpimitta,pituus,pohjapinta-alatairunkoluku),toimenpiteetelihakkuutjametsänhoitotyötsekämahdollinenmonimuotoisuustieto(mm.metsälaintärkeätelinympäristöt,luonnonsuojelualueet).TietoaajantasaistetaanjatkuvastiSuomenmetsäkeskukseensaapuvillametsänkäyttöilmoituksillajametsänhoidontoteutustiedollasekävuotuisellakasvunlaskennalla.TämätietoonMetsään.fi-palvelussajokaisenmetsänomistajannähtävissäjatietoaladataanpalvelustakokoajanmetsätaloudentoimijoidenkäyttöön.Metsävaratieto,sekämm.metsänkäyttöilmoituksetjametsänhoitotyöt(terveyslannoitukset)ilmanhenkilötietojaonkenentahansasaatavillasamastapalvelusta.

Metsäalallaonmenossavahvadigitalisaationkehittämisenaika.KehityksensuuntaaantaaKansallinenmetsästrategia2025,jonkatoimeenpanonkärkihankkeissaviedäänvauhdilladigitalisaatiokehitystäeteenpäin.Merkittävillämetsäalantoimijoillaonkäytössäänkehittyneet,digitaalisentiedonsiirronjajakamisenmahdollistavatjärjestelmät.Tietoametsissätapahtuvistatoimistarekisteröityyvaltavastinäihintietojärjestelmiin.Luomukeruualueidenselvitystyökerääluomukelpoisuuteenvaikuttavaatietoametsätaloustoimijoilta.Osatästätiedostaliikkuudigitaalisessamuodossajotällähetkellä,osaedelleenpaperilla.Tiedonvaihdontoimintatapojenkehittämiseentarvitaanselvitystyötäluomusertifioinninjametsäalanjärjestelmienvälille.Metsätalousonpitkäjänteistäjasuunnitelmallistatoimintaa,tilakohtaisetmetsäsuunnitelmattehdäänyleensä10vuodenjaksolle,jaSuomenMetsäkeskuksenMetsään.fipalveluesittäätoimenpiteetseuraavaksiviideksivuodeksi,jotenesim.luomuonmahdollistahuomioidatoiminnassajoennakkoon.

Suomionperhemetsätaloudenmaa

Yksityisessäomistuksessaonnoin60%metsäpinta-alasta,yksityismetsänomistajiaonn.700000,luvussahuomioidaanyhteisomistuksessaolevientilojenosakkaat.Yksityismetsätilatovaterittäinkattavastialueellistenmetsäalanasiantuntijaorganisaatioidenpalveluidenkäyttäjiä.Selkeästisuurinpalveluntarjoajaonmetsänhoitoyhdistystenverkosto,jonkajäsenistönhallussaonnoin70-90%metsäpinta-alasta,lukuonsuurinpohjoisessa.Lisäksionmuitaammattimaisiapalveluntarjoajia,joitaaktiivisetmetsätilatkäyttävät.Loputmetsäpinta-alasta,elinoin40%onMetsähallituksen,metsäyhtiöiden,yhteismetsienjajulkistenmetsänomistajienhallinnassaoleviametsiä.

Metsäala,tuotannostajalostukseenonolennainenosasuomalaistabiotalouskokonaisuutta.Keskustelubiotaloudestaonlaajentunutmerkittävästiviimeistenvuosienaikana.Nytonesilläpuuntuotannon,puunjatkojalostuksenjauusienpuuperäisteninnovaatioidenlisäksimyösmetsienmonikäyttö,jasiitäkeskustellaansujuvastiosanabiotalouskokonaisuutta.Metsienmonikäytönteematovatmukanaalueellistenmetsäohjelmiensisällöissämyöstoimenpiteinä,esimerkkinäekosysteemipalveluidenkehittämiseentähtäävähanketoiminta.Metsäalanjaluonnontuotealanyhteistyöonkehittynytviimevuosinakonkreettisempaansuuntaan.EsimerkiksiMetsäkeskuksenyritysneuvojienmahdollisuuspanostaametsäpalvelu-jaluonnontuotealanyrittäjienkohtauttamiseen,jolloinonmahdollistaesim.ammattimainenraaka-ainetuotannonlisääntymiseenjaalanyrityksetsaavatjatkossaparemmintarvitsemansaraaka-aineet.Raaka-aineensaanninhaasteetovatselvästiesteenäalankehittymiselle,erityisestiluomuraaka-aineidenkohdallavaikeuskorostuu,koskaluomukeruualueitaeiolejokapuolellaSuomea.

