Download - MAINOSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama ...doc.mediaplanet.com/all_projects/16380.pdf · 2 teknologiainfo.com Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu TE L O N MI A T

Suomen digitaalinen infrastruktuuri on maailman kärkeä teknologiainfo.com

Oulu on 5G-teknologian edelläkävijä s. 8

Digitalisaatio synnyttää uusia palveluratkaisuja s. 16

Ville Tolvanen“Digimurros on arvoketjuja myllertävä markkinavoima”

Digitalisaatio

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisuMAINOSLIITE MAINOSLIITE

TOUKOKUU 2016 TEKNOLOGIAINFO.COM

KU

VA: S

AM

I JÄ

MS

ÉN

Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy laite- / tarviketoimittajaltasi

UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄHanki elastinen Gymba aktivointilauta, sen avulla seisot aktiivisesti oikein. Se aktivoi koko kehoa, vahvistaa lihaksia ja vähentää selkäongelmien riskiä.Gymba sopii kaikille, sekä töissä että kotona. Tilaa ilmainen

kokeilu NYT!

www.gymbakokeilu.fi

MADE INFINLAND

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu2 teknologiainfo.com MAINOSLIITE

Tosiasiassa di-gimurros on m a r k k i n o i t a ja arvoketjuja myllertävä mark-kinavoima, joka haastaa yritykset

kulttuurimurrokseen. Poissa ovat musiikin tallennemyynti, fyysiset matkatoimistot ja kotimaiset mat-kapuhelimet.

kuluttajina olemme valmiita digimurrokseenSuomessa on jo 170 internet-liit-tymää sataa asukasta kohti. Yk-si maailman parhaista infrastruk-tuureista vapaa-ajan mahtaviin elämyksiin. Musiikki, elokuvat, matkaliput ja kasvavissa määrin

kuluttaminen onnistuvat mai-niosti verkossa. Silti ihmettelem-me yritysten ja julkisen sektorin hitautta taipua palvelemaan ver-kossa. Ihmettelemme jopa suo-malaisten intoa asioida verottajan kanssa verkossa. Kuka kaipaa lip-pulappuja tai konttorissa jonotta-mista?

Digitalisaatio on kulttuurimuutos ja pääosin muutosjohtamisen haaste. 95 % kulttuurimuutosta ja 5 % tek-nologiaa. Tekniikka on kypsää ja sitä on hyvin saatavilla. Nyt olisi vain nähtävä yli oman historian ja muututtava muuttuvan maailman tavoille. Ja sehän sattuu suomalai-siin. Kannattaa muistaa muutok-

Digitalisaatio on kulttuurimuutosErehdymme ajattelemaan digitalisaatiota pelastavana enkelinä, yrityksen ulkopuolelta tulevana voimavarana, joka synnyttää uusia mahdollisuuksia entisen koristukseksi.

Ville tolvanendigitalisaation asiantuntija

KUVA: OMA ARKISTO

Verkko palveleeparhaiten sitä, joka uskaltaa sinneensimmäisenä uutta rakentamaan.

LUE LISÄÄ: teknologiainfo.com

Digitalisaatiomuuttaa myös kaupunkien palveluita avoimemmiksi.

sivu 10

internetin uusi tuleminenulottaa digitalisaation perinteisimmillekin toimialoille.

teknologiainfo.com

liikkumisen palveluistaminenmonipuolistaa liikennettä tulevaisuudessa.

sivu 4

paikkariippuvuutta. Verkossa Suo-mi on samalla viivalla Shanghain ja San Franciscon kanssa. Verkon avulla voimme yhdistää hajanai-sesti elävän kansan ja tuoda arvoa maakuntiin. Verkon avulla tuo-tamme parempia palveluita ja hy-vinvointia entistä tehokkaammin.

Verkko haastaa insinöörikansa Suomen virittämään itsensä aivan uuteen asentoonIlman ripeää muutosta ja aktiivis-ta muutosjohtajuutta olemme aut-tamattomasti ulkona digitalisaati-on mahdollisuuksista ja verkossa-kin muiden vietävinä. Onnen avaimet ovat tässäkin asiassa omissa käsissä. Verkko palvelee

HAASTEITA

parhaiten sitä, joka uskaltaa sinne ensimmäisenä uutta rakenta-maan. Odottelevan aika voi käydä kalliiksi. Aika moni muu haluaa tehdä liiketoimintasi verkossa puolestasi. Verkko ei tunnista maa-ta eikä valuttaa, vaan ainoastaan ketterästi asiakkaita ja heidän ar-vostustaan palvelevia yrityksiä ja palveluita.

Seuraa meitä:

facebook.com/ mediaplanet finland

@mediaplanet_fin @mediaplanet_fin kierrätäthän tämän lehden

Projektipäällikkö: anssi mikkola (040 169 4369 [email protected]) Jaetaan kauppalehden liitteenä 25.05.2016 Maajohtaja: Saara Silván Liiketoiminnan kehitysjohtaja: nora lallukka Toimituspäällikkö: mari laaksonen Layout: Jouna Stern Julkaisija: Suomi mediaplanet oy, erottajankatu 7 a, 00130 Helsinki sähköposti: [email protected] • www.mediaplanet.com

sen olevan meille aina ikävä ja vai-kea asia. Siksi mikään ei muutu jos kukaan ei suutu. Lihaksenkin on mentävä rikki, jotta se voisi palau-tumisen jälkeen palata entistäkin ehompana. Siksi siis rakennemuu-tos eikä uusi kanava tai kerros enti-sen rasvakasan katolle.

Verkko ei auta ketään eikä tuota mitään, mikäli vanhaa toimintamallia ei muuteta.Silti digitalisaatio on yksi vastaus lähes kaikkiin suomalaisiin on-gelmiin. Enemmän kansainväli-siä liiketoimintoja, uusia ammat-teja ja työpaikkoja vanhojen tilal-le, kysyntää korkean jalostusarvon asiantuntijoille ja vähemmän mat-kustamista, saasteita, ruuhkia ja

24/7

Y h ä u s e a m m a n y r i t y k s e n T U K I KO H TA

H e l s i n g i n y d i n ke s k u s t a s s a

NYT KESÄTARJOUKSENA (20.6. - 15.8.) KOKOUSTILAT –50 %, KOKOUPAKETIT –25 %, ym.

Business Meeting Park toimii yritysten tukikohtana, tarjoten keskitetysti KOKOUS-, KOULUTUS-, ETÄTYÖ- ja TOIMISTOTILAT , sekä niihin liittyvät videoneuvottelut ym. Business Center palvelut, helposti, joustavasti ja luottamuksellisesti - jopa 24/7.

Sijaitsemme ylivoimaisesti parhaiden kulku-yhteyksien äärellä kauppakeskus FORUMISSA ja Kampissa Hotelli Presidentin talossa.

S o i ta : 0 1 0 5 0 1 1 5 0 1 w w w. M e e t i n g P a r k . f i

OPEN

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisuMAINOSLIITE meDiaPlanet 3

Sampo Hietanentoimitusjohtaja, MaaS Finland

KUVA: OMA ARKISTO

Kesät ovat palveluyrittäjille kiireis-tä aikaa, kun lomistaan nauttivat kanssaihmiset ryntäävät uusien

harrastusten ja seikkailujen pariin. Ken-ties yrittäjä itsekin haluaisi päästä nautti-maan aurinkoisista keleistä, mutta firman ovia ei millään voi sulkea kesken vilkkaim-man sesongin.

Liikuntakeskusten, majoituspaikkojen ja muiden palvelupisteiden odotetaan ny-kyisin olevan avoinna asioinnille jopa kel-lon ympäri. Samalla kuitenkin itsepalvelu-kulttuuri yleistyy, eivätkä asiakkaat enää välttämättä toivo firman asiakaspalvelijan olevan heitä aina ovella vastassa.

Modernin kulunhallinnan avulla asia-kaspalvelu sujuu ajasta ja paikasta riippu-matta. Tolotechin suositulla ToloGo-järjes-telmällä liikuntapaikan tai vuokramökin ovet avautuvat kävijöille PIN-koodilla, kul-kukortilla tai puhelinsoitolla, ja yrittäjä it-se voi tarkkailla tilannetta älypuhelimensa kautta vaikka mökkilaiturilta.

ToloGo-kulunhallintaa hyödyntää muun muassa lomahuoneistoja vuokraava Kus-tavin Lootholma. Kulku alueelle tapahtuu puhelinsoitolla avautuvan portin kautta ja ovesta pääsee sisään PIN-koodilla. Asiak-kaat voivat saapua paikalle haluamanaan ajankohtana, eikä yrittäjäpariskunnan tar-vitse matkata viikoittain saaristoon lukko-ja availemaan.

Tenniskenttiä vuokraava Finland Tennis puolestaan voi olla avoinna joustavasti ai-kaisesta aamusta pitkälle yöhön. Asiakkaat varaavat ja maksavat itse pelivuoronsa ne-tissä ja avaavat varaamansa kentän PIN-koodin avulla. Näin asiakkaan ei tarvitse kytätä aukioloaikoja eikä yrittäjän olla pas-sissa kentän laidalla.

– Tulevaisuudessa itsepalvelut lisään-tyvät entisestään ja sujuva kulkeminen

vuorokaudenajasta riippumatta tulee tär-keämmäksi yhä useammilla aloilla. Pilvi-palveluna toimiva kulunhallinta on kou-riintuntuva esimerkki esineiden inter-netistä, kertoo Tolotechin tuotekehittäjä Petteri tolonen.

Varausjärjestelmän lisäksi monipuoli-nen ToloGo-kulunhallinta integroituu mu-kavasti myös taloushallinto- ja toiminnan-ohjausjärjestelmiin. Yrittäjän aikaa va-pautuu muihin asioihin, kuten vaikkapa lomailuun, kun asiakaskäyntejä ei tarvitse siirtää käsin kirjanpitoon.

Mutkattoman kulunhallinnan hyödyt on huomattu ja se koetaankin jo osaksi ko-tien, työpaikkojen ja vapaa-ajan kohteiden arkea Suomessa ja ulkomailla. Juuri 15 vuotta täyttäneen suomalaisen Tolotechin ratkaisut ovat käytössä viidessä eri maassa kolmella mantereella, ja palvelun kautta avataan ovia, portteja sekä puomeja noin neljä miljoonaa kertaa vuodessa.

mobility as a Service eli liikkumi-nen palveluna tähtää digitalisaati-on hyödyntämiseen uusien liikku-misen muotojen kehittämisessä. Palvelulla tavoitellaan parannusta liikenteen sujuvuuteen sekä turval-lisuuteen. lisäksi tarve omistusau-toiluun vähenee, mikä lisää liiken-teen ympäristöystävällisyyttä.

Ajatuksena on kehittää kiinteällä kuukau-sihinnalla liikennepaketti, joka sisältää riittävästi liikkumisen palveluita. Kulutta-ja voi valita tarpeensa mukaan esimerkik-si, taksi-, bussi- ja junamatkoja. MaaS Fin-landin toimitusjohtaja Sampo Hietanen painottaa paketin perustuvan lähtökoh-taisesti joukkoliikenteeseen, mutta myös kimppa- tai yhteiskäyttöauto sisältyy vali-koimaan.

