SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Miten taloustiede muuttuu finanssikriisin jälkeen?

Esitelmä VATT:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.10.2010

Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa.

1

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Kriisit syyt

Erittäin suotuiset makrotaloudelliset ja rahoitukselliset olosuhteet – Vahva taloudellinen kasvu, matala inflaatio, – Runsaasti likviditeettiä tarjolla– rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellinen vakaus ja matalat

riskipreemiot

Merkittäviä rahoituksen epätasapainoja peittyi näkyvistä – Voimakkaasti nousevat kiinteistöhinnat, arvopaperistaminen ja

raju velkaisuuden kasvu – Vaihtotaseiden tasapainottomuudet olivat globaalisti

kestämättömiä pitkän päälle. – Matalat korot, paremman tuoton etsintä globaalisti ja riskien

alihinnoittelu johtivat liialliseen riskinottoon.

2

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Virheet finanssimarkkinoilla ja -instituutioissa– Kannustinjärjestelmien heikkoudet mm. palkkiorakenteissa ja

luotonottajien ominaisuuksien arvioinnissa– Finanssi-innovaatiot olivat useasti liian monimutkaisia– Riskienhallintametodien puutteet, vastapuoliriskien aliarviointi – Pankkien sääntelyjärjestelmien puutteet

3

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Perusopetuksia

Rahoitusjärjestelmän epävakaisuudella on joskus suuria vaikutuksia reaalitalouteen. Implikaatiot:– Finanssijärjestelmä voi aika ajoin olla tärkeä lähde

reaalitalouden häiriöille.– Rahoitusjärjestelmän vakauden saavuttaminen on tärkeää

reaalitaloudelliselta kannalta.– Epälineaarisuus: rahoitustekijät eivät aina ole tärkeitä.

• ”Tavallisia” suhdannevaihteluja syntyy muista syistä.

Makrotalouspolitiikka onnistui estämään uuden suuren lamakauden.– Edellytti hyvää kansainvälistä yhteistyötä yhtäältä eri maiden

hallitusten ja toisaalta keskuspankkien kesken.– Kriisi ei ole ohi, julkisten talouksien velkaongelmien ratkaisu vie

vuosia.

4

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Opetuksia taloustieteelle

Hyvin harvat ekonomistit pystyivät ennakoimaan kriisin.– Kriisi on itsetutkiskelun paikka ekonomisteille, rahoitustutkijoille

ja finanssimatemaatikoille.

Kriisi on ennen kaikkea tuonut esille puutteita talouden ohjausmekanismeissa ja sääntelyssä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Kriisi ei varsinaisesti ole itse taloustieteen kriisi.– Mielestäni vaatimukset taloustieteen perusteellisesta

uudistamisesta ovat yliampuvia.– Taloustiede vaikuttaa kuitenkin ohjausmekanismien

kehittämiseen.

5

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Havaitut rahoitusjärjestelmän ongelmat antavat suuren

joukon tutkimuskohteita.– Lähtökohtana ei voi olla hypoteesi, että sääntelemättömät

rahoitusmarkkinat toimivat hyvin, sääntelyä tarvitaan.– Informaation vajavaisuudet ovat tärkeä lähtökohta ja

epävarmuudet kärjistyvät kriiseissä.

=> esim. laumakäyttäytyminen ja paniikit– Informaation epäsymmetrisyydet ja moraalikato

=> esim. ”too-big-to-fail” –ongelma

Makrotalous:– Globaalit tasapainottomuudet kertovat kansainvälisen

finanssijärjestelmän toiminnan ongelmista. – Rauhallisten ajanjaksojen ei tulee antaa hämätä tutkijoita ja

päätöksentekijöitä.

6

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Opetuksia makrotaloustieteelle:– Taloushistorian asema taloustieteen opetuksessa tulee olla

nykyistä vahvempi.– Makrotaloustieteessä otaksuttiin keskeisten häiriöiden tulevan

reaalitaloudesta ja aliarvioitiin rahan ja luottojärjestelmän merkitystä.

• Finanssijärjestelmän tulee olla keskeinen osa makromalleja.