Suomalainenluomukeruualueidensertifiointimalli,mitensetehtiin?

LuomukeruualueidensertifiointijärjestelmäSuomenolosuhteisiinrakentuivuosituhannenvaihteentienoilla.Toiminnankäynnistäjänäoliluonnontuotealanyrityksientarvesaadaluomulaatuisialuonnonmarjojamarkkinoilleteollisessamittakaavassa.Yrityksetnäkivätluomusertifioinnillasaatavantaloudellisenlisäarvonluonnontuotteidenkaupankäynnissä,erityisestikansainvälisillämarkkinoilla.

3


JärjestelmänkehityksensuuntaviivatovatEUnluomuasetuksestajohdettuja.KansallinentoimintatapakehittyiSuomen4H-liitonkehittämistoiminnanjaluomualanviranomaistoimijoidenyhteistyöllä.Tuolloinmyösmetsätaloudentoimijakenttäsitoutettiinjärjestelmäänmukaan.

Yksityismetsäpuolisitoutettiinmukaanmetsänhoitoyhdistyksienkanssasolmituinsopimuksin.Kaikkijäsenettulivatmukaanluomujärjestelmään,heilletiedotettiinaiheestajaerilliselläilmoituksellametsätilallaolimahdollisuusjäädäpoisluomusta.Muutisotmetsänomistajatahottulivatmukaansopimuksin.Alueellisiaverkostojarakennettiin,toimenpiteitätehtiinjaluomukeruualueitaperustettiineripuolillaSuomea.KäytännönpilotointitoimintakäynnistettiinLapissa,KoillismaallajaKainuussa.Vähänmyöhemminmukaantulimyösmuutamaeteläisempimaakunta.

LuomukeruualueitaonylläpidettyyhtäjaksoisestijärjestelmänperustamisestaalkaenainoastaanLapinalueella.PääasiallisiahyödyntäjiäovatSuomensuurimmatteollisetmarja-alanyritykset,jotkaovatmyösvastanneetalueidenylläpidonjaselvitystoiminnankustannuksista.MuuallaSuomessalaajojenalueidenylläpitoperustamisenjälkeenhiipui,yksisyitäolisilloinvielävähäinenluomuyritystoiminta.Lapissa4Hjärjestöontoiminutselvittäjänroolissaalustaalkaen.KainuunjaKoillismaanalueillaselvitystehtävissätoimimyösyksityinenyritys,jokasittemminonjäänytpoisluomutoiminnasta.

Suomi–maailmanykkönenluomukeruualueidenpinta-aloissa

Suomionollutkansainvälistenluomutilastojenykkönenjovuosialuomusertifioitujenkeruualueidenpinta-alojenosalta.Suomessaontuoreimmantilastotiedon(Evira2017)mukaann.12milj.haluomukeruualuettaluomubisneksenkäytössä.AlueetsijaitsevatvaltaosinpohjoisessaSuomessa.