– Jos joukkoliikenne ei ole asiakkaalle tarpeeksi kattava, pakettiin lisätään muita liikkumispalveluita. Variaatioita on paljon. Paketin hinnoittelu lähtee siitä, että jouk-koliikennepalveluita ja autoa voi käyttää niin paljon kuin tarvitsee.

Liikennetoimijat ovat lähteneet Hieta-sen mukaan positiivisesti mukaan uutta liikennekulttuuria luomaan.

– Ymmärretään, että liikennepalvelut ovat murroksessa ja digitaalisuus on tulos-sa. Siksi on kannattavaa olla muutoksessa mukana alusta asti.

– Kannattavuus ja palvelun laadukkuu-den tavoittelu asettavat vielä näin alku-vaiheessa haasteita. Koska palvelu on vas-ta uusi, on vielä vaikea tietää, kuinka hyvin kuluttajat lopulta ottavat palvelun omak-seen. Nyt kokeillaan ja kerätään käyttäjä-kokemuksia ja kehitetään palveluita nii-den mukaan.

Hietanen uskoo kimppa-autoilun suo-sion lisääntymiseen ja näkee sen sopivan suomalaiseenkin autoilukulttuuriin. Hän

kertoo esimerkin Berliinistä, jossa yhtei-sautoilua on viety pitkälle eteenpäin:

– Autoja on saatavilla aina vain lyhyen kävelymatkan päässä, ja käyttökerran jäl-keen sen voi jättää mihin vain. Parkkimak-sut, vakuutukset, ja bensat kuuluu hin-taan. Tästä voisi kehitellä hyvän vaihtoeh-don yritysten leasing-autolle.

Keskimäärin suomalaiset käyttävät n. 90 minuuttia päivässä liikenteessä liikku-miseen. Hietanen leikkii ajatuksella, mitä kaikkea muuta sinä aikana voisi tehdä kuin käännellä oman auton rattia.

– Digitalisaation ja IoT:n myötä liikku-minen voi pian olla aivan uudenlainen elä-mys, kun siihen yhdistetään muita olemas-sa olevia palveluita.

– Miltä kuulostaa esimerkiksi se, että aa-mulla töihin lähdettäessä, haetaan matkal-la suosikkikahvilassa valmiiksi tehty lemp-parikahvi mukaan? Mielikuvitus ei vielä riitä, mitä kaikkea voidaan keksiä. Itsek-seen ajavat autotkaan eivät ole enää kauka-na, Hietanen maalaa tulevaisuutta.

Mutkaton kulunhallinta päästää yrittäjän kesänviettoon

Liikkuminen palveluna voi olla vastaus liikenteen sujumiseen ja turvallisuuden lisäämiseen

SPonSoRoitU SPonSoRoitU

tarja Rannisto [email protected]

Lue lisää tolotech.fi Lue lisää maas.fi

Yrittäjäkin voi lomailla KUVA: TOLOTEK

Petteri tolonentuotekehittäjäKUVA: TOLOTECH

KUVA: OMA ARKISTO


SPonSoRoitU

Tulevaisuudessa meitä liikuttaa MaaSTekes ajaa täysin uutta liiketoimintamallia ihmisten kuljettamiseen. Siinä nykyisen kahtiajaon tilalle suunnitellaan liikkumisen palveluistamista, eli julkisen ja yksityisen liikenteen sijasta liikkuminen järjestettäisiin palveluna. MaaS (Mobility as a Service) tulee toteutumaan jo lähitulevaisuudessa.

– Uber liitetään usein liikenteen revoluutioon, mutta se on tyypil-linen yhdysvaltalainen bisnes eli suljettu systeemi. Vain heidän jär-jestelmässään mukana olevat au-tot voivat osallistua. Järjestelmä-mielessä kyse on isosta taksiyhti-östä, ainoa ero on siinä että Uber ei investoi autoihin eikä omista, kuvailee Tekesin verkostojohtaja Raine Hermans.

ovelta ovelle ilman omaa autoaYli 80 prosenttia kustannuksis-ta liittyy auton omistamiseen, al-le 20 prosenttia muihin liikkumis-palveluihin. Jos luvut pystytään kääntämään toisin päin, puhu-taan älykkäiden liikkumispalvelu-jen osalta miljardiluokan bisnek-sestä.

Ideaalijärjestelmässä joukko-liikenne muodostaa rungon, joka tuottaa tarvittavan tiedon sijain-neista ja reiteistä. Ihmiset mak-savat matkastaan vain kerran, ja matka voi sisältää kävelemistä, pyöräilyä, kimppakyytiä, bussi-matkoja, taksikyytiä ja siirtymis-tä junalla paikasta toiseen. Tam-pereen ja Helsingin välinen kas-

vukäytävä toimii pilottikohteena, tavoitteena on järjestää kuljetus ovelta ovelle yhdellä maksulla. Kun kulkuvälinettä vaihdetaan, ei matkasta enää makseta vaan tun-nistaudutaan. Tämä on mahdollis-ta toteuttaa pienessä mittakaavas-sa hyvinkin nopeasti.

Jotta järjestelmä toimisi ko-ko Suomessa, se vaatisi todelli-sen ajatustavan muutoksen. Nyt liikkumiseen liittyvän data omis-taa liikennöitsijä eli paikalli-set operaattorit. VR, bussiyhtiöt yms. kokevatkin että he omista-vat asiakkaan. Ajatus, että mak-surajapinnat pitäisi avata jolle-kin kolmannelle osapuolelle, joka voisi yhdistellä matkoja, tuntuu vielä vieraalta. Hyöty tulee siitä, että matkustamisen helpottues-sa ja nopeutuessa joukkoliiken-teen asiakasmäärät kasvavat. Te-kes kannustaa eri toimijoita avaa-maan tieto- ja maksurajapintoja. Näin saadaan kaikille lisää bisnes-tä.

– Teknologia mahdollistaa jo palveluistamisen. 5G ja Internet of Things luovat keskusteluyhte-yden sekä järjestelmien että itse kulkuneuvojen välille. Itseajavat

ajoneuvot liikkuvat sähköllä il-man kuskia. Karrikoiden liikku-misen ainoa kustannus tulee ole-maan alkuperäinen investointi, joka jaetaan tietylle ajalle. Yhdel-lä maksulla juna-asemalla odot-taa kimppataksi, ja niin päästään lähes joukkoliikenteen hinnalla ovelta ovelle ilman omaa autoa, jatkaa Raine Hermans.

– Kaupunkiseuduilla murros voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Yhä useampi nuori ei enää aja ajokort-tia, vaikka ennen se oli tärkeä osa aikuistumista. Haja-asutusalueet ovat haasteellisempia, maalla per-heellä voi olla monta autoa. Mut-ta kun muuttuvat kustannukset saadaan autonomisilla sähköisil-lä ajoneuvoilla lähelle nollaa ja au-to pystyy palauttamaan itsensä lähimmälle kirkonkylän asemal-le odottamaan seuraavaa tilausta, niin omistusautojen tarve vähe-nee, Raine Hermans summaa.

avoimet rajapinnat– Paradoksaalista kyllä, olemas-sa oleva liiketoiminta on este MaaS:lle. Esimerkiksi Kutsuplus-san ongelmana oli se, että HSL operoi Kutsuplussaa kuten nor-

maalia bussiliikennettä, eikä muuttanut olemassa olevia ra-kenteita. Hiljaisia vuoroja pystyt-täisiin optimoimaan Kutsuplus-salla, takseilla tai pikkubusseilla. Nyt 50 litraa sadalla kilometrillä kuluttavat bussit ajavat aikatau-luun merkittyjä vuoroja varmuu-den vuoksi vaikka kyydissä ei oli-si yhtään matkustajaa. Isoa bussia halvempaa olisi kuljettaa ihmiset kutsuohjatusti vaikka taksilla bus-sipysäkeille. Säännölliset bussi-vuorot ovat tärkeitä ruuhka-aikoi-na, mutta hiljaisia aikoja voitaisiin optimoida järjestämällä kuljetuk-set tarpeen mukaan, sanoo Raine Hermans.

– Nykyisin joukkoliikenteen os-taja suunnittelee reitit ja aikatau-lut itse ja kilpailuttaa bussireitit valmiiden suunnitelmien mukai-sesti. Vaihtoehtoinen toimintata-pa olisi kilpailuttaa niin, että tar-jotaan data siitä, kuinka paljon ih-misiä on kuljetettavana kunakin aikana. Näin saisimme tuoreita ideoita siitä, miten uudet MaaS-operaattorit hoitaisivat asian? Runkoliikenne toimisi perustana ja kutsuohjatut palvelut täyden-täisivät sitä. Näin sekä normaali-

Raine Hermansstrateginen ohjelmajohtajaKUVA: TEKES

”Liikkuminendemokratisoituu, nyt se on pitkältiylhäältä suunniteltua ja rajoituksiinperustuvaa”

KUVA: TEKES / ANTON KALLAND KUVA: TEKES / ANTON KALLAND

kati Halonen [email protected]


en bussivuorojen että Kutsuplus-tyyppisten palveluiden subventio-aste pienentyisi radikaalisti ja ajan myötä tulisi liiketaloudellisesti kannattavaksi, Raine Hermans eh-dottaa.

Liikkumiseen voitaisiin raken-taa pakettihintoja kuten nykyisin puhelinoperaattoreilla. Ihmisten ei tarvitsisi enää investoida kulku-neuvoihin vaan operaattorit omis-taisivat ne. Kun runkoliikenne, kimppakyydit ja kimppataksit al-kavat toimia yhdessä, MaaS on jo hyvin lähellä.

– Palvelumalli on helposti skaa-

lattavissa. Paketit voidaan räätä-löidä paikallisista koko maailman kattaviksi, esimerkiksi sama liik-kumis-appsi taksin tilaamiseen toimisi Helsingistä Singaporeen. Uber ja Kutsuplus ovat osoittaneet että asiat voidaan teknisesti tehdä. Tarkoituksenamme on tehdä poh-joismaisesta mallista kansainväli-nen standardi, missä rajapintojen avaaminen tapahtuu samalla ta-valla kaupungista ja maasta riippu-matta, Raine Hermans kertoo.

– Valinnan perusteet ja intres-sit käyttää julkista liikennettä tu-levat muuttumaan. Liikkuminen

demokratisoituu, nyt se on pitkäl-ti ylhäältä suunniteltua ja rajoituk-siin perustuvaa. Olisi parempi, et-tä ihmiset käyttäisivät joukkolii-kennettä siksi että se on nopeaa ja helppoa, eikä siksi että auton omis-taminen on rajusti verotettua ja tietullit estävät ajamasta kaupun-kiin.

Vihreämpi liikenne on nouseva arvo, mutta meidän pitäisi päästä liikenteen manageerauksesta lii-kenteen leadershippiin. Käyttäjät haluavat olla itse aktiivisia. Nykyi-sin reittioppaassa vaihtoehtoisina kuljetusmuotoina ovat bussi, rai-

tiovaunu, juna ja metro. Tulevai-suudessa valinnat voivat olla vaik-ka halvin, nopein, vihrein. Matkus-taja voi vertailla onko hinnassa nopeimman, vihreimmän tai hal-vimman välillä eroa. Päätösperi-aatteista tulee läpinäkyvämpiä,

ensisijaisin kysymys ei enää olisi-kaan millä välineellä liikkuu, vaan pääseekö kulkija liikkumaan suju-vasti, edullisesti ja ympäristöystä-vällisesti kulloisenkin käyttötar-peensa mukaan, Raine Hermans summaa.

