Download - Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Val$o$eteen tohtori Timo Aro Kun$en elinvoimaisuus ja kasvu -‐asiantun$jafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus

”Valitaan porukalla tape/eja eteiseen, vaikka muu talo on jo tulessa” -‐ Erään taloustutkijan lakoninen kommen2 eurokriisin aikoihin -‐

SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen

$lannekuva keväällä 2015

2. Pohjois-‐Pohjanmaan elinvoima ja posi$o suhteessa muihin alueisiin 2000-‐luvun aikana

3. Yhteenveto

I ALUERAKENTEEN TILANNEKUVA KEVÄÄLLÄ 2015

MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ALUERAKENTEESTA? §  väestön ja asumisen, muuGoliik-‐

keen ja liikkuvuuden, työpaikko-‐jen ja tuotannon, osaamisen ja T&K-‐toiminnan, palvelujen ja vapaa-‐ajan alueiden,

§  näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin

§  sekä luonnonvarojen

§  sijoiIumista sekä näiden välisiä vuorovaikutussuhteita!

KOLME EPÄKORREKTIA KYSYMYSTÄ ALUEKEHITYKSESTÄ

1. Onko val$on tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä?

2. Jos on, kuinka paljon ja miten?

3. Onko koko maan asuGuna pitäminen ja tasapainoinen alueellinen kehitys koko maata hyödyGävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta luonnollista kehitystä hidastavia esteitä ja tehokkuustappioita kasvaville alueille?

”Virallinen” aluehierarkia… •  Läänit

–  5 lääniä

•  Maakunnat ja ELY-‐keskusalueet –  19 maakuntaa –  15 ELY-‐keskusalueGa (+ 6 AVI:a, 20 sairaanhoitopiiriä)

•  Seutukunnat –  70 seutukuntaa

•  Kunnat –  317 kuntaa

Aluehierarkia de facto keväällä 2015 •  Metropolialue

–  Metropolialue –  Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) –  Etelä-‐ja Lounais-‐Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäyn$alue

•  Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut –  13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen,

Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) –  Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopimuksellisten järjestelyiden piirissä

•  Seutukaupungit, seutukeskukset –  Noin 40-‐50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia –  Maakun$en 2-‐ tai 3 –keskukset

•  Suurten kaupunkien kehyskunnat –  Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kehyskun$a

•  Muut kunnat –  Pienet kunnat –  Ei yhteistä nimiGäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)

5 aluerakenteeseen vaikuIavaa toisiinsa kietoutuvaa muutosvoimaa

MUUTOS-‐VOIMAT

2. Polari-‐saaWo

3. Vyöhykkei-‐

syys

4. Liikkuvuus

5. Monikult-‐tuurisuus

1. Piikikkyys

MUUTOSTRENDI 1 Kaupungistuminen ja keskiIyminen

•  Globaali trendi •  Kaupunkien ja kaupunki-‐

seutujen kasvua vahdiGavat: –  tuoGavuuskehitys –  korkeampi arvonlisäys, asian-‐

tun$jatyön keskiGyminen –  keskiGyminen, solmupisteiden

syntyminen –  kilpailu ja luova tuho –  väestönlisäys ja muuGoliike

luovat kasvavaa palvelukysyn-‐tää

•  Suomen eräänlainen ”myöhäiskaupungistumi-‐nen”: kaupungistumisaste tällä hetkellä noin 70 %:in luokkaa

MUUTOSTRENDI 2: Liikkuminen ja vyöhykkeisyys

•  Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhyk-‐keitä. SaavuteIavuus nousee alueiden menes-‐tymisen tai menestymäGömyyden kynnys-‐kysymykseksi.

•  Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehiGäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla

•  Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityises$ nopeat liikenneyh-‐teydet: avainroolissa ”tunnin juna” keskeisiin asutus-‐ ja työpaikkakeskiGymiin avainroolissa

•  Jalankulku-‐ ja joukkoliikenevyöhykkeen kehiIäminen keskiössä suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyGää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

Muutamia esimerkkejä muutostrendeistä käytännössä…

38,7

84,7

62,7

47,3

89,3

39,6

81

66,6

50,6

96,3

78,3

59,7

108,5

50

93,2

76,2

0 20 40 60 80 100 120

Väkiluvusta (2013)

Väestönlisäyksestä (2000-‐2013)

BruGokansantuoGeesta (2012)

Työpaikoista (2012)

Työpaikkalisäyksestä (2000-‐2012)

Yrityksistä (2013)

Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenoista (2013)

Vieraskielisistä (2014)

Osuus koko maasta %

20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS %

10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS %

Helsingin seutukunta (1)

+ 203 869

Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3)

+134 224

Keskisuuret seudut* (9) +61 882

Muut Manner-‐Suomen seudut

(54)