LuomukeruualueidensijoittuminenSuomessa

4


Luomuntilastotietoa,FIBL&IFOAM-Organicsinternational

Luomuluonnontuotteillakansainvälisillemarkkinoille–yrityksetmukanaelintarvikealanvienninedistämisohjelmissa

Suomalaisialuonnontuotejalosteitamainostetaanpuhtaudella,turvallisuudella,pohjoisellaalkuperällä,hyvilläarvoainepitoisuuksilla,ominaisuuksillajotkaovattodellisiajatodennettavissa.Nämäominaisuudetonhelppoaliittäämyösluomuun.FoodfromFinland,BusinessFinlandohjelmapäällikköAnnaleenaSoulttoteaa,ettänämäargumentitkuultuaanasiakasuseinkysyy,onhannämätuotteetluomua?Näinhyväjaaitotarinaherättääasiakkaanajatuksetluomunsuuntaan,jaolisivähänerikoista,jostuotteeteivätolisikaanluomua.Kiinnostussuomalaisiinluomuluonnontuotteisiin,metsiemmesuperfoodeihinonsuurtaAasiansuunnalla,esim.Japani,Etelä-KoreajaKiinaalueilla.Ruokaturvallisuusonisojatodellinenhuolenaihemonissamaissa,suomalaiseenelintarviketuotantoonluotetaan,lisäksituoteonluomusertifioitu,loistavatlähtökohdatuusienasiakkuuksienvalloittamiselle.Kiinnostavimpiatuotteitaovatmetsämarjapohjaisettuotteet,joitaonmyösrunsaimmintarjollaohjelmassamukanaolevillayrityksillä,koivunmahlaaviedäänmerkittävästijotällähetkellä,myössienetjavilliyrtitkiinnostavat,kuusenkerkkäerityisestijuomapuolella.

Lisääluomukeruualaa–yrityskentäntoiveestamallinkehitysliikkeelle

Luonnontuotealan yritykset toivoivat luomukeruualojen yhtenäisyyden lisäämistä ja kaikenluomupotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä. Tiedettiin, että luomukelpoisuuteen vaikuttava,kiellettyjen tuotantopanosten käyttö on pohjoisessa Suomessa hyvin vähäistä. Lapissa näitä käsittelyjätehdäänvuosittainvainmuutamastasadastatuhanteenmetsähehtaarilla.Pääosakäsittelyistätoteutetaan

5


isojen metsänomistajatahojen toimesta (jotka ovat selvittäjän sopimuskumppaneita),yksityismetsänomistajat tekevät niistä noin 10%. Luomuselvityksen kannalta kasvatuslannoitustiedonkerääminen yksityisiltä tiloilta on haastavin toimenpide, tosin osa niistäkin tehdään luomukelpoisillatuotteilla.Lapissayksityismetsänomistajatovatpysyneethyvinmetsänhoitoyhdistyksienjäsenyydessä,jotenheovatmyösmukanamhy:nkauttatiedonvaihdonpiirissä.Osaaktiivistametsätiloistakäyttäämuidenalanyrityksien palveluita, jotka ovat myös alueella toimivan selvittäjän yhteistyöverkostossa. Jäljelle jäävä,marginaalisenpieni,eiaktiivinen,useinperikuntaomisteinen,metsätilojenjoukkoeioletodennäköinenjainvestointihalukastoimija.Tässäyhteydessäonsyytämuistaa,ettälannoitustoimintaonsuunnitelmallista,ravinneanalyyseihinperustuvaa,keskitettyäjamahdollisimmankustannustehokasta,pitkälletulevaisuuteensuuntautuvaatoimintaa.Lannoitevalmisteeteivätolehalpojajalevitystuoomanlisäkustannuksen.