KUVA: TEKES / ANTON KALLANDKUVA: TEKES / ANTON KALLAND

UHat

• Toteutus jää projekti- tai jopa pilottitasolle, kun pitäisi ede-tä prosessimaiseen toimintaan ja toisaalta laajentaa maantie-teellisesti kasvukäytävän ulkopuolelle

• Tieto liian harvoissa käsissä, ’yhden luukun’ takana (toimii vain, mikäli tiedon hallinnoinnista vastaa tarpeeksi tehokas ja tasapuolinen operaattori)

• Tietosuojan tarpeettoman ankara tulkinta MaaS:in esteenä (koko julkinen sektori ei ehkä avaa kaikkea hyödyllistä tietoa)

• Muut maat ehtivät ensin (Hollanti ym.)

• Lyhytnäköiset kilpailunäkökohdat estävät näkemästä koko-naisuuden etuja (osa toimijoista ei lähde MaaS:iin mukaan; Omnibus, Über jne.)

• Viranomaispuolella jossain määrin esiintyvä nihkeys tiedon-jakamisvelvollisuutta kohtaan estää liiketoimintojen kehitty-mistä

• Rajoitutaan liikaa pelkkään liikenteeseen, laiminlyöden liik-kumista edellyttävien palvelujen MaaS-mahdollisuudet

• Datan ”liika” avoimuus, mikä voi johtaa myös epäonnistunei-siin sovelluksiin

• Tavoitellaan kerralla täydellistä MaaS:ia sen sijaan, että us-kallettaisiin tuoda markkinoille kehittämisen tarpeessa oleva palvelu

• Tuotteistaminen jää puolitiehen (”ilman lipputuotteita ei ole mitään”)

VaHVUUDet

• Paljon dataa valmiina MaaS-operaattoreiden käyttöön

• Data- ja liikenneinfrastruktuuri pääosin kun-nossa

• Kokeilualustat suhteellisesti avoimempia kuin ”maailmalla”, jossa ne ovat pääsääntöisesti kau-pallisesti ohjautuvia

• Tilaa täydentää infraa ja rakenteita palveluntar-vitsijoiden ehdoilla

• Osaavia ja koulutettuja teknogiaosaajia run-saasti

• Pienten start up -yritykset joustavia ja kehitys-kelpoisia, kunhan alkuvaiheen rahoitus hoituu

HeikkoUDet

• Puuttuu ”liikkumisen” teollisuus (vrt. MaaS:iin tähtäävää start up -toimintaa Saksassa tukenut BMW)

• Hidas ja uutta toimintaa ajatellen osin liian tiukka lupakäytän-tö (osin muutettavissa lainsäädäntöä uudistamalla)

• Pyöräilyn ja pyöräilyinfran laiminlyönti (este MaaS:in täysipai-noisuudelle)

• Datan rajapinnat MaaS-palvelujen täysimittaiseksi hyödyn-tämiseksi toistaiseksi puuttuvat

• Palvelujen tuotteistamisessa vähemmän osaamista kuin monissa kilpailijamaissa

• Potentiaalisten MaaS-palveluntuottajien yrityskoko kansain-välisesti vertaillen pieni

maHDolliSUUDet

• Liikkumiseen uusia vaihtoehtoja (kimppakyy-dit, oman auton ja kaikkien julkisten liikenne-muotojen sujuvat ja kustannustehokkaat yhdis-tämiset)

• Uudenlaista liiketoimintaa myös tietotekniikas-sa (esim. tiedon hallinnointi ja toisaalta sen ja-lostaminen = algoritmibisnes)

• Saada ensimmäisenä kokemuksia siitä, kuin-ka (myös muille) kasvukäytäville saadaan liike-toimintaa ja volyymeja (palvelut kolmansille osa-puolille)

• MaaS luonteva tapa yhdistää kustannuste-hokkaasti (jopa 30–40 prosentin säästöt) PSA- ja markkinaehtoinen liikenne

• Datan avoimuuden ansiosta löytyy runsaasti uusia sovelluksia

• Automaattiliikenteelle hyvät lähtökuopat hyvän automaatio-osaamisen ansiosta

• Myös riskienhallinnan osaaminen tuotteistet-tavissa

• Luontevia laajenemissuuntia runsaasti (mm. Tallinna, Uumaja ja HHT-kasvukäytävän ulko-puolinen Suomi)

• HHT-kasvukäytävän kokemukset hyödynnet-tävissä laajalti myös muualla Euroopassa

KUVA: TEKES / ANTON KALLAND

Suomen kasvukäytävä teetti yhdessä Tekesin kanssa projektijohtaja Anna-Mari Ahosen johdolla selvityksen, jossa tarkasteltiin liikennemarkkinan murroksen edellytyksiä ja Suomen mahdollisuuksia olla muutoksen eturinta-massa. Yllä luetellaan Suomen kyvykkyydet toimia MaaS-testialustana. kaavio: Vesa Tompuri, Aviador Oy


Asiakasohjautuvaan toimintaan siirtyminen vaatii uskallusta ja hyvää suunnitelmaa – mutta hyvä kumppani auttaa hankkeen läpiviennissä.

Johda asiakaskokemuksen kehittämistä digitaalisessa maailmassa

kaisa mäntyranta [email protected]

Siirtyminen asiakaskoke-mukseen perustuvaan lii-ketoimintaan mullistaa yri-

tyksen toiminnot perinpohjai-sesti. Myös MPY Palvelut Oyj:ssä muutos oli valtava.

– Asiakaskokemukseen panos-taminen oli meillä hallituksen luoma linjaus. Muutos oli suu-ri: yrityksemme on muokkautu-nut perinteisestä teleoperaatto-rista nykyaikaiseksi ICT-taloksi, kertoo toimitusjohtaja Pekka mettälä.

Suunnanmuutos sai painoar-voa, kun se leivottiin sisään yri-tyksen strategiaan. Suuri haas-te syntyi siitä, miten viedä visio operatiiviselle tasolle.

Mettälän mukaan kyse on pit-kälti oikeista ihmisistä.

– Meillä MPY Palveluissa tämä näkyi siten, että johtoryhmän kokoonpano meni uusiksi. Kun asenne ja substanssiosaaminen ovat kohdallaan, syntyy tarvitta-va intohimo.

Ajattelun täyskäännös näkyy operatiivisella tasolla suurissa linjoissa ja pienissä arjen valin-noissa.

– Muutoksen eteen on tehty työtä, ja nyt uskallamme jo sanoa onnistuneemme. Näkyvin tulos on henkilökunnan herääminen. Työhön on tullut mielekkyyttä, yleinen fiilis on kohentunut ja li-sääntynyt into on tarttunut asia-kaskuntaammekin.

– Olemme keskittyneet oikei-siin asioihin, se näkyy uusien asi-akkaiden kiinnostumisena sekä olemassa olevien asiakastyyty-väisyyden paranemisena. Kun ra-kennetaan parempaa asiakasko-kemusta, on markkinoinnilla ja

viestinnällä merkittävä rooli, jot-ta digitaalinen ja fyysinen asia-kaskokemus vastaavat toisiaan ja että siitä syntyy aito dialogi.

HUS:ssa digitaalisuus näkyy kaikkialla– Meillä HUS:ssa asiakaslähtöi-syyden haasteeseen tullaan vas-taamaan panostamalla mittavaan asiakas- ja potilastietojärjestel-män uusimiseen, kertoo HUS:n varatoimitusjohtaja markku mäkijärvi.

– Urakka tulee olemaan valtava ja vaati satojen ihmisten panok-sen.

Uuden tietojärjestelmän käyt-töönotto on muutosjohtamista tyypillisimmillään. Organisaa-tion eri toimijat on saatava mu-kaan projektiin, lisäksi projekti vaatii mittavat koulutus- ja vies-tintäponnistelut.

– Toimialallamme vaakakupis-sa on lisäksi ihmisten terveys ja kenties elämä, joten pelissä on panoksia joita ei voi mitata ra-hassa.

Mäkijärven mukaan digitali-saatio on mukana kaikessa, mitä talossa tehdään. – Painetta digi-talisaatioon on tullut sekä omal-ta henkilöstöltä että asiakkailta. Se on meille positiivinen resurs-sihaaste.

– Johtaminen on pitkälti vuo-rovaikutusta, ja vuorovaikutuk-sen tavat ovat muuttuneet perus-teellisesti, hän pohtii.

– Koska kommunikointi on siirtynyt lähes täysin verkkoon, johtajan on hallittava välineet niin hyvin, että ne palvelevat häntä tiedonhaussa ja vuorovai-kutuksessa parhaalla mahdolli-

– Muutostyön tueksi tarvitaan tietojärjestelmä, joka vahvistaa osallistamista, luo luottamusta, tekee muutoksesta mitattavaa ja lyhentää muutoksen läpimeno-aikaa.

Hyvä tietojärjestelmä helpottaa myös Mäkijärven esille tuomaa tiedon seulomisen vaikeutta.

– Parhaimmillaan digitaalinen työväline toimii proaktiivisena ennustamisen välineenä: se il-moittaa, miten projektissa ede-tään, miksi näin tehdään, ja li-säksi se pystyy nimeämään seu-raavat kehittämisen kohteet. TripleWinin NOOA-ohjelmisto on esimerkki osallistavasta ja palkit-sevasta tietojärjestelmästä.

Syvempi kulttuurin muutosHUS:n Mäkijärvi peräänkuuluttaa maahamme enemmän rohkeutta kokeilla, tehdä jopa hullulta vai-kuttavia päätöksiä ja oppia ereh-dyksistään. Hänen mukaansa ’op-pivan organisaation’ esteenä on

virheitä karttava kulttuurimme. – Kuitenkin epäonnistumisista opimme eniten, hän jatkaa. – Di-gitalisaatio tekee kokeilemalla oppimisen helpommaksi toteut-taa.

Mettälän neuvo asiakaslähtöi-syyteen siirtyvälle yritykselle on yksinkertainen. – Älä tee mitään puolivillaista, sillä asiakasläh-töisyyteen on mentävä täysillä. Muutos edellyttää täyttä läpi-näkyvyyttä ja maaliin päästään, jos henkilöstön annetaan löytää asiasta se kulma, joka nostaa toi-minnan liekkeihin.

Myös Grönstrandin mukaan kyse on kulttuurinmuutoksesta: on päästävä strategian korkeuk-sista yksilötasolle, iholle.

– Kokonaisuus muodostuu pienistä, mitattavista arjen rat-kaisuista ja oppimisesta. Kun niistä muodostuu vähitellen ta-pa toimia, ollaan onnistumisen kierteessä, toteaa Grönstrand.

SPonSoRoitU

Pekka mettälätoimitusjohtaja, MPY

KUVA: MPY

markku mäkijärvivaratoimitusjohtaja, HUS

KUVA: MIKKO HINKKANEN

tom grönstrandtoimitusjohtaja, TripleWin

KUVA: TRIPLE WIN

sella tavalla.Aiemmin johtaja keräsi tie-

toa kokouksissa asiantuntijoiden kanssa, mutta tänä päivänä tieto muuttuu nopeasti ja sitä on en-nennäkemättömän paljon.