Kriisistä toipuminen korostaa soveltavien tutkimusalueiden merkitystä. Esimerkkejä:– Työttömyyden ja työmarkkinoiden toiminnan analyysit– Julkinen talous:

• eri menokohteiden taloudellinen arviointi, • verojärjestelmän ominaisuudet, • Finanssi- ja rahapolitiikka ”stressitilanteessa”.

7

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Muuttuuko taloustieteen metodologia?

Kriisillä on suuri vaikutus tutkimuspainotuksiin.– Reaktiona kriisiin ekonomistit ovat kehittämässä uusia teorioita

ja malleja.– Niistä suuri osa rakentuu perinteiseen metodologiaan.

• Makrotaloustieteessä DSGE-mallit eli dynaamiset, stokastiset tasapaino-mallit.

Myös ”valtavirtataloustieteen” ulkopuoliset tutkimussuunnat ovat kriisin myötä aktivoituneet.– Jotkut ovat viitanneet Keynesin uuteen relevanssiin.– Kokonaisia laitoksia on perustettu, esim. Sorosin rahoittama

”Institute for New Economic Thinking”.

Tarkastelen seuraavassa makrotaloustieteen uusia suuntia käyttäen hyväksi DSGE-malleja koskevaa keskustelua.

8

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

DSGE-mallit

Kaksi peruslähtökohtaa:– Makrotaloudellisten mallien tulee olla ”mikroperusteisia”:

• Taloudenpitäjät ratkaisevat dynaamisen optimointiongelman• Makrotalouden tila mallitetaan dynaamisena tasapainona.

– Taloudenpitäjien odotukset ovat ”rationaalisia”.• Taloudenpitäjät tuntevat täysin (malli-)talouden rakenteen, pl.

yllättävät satunnaishäiriöt.

Kritiikki I: peruslähtökohdat– Ovatko taloudenpitäjät dynaamisia hyödyn maksimoijia, jotka

tuntevat talouden rakenteen?– Odotusten rationaalisuus:

• Empiirinen tutkimus ennusteaineistoista viittaa ongelmiin.• Kriisitilanteissa mahdotonta muodostaa edes subjektiivisia

todennäköisyyksiä.

9

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Kritiikki II: empiria

– Puhdas mikroperusteinen makromalli aliarvioi hintojen ja palkkojen sopeutumisen hitauden.

• Teorian ulkopuolinen inertia ei riittävää empiiriseltä kannalta.• DSGE-malleihin lisättiin monia satunnaistekijöitä ja niille

viiverakenteet.

=> Tuleeko dynamiikka teorian ulkopuolisesta inertiasta ja häiriöiden viiverakenteista vai rationaalisten taloudenpitäjien käyttäytymisestä?

DSGE-mallit sivuuttavat keskeisiä ilmiöitä talouden vaihteluissa:– Optimismin ja pessimismin aallot (”animal spirits”)– Taloudenpitäjien heterogeenisuus ja koordinaatio-ongelmat

10

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Uudet tutkimussuunnat korostavat rationaalisuuden rajoja suhteessa tietämykseen ja todellisuuteen.– Kognitiivinen yhdenmukaisuus: taloudenpitäjät eivät ole

viisaampia kuin empiriaa analysoivat taloustieteilijät• Pyrkimys oppia talouden rakenne ajan myötä• Päätöksenteko perustuu estimoituihin rakenteisiin• Ei ole ristiriidassa rationaalisuuden kanssa vakaissa

olosuhteissa– Behavioristinen taloustiede korostaa päätöksentekoa suhteessa

monimutkaiseen todellisuuteen• Rajoitettu rationaalisuus: heuristiset säännöt reaktiona

ympäristön monimutkaisuudelle.• Miten valita käyttäytymissääntö tai vaihtaa se?

Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyttä siitä, miten mallintaa ”rajoitettu rationaalisuus”.

11

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Lopuksi

Toisen suuren taantuman jälkeen tilanne taloustieteessä ”kuplii”:– Kriisin seurauksena valtavirtataloustiede on suunnannut uusiin

tutkimuskohteisiin.– Uusia lähestymistapoja kehitetään.

1930-luvun lamakausi johti vallankumoukseen makrotaloustieteessä.– En lähde ennakoimaan sitä, edistyykö makrotaloustiede

evoluution vai revoluution kautta tulevina vuosina.

12