Lapinpilottitoiminta

Alkuperäinen järjestelmä perustui sopimukselliseen toimintatapaan, jolloin metsänomistajiensitouttamisvaiheessa luomualueesta jäi pois tilat joita ei tavoitettu. Näin toimien jäi todella isojahehtaarimääriäpoisluomutoiminnasta.Myösluomukeruualuekartatolivathajanaisiajahaasteellisiakäyttää.Näistä syistä johtuen päätettiin, Mmm:n Luonnontuotealan teemaryhmän tuella, käynnistääsertifiointimenetelmänkehitystyö.MallinkehitysjaLapinpilotointitoteutettiinLapin4H-piirinhallinnoimanLuomuLappi selvityshankkeen, Elintarviketurvallisuusviraston ja maakunnallisen Luke/LappiLuoLuonnontuotealanklusteriohjelmanyhteistyöllävuosien2013-2014aikana.Uudistustyönlähtönäkökulmajohdettiin EU: n luomuasetuksen teksteistä, jotka eivät osoita suoraa vaatimusta sopimuksellisuuteenluomukeruualueidenperustamisentaustalle.

Uusi luomukeruualueiden selvitysmalli on suunniteltu toimivaksimuiden, jo aiemmin käyttöön otettujentoimintatapojen rinnalle. Suurin ero aiempaan malliin, tässä kolmannen osapuolen selvitystavassa onmahdollisuus toimia osin ilman sopimusta. Aiemmin kaikkien metsänomistajaryhmien tai heidänedustajiensa kanssa sovittiin luomukelpoisuuteen vaikuttavasta tiedonvaihdosta sopimuksin. Uudessaselvitysmallissa sopimuksellisuus on mukana, mutta ei välttämätöntä. Merkittävä lähtöajatus oli myösSuomen ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet, joiden perusteella voidaan kerätä marjoja ja sieniä ilmanmaanomistajanlupaa.Selvityksenpäähuomiokiinnitetäänluomuunkelpaamattomienalueidenpaikkatiedonselvittämiseen, laajan sidosryhmäyhteistyön avulla. Selvitystyö toteutetaan ennakoivalla toimintatavalla,sijoittuen kevääseen jolloin metsätalouden toimijoilla on jo käytössä tulevan kasvukauden lannoitus-suunnitelmat. Malliin sisältyy myös selvityksen tuloksen arviointia, tähän tarkoitukseen käytetään mm.Suomenvirallistenmetsänparannustilastojentuottamaatietoa.

Malliin liittyviä toimintatapojen kehittely tapahtui koko prosessin ajan yhteistyössä Eviranluomuasiantuntijan kanssa. Kantavana ajatuksena oli tuottaa suomalaisenmetsäluonnon ja suomalaisenmetsäosaamisen ylivoimatekijöihin tukeutuva, niitä hyödyntävä, edistyksellinen ja luomutuotantotavanhenkeäkunnioittavatoimintamalli.

Selvityksentuloksenasyntyviinluomukeruualuekarttoihinmerkitäänpelkästäänei-luomukelpoisetalueet.Kartattuotetaankuntakohtaisesti,yrityksillenetoimitetaanpdf.muodossa.Aineistostatulostetaanpaperisiakarttoja, karttaotteita jne. tarpeenmukaan. Yrityksiltä saadun palautteen mukaan kartat olivat selkeitä,helppokäyttöisiäjahelpottavatmerkittävästiluomupoimijoidentyöskentelyä.Uudenselvitysmallinmukaistatoimintaa on pilotoitu pohjoisessa Suomessa vuodesta 2013 lähtien, ensin Lapissa ja sen jälkeen myösKoillismaallajaKainuunpohjoisosissa.

Uusitoimintamalli–onkotoimintaedellytyksiämuuallaSuomessa?