– Jos johtaja kuulee viimeisenä jostain alaan tai yritykseen liit-tyvästä tärkeästä asiasta, on hän kohta entinen johtaja, lataa Mä-kijärvi.

osaava kumppani vauhdittaa muutosta– Kun yrityksen toimintaa ale-taan muuttaa asiakasohjautuvaan suuntaan, mukaan kannattaa aina ottaa ulkopuolinen kumppani, to-teaa TripleWin Oy:n toimitusjoh-taja tom grönstrand.

– Asiakasohjautuvuuteen ei päästä, mikäli ajattelua ei uloteta yrityksen joka portaaseen. Osal-listaminen ulottuu myös asiakas-kuntaan, jossa sen tuloksena on luottamuksesta syntyvä strategi-nen kumppanuus.

KUVA: ADOBE STOCK


Robotti-imuri

© 2015 iRobot Corporation. Kaikki oikeudet pidätekään. iRobot ja Roomba ovat iRobot Corporation rekisterötyjä tavaramerkkejä.

UUSI ROOMBA® 980 robottipölynimuri on iRobotin tehokkain ja teknisesti edistyksellisin robottimme. Se imuroi kerralla koko kodin, ladaten siivouksen välissä niin tarvittaessa. iRobot Roomba 980 siirtyy tehokkaasti huoneesta toiseen, välttäen esteet ja portaat sekä puhdistaa myös huonekalujen alta. Mikä parasta, voit hallita Roomba 980 myös matkapuhelimella olitpa sitten missä tahansa. iRobot HOME sovelluksen kautta.

www.witt.zone/irobot


SPonSoRoitU

Oulu nopea ja ketterä, myös 5G:ssä

Oulun ydin-o s a a m i s t a ovat langat-tomat tie-d o n s i i r t o -teknologiat. Oulussa on

johtava ekosysteemi radioteknolo-gioiden koulutuksessa, tutkimuk-sessa ja tuotekehityksessä.

– Ilman oululaisia keksintöjä ja tuotekehityksen tuloksia meillä ei olisi nykyisen kaltaista matka-puhelinverkkoa tai matkapuheli-mia. Harva ihminen tietää, että 90 sekunnin välein kytketään jossain päin maailmaa verkkoon tukiase-ma, joka on suunniteltu Oulussa, sanoo BusinessOulun ICT-toimi-alan asiakkuuspäällikkö Janne Mustonen.

Oulussa on kolme yritystä, jot-ka kykenevät kehittämään matka-puhelinverkon tukiaseman alusta loppuun ja lähes 10 yritystä, jois-ta jokainen voi suunnitella puheli-men, tabletin tai puettavan älylait-teen. Oulun vahvuus on fyysisiin laitteisiin perustuvien tuotteiden suunnitteluosaaminen, joka nä-kyy myös Internet of Things -osaa-misena. HighTech –toimialat työl-listävätkin tänä päivänä noin 18 000 osaajaa Oulussa.

Radioteknologiassa ja päätelai-tesuunnittelussa tarvitaan histori-an tuomaa kokemusta. Uudet yri-tykset tulevat Ouluun, koska vas-

taavaa osaamista ei juuri muualta löydy. Viimeisen kolmen vuoden aikana Ouluun on sijoittunut yli 20 kansainvälistä ja useita kotimai-sia ICT-alan yrityksiä. Yrityksistä 15 tuli Ouluun alle vuoden aikajak-son sisällä.

5g on olennainen iot:n kehittymisessäOulun alueen yrityksillä on etuajo-oikeus sovellusten ja palveluiden rakentamisessa uusiin nopeisiin 5G-verkkoihin. Alueen yritykset, tutkimuslaitokset ja Oulun kau-punki ovat investoineet 5G-tutki-mukseen eri muodoissa.

– Meillä onkin tavoitteena, että vuonna 2025 Oulun alue on edel-leen maailman tunnetuimpia lan-gattomien teknologioiden kehittä-jiä, Janne Mustonen sanoo.

Oulun edelläkävijyydestä 5G-teknologioissa kertoo myös se, että Oulun yliopiston Centre for Wire-less Communications (CWC) -tut-kimusyksikkö on valittu toteutta-maan ja demonstroimaan vaativia 5G-mobiiliteknologioita Korean talviolympialaisten yhteydessä vuonna 2018. Oululaisten roolina Koreassa on kehittää tarvittavat 5G-radioratkaisut ja integroida ne osaksi toimivaa mobiiliverkkoa.

– Ratkaisevaa on, miten perin-teiset toimialat tulevaisuudessa hyödyntävät digitalisaatiota pal-velujensa, tuotteidensa ja erityi-

sesti liiketoimintamalliensa ke-hittämisessä. Helpointa on miet-tiä, mistä asiakkaat ovat olleet ennenkin valmiita maksamaan ja luoda palveluita ja tuotteita näi-hin segmentteihin. Käytän usein esimerkkinä Replacement-liike-toimintaa; Google korvasi tietosa-nakirjat, Netflix videovuokraamot, Uber valloittaa taksimarkkinat ja

Airbnb vastaa ihmisten loputto-maan tarpeeseen majoittua mat-kustaessaan, Janne Mustonen to-teaa.

ouluHealth-ekosysteemi kasvaa life Science -alan yritysten mukanaOuluHealth on monitieteinen osaamiskeskittymä, jossa toimii yrityksiä startupeista kansainvä-lisiin suuryrityksiin. Life Science -toimialan yritykset hyödyntävät oululaista ICT-toimialan pitkäai-kaista osaamista. BusinessOulun Life Science -alan asiakkuuspääl-likkö, Heidi Tikanmäki, kartoit-taa yritysten tarpeita ja verkottaa yrityksiä, jotta niillä olisi parhaat mahdolliset kumppanit muun muassa kasvua ja kansainvälisty-mistä varten.

– Terveysteknologian trendejä ovat monitorointi ja diagnosoin-ti paikasta ja ajasta riippumatta. Life Science -yritykset kehittävät uusia tuotteita ja palveluja, joiden avulla autetaan ihmisiä pysymään yhä terveempinä yhä pidempään. Väestön ikääntyminen on olen-nainen tekijä ja muun muassa etä-diagnostiikkaa kehitetään kotihoi-don tueksi, Heidi Tikanmäki ker-too.

Viime vuosina Ouluun sijoittu-neet ICT-yritykset palvelevat myös terveysalan kasvua.

– Esimerkiksi japanilainen puo-

lijohdekomponenttivalmista-ja toimii täällä yliopistosairaala-kampuksella. Vaikka he palvele-vat muitakin toimialoja, läheinen yhteistyö ja osaaminen ovat syitä, miksi yritys tuli tänne, sanoo Ou-luHealthin yhteyspäällikkö Noora Jansson.

5g testiverkko oulun yliopistolliseen sairaalaan– Tulevaisuudessa tarvitaan suuria tiedonsiirtonopeuksia kun tiedon määrän kasvu räjähtää. 5G mah-dollistaa nopeutta ja korkeaa ka-pasiteettia vaativien palveluiden ja tehokkaiden tuotantoprosessi-en tekemisen sekä uusien liiketoi-mintamallien syntymisen. Lopul-lista 5G-teknologiaa ei ole missään vielä valmiina, mutta ensimmäi-nen testiverkko on jo käytössä Ou-lussa, Noora Jansson kertoo.

Testiverkko on tarkoitus laajen-taa kattamaan myös Oulun yli-opistollinen sairaala, osaksi OYS TestLabin toimintaa. OYS TestLab on sairaalan yhteydessä oleva in-novaatioympäristö, joka mahdol-listaa erilaisten tuotteiden ja pal-velumallien testaamisen ja palaut-teen saamisen ammattilaisilta. Oulun yliopistollisen sairaalan uu-distamisen ja uudisrakentamisen yhteydessä OYS hyödyntää inno-vaatioympäristöä myös uudistu-van sairaalan suunnittelussa. Siel-lä voidaan muun muassa kokeilla

Oululla on yli 50 vuoden kokemus maailmanluokan teknologiatuotteiden kehittämisestä ja valmistuksesta. Päivittäin 2,6 miljardia ihmistä hyödyntää matkapuhelimissaan ja

tableteissaan teknologioita, jotka perustuvat oululaiseen osaamiseen. Nyt Oulun fokus on nopeiden 5G-verkkojen kehityksessä.

Janne mustonenICT-toimialan asiakkuuspäällikkö, BusinessOuluKUVA: BUSINESSOULU

Heidi tikanmäkiLife Science -toimi-alan asiakkuuspääl-likkö, BusinessOuluKUVA: BUSINESSOULU

noora JanssonOuluHealth -yhteyspäällikkö, BusinessOuluKUVA: BUSINESSOULU

anssi Ylimaula Kide Systems Oy:n toimitusjohtajaKUVA: OMA ARKISTO

laura PiilaOptomed Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtajaKUVA: OMA ARKISTO

By CreoirBy Bittium

By ŌuraBy QuietOn

By 9Solutions

By ASMO Charger

By MediracerBy Creoir

Made in Oulu

By OP Financial Group By Polar

By Fingersoft By Spektikor



huonerakenteitatai erilaisten lait-teiden ja huonekalujen käytettä-vyyttä.

OYS TestLab on osa isompaa ko-konaisuutta, OuluHealth Labsiä.

– Oulu on hyvä testilaboratorio, eikä muualla maailmassa taida ol-la ihan vastaavaa. Täällä on mah-dollisuus toteuttaa ketteriä kokei-luja, jotka kattavat perustervey-denhuollon, erikoissairaanhoidon ja sairaalarakentamisen yhdistet-tynä uusimpiin langattomiin tek-nologioihin ja vahvaan Life Scien-ce -osaamiseen, Noora Jansson jat-kaa.

Oulu on myös vahva bioalan kes-kittymä. Oulussa on elämäntapa-tietoa jo 1960-luvulla alkaneesta kohorttitutkimuksesta ja jokin ai-ka sitten Ouluun perustettiin Poh-jois-Suomen biopankki Borealis. Kun tämä tietämys ja osaaminen yhdistetään ICT- ja IoT-osaami-seen, mahdollisuudet uusiin inno-vaatioihin ovat valtaisat.

etädiagnostiikalla ehkäistään sokeuttaEsimerkki toimivasta Life Science -yhteistyöstä on oululaisten Opto-medin ja Kide Systemsin kokonais-

ratkaisu silmäpohjien kuvaukseen ja etälausuntaan.

Optomed Smartscope Pro on markkinoiden johtava kädessäpi-dettävä silmänpohjakamera. Te-hokkaalla seulonnalla pyritään löytämään sokeutumista aiheut-tavat silmätaudit riittävän ajoissa. Optomed on testannut silmänpoh-jakameraansa muun muassa Ou-luHealth Labseissa.

– Kide Systems kehittää etä-diagnostiikan ratkaisua, jolla tut-kimusmateriaali saadaan kaikilta lääketieteen kuvantavilta laitteil-ta etäarkistoon ja etälausuttavaksi. Missionamme on saattaa kaikki maailman lääketieteen kuvanta-vat laitteet lääkärien saataville aika- ja paikkariippumattomas-ti, kertoo Kide Systems Oy:n toi-mitusjohtaja Anssi Ylimaula.