-‐ 111 753

* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan

Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-‐2014

KAUPUNKI-‐ JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖMUUTOS ILMAN KUNTARAJOJA VUOSINA 1990-‐2013

KAUPUNKIALUEET + 645 000 HENKILÖÄ: §  Sisempi kaupunkialue + 267 304 §  Ulompi kaupunkialue + 257 368 §  Kaupungin kehysalue + 120 517 MAASEUTUALUEET – 190 000 HENKILÖÄ: §  Maaseudun paikalliskeskukset -‐11 331 §  Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 §  Ydinmaaseutu -‐92 724 §  Harvaan asuGu maaseutu -‐113 705

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne kaupunki-‐ ja maaseutuluokituksen mukaan

250 km

Maaseudun tyhjeneminen on jatkunut pitkään riippumaIa hallituspohjasta riippumaIa (1991-‐2014 )

-‐14159

-‐43 379

-‐32 941

-‐27 650

-‐24 719

-‐19 388

-‐50000 -‐45000 -‐40000 -‐35000 -‐30000 -‐25000 -‐20000 -‐15000 -‐10000 -‐5000 0

Ahon hallitus

Lipposen I-‐hallitus

Lipposen II-‐hallitus

JääIeenmäen-‐Vanhasen hallitus

Vanhasen-‐Kiviniemen hallitus

Kataisen-‐Stubbin hallitus*

*$lasto$edot vuosilta 2011-‐2012 ja arvioitu kehityksen jatkuneen samanlaisena vuosina 2013-‐2014 Lähde: Tilastokeskus, väestöWedot kaupunki-‐maaseutuluokitus

40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

..Kaupunkialueella asuvien osuus, %

..Maaseutualueella asuvien osuus, %

Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden väestökehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2013

•  Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunkialueilla asuvien osuus ylif vuonna 1999 ensimmäisen kerran maaseutualueilla asuvien osuuden

•  Vuoden 2013 lopussa kaupunkialueilla asuvien osuus oli 55,8 % ja maaseutualueilla 43,7 %

•  Kaupunkialueilla asuvien määrä nousi +65 000 henkilöllä ja maaseutualu-‐eilla asuvien väheni – 6 000 henkilöllä vuosina 1990-‐2013

Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja

� ��

Kaupunki-‐ ja maaseutu -‐luokitus

1990 (%)

2000 (%)

2013 (%)

Muutos abs. 1990-‐2013 (hlöä)

Sisempi kaupunkialue

16,1 17,8 17,9 + 16 508

Ulompi kaupunkialue

18,3 19,7 22 + 25 494

Kaupungin kehysalue

11,7 13,1 15,9 + 23 443

Maaseudun paikalliskeskus

7,1 6,9 6,5 + 1 552

Kaupungin lähei-‐nen maaseutu

7,6 7,9 9 + 9 748

Ydinmaaseutu

24,3 22,4 19,5 -‐5 712

Harvaan asuGu maaseutu

13,7 11,6 8,8 -‐ 11 840

Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden väestö-‐kehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2013


Lähde: Suomen ympäristökeskus

Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muuIoliikkeen seurauksena…

Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot ja Timo Aro 2014 KarGa: Timo Widbom 2014

TYÖLLISTEN MUUTTOVIRROIL-‐LA ON YHÄ KESKEISEMPI MERKITYS …

§  Vain 15 seutukuntaa 70:stä sai muuIo-‐voiIoa työllisistä muuIajista vuosina 2010-‐2012

§  Helsingin seudun työllisten muuGovoiGo oli täysin omaa luokkaansa muihin seutuihin verraGuna: Helsingin seutu sai työllisistä 10 300 henkilöä muuGovoiGoa vuosina 2010-‐2013

§  Tampereen seutu sai työllisistä muuGo-‐voiGoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-‐2012. Muiden muuGovoiGoisten seutujen muuGovoitot vaihtelivat 9-‐370 henkilön välillä

§  Työllisistä kärsi muuGotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-‐totappiota Joensuun, Kemi-‐Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuGotappio nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-‐2012

Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito KarGa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Helsingin

Seinäjoen

Tunturi-‐ Lapin

Vaasan

Lahden Hämeen-‐ linnan

Tampereen

Pohjois-‐ Lapin

Vaasan

PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN!

Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus-‐ ja työ-‐paikkakeskiIymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ①  Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen

vyöhyke (Helsinki-‐Turku-‐Tampere)

②   Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-‐Seinäjoki-‐Kokkola)

③  Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-‐Jyväskylä-‐Joensuu)

④  Pohjoisen vyöhyke (Oulu)

KarGa ja kartan data: Oulun yliopiston maan$eteen laitos Analyysi alueluokiGelu: Timo Aro 2014

II POHJOIS-‐POHJANMAAN ELINVOIMA JA POSITIO ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MITÄ ALUEEN ELINVOIMA ON?

§  Hyvinvoin$a §  Kasvua §  Kilpailukykyä §  KannaGavuuGa §  TuloksellisuuGa §  DynaamisuuGa §  EnergisyyGä §  KeGeryyGä §  NotkeuGa §  Jne.

Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta

Alueen mainekuva ja mentaalinen

etu

Alueen ulkoinen elinvoima

Alueen sisäinen elinvoima

Tämän analyysin näkökulmana

ULKOINEN ELINVOIMA Toimintaympäristön muutokseen liiIyvät kovat ulkoiset tekijät: Ø  Isot ulkoiset toimintaympäristöön

vaikuGavat makrotekijät, jotka liiGyvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamis-‐kehitykseen tai saavuteGavuuteen, etäisyyksiin ja liikenneinfrastruktuuriin liiGyviin tekijöihin.

Ø  Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepisteGä vaikea todentaa

Ø  Riippuvuus on suuri alueen

ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista

SISÄINEN ELINVOIMA

Toimintaympäristön muutokseen liiIyvät kovat ja pehmeät sisäiset tekijät:

Ø Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuIavat mikrotekijät, jotka liiIyvät rakenneIuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutos-‐herkkyys, kun$en sisäinen yhteistyö-‐ ja luoGamuskulGuuri, kun$en yhteistyö-‐rakenne ja sopimusjärjestelyt jne.

Ø Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuIaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

ALUEEN MAINEKUVA JA MENTAALINEN ETU

Toimintaympäristöön muutokseen liiIyvät pehmeät tekijät: Ø Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva: asukkaiden, yritysten ja investoijien näkökulmasta

Ø Alueen mentaalinen etu avainroolissa: alueen asukkaiden ja keskeisten toimijoiden tulevaisuususko, julkinen puhe alueen vahvuuksista ja heikkouksista, myönteinen kasvuretoriikka, iden$teef, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

ALUEIDEN KEHITYKSEN JA MUUTOKSEN MITTAAMI-‐SEN VAIKEUDESTA

1. Absoluufnen

muutos

2. Suhteellinen muutos

3. Mentaalinen muutos

4. Suhteessa mihin?

ALUEEN ELINVOIMAA

PITÄÄ ANALYSOIDA USEASTA

NÄKÖKULMASTA

1. Aluetalous-‐dynamiikka

3. Yritys-‐dynamiikka

2. Työllisyys-‐dynamiikka

4. Väestö-‐dynamiikka

5. Osaamis-‐ ja TKI-‐dynamiikka

7. Muu dynamiikka

6. Kuntatalous-‐dynamiikka

31

5-15 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN

ANALYSOIDA USEASTA

NÄKÖKULMASTA






7. Muu dynamiikka


Aluetalouteen liiIyviä muuIujia eri aluetasoilla

•  Vien$ •  BTV-‐indeksi •  BKT •  KäyteGävissä olevat neGotulot •  Kuntatalouteen liiGyvät muuGujat

25402

18547

16874

14659

13205

12809

11989

11045

10709

9499

7871

7233

7186

6602

6243

4151

3714

1817

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000

Pohjanmaa

Lappi

Satakunta

Etelä-‐Karjala

Uusimaa

Keski-‐Pohjanmaa

Varsinais-‐Suomi

Pohjois-‐Pohjanmaa

Kymenlaakso

Pirkanmaa

Keski-‐Suomi

Päijät-‐Häme

Kanta-‐Häme

Pohjois-‐Savo

Pohjois-‐Karjala

Etelä-‐Pohjanmaa

Etelä-‐Savo

Kainuu Viennin alueelliset erot suuret: esimer-‐kiksi Kainuun ja

Pohjanmaan ero yli

20 kertainen

Pohjois-‐Pohjanmaan viennin arvo keskitason yläpuolella kaikkien

maakunWen joukossa 2012

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Viennin arvo euroa asukasta kohden maakunnittain vuonna 2012

-‐1,05

-‐0,75

-‐0,64

-‐0,55 -‐0,54

-‐0,4 -‐0,35

-‐0,25

-‐0,11 -‐0,09 -‐0,03 0

0,15 0,18

0,29 0,34 0,36

0,43

0,51

-‐1,2

-‐1

-‐0,8

-‐0,6

-‐0,4

-‐0,2

0

0,2

0,4

0,6

BTV-indeksi* maakunnittain vuosina 2000-2012

* BTV-‐indeksi on laskennallinen $lastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. IndikaaGori muodostuu kolmesta perusmuuGujasta, jotka liiGyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen.