6


UudenselvitysmallinsisältävääohjeistustatoivottiinEviraltapitkään.Ohjeenpuuttuminenoliisohaaste,kunasiaa vietiin kokonaan uusille alueille. Haasteen suuruuden koki myös Etelä-Savossa toteutettuLuomumetsistämoneksiviestintähanke.Etelä-Savooliensimmäinenmaakunta,jossaselviteltiinsertifioinnintoimintaedellytyksiäpohjoiseenverrattunaaivantoisenlaisessa toimintaympäristössä.HelsinginyliopistonRuralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen eteläsavolaisille metsänomistajille tekemässä kyselyssähelmikuussa 2015 kartoitettiin suhtautumista metsien luomusertifiointiin, metsien monikäyttöön jajokamiehen oikeuksiin. Yli puolet vastanneista oli sitämieltä, että luomu jametsien luomusertifiointi onEtelä-Savolle markkinointivaltti. Vastanneista 41 % oli kiinnostunut metsiensä sertifioinnista luomuun jalähes puolet halusivat lisätietoja siitä, mitä sertifiointi käytännössä tarkoittaa. Lähes kaikilla vastanneillametsät olivat talousmetsiä ja kolme neljännestä vastaajista käytti metsiään monipuolisesti. Jokamiehenoikeuksiapitihyvänäasiana65%,muttaammattimaiseenpoimintaantoivottiintiukempaaohjausta.Hanketoimi läheskolmenvuodenajan,metsänomistajakyselytoistettiinalkukesällä2018.Tuloksetraportoidaanhankkeenloppuraportissa.

Uusillealueillemalliavietiinvuoden2017aikanaMmm:ntilaamanLuomusertifioinnillalisäarvoaselvityksenpuitteissa. Selvitys toimi erittäin tiiviissä yhteistyössä Eviran, sekä valtakunnallisten luomu- jaluonnontuotealan kehittäjien kanssa. Selvitys kokosi ideoita, ehdotuksia luomualueiden selvitystyönkäytäntöjen kehittämistarkoituksessa, selvityksen työryhmä ja luomuvalvonta sparrasivat näitä ideoitaeteenpäin.Selvityksenpuitteissamyösjalkauduttiinesittelemäänluomukeruusertifioinninmahdollisuuksiamm. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, alueiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tavoitteena olilisätävuoropuheluametsäalantoimijoidenkanssanäilläuusillaalueilla, javerkostoituamyösvaltakunnantasolla.Maa-jametsätaloustuottajienetujärjestön(MTK)metsälinjanjohdonjatoimihenkilöidenkanssaoliuseita tapaamisia ja tiedonvaihtoa. Keskustelu ja vuorovaikutus metsätaloustoimijoiden kanssa lisääntyihuomattavasti. Osa metsäalan toimijoista näki vaikeaksi viestiä aiheesta omilleen ilman ohjeistuksenkertomia selkeitäpelisääntöjä, tietoa siitämitä sertifiointiedellyttää jamitä seeiedellytä. Isoviestinnänhaasteonmyösse,ettäsertifioinninkauttametsänomistajalleeitulevälitöntärahallistahyötyä,toisaaltaeimyöskään kustannusta. Taloudellisen hyödyn saamiseen on toki mahdollisuuksia, tämä vaatiimetsänomistajan omaa aktiivista panostusta luomulaatuisen luonnontuotteiden kaupassa, ja/tai niihinliittyvienkeruuoikeuksienmyynnissä.

Mielipiteitäjamielensäpahoittajiariittäätällaisenuudenaiheenympärillä,ehkäosametsäalantoimijoistakokee,ettäluomullaonhiemansuojelultavaikuttavaimago.Tällaisenmielikuvanhäivyttämiseksitarvitaansuunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötämetsäalan, luonnontuote- ja luomualan toimijoiden välillä.Viestinnässä tulee huomioida faktat, luomukeruualuesertifikaatissamukana olevallametsätilalla omistajatekee metsähoitotoimenpiteitä normaaliin tapaan, tilalla voidaan tehdä myös lannoituksia.Luomujärjestelmäkuitenkinvaatii,ettäluomussakielletyillätuotantopanoksillatehtävistätoimenpiteistäonetukäteen ilmoitettava luomualueen selvittäjälle, jolloin kohde rajataan pois luomukäytöstä, ja kolmenvuodensiirtymäaikakäynnistyy.

