Muutoksessa mukana? Vanhuspalvelujen muu3uva
toimintaympäristö
Vanhustyön johtamisen kehi3ämisrakenne 2.4.2012
Marjaana Seppänen
Kunnalliset vanhuspalvelut
• Valtakunnallisen sosiaali-‐ ja terveyspoliAikan kohde
• Paikallisten tavoi3eiden ja uudistusten toteu3amisen väline
• Palveluiden toimeenpanon konkreeDnen ympäristö (vrt. Niiranen 2008)
Vanhuspalvelut
Väestörakenne
HyvinvoinAmalli Perhe
Yhteisöllisyys Ohjaus
Kunta-‐ ja palvelurakenne Kul3uuriset käsitykset
Näkökulmia muutokseen
• Väestörakenne • HyvinvoinAmalli • Kunta-‐ ja palvelurakenne • Ohjaus • Kul3uuriset käsitykset • Yhteisöllisyys • Perhe
Väestörakenne
Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2010, (Tilastokeskus)
Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2030, ennuste 2009
Lähde: Tilastokeskus
Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2050, ennuste 2009
Lähde: Tilastokeskus
Väestö 1910 ja 2050
SUOMALAISTEN ELINAJANODOTE SIVU 1/2 MIEHET
Lähde: Tilastokeskus, Henkilötilastot: väestötilastot
SUOMALAISTEN ELINAJANODOTE SIVU 2/2 NAISET
Lähde: Tilastokeskus, Henkilötilastot: väestötilastot
Elinajan odote
• Odote3avissa oleva elinaika on kasvanut huimaa vauhAa
• Naisten ja miesten välinen ero on suuri Vuonna 2011 syntyneen tytön elinajan odote oli 82,9 ja pojan 75, 8 vuo3a (Tilastokeskus)
Tilastokeskuksen väestöennuste (2009)
Yksikkö 2010 2020 2030 2040 2050 2060
Väkiluku 1 000 5 378 5 636 5 850 5 985 6 090 6 213
0–14 v. % 16 17 16 15 16 15
15–64 v. % 66 60 58 58 57 56
65– v. % 18 23 26 27 28 29
75 vuo3a täy3äneiden lkm 2005-‐2050 (Tilastokeskus)
Vuosi lkm 2005 392 967 2015 480 401 2020 555 558 2025 708 112 2030 816 770 2035 888 730 2040 935 905 2045 948 699 2050 936 587
Väestöllinen huoltosuhde
• Väestöllinen huoltosuhde on lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden
• Väestöllinen huoltosuhde nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä.
Väestöllinen huoltosuhde 1950-‐2009 ja ennuste 2010-‐2050
Väestöllinen huoltosuhde= Lasten (alle 15-v) ja vanhuseläkeläisten (yli 65-v.) määrä suhteessa työikäisiin (Tilastokeskus)
On havai3u, e3ä..
• Suomalaisten terveydenAla on monien osoiDmien mukaan kohentunut
• Myös elinikä pitenee edelleen • Samalla toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät
• Terveiden elinvuosien lisääntymisen suhteen ratkaisevaa on tarkastelunäkökulma
On myös havai3u, e3ä…
• toimintakyky, terveys, sairastavuus ja kuolleisuus ovat yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin kuten koulutus, aiempi ammaD ja tulot
HyvinvoinAmalli
Pohjoismaisen hyvinvoinAvalAon keskeisiä piirteitä
• Esping-‐Andersen : Liberaali, konservaAivinen ja sosiaalidemokraaDnen regiimi
• Julkisen vallan vastuu hyvinvoinApalveluista • Universalisimi • Korkea veroaste • Kansalaisten yhdenvertaisuus Yhä useammin esite3y kysymys: Onko pohjoismainen malli enää käytännössä olemassa?