– Yhteisessä palvelussamme Op-tomedin Smartscope kytketään Kiden pilvipalveluun. Kun kame-ralla kuvataan potilaan silmiä, vä-littyvät kuvat reaaliaikaisesti pil-veen. Pilveen pääsee kiinni minkä tahansa päätelaitteen selaimella ja sieltä löytyvät sairaalatasoiset työkalut kliinisten kuvien käsitte-lyyn, jatkaa Anssi Ylimaula.

– Optikkoliikkeille tämä tarkoit-taa mahdollisuutta tuottaa etälau-suttuja silmänpohjatutkimuksia, jolloin asiakkaan ei tarvitse käy-dä erikseen lääkärin vastaanotol-la vaan tutkimustulokset saa suo-raan optikolta, sanoo Optomed Oy:n liiketoiminnan kehitysjohta-ja Laura Piila.

– Suurin potentiaali on kehit-tyvissä maissa, joissa mobiili sil-mänpohjakamera yhdistettynä pilvipalveluun tuo seulontatutki-muksen saataville murto-osalla nykyisistä kustannuksista. Näin saadaan miljoonia ihmisiä lisää tutkimuksiin ja sen myötä ajoissa hoitoon, Laura Piila jatkaa.

– Koska ratkaisun ytimenä on liikkuvuus, tuo 5G aivan uuden ulottuvuuden potilaiden tutkimi-seen: esimerkiksi reaaliaikainen videokuvatutkimus voidaan lähet-tää kentältä keskussairaalassa toi-mivan lääkärin arvioitavaksi. Myös still-kuvien välitykseen 5G tuo helpotusta, isoimmat leikeku-vatutkimukset saattavat olla giga-tavun kokoisia, Anssi Ylimaula li-sää.

2,6 milJaRDia iHmiStÄ kÄYttÄÄ PÄiVittÄin oUlUSSa keHitettYÄ teknologiaa• Oulussa on 18 000 Hight Tech –osaajaa ja yli 700 High Tech yritystä (sis. ICT, Life Science ja Cleantech)• 5G-verkko tulee olemaan 100 kertaa nopeampi kuin 4G•Oulussa on lähes 50 vuotta kokemusta langattomien teknologioiden, päätelaitteiden ja puettavan älyn kehityksestä• Tuotekehityspanoksissa Oulu on Suomen numero 1

life Science -toimialan YRitYkSet1. Terveysteknologia, diagnostiikka ja eHealth2. Lääketeollisuus3. Bioprosessit ja -tuotanto, ruokateollisuus ja -turvallisuus4. Terveys- ja hyvinvointipalvelut

Yhteystiedot:

Janne mustonen

asiakkuuspäällikkö / ICT ja Nano, BusinessOulu

[email protected]

Heidi tikanmäki

asiakkuuspäällikkö / Life Science, BusinessOulu

[email protected]

noora Jansson

yhteyspäällikkö / OuluHealth, BusinessOulu

[email protected]

ouluHealth ekosysteemi ja erityisesti OYS TestLab kiinnostivat CNN:ää, joka teki uutisen suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä ja digitaalisista innovaatioista ihmisten hyvinvoinnissa.

KUVA: BUSINESSOULU

KUVA: BUSINESSOULU


SPonSoRoitU

Tulevaisuuden kaupungeissa palvelut kehitetään avoimesti

Helsingin, Espoon, Vantaan, Tam-pereen, Turun ja Oulun kaupungit sekä Turun am-

mattikorkeakoulu ovat luomassa kaupungeille uutta tapaa suunni-tella ja toteuttaa asiakaspalvelua. Hanke on osa kestävän kaupun-kikehittämisen strategiaa nimel-tä 6Aika.

– Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanke on erinomainen työkalu, jolla vahvistetaan alueiden elin-keinoelämän sekä tutkimus- ja kehittämisyhteisöjen roolia pal-veluekosysteemeissä, kertoo han-kepäällikkö Outi Laikko.

Hankkeen tuloksena syntyy uu-si toimintatapa toteuttaa moni-kanavaista asiakaspalvelua ja en-tistä tiiviimpää kumppanuutta kaupunkien välille. Odotuksena on myös palveluinnovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymi-nen. Kokonaisuuden rakentami-seen tarvitaan mukaan yrityksiä ja korkeakouluja.

Laajassa hankekokonaisuudes-sa kaikki osallistuvat yhteisen uu-den mallin luomiseen, mutta jo-kaisella toimijalla on myös oma kehitysnäkökulmansa.

– Oulussa kehittämistyö aloite-taan lapsiperheiden palveluista, ja Turussa rakennetaan digitaali-nen palvelutarjotin siivouspalve-luiden ympärille. Vantaa kehittää digitaalista Oma Vantaa – palvelu-tarjotinta, ja Espoossa keskitytään

asiakkuuksien hallinnan ratkai-sun ja sähköisen asioinnin asia-kastuen kehittämiseen. Helsin-gissä puolestaan palvelut tehdään käyttäjälähtöisemmiksi palve-lumuotoilun keinoin, ja Tampe-reella painotetaan yhteiskehittä-misen näkökulmaa eli kehitetään palveluita yhdessä yritysten ja korkeakoulujen kanssa, Laikko lu-ettelee.

– Lisäksi Turun AMK muotoilee Turun seudun yrityspalveluille uutta toimintamallia.

Hanke aloitettiin syksyllä 2015 ja se kestää maaliskuuhun 2018. Yhteistyö yritysten ja tutkimus-laitosten kanssa on jo muotoutu-massa.

– Kaupungit ovat isoja toimijoi-ta, jolloin muutokset tapahtuvat joskus hitaasti. Olemme kuiten-kin päässeet hyvin liikkeelle, it-seasiassa odotukseni ovat ylitty-neet, Laikko toteaa.

oulu avaa toimintaansa yrityksilleOulun kaupungilla on noin 200 000 asiakasta, jotka asioivat kaupungin palveluissa tavalla tai toisella. Tähän mennessä yksityi-seltä tai kolmannelta sektorilta palvelun löytyminen tai vertailun tekeminen palveluiden välillä on ollut työlästä. Avoin osallisuus ja asiakkuus -hankkeessa toteutet-tavan palvelumallin avulla Oulun kaupunki helpottaa palveluiden saatavuutta ja vertailtavuutta, se-

kä tukee samalla yritysten liike-toimintaa avaamalla omia palve-luitaan.

– Tuottamalla palveluja kunta-laisille yhdessä yritysten kanssa Oulun kaupunki avaa yritystoimi-nalle uusia liiketoimintamahdol-lisuuksia, palveluita ja tuotekehi-tyshankkeita, kertoo projektipääl-likkö Krista Piippo.

ICT-sektorin rakennemuutos näkyy vahvasti Oulun kaupun-gin ja koko lähialueen taloudes-sa. Panostuksia tarvitaan ennen kaikkea yritysten asiakkuuksien laajentamiseen sekä uusien inno-vaatioiden ja palveluiden synnyt-tämiseen.

– Tulevaisuudessa yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottami-en palveluiden lisääminen jul-

kisten palveluiden rinnalla vah-vistuu. Ihmisten arjesta syntyvät tarpeet on tärkeää tunnistaa yhä vahvemmin, ja muokata niitä ole-massa olevalla palvelujärjestel-mällä. Myös yksityisten ja järjes-töjen tuottamien innovatiivisten palveluiden lisääminen on haaste, johon Oulun kaupunki pyrkii vas-taamaan kutsumalla yrityksiä ja tutkimus- ja tuotekehitysyhteisö-jä sekä 3. sektorin toimijoita kehit-tämisyhteistyöhön, kertoo Piippo.

turku kuuntelee asukkaitaanKaupungin asiakaspalvelussa on tunnistettava asiakkaan palve-luntarve ja luotava keinot hänen ohjaamiseksi oikealle palvelun-tarjoajalle. Asiakkaalle on tärkein-tä, että sopiva palvelu löytyy, oli palvelu sitten kunnan tai yrityk-sen tuottamaa.

Projektipääll ikkö Eero Rostiala kertoo Turun kaupungin tuovan jatkossa kaikki palvelut kaupungin verkkopalvelun mun-palvelut-kokonaisuuteen. Mun-palvelut on keskitetty näkymä, josta asiakas löytää jatkossa sekä yksityiset että julkiset palvelut, ja myöhemmin myös 3.sektorin ja vapaaehtoistoiminnan kautta syntyneet palvelut.

– Pyrimme ajattelemaan palve-lujen tuottamista uudella tavalla ja samalla kehitämme monikana-vaisuutta. Jatkossa kuntalainen voi lähestyä palveluntuottajaa pu-helimella, kasvokkain tai digitaa-

lisen palvelun kautta, hän kertoo.Tähän asti asiakaspalvelun hen-

kilökunta on hakenut palvelutie-toja monesta eri paikasta, mutta jatkossa munpalvelut avaa mah-dollisuuden nykyistä yhtenäisem-pään palveluhakuun.

– Tämä on digitalisaatiota par-haimmillaan; muutamme tapam-me toimia sekä mietimme kuin-ka voimme toimia yhteisöllises-ti kaikkia hyödyttävän tavoitteen eteen, Rostiala toteaa.

Munpalvelut-palvelualusta on pilottikäytössä toukokuusta elo-kuun loppuun.

– Pilotilla haemme kokemuksia sekä mukana olevilta siivouspal-veluiden yrittäjiltä että palveluja käyttäviltä kuntalaisilta, Rostiala sanoo.

– Vielä emme voi tietää, millai-sia palveluita tulevaisuudessa tar-vitaan, mutta uskon, että 6Aika-hankkeen käyttökokemuksista keräämien tietojen perusteella saamme suuntaa uusille palve-luinnovaatioille.

Avoimuus, osallisuus ja digitalisaatio ovat kaupunkien uuden toimintatavan lähtökohdat. Kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt toivotetaan mukaan palveluiden kehittämiseen.

outi laikkohankepäälliiköKUVA: ANTTI KORPINEN

krista PiippoprojektipäällikköKUVA: OMA ARKISTO

eero RostialaprojektipäällikköKUVA: OMA ARKISTO

KUVA: VANTAAN KAUPUNKI /

SAMI LIEVONEN



oulun innovaatioallianssi, oia, on ainutlaatuinen tut-kimus- kehitys- ja innovaa-tioyhteisö, jonka tavoite on vahvistaa oulua kansainvä-lisesti merkittävänä yritys- ja teknologiakaupunkina.

Allianssissa mukana oleva VTT:n tutkimusprofessori Heikki ailisto näkee Oulun seudun ja Ouluun sijoittuvien yritysten ke-hitysmahdollisuudet kansainvä-lisesti mittavina. Ailiston asian-tuntemus innovaatioallianssissa on tunnistaa ne toiminnot yritys-ten hankkeissa, joissa ICT- ja digi-taaliratkaisuilla saadaan liiketoi-mintaan lisäarvoa teknologisesti ja kaupallisesti.

– Oulussa on valtavasti osaa-mista. Nokian irtisanomiset ei-vät halvaannuttaneet toimintoja. Tietoliikenneosaamisen ja nokia-laisuuden jäljet näkyvät: erityi-sesti tutkimus- ja tuotekehityk-sen osaajina. Sen hyödyntämi-nen on koko yhteisön etu, Heikki Ailisto painottaa.