Merkittäviäerojapohjoisen jaetelänvälilläovatmm. lakisääteinen juurikäävän torjunta, jokaon tehtäväkesäaikaistenjahavupuuvaltaisenhakkuukohteidenosalla,KainuustajaPohjos-Pohjanmaankauttakulkevanrajauksen eteläpuolella. Eteläisemmässä Suomessa valtion metsäomistus on pientä, pääosa metsistä onyksityisomistuksessa,teollisillametsäyhtiöilläonpaikoinisoakinmetsäomistusta.Asutuksentiheysonaivantoistaluokkaamitäpohjoisessa,paikoinmyösmökkiasutusonhyvintiheää.Kaupallinenluonnontuotteidentalteenotto joutuu luovimaan näissä olosuhteissa, eikä yhteentörmäyksiltä ole kokonaan vältytty.Luomutoimintaan liittyen on viisasta ennakoida ja hankkia laajempia, yhtenäisiä luomukeruualueitakäyttöön,jolloinkeruupaineenkohdistumistaliianpienellealueelleeitarvitsepelätä.Tämänäkökulmatuleeesiinmyösmetsätilojenasenteissa.

Luomukeruualueidenvalvontaohjeenuudistus–pitkäjamutkikasprosessi

7


Valvontaohjeenkokoamisenkäynnistänyttilaisuusjärjestettiin19.1.2017EvirantiloissaHelsingissä.SeminaarissaolikoollalaajastiElintarviketurvallisuusvirastonväkeä,luomunparissatyöskenteleviäjasidosryhmienedustajia.

Maa-jametsätalousministeriönrahoittamaLuomusertifioinnillalisäarvoaselvityskokositietoaohjekehityksentaustalle,keskittyenmetsäalantiedonkeruunhyödyntämismahdollisuuksiinjaviestimiseenalansuuntaan.SyksylläEviranohjetyöskentelylähtikonkreettisestikäyntiin.EvirankoollekutsumatyöryhmäkokoontuiMikkeliinkäsittelemäänohjeehdotustamarraskuunalkupuolella.Uusiohje-esityssisälsins.uudenselvitystavanelementtejäjaLapinpilotinkäytännössätestattujatoimintamalleja.

Taustatietoinakäytettiinluomukelpoisuuteenvaikuttavientoimenpiteidenpinta-aloja.Niitämyössuhteutettiinkeruutoiminnankäytössäoleviinkokonaispinta-aloihin.Havaittiinettäriskiylipäätäänharhautuakielletyllealueellaontuhannesosaluokkaa,ollenpohjoisessavieläpaljonpienempi,tasoa1/5000.Lisäksitiedostettiin,ettäkaikestaluomukelpoisuuteenvaikuttavastalannoitustoiminnastaisoinosatoteutetaanmuidenkuinyksityismetsänomistajientoimesta.Valtionmetsäomistusjateollinenmetsäomistus,kutenmyösjulkinenomistusovattyypillisestimyösselvityksensopimuskumppaneita.Tiedostetaanettämetsätilatovatedelleenvaltaosinmetsänhoitoyhdistyksienasiakkaita,vaikkametsänhoitoyhdistyksienjäsenyyseienääolepakollista.Muutostulivoimaan2015,osajäsenistäirtautuiyhdistyksistä,muttaviimevuoden(2017)aikanauutisoitiinjäsenmääränselvästäkasvusta.Tilojaonpalannuttakaisinmetsähoitoyhdistyksenasiantuntijapalveluidenpiiriin.JäsenyydenkauttasaatavaPEFCmetsäsertifikaattiontietystimyösyksimotivoivaasiatässäyhteydessä.Osintilatmyöskäyttävätmuitapalveluntarjoajia,jotkahekinovatlaajojenalueidenselvittäjäntiedonvaihdonpiirissä.