Mallia haastavia kehityskulkuja • Managerialismi (yhdenmukaisuuden, tuo3avuuden, talouden ja tehokkuuden korostaminen)
• Uusi julkisjohtaminen (new public management)
• Palvelujen monituo3ajuus ja sen hallinta (new governance)
• Ideologiset siirtymät, jonka ilmentymiä esim. yksilöllistäminen (vrt. henkilökohtainen budjeD)
Kunta-‐ ja palvelurakenne
Kuntarakenne
• Viime vuosien aikana yhdistymisiä palvelujen tuo3amiseen lii3yvien yhteistyörakenteiden (kuntayhtymät) lisäksi
• (Ennennäkemä3ömän) suuri muutos käynnissä
Ikääntyneiden palvelut
• Totu3u jakamaan sosiaali-‐ ja terveyspalveluihin sekä avo-‐ ja laitospalveluihin
• Jaot ovat viimeaikaisen kehityksen myötä liudentuneet
Avopalvelut Avopalvelut
Laitoshoiva Laitoshoito Kuntoutus
Neuvontapalvelut
Hyvinvointia edistävät kotikäynnit
Kotihoito
Vanhainkodit
Terveyskeskuksen vuodeosastohoito
Kotipalvelu
Kotisairaanhoito
Perusterveydenhuollon avohoito
Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito
Päiväkeskukset
Palveluasuminen
Tukipalvelut
Erikoissairaanhoidon avohoito
Omaishoidon tuki
Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut
Ikääntyneiden palvelut
PALVELUIDEN MONITUOTTAJUUS: Suhteelliset osuudet muutoksessa
Lähde: Koskinen, Aalto, Hakonen, Päivärinta; Vanhustyö 1998
VANHAN IHMISEN OMAT VERKOSTOT • puoliso, lapset, sukulaiset • ystävät, naapurit
JULKISET PALVELUT • kuntien omat palvelut • kuntien rahoittamat palvelut (ostopalvelut)
KAUPALLISET PALVELUT • yksityiset ammatinharjoittajat • yritykset
YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT • järjestöt ja säätiöt • vapaaehtoistyö
29
Iäkkään ihmisen hyvinvointi ja elämänlaatu
Gerontologinen sosiaalipalvelutyö
Gerontologinen sosiaalityö
Kulttuurinen seniori- ja vanhustyö
Geronteknologia
Dementiatyö
Gerontologinen kuntoutus
Gerontologinen hoitotyö
Geropsykologia
Geriatria ja psykogeriatria
Seniori- ja vanhustyön osa-alueet: osaamisen, kysynnän ja tarjonnan muuttuva kenttä
HyvinvoinAvalAo perusajatuksiin kuuluu, e3ä
…kaikilla on oikeus julkisiin sosiaali-‐ ja terveyspalveluihin kun niiden tarve todetaan
Palvelutarpeen arviointi keskeisessä asemassa
Arjen toiminto Ei selviä toiminnosta %
Ruoan laitto ja aterian lämmittäminen 29
Kevyet kotitaloustyöt 23
Raskaat kotitaloustyöt 74
Sisällä liikkuminen 5
Henkilökohtaiset toimet (puk. pes) 7
Sairauden hoito (lääkkeiden ott.) 26
Kodin ulkopuolella asiointi 64
Ulkona liikkuminen kesällä 20
Ulkona liikkuminen talvella 33
Raha-asioiden hoito 47
Avun ja palvelun tarve kotona asuvilla yli 75-vuotiailla
(HYPA 2009/THL)
Palvelutarpeen arvioinA korostumassa; keskustelussa nyt:
• Arvioinnin kohde: mitä arvioidaan? • Arvioinnin tavat: mitä välineitä
käytetään? • Arvioinnin tekijä: mikä koulutus? • Itsearvioin=: voiko ikääntynyt itse
tai omainen arvioida palveluntarve3a?
• Arvioinnin taustaole>amukset: mitä varten arvioidaan?
Pohdi3avaksi
• Miksi juuri nyt arvioinnin merkitys on korostumassa?
• Mitä hyötyjä ja mahdollisia ongelmia arvioinnin keskeisessä asemassa on havai3avissa?
Ohjaus: informaaAota vai normeja?
”Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.” (STM)
36
Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Strategian toimeenpanoStrategian seuranta ja toteutumisen arviointi
Asuminen ja ympäristö
Liikenne- ja viestintä-yhteydet
Oppiminen, kulttuuri, harrastukset
Osallisuus, vaikuttaminen
Ikääntymispoliittinen strategia
Kunnan hyvinvointipolitiikkaKuntastrategia Arvot
Visio – yhteinen tahtotila
Henkilöstöön liittyvät linjaukset•määrä•osaaminen•johtaminen
Asumis- ja hoitoympäristöihin liittyvät linjaukset•esteettömyys•turvallisuus•viihtyisyys
Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset•ehkäisevät palvelut•kotihoito•omaishoito•kuntoutuspalvelut•päivätoiminta•palveluasuminen•laitoshoito•dementiaoireisten palvelut•muiden erityisryhmien tarvitsemat palvelut
Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset
37
Laatusuositukset eivät rii3äneet..
• Mitä arvelet, miksi? • Syntyi tarve ns. ikälaille
38
Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali-‐ ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi
• Valmistelu alkoi syksyllä 2009 • Lausuntokierros keväällä 2011 • Lausuntojen huomioinA ja jatkovalmistelu 2012
• Laki voimaan 2013?
