Download - Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla

SATAKUNNAN ASEMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA 2000-‐LUVULLA

”Ei riitä, e*ä osaa nousta hevosen selkään, on osa*ava myös pudota” -‐ Argen7inalainen sananlasku -‐

SISÄLTÖ I.  MISTÄ PUHUTAAN, KUN

PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA?

II.  ALUE-‐ JA KUNTATALOUSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA

III.  TYÖPAIKKA – JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA

IV.  OSAAMIS-‐ JA T&K-‐DYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA

Mistä puhutaan, kun puhutaan alueiden elinvoimasta?

Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta

3. Mainekuva

2. Sisäinen elinvoima

1. Ulkoinen elinvoima

Ulkoinen elinvoima: Ø  Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuEavat

makrotekijät, jotka liiEyvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamiskehitykseen tai saavuteEavuuteen ja etäisyyksiin.

Ø  Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepisteEä vaikea todentaa

Ø  Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista

Sisäinen elinvoima: Ø  Seudun sisäiseen toimintaympäristöön

vaikuEavat mikrotekijät, jotka liiEyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö-‐ ja luoEamuskulEuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.

Ø  Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuQaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

Maakunnan ulkoinen elinvoima

Yritys-‐dynamiikka SaavuteEavuus

ja yhteysdyna-‐miikka

Osaamis-‐ ja TKI-‐

dynamiikka

Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐dynamiikka

Alue-‐ ja kuntalous-‐dynamiikka

Väestö-‐dynamiikka

Mentaalinen dynamiikka

Muu dynamiikka

8

5-15 Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

Lukuohje seuraavien graafien osalta

•  Graafeissa verrataan Satakunnan muutosta ja posiWota suhteessa muiden maakunWen (18) kehitykseen vuosina 2000-‐2012

•  Graafeissa on sekä absoluuSsta eEä suhteellista Wetoa vuosien 2000-‐luvun kehityksestä

•  Absoluu'nen +eto pitää sisällään vertailuWetoa, jossa vuoden 2000 WlanneEa verrataan viimeiseen käyteEävissä olevaan Wlastovuoteen (2011-‐2013)

•  Suhteellinen +eto pitää sisällään muutoksen suhteessa asukaslukuun vuosina 2000-‐2012: muutosprosenWn avulla pyritään osoiEamaan alueiden aseman muutosta 2000-‐luvun aikana

•  Lisäksi joissakin graafeissa on punainen viiva ja keltainen viiva: punainen viiva kuvaa Porin seutukunnan ja keltainen viiva Rauman seutukunnan arvoa ko. muuEujan kohdalla

Alue-‐ ja kuntatalouden dynamiikka





dynamiikka





Muu dynamiikka

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

2000 2011

Satakunnan BKT 6:nneksi korkein asukasta kohden vuonna 2011 (7. vuonna

2000)

Uusimaa maakuntana omassa sarjassaan: ero 20 000 euroa esim. Kainuuseen

per asukas

BruQokansantuote € asukasta kohden vuosina 2000-‐2011

Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito

72,8

58,4

53,8 53,7 52,5 49,5

47,5 42,1

38,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9

31,9 30,2

27

13,8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

BruQokansantuoQeen muutos % vuosina 2000-‐2011

Satakunnan BKT:n muutos

8:nneksi korkein vuosina 2000-‐2011

Keski-‐ ja Etelä-‐Pohjanmaa

versus Kymenlaakso ja Varsinais-‐

Suomi


20690 5622

4717 4564 4425

3726 3391

2166 1943 1940 1639 1465 1261 1035 879 806 570

147

0 5000 10000 15000 20000 25000

Uusimaa Varsinais-‐Suomi

Pirkanmaa Pohjanmaa

Pohjois-‐Pohjanmaa Satakunta

Lappi Keski-‐Suomi Kymenlaakso Etelä-‐Karjala Pohjois-‐Savo Päijät-‐Häme Kanta-‐Häme

Pohjois-‐Karjala Keski-‐Pohjanmaa Etelä-‐Pohjanmaa

Etelä-‐Savo Kainuu


Viennin arvo maakunniQain vuonna 2012 (miljoonaa euroa)

Uudenmaan, Varsinais-‐Suomen ja Pirkanmaan

osuus

51,7 %

Satakunnan viennin osuus

6,1 % koko maan viennistä

25402 18547

16874 14659

13205 12809

11989 11045 10709

9499 7871

7233 7186

6602 6243

4151 3714

1817

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000

Pohjanmaa Lappi

Satakunta Etelä-‐Karjala

Uusimaa Keski-‐Pohjanmaa Varsinais-‐Suomi

Pohjois-‐Pohjanmaa Kymenlaakso

Pirkanmaa Keski-‐Suomi Päijät-‐Häme Kanta-‐Häme Pohjois-‐Savo

Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa

Etelä-‐Savo Kainuu


Viennin arvo maakunniQain vuonna 2012 (euroa per asukas)

Satakunnan viennin arvo

3:nneksi korkein asukasta kohden

Viennin alueelliset erot suuria: vrt.