BTV-‐indeksi oli posiWivinen 7

maakunnassa ja negaWivinen 11 maakunnassa 2000-‐2012

Pohjois-‐Pohjanmaan BTV-‐indeksi oli posiWivinen vuosina

2000-‐2012

Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

BTV-indeksi* suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseu-duilla vuosina 2000-2012


BTV-‐indeksi oli

KORKEIN Vaasan, Jyväs-‐kylän ja Tampe-‐reen seuduilla

vuosina 2000-‐2012

Oulun BTV-‐indek-‐

si oli

5:nneksi korkein suurten ja keskisuurten seu-‐tujen joukossa 2000-‐2012

-‐0,35 -‐0,13 -‐0,03 -‐0,03

0,32

0,49 0,51

0,69 0,7

0,84 0,9

0,99 1,08

-‐0,6

-‐0,4

-‐0,2

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2


-‐1,13

-‐0,76

-‐0,6

-‐0,45

0

0,05

0,17

0,7

-‐1,5 -‐1 -‐0,5 0 0,5 1

Haapavesi-‐Siikalatvan

Raahen

Koillismaan

Oulunkaaren

KOKO MAA

Nivala-‐Haapajärven

Ylivieskan

Oulun

Haapavesi-‐Siikalatvan Raahen Koillismaan Oulunkaaren KOKO MAA Nivala-‐Haapajärven Ylivieskan Oulun

BTV-indeksi* Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012



Uusimaa eroIuu muista

alueista. Pohjanmaan nopea nousu.

Pohjois-‐Pohjan-‐maan BKT oli

asukasta kohden

10:nneksi korkein vuonna

2012


10000

13000

16000

19000

22000

25000

28000

31000

34000

37000

40000

43000

46000

49000

2000 2012

BKT euroa asukasta kohden vuosina 2000-2012

Keski-‐ ja Etelä-‐Pohjanmaan BKT:n muutos posiWivisin vuosina

2000-‐2012

Pohjois-‐Pohjanmaan BKT:n muutos

4:nneksi alhaisin vuosina

2000-‐2012


18,6 29,3 32,4 33,1 34,4 34,9

40,7 42,3

46,1 46,5 48,3

53,6 54,8 55,6 56,1 57,6

64,5 68,7

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

Kymenlaakso Varsinais-‐Suomi

Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa

Keski-‐Suomi Etelä-‐Karjala Pirkanmaa

Lappi Pohjois-‐Karjala

Päijät-‐Häme Satakunta

Pohjois-‐Savo Kanta-‐Häme

Kainuu Pohjanmaa Etelä-‐Savo

Etelä-‐Pohjanmaa Keski-‐Pohjanmaa

BKT:n muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012

7

5

7

10

1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11 12 13 14 15 16 17 18

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Maaku

nnat (1

8)

Vuosiluku

Pohjois-Pohjanmaan BKT euroa asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012

Vain Helsingin ja Vaasan seutujen BKT yli2 40 000 euroa asukasta kohden vuonna

2012

Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012

Oulun seudun BKT (€/as.)

6:nneksi korkein suurilla

seuduilla vuonna 2012

Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito

29588

30604

31468

31521

32443

33464

34930

35804

36203

36432

37520

38049

43409

49450

0 10000 20000 30000 40000 50000 60000

Joensuun

Lahden

Porin

Jyväskylän

Seinäjoen

Hämeenlinnan

Kuopion

Kokkolan

Oulun

Lappeenrannan

Turun

Tampereen

Vaasan

Helsingin

Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT:n muutos % vuosina 2000-2012

Kolmen pohja-‐laisseudun ja

Kuopion seudun muutos ripeintä 2000-‐luvun aikana

Oulun seudun BKT:n muutos

oli

hitainta vuosina

2000-‐2012


18,7

32,1

37,1

39,4

42,6

43,9

46,5

47,7

51,4

54,3

58,4

65,1

69,6

70,0

0,0 20,0 40,0 60,0 80,0

Oulun

Helsingin

Lappeenrann

Tampereen

Joensuun

Porin

Lahden

Jyväskylän

Hämeenlinna

Turun

Kuopion

Seinäjoen

Kokkolan

Vaasan

20582

21521

25850

26334

26912

27430

36203

36770

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000

Oulunkaaren


Koillismaan

Ylivieskan


Raahen

Oulun

KOKO MAA

Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012


18,7

21,5

39,7

47,1

55,7

58,9

65,8

90,6

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Oulun

Raahen

KOKO MAA


Oulunkaaren

Ylivieskan

Koillismaan


Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT:n muutos % vuosina 2000-2012


8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

22000

24000

KäyteGävissä olevat neGotulot per asukas 2000

KäyteGävissä olevat neGotulot per asukas 2012

Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden vuosina 2000-2012

Uudellamaalla käyteIävissä

olevat tulot olivat ylivoimaisesW korkeimmat vuonna 2012

Pohjois-‐Poh-‐ janmaalla käy-‐ teIävissä olevat

neIotulot

3:nneksi alhaisimmat vuonna 2012


45,1

52,1

52,9

53,8

55,2

56,2

56,3

56,8

57,4

58,7

59,0

60,0

60,1

60,7

61,6

62,4

63,8

66,6

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Uusimaa

Varsinais-‐Suomi


Pirkanmaa

Kymenlaakso

Päijät-‐Häme

Etelä-‐Karjala

Keski-‐Suomi

Pohjanmaa

Pohjois-‐Karjala

Etelä-‐Pohjanmaa

Kanta-‐Häme

Keski-‐Pohjanmaa

Pohjois-‐Savo

Satakunta

Etelä-‐Savo

Kainuu

Lappi

Käytettävissä olevien nettotulojen muutos asukasta kohden maakunnittain vuosina 2000-2012