Allianssin visiona on tehdä Ou-lusta edistyksellinen, kansain-välinen ja tavoiteltu liiketoimin-nankeskus start-upeista aina

Digiratkaisut ja yhteistyö – Oulun avaimet kasvuun

Heikki ailistotutkimusprofessori, VTTKUVA: VTT

”Oulussa on valtavasti osaamista. Nokian irtisanomiset eivät halvaannuttaneet toimintoja.”

kasvua ja kansainvälistymistä ha-luaville yrityksille. Tavoite saavu-tetaan määrätietoisella yritysten ja yhteisöjen yhteistyöllä, unohta-matta Ouluun investoivia kansain-välisiä yrityksiä. Vahvalle osaami-selle on aina ostajia.

Pienet toimijat mukaanAllianssi palvelee kaikkia yrityksiä niin oman toiminnan kehittämi-sen kuin työllistämisen näkökul-masta. Esimerkiksi pienempien ohjelmistotalojen yhteistyö isom-pien toimijoiden kanssa tuo sy-nergiaetua. Alueen kahden vahvan tutkimusyksikön Oulun yliopis-ton ja VTT:n yritysyhteistyö antaa tutkimus- ja kehitysantinsa elin-keinoelämän tarpeisiin. Kansain-välisten yritysten jalkautuminen Ouluun on edesauttanut alueen elinvoimaisuutta ja työllisyyttä.

Finanssialan toimijoista pank-kisektorin digikehitysyksiköt ovat keskittyneet Ouluun. Ailisto arvi-oi Oulun vahvistavan asemaansa entisestään digiteknologialla, esi-merkiksi Sote-ratkaisun toteutuk-sessa. Seutu työllistää 12 500 tekno-logiaosaajaa. Teknologian vienti-tulot ovat noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

analyysillä luodaan uusia sovelta-mismahdollisuuksia. Esimerkiksi älykäs digitaalinen identiteetti, jo-ka toimii käyttäjän puolesta hoita-malla matkavarauksia tai ehdotta-malla ajoreittejä, Pakkanen kuvai-lee.

SPonSoRoitU

anna Hurmalainen [email protected]

mitÄ on oUlUn innoVaatioallianSSi?

Oulun innovaatioallianssi on kahdeksan toimijan yhteenliittymä: Oulun kaupungin ja yliopiston, PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin, VTT:n ja Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän, Technopoliksen ja Luonnonvarainkeskus, Luken, yhteisö.

Kehitysalueiksi on valittu viisi toimintaympäristöä, joilla Oulusta tehdään tavoiteltu kumppanikaupunki yrityksille. Innovaatioallianssi tarjoaa keskitetyn ja korkeata

soisen toimintaympäristön ja liiketoimintaa edistävän ja tukevan toiminnan, kuten teknologiaosaamisen, tutkimus ja kehitystyön.

Yhteistyön painopisteinä olevat: Oulusta vetovoimainen kaupunki, Oulun yliopiston vetämä, teollisuus 2026 hanke, terveydenhuollon digitaalinen tutkimus ja kehitystyö, Oulun ammattikorkeakoulun ketterä kaupallistaminen, markkinoinnin tueksi ja VTT:n ohjaama ICT ja digitalisaatio liiketoiminnan kehittämiseen.

Finanssiteknologian huippu-osaaminen on hiottu Oulussa vientituotteeksi. Kansainvälistä kysyntää on tulevaisuuden näki-jöille.

Lue lisää ouluinnovationalliance.fi boogiesoftware.com

finanssisektori murroksessaDigitaalisia toimintaympäris-töjä toteuttanut kehitysjohtaja miikka Pakkanen Boogie Soft-ware Oy:stä etsii asiakkailleen jo digiajan jälkeistä mallia.

– Pankkien on arvioitava, mi-tä niiden liiketoiminta on tulevai-suudessa. Vahvuudet ovat luotta-mus ja asiakastieto. Keskiössä on asiakkaan ymmärtäminen, ja siitä syntyy uutta liiketoimintaa, Miik-ka Pakkanen visioi.

Kuluttajakäyttäytymisen tiedon

KUVA: ADOBE STOCK


”Ter veydenhuoltosektorin muutostavoitteet ovat koh-talaisen selkeät ja suoravii-vaiset. Voimakkaasti yksin-kertaistaen tavoitteena on hoidon vaikuttavuuden sekä koetun elämänlaadun mak-

simointi ja samanaikaisesti kalliissa sai-raalaympäristössä vietettävän ajan mini-mointi. Digitalisaatio auttaa tässä muutos-prosessissa monella eri tavalla. Ensinnäkin se edistää palveluiden saatavuutta. Esi-merkkinä tästä älypuhelin-sovellus, jon-ka avulla voi lähettää kuvia tai videokuvaa lääkärille ja keskustella hänen kanssaan etäyhteydessä. Myös palveluketjuja voi te-hostaa lean–menetelmin ja digitalisaatio-ta hyödyntäen. On olemassa vaikkapa po-tilasohjausjärjestelmä, joka pyrkii optimoi-maan terveydenhuoltoresurssien käytön sekä minimoimaan potilaan läpimenoajan ja odotteluajan toimenpiteiden välillä. Di-gitalisaatio auttaa myös tehostamaan pal-velutapahtumia. Modernin ja helppokäyt-töisen päätöksenteon tukea tarjoavan poti-lastietojärjestelmän avulla terveydenhuol-lon ammattilaiset voivat kukin keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Samalla seu-ranta ja diagnostiikka automatisoituvat. Tästä esimerkkinä analytiikkasovellus, jo-ka ennakoi keskosten verenmyrkytyksiä HUS:n lastenklinikalla. Digitalisaatio edis-tää myös terapian yksilöllistymistä gene-tiikan analysoinnin avulla. Toukokuussa 2018 voimaan tuleva EU:n uusi tietosuoja-

asetus muuttaa yksilöistä kerätyn tiedon hyödyntämismahdollisuuksia ratkaisevas-ti. Asetuksen mukaan me yksilöt omistam-me meistä kerätyn tiedon ja voimme myös päättää miten sallimme sen hyödyntämi-sen.

Me olemme mukana auttamassa tervey-denhuollon organisaatioita hyödyntämään SoTe–uudistuksen mukanaan tuomaa suur-ta muutosta. SoTe–uudistus pakottaa sekä julkiset että yksityiset toimijat muuttamaan ja sovittamaan yhteen toimintamallejaan uudella tavalla. Kyse ei saa olla pelkästään olemassa olevien palveluiden ja prosessi-en digitalisoinnista, vaan ennen kaikkea palvelukulttuurin digitaalisesta transfor-maatiosta eli palvelujen käyttäjäkeskeises-tä uudelleensuunnittelusta, jatkuvasta ket-terästä kehittämisestä, sensoriikan ja ana-lytiikan hyödyntämisestä, informaation digitalisoinnista sekä turvallisesta tiedon-hallinnasta ja -hallinnoinnista.”

Asiantuntija Mikko Katajamäki

Digitalisaatiosta järjestetään semi-naareja, siitä kirjoitellaan lehdis-sä ja puhutaan johdon esityksissä. Palvelun tarjoajat lupaavat ratkai-sun olevan milloin markkinointiau-tomaatiossa, milloin sisältömarkki-noinnissa tai applikaatioissa.

Usein joku toteaakin kyllästyneensä digita-lisaatioon tai siitä kohkaamiseen.

– Mutta saako siihen kyllästyä?, kysyy digitalisaation puolestapuhuja, Katalysti Oy:n toimitusjohtaja Vesa ilmarinen ja vastaa:

– Digitalisaatio on yksi maailman megat-rendeistä globalisaation ja ilmastonmuu-toksen lailla. Se ei mene toivomalla ohi, ei-vätkä sen nostattamat haasteet ja mahdol-lisuudet ratkea tarttumatta niihin.

Digitalisaatiota ei voi ostaa – se pitää tehdä itseDigitalisaatio on johtamiskysymys. Yri-tysjohtajan on tärkeää ottaa digitalisaatio omiin käsiinsä. Ilmarinen esittää kolme asiaa, joista huolehtimalla yritys on hänen mukaansa jo hyvällä polulla:

1 Hae strateginen oivallus digitali-saatiosta

Digitalisaatio ei ole vain verkkokauppoja, somea tai pilvipalveluun dataa lähettäviä antureita, vaan enemmän. Se on teknologi-oiden, muuttuneen asiakaskäyttäytymisen ja murtuvien markkinarajojen mahdollis-tamia liiketoimintamuutoksia. Digitalisaa-tio tarkoittaakin strategian, palveluiden ja toimintamallien uudistamista.

2 luo tekemisen meininkiToinen välttämätön asia on uudenlai-

sen tekemisen meiningin luominen. Digi-talisaatio on epävarmaa, eivätkä kaikki asi-at onnistu. Siksi on palasteltava, kokeilta-va, mitattava, opittava ja korjattava.

– Tämä edellyttää valtuuttavaa johtamis-ta ja epäonnistumisista oppimista. Uuden rytmin luominen eli että päätetään tuoda asiakkaille näkyviä ominaisuuksia jatku-vasti esimerkiksi kahden viikon välein, on yksi tärkeimpiä menestystekijöitä. Saattaa

kuulostaa konsulttihöpinältä, mutta on yk-si tärkeimpiä menestystekijöitä, painottaa Ilmarinen.

3 kehitä valmiutta uusiin tapoihin toimia

On rajoittunutta pohtia vain nyt laajassa käytössä olevia teknologioita.

Monet jo pitkään kehitteillä olleet tekno-logiat ovat kypsymässä nyt massamarkki-nakelpoisiksi. Joustava ja älykäs robotiik-ka kehittyy. Älykkyyttä tulee mukaan yhä arkisimpiin laitteisiin kotien jääkaapeista julkisten WC:iden pyyherulla-automaat-teihin.

– Mikä on sinun näkemyksesi asiakas-käyttäytymistä muuttavista teknologiois-ta? Onko yrityksesi valmis tähän maail-maan?

Digitalisaatio mahdollistajana

Oletko kyllästynyt digitalisaatioon?

anni korhonen [email protected]


gordionpro oy on 2014 perustettu yritysmuotoinen yhteisö, joka auttaa yri-tyksiä, organisaatioita ja yhteiskuntaa ratkomaan visaisia ongelmia. Pääasialliset työkalumme ovat muutosjohtaminen sekä palveluketjujen ja liiketoimintamalli-en tehostaminen digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä. Asiakkaitamme ovat muun muassa energiasektori, julkiset organisaatiot ja terveydenhuolto sekä teknologiayritykset.

Lue lisää gordionpro.fi

Lue lisää katalysti.fi


KUVA: SHUTTERSTOCK

Vesa ilmarinentoimitusjohtaja, Katalysti Oy

KUVA: NYBLIN

mikko katajamäkiasiantuntija

KUVA: OMA ARKISTO


Yritykset tarvitsevat tietoa ja syste-maattisuutta, jotta digitaalisuudel-la voidaan parantaa tulosta.