39
Keskeisiä sisältöjä 1 (VouAlainen & Vuorinen 2011)
• Iäkäs=75 vuo3a täy3änyt henkilö • Palvelutarpeeseen vastaaminen
– Oikeus arvioinAin – Ka3ava palvelutarpeen selvi3äminen – Palvelusuunnitelma – Päätös palvelujen saamisesta määräajassa – Vastuutyöntekijä
40
Keskeisiä sisältöjä 2
• Toiminnan laatu ja ilmoitusvelvollisuus – Henkilöstöllä ilmoitusvelvollisuus epäkohdista
• Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen & osallisuus – Kunnan suunnitelmat – Yhteistyö – Neuvonta ja ohjaus – Osallisuus palveluissa ja palvelujen kehi3äjänä – Vanhusneuvostot
41
Mikä muu3uisi? Sosiaali-‐ ja terveysministeriön näkemysten mukaan:
• Laki parantaisi iäkkäiden ihmisten asemaa – Oikeus palvelusuunnitelmassa arvioinnin perusteella määriteltyihin palveluihin
– Vastuutyöntekijä tukena koordinoinnissa • Palvelujen johtaminen ja keh3äminen helpo3uisi
• Uusi väline valvontaviranomaisten käy3öön
42
Mistä kiitosta ja kriAikkiä? • Lakia pideDin yleensä hyvin tervetulleena, pohdiDin myös, miksi tarvitaan erillislakia (esim. Kuntalii3o)
• Henkilöstömitoitusta ei määritelty • Ikärajat: kannatusta ja vastustusta • Toteu3aminen ei onnistu nykyisillä voimavaroilla: lisäyksiä valAonosuuksiin
• Kustannusvaikutusten tarkempi arvoinA olisi tullut olla mukana
43
..jatkuu • Hyvinvoinnin edistäminen tärkeä tavoite (hv-‐edistävät koAkäynnit saivat kannatusta)
• Vastuutyöntekijän nimeäminen hyvä uudistus (gerontologisen osaamisen tarve!)
• Palvelutarpeen arvioijan kelpoisuusehdot? • Hoito-‐ ja palvelusuunnitelmien päällekäisyys? • Henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden osalta työntekijän oikeusturvasta huolehdi3ava
• Oikeu3a palveluihin täsmenne3ävä suhteessa muihin lakeihin
44
Kul3uuriset käsitykset ja elämäntavat
Vanhuskäsityksen muutos
• Biomedikaalisesta käsityksestä kohA sosiokul3uurista käsitystä (vrt. Koskinen)
• Keskeisiä korostuksia – Elämänkulkunäkökulma – Vanhenemisen paikallisuus ja globaalisuus – Vanhenemisen yksilöllisyys, heterogeenisyys ja kokemuksellisuus
– Vanhenemisen voimavaralähtöisyys – Ikääntyneiden itsensä toteu3aminen, toimijuus, vuorovaikutuksellisuus, osallisuus, omat valinnat ja idenAteeD
• Vanhuskäsityksen yksipuolistuminen?
Elämäntavat ja -‐tyylit
• Ikääntyvien elämäntyylit kiinnostavat markkinoita, julkisuu3a ja tutkimusta
• Elämäntavat ja –tyylit ovat läsnä myös palveluja tarvitsevan tarpeita määri3ävinä tekijöinä
• Jatkuvassa muutoksessa
Elämäntavassa…
• On siivilöityneenä ihmisen elämänhistoria, sekä sisäistyneet tavat ja to3umukset
• Ne ovat yleensä niin itsestään selviä, e3ei niitä mieAtä
• Elämäntapa ei väl3ämä3ä Aedoste3u, makuto3umukset painuneet osaksi habitusta (vrt. Bourdieu 1986)
Elämätyyli..
• Vaihteleva ja nopeammin muu3uva kuin elämäntapa
• On verra3avissa muoAin (vaihtelu) • Ei kiinnity yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ole niin paljon sosiaalisesA anne3u kuin elämäntapa
Elämäntapa
Harkinnat Muo= + Ra%onaalisuus -‐
Elämäntapa vs. elämäntyyli (Allardt 1986, Karisto & KonDnen 2004, 19)
Vaikka elämäntyyleissä on kyse yksilöllisistä
valinnoista, niihin vaiku3avat mm.