KäyteIävissä olevat neIo-‐tulot nousivat suhteellisesW

eniten Lapissa ja Kainuussa

Pohjois-‐Pohjanmaalla käyteIävissä olevat tulot nousivat

3:nneksi vähiten

2000-‐2012


Pohjois-Pohjanmaan käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012

10

13 15 16

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

2000 2005 2010 2012

17762

18316

18336

18499

18764

18825

18876

19146

19592

19808

19846

19994

22680

15000 16000 17000 18000 19000 20000 21000 22000 23000 24000

Joensuun

Seinäjoen

Jyväskylän

Oulun

Lahden

Lappeenrannan

Porin

Kuopion

Tampereen

Vaasan

Hämeenlinnan

Turun

Helsingin

Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012

KäyteIävissä olevat neIotulot korkeimmat Helsingin ja

Turun seuduilla vuonna 2012

Oulun seudun käyteIävissä

olevat neIotulot

4:nneksi alhaisimmat suurista seuduista


43,9

47,0

53,3

55,1

56,2

57,7

58,0

59,1

59,5

59,9

60,2

62,6

63,4

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Helsingin

Oulun

Tampereen

Turun

Lahden

Jyväskylän

Lappeenrannan

Vaasan

Porin

Joensuun

Seinäjoen

Hämeenlinnan

Kuopion

Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden vuosina 2000-2012

KäyteIävissä olevat tulot

nousivat eniten Kuopion, Hä-‐meenlinnan ja Seinäjoen seuduilla 2000-‐2012

Oulun seudun käyteIävissä ole-‐vien neIotulojen

muutos %

toiseksi alhaisin suurista

seuduista


15637

15833

15997

16807

16880

17293

18498

19771

0 5000 10000 15000 20000 25000



Oulunkaaren

Ylivieskan

Koillismaan

Raahen

Oulun

KOKO MAA

Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2012


47,0

53,4

53,4

58,7

58,7

61

65,7

66,4

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Oulun

Raahen

Ylivieskan


Haapavesi-‐Siikalatvav

KOKO MAA

Oulunkaaren

Koillismaan

Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012


ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN

ANALYSOIDA USEASTA

NÄKÖKULMASTA






7. Muu dynamiikka


Työpaikka-‐ ja työllisyyskehitykseen liiIyviä muuIujia eri aluetasoilla

•  Työpaikkojen määrä •  Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä •  Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista

•  Työllisyysaste •  TyöGömyysaste

17765

2342

64083

11759

5304 3758 4529 4450 2947 1831 1019 2000 155 -‐727 -‐1344 -‐2079 -‐1975

-‐4818 -‐10000

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Koko maahan 111 000 uuIa

työpaikkaa, joista

74 % Uudellemaalle ja Pirkanmaalle

Pohjois-‐Pohjanmaan

työpaikkalisäys määrällisesW

3:nneksi suurin vuosina 2000-‐2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrän MUUTOS maakunnittain vuosina 2000-2012

9,3

8,9

8,8

8,1

7

5,8

4,8

4,3

3,9

2,7

1,7

1

0,2

-‐2,4 -‐2,5

-‐2,6

-‐3,3

-‐6,6

-‐8 -‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12

Pirkanmaa

Keski-‐Pohjanmaa

Uusimaa


Pohjanmaa

Kanta-‐Häme

Pohjois-‐Savo

Keski-‐Suomi

Etelä-‐Pohjanmaa

Lappi

Pohjois-‐Karjala

Varsinais-‐Suomi

Satakunta

Kainuu

Etelä-‐Karjala

Päijät-‐Häme

Etelä-‐Savo

Kymenlaakso

Työpaikkojen määrä kasvoi 13 maakunnan

alueella vuosien 2000-‐2012

välisenä aikana

Pohjois-‐Pohjanmaan työpaikkojen muutos %

4:nneksi korkein

2000-‐2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen suhteellinen muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012

Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$

Työpaikkojen määrä kasvoi

kaikilla seuduilla pl. Lahden seutu

vuosina 2000-‐2012

Oulun seudulla työpaikkojen

muutos

6:nneksi korkein vuosina

2005-‐2011 -‐0,7

1,8

2,8

3,2

4

5,3

6,9

7,4

8

8,2

9,8

11,2

12,6

12,6

-‐2 0 2 4 6 8 10 12 14

Lahden

Porin

Joensuun

Lappeenrannan

Turun

Seinäjoen

Helsingin

Tampereen

Oulun

Jyväskylän

Vaasan

Kuopion

Hämeenlinnan

Kokkolan

-‐568

-‐546

-‐363

-‐285

-‐29

617

12933

-‐2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Raahen


Haapaveden-‐Siikalatvan

Oulunkaaren

Koillismaan

Ylivieskan

Oulun

Työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012

SEUTUKUNTA TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL-‐LINEN MUUTOS % 2000-‐2012