– Jo 1,5 vuotta sitten meille oli syntynyt ku-va, että erityisesti pk-yritykset tarvitsevat systemaattista otetta digitaaliseen maail-maan, kertoo valmennuksen järjestäjän, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n tutkimuspäällikkö kirsi meriläinen.

Lopulta hiljaiset signaalit alkoivat ke-hittyä toiminnaksi, kun Hämeen liitto otti HAMK:iin yhteyttä saman asian puitteissa.

– Suurissa yrityksissä asiat ovat jo pa-remmin hallinnassa, mutta pk-sektorilla ei usein ehditä paneutua kehittämistyöhön. Kuitenkin yleinen viesti on jo pitkään ollut, että maan digiloikka on pitkälti pk-sekto-rin varassa.

Meriläisen mukaan digitalisaatiosta on puhuttu jo pitkään, ja nyt aika on kypsynyt siten, että ilman digitaalisuutta ei oikein enää voi tehdä menestyvää bisnestä.

– Valmennusohjelmaan odotettiin noin kymmentä yritystä, mutta kun hakijoita olikin 40 yritystä, nostimme osallistuja-määrää. Toukokuun puolivälissä startan-neeseen Digikunto-valmennusohjelmaan osallistuu kaikkiaan 27 matkailualan tai valmistavan teollisuuden yritystä.

Systemaattisuutta etsimässäDigikunto-koulutusohjelma on osa suu-rempaa DigiCoach-hanketta, johon sisäl-tyy monia yritysten digitaalisia valmiuk-sia kohentavia toimintamuotoja. Digikun-tokoulutuksen osallistujat ovat jo jossain määrin tuttuja digitaalisuuden kanssa,

mutta Meriläisen mukaan varsinkin toi-minnan systemaattisuus puuttuu useim-milta.

– Digitaalisen toiminnan mitattavuus onkin yksi koulutuksen tärkeimpiä anteja. Moni jopa hieman yllättyy siitä, että digi-taalisuudella voidaan todella lisätä yrityk-sen tulosta ja menestystä.

– Ennen ensimmäistä lähipäivää mitta-simme mukana olevien yritysten digitaa-lisen jalanjäljen, jonka perusteella laadim-me tiekartan yrityksen digitaaliselle kehit-tymiselle, kuvailee Meriläinen.

– Kukin osallistuja tekee myös oman yri-tyksen toimintaan liittyvän kehitystehtä-vän, ja virtuaalisella oppimisalustalla voi-daan koko koulutuksen ajan vaihtaa koke-muksia digiarjesta ja verkostoitua.

DigiCoach-hankkeen toteuttaa Hamkin Älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö.

– Valmennus tarjoaa hedelmällisen läh-tökohdan soveltavalle tutkimukselle, jonka vuoksi se järjestetään tutkimusyksikössä. Keräämme esim. aineistoa artikkeleidem-me pohjaksi, lisäksi annamme opiskelijoil-lemme tilaisuuksia opinnäyte- tai projekti-töihin mukana olevissa yrityksissä.

– Toivomme, että valmennuksen avulla alueemme pk-sektorilla olisi havaittavissa selvä liikahdus kohti digitaalisuutta, joka tulosten myötä leviää myös muihin yrityk-siin. Strategioiden vieminen käytäntöön on digitaalisen kehityksen avainasioita, ja tähän olemme luomassa mahdollisuuksia, toteaa Meriläinen.

ostaminen, myyminen ja markki-nointi ovat murroksessa. muutos näkyy hyvin myös toiminnanohja-us-järjestelmissä. Jotta voidaan rakentaa tehokasta verkkoliiketoi-mintaa, on järjestelmien ja proses-sien oltava kunnossa.

– Kaiken yritystoiminnan ytimessä on pe-rusasioiden hallinta. Digitalisaatiolla ERP-perusalustaan voidaan rakentaa lisää kil-pailukykyä, kuten mobiileja app-kerroksia, täsmäsuunniteltuja roolipohjaisia käyt-töliittymiä ja tehokkaampia verkkokau-pan prosesseja. Hyvin toimivassa verkko-kaupassa tilaus voidaan tehdä kännykällä, ja tuote lähtee samana päivänä asiakkaal-le toiselta puolen maapalloa, kertoo Os-car Software Oy:n toimitusjohtaja Simo Salminen.

– Jotta pystymme vastaamaan globaaliin kilpailuun, yritystemme tulee olla tehok-kaita ja innovatiivisia. Onneksi pk-sekto-rilla on vipinää ja yritykset kehittävät liike-toimintaansa, Simo Salminen lisää.

käyttäjämäärien kasvaessa toiminta muuttuuAikaisemmin toiminnanohjausjärjestel-mät ovat olleet ammattilaisten huomassa.

– ERP-maailma tulee pirstaloitumaan kun uusia käyttäjiä tulee mukaan. Enää käyttäjinä ei ole pelkästään asiantunti-joita, vaan käyttäjiä voivat olla yrityksen koko henkilökunta ja lisäksi asiakkaat ja toimittajat. Saman järjestelmän on pys-tyttävä palvelemaan kaikkia; tilaus-toi-mitusketjusta taloushallintoon, tuotanno-nohjauksesta ja materiaalivirtojen hallin-nasta huoltoon, sanoo Simo Salminen.

– Myös ERP-maailma on murroksessa. Yritys ei voi vain valita mielenkiintoista sovellusta ja hypätä johonkin käyttöliitty-mäkerrokseen, jos perusta ei ole kunnossa.

Kilpailukykyinen sähköinen liiketoiminta rakennetaan ja integroidaan toimivan pe-rustan päälle, Simo Salminen muistuttaa.

Suomalaista osaamistaOscar Software Oy on suomalainen ohjel-misto- ja palvelutalo, jossa työskentelee 75 osaajaa, lisäksi käytössä on omien alojensa erikoisasiantuntijoista koostuva kumppa-niverkosto. Oscar Software Oy:n tuote- ja palvelutarjooma sopii hyvin myös pk-yri-tyksille.

Keskeistä Oscarin toiminnassa ovat seu-raavat periaatteet: asiakkaiden liiketoi-minnan sujuvuus ja kannattavuus, avoi-muus, ihmisten arvostus, kehittyminen, yrittäjämäinen tapa toimia sekä tulokselli-suus. Yhteistyö Oscarin kanssa rakentuu kumppanuusajattelulle, joka on tiivistetty kuuteen lupaukseen: sitoutuminen yhtei-siin tavoitteisiin, asiakkaan liiketoimin-nan ymmärtäminen, ripeä reagointi, toi-mintavarmuus ja käytettävyys, henkilö-kohtainen asiakaspalvelu sekä jatkuva ke-hittyminen.

Hämeessä kohotetaan pk-yritysten digikuntoa

Älykäs toiminnan-ohjausjärjestelmä auttaa luomaan menestystarinoita

kaisa mäntyranta [email protected]


Lue lisää digikunto.fi

#digikunto

Lue lisää oscar.fi


kirsi meriläinentutkimuspäällikkö, HAMK

KUVA: ATSO ARAT

Simo Salminentoimitusjohtaja, Oscar Software Oy

KUVA: OSCAR SOFTWARE OY

KUVA: OSCAR SOFTWARE OY


SPonSoRoitU

Liikkeellelähtö ja innostus teollisen internetin mahdollisuuksien hyödyntämiseen Suomen teollisuudessa on varsin kiitettävää. ”Mutta monessa yrityksessä haetaan vielä sitä, kuinka ratkaisujen avulla saadaan luotua oikeasti kouriintuntuvaa ROI-hyötyä”, toteaa Nodeon Oy:n johtaja timo majala.

IIoT-ratkaisun arvo syntyy piirin ja pilven välillä

90-luvul-ta as-ti IIoT-ratkai-s u j e n

parissa työskennelleelle Ma-jalalle teollisen internetin ympärille kasvanut hype näyttäytyy – no, juurikin hy-penä, mutta toisaalta jo pit-kään yli liiketoimintaseg-menttien kasvavana trendi-nä.

– Olin juuri alan tilaisuu-dessa, jossa ennustettiin, että vuonna 2020 IoT-bisneksestä valtaosa on juuri teollista in-ternetiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että merkittävä osa tuosta toiminnasta toteutuisi ilman IIoT-otsikkoakin, Ma-jala sanoo, ja jatkaa:

– Teollisuuspuolen toimijat ovat hyödyntäneet teollisen internetin ratkaisuja jo pit-kään. Mekin teimme jo 90-lu-vulla mobiiliverkon avulla hajautettuja laitehallinnan sovelluksia eli nimenomaan teollisen internetin ratkaisu-ja.

Alan innostuksen ja tek-nologisen kehityksen myö-tä moni toimija on aloittanut datankeruun ja -analyysin entistä vahvemmin.

– Osa toimijoista haluaa aloittaa tiedonkeruun ja kat-soa myöhemmin, mitä tiedol-la saadaan aikaiseksi. Toiset ovat kriittisempiä ja lähtevät keräämään tietoa vain, jos sii-tä on suoraa liiketaloudellista hyötyä. Kummallakin näkö-kulmalla on perustelunsa.

timo majalajohtaja, Nodeon OyKUVA: NODEON

käyttövarmuudella on erittäin tiu-kat vaatimukset. Vaativien hank-keiden läpivieminen antaa hyvän pohjan muillekin IIoT-projekteil-le, Majala toteaa, ja jatkaa:

– Olemme ennen kaikkea tekno-logiaosaajatalo, joka hallitsee ko-ko teknologiapinon aina tiedon-keruun sensoreista pilvipohjaisiin keskusjärjestelmiin ja teollisuu-den automaatioprosesseihin.

Moni IIoT-ratkaisutoimittaja on keskittynyt johonkin teknologia-pinon tasoon, esimerkiksi data-analyysiin. Nodeonilla on kuiten-kin haluttu kehittää koko teknolo-giapinon osaamista.

– Tiedon analysointi on ehdotto-masti tärkeää, mutta niin on ke-rättävän tiedon validiteettikin. Sil-lä, että tieto kerätään oikeasta pai-kasta ja oikea-aikaisesti, on merkitystä lopputuloksen kannal-ta, Majala toteaa.

Teollisuuspuolen toimijatovat hyödyntäneet teolliseninternetin ratkaisuja jo pitkään.

• teollinen internet on tämän hetken tärkeimpiä di-gitalisaatioon liittyviä muu-tosaaltoja niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

• Suomi hakee uutta kas-vua ja kilpailukykyä teollisen internetin hyödyntämisen kautta.

• Verkkoon kytketään jatkuvasti uusia laitteita ja palveluita, jotka mahdollis-tavat niihin liittyvän tiedon hyödyntämisen älykkäästi.

• Uuden teknologian avulla voidaan reaaliajassa seurata ja optimoida laittei-den ja palvelujen toimintaa. Samalla saadaan tietoa nii-den tilasta ja ominaisuuk-sista.

• laitteista, koneista, prosesseista ja palve-luista kerätyn tiedon avulla voidaan ennakoida ja auto-matisoida työvaiheita.

Ketterän kehityksen hengessä joskus pikkuhiljaa ja kokeilemalla aloittaminenkin kannattaa.