Pääteltiinettätiedonvaihdonverkostonulkopuolellejääpienijamarginaalinen,eiaktiivistenmetsätilojenjoukko,joillaeioleaktiivistametsänhoidonotettaeikähaluainvestoidametsäänkasvatuslannoitteidenhankinnanmuodossa.Näinasiaatarkastelemallapäästäänarvioimaantoiminnantodellisiariskejä,siisluomunjatavanomaisensekoittumistatuotantoprosessissa.

Luomukeruualueidensertifioinninkehittäminenjaalantoimintaedellytystenedistäminen,asiakokonaisuusjokaonotettuesillehallituksenLuomualankehittämisohjelma-Lisääluomuakokonaisuudessa.Järjestelmänuudistusnähtiintarpeelliseksijovuonna2014,jauusihallitusonmyöshyväksynytohjelmanlinjaukset.Lapinpilottitoimintatoteuttiosaltaanpyrkimystälaajentaaluomukeruualueidenpeittävyyttäjaparantaaalanyrityksientoimintaedellytyksiä.

Valvontaohjeensisältökehittyy–lausuntokierrosjajulkaisu

Helmikuussa2018toimialasaiEviransuunnaltaviestiä,jossakerrottiinuudenohjeensisällöistä.Sisältöolimuuttunutmerkittävästiloppuvuoden2017tilanteesta.Isoinmuutosliittyyns.selvitysmallillaperustettavien,laajojenalueidensertifiointiin.Uusiohjetekstiedellyttiaiempaasertifiointikäytäntöätiukemminmetsänomistajakohtaisensitoutumisenosoittamista.Muutosolierittäinmerkittävä,jasenvaikutuslaajojenalueidensertifiointiintunnistettiin.Evirajulkaisiohjeluonnoksenlausuntokierroksellehuhtikuussa.Lausuntojaantoivatmm.luomualan,metsäalan,tutkimuksen,elinkeino-jaympäristö-keskustenjamaakuntienliittojenedustajat.Useissalausunnoissaesitettiinhuoltasiitä,ettälaajojenluomualueidensertifioinninjatkuminenonturvattava,jottaalanyritystoimintavoijatkossakinollavarmaluomuraaka-aineensaannista.

Evirajulkaisiheinäkuunalussa2018,uudenohjeenLuonnonmukainentuotanto1.Yleisetjakasvintuotannonohjeet,18219/7.Tämäyleisohjesisältääluomukeruualueidensertifioinninohjeen.Ohjeteksteistävoipäätellä,ettälausuntokierroksellailmitulleethuolenaiheeteivätolevaikuttaneet

8


sisältöön.Toimialanasiantuntijatverkostossaonkäytykeskustelujanäidenuusientulkintojenvaikutustalaajojenluomukeruualueidenperustamiseenjaylläpitoon.Alustavinajohtopäätöksinäontodettu,ettälaajojenyhtenäistenalueidenmuodostuminenuudenohjeenmukaisellatoimintamallillaeioletodennäköistä.Arviontaustallaonmyöspohdintaajakeskustelujametsäalantoimijoidenkanssa.Haastavinosajärjestelmässäonyksityismetsätilojentilakohtainensitouttaminen.Aiemmassasertifiointimallissayksityismetsätilojensitouttaminentapahtuimetsänhoitoyhdistystenkautta,joidenjäsenistönhallinnassaonvaltakunnallisestiedelleen70-90%metsäpinta-alasta,osuuspohjoisessasuurempi.Toimialantoiveolilähteätältätodellisuuspohjaltarakentamaanuuttamallia.Toiveeitoteutunut,nytjulkaistussaohjeessaedellytetäänjokaisenmetsätilantilakohtaistasopimusta,joidenhankkiminentuleeolemaantyöllistäväjakallistoimenpide,jasaavutettavatuloseioleennakoitavissa.Metsäalanyhteistyökumppaneidenarvioinninmukaan,tuleeolemaanhaasteellistasaadatilakohtaisiasitoumuksiasuuriamääriä.Sertifiointiinliittymineneitakaatulojametsätiloille,tokieituomyöskäänkustannuksia.