Haapaveden-Siikalatvan -6

Nivala-Haapajärven -4,9

Oulunkaaren -4,6

Raahen -3,9

Koillismaan -0,4

Ylivieskan 3,7

Oulun 15,4


� ��

Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden työpaikkakehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2010


Kaupunki ja maaseutu -‐luokitus

Työpaikkojen muutos abs. 1990-‐2010

Työpaikkojen muutos % 1990-‐2010

Sisempi kaupunkialue

5 552 12,7

Ulompi kaupunkialue

12 114 75,4

Kaupungin kehysalue

-‐97 -‐0,8

Maaseudun paikallis-‐keskukset

938 8,5

Kaupungin läheinen maaseutu

1 663 27,6

Ydinmaaseutu

457 1,9

Harvaan asuGu maaseutu

-‐2 952 -‐26,2

Yhteensä 17 675 14,2

-‐3517 -‐2852 -‐1538 -‐849 571 1380

2358 2518 3281 3653 3706

4416 5355 5990

6784

9152

11987

46261

-‐10000

0

10000

20000

30000

40000

50000

Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos maakunnittain vuosina 2000-2012

Yksityisen sek-‐torin työpaikka-‐lisäys yhteensä

98 656 työpaikkaa vuo-‐sina 2000-‐2012

Pohjois-‐Pohjan-‐maan yksityisen sektorin työpaik-‐

kalisäys

3:nneksi korkein


-‐8,5 -‐5,7

-‐2,8

-‐1,3 3,9

5,0

5,0

6,8

8,2

9,8

10,3

10,6

11,7

12,9

14,8

15,1

18,4

28,2

-‐15,0 -‐10,0 -‐5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0

Kymenlaakson

Päijät-‐Hämeen

Etelä-‐Karjalan

Varsinais-‐Suomen

Kainuun

Satakunnan

Etelä-‐Savon

Kanta-‐Hämeen

Keski-‐Suomen

Etelä-‐Pohjanmaan

Uudenmaan

Pirkanmaan


Pohjois-‐Karjalan

Pohjanmaan

Pohjois-‐Savon

Lapin

Keski-‐Pohjanmaan

Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012

Yksityisen sek-‐torin työpaikka-‐lisäys suurin Kes-‐ki-‐Pohjanmaan ja Lapin maakun-‐nissa vuosina 2000-‐2012

Pohjois-‐Pohjan-‐maan yksityisen sektorin lisäys suhteellisesW

6:nneksi korkein


Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012

Yksityisen sektorin työpai-‐kat lisääntyivät eniten Helsingin, Tampereen ja

Kuopion seuduilla.

Oulun seudulla yksityisen sektorin

työpaikat lisääntyivät

6:nneksi eniten vuosina 2000-‐2012


-‐2130

-‐128

288

395

1653

1724

2612

2946

3036

4350

6432

31473

-‐5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

Lahden

Porin

Joensuun

L-‐rannan

Turun

Seinäjoen

Oulun

Jyväskylän

Vaasan

Kuopion

Tampereen

Helsingin

-‐4,3

-‐0,4

1,2

1,9

2,1

5

6,4

6,6

7,1

7,8

12,2

17,1

-‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Lahden

Porin

Joensuun

Lappeenrannan

Turun

Oulun

Seinäjoen

Tampereen

Helsingin

Jyväskylän

Vaasan

Kuopion

Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos % suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012

Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat suhteellisesW eniten Kuopion (alhainen

lähtötaso) ja vähiten Lahden seudulla vuosina

2005-‐2012

Oulun seudulla yksityisen sektorin

työpaikkojen muutos %

7:nneksi korkein vuosina

2005-‐2012


-‐280

1

235

430

695

735

7336

-‐1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

Raahen


Oulunkaaren


Koillismaan

Ylivieskan

Oulun

Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2005-2012

SEUTUKUNTA YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL-‐LINEN MUUTOS % 2000-‐2012

Raahen -3,1 Haapaveden-Siikalatvan 0,0

Ylivieskan 8,6

Oulunkaaren 9,4

Nivala-Haapajärven 9,6

Oulun 15,6

Koillismaan 19,7


40

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

62

64

66

Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012 Yksityisen sektorin osuus työpaikoista korkein Uudel-‐lamaalla, Pir-‐kanmaalla ja Päijät-‐Hä-‐meessä


Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden kehitys vuosina 2000 ja 2012