• Asuinpaikka • Sukupuoli • Ikä ja sukupolvi • Taloudellinen ja kul3uurinen pääoma • Terveys, toimintakyky • Sosiaalinen pääoma • Vaikutusmahdollisuudet • Asenneilmasto
Elämäntapojen tai –tyylien ilmentyminen, esim.:
– Matkustaminen – Harrastukset – Uskonto – Pukeutuminen
Yhteisöllisyys
Nykypäivän maailmassa…
• Keskeisiä piirteitä ovat yksilölliset valinnat ja individualismi
• Elämme yhteiskunnassa, jossa on uudenlaisia (hallitsema3omia) riskejä
• TradiAot eivät sido yksilön valintoja siinä määrin kuin ennen -‐> vapaus valita ja samaan aikaan velvoite rakentaa itse omilla valinnoillaan elämänsä ja idenAteeDnsä
Toisaalta…
• Yhteisöllisyyden kaipuu on voimakas • Yhteisöt nähdään hyvän elämän kulmakiviksi sekä mediassa e3ä poliAikassa
• Odotukset yhteisöille suuret, ikääntyneiden kohdalla varsinkin hoivan ja muun avun suhteen
• Yhteisöllisen hoivan uskotaan olevan yhteydessä vanhuspalvelujen tarpeeseen
Yhteisöön kuulumisen lähtökohAa • Yhteisön tarjoama kuulumisen mahdollisuus on yhteisöjen tärkeä funkAo (perusta idenAteeAlle)
• Kuuluminen rakentuu nykyisin ensi sijassa kommunikaa=on kau3a
• Ennen kuuluminen määräytyi insAtuAonaalisten rakenteiden ja Alojen kau3a, nyt kuuluminen sopimuksellinen ratkaisu
• Yhteisöllisyyden kaksi muotoa: – Toimiminen yhdessä – Yhteenkuuluvaisuuden tunne
Yhteisöön kuulumisen lähtökohAa…
• Yhteisöjen rajat: – Joustavia – Muu3uvia – Heikkoja
• Rajojen uudelleen muotoutuminen hävi3ää yhteisöjä näkyvistä mu3a ei olemasta
• Yhteisöihin kuulumisen symboliset merkit eivät väl3ämä3ä keskeisiä
• Rajat (me-‐he) kuuluvat kuitenkin yhteisöjen ”perusolemukseen”
Onko paikalla enää merkitystä yhteisöllisyyden kannalta?
• Vrt. enAsajan kyläyhteisöt • Kaupungistuminen ja juure3omuus • Asuinpaikan merkityksen väheneminen keskeisten toimintojen (työ, harrastukset, palvelut) tapahtumapaikkana
• Iäkkäät ihmiset ovat nykyisen paikallisen yhteisöllisyyden rakentajia ja ylläpitäjiä (Seppänen 2001; Seppänen ym. 2012)
Ikääntyneiden rooli yhteisöissä • Monien yhteisöjen voimavara
– Elämänkokemus – Mahdollisuus käy3ää aikaa – KollekAivisen muisAn lähde – Sitoutuminen
• Rajoi3avia tekijöitä – Kulkeminen (etäisyydet, kulkuvälineet, toimintakyky)
– Sähköisen kommunikaaAon ylivalta – Uusien suhteiden solmiminen ei aina helppoa
Ikääntyvien saama yhteisöllinen apu
• Puoliso ja lapset sekä hyvät perhesuhteet tärkeitä avun saamisen kannalta
• Lähipiiri (ydinperhe) vastaa konkreeDsesta huolenpidosta
• Ystävät, yhteisöt ja ”porukat” tuo3avat henkistä tukea
• Terveys ja tulotaso vaiku3avat sosiaalisen tuen saanAin
• Huonoimmassa asemassa avun suhteen ovat siis köyhät, sairaat ja perhee3ömät
Ystävyyssuhteiden rooli vahvistuu?