– IIoT-ratkaisuissa ei monesti-kaan voida miettiä kaikkea etu-käteen valmiiksi ja osa ymmär-ryksestä tulee usein vasta proses-sin myötä. Historiatieto voi joskus muodostua hyvinkin arvokkaaksi, varsinkin jos sen analyysiin ja ke-hittämiseen käytetään aikaa, Ma-jala toteaa.

arvonluontia koko teknologiapinon hallinnallaNodeonin IIoT-osaamista on hiot-tu erityisesti kriittisissä infra-struktuuri-kohteissa, joissa järjes-telmän varaan lasketaan jopa ih-mishenkiä.

– Järjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen kriittisiin infra-kohteisiin on antanut meille ko-kemusta IIoT-sovelluksista, joissa

Lue lisää www.nodeon.com


Jaakko Heinolainformaationhallinnan liiketoiminnan kehityspäällikköKUVA: CANON OY

Informaation määrä yrityksissä kasvaa rä-jähdysmäisesti. Osa informaatiosta on ar-kaluontoista ja liike-toimintakriittistä, jo-ten sen joutuminen

vääriin käsiin täytyy estää. Tähän yritysten riskienhallinta usein keskittyykin. Asialla on toinenkin puoli.

– Tiedonhallintajärjestelmää suunniteltaessa tulisi miettiä käyttöoikeuksien rajaamisen si-jaan sitä, mikä tieto on kenelle-kin relevanttia ja miten he löytä-vät sen mahdollisimman helpos-ti ja nopeasti, sanoo Canon Oy:n informaationhallinnan liiketoi-minnan kehityspäällikkö Jaak-ko Heinola.

– On petollisen helppoa luoki-tella kaikki tieto arkaluontoisek-si ja rajoittaa pääsyä tietovaras-toihin. Joskus isompi riski syn-tyy kuitenkin siitä, että pääsy tietoon on estetty.

Tärkein asia onkin suunnitel-la ensin toimiva tiedonhallinta-malli ja -strategia, vasta sen poh-

jalta rakennetaan itse järjestel-mä. Jotta tieto on turvallisesti tallessa, ja oikeilla henkilöillä on pääsy tietoon mistä ja milloin ta-hansa, informaationhallintaan on otettava suunnitelmallinen lähestyminen, Jaakko Heinola jatkaa.

Usein yrityksillä on useita jär-jestelmiä, joissa käsitellään sa-maa tietoa. Tällöin syntyy epä-varmuus siitä, mikä versioista on viimeisin ja mitä muutoksia versioihin on tehty. Keskittä-mällä kaikki tieto samaan järjes-telmään voidaan estää päällek-käisten versioiden syntyminen ja varmistetaan, että halutuilla henkilöillä on aina pääsy ajanta-saiseen tietoon.

ajansäästöä ja vähemmän virheitä– On tutkittu, että toimistotyön-tekijän viikosta kuluu lähes koko-nainen työpäivä tietojen etsimi-seen. Työnantajan näkökulmasta tämä on sekä riski että turha kus-tannus, sanoo Jaakko Heinola.

Jos informaationhallintaa ei

ole suunniteltu kunnolla, pro-sessit ovat usein hitaita ja virhe-alttiita. Automatisoimalla tiedon käsittelyä oikeissa kohdissa pro-sesseista saadaan nopeampia ja kustannustehokkaampia. Näin myös minimoidaan inhimillis-ten virheiden riski.

Kun kaikki tieto on yhdessä jär-jestelmässä digitaalisessa muo-dossa, sitä voidaan seurata ja mi-tata. Nähdään kuka on käsitellyt tietoa, muodostuuko dokument-tikeskeisissä prosesseissa pullon-kauloja ja toimiiko järjestelmä optimaalisesti. Mittaamisen ja raportoinnin pohjalta toimintaa on hyvä kehittää.

– Tiedonhallintaa ei tulisi näh-dä pakollisena kustannuksena vaan mahdollisuutena saavuttaa kilpailuetua samalla kun suunni-tellaan ja rakennetaan kaikille yhteinen, riskitön tapa toimia, Jaakko Heinola muistuttaa.

Tiedonhallinta on Canonin ydintä

SPonSoRoitU


canon tarjoaa tulostuksen- ja informaationhallinnan sekä lii-ketoiminnan kehittämisen ja ulkoistusliiketoiminnan asiantun-tijapalveluita. Canon on edelläkävijä myös ammattitulostami-sen ja 3D-tulostamisen ratkaisuissa sekä kuluttajapuolen ku-vantamisen ratkaisuissa.

Lue lisää canon.fi

SPonSoRoitU

Seniortekin kotihoitoon suunniteltu automaattinen seuranta- ja hälytysjärjestelmä antaa turvallisuutta omaisille ja helpottaa hoito-henkilökunnan työtä.Liiketunnistukseen perustuva järjestelmä auttaa arvioimaan itsenäisesti asuvan kykyä selviytyä kotonaan ja hälyttää tarvittaessa automaattisesti, jos hänen luokseen tarvitaan apua. Järjestelmä muodostuu kukkatolpasta ja eri huoneisiin asennettavista liikeantureista. Niiden avulla havaitaan, jos asukas käyttäytyy tavallisesta poikkeavasti. Esimerkiksi jos hän makaa lattialla liian pitkään, lähtee kotiavulle automaattinen pyyntö mennä apuun. Tai jos havaitaan vaikkapa liian tiheä WC:ssä käymisen tarve, uni-rytmin sekoittuminen tai liikunnan selkeä väheneminen, voidaan potilaan tilaa lähteä selvittämään tarkemmin.

Asiakkaan yksityisyys turvattuJärjestelmässä yksityisyys on ja tietoturva on viety erittäin pitkälle. Asunnosta lähtevää tietoa ei voi yksilöidä henkilöön, ennen kuin se on saavuttanut valvomon. Valvonnassa ei käytetä kameroita, jolloin asukas ei ole myöskään jatkuvan tarkkailun alla. Hälytykset tai analysointi perus-tuvat asetettujen tavoitearvojen ylittymiseen/ alittumiseen. Esimerkiksi vessakäynneille voidaan määritellä normaaliksi maksimitasoksi 8 kertaa vuorokaudessa ja vasta jos tämä ylittyy monena päivänä peräkkäin, siitä syntyy ilmoitus.

Seniortekin seurantajärjestelmän avulla kotihoitoa tarvitseva on jatkuvas-ti avun päässä. Hoitohenkilökunta voi keskittyä paremmin oleelliseen ja omaiset saavat tarvittaessa tiedon välittömästi, jos apua tarvitaan.

Lisää turvallisuutta kotihoitoon

www.seniortek.fi


Digi-talouspalvelua Suomesta koko Eurooppaan Digitalisoituminen luo aivan uusia mahdollisuuksia suo-malaisille yritykselle kehittää toimintaansa. Digitalisoi-tuminen on synnyttänyt myös ketteriä ja innovatiivisia palveluratkaisuja, joilla kehitetään ja parannetaan yritys-ten talousjohtamista ja toiminnanohjausta. Yksi tällainen esimerkki on suomalaisen Staria Oyj:n ONE STOP -palve-lu, jolla mahdollistetaan kansainvälisten yhtiöiden koko konsernin kaikki talouspalvelut yhdestä pisteestä, yhden järjestelmän kautta.

Talouden ONE STOP EurooppaanStarian uudenlainen ONE STOP -konsepti sisältää

digitaalisen taloushallinnon pilvipalveluna ja

mahdollistaa asiakkaan emoyrityksen ja kaikkien

tytäryhtiöiden taloushallinnon ympäri Euroop-

paa yhdestä paikasta käsin. Palvelu käsittää muun

muassa osto-

ja myyntilaskut,

palkkahallinnon,

kirjanpidon, viranomaisrapor-

toinnin, controller-palvelut ja

konsernilaskennan – kaikki

maakohtaisten määräysten

mukaan. Jokaisella asiakkaalla

on oma asiakaskohtainen tiimi,

joka palvelee koko konsernin

kaikkia maita.

#1 PilviERP - läpinäkyvyyttä toimintaanStaria ONE STOP -palvelussa eri maissa toimivien yhtiöiden digitaa-

lisessa taloushallinnossa hyödynnetään pilvipohjaista NetSuite ERP

-järjestelmää. Järjestelmän vahvuuksiin kuuluvat muun muassa

jatkuva, tehokas konsolidointi

monivaluuttaympäristössä ja

tämän tuoma läpinäkyvyys koko

konserniin reaaliaikaisesti.

NetSuite on maailman johtava

pilvipohjaisten toiminnanoh-

jausratkaisujen tarjoaja. Kette-

rästi muuttuviin tarpeisiin skaa-

lautuva NetSuite tukee vahvasti

kansainvälistyvien yritysten

kasvutavoitteita.

”Halusimme, että kan-sainvälisen yhtiömme taloushallinto hoidetaan yhdellä taloushallinnon järjestelmällä yhden kumppanin toimesta” Management Eventsin Group Finance Manager Joonas Sipola

Järjestelmän implementointipalvelut hoituvat myös ONE STOP

-periaatteella kaikkiin Euroopan maihin Starialta. Laajat kansainväliset

hankkeet Staria on toteuttanut yhteistyössä Netsuite Inc:n kanssa.

Digi-ratkaisuilla ketteryyttä ja kilpailukykyäNopeasti muuttuvat liiketoimintaympäristöt vaativat yrityksiltä en-

tistä parempia valmiuksia tehdä nopeita päätöksiä, jotka perustuvat

reaaliaikaiseen tietoon. Digi-talouspalvelulla rakennetaan kansainvälis-

ten yritysten taloushallinnosta turvallisempaa, läpinäkyvää, yhtenäis-

tä sekä jatkuvasti ajantasaista. Yritykset saavat näin palvelun avulla

kilpailuetua ja ketteryyttä vastata liiketoimintojen muutoksiin.

“NetSuite tuo talous-hallintoomme läpinä-kyvyyttä ja ajantasai-sempaa tietoa sekä yhdenmukaistaa käy-täntöjä ja prosesseja”RELEX Solutions Oy:n talousjohtaja Johan Haataja

Staria• Suomalainen tietojärjestelmä- ja

talouspalveluyhtiö

• Tarjoaa ONE STOP -talouspalve-lut koko Eurooppaan

• Asiakaskohtaiset räätälöidyt digi-talouspalvelukeskukset

• Ainoa NetSuite 5-Star kumppani Euroopassa UK:n ulkopuolella

• Liikevaihto yli 8 miljoona EUR (2015)

NetSuite• Johtava pilvipohjaisten

toiminnanohjausratkaisuiden tarjoaja

• NetSuite käytössä yli 30 000 organisaatiossa

• Globaalia järjestelmää käytetään yli 160 maassa

• Perustettu 1998, listattu New Yorkin pörssiin

• Pääomistaja Oraclen perustaja Larry Ellison

• Liikevaihto 741,1 miljoonaa USD (2015)

Talouden ONE STOP Eurooppaan

muassa osto-

ja myyntilaskut,

palkkahallinnon, Järjestelmän implementointipalvelut hoituvat myös ONE STOP

-periaatteella kaikkiin Euroopan maihin Starialta. Laajat kansainväliset

TervetuloaStaria DigiSpot

Webinaariin

27.5. staria.fi /digispots

(2015)

Download - MAINOSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama ...doc.mediaplanet.com/all_projects/16380.pdf · 2 teknologiainfo.com Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu TE L O N MI A T

Top Related