Yksityisen sektorin osuus

kaikista työpaikoista

55,1 % Pohjois-‐

Pohjanmaalla

-‐2 -‐1,4

-‐1,2

-‐0,2 0,5

0,7

0,8

1,8

2

2,6

2,9

3,1

3,9

4

4,6

5,2

6,5

7,8

-‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10

Päijät-‐Häme

Varsinais-‐Suomi

Kymenlaakso

Etelä-‐Karjala

Kanta-‐Häme

Pirkanmaa

Uusimaa


Keski-‐Suomi

Satakunta

Etelä-‐Pohjanmaa

Kainuu

Pohjanmaa

Etelä-‐Savo

Pohjois-‐Savo

Pohjois-‐Karjala

Lappi

Keski-‐Pohjanmaa Yksityisen sektorin

työpaikkojen osuus kasvoi 14 maakunnassa

vuosina 2000-‐2012

Yksityisen sektorin työ-‐

paikkojen osuus nousi

1,8 %-‐yksikköä vuosina

2000-‐2012


Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012

Työllisyysaste oli korkein

Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudella-‐maalla vuonna 2000

Pohjois-‐Pohjanmaan työllisyysaste

66,9 % vuonna 2011


63,1

70,5

63,3

65,9 65,7

68,8

75,1

70,4

62,2

71,6

66 66,1 66,9

69,3

67,4

65,3

70,4

74,4

50

52

54

56

58

60

62

64

66

68

70

72

74

76

78

2000 2011

Työllisyysaste maakunnittain vuosina 2000-2011

0,3

1,2

1,4

2,1

2,4

2,6

3,1

3,2

3,6

4

4,1

4,5

5,1

5,2

5,6

5,9

5,9

6,3

0 1 2 3 4 5 6 7

Uusimaa

Varsinais-‐Suomi

Kymenlaakso

Päijät-‐Häme

Pirkanmaa


Etelä-‐Karjala

Keski-‐Suomi

Kanta-‐Häme

Pohjois-‐Karjala

Etelä-‐Pohjanmaa

Pohjanmaa

Satakunta

Etelä-‐Savo

Pohjois-‐Savo

Lappi

Keski-‐Pohjanmaa

Kainuu Työllisyysaste kohentui eniten

Kainuussa, Keski-‐Pohjan-‐maalla , vähiten Uudellamaalla


työllisyysasteen muutos oli

6:nneksi alhaisin

2000-‐2011

Lähde: KuntaliiGo, kuntakuvaajat

Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) maakunnittain vuosina 2000-2011

Pohjois-Pohjanmaan työllisyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012

9 11

10 9

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

2000 2005 2010 2012

Työllisyysaste (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005 ja 2012

Työllisyysaste yli2

70 %:in rajan vain kol-‐mella seudulla vuonna 2012

Oulun seudun työllisyysaste

3:nneksi alhaisin suurten seutujen joukos-‐sa vuonna 2012

Lähde: KuntaliiGo, kun$en kuvaajat

63

66,1

66,5

67,2

67,5

67,9

68,4

69,2

69,5

74,1

74,6

71,6

50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76

Joensuun

Jyväskylän

Oulun

Lahden

Lappeenrannan

Porin

Kuopion

Tampereen

Turun

Helsingin

Vaasan

Seinäjoen

Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005

Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012

Työllisyysaste kohentui eniten Kuopion, Porin ja Vaasan seuduilla

vuosina 2005-‐2012

Oulun seudulla työllisyysaste nousi 0,6 % -‐yksikköä

vuosina 2005-‐2012 eli

3:nneksi vähiten

Lähde: KuntaliiGo, kun$en kuvaajat

0,1

0,5

0,6

0,6

1,3

1,5

1,8

2,1

2,7

3

3,1

3,8

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

Turun

Tampereen

Oulun

Helsingin

Lahden

Joensuun

Jyväskylän

Seinäjoen

Lappeenrannan

Vaasan

Porin

Kuopion

57,9

59,3

61,7

64,1

63,6

65,9

67,1

60,8

62,7

65

65,6

66,1

66,5

68,6

52 54 56 58 60 62 64 66 68 70

Oulunkaaren

Koillismaan

Raahen



Oulun

Ylivieskan

Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005

Työllisyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012

Työllisyysaste kohentui kaikilla Pohjois-‐Pohjan-‐maan seuduilla

vuosina 2005-‐2012

Työllisyysaste korkein Ylivies-‐kan ja Oulun

seudulla: kohen-‐tui eniten Koillis-‐maan ja Raahan

seuduilla


12

11,4

16,1

11,9

12,6

17,2

18,7

10,9

11,1

11,5

12,8

13,4

13,6

16

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

Nivalan-‐Haapäjärven

Ylivieskan

Raahen


Oulun

Koillismaan

Oulunkaaren

TyöGömyysaste 2012 TyöGömyysaste 2005

Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012

TyöIömyysaste aleni viidellä

Pohjois-‐Pohjan-‐maan seudulla ja nousi kahdella

seudulla 2005-‐2012

TyöIömyysaste alhaisin Nivala-‐Haapajärven ja korkein Oulun-‐kaaren seudulla: alenema suurin Raahen seudulla