Pohjanmaa-‐Kainuu

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2000 2012

Kunnallisverojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012

Satakunnassa kunnallisverojen määrä

9:nneksi korkein vuonna 2012

Uusimaa, Kymenlaakso ja Pirkanmaa kärjessä vuonna 2000 ja 2012

Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset

71

70,3

69,8

68,8

67,7

67,4

67,3

65,8

65,4

65,2

64,6

64

63,3

63

60,7

59,9

54,2

51,8

45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73

Etelä-‐Savo

Satakunta

Pohjois-‐Savo

Päijät-‐Häme

Etelä-‐Pohjanmaa

Keski-‐Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Etelä-‐Karjala

Kanta-‐Häme

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Kymenlaakso

Pohjois-‐Karjala

Pohjois-‐Pohjanmaa

Keski-‐Suomi

Varsinais-‐Suomi

Uusimaa


Kunnallisverojen määrän muutos % vuosina 2000-‐2012

Satakunnassa makseQujen kunnallisverojen määrä

nousi

2:ksi eniten 2000-‐2012

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000 2000 2012

Kuntalainojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012

Satakunnassa kuntalainojen määrä selväs7 alhaisin, Keski-‐Pohjanmaalla korkein

Kuntalainojen määrä nousi keskimäärin

3X vuosina 2000 -‐2012


228,1

205,7

202,5

198,6

195,5

189

185,9

180,7

178,5

175,6

169,5

162,9

151,5

130,2

124

111,9

78,9

71,4

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240

Kymenlaakso Etelä-‐Karjala Kanta-‐Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa

Pohjois-‐Savo Päijät-‐Häme

Kainuu Pohjois-‐Pohjanmaa Keski-‐Pohjanmaa Etelä-‐Pohjanmaa

Etelä-‐Savo Varsinais-‐Suomi

Keski-‐Suomi Pohjois-‐Karjala

Lappi Satakunta

Kuntalainojen määrän muutos% vuosina 2000-‐2012

Kuntalainojen määrä nousi vähiten

Satakunnassa ja Lapissa

Kuntalainojen määrä nousi

eniten Kaakkois-‐Suomessa ja

Kanta-‐Hämeessä


Työpaikka-‐ ja työllisyysdynamiikka





dynamiikka





Muu dynamiikka

17765

2342

64083

11759

5304 3758 4529 4450

2947 1831 1019 2000 155 -‐727 -‐1344 -‐2079

-‐1975

-‐4818 -‐10000

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7

Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-‐2012

Satakunnassa työpaik-‐kojen määrä kasvoi

hieman (155) ja viidessä maakunnassa väheni

Koko maassa 110000 uuQa työpaikkaa, joista

57,7 % Uudellemaalle

Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja

Ulvilassa

9,3

8,9

8,8

8,1

7

5,8

4,8

4,3

3,9

2,7

1,7

1

0,2

-‐2,4

-‐2,5

-‐2,6

-‐3,3

-‐6,6

-‐8 -‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12

Pirkanmaa Keski-‐Pohjanmaa

Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa

Pohjanmaa Kanta-‐Häme Pohjois-‐Savo Keski-‐Suomi

Etelä-‐Pohjanmaa Lappi

Pohjois-‐Karjala Varsinais-‐Suomi

Satakunta Kainuu

Etelä-‐Karjala Päijät-‐Häme Etelä-‐Savo

Kymenlaakso


Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000-‐2012

Satakunnassa yhteensä 91 541 työpaikkaa vuoden 2012

lopussa: muutos 0,2 % vuosina 2000-‐2012

Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellises7 eniten Pirkan-‐

maalla ja Keski-‐Pohjanmaalla

317

154

-‐276

-‐280

-‐665

-‐673

-‐840

-‐866

-‐1087

-‐1379

-‐1661

-‐2255

-‐2359

-‐3569

-‐3726

-‐4116

-‐4778

-‐8777

-‐10000 -‐8000 -‐6000 -‐4000 -‐2000 0 2000

Uusimaa

Keski-‐Pohjanmaa

Pohjanmaa

Kainuu

Pohjois-‐Karjala

Pohjois-‐Savo

Etelä-‐Pohjanmaa


Lappi

Etelä-‐Karjala

Kanta-‐Häme

Keski-‐Suomi

Etelä-‐Savo

Päijät-‐Häme

Satakunta

Pirkanmaa

Kymenlaakso

Varsinais-‐_Suomi


Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2008-‐2012

Satakunnassa työpaikkamenetys yhteensä

noin

3700

Työpaikkojen määrä väheni

37 000 vuosina 2008-‐2012 koko

maassa

0,5

0

-‐0,3

-‐0,5

-‐0,7

-‐0,9

-‐1,1

-‐1,1

-‐1,5

-‐1,9

-‐2,1

-‐2,4

-‐2,6

-‐3,9

-‐3,9

-‐4,3

-‐4,3

-‐6,5

-‐7 -‐6 -‐5 -‐4 -‐3 -‐2 -‐1 0 1

Keski-‐Pohjanmaa Uusimaa

Pohjanmaa Pohjois-‐Pohjanmaa

Pohjois-‐Savo Kainuu

Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa

Lappi Pirkanmaa

Keski-‐Suomi Kanta-‐Häme Etelä-‐Karjala Etelä-‐Savo Satakunta

Päijät-‐Häme Varsinais-‐_Suomi

Kymenlaakso


Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2008-‐2012

Satakunnassa työpaikkamenetykset suhteessa

4:nneksi suurimmat vuosina 2000-‐2012

Työpaikkojen määrä kasvoi vain Keski-‐Pohjanmaalla

vuosina 2008-‐2012

50

52

54

56

58

60

62

64

66

68

70

72

74

76

78

2000 2011 Lähde: KuntaliiQo, kuntakuvaaja

Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011

Satakunnan työllisyysaste

8:nneksi korkein vuonna 2011

Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna

2000

6,3

5,9

5,9

5,6

5,2

5,1

4,5

4,1

4

3,6

3,2

3,1

2,6

2,4

2,1

1,4

1,2

0,3

0 1 2 3 4 5 6 7

Kainuu Keski-‐Pohjanmaa

Lappi Pohjois-‐Savo Etelä-‐Savo Satakunta Pohjanmaa

Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Kanta-‐Häme Keski-‐Suomi Etelä-‐Karjala

Pohjois-‐Pohjanmaa Pirkanmaa

Päijät-‐Häme Kymenlaakso

Varsinais-‐Suomi Uusimaa

Lähde: KuntaliiQo, kuntakuvaaja

Työllisyysasteen muutos (%-‐yksikköä) vuosina 2000-‐2012

Satakunnan työllisyysaste nousi

6:nneksi eniten vuosina 2000-‐2012

Osaamis-‐ ja T&K -‐dynamiikka





dynamiikka





Muu dynamiikka

50

52

54

56

58

60

62

64

66

68

70

72

74

Tutkinnon suoriEaneiden osuus 2000 Tutkinnon suoriEaneiden osuus 2012

Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

Tutkinnon suoriQaneiden osuus (%) yli 15-‐vuo7aasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012

Satakunnassa tutkinnon suoriQaneiden osuus 3:nneksi alhaisin vuonna 2012

Tutkinnon suoriQaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois-‐Pohjanmaalla

vuonna 2012

11,3

11,2

11

10,6

10,4

10,4

10,3

10,1

10

10

9,9

9,9

9,8

9,4

9,3

8,4

6,4

0,6

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala

Keski-‐Pohjanmaa Kainuu

Etelä-‐Savo Pohjois-‐Savo

Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa

Etelä-‐Karjala Pohjois-‐Pohjanmaa

Satakunta Kanta-‐Häme Päijät-‐Häme

Varsinais-‐Suomi Kymenlaakso

Uusimaa Keski-‐Suomi


Tutkinnon suoriQaneiden osuuden muutos (prosenSyksikköä) vuosina 2000-‐2012

Satakunnassa tutkinnon suoriQaneiden osuus nousi

9,9 %-‐yksikköä vuosina

2000-‐2012

Eniten nousi Etelä-‐Pohjan-‐

maalla ja Pohjois-‐Karjalassa

15

17

19

21

23

25

27

29

31

33

35

37

Korkea-‐asteen tutkinnon suoriEaneiden osuus % 2000 Korkea-‐asteen tutkinnon suoriEaneiden osuus % 2012


Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus (%) yli 15-‐vuo7aasta väestöstä 2000 ja 2012

Satakunnassa

23,7 % suoriQanut korkea-‐asteen tutkinnon vuoden 2012

lopussa

Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus korkein Uudellamaalla

6,2 5,4 5,4 5,4

5,3 5,2 5,2 5,2

5 4,9

4,8 4,7 4,7

4,6 4,5

4,3 4,2

3,9

2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8

Pirkanmaa Keski-‐Suomi

Pohjois-‐Pohjanmaa Pohjanmaa

Etelä-‐Karjala Varsinais-‐Suomi Pohjois-‐Karjala

Keski-‐Pohjanmaa Uusimaa

Pohjois-‐Savo Etelä-‐Pohjanmaa

Päijät-‐Häme Etelä-‐Savo

Kainuu Kanta-‐Häme Satakunta

Lappi Kymenlaakso


Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuuden muutos (%-‐yksikköä) vuosina 2000-‐2012

Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus nousi

3:nneksi vähiten Satakunnassa

Osuus nousi suhteellises7 eniten Pirkanmaalla vuosina 2000-‐2012

0

500

1000

1500

2000

2500

T&K menot kaikki 2000 T&K-‐menot kaikki 2012

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012

Satakunnassa T&K-‐menojen määrä noin

482 €/as. vuonna 2012 (11.)

Pohjois-‐Pohjanmaalla T&K-‐menojen määrä noin

2300 €/as. vuonna 2012

174,9

142,7

133,7

103,6

98,7

97,6

86,7

84,6

73,4

67,7

67,7

64,4

48,4

40,1

33,4

32,4

20,5

-‐29,7

-‐50 0 50 100 150 200

Etelä-‐Savo

Keski-‐Pohjanmaa

Etelä-‐Karjala

Kainuu

Pohjanmaa

Etelä-‐Pohjanmaa

Pohjois-‐Savo

Satakunta

Lappi


Kanta-‐Häme

Pohjois-‐Karjala

Varsinais-‐Suomi

Päijät-‐Häme

Pirkanmaa

Uusimaa

Keski-‐Suomi

Kymenlaakso


Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrän muutos% vuosina 2000-‐2012

Satakunnassa T&K-‐menojen muutos

8:nneksi ripeintä 2000-‐2012

T&K-‐menojen nousu suhteessa nopeinta

alhaisen lähtötason alu-‐eilla: Kymenlaakso

nega7ivinen

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

Yritysten T&K-‐menot 2000 Yritysten T&K-‐menot 2012


Yritysten tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrän kehitys 2000 ja 2012

Satakunnassa yritysten T&K-‐menot asukasta

kohden

7:nneksi korkeimmat vuonna 2012

Pohjois-‐Pohjanmaalla yritysten T&K-‐menot 1 859

versus Kymenlaakso 88 €/as

Summa summarum

38

Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-‐2012

SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-‐Suomi 67,5 5 Pohjois-‐Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-‐Karjala 56 8 Pohjois-‐Savo 54 9 Kanta-‐Häme 53 10 Keski-‐Suomi 48,5 11 Etelä-‐Pohjanmaa 48 11 Päijät-‐Häme 47,5 13 Keski-‐Pohjanmaa 46 14 Pohjois-‐Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-‐Savo 32 18 Kainuu 28,5

Lähde: Timo Aro 2013

39

Seutukun7en sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllises7 suurinta seutukuntaa)

1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5

4 Tampereen seutukunta 82,75

5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8

Hämeenlinnan stk

68,25

9 Kuopion seutukunta 62,5

10 L-‐rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75

12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5

14 Pietarsaaren seutukunta 55

15 Kotka-‐Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45

18 Rovaniemen seutukunta 43,25

19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75

21 Kemi-‐Tornion seutukunta 41

22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 17,5

2000 1 Helsingin seutukunta 96,25

2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77

7 Hämeenlinnan seutukunta 71

8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5

11 Lappeenrannan seutukunta 60,75

12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25

14 Kotka-‐Haminan stk. 49,25

15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34

22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-‐Tornion seutukunta 26 25 Ylä-‐Savon seutukunta 14,75

2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78

7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25

8

Kuopion seutukunta

69,5

9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-‐Tornion stk. 29,25

23 Mikkelin seutukunta 29

24 Kotka-‐Haminan stk. 28

25 Ylä-‐Savon seutukunta 22,75

2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87

3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75

17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-‐Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-‐Savon seutukunta 27 25 Kotka-‐Haminan stk. 24,75

Lähde: Timo Aro 2013

Seutukun7en kilpailukykymiQaristo

2009-‐2012 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012

1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon

2. Salon Salon Vaasan Vaasan

3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin

4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen

5. Porvoon Vaasan Salon Oulun

6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun

7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan

8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan

9. Raahen Kaakkois-‐Pirkanmaan

Etelä-‐Pirkanmaan

Turunmaan

10. Jyväskylän Turun Turun Etelä-‐Pirkanmaa

11. Turun Kemi-‐Tornion Pietarsaaren Kokkolan

12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon

13. Rauman Raahen Kokkolan Porin

14. Varkauden Rauman Porin Rauman

15. Kemi-‐Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen

16-‐67 27. Porin 22. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, www.satamiEari.fi

”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -

Download - Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla

Top Related