SOTKAMO
TALOUSARVIO 2017
TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019
Kunnanhallituksen hyväksymä 12.12.2016
Valtuuston hyväksymä 19.12.2016
2
SISÄLLYS
1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT ......................................................................................... 3
1.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2017 ......................................................................................................... 3
1.2. YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS ........................................................................................................................ 4
1.3. HENKILÖSTÖ .......................................................................................................................................................... 12
1.4. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ...................................................................................................... 16
1.5. ELINKEINOPOLITIIKKA JA ALUEKEHITTÄMINEN ..................................................................................................... 19
1.6. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ....................................................................................................................... 21
2. STRATEGIA ........................................................................................................................... 25
2.1. SOTKAMON KUNTASTRATEGIA ............................................................................................................................. 25
2.2. SOTKAMON KUNNAN VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HEIKKOUDET JA RISKITEKIJÄT
TALOUSARVIOVUONNA 2017 ............................................................................................................................... 27
3. TAVOTTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJAOSTOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE
TYTÄRYHTEISÖISSÄ .................................................................................................................. 28
4. TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA ............................................................ 30
4.1. TALOUSARVION SITOVUUS .................................................................................................................................... 31
4.2. MÄÄRÄRAHAT SITOVUUSTASOITTAIN ................................................................................................................... 33
5. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIOSSA .............................................................................. 34
5.1. TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI .......................................................................................................................... 37
6. RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................ 46
7. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN ............................................... 50
7.1. HALLINTOPALVELUT .............................................................................................................................................. 50
7.2. TEKNISET PALVELUT ............................................................................................................................................... 66
7.3. SIVISTYSPALVELUT ................................................................................................................................................. 91
8. INVESTOINTIOSA ................................................................................................................ 108
9. SOTKAMON KONSERNIN TYTÄRYHTIÖT .............................................................................. 125
9.1. KIINTEISTÖ OY SOTKANMAA ................................................................................................................................ 125
9.2. SOTKAMO-VUOKATTI JÄÄHALLI OY ..................................................................................................................... 126
10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2017 JA ARVIO VUOSILLE 2018–2019 .... 127
LIITTEET ................................................................................................................................. 128
3
1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT
1.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2017
Sotkamon kunnan vuoden 2017 talousarvion valmistelussa on nousut vahvasti esiin kaksi teemaa. Kunnan
talouden tasapainoon saattaminen on keskeisiin tavoite lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä. Talouden suun-
nittelun kautta on luotava kestävä pohja, jolla Sotkamon kunta pystyy tulevaisuudessa turvaamaan kunta-
laisten palvelut, luomaan ympäristön yrittämiselle ja huolehtimaan kunnan teknisestä infrastruktuurista.
Toinen valmisteluissa taustalla ollut iso teema on valmistautuminen tulevien vuosien suuriin uudistuksiin.
Meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus astuu voimaan 1.1.2019. Tämä uudistus on erittäin merkittävä
myös kuntatalouden, kuntalaisten palvelujen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspal-
velujen kustannukset siirtyvät valtion vastuulle ja samalla kuntien valtionosuudet sekä veroprosentit koke-
vat täysremontin. Tämä suuri muutos tuo epävarmuutta vuoden 2019 taloussuunnitteluun, koska tarkkaa
arvioita kuntien tulopohjasta tuona kyseisenä vuonna ei vielä voi muodostaa.
Sotkamon kunta on vuoden 2016 aikana lähtenyt vastuullisesti viemään eteenpäin talouden tasapainotta-
mis- ja tervehdyttämisohjelmaa. Jo vuoden 2016 on tehty useita merkittäviä päätöksiä, joilla on suuri mer-
kitys tulevien vuosien talouslukuihin. Tämän työn kautta on tällä hetkellä näkymät siitä, että Sotkamon
kunnan talouden luvut saadaan kuntoon ennen tämän vuosikymmenen loppua. Jotta tasapainoiseen talou-
teen päästään pysyvästi, vaati se tiukkaa kulukuria, kustannusten seurantaa ja elinkeinojen ja kunnan elin-
voiman kehittämistä.
Kehittämistoiminnan osalta tuleville vuosille tulee 2017 vuonna alkava kansainvälisen matkailun yhteis-
markkinointihanke, jossa Sotkamon kunta toimii vetovastuussa. Kuntamme on tunnettu matkailusta ja vii-
me vuodet ovat olleet hyviä kotimaan matkailijamäärissä. Nyt alkavalla hankkeella on tavoitteena kasvattaa
matkailijavirtaa ulkomailta. Kasvava matkailijamäärä luo mahdollisuudet nykyisten toimijoiden liiketoimin-
nan kasvuun ja synnyttää uusia matkailu- ja palveluyrityksiä. Tätä kautta alueelle syntyy uusia työpaikkoja,
jotka ovat kaiken kasvun ja hyvinvoinnin pohja.
Vaikka olemme kohta kymmenen vuotta eläneet taantuvassa taloudessa, on kunnassamme panostettu ja
investoitu peruspalveluiden tuottamiseen. Uskon, että näillä satsauksilla on tulevaisuudessa arvoa ja ne
luovat pohjaa tulokselliseen ja tehokkaaseen palvelujen tuottamiseen. Tulevina vuosina investoinneissa on
keskityttävä elinkeinoja kehittäviin investointeihin ja nopeaan tahtiin vanhenevan kunnallistekniikan uudis-
tamiseen ja kunnossapitoon. Tällä hetkellä talouden elpyminen on lähtenyt vähitellen maassamme käyntiin.
Tämä näkyy esimerkiksi suurena investointibuumina Etelä-Suomessa. Tämä ilmiö tulee todennäköisesti le-
viämään ainakin maamme kasvukeskuksiin sekä kasvu- ja kehitystyötä tekeviin kuntiin. Tätä kasvu- ja kehi-
tystoimintaa on meidän tehtävä entistä vahvemmin täällä Sotkamossa, jotta työtä, palveluita ja hyvinvoin-
tia riittää kasvavissa määrin nykyisille ja tuleville kuntalaisille.
Vahvasti tulevaisuuteen uskoen hyvää tulevaa vuotta 2017 kaikille kuntalaisille toivottaen,
Kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen
4
1.2. YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS
Kansainvälisen talouden näkymät
Kuntaliiton 28.10.2016 talouskatsauksen mukaan maailmantalouden kasvuvauhti on ollut kuluvana vuonna
varsin hidasta, sillä kehittyneiden maiden, esimerkiksi USA:n, kasvu on heikentynyt. Myös kehittyvissä
maissa kasvuvauhti on hidastunut, vaikka kasvuprosentit ovatkin kehittyneitä maita selvästi korkeammalla
tasolla. Koko maailmantalous kasvaa vuonna 2016 reilut 3 %.
Useimmat ennusteet ennakoivat maailmantalouden kasvun piristyvän hieman lähivuosina. Siitä huolimatta
kasvuvauhti jää pitkän aikavälin keskiarvoja matalammalle tasolle. Hidastuminen kertoo maailmantalouden
dynamiikan murroksesta ja siihen liittyvästä tuottavuuden kasvun hidastumisesta. Ulkomaankaupan rooli
kasvun moottorina on pienentynyt, ja monet maat tulevat kotimaisesta kysynnästä entistä riippuvaisem-
miksi. Esimerkiksi Kiinan talouskasvun rakenne on muuttumassa nopeasti vienti- ja investointivetoisesta
kasvusta kotimaiseen kulutukseen ja palveluihin tukeutuvaan malliin.
Heikosta kysynnästä ja hitaasti elpyvästä työllisyydestä huolimatta maailmantalouden moottorina pysyy lä-
hivuosina lähinnä kotimainen kulutus. Investointien odotetaan kuitenkin tukevan kasvua yhä enemmän. In-
vestointien elpyminen on ratkaisevaa kasvulukujen piristymiselle. Heikko kysynnän kasvu näkyy myös alhai-
sina hyödykkeiden hintoina ja tavoitteen alle jäävänä inflaationa useimmissa suurissa talouksissa.
Eri talousalueilla kasvunäkymät ovat pysyneet melko muuttumattomina. Euroalueen talouskasvun enna-
koidaan jatkavan verkkaista kehitystään, sillä euron kurssin heikentyminen, kevyt rahapolitiikka ja matalat
raaka-aineiden hinnat eivät enää tuo Eurooppaan uusia kasvusysäyksiä. Sen sijaan investointien odotetaan
elpyvän hitaasti, vaikka Eurooppa ei vieläkään aivan täysillä pääse maailmankaupan kasvun imuun mukaan.
Kasvu jakautuu Euroopan maiden välillä kuitenkin hyvin epätasaisesti. Suomen talouskasvu on Euroopan
heikoimpia. Myös Iso-Britannian kasvunäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, vaikka Brexitin taloudel-
lisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa vielä tunnetakaan. Sen sijaan vahvaa talouskehitystä on nähty esimerkik-
si Ruotsissa ja Irlannissa.
Venäjän talouden arvioidaan nousevan hitaasti suhdannekuopastaan, mutta rakenteelliset ongelmat ja ta-
louspakotteiden jatkuminen vaivaavat yhä kasvun elpymistä. Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljyn
hinnasta ja öljytuloista. Öljyn hinnan lasku on maailmanmarkkinoilla päättynyt, mutta hidas maailmanta-
louden kasvu pitää hintatason matalana.
Laajapohjainen vaikkakin tänä vuonna voimakkaasti hidastunut talouskasvu jatkuu Yhdysvalloissa. Kasvua
tukevat erityisesti kotimainen kulutus, myönteisesti kehittyneet työmarkkinat ja kevyt finanssipolitiikka. In-
vestoinnit tulevat kasvamaan kohtuullista vauhtia. Marraskuussa järjestettävät presidentinvaalit lisäävät
epävarmuutta Yhdysvaltojen talouskehityksen suunnasta.
Suomen talouden näkymät Valtiovarainministeriön (VM) kansantalousosaston 15.9.2016 julkistaman taloudellisen ennusteen mukaan
Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden
aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuk-
sen ja investointien suotuisa kehitys. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne
pysyy lähivuosien ajan heikkona.
5
Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yk-
sityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen histori-
aansa verrattuna vaisua.
Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huoli-
matta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoit-
tamaan julkisia menoja ja lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Valtio on julkisen talou-
den sektoreista eniten alijäämäinen. Veroaste eli verojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) alenee lä-
hivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi.
Lähde: VM:n kuntatalousohjelma vuodelle 2017
6
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset julkiseen talouteen ja työllisyyteen
Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen 14.6.2016. Sopimuksen tavoitteena on paran-
taa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää
vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja
ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia työ- ja virkaehtoso-
pimuksia jatketaan vuodella ilman palkankorotuksia. Sopimus alentaa tuotannon yksikkötyökustannuksia
noin neljä prosenttia. Lisäksi hallitus tukee sopimusta veronkevennyksin.
Kilpailukykysopimukseen sisältyy sekä julkista taloutta vahvistavia että sitä heikentäviä elementtejä. Jos so-
pimus lisää työllisyyttä odotetusti ja jos valtio ja kunnat pystyvät hyödyntämään työajan pidennyksen luo-
man säästöpotentiaalin täysimääräisesti, sopimuskokonaisuuden vaikutus julkiseen talouteen voi olla neut-
raali pidemmällä aikavälillä.
Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa vuo-
sina 2017–2019 hieman yli miljardilla eurolla ja vuodesta 2020 eteenpäin runsaalla 800 miljoonalla eurolla
ilman työllisyyden kohenemisen tuomia positiivisia vaikutuksia. Työllisyyden lisääntyminen 40 000 hengellä
vahvistaisi julkisen talouden rahoitusasemaa n. 850 miljoonaa euroa pidemmällä aikavälillä.
Kilpailukykysopimus vähentää julkisen talouden tuloja lyhyellä aikavälillä. Sopimus leikkaa työnantajien ja
palkansaajien maksamia yhteenlaskettuja sosiaalivakuutusmaksuja ja keventää välitöntä verotusta. Lisäksi
sopimus hidastaa palkkasumman ja siitä perittävien verojen ja maksujen kasvua lyhyellä aikavälillä. Tulon-
jaon muutos yritysten hyväksi kasvattaa yritysten voitoistaan maksamia veroja.
Toisaalta sopimus vähentää myös julkisen talouden toimintamenoja, kun julkisen työnantajan sivukulut
alenevat ja julkisen sektorin lomarahoja leikataan eikä palkkoja koroteta. Sopimus pienentää myös julkisen
sektorin työvoimatarvetta pidemmällä aikavälillä.
VM:n kansantalousosaston 15.9.2016 julkaisema arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista julkisen talou-
den rahoitusasemaan on koottu oheiseen taulukkoon:
7
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen
Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Sopimus alentaa kuntien verotu-
loja muun muassa työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä ansiotuloverojen
kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoi-
daan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustan-
nuksia vajaalla 700 miljoonalla eurolla vuonna 2017.
Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen si-
jaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei
kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö ote-
taan osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa vuonna 2017. Lomarahaleikkausta
vastaava säästö vähennetään valtionosuuksista sen sijaan täysimääräisesti.
Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä noin 16 mil-
joonaa euroa ja peruspalvelujen valtionosuudessa noin 356 miljoonaa euroa. Valtionosuusvähennysten jäl-
keen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan noin 90 miljoo-
naa euroa heikentäväksi vuonna 2017. Pidemmällä aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopi-
muksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen.
8
Kuntatalouden kehitysarvio
Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos vuonna 2015 heikkeni edellisestä vuodesta yhtiöittämisten ja
heikon taloustilanteen vuoksi, mutta oli kuitenkin odotettua parempi päätyen noin 350 miljoonaan euroon.
Toimintakate heikkeni 3,3 prosenttia ja vuosikate yli 6 prosenttia. Taustalla on ostopalvelujen kasvu ja toi-
mintatuottojen aleneminen, etenkin suurten kaupunkien yhtiöittämisten alentava vaikutus toimintatuot-
toihin.
Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Koko-
naisuutena kuntien toimintamenojen kasvu on ollut maltillista. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi
863 miljoonalla eurolla noin 17,4 miljardiin euroon. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien
kuntien menettelyyn ei tule kuluvana vuonna vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätöstietojen perusteella uusia
kuntia.