0,4

0,2 -‐1,2

-‐1,3

-‐1,5

-‐1,6

-‐1,7

-‐2,3

-‐2,3

-‐2,5

-‐3

-‐3,6

-‐4,3

-‐4,9

-‐5

-‐5,3

-‐6,9

-‐7,4

-‐8 -‐7 -‐6 -‐5 -‐4 -‐3 -‐2 -‐1 0 1

Varsinais-‐Suomi Uusimaa

Pohjois-‐Pohjanmaa Pirkanmaa

Keski-‐Suomi Kymenlaakso Päijät-‐Häme

Etelä-‐Pohjanmaa Etelä-‐Karjala Kanta-‐Häme Pohjanmaa

Pohjois-‐Karjala Satakunta

Pohjois-‐Savo Etelä-‐Savo

Keski-‐Pohjanmaa Lappi

Kainuu

Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012

TyöIömyysaste aleni eniten Kainuussa ja Lapissa, kasvoi Uudellamaalla ja Varsinais-‐Suomes-‐

sa


työIömyysaste aleni

3:nneksi vähiten vuosina

2000-‐2012


6,6 7,8

9 9,7 10,1

11,2 11,9 12,1 12,2

12,8 12,9 13,4 13,5

14,4 14,4 14,6 14,9 15,8

0

5

10

15

20

25

TyöGömyysaste vuonna 2000 TyöGömyysaste vuonna 2012

Työttömyysaste maakunnittain vuosina 2000-2012


TyöIömyysaste

oli alhaisin Pohjanmaalla ja Uudellamaalla vuonna 2012,

korkein Pohjois-‐Karjalassa


työIömyysaste oli

8:nneksi alhaisin vuonna

2012

Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012

7 8 8 11

1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11 12 13 14 15 16 17 18

2000 2005 2010 2012

III YHTEENVETO

Neljä isoa kysymystä 1)  Miten alue reagoi, kun tarpeeksi iso moukari heilahtaa niskaan? Millainen on

alueen reagoin$-‐ ja muutosherkkyys rakennemuutos$lanteissa tai talouden häiriö$lanteissa? Miten alueen elinkeinorakenne kykenee säilyGämään kilpailukykynsä häiriöstä huolimaGa?

2)  Kuinka suuri ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan muutoksen/uusiutumisen käynnistämiseksi? Mikä toimii laukaisevana tekijänä? Kuinka nopeas$ alue kykenee korjaamaan häiriö$lanteen ja palautumaan normaaliuralle?

3)  Missä vaiheessa rakennemuutos ja luova tuho nähdään alueen kannalta enemmän mahdollisuutena kuin uhkana? Lamautuuko alue kriisi$lanteessa vai pystyykö mukauGamaan toimintaansa?

4)  Miksi jotkut alueet ovat vakavissa muutosWlanteissa keIerämpiä kuin toiset? Panostetaanko alueen elinkeino-‐ ja toimialarakenteen keskiGyneisyyteen vai monipuolisuuteen?

TOIMIALARAKENTEEN MONIPUOLISUUS SEUDUITTAIN VUONNA 2012

§  HHI-‐indeksi (Herfindahl–Hirschman-‐indeksi ) analysoidaan toimialarakenteen keskiGyneisyyGä tai monipuolisuuGa. Kartassa on kuvaGu Suomen kaikkien seutukun$en (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoiGumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaeIu kuuteen luokkaan arvojen perusteella.

§  Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoiIuneet teollisuuden eri toimialoille à monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös-‐ tai alaspäin ovat tasaisempia.

§  Punainen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat yksipuolisimmin keskiIyneet harvoihin teollisuuden toimialan alaluokkiin àyksipuolisuus tai keskiGyneisyys al$staa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuusindeksi on alhaisin tai toiseksi alhaisin kaikilla Pohjois-‐Pohjanmaan seuduilla pl. Ylivieskan seutu (24.). Raahen seutu 69., Oulunkaaren 68., Koillismaan 64., Nivala-‐Haapajärven 52, Oulun 50…

Kuopion

Joensuun

Porin

Turun

Helsingin

Tampereen

Hämeenlinnan

Lahden

Pietarsaaren

Kotka-‐Haminan

Salon

Imatran

Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste KarGa: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

1. Työikäisten määrä kasvaa vain joka neljännessä kun-‐nassa vuoteen 2023 mennessä

2. Työikäisten määrä vähenee noin 57500 hlöllä (2013-‐2023), kun koko maan väestö kasvaa 250000 hlöllä

3. Työikäisten määrä kasvaa ensisijaisesW vain pääväylien vaikutusalueella

”Ei riitä, e/ä osaa nousta hevosen selkään, on osa/ava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ”

-‐ ArgenWinalainen sananlasku -‐

LisäWetoja: Val$o$eteen tohtori Timo Aro

[email protected] www.$moaro.fi

@$moaro 045 6577890

Download - Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa

Top Related