Selvittäjämallintoteuttaminenyritystentarpeistalähtevissä,pienemmissäaluekokonaisuuksissavoitoimia.Haetaanasiastakiinnostuneetyksittäisetmetsätilatkumppaneiksi,tehdäänsopimuksetjaperustetaanaluejaliitytäänvalvontaan.Saadaantoimivaratkaisupienyrityksienluomuraaka-ainetarpeidentyydyttämiseksi.

Keruuluomulletarvitaanomatarina–metsästävalvontaan,viranomaistoimintaanjaainaEUtasollesaakka

Tarinaalkaatiedostamallatosiasiat,luomuluonnontuotteitaeituoteta,luontotuottaanetäysinilmanihmistoiminnanapua.Eikäytetämitääntuotantopanoksia,eitehdäkasvuaedistäviätoimenpiteitä,eilannoiteta,eikäytetätorjunta-aineita.Tämäntosiasiantiedostaminenluomuluonnontuotteidenarvoketjussaeinäytäolevanihanhelppoa.Kansainvälisillämarkkinoillatoimivatyrityksetkertovatvaikeudestavakuuttaostajatsiitä,ettämetsissäkasvavialuomulaatuisialuonnonmarjojaeilannoitetaeikäkastella.Suomalaisenmetsäluonnonhuimapotentiaalionjuurikinuusiutuvat,ilmantuotantopanoksiakasvatluonnonvaratovatylivoimatekijöitä,jotameilläeivieläosatahyödyntäätäysimääräisesti.

Suomessakäytössäolevat,luomutuotantoaohjaavatjärjestelmät,ohjeet,menetelmät,tulkinnatmuodostuvatluomuviljelyntoimintatapojenjaniihinliittyvänasiantuntijuudenlähtökohdista.Niissäkiinnitetäänkaikkihuomioviljelijänaktiiviseentoimintaan,edellytetäänettätuotantoonvalitaanluomuunsopiviamenetelmiä,käytetäänluomuhyväksyttyjätuotantopanoksiajne.Eisiisolekovinyllättävää,ettäluomuviljelyntoiminnanohjauksentulkinnoistajohdetutlinjaukset,joitasovelletaanmyösluomu-luonnontuotteidensertifioinninohjeistukseen,eivätsovellukovinhyvinkäytettäviksimetsätoimintaympäristössä.

SuomalaistatoimintamalliajaluomukeruunsertifioinninmenetelmiäEurooppatasolleesiteltäessähaasteetkasvavat.Kuulijoinaonkumppaneita,joidenmaakohtaisetolosuhteetovattäysinerilaisia.Erityisestimetsä-talousjasentoiminnanohjausjärjestelmätovatonkovinerilaisia,verrattunaSuomalaiseenerittäinhyvinorganisoituunjalainsäädännölläsäänneltyyntoimintaan.Metsienosuusmaapinta-alastavaihteleetodellapaljon,keruutuotannonkestävyyspuhuttaa,keruukulttuurinolemassaolovaihtelee.Mitenselitämmemeidäntoimintaympäristönsuomatmahdollisuudetjavahvuudet?Isoasiaonmyösjokamiehenoikeus,tämänäkökulmaluonnontuotteidenkeruussaontäysintuntematonkäsitesuurimmassaosassaEurooppaa.

Näkökulmiajotkaovatvahvuuksiammemuttahuonostitunnettuinamyösheikkouksia.Asianesillesaamiseksionkäynnistettävätoimenpiteitä,kutsuenmukaanlaajastialaanliittyviätoimijoita,kehittämäänyhdessäkansallistatarinaajatahtotilaanluomuluonnontuotealanuusiksikehitysaskeliksi.

Download - LUOMUKERUUALUEIDEN SERTIFIOINTI SUOMESSA ......Ruralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen eteläsavolaisille metsänomistajille tekemässä kyselyssä helmikuussa 2015 kartoitettiin

Top Related