• Henkistä, mu3a yhä enemmän myös käytännöllistä tukea
• Näy3ää siltä, e3ä erityisen merki3äviä yksin asuville, lapse3omille ja keskiluokkaan kuuluville
• Osalla yhteisyyssuhteita ei ole (esim. eronneet ikääntyneet miehet)
• Tulevaisuudessa ei-‐sukulaissuhteilla yhä suurempi rooli
Perhe
Taustaa
• Perhe-‐elämän rakenteet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana muu3uneet
• Yhdestä mallista muuntuvaan perherakenteeseen
• Muutos koskee myös vanhoja ihmisiä, vaikka huomio keskustelussa lapsiperheissä
…taustaa
• Iäkkäämmät kohorAt ovat menneet naimisiin nuorempina ja saaneet lapset nuorempina kuin nykyisin nuoret ikäluokat
• Nuoremmat eläneet suuremman vapauden kul3uurissa, avioituneet ja saaneet lapsia myöhemmin
• Tällä muutoksella on ollut suoria ja epäsuoria vaikutuksia ikääntyneiden elämään
…taustaa
• Ikääntyneet kokevat muutokset lasten ja lastenlastensa kau3a
• Ikääntyessä myös suoria muutoksia: lapset kasvavat ja muu3avat pois kotoa, muodostavat parisuhteita, saavat lapsia, omat vanhemmat kuolevat
• Yhä useampi vanhenee ilman lapsia
Muutoksia perhesuhteissa eri tasoilla
1. Historialliset muutokset 2. KohorDmuutokset 3. Ikään lii3yvät muutokset (Kirjallisuu3a esim. Chambers ym. 2009; Bengtson 2001; Andersson 2009)
Perhemuodot muutoksessa • Pitkäaikaiset heteroseksuaaliset avioliitot ja niissä syntyneet lapset ovat ikääntyneiden vallitseva perhemuoto tällä hetkellä
• 1970-‐luvulta alkaen näkyvissä muutoksia: – Avoliitot ovat yleistyneet – Harvemmat solmivat avioliiton – Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia enemmän
– Avioerot ovat yleistyneet – Toiset avioliitot yleistyneet – Samaa sukupuolta olevien liitot yleistyneet – Yksin elävien osuus noussut
Sukupolvien väliset suhteet muutoksessa
• Sukupolvien välisten suhteiden merkitys perhe-‐elämässä on kasvanut kun – Elinaika on pidentynyt – Syntyvyys on pienentynyt
• Sukupolvia on elossa yhä useampia mu3a yhden sukupolven edustajia perheissä on yhä vähemmän
• Monisukupolviset suhteet ovat yhä merkityksellisempiä (suhteessa ydinperheeseen) hyvinvoinnin ja tuen kannalta elämänkulun varrella.
• Ikääntyneiden perhekäytäntöihin vaiku3avat paljon aiemmat elämänkulun vaiheet, ne eivät synny vain nykyhetkessä
Aiemmin…
• Vanhat ihmiset olivat osa suurperheitä • Usein joku lapsista ei mennyt naimisiin ja huolehA omista vanhemmistaan
• Lasten velvollisuus huolehAa vanhemmistaan poisteDin laista varsin myöhään (vuonna 1970)
• Suomessa usean sukupolven yhdessä asuminen ei ole tavallista
Nyt…
• Sukupolvia yhä useammin elossa neljä tai jopa viisi
• Keskustelu hoivavastuista • Sandwich-‐sukupolvet? (Vii3eitä siitä, e3ä sekä-‐e3ä on harvinaisempaa kuin joko-‐tai
eli ne jotka au3avat, tekevät sen molempiin suunAin)
Ikääntyneet vanhemmat ja aikuiset lapset
• Tutkimuksessa huomio kiinni3ynyt hoivaan ja au3amiseen
• Kuitenkin suurin osa ikääntyneistä säily3ää suhteellisen riippuma3oman elämäntyylin
• Eliniän piteneminen: vanhemmat ja lapset vanhenevat yhdessä
• Elämänhistorialliset tekijät vaiku3avat suhteeseen
…jatkuvuu3a ja katkoksia
• Muutoksia suhteissa aiheu3avat – Syntymät – Kuolemat – Uudet parisuhteet ja puolisot – Terveydelliset tekijät – Taloudelliset tekijät – Työ – Eläkkeelle siirtyminen – Jne.
Yksilön toimijuus vs. muiden toimijuus
• Ikääntyneiden toimijuus kyseenalaistetaan sekä yksilö-‐ ja perhetasolla e3ä rakenteellisella tasolla
• Ikääntyneiden toimijuu3a usein rajoitetaan turvallisuuden nimissä
• Ikääntyneet puolustavat toimijuu3aan säätelemällä aikuisille lapsilleen anne3avaa informaaAota
Autonomian kysymys
• Ikääntyneet kertovat jänni3eistä suhteessa aikuisiin lapsiinsa omiin asioihinsa lii3yvissä neuvo3eluissa (Chambers ym. 2009)
• Monet haluavat säily3ää autonomian, ja haluavat aikuisten lastensa elävän autonomisesA, mu3a toisaalta eivät halua olla erillään aikuisten lastensa elämästä
• Monet haluavat pitää Aivistä yhtey3ä mu3a eivät halua olla taakka lapsilleen
• Erilaiset käsitykset autonomista voivat aiheu3aa risAriitaa
Pohdi3avaksi
• Mitkä edellä käsitellyistä muutoksista näkyvät tällä hetkellä selvimmin työssäsi?