VM:n kuntatalousohjelmassa korostetaan, että kunnilla on laaja itsehallinto, eikä valtio voi pelkästään omil-
la toimillaan taata kuntatalouden tasapainottumista. Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainotta-
misesta mm. rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Lisäksi investointien prio-
risoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys.
Kunnilla on sekä merkittäviä uusinvestointitarpeita että huomattava määrä korjausvelkaa. Käyttötalouden
kiristyminen vaikuttaa myös investointien rahoitusmahdollisuuksiin. Käyttötalouden menojen hillitseminen
on ensiarvoisen tärkeää, jotta investointipaineiden vallitessa velkaantuminen pysyy hallinnassa.
Kuntatalousohjelman mukaan kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehittyvät tulevina vuosina historiaan
nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos vahvistuu vuosina 2016–2017, mutta heikkenee jälleen vuosi-
9
kymmenen loppua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet vuonna 2016 sekä hal-
litusohjelman suorat sopeutustoimet. Hallitusohjelman toimien vaikutus painottuu vuosiin 2016 ja 2017.
Palvelutarpeen kasvu lisää kuitenkin edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua.
Kuntien laskennallinen tuloveroprosentin korotuspaine näyttää vuoden 2017 kohdalla aiemmin arvioitua
pienemmältä. Vuodesta 2018 lähtien tilanne muuttuisi kuitenkin huonommaksi ja laskennallinen tulovero-
prosentin korotuspaine lisääntyy. Huomioitavaa on, että kuntatalousohjelman tarkastelussa kyse on paine-
laskelmasta. Todennäköistä on, että rahoituksen tasapaino toteutuu ennen kaikkea lainakannan kasvulla ja
toimintamenojen supistamisilla.
10
Lainsäädäntömuutoksia talousarviovuonna
Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Muutokset on osittain jo vahvistettu Lailla
kiinteistöverolain muuttamisesta (30.10.2015/1291), joka on tullut voimaan 3.11.2015. Hallitus päätti kui-
tenkin syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen.
Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien. Tämä vä-
hentää sekä kuntien menoja että tuloja; kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista vähennetään
kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Muutoksen tavoitteena on muun muassa parantaa ihmisten yh-
denvertaisuutta perustoimeentulotuen saamisessa, helpottaa ja yksinkertaistaa asiakkaiden asiointia, te-
hostaa viranomaistoimintaa sekä vähentää kuntien tehtäviä. Toimeentulotuen myöntämisen perusteet ei-
vät muutu uudistuksessa.
Uusi kuntalaki (410/2015) on tullut voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelle-
taan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti
kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Monet uudet säännökset edellyttävät kuitenkin
kuntien valmistautumista muutoksiin jo ennen säännösten voimaantuloa. Iso periaatteellinen ja käytännöl-
linen muutos on kuntavaalien siirtyminen huhtikuulle ja uuden vaalikauden alkaminen kesäkuun alusta.
Vuodesta 2017 lähtien erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettely pe-
rustuu kunnan taseeseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonsernia koskeviin tietoihin, mikä tuo ny-
kyistä laajemman näkökulman kuntatalouden tarkasteluun.
1.6.2017 lukien tulevat sovellettavaksi seuraavat Kuntalain luvut:
4 luku. Valtuusto
5 luku. Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus
6 luku. Kunnan toimielimet
7 luku. Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus
10 luku. Luottamushenkilöt
12 luku. Päätöksenteko- ja hallintomenettely
16 luku. Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus
Rakentamista koskevat asetukset uudistetaan vuoteen 2018 mennessä v. 2013 voimaan tulleen maankäyt-
tö- ja rakennuslain muutoksen mukaisesti. Laissa on viiden vuoden siirtymäaika asetusten uusimiselle. Ai-
empia Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita voidaan siirtymäajan puitteissa sovel-
taa kunnes uudet säännökset on annettu. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on rakentamista koskevan
sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus. Uudistuksen yhteydessä sääntelyä
myös vähennetään.
Vuoden 2017 alusta voimaan tulee eläkeuudistus, jonka tavoitteena on pidentää työuria. Eläkeikärajat nou-
sevat vaiheittain, eläkettä karttuu yhtäläisesti eri-ikäisille ja käyttöön tulee uusia eläkemuotoja.
11
Sote- ja maakuntauudistus
Sote-ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto se-
kä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan
ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallinto-
alueille, maakunnille. Hallitus on linjannut tehtävät, jotka kuuluvat maakunnille vuoden 2019 alusta lukien.
Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä:
Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat
asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat
vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämi-
sestä. Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä,
liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta,
maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta.
Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alu-
eellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suun-
nittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maa-
kunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.
Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista
sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuu-
den ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta sil-
loinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallinto-
tehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.
Lähde: STM/www.alueuudistus.fi
12
1.3. HENKILÖSTÖ
Henkilöstön määrä ja rakenne
Sotkamon kunnan henkilöstömäärä 30.10.2016 oli 634 henkilöä. Henkilöstöstä valmentajia on 17, kansa-
laisopiston tuntiopettajia 70 ja muuta kunnan henkilökuntaa 547. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna henkilöstömäärä oli 638, vähennystä on 4 henkilön verran. Muun henkilökunnan määrä oli 577
ilman valmentajia ja kansalaisopiston tuntiopettajia. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä Sotkamon kunnassa oli
voimassa olevia palvelussuhteita 625. Kuhmon kansalaisopisto on tullut Sotkamon alaisuuteen.
Teknisissä palveluissa on 30.10.2016 palkkatuetussa työssä ollut 6 henkilöä ja sivistyspalveluissa 7 henkilöä.
Teknisissä palveluissa on 30.10.2016 oppisopimuksella ollut 2 henkilöä.
Hallintopalvelujen henkilöstön osuus koko kunnan henkilöstöstä on 8 %, teknisten palvelujen henkilöstön
osuus 19 % ja sivistyspalvelujen henkilöstön osuus 73 %.
Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla
vapailla oleva henkilöstö.
Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa työskenteli 65 % (417 hlöä) ja määräaikaisissa palvelus-
suhteissa 35 % (226 hlöä) henkilöstön määrästä 30.10.2016 tilanteessa. Tilinpäätös 2015 -tilanteen mukaan
vakinaisissa palvelussuhteissa työskenteli 77 % (427 hlöä), määräaikaisissa 22 % (117 hlöä). Työllistettyjä oli
2 % (11 hlöä).
Hallinto Tekniset Sivistys Yhteensä
Toistaiseksi voimassa 49 90 278 417
Määräaikaiset 2 32 192 226
Yhteensä 51 122 470 643
0
100
200
300
400
500
600
hen
kilö
mää
rä
Henkilöstön määrä 30.10.2016
13
Sotkamon kunnassa koko henkilöstön keski-ikä 30.10.2016 oli 47,4 vuotta (30.10.2015: 45,58 vuotta). Vaki-
naisen henkilöstön keski-ikä 30.10.2016 oli 48,58 vuotta (30.10.2015: 48,27 vuotta).
Vuoden 2017 talousarviossa henkilöstömäärä henkilötyövuosina palvelualueittain
Eläköitymisennusteet palvelualueittain vuosina 2017–2020 (vanhuuseläke)
Palvelualue 2017 2018 2019 2020
Hallintopalvelut 2 0 1 4
Tekniset palvelut 4 3 3 3
Sivistyspalvelut 7 12 3 3
Yhteensä 13 15 7 10
alle 20 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 +
30.10.2015 1 20 40 52 63 56 83 90 110 93
30.10.2016 4 13 34 54 67 54 86 87 115 99
0
20
40
60
80
100
120
hen
kilö
mää
rä
Ikäjakauma 2015 - 2016
Hallintopalvelut
Teknisetpalvelut
Sivistyspalvelut Yhteensä
htv 46 98 341 485
0
100
200
300
400
500
600
hen
kilö
työ
vuo
det
Henkilöstömäärä henkilötyövuosina (htv)
14
Tiedossa oleva työntekijöiden eläköityminen on kiivainta sivistyspalveluissa. Teknisissä palveluissa ja hallin-
topalveluissa eläköityminen on tasaisempaa. Eläköityminen painottuu koko kunnan tasolla vuosille 2017–
2018.
Ennuste vuoden 2016 sairauspoissaoloille (29.10.2016) on 7,6 kalenteripäivää/henkilötyövuosi. Vuonna
2015 toteuma oli 11,6 kalenteripäivää/henkilötyövuosi. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt vuosikym-
menen alusta saakka tasaisena. Sairauspoissaoloilla tarkoitetaan terveys-, sairaus- ja tapaturmaperusteisia
poissaoloja.
Sopimuskorotukset
Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014–31.1.2017. Kilpailukykysopimuk-
sen mukaisten kunta-alan virka- ja työehtosopimusten piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkan-
saajat. Sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018. Henkilöstökustannukset on budjetoitu ottaen huomioon kil-
pailukykysopimuksen keskeiset toimet:
Palkkoja ei koroteta vuonna 2017
Julkisen sektorin lomarahaa leikataan 30 prosentilla v.2017–2019
Työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa pysyvästi
Työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sosiaaliturvamaksua alennetaan as-
teittainen vuosina 2017–2020. Vastaavasti korotetaan palkansaajien eläke- ja työttömyys-
vakuutusmaksuosuuksia. Korotus vähentää kuntien verotuloja. Palkansaajille toteutetaan tulovero-
kevennyspaketti, jotta edellä mainitut vakuutusmaksujen korotukset eivät pienennä ostovoimaa.
Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille.
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016*
pvä/htv 10,3 9,9 9,8 9,9 9,9 11,6 7,6
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
kale
nte
rip
äivä
ä/h
tv
Sairauspoissaolopäivät/htv
15
Henkilöstömuutokset 2017
Nimikemuutokset
Sivistyspalvelut Muutos Kustannusvaikutus/vuosi
Kuvaja Sari Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja 0 euroa
Komulainen Tarja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 0 euroa
Vakinaistamiset
Toimialue Muutos 2017 2018 2019
Hallintopalvelut 0,0 0,0 0,0
Ei vakinaistamisia - 0,0 0,0 0,0
Tekniset palvelut 4,0 0,0 0,0
Laitoshuoltaja
Hoidettu määräaikaisella henkilöllä vakinaisen paikkaa useamman vuoden ajan. 1,0
Ruokapalvelutyöntekijä
Hoidettu määräaikaisella henkilöllä vakinaisen paikkaa, edellyttää va-kinaisen hoitajan tehtävään. 1,0
Siivooja
Himmelistä jää eläkkeelle kaksi osa-aikaista siivoojaa ja heidän ti-lalleen on vakinaistettava työnteki-jä. 1,0
Kunnallistekniikan työntekijä
Kunnallistekniseltä puolelta on jäänyt aiemmin yksi kunnallistek-niikan työntekijä eläkkeelle. Hänen tilalla on ollut useamman vuoden ajan uusi työntekijä, jota esitetään vakinaistettavaksi. 1,0
Sivistyspalvelut 6,4 1,0 0,0
Lastentarhanopettaja
Lastentarhanopettajien saatavuus on heikko, varmistetaan työnteki-jän pysyvyys. 1,0
Lastenhoitaja
Lastenhoitajien osalta ei ole enää perusteita jatkaa työsopimusta määräaikaisella sopimuksella. 4,0
Yksilövalmentaja, nuorisotyö
Väliasema Raide tulevaisuuteen -hanke päättyy 31.12.2017, mihin mennessä toiminta sulautetaan osaksi nuorisotyötä. 1,0
ICT-tukihenkilö
Kunnan käytössä oleva ICT-laitekanta on suuri. ICT-henkilöitä pitäisi olla laitekantaan nähden kolme. Esitettävän vakinaistamisen jälkeen henkilöitä on kaksi. 1,0
Suunnittelija-opettaja (1.8.2017 alkaen)
Kuhmon kansalaisopiston fuusioi-tuminen Sotkamon kansalaisopis-toon. 0,4
16
1.4. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kuntalaisten hyvinvoinnin tilan vuosittaisessa raportissa käydään läpi keskeisimmät havainnot ja olennai-
simmat muutokset kuntalaisten hyvinvoinnin tilassa viimeisen vuoden aikana indikaattoritietoon sekä ko-
kemustietoon perustuen. Vuoden 2016 hyvinvointitiedon on päivittänyt Sotkamon hyvinvoinnin ja tervey-
den edistämisen työryhmä. Vuoden 2017 keväällä valmistellaan uusi, laaja hyvinvointisuunnitelma valtuus-
tokaudelle 2017–2020. Painopistealueet sotkamolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi valitsee uusi kunnan-
valtuusto.
Nykyisen hyvinvointikertomuksen 2013–2016 painopistealueet ovat etsivä perhetyö, lapsiperheiden tuke-
minen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpano sekä Tenetin ja lukion fyysisten olojen ke-
hittäminen. Nykyisen hyvinvointikertomuksen painopistealueiden toteutumisen raportointi tehdään kevääl-
lä 2017.
Hyvinvointitiedon kokoamisen työkalu on Kuntaliiton sähköinen hyvinvointikertomus. Sotkamon vertailu-
alueina ovat Kuhmo, Kajaani, Kuusamo, Liminka, Kainuu ja koko maa. Kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa kuvaa-
via indikaattoripaketteja on kuusi ja hyvinvointitietoja on eri teemoista mm. osallisuudesta, terveydestä ja
toimintakyvystä, turvallisuudesta, asumisesta ja ympäristöstä, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta,
elämänlaadusta sekä kuntalaisten palveluista.
Talous ja elinvoima
Sotkamon väkiluku on laskussa: vuoden 2015 lopussa asukkaita oli 10 523, kun vuotta aiemmin asukkaita oli
10 598. Syynä on luonnollinen väestönlisäys, joka on negatiivinen eli syntyneitä on vähemmän kuin kuollei-
ta. Myös nettomuutto on negatiivinen eli Sotkamoon muuttaneita on vähemmän kuin pois muuttaneita.
Negatiivinen nettomuuton trendi on kääntynyt parempaan vuoden takaisesta ja tilanne Sotkamossa on pa-
rempi kuin muissa vertailukunnissa pois lukien Liminka.
Demografinen huoltosuhde on edelleen kasvussa. Tunnusluku kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-
vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Sotkamossa huoltosuhde on 65. Tilanne on
kuitenkin parempi tai sama muilla vertailualueilla paitsi Kajaanissa ja koko maassa, joissa huoltosuhde on
58. Huoltosuhteen noin 2 % kasvu vuodessa noudattelee samaa linjaa vertailukuntien ja koko maan kanssa
Lapsiperheiden osuus perheistä on aavistuksen laskussa. Lapsiperheiden osuus (%-osuus kaikista perheistä)
on yhtä suuri tai suurempi kuin kaikilla muilla vertailualueilla pois lukien Liminka. Yksinhuoltajaperheiden
osuudessa lapsiperheistä on reilun 5 prosentin lasku vertailujaksolla, mikä on ilahduttavaa, tosin syynä saat-
taa olla paikkakunnalta poismuutto.
Työttömyys on laskussa Sotkamossa. Lokakuun lopussa 2016 työttömiä oli 10,4 % työvoimasta, mikä on vä-
hemmän kuin muissa Kainuun kunnissa. Vuotta aiemmin työttömiä oli 12,3 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus
työttömistä työnhakijoista on 32 %. Kasvua vuoden takaisesta on 2,7 prosenttiyksikköä.
Sotkamossa työllisyystyöryhmä pohtii toimenpiteitä jatkuvasti nousevan työmarkkinatuen kuntaosuuden
pienentämiseksi. KELA:lle takaisinmaksettavan työmarkkinatuen kuntaosuus on huolestuttavasti noussut
viime vuosien aikana. Vuonna 2015 työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin takaisin KELA:lle n. 592 000
euroa. Kuluvana vuonna kuntaosuus tullee olemaan noin 650 000 euroa. Yhtenä keinona työmarkkinatuen
kuntaosuuden pienentämiseksi on vuoden 2016 alusta käyttöön otettu kunnan myöntämä kuntalisä. Sot-
kamolaiset yhdistykset, yritykset ja kotitaloudet voivat hakea Sotkamon kunnalta kuntalisää pitkäaikaistyöt-
17
tömän työllistämiseen liittyviin ohjauskustannuksiin. Perusteina kuntalisän myöntämiselle on pitkään työt-
tömänä olleen työnhakijan ohjaamisesta hänet työllistävälle organisaatiolle syntyvät kustannukset. Sotka-
mon kunta myöntää kuntalisää 600 €/kk per työllistettävä henkilö, kuitenkin siten, että vuotuinen tukikatto
on 3 600 €/hlö. Marraskuun 2016 loppuun mennessä kuntalisää on myönnetty kuuden hakemuksen perus-
teella, kaksi uutta hakemusta on parhaillaan käsittelyssä. On muistettava, että esimerkiksi kuntalisällä saa-
vutetaan näkyvämpiä tuloksia vasta pidemmän ajan myötä.
Kaikki ikäryhmät
Kelan sairastavuusindeksi kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön kes-
kiarvoon (=100). Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyt-
tömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16–64 -vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden
korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sotkamolaisten sairastavuusindeksi on 116, muutosta
edelliseen vuoteen ei ole juuri tapahtunut. Sotkamolaiset ovat tämän indeksin valossa terveempiä kuin ver-
tailukuntien asukkaat pois lukien Liminka.
Sotkamolaisten käytettävissä olevien tulojen määrä on laskenut aavistuksen vertailujaksolla ja toimeentulo-
tukea saaneiden kotitalouksien määrä on kasvanut vertailujaksolla yli 12 %. Toimeentulotuen saajista huo-
mattavan suuri osa on nuoria opiskelijoita.
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Sotkamossa 3–5 -vuotiaista lapsista yli 70 % on varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Osuus on korkeampi
kuin vertailukunnissa ja ylittää myös koko maan tason. Osallistumisprosentti on pysytellyt vastaavalla tasol-
la usean viime vuoden ajan ja syntyvyyslukuihin suhteutettuna voidaan olettaa, että sama suuntaus jatkuu
tulevinakin vuosina.
Lapsen osallistuminen varhaiskasvatuspalveluihin mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin ongel-
miin ja tuen tarpeen arvioimisen ja toteuttamisen jo hyvissä ajoin niin lapselle itselleen kuin tarvittaessa
koko hänen perheelleen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön puheeksi ottamisen kynnystä lapsen tai perheen
asioissa on viime vuosina määrätietoisesti madallettu. Haasteena varhaisessa puuttumisessa sekä tuen tar-
peen arvioinnissa ja toteuttamisessa on koulutetun henkilökunnan puute. Erityisesti puutetta on pätevistä
lastentarhanopettajista ja varhaiserityisopettajista. Varhaiserityisopettajien osalta tilanne helpottuu syksys-
tä 2017, kun kolme kunnan vakituisessa työsuhteessa olevaa lastentarhanopettajaa valmistuu varhaiseri-
tyisopettajiksi.
Huolenaiheena Sotkamossa on kuitenkin lasten huostaanottojen ja lastensuojeluilmoitusten kasvu. Vuonna
2015 huostaan otettuna ja / tai pitkäaikaisesti sijoitettuna oli 35 lasta. Marraskuun lopussa 2016 vastaava
luku oli 36 lasta. Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtu-
vat syyt. Useimmiten taustalla on päihteiden käyttö.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut vuonna 2016 verrattuna vuoden takaiseen. Elokuun loppuun
mennessä ilmoituksia on tullut 134, kun vuonna 2015 niitä tehtiin yhteensä 87. Lastensuojelua ovat työllis-
täneet näpistykset ja nuorten päihdekokeilut. Trendi on ollut Kainuussa ja koko maassa nouseva vuodesta
2012 saakka. Kenellä hyvänsä on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus ja tietoisuus oikeudesta saattaa lisätä
ilmoitusmääriä.
18
Nuoret ja nuoret aikuiset
Kuntoutusrahaa saavien 16–19 –vuotiaiden osuus on laskussa. Tämä myönteinen kehitys kertoo etsivän
nuorisotyön ja Väliasema - raide tulevaisuuteen -hankkeen tuloksellisuudesta, ja niille asetettujen tavoittei-
den saavuttamisesta.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17–24 –vuotiaita on 4,9 % vastaavanikäisestä väestöstä ja laskeva trendi
on jatkunut. Sotkamossa tilanne on parempi kuin millään muulla vertailualueella. Toimeentulotukea saa-
neiden 18–24 –vuotiaiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Nuorten toimeentulotuensaajien osuus väes-
töstä on huomattavan korkea. Heidän osaltaan on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kysymys tilapäisestä
elämäntilanneköyhyydestä eli opiskelusta.
Vuonna 2016 laadittiin Sotkamon uusi lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2016–2019 yhteistyös-
sä lasten ja nuorten palvelutyöryhmän kanssa. Ohjelma antaa suuntaviivat seuraavalle viidelle vuodelle las-
ten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Työikäiset
Ilonaiheita on se, että työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on Sotkamossa laskussa. Osasairauspäivära-
han käyttö on lisääntynyt eli työntekijä palaa työhön sairauslomalta porrastetulla työajalla.
Päihteiden vuoksi sairaaloiden terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25–64 -vuotiaiden mää-
rä 1000 asukasta kohti on laskenut vertailujaksolla 25 %. Määrä on pienempi kuin vertailukunnissa Kainuus-
sa, ja vain hiukan korkeampi kuin Limingassa ja koko maassa.
Tupakointi on vähentynyt, mikä johtuu savuttomien työpaikkojen yleistymisestä ja siitä, että työnantajat
tukevat tupakoimattomuutta. Miehet tupakoivat edelleen enemmän kuin naiset.
Huolenaiheena on mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saavien 25–64 –vuotiaiden määrä 1000
asukasta kohti, joka on kasvussa. Syynä ovat työelämän jatkuvat ja nopeat muutokset ja vaatimukset, jotka
aiheuttavat kuormittavuutta. Lisäksi myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla haastavaa.
Tämä näkyy uupumuksena, väsymisenä ja unettomuutena, josta seuraa mielenterveysongelmia ja sairaus-
poissaoloja.
Myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ylipaino ja arkiliikunnan vähyys ovat lisääntyviä työikäisten sotkamolais-
ten terveyden huolenaiheita. Kun ikääntyvien työntekijöiden määrä on kasvussa, työntekijöitä on motivoi-
tava oman terveyden ylläpitämiseen.
Työikäisten työterveyshuollon asiakkaiden käytössä on moniammatillisen tiimin tuki. Työterveyshuollon ja
yrityksien välinen yhteistyö on tiivistynyt ja työterveysneuvotteluiden määrä on kasvanut. Yrityksien ja työ-
terveyshuollon yhteistyössä laatimat työkyvyn tukimallit ovat tarkentuneet ja enemmän käytössä.
Ikäihmiset
Hyvinvointi-indikaattorien perusteella sotkamolaiset ikäihmiset voivat edelleen hyvin.
Kotihoidon avun piirissä yli 75-vuotiaita sotkamolaisia on 24,7 %, mikä on aavistuksen enemmän kuin Kai-
nuussa keskimäärin (23,3 %). Sotkamossa vanhuspalvelut ovat kotihoitopainotteisia. Ympärivuorokautises-
sa tehostetussa palveluasumisessa asuu noin 8,8 % yli 75-vuotiaista sotkamolaisista.
19
Omaishoidon avulla palvelut on järjestetty 7,7 %:lle yli 75-vuotiaista; osuus on sama kuin Kainuussa keski-
määrin. Muutosta ei ole tapahtunut juurikaan vuoden aikana.
Huomioitava on, että kotihoidon asiakkuus ei välttämättä kestä koko vuotta ja uusi sairaala -toimintamalli
(kotoa kotiin mahdollisimman nopeasti) vaikuttaa asiakasmääriin. Lisäksi lukuihin vaikuttaa se, miten yksi-
tyisiä palveluita kunnissa on saatavilla ja millainen palvelurakenne kunnassa on; onko tarjolla tavallista pal-
veluasumista tai ns. välimuotoista asumista, minkä verran on omaishoitoa ja ympärivuorokautisia paikkoja.
Myös kunnan ikärakenne vaikuttaa palveluntarpeeseen. Vertailualueista vain Kuhmossa on suhteellisesti
enemmän 75–84 –vuotiaita kunnan väestöstä verrattuna Sotkamoon: Sotkamossa 7,4 %, Kuhmossa 10,5 %.
Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä (3,3 %) on Sotkamossa suurempi kuin millään muulla vertailualueella.
Välimuotoisten asumisratkaisujen avulla voidaan kotona asumista mahdollistaa ja niiden järjestämismah-
dollisuudet ovat selvittelyn alla. Kyseisen toiminnan aikaansaamiseksi tarvitaan julkisen sektorin, poliittisten
päättäjien ja yksityisten, eri alojen toimijoiden vuoropuhelua.
1.5. ELINKEINOPOLITIIKKA JA ALUEKEHITTÄMINEN
Taloussuunnitelmavuosina 2017–2019 keskeisiä elinkeinopoliittisia painopisteitä ja kehittämiskohteita ovat:
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun -hanke (toteutusaika 1.1.2017–31.12.2019)
Sotkamon kunta käynnistää talousarviovuonna 2017 Vuokatin kansainväliseen matkailuun ja markkinointiin
liittyvän kehittämishankkeen. Kohdealueina ovat Aasian osalta erityisesti Kiina ja Japani ja Keski-Euroopan
osalta erityisesti Saksa. Hankkeen suunnittelu ja valmistelu käynnistettiin keväällä 2016 yhdessä paikallisten
matkailualan pk-yritysten ja matkailualan oheistoimijoiden kanssa.
Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä tulevat olemaan mm. kansainvälinen myynnin ja markkinoinnin tehos-
taminen, pk-yritysten ja muiden oheistoimijoiden palveluiden tuotteistaminen ja paketoiminen, kansainvä-
listen matkanjärjestäjien tuominen alueelle, kansainvälisten markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen se-
kä kansainvälisten tapahtumien lisääminen. Hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan mm. 25 uutta työpaikkaa,
10 prosentin kasvua sekä matkailutulossa että majoitustulossa, kv-asiakkaiden määrän kaksinkertaistamista
sekä Kajaanin lentoaseman matkailijamäärän kasvua.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa, josta Kainuun liiton myöntämän EAKR-tuen
osuus (75 %) on yht. 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeeseen osarahoitusta Sotkamon kunnan lisäksi myöntävät
Vuokatin matkailukeskus (VMK), Kajaanin kaupunki ja Paltamon kunta. Hankkeeseen sitoutuu huomattavan
merkittävä määrä yksityistä rahoitusta (yritysrahoitus).
Vuokatin puuterminaalialueen liikenneyhteyksin kehittäminen
Sotkamon kunta selvittää talousarviovuonna 2017 Vuokatissa sijaitsevan Lastaajantien kadun perusparan-
tamisen ja leventämisen sekä kunnallistekniikan uusimisen mahdollisuuksia terminaalialueen raskaan ajo-
neuvoliikenteen vaatimaan tasoon. Vuokatin puuterminaalialueen liikenneyhteyksien kehittämiseen liittyen
selvitetään EU-hankerahoituksen mahdollisuudet. Terminaalialueen liikenneyhteyksien kehittäminen tukee
Liikenneviraston vuonna 2016 aloittamaa terminaalialueen kehittämistä. Alueella sijaitsee kunnan omista-
20
ma kaavoitettu teollisuusalue, jonka liikenneinfrastruktuurin rakentaminen on käynnistynyt. Alue on puu-
alan kannalta keskeinen logistiikka-alue Sotkamossa ja Kainuussa.
Terminaalialueen liikenneyhteyksien kehittämisellä halutaan parantaa puutoimialan kehittymistä sekä pk-
yritysten toimintaympäristöä ja kilpailukykyä, millä nähdään olevan positiivista vaikutusta mm. alueelliseen
puun kysyntään ja puun hinnan kehittymiseen. Terminaalin kehittämisen myötä raskaan ajoneuvoliikenteen
määrä kasvaa huomattavasti ja liikenneyhteyksien kehittämisen myötä rekkaliikenne saadaan ohjattua pois
omakotitaloalueen sisältä, joka on ensiarvoisen tärkeää liikenneturvallisuudenkin vuoksi. Hanke parantaa
myös alueen muun yritystoiminnan liikenneturvallisuutta.
Vuokatin alueen ydinkeskustan kehittäminen / Vuokatti Areena
Sotkamon kunta osallistuu Vuokatti Areena -hankkeen käynnistämiseen yhdessä Vuokatin urheiluopiston ja
Osuuskauppa Maakunnan kanssa. Areenan suunnittelun lähtökohtana on, että Areenaan sijoittuu uusi jää-
halli ja Areena toimii liikunta-, kokous- ja näyttelykeskuksena. Fyysisesti Areena tulisi sijoittumaan nykyisen
Vuokatin uimahallin yhteyteen. Areena-hankkeen eteenpäinviemiseen liittyy mm. yhtiöittämisselvittelyä.
Talousarviovuodelle 2017 varataan 1 000 000 euroa toimialasijoittamista eli tulevan yhtiön osakkeiden os-
tamista varten. Vuokatti Areena vauhdittaa monipuolisesti elinkeinoelämän kehittymistä Sotkamossa.
Hankkeella tavoitellaan osaltaan matkailijavolyymien kasvattamista sekä uusien investointien saamista alu-
eelle.
Hiukan alueen kehittämissuunnittelun käynnistäminen
Sotkamon kunta käynnistää Hiukan alueen kokonaisvaltaisen kehittämissuunnittelun. On ensiarvoisen tär-
keää, että Vuokatin kehittämisen rinnalla ei unohdeta Sotkamon keskustaajaman kehittämistä. Molempien
taajamien omat palvelut tukevat toisiaan vahvistaen alueen kokonaisvaltaista vetovoimaisuutta. Hiukka
muodostaa monipuolisen kokonaisuuden matkailu- ja urheilualueena, jota tulee hyödyntää nykyistä huo-
mattavasti enemmän. Hiukan maisemallista arvoa ympäröivine vesistöalueineen ei tällä hetkellä hyödynne-
tä riittävissä määrin.
Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään mm. Hiukan stadionin katsomon kattamista sekä huoltorakennusten
korvaamista monipuolisella palvelukeskuksella, jossa olisi palveluita sekä stadionille että Hiukan ranta-
alueelle. Rakennukseen voisi sijoittua pukuhuoneiden lisäksi ympärivuotista ravintola-/kahvilakäyttöä, kult-
tuuritilaa sekä tilaa liikehuoneistoille. Kehittämissuunnittelun käynnistämisen lähtökohtina ovat Hiukan
alueen ulkoilureitistöt (kesä- ja talviaika), parkkialueet ja majoitusrakentaminen sekä alueen virkistyskäyttö.
Sotkamo-Vuokatin toimintaympäristön kehitysohjelma
Kunnanvaltuusto on 15.12.2014 § 100 hyväksynyt Sotkamo-Vuokatin toimintaympäristön kehitysohjelman,
jonka tavoitteena on varmistaa Sotkamon ja Vuokatin matkailualueen kehittyminen ja rakentaa Masterpla-
nin ja maankäytön strategioiden pohjalta yhteinen kehityspolku entistäkin vetovoimaisemmaksi aluekoko-
naisuudeksi sekä matkailijoille, yrittäjille että kuntalaisille. Toisena tärkeänä tavoitteena on saada infra-
struktuuria rakentamalla sekä sovittamalla yhteen kaikkien toimijoiden intressit maankäytön, kilpaurheilun,
tapahtumisen, matkailijoiden, vapaa-ajan ja myös kuntalaisten liikuntapaikkojen suhteen. Hankkeella huo-
lehditaan Sotkamo-Vuokatti olosuhteiden kehittämisestä laatimalla ja toteuttamalla yhdessä Sotkamon
kunnan ja alueen toimijoiden kanssa investointiohjelma v.2020 saakka.
21
Vuokatin Itärinteen matkailualueen tuloinfrastruktuurin rakentaminen
Itärinteen alue on Vuokatin suurin yksittäinen matkailuinvestointikohde tulevina vuosina. Alueen vahvistet-
tu asemakaava mahdollistaa n. 60 000 km2 rakentamisen. Alueelle on osoitettu lomarakentamista sekä va-
paa-ajan palveluja. Itärinteen kokonaisinvestoinnin arvo on vähintään 120 miljoonaa euroa. Toteuduttuaan
se työllistäisi min. 100 henkilöä ja toisi useiden kymmenien miljoonien matkailuliikevaihdon.
Vuokatin alueen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimijat aloittavat alueen infrastruk-
tuurin rakentamisen mahdollisimman pian. Alueelle haetaan myös mahdollisia investoreja. Kunta voi akti-
voida investointia osallistumalla erityisesti kv-markkinoinnin käynnistämiseen esimerkiksi Vauhtia Vuokatin
(Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun –hankkeen avulla. Koko Kainuu ja matkailutoimiala hyötyvät Itärinteiden
alueen rakentamisesta.
Ensimmäisessä vaiheessa voidaan käynnistää Vuokatin Itärinteen matkailualueen ja sitä palvelevan tuloin-
frastruktuurin rakentaminen (mm. risteysalueet, katuvalaistus, kadunrakentaminen, vesihuolto). Sotkamon
kunta selvittää Vuokatin Itärinteen matkailualueen tuloinfrastruktuurin rakentamiseen liittyen EU-hanke-
rahoituksen mahdollisuudet.
1.6. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN
Yleisesti kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainoisena, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden
poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudes-
saan tasapainossa. Tuloslaskelma saattaa olla tasapainossa (ylijäämäinen), mutta rahoituslaskelma osoittaa
ns. alijäämä, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa.
Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan
käyttömenoihin ottamaan lainaa. Toimintakulujen kasvun hillitseminen on tärkeää sekä tuloslaskelman pi-
tämiseksi tasapainossa että investointien rahoittamiseksi. Lainakannan kasvua voidaan hillitä, jos vuosikate
saadaan pidettyä korkeana, sillä riittävä vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja
vähentää uuden lainan tarvetta. Sotkamon kunnassa 2010-luvulla toteutetut mittavat uusinvestoinnit vai-
kuttavat poistojen kasvun kautta myös tuloslaskelman tilikauden tulokseen.
Vuosi 2015 oli Sotkamon kunnan taloudessa varsin negatiivinen ja alijäämäksi muodostui lähes -3,6 miljoo-
naa euroa. Vuoden 2016 talousarvio on myös budjetoitu raskaasti alijäämäiseksi ollen neljäs alijäämäinen
talousarvio 2010-luvulla. Vuoden 2016 talousarviossa suunnitelmavuodetkin on budjetoitu yli 4 miljoonaa
euroa alijäämäisiksi. Vuoden 2016 talousarvion mukaan kunnan taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä tuli-
si syödyksi v.2019 mennessä, jos vuosien 2016–2018 kehitys olisi jatkunut alijäämäisessä syöksykierteessä.
22
Taseessa oleva v.2010–2018 kumulatiivinen ylijäämä talousarvion 2016 mukaan
Sotkamon kunnassa lähdettiin alkuvuonna 2016 toteuttamaan talousjohtajan vetämänä laajaa talousselvi-
tystä, jonka tavoitteena oli löytää laajasti ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Toukokuussa 2016 jär-
jestettiin talousseminaari, jossa esiteltiin ensimmäisiä toimenpide-esityksiä taloustilanteen parantamiseksi.
Talousselvityksen rinnalla on sivistyspalveluiden toimesta päivitetty kouluverkkoselvitys, johon on liittynyt
kuulemistilaisuuksia kouluilla. Sotkamon taloustilanteen parantamiseksi on löydetty yhteensä yli kolmen
miljoonan euron edestä toimenpiteitä vuosille 2016–2019. Keskeisiä tasapainottamistoimenpiteitä on tuotu
syksyn 2016 aikana päätettäviksi lautakuntiin, kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon. Sotkamo on ryh-
tynyt tasapainottamaan talouttaan vapaaehtoisesti ja tarkastellut koko palvelurakennetta, ja yrittänyt etsiä
niitä edellytyksiä, millä kunta pystyy toimimaan itsenäisenä kuntana. Palveluita on pyritty tuomaan lain vaa-
timalle tasolle ja karsimaan ei-lakisääteisiä palveluita (esim. kotihoidontuen kuntalisä). Vuonna 2016 poliit-
tisessa päätöksenteossa on korostunut muutoksista päättäminen ja päätöksiä on tehty vastuullisesti. Tasa-
painottamisprosessia on toteutettu rakenteellisia muutoksia sisältävänä ja strategisesti oikeaan aikaan jak-
sottuvana. Toimielinten tekemät päätökset sisältyvät talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien
2017–2019 lukuihin.
Sotkamon talouden johtaminen koti tasapainoista tilaa on edellyttänyt ja edellyttää jatkossa tiukkaa talous-
linjaa; rakenteellisia uudistuksia, toimintatapamuutoksia, toimintakulujen kasvun taittumista, jämäkkää
edunvalvontaa kuntakonsernissa sekä investointien tarkkaa harkintaa ja kustannustehokasta toteutusta.
Säästötoimenpiteiden rinnalla ei tule kuitenkaan unohtaa kunnan toimintatuottoja lisääviä toimenpiteitä
tai verotulopohjan vahvistamista elinkeinoelämän toimintaympäristöä kehittämällä. Kunnan elinvoimai-
suutta on luotava elinkeinoja kehittämällä. Tärkeällä sijalla on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
kunnassa kaikin käytettävissä olevien resurssien ja keinoin. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän työtä
yhdessä yritysten, kuntalaisten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Sotkamon kunnan talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017–2019 lähtökohtana on ollut kunnan pe-
rustoiminnasta aiheutuvien toimintakulujen kasvun hillitseminen, maksujen ja taksojen korottaminen, kou-
lu- ja palveluverkkosuunnittelu sekä investointitason alentaminen lähtökohtaisesti kunnallisveroa korotta-
matta. Velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi keskipitkän aikavälin nettoinvestointitaso on asetettu noin
2,5 miljoonaan euroon vuodessa ja vuosikate on kaikkina vuosina positiivinen. Talouden raamin toteutumi-
nen edellyttää, että kunnan perustoiminnasta osin riippumattomat menot, kuten sosiaali- ja terveyden-
huollon menot tai pitkäaikaistyöttömyys, eivät kasva ja lähtevät taittumaan alaspäin. Talouden raami ei ota
kaikilta osin huomioon vielä kaikkia mahdollisia satunnaisia tuottoja, joiden toteutumista lähdetään talous-
arviovuonna 2017 selvittämään.
Vuonna 2017 pidetään tiukka menokuri ja parannetaan kustannustietoisuutta koko organisaatiossa. Kun-
nassa kiinnitetään huomiota yhä enemmän toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen
23
mm. toiminnan ja prosessien suunnittelulla. Henkilöstön eläköitymisen haasteisiin pyritään vastaamaan
osaamisen kehittämisellä, tehtävien uudelleen organisoinnilla ja onnistuneella rekrytoinnilla.
Taseessa oleva v. 2010–2019 kumulatiivinen ylijäämä talousarvion 2017 mukaan
Talouden alijäämäkierre saadaan taitettua tämän hetkisten suunnitelmien mukaan v.2019 mennessä. Kun-
nan taseeseen jää kumulatiivista ylijäämää ennusteen mukaan n.8,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tulok-
sen arvioidaan olevan kuitenkin talousarviota noin miljoona euroa parempi (alijäämää n. -2,5 miljoonaa eu-
roa), jolloin taseen ylijäämä olisi vielä suurempi, n. 9,5 miljoonaa euroa. Maakuntauudistuksen vaikutukset
kuntatalouteen ovat epävarmoja, mutta joka tapauksessa oikea suunta kohti rakenteellisesti tasapainoista
taloutta alkaa löytyä. On kuitenkin syytä muistaa, että todellinen kunnan talouden tasapainottaminen on
paljon muutakin kuin kunnan tuloslaskelman tasapainottaminen. Yhtä lailla on perusteltua tarkastella kun-
nan talouden tilannetta laajemmin resurssilähtöisesti (kunnan tulorahoituksen, kassavarojen ja lainakannan
tila), tarvelähtöisesti (kuntalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet) sekä vastikelähtöisesti (hyvän vastikkeen an-
taminen verorahoille).
Oleellista on myös välttää korjausvelan kerryttämistä kunnan omistamissa kiinteistöissä ja kunnallisteknii-
kassa. Vain korkeampi vuosikate mahdollistaa tulevaisuuden haasteiden hallitsemisen myös tältä osin. Kun-
ta ei lähtökohtaisesti toteuta taloussuunnitelmavuosina 2017–2019 uudisrakentamista, vaan lähtee lyhen-
tämään suunnitelmallisesti olemassa olevien kiinteistöjen ja kunnallistekniikan korjausvelkaa.
Epävarmat näkymät talous- ja työllisyyskehityksessä korostavat talouden tasapainottamistoimenpiteiden
toteuttamistarvetta. Saattamalla kunnan talous terveelle pohjalle turvataan kunnan taloudellinen liikkuma-
vara, jotta voidaan reagoida muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Osallistumalla laajasti ja aktiivisesti
Kainuun sote-maakuntauudistuksen valmisteluun ja aloittamalla valmistautuminen uudistuksen mukanaan
tuomiin muutoksiin jo vuonna 2017 voidaan hallita muutoksen tuomia haasteita kunnan toiminnalle ja ta-
loudelle. Sote-maakuntauudistuksen myötä kuntien merkitys elinvoimaisuuden edistäjänä korostuu enti-
sestään.
Talouden tasapainon näkökulmasta kunnan liikkumavara on pieni, jos kunta on suuresti riippuvainen valti-
onosuuksista, kunnalla on korkea veroaste ja lainakanta sekä tulevaisuuden investointitarpeet. Talouden
tasapainoa tavoiteltaessa on Sotkamossa jatkettava vastuullisesti keskustelun käymistä palveluiden tuot-
tamisesta maantieteellisesti laajassa, kaksitaajamaisessa kunnassa ja tehtävä tarvittavat perustellut ratkai-
sut hyvissä ajoin. Päättäjien ja viranhaltijoiden tulee ennakoida tulevia kehityssuuntia, tiedostaa kunnan ti-
lanne ja kuulostella heikkoja signaaleja (mm. elinkeinoelämän tarpeet, kunnan asukasluvun kehitys), joita
tulkitsemalla muutoksiin voidaan varautua ja tehdä harkittuja ja perusteltuja päätöksiä riittävän ajoissa. Ta-
louden pitkän tähtäyksen tasapainottaminen on tosin haastavaa, koska linjausten ja uusien avausten vaiku-
tukset näkyvät suurimmalta osin vasta tulevalla valtuustokaudella. Siksi talouden tasapainottamisessa on
tärkeä pystyä näkemään valtuustokautta pidemmälle.
24
Uuden kuntalain myötä vuodesta 2017 alkaen kunnan taloutta tarkastellessa konserninäkökulma korostuu
ja mm. arviointimenettelyssä käytetään konsernitason tietoja. Tämä edellyttää kuntakonsernin talouden ta-
sapainon pitämiseksi paljon työtä ja tiedon vaihtoa koko organisaatiossa.
25
2. STRATEGIA
2.1. SOTKAMON KUNTASTRATEGIA
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sotkamon kuntastrategian joulukuussa 2014. Kuntastrategiassa kunnanval-
tuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategia on valtuuston keskeisin
väline kunnan toiminnan ja talouden pitkäjänteisessä johtamisessa. Kuntastrategia tarkistetaan jokaisen
valtuustokauden aikana.
Sotkamon kunnan visio - Kehittyvä ja luova Sotkamo
Sotkamon kunnan strategiaa tukevat arvot
26
Sotkamon kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä
organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa.
Yritteliäisyys merkitsee esimerkiksi sisäistä yrittäjyyttä, mikä tarkoittaa omakohtaista innostusta työhön ja
halua tuloksiin sekä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Yritteliäisyys viittaa myös yritystoiminnan kas-
vun edistämisen tukemiseen, joka näkyy kunnan strategisissa linjauksissa ja elinkeinopolitiikassa.
Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi merkitsee sitä, että luonnonvarojen hyödyntämisessä korostuvat ympä-
ristönäkökohdat ja ihmisten suhde luontoon. Kunnan toimintaa ohjaavat eettiset ja kestävän kehityksen pe-
riaatteet, ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat. Kunta edistää monimuotoisuutta
sekä ylläpitää ja edistää ihmisten sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Kunta luo toiminnallaan edellytyk-
set hyvinvointiin koko kunnan alueella.
Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa, että työskentelemme yhteisen vision ja yhteisten päämäärien saavuttami-
seksi. Yhteistyö on toimintamme perusta. Olemme aloitteellinen yhteistyökumppani. Laajennamme ja sy-
vennämme verkostoyhteistyötämme. Viestintämme on avointa ja selkeää. Osoitamme arvostusta myös
muiden toimijoiden työtä kohtaan.
Vastuullisuus tarkoittaa pelisääntöjen noudattamista ja annettujen lupausten lunastamista. Kunta huolehtii
ja kantaa vastuun ihmisistä, omasta organisaatiosta sekä ympäristöstä sekä toimintansa tuloksesta, laadus-
ta ja kuntalaisista.
Taloudellisuus merkitsee sitä, että käytämme resurssit tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti.
Tarkoitus on, että kunta tekee oikeita asioita mahdollisimman hyvin.
Oppiminen tarkoittaa, että kunnan toiminnan onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen perustuu osaa-
mista ja tietoa vaativiin prosesseihin, joiden tekijöinä on osaava henkilökunta. Oppimisella tarkoitetaan
kuntaorganisaation paranevaa kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön ja muuttuvien palvelutarpei-
den vaatimuksiin. Oppimisella turvataan ja varmistetaan hyvät peruspalvelut kuntalaisille sekä oikeaan
osuneet päätökset.
Kehityshakuisuus on sitä, että uskomme sekä kunnan että yksittäisten henkilöiden jatkuvaan kehitykseen ja
vastuunkantoon. Haluamme tehdä työmme joka päivä paremmin ja haluamme joka päivä parantaa kunta-
laisille tarjottavia palveluja ja niiden laatua. Ohentuva ja tehostuva organisaatiomme mahdollistaa vas-
tuunantamisen ja edellyttää vastuunkantoa.
27
2.2. SOTKAMON KUNNAN VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HEIKKOUDET JA RISKITEKIJÄT
TALOUSARVIOVUONNA 2017
Vahvuudet, jotka vievät kunnan kehitystä eteen-päin - Toimivat kunnan peruspalvelut tasapuolisesti eri ikäryhmien näkökulmasta - Oma lukio, koulujen suht pienet luokkakoot - Kaksi taajamaa: Kirkonkylä ja Vuokatti - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Aktiiviset kylät - Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Maltillinen väestön väheneminen - Onnistunut maapolitiikka - Tonttitarjonnan monipuolisuus - Turvallisuus - Yhteisen tahtotilan löytyminen Sotkamon kehittä-miseksi - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Vahva maa- ja metsätalous - Sotkamo-Vuokatti Masterplan 2030 - Omistukset vahvoissa yrityksissä (konserni) - Korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet koko kunnan alueella
Mahdollisuudet eli tekijät, jotka auttavat saavutta-maan päämäärät ja vievät kehitystä eteenpäin - Kuntien välinen yhteistyö - Maakuntauudistus luo uudenlaisia yhteistyömahdol-lisuuksia - Matkailutoimialan kehittyminen ja kansainvälisty-minen - Kansainvälisen rahoituksen ja investointien saami-nen Sotkamoon - Kaivannaistoimialan myönteinen kehittyminen - 3.sektorin hyödyntäminen - Myönteinen väestökehitys ja syntyvyys - Vahva identiteetti ja kotiseutuylpeys; paluumuutta-jat - Osaava ja motivoitunut kunnan henkilöstö - Aktiivisten kylien uudet palvelut ja työpaikat - Vuokatti-brändin hyödyntäminen laajasti - Yhtiömuotoisten palvelujen kehittäminen - Digitalisaation myötä saavutettavat palvelut - Sotkamo-Vuokatti Masterplanin 2030 toteuttami-nen
Heikkoudet, jotka vaikeuttavat toimintaa tai hidas-tavat kehitystä - Vähäinen määrä aloittavia uusia yrityksiä; asuin-ympäristön houkuttelevuuden merkitys kasvaa myös yrityspuolella - Väestörakenteen vinoutuminen - Kunnan heikko talouden tilanne - Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinta ja ohjaus - Harvaan asutun alueen haastavat olosuhteet - Toimialojen välinen yhteistyö vielä riittämätöntä - Korjausvelan määrä (tiestö, kunnallistekniikka) - Yhteisöveron suhteellisen heikko kertyminen - Jalostusteollisuuden työpaikkojen vähäinen määrä - Työttömyyden painottuminen pitkäaikaistyöttö-myyteen - Kunnan elinkeinostrategian puuttuminen
Riskitekijät, jotka vaikeuttavat päämäärien saavut-tamista ja ovat riski toiminnalle tulevaisuudessa - Kansainvälisen talouden äkilliset muutokset - Julkisen talouden kiristymisen johdosta kunnan oman talouden liikkumavara on pieni - Palveluiden ja tuotteiden kysynnän vähentyminen - Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen kustan-nusten jatkuva ja hallitsematon kasvu - Kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia ei päästä täysimääräisesti hyödyntämään - Kunnan kehittämisen yhteensovittamisen vaikeudet - Työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen - Digitalisaation hyödyntämättä jättäminen - Pienet ja joustamattomat työmarkkinat - Väestön ikääntymisen ja vanhenemisen myötä alu-een uudistumiskyky heikkenee - Epävarmuus sote-maakuntauudistuksen vaikutuksis-ta - Saavutettavuuden esteet elinkeinoelämän kehitty-miselle - Osaavan työvoiman saanti
28
3. TAVOTTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJAOSTOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEI-SÖISSÄ
Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konsernioh-
jauksen periaatteista (KuntaL 14 §). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan ta-
paan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edusta-
via henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edusta-
jia tytäryhteisöjen toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä nii-
den omassa tavoiteasettelussa.
Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt:
Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus
TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Sotkanmaa Snowpolis Oy Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy Vuokatin lumilautatunneli Oy KUNTAYHTYMÄT Kainuun sote-kuntayhtymä Kainuun liitto Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Loiste Oy Kiinteistö Oy Vuokattikeskus Asunto Oy Osalanrivi II
Sotkamo Sotkamo Sotkamo Sotkamo Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo
100,00 % 100,00 % 92,28 % 61,54 % 11,92 % 12,02 % 12,26 % 24,23 % 31,80 % 40,57 %
KONSERNIJAOSTOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE ASETETUT TAVOITTEET
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Konernijaostolle asetetut tavoitteet Konsernijaoston raportoitava valtuustolle, krt/v Konsernin toimintatuotot toimintakuluista, % Konsernin vuosikate poistoista, % Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % Konsernin lainat, €/asukas
Kunnan edustajille asetetut tavoitteet Edustajien raportoitava tytäryhteisöistä kunnanhallitukselle, krt/v Kunnan maksuosuuden kasvu Kainuun sote-kuntayhtymälle, %
-
43,6 34,9 47
43,8 3 483
- -
- - - - - - - -
2
45 35 47 43
3 500
2
1,25
2
45 40 47 43
3 500
2
-2
2
45 40 48 42
3 400
2
0
29
Kainuun kuntien omistusosuuksissa Kainuun liitosta on tapahtunut muutoksia, kun Vaalan kunta siirtyi Poh-
jois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. Sotkamon omistusosuus Kainuun liitosta on Vaalan siir-
tymisen jälkeen 12,02 % (omistusosuus ennen 11,52 %).
Sotkamon kunnan edustajien tulee pyrkiä toimimaan yhteisöjen toimielimissä siten, että kunnan kokonaise-
tu ja valtuuston asettamat tavoitteet saavutetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että Sotkamon
kunnan kokonaisetu toteutuu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talouden raameista pää-
tettäessä. Sotkamon kunta edellyttää talouden sopeuttamista myös Sotkamon kunnan konsernirakentee-
seen kuuluvilta kuntayhtymiltä, tytäryhtiöiltä ja osakkuusyhteisöiltä.
Kiinteistö Oy Sotkanmaan tavoitteet vuodelle 2017
Otetaan Vanhaintukisäätiön toiminnot haltuun osaksi Sotkanmaan toimintaa.
Toteutetaan kaavamuutos Konstankujalle.
Aloitetaan Sotkahakan kerrostalon sisäpuolinen saneeraus.
Muutetaan Sotkanmaan toimisto omiin tiloihin Keskuskatu 12:sta.
Toteutetaan vesikattojen ja käyttövesiputkistojen saneeraukset suunnitellussa laajuudessa.
Päivitetään PTS- suunnitelma Vanhaintukisäätiön kaupan myötä.
Asetetaan toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan omistajapolitiikan mukaisesti.
Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n tavoitteet vuodelle 2017
Saadaan päätökseen Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n omistusjärjestelyt.
Kehitetään jäähalliolosuhteita vastaamaan myös matkailun vaatimuksia.
Asetetaan toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan omistajapolitiikan mukaisesti.
Kiinteistö Oy Sotkanmaan ja Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n taloudellista tilannetta kuvataan tarkemmin lu-
vussa 9 Sotkamon konsernin tytäryhtiöt.
30
4. TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio sekä taloussuunnitelma. Talo-
usarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston
on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Samalla valtuusto hyväksyy myös eri
tehtäväalueita koskevat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Talousarvio- ja suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu
toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja inves-
tointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa,
jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan yl-
läpitämiseksi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvion sitovuus on oikeu-
dellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma; kuitenkin alijäämän kattamiseksi esitetyt toimenpiteet ovat si-
tovia.
Vuoden 2019 taloussuunnitelman laatiminen
Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä la-
keja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lakia valmistelevien
tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi
Kuntaliitto suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2019 ta-
loussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta.
Kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai lainsäädäntömuutokset eli arvio tulevaisuudesta ovat kuitenkin tärkei-
tä taloussuunnitelman sanallisissa yleisperusteluissa esiintuotavia seikkoja. Yleisiä perusteita tarkastellaan
kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista.
31
4.1. TALOUSARVION SITOVUUS
Talousarvion sitovia eriä ovat valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, niiden edel-
lyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnalliset tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa
ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, et-
tä määrärahan tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Mikäli ta-
voitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteista tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston
hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat muutokset.
Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha
on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen
käyttämiseen.
Talousarviossa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on
talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta
velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole, jos asetetut tavoitteet on saavutettua.
Käyttötalousosa
Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet ja tavoitteiden edellyttämät mää-
rärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja
tuloarvioita asetetaan. Käyttötalousosan budjetti hyväksytään palvelualueittain.
Sotkamon kunnan käyttötalousosan rakenne on seuraava (raportointitaso):
Hallintopalvelut Tekniset palvelut Sivistyspalvelut
• Hallintopalvelut yhteensä • Vaalit • Tarkastuslautakunta ja tilin- tarkastus • Kunnanvaltuusto • Hallinto • Kunnanhallitus • Elinkeinot • Henkilöstö • Lomatoimi • Maataloustoimi • Asuntotoimi
• Tekniset palvelut yhteensä • Kunnallistekniset palvelut • Hallinto • Kaavatiet • Yksityistiet • Puistotoimi • Varikko • Liikuntapalvelut • Lämpölaitos • Jätehuolto • Maa- ja metsätilat • Pelastustoimi • Kiinteistöjen kunnossapito • Ateria- ja puhtaanapitopalvelut • Kaavoitus- ja ympäristötoimi • Mittaustoimi • Kaavoitustoimi • Ympäristönsuojelu • Rakennusvalvonta • Vesihuoltolaitos
• Sivistyspalvelut yhteensä • Sivistyspalvelut yhteinen • Koulutoimi • Koulutoimi hallinto • Perusopetus • Lukio • Vapaa-aikapalvelut • Kirjasto • Kulttuuri • Musiikkiopisto • Kansalaisopisto • Nuorisotoimi • Varhaiskasvatus
32
Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot ovat vastuualueittain sitovia nettomenojen osalta kohderahoittei-
sissa määrärahoissa. Budjettirahoitteiset määrärahat ovat sitovia vastuualueittain bruttona (menot ja tu-
lot).
Toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat.
Tuloslaskelmaosa
Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat
ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotulot
(kunnan tulovero, kiinteistövero, osuus yhteisöveron tuotosta), valtionosuudet, korkotuotot, muut rahoi-
tustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät.
Rahoitusosa
Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan
maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen li-
säykset ja vähennykset, lyhytaikaisten lainojen muutos sekä oman pääoman muutokset.
Investointiosa
Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille, joiden kulut kirjanpi-
dossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia kiinteän omaisuuden, talonra-
kennuksen, julkisen käyttöomaisuuden, irtaimen omaisuuden, kaukolämpölaitoksen, vesihuoltolaitoksen ja
arvopaperien osalta. Valtuustoon nähden sitovana eränä huomioidaan yksittäisen hankkeen tulo- ja meno-
arviot bruttoperiaatteen mukaisesti. Investointihankkeet eritellään tarkemmin investointiosassa.
Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta
Talousarvion toteumasta koko kunnan osalta raportoidaan kunnanhallitukselle kuukausittain. Talousarvion
toteumasta vastuualueittain raportoidaan lautakunnille ja kunnanhallitukselle 31.3., 30.6. ja 30.9. kirjanpi-
don tilanteen mukaan. Tiedot saatetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja valtuustolle kokousaikataulun
mukaisesti
33
4.2. MÄÄRÄRAHAT SITOVUUSTASOITTAIN
Sitovuus *) Määrärahat Tuloarviot
KÄYTTÖTALOUSOSA Hallintopalvelut N 45 768 687 3 182 207
Tekniset palvelut N 11 687 440 9 696 497
Sivistyspalvelut N 22 711 657 2 167 310
TULOSLASKELMAOSA
Verotulot B 37 724 000
Valtionosuudet B 26 871 057
Korkotuotot B 1 450 000
Muut rahoitustuotot B 164 800
Korkokulut B 180 000
Muut rahoituskulut B 150 300
Satunnaiset erät B
INVESTOINTIOSA
Kiinteä omaisuus N 40 000
Talonrakennus N 1 210 000 40 000
Julkinen käyttöomaisuus N 1 003 000 117 000
Irtain omaisuus N 135 000
Kaukolämpölaitos N 390 000
Vesihuoltolaitos N 460 000 60 000
Arvopaperit N 1 000 000
RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys B 56 000
Antolainasaamisten vähennys B 56 000
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 2 500 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 2 885 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos B
Oman pääoman muutokset B
Vaikutus maksuvalmiuteen B 3 568 213
TALOUSARVION LOPPUSUMMA 87 637 084 87 637 084
*) N= sitovuus nettomääräraha/-tulo, B = bruttomääräraha/-tuloarvio
34
5. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIOSSA
Ulkoiset erät TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 10 255 518 11 385 023 11 035 723 11 595 943 11 218 893
Myyntituotot 5 563 302 6 328 224 6 016 078 6 152 823 6 303 248
Maksutuotot 1 262 116 1 253 120 1 322 962 1 403 962 1 403 962
Tuet ja avustukset 1 030 568 992 790 965 350 999 350 999 350
Muut toimintatuotot 2 399 532 2 810 889 2 731 333 3 039 808 2 512 333
Toimintakulut -75 664 770 -77 783 574 -76 157 493 -75 821 841 -75 464 114
Henkilöstökulut -23 667 539 -24 667 051 -22 891 684 -22 570 250 -22 233 898
Palvelujen ostot -45 664 529 -46 087 881 -46 459 405 -46 444 056 -46 442 681
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 897 295 -3 919 882 -3 865 690 -3 864 740 -3 864 740
Avustukset -1 615 347 -2 217 950 -2 109 469 -2 156 550 -2 136 550
Muut toimintakulut -820 060 -890 810 -831 245 -786 245 -786 245
Toimintakate -65 409 252 -66 398 551 -65 121 770 -64 225 898 -64 245 221
Verotulot 38 178 424 37 703 000 37 724 000 38 028 000 38 924 000
Kunnan tulovero 31 787 977 31 700 000 31 342 000 31 542 000 32 320 000
Kiinteistövero 3 703 846 3 803 000 4 090 000 4 090 000 4 090 000
Osuus yhteisöveron tuotosta 2 686 601 2 200 000 2 292 000 2 396 000 2 514 000
Valtionosuudet 24 845 603 26 628 365 26 871 057 26 871 057 26 871 057
Kunnan peruspalv. vo 20 217 267 21 704 737 20 966 595 20 966 595 20 966 595
Verotuloperust. vo. tasaus 5 005 127 5 148 276 5 442 813 5 442 813 5 442 813
Opetus- ja kultt. vo -376 791 -224 648 461 649 461 649 461 649
Rahoitustuotot ja -kulut 1 187 119 1 233 150 1 284 500 1 296 000 1 208 160
Korkotuotot 1 452 440 1 450 050 1 450 000 1 450 000 1 450 000
Muut rahoitustuotot 178 161 182 800 164 800 166 300 164 800
Korkokulut -292 602 -247 000 -180 000 -170 000 -180 000
Muut rahoituskulut -150 880 -152 700 -150 300 -150 300 -226 640
Vuosikate -1 198 106 -834 036 757 787 1 969 159 2 757 996
Poistot ja arvonalentumiset -2 583 250 -2 778 549 -2 665 202 -2 535 450 -2 284 112
Satunnaiset erät 0
Tilikauden tulos -3 781 356 -3 612 585 -1 907 415 -566 291 473 884
Poistoeron vähennys 206 715
Tilikauden yli-/alijäämä -3 574 641 -3 612 585 -1 907 415 -566 291 473 884
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot / Toimintakulut, % 13,6 % 14,6 % 14,5 % 15,3 % 14,9 %
Vuosikate / Poistot, % -46,4 % -30,0 % 28,4 % 77,7 % 120,7 %
Vuosikate, € / asukas -114 -79 72 188 264
Kertynyt kumul. ylijäämä, € 14 183 813 10 571 228 8 663 813 8 097 522 8 571 406
Kertynyt ylijäämä, € / asukas 1 348 1 006 826 774 820
Asukasluku vuoden lopussa 10 523 10 509 10 484 10 465 10 450
Asukasluvun muutos -14 -25 -19 -15
35
TA 2017 (sisäiset ja ulkoiset erät) Sisäiset erät Ulkoiset erät Sisäiset ja ulkoiset erät yht.
Toimintatuotot 4 010 291 11 035 723 15 046 014
Myyntituotot 3 990 691 6 016 078 10 006 769
Maksutuotot
1 322 962 1 322 962
Tuet ja avustukset
965 350 965 350
Muut toimintatuotot 19 600 2 731 333 2 750 933
Toimintakulut -4 010 291 -76 157 493 -80 167 784
Henkilöstökulut
-22 891 684 -22 891 684
Palvelujen ostot -3 867 691 -46 459 405 -50 327 096
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -123 000 -3 865 690 -3 988 690
Avustukset
-2 109 469 -2 109 469
Muut toimintakulut -19 600 -831 245 -850 845
Toimintakate
-65 121 770 -65 121 770
Verotulot
37 724 000 37 724 000
Kunnan tulovero
31 342 000 31 342 000
Kiinteistövero
4 090 000 4 090 000
Osuus yhteisöveron tuotosta
2 292 000 2 292 000
Valtionosuudet
26 871 057 26 871 057
Kunnan peruspalv. vo
20 966 595 20 966 595
Verotuloperust. vo. tasaus
5 442 813 5 442 813
Opetus- ja kultt. vo
461 649 461 649
Rahoitustuotot ja -kulut
1 284 500 1 284 500
Korkotulot
1 450 000 1 450 000
Muut rahoitustulot
164 800 164 800
Korkomenot
-180 000 -180 000
Muut rahoitusmenot
-150 300 -150 300
Vuosikate
757 787 757 787
Poistot ja arvonalentumiset
-2 665 202 -2 665 202
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
-1 907 415 -1 907 415
Poistoeron muutos
Tilikauden yli-/alijäämä
-1 907 415 -1 907 415
36
Tuloslaskelman tunnusluvut
Tuloslaskelman yhteydessä on esitetty tuloslaskelman tunnusluvut vuoden 2015 tilinpäätöksen osalta, talo-
usarviovuodelle 2015, talousarviovuodelle 2016 sekä suunnitelmavuosille 2018 ja 2019.
Toimintatuotot / Toimintakulut %
= 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – valmistus omaan käyttöön)
Tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista katetaan maksu- ja myyntituloilla. Vuon-
na 2017 Sotkamon verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 85,5 % toimintakuluista.
Vuosikate / Poistot %
= 100 X Vuosikate / Poistot
Tunnusluku kertoo tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan ly-
hennyksiin. Kun tunnusluvun arvo on 100 % tai sitä suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa ole-
van riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on poistoja
alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, kunnan tulorahoitus on heikko.
Vuosikate, € / asukas
Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia
koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa.
Kertynyt ylijäämä, € / asukas
= (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä) / asukasluku
37
5.1. TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI
Tuloslaskelmassa osoitetaan kuinka toimintatuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko- ja
muihin rahoituskuluihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslas-
kelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot:
Toimintakate osoittaa kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtion-
osuuksilla.
Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huo-
mioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut.
Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.
Toimintatuotot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Toimintatuotot 10 255 518 11 385 023 11 035 723 11 595 943 11 218 893 -3,2
Toimintatuotot vuonna 2017 ovat 11 miljoonaa euroa, mikä on 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuo-
den 2016 talousarviossa. Toimintatuotot vähenevät -3,2 % vuoden 2016 talousarviosta. On kuitenkin odo-
tettavissa, että vuoden 2016 toimintatuottojen kertymä jää alle talousarvion. Vuosina 2018–2019 toiminta-
tuottojen kertymän arvioidaan lähtevän kasvuun. Vuoden 2017 tuottokertymä on arvioitu maltillisesti.
Toimintatuotoista myyntituottojen arvioidaan vähenevän lomituspalvelukysynnän vähenemisen vuoksi,
vaikka vesi- ja jätevesimaksutuotot kasvavatkin. Ateriamyynnistä saatavien tuottojen arvioidaan pysyvän
lähes ennallaan, siivouspalvelumyynnistä saatavien tuottojen arvioidaan hieman kasvavan. Myös kotikunta-
korvausten määrän arvioidaan kasvavan. Maksutuottojen arvioidaan kasvavan opetus- ja kulttuuritoimen
alaisten maksujen sekä muiden palvelumaksujen kasvamisen myötä. Tukien ja avustusten arvioidaan vähe-
nevän kokonaisuudessaan. Myös muiden toimintatuottojen arvioidaan vähenevän, vaikka vuokratulojen ar-
vioidaan kasvavan.
Toimintatuottojen muutos kululajeittain: Myyntituotot -4,9 %, maksutuotot +5,6 %, tuet ja avustukset -2,8
% sekä muut toimintatuotot -2,8 %. Myyntituottojen osuus kaikista toimintatuotoista on 54 %, maksutuot-
tojen 12 %, tukien ja avustusten 9 % ja muiden toimintatuottojen 25 %.
Myyntituotot 54 %
Maksutuotot 12 %
Tuet ja avustukset
9 %
Muut toimintatuotot
25 %
Toimintatuottojen rakenne vuonna 2017
38
Toimintakulut
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Toimintakulut -75 664 770 -77 783 574 -76 157 493 -75 821 841 -75 464 114 -2,1
Toimintakulut vuonna 2017 ovat 76,1 miljoonaa euroa, mikä on yli 1,6 miljoonaa vähemmän kuin vuoden
2016 talousarviossa. Toimintakulut vähenevät -2,1 % vuoden 2016 talousarviosta. Toimintakuluista henki-
löstökuluja, palvelujen ostoja ja avustuksia tarkastellaan myöhemmin tarkemmin.
Toimintakulujen muutos kululajeittain: Henkilöstökulut -7,2 %, palvelujen ostot +0,8 %, aineet ja tarvikkeet
-1,4 %, avustukset -4,9 % sekä muut toimintakulut -6,7 %. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista
on 30 %, palvelujen ostojen 61 %, aineiden ja tarvikkeiden 5 %, avustusten 3 % ja muiden toimintakulujen 1
%.
Henkilöstökulut
30 %
61 %
5 %
3 % 1 %
Toimintakulujen rakenne vuonna 2017
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarv. ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
69 %
8 %
17 %
2 % 0 %
0 % 3 %
1 %
Palkkamenojen jakaminen TA 2017
Vakinaisten palkat
Tuntipalkat
Määräaikaisten palkat
Työllisyysvaroin palkattavat
Projektityöntekijät
Sijaiset
Työvuorolisät
Luottamustoimipalkk.
39
Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Vakinaisten palkat -11 888 801 -13 230 206 -12 258 346 -12 122 129 -12 102 077 -7,3
Tuntipalkat -1 647 361 -1 457 388 -1 373 650 -1 387 767 -1 387 767 -5,7
Määräaikaisten palkat -3 065 966 -2 745 604 -2 935 628 -2 642 947 -2 429 667 6,9
Työllisyysvaroin palkattavat -391 024 -344 843 -370 118 -384 747 -384 747 7,3
Kesätyöntekijät -32 818 -15 900 -16 568 -16 568 -16 568 4,2
Projektityöntekijät -111 608 -51 684 -93 321 -93 321 -93 321 80,6
Sijaiset -167 635 -85 495 -97 405 -97 405 -97 405 13,9
Työvuorolisät -512 766 -461 140 -471 850 -471 850 -476 850 2,3
Muut palkat -25 630
Verolliset matkakorvaukset -8 355 -10 520 -10 000 -10 000 -10 000 -4,9
Luottamustoimipalkk. -80 208 -89 300 -101 800 -106 942 -91 800 14,0
Jaksotetut palkat ja palkkiot -43 674
Palkat ja palkkiot -17 975 949 -18 492 081 -17 728 687 -17 333 677 -17 090 203 -4,1
Henkilöstökorvaukset 381 685 72 500 90 500 90 500 90 500 24,8
Palkat ja palkkiot -17 594 264 -18 419 581 -17 638 187 -17 243 177 -16 999 703 -4,2
KuEL-maksut -palkkap. -2 510 315 -2 587 370 -2 445 156 -2 472 577 -2 436 335 -5,5
KuEL-maksut-eläkemenop. -1 631 716 -1 591 823 -1 120 670 -1 121 970 -1 121 970 -29,6
Varhe-maksut -121 794 -151 210 -151 190 -151 121 -150 874 0,0
Muut työeläkemaksut -741 549 -741 898 -468 819 -463 999 -459 625 -36,8
Eläkekulut -5 005 374 -5 072 300 -4 185 835 -4 209 668 -4 168 805 -17,5
Muut henkilösivukulut -1 067 902 -1 175 170 -1 067 661 -1 117 406 -1 065 391 -9,1
Henkilösivukulut -6 073 276 -6 247 470 -5 253 497 -5 327 073 -5 234 195 -15,9
YHTEENSÄ -23 667 540 -24 667 051 -22 891 684 -22 570 250 -22 233 898 -7,2
Sotkamon kunnan henkilöstökulut vuonna 2017 ovat 22,9 miljoonaa euroa. Määrärahat laskevat edellis-
vuodesta lähes 1,8 miljoonaa euroa eli -7,2 %. Vakinaisten ja tuntipalkkalaisten työntekijöiden henkilöstö-
kulut laskevat. Määräaikaisten ja työllisyysvaroin palkattavien henkilöiden henkilöstökulut nousevat. Luot-
tamustoimipalkkiot nousevat hieman, mutta valtuustoon koon pieneneminen uudella valtuustokaudella
laskee palkkioita myöhemmin.
Palkkojen sivukuluprosentit laskevat vuoteen 2016 verrattuna. Suurin lasku on KuEl-eläkemenoperus-
teisessa eläkemaksussa. Vuoden 2017 eläkeuudistus laskee kunnallisen eläkejärjestelmän eläkemaksua.
Varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun (Varhe-maksu) ei arvioida tulevan muutosta.
40
Palvelujen ostot
Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
As.palv.ostot kunnilta -160 261 -226 000 -137 000 -137 000 -137 000 -39,4
As.palv.ostot kuntayhtymältä -548 -1 300 -1 300 -1 300 -1 300 0,0
As.palv.ostot muilta -172 430 -195 270 -180 270 -180 270 -180 270 -7,7
Kotik.lain kotik.korvaus -254 978 -160 000 -159 300 -159 300 -159 300 -0,4
Asiakaspalvelujen ostot -588 217 -582 570 -477 870 -477 870 -477 870 -18,0
Yhteiset ostot sote -38 303 343 -38 803 537 -39 304 537 -39 304 094 -39 304 094 1,3
Muiden palvelujen ostot -45 076 313 -45 505 311 -45 981 535 -45 966 186 -45 964 811 1,0
YHTEENSÄ -45 664 530 -46 087 881 -46 459 405 -46 444 056 -46 442 681 0,8
Palvelujen ostoon on talousarviossa varattu 46,5 miljoonaa euroa, kasvu on 0,4 miljoonaa euroa (0,8 %).
Kainuun soten maksuosuudet ovat yhteensä noin 39,3 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2016 talousarvioon
on 0,5 miljoonaa euroa, eli 1,3 %. Kainuun soten maksuosuudet jakautuvat seuraavasti:
Sotkamon kunnan maksuosuus Kainuun sotelle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vuonna
2017 on 38 561 103 euroa. Maksuosuus nousee 484 720 euroa vuoden 2016 maksuosuudesta
(38 076 383 euroa).
Sotkamon kunnan maksuosuus Kainuun sotelle talous- ja palkkahallinnosta sekä ICT-tukipalveluista
vuonna 2017 on 399 853 euroa. Maksuosuus perustuu vuoden 2015 suoritetietoihin ja v.2017 talo-
usarvio-tietoihin. Maksuosuus nousee 33 359 euroa vuoden 2016 maksuosuudesta (366 494 eu-
roa).
Sotkamon kunnan maksuosuus Kainuun liitolle vuonna 2017 on 343 138 euroa (14 % kuntien mak-
suosuudesta). Maksuosuus nousee 1 164 euroa vuoden 2016 maksuosuudesta (341 974 euroa).
Kainuun soten maksuosuudet ovat vuonna 2017 palvelujen ostoista 85 %.
Sote-maksuosuudet
85 %
Muut palvelut
15 %
Palvelujen ostojen jakautuminen TA 2017
41
Avustukset
Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Lasten kotihoidontuki -698 978 -670 000 -580 000 -580 000 -580 000 -13,4 %
Yksityisen hoidon tuki -35 542 -21 000 -35 000 -35 000 -35 000 66,7 %
Muut avustukset -78 416 -109 250 -94 250 -94 250 -94 250 -13,7 %
Avustukset kotitalouksille -812 936 -800 250 -709 250 -709 250 -709 250 -11,4 %
Työmarkkinatuen maksuosuus -592 274 -566 000 -742 000 -742 000 -742 000 31,1 %
Muut avustukset -210 138 -851 700 -658 219 -705 300 -685 300 -22,7 %
Avustukset yhteisöille -802 412 -1 417 700 -1 400 219 -1 447 300 -1 427 300 -1,2 %
YHTEENSÄ -1 615 347 -2 217 950 -2 109 469 -2 156 550 -2 135 550 -4,9 %
Avustuksiin on varattu 2,1 miljoonaa euroa, vähennys on 0,1 miljoonaa euroa (-4,9 %). Avustukset sisältävät
kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Kasvua on yksityisen hoidon tuessa (66,7 %) sekä
kunnan maksuosuudessa työmarkkinatuesta (31,1 %). Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kasvaa
176 000 euroa vuoden 2016 talousarvioon nähden.
Kotitalouksille myönnettävät avustukset, Sotkamon työmarkkinatuen maksuosuus sekä yhteisöille myön-
nettävät muut avustukset yhteensä ovat prosentuaalisesti lähes samansuuruisia.
Avustukset kotitalouksille
34 %
Työmarkkinatuen maksuosuus
35 %
Muut avustukset 31 %
Avustusten jakautuminen TA 2017
42
Verotulot
Kuntaliiton 7.10.2016 julkaiseman veroennustekehikon mukaan Sotkamon kunnan verotulot toteutuisivat
vuonna 2016 talousarviota suurempana. Kunnallisverojen kasvuksi talousarvioon nähden ennustetaan
345 000 euroa, kiinteistöverojen kasvuksi 290 000 euroa ja yhteisöverojen kasvuksi 55 000 euroa. Yhteensä
verotulojen ennustetaan kasvavan 690 000 euroa talousarvioon nähden. On todennäköistä, että vuoden
2016 talousarvion verotuloennuste 37,7 miljoonaa euroa tulee joka tapauksessa ylittymään.
Verotuloennustekehikossa on huomioitu budjettiriihessä linjatut verotuksen muutokset ja arviot kilpailuky-
kysopimuksen vaikutuksista Sotkamon verotuloihin.
Verolaji v.2014 v.2015 v.2016 v.2017 v.2018 v.2019
Kunnallisvero 32 269 31 795 32 045 31 342 31 542 32 320
Muutos % 5,7 -1,5 0,8 -2,2 0,6 2,5
Yhteisövero 2 690 2 687 2 255 2 292 2 396 2 514
Muutos % 13,2 -0,1 -16,1 1,7 4,5 4,9
Kiinteistövero 3 701 3 704 4 090 4 090 4 090 4 090
Muutos % 34,8 0,1 10,4 0,0 0,0 0,0
VEROTULOKSI KIRJATTAVA 38 660 38 185 38 389 37 724 38 027 38 923
Muutos % 8,4 -1,2 0,5 -1,7 0,8 2,4
TA 2017
Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Kunnan tulovero 31 787 977 31 700 000 31 342 000 31 542 000 32 320 000 -1,1
Kiinteistövero 3 703 846 3 803 000 4 090 000 4 090 000 4 090 000 7,5
Yhteisövero 2 686 601 2 200 000 2 292 000 2 396 000 2 514 000 4,2
YHTEENSÄ 38 178 424 37 703 000 37 724 000 38 028 000 38 924 000 0,1
Sotkamon kunnan verotuloiksi vuodelle 2017 on arvioitu 37,7 miljoonaa euroa. Ennuste on Kuntaliiton en-
nusteen mukainen. Arvioitu kasvu on vuoden 2016 talousarvioon nähden 0,1 %. Kunnan verotulolähteet
ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Kunnallisveron osuus koko
verotulosta on 83 %, kiinteistöveron osuus 11 % ja yhteisöveron osuus 6 %.
Kunnan tulovero
83 %
Kiinteistövero 11 %
Yhteisövero 6 %
Verotulojen jakautuminen TA 2017
43
Verotulot asukasta koti laskettuna on 3 598 euroa, joka on hieman korkeampi kuin vuoden 2016 talousarvi-
ossa (3 557 euroa). Kunnan tuloista 49 % muodostuu verotuloista, 35 % valtionosuuksista ja loput 16 %
toimintatuotoista ja rahoitustuotoista. Yksi kunnallisveroprosentti on noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden
2017 talousarvio on valmisteltu vuoden 2016 veroprosenttien mukaan, paitsi poikkeuksen tekevät erikseen
määrätyt kiinteistöveroprosentit. Kunnanvaltuusto päätti ottaa rakentamattoman rakennuspaikan korote-
tun kiinteistöveroprosentin käyttöön verovuodelle 2017. Korotettu kiinteistöveroprosentti on 3,00. Lisäksi
valtuusto päätti korottaa voimalaitosveron 3,10 prosenttiin.
Veroprosentit 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Tulovero 19,75 20,75 21,25 21,25 21,25 21,25
Kiinteistöverot
yleinen kiinteistövero 0,95 0,95 1,10 1,10 1,10 1,10
vakituinen asunto 0,45 0,45 0,60 0,60 0,60 0,60
muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,20 1,20 1,20 1,20
Erikseen määrätyt prosentit
rakentamaton rakennuspaikka - - - - - 3,00
voimalaitos 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 3,10
Valtionosuudet
Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Kunnan peruspalv. vo 20 217 267 21 704 737 20 966 595 20 966 595 20 966 595 -3,4 %
Verotuloperust. vo. tasaus 5 005 127 5 148 276 5 442 813 5 442 813 5 442 813 5,7 %
Opetus- ja kultt. vo -376 791 -224 648 461 649 461 649 461 649 305,5 %
YHTEENSÄ 24 845 603 26 628 365 26 871 057 26 871 057 26 871 057 0,9 %
Kunnan valtionosuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelu-
jen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmak-
satuksen yhteydessä otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot. Kunnalle valtionosuusra-
hoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta
itse päättää valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.
Vuoden 2017 valtionosuudet on merkitty Kuntaliiton 10.11.2016 päivittämän valtionosuuslaskurin mukaisi-
na. Vuoden 2018 valtionosuuksien määrästä tai vuoden 2019 valtionosuusjärjestelmästä ei ole tässä vai-
heessa tietoa, joten valtionosuuksina on käytetty samaa summaa.
Vuoden 2017 valtionosuuksien määrän arvioidaan kasvavan hieman vuoden 2016 talousarvioon nähden.
Valtionosuuksissa on huomioitu vähentävinä erinä muun muassa eläketukivähennys ”Lex Lindström”
(-28 938 euroa) sekä perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta, tässä tapauksessa Kainuun sotelta, Kelalle
(-399 168 euroa). Myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset Sotkamon valtionosuuksiin vuonna 2017 ovat
merkittävät; ne vähentävät valtionosuuksia -686 521 euroa. Kotikuntakorvausten menot on arvioitu -37 620
euroon.
44
Vuosikate
Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 757 787 euroa. Vuosikate vahvistuu vuoden 2016 talousarviosta
lähes 1,6 miljoonaa euroa. Vuosikate riittää kattamaan 28,4 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden las-
kettuna on 72 euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vuosikate oli -114 €/asukas ja vuoden 2016 talousarvi-
ossa -79 €/asukas.
Vuonna 2018 vuosikatteen arvioidaan olevan 1 969 159 euroa. Silloin vuosikatteen arvioidaan kattamaan
77,7 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden laskettuna on 188 euroa. Vuonna 2019 vuosikatteen arvioi-
daan olevan 2 757 996 euroa ja sen arvioidaan kattavan poistot jo kokonaan (120,7 %). Vuosikate asukasta
kohden laskettuna on 264 euroa.
Rahoitustuotot ja kulut
Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Korkotuotot 1 452 440 1 450 050 1 450 000 1 450 000 1 450 000 0,0 %
Muut rahoitustuotot 178 161 182 800 164 800 166 300 164 800 -9,8 %
Korkokulut -292 602 -247 000 -180 000 -170 000 -180 000 -27,1 %
Muut rahoituskulut -150 880 -152 700 -150 300 -150 300 -226 640 -1,6 %
YHTEENSÄ 1 187 119 1 233 150 1 284 500 1 296 000 1 208 160 -4,2 %
Korkotuottoja kertyy pääasiassa Loiste Oy:n juniorlainan koroista, jonka tuottoennuste säilyy tasaisena.
Korkokulut on arvioitu lainaohjelman mukaisina ottaen huomioon kunnan nykyinen vieras pääoma ja mata-
lana jatkuva korkojen taso. Muita rahoituskuluja vähentää Sotkamon kunnan lainoihin tehty korkosuojan
muokkaus. Sotkamon kunnan nykyisen lainasalkun suojausaste todettiin korkeaksi ja valtuusto päätti siirtää
suojausta alkamaan tulevaisuuteen, jolloin pystytään nauttimaan ennen suojauksen alkamista alhaalla ole-
vista Euribor-koroista. Sotkamon kunnalla ei ole 1.1.2017–25.6.2019 välillä korkosuojausta voimassa, vaan
26.6.2019 alkaa uusi 11 vuoden kynnyksellinen koronvaihtosopimus optiomahdollisuudella.
Poistot
Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,
muutos-%
Poistot pysyvistä vastaavista -2 583 250 -2 778 549 -2 665 202 -2 535 450 -2 284 112 -4,1 %
Investointikulut kirjataan kuluiksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistojen tarkoitukse-
na on kattaa korjausinvestoinnit. Poistot on laskettu kunnan poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot säily-
vät tulevina vuosina korkealla johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta investointitasosta. Vuonna 2017 pois-
tot ovat 0,1 miljoonaa euroa pienemmät (-4,1 %) kuin vuoden 2016 talousarviossa. Vuosina 2018–2019
poistot vähenevät 2,2 miljoonaa euron tuntumaan ja investointitaso tulee maltillistumaan. Vuosien 2018–
2019 poistot on arvioitu toteutuneiden ja valmistuneiden investointihankkeiden mukaisesti.
45
Tilikauden tulos
Vuonna 2017 tilikauden tulos on -1 907 415 euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos paranee kuitenkin vuoden
2015 tilinpäätöksestä ja vuoden 2016 talousarviosta huomattavasti. Vuonna 2018 tilikauden tuloksen arvi-
oidaan olevan -566 291 euroa alijäämäinen ja vuonna 2019 jo 473 884 euroa ylijäämäinen. Maakuntauudis-
tus on tuonut epävarmuutta vuoden 2019 talouden suunnitteluun.
Vuosikate ja poistot vuosina 2010–2019
Vuosikate, poistot ja tilikauden ali-/ylijäämä vuosina 2010–2019
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
-2 000
-1 000
0
1 000
2 000
3 000
4 000
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Vuosikate ja poistot, miljoonaa euroa
Vuosikate Poistot
-5 000 000
0
5 000 000
10 000 000
15 000 000
20 000 000
25 000 000
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Vuosikate, poistot ja ali-/ylijäämä, miljoonaa euroa
Vuosikate Poistot Tilikauden ali-/ylijäämä
46
6. RAHOITUSLASKELMA
Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tuottojen ja kulujen aiheuttama rahavirta. Li-
säksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan muutokset.
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toiminnan rahavirta -1 373 801 -1 396 038 267 787 1 170 684 2 486 996
Vuosikate -1 198 105 -834 038 757 787 1 969 159 2 757 996
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät -175 696 562 000 490 000 798 475 271 000
Investointien rahavirta 6 598 334 3 208 000 3 384 000 1 851 525 1 074 000
Investointimenot -6 985 441 -5 045 000 -4 198 000 -3 310 000 -1 505 000
Rahoitusosuudet investointimenoihin 156 144 1 210 000 257 000 580 000 80 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 230 963 627 000 557 000 878 475 351 000
Toiminnan ja investointien rahavirta -7 972 135 -4 604 038 -3 116 213 -680 841 1 412 996
Antolainauksen muutokset -459 558
0 0 0
Antolainasaamisten lisäys -459 558
-56 000 -28 000 -28 000
Antolainasaamisten vähennys
56 000 28 000 28 000
Lainakannan muutokset 3 966 564 4 150 000 5 304 000 115 000 -127 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 500 000 6 500 000 2 500 000 3 000 000 2 500 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 639 051 -2 350 000 -2 885 000 -2 885 000 -2 627 000
Pitkäaikaisten lainojen muutos 2 860 949 4 150 000 -385 000 115 000 -127 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 150 614
5 689 000
Oman pääoman muutokset 103 922
Muut maksuvalmiuden muutokset 3 277 072
214 101 45 495
Toimeksiantojen varojen ja pääomien m 0
Saamisten muutos 1 807 964
214 101 45 495
Korottomien velkojen muutos 1 469 108
Rahoituksen rahavirta 6 888 000 4 150 000 5 304 000 329 101 -81 505
Vaikutus maksuvalmiuteen -1 084 135 -454 038 2 187 787 -351 740 1 331 491
Rahavarojen muutos -1 084 134 -454 038 2 187 787 -351 740 1 331 491
Rahavarat 31.12. 95 688 358 350 1 187 787 836 047 2 167 538
Rahavarat 1.1. -1 179 822 -95 688 1 000 000 -1 187 787 -836 047
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Investointien tulorahoitus, % -17,5 % -21,7 % 19,2 % 72,1 % 193,5 %
Lainanhoitokate -0,4 -2,3 5,2 12,5 16,3
Lainat 31.12., 1 000 € 23 518 000 27 668 000 32 972 000 33 087 000 32 960 000
Lainat €/asukas 2 235 2 633 3 145 3 162 3 154
Kassan riittävyys, pv 0 -1 8 6 13
Asukasluku 31.12. 10 523 10 509 10 484 10 465 10 450
Asukasluvun muutos -14 -25 -19 -15
47
Toiminnan rahavirta
Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulo-
rahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauserät ja satunnaiset tuotot.
Investointien rahavirta
Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot sekä investointikohteisiin saadut rahoitusosuudet. Investointien rahavirta tarkoittaa, paljonko
kunta rahoittaa nettomääräisesti investointeja.
Vuosien 2017–2019 investointiraami pidetään hyvin maltillisena. Lähtökohtaisesti ei toteuteta uudisraken-
tamista. Vuoden 2017 bruttoinvestoinnit ovat 4,2 miljoonaa euroa ja vastaavasti rahoitusosuuksia ja omai-
suuden myynnistä saadaan yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit ovat 3,1 miljoonaa euroa. Ta-
lousarviovuonna 2017 euromääräisesti merkittävin investointikohde tulee olemaan kunnanviraston vesika-
ton uusiminen ja koneellisen ilmanvaihdon rakentaminen. Lisäksi rahoitusta varataan Vuokatti Areena -
hankkeeseen. Kiinteistöjen ja kunnallistekniikan korjausvelan lyhentämistä toteutetaan suunnitellusti.
Vuonna 2018–2019 euromääräisesti merkittävänä investointikohteena on Lastaajantien perusparannus-
hanke, johon tullaan hakemaan EU-rahoitusta. Kiinteistöjen ja kunnallistekniikan korjausvelan lyhentämistä
jatketaan suunnitellusti.
Investointikohteet esitellään tarkemmin luvussa 8 Investoinnit.
Toiminnan ja investointien rahavirta
Toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen -3,1 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien raha-
virta kääntyy vuosina 2018–2019 parempaan suuntaan ja vuonna 2019 rahavirta on jo 1,4 miljoonaa positii-
vinen.
Vuoden 2015 tilinpäätöksessä toiminnan ja investointien rahavirrat –tunnusluku oli -7,9 miljoonaa euroa
negatiivinen. Vuoden 2016 talousarviossa vastaava tunnusluku on -4,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Jos
toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, tarkoittaa se, että tulorahoituksella ei pystytä koko-
naan maksamaan investointeja eikä lyhentämään lainoja.
Rahoituksen rahavirta
Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset.
Kehittämisyhtiö Kainuun Etu Oy:lle on varattu väliaikarahoitusta antolainasaamisten lisäyksiin. Vuodelle
2017 varataan 56 000, vuodelle 2018 varataan 28 000 euroa ja vuodelle 2019 varataan myös 28 000 euroa.
Vastaavat summat on merkitty myös antolainasaamisten vähennyksiin. Väliaikaisrahoituksen enimmäis-
määrä omistajakuntien osalta on 400 000 euroa vuonna 2017, 200 000 euroa vuonna 2018 ja 200 000 eu-
roa vuonna 2019. Väliaikaisrahoituksen vuosittainen jakautuminen omistajakuntien kesken perustuu kunti-
en edellisen vuoden asukaslukumäärään. Sotkamon kunnan osuus on 14 % enimmäismäärästä.
Väliaikaisrahoituksella turvataan yhtiön toiminnan rahoitus omistajakuntien yhtiön toimintaan osoittaman
perusrahoituksen pienentyessä uuden osakassopimuksen mukaisesti. Yhtiöllä on uuden osakassopimuksen
astuessa voimaan aiempaan perusrahoitustasoon perustuva laaja kehittämishankekanta. Kehittämishank-
keiden omarahoitus toteutuu etupainotteisesti, kun taas niiden aluekehitys- ja ohjelmarahoituksen maksa-
48
tus yhtiölle toteutuu takapainotteisesti, usein vasta hankkeiden päättymisen jälkeen. Tästä syystä yhtiölle
saattaa syntyä tarve väliaikaisrahoitukselle. Väliaikaisrahoituksen sopimus (ml. tarkempi aikataulu ja ehdot
takaisinmaksulle) on tulossa myöhemmin päätettäviksi kuntiin.
Huippupaikat Oy on velvollinen lunastamaan Vuokatin rinnealueen toimintaympäristön kehittämishank-
keen tuloksena toteutetut suorituspaikat (Superpipe-kouru ja Slopestyle-rinne) rakenteineen ja laitteineen
10.12.2012 allekirjoitetun lunastamissopimuksen mukaisesti. Kirjanpidollisesti tämä näkyy investointien ra-
havirrassa pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloina sekä saamisten muutoksena vuosina 2018–
2019. Lunastussopimuksen mukaiset summat on huomioitu rahoituslaskelmassa.
Lainamäärä
Lainakannan muutokset 1 000 € TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Pitkäaik. lainojen lisäys 6 000 5 500 6 500 2 500 3 000 2 500
Pitkäaik. lainojen vähennys 2 163 2 639 2 350 2 885 2 885 2 627
Pitkäaik. lainojen muutos 3 837 2 861 4 150 -385 115 -127
Lyhytaik. lainojen muutos 5 689
Lainat 31.12. 19 551 23 518 27 668 32 972 33 087 32 960
Lainat € / asukas 1 843 2 235 2 633 3 193 3 162 3 154
Asukasluku 10 606 10 523 10 509 10 484 10 465 10 450
Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan vuonna 2017 otettavaksi 2,5 miljoonaa euroa. Vuosille 2018–2019 pitkä-
aikaisen lainan tarpeeksi arvioidaan 2,5-3,0 miljoonaa per vuosi. Matalan korkotason jatkumisen vuoksi pit-
käaikaisia lainoja maksetaan vuosina 2017–2019 pois ennätyksellisesti. Kunnan nettovelkaantuminen läh-
tee taittumaan viimeistään vuonna 2019, jolloin kokonaislainamäärä kääntyy laskuun. Lyhytaikaisen vieras-
ta pääoman hankkimiseksi hyödynnetään jatkossakin kuntatodistuksia. Vuodelle 2017 on budjetoitu lyhyt-
aikaisen lainojen muutokseen arvio kuntatodistusten määrästä 31.12.2016, sillä kuntatodistukset otettiin
käyttöön kesken vuotta 2016 eikä niitä ole huomioitu vuoden 2016 talousarviossa. Vuoden 2017 rahoitus-
laskelmaan tullaan tekemään tarvittaessa muutos lyhytaikaisten lainojen muutoksen osalta vuoden 2016 ti-
linpäätöksen valmistumisen jälkeen.
Uuden kuntalain mukaan talouden seurannan kannalta korostuu erityisesti konsernitunnuslukujen merki-
tys. Konsernitunnuslukujen kehittymistä seurataan talousarviovuoden aikana ja kunnan konserniohje tul-
laan päivittämään hallintosäännön päivittämisen yhteydessä.
49
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten
maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun ar-
vo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, myymään kunnan omaisuutta tai vä-
hentämään rahavaroja.
Kassan riittävyys
= 365 pv X Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna
Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kas-
sasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää 14–30 päivän kas-
san riittävyyttä.
50
7. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN
7.1. HALLINTOPALVELUT
Palvelualueen tehtävä
Hallintopalvelut sisältää vaalien, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen, kunnanvaltuuston, kunnanhalli-
tuksen, yleishallinnon, elinkeinojen kehittämisen, henkilöstöhallinnon, lomatoimen, maataloustoimen sekä
asuntotoimen talouden sekä toiminnalliset tavoitteet.
Hallintopalveluiden vastuuhenkilönä toimii hallintojohtaja Paula Halonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 3 107 389 3 648 886 3 182 207 3 524 682 2 997 207
Myyntituotot 2 055 198 2 235 676 1 860 615 1 860 615 1 860 615
Maksutuotot 288 401 233 000 261 362 261 362 261 362
Tuet ja avustukset 257 298 340 020 308 040 342 040 342 040
Muut toimintatuotot 506 492 840 190 752 190 1 060 665 533 190
Toimintakulut 44 937 784 45 821 118 45 768 687 45 894 424 45 859 907
Henkilöstömenot 3 744 480 3 986 142 3 385 796 3 488 552 3 478 410
Palvelujen ostot 40 085 126 40 607 496 41 063 642 41 071 392 41 067 017
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 40 879 34 760 35 210 34 260 34 260
Avustukset 741 371 947 400 1 041 219 1 057 400 1 037 400
Muut toimintakulut 325 928 245 320 242 820 242 820 242 820
Toimintakate -41 830 395 -42 172 232 -42 586 480 -42 369 742 -42 862 700
Poistot ja arvonalentumiset -4 747
-12 000 -12 000 -12 000
Vyörytyserät hallinto 433 418
Vyörytyserät menot -66 545
Tilikauden tulos -41 835 147 -42 172 232 -42 598 480 -42 381 742 -42 874 700
51
Talous (ulkoiset erät)
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 3 091 868 3 648 886 3 182 207 3 524 682 2 997 207
Myyntituotot 2 039 861 2 235 676 1 860 615 1 860 615 1 860 615
Maksutuotot 288 401 233 000 261 362 261 362 261 362
Tuet ja avustukset 257 298 340 020 308 040 342 040 342 040
Muut toimintatuotot 506 308 840 190 752 190 1 060 665 533 190
Toimintakulut 44 854 089 -45 781 696 45 729 268 45 855 005 45 820 488
Henkilöstömenot 3 744 480 3 986 142 3 385 796 3 488 552 3 478 410
Palvelujen ostot 40 001 515 40 568 074 41 024 223 41 031 973 41 027 598
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 40 879 34 760 35 210 34 260 34 260
Avustukset 741 371 947 400 1 041 219 1 057 400 1 037 400
Muut toimintakulut 325 844 245 320 242 820 242 820 242 820
Toimintakate 41 762 221 42 132 810 42 547 061 42 330 323 42 823 281
Poistot ja arvonalentumiset 4 747 0 12 000 12 000 12 000
Tilikauden tulos 41 766 973 42 132 810 42 559 061 42 342 323 42 835 281
Vastuualue: Vaalit
Vaalit sisältää EU-vaalien, presidentin vaalien, eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien järjestämisen talouden
sekä toiminnalliset tavoitteet.
Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa
vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja
siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoi-
mitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan ääntenlaskennan tiedottaminen.
Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten kä-
sittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vah-
vistaminen.
Vaalien vastuuhenkilöinä toimivat hallintojohtaja Paula Halonen, maaseutupäällikkö Jari Korhonen ja toi-mistopäällikkö Päivi Huotari.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 17 697 32 000
34 000 34 000
Tuet ja avustukset 17 697 32 000
34 000 34 000
Toimintakulut 14 220 9 600 26 042 24 042 13 900
Henkilöstömenot 8 758 4 000 20 142 20 142 10 000
Palvelujen ostot 2 617 5 050 3 400 2 350 2 350
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 818 550 2 500 1 550 1 550
Muut toimintakulut 27
Toimintakate 3 477 22 400 -26 042 9 958 20 100
Vyörytyskulut -151
Tilikauden tulos 3 477 22 400 -26 042 9 958 20 100
52
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Kuntavaalien toimittaminen kunnassa virheettömästi. * 28.1.2018 pidettävään presidentinvaalin liittyvät vaalilain mukaiset keskusvaalilautakunnan ja kunnanhal-lituksen päätökset ja toimenpiteet. * Ensimmäisiin maakuntavaaleihin liittyvät päätökset ja toimenpiteet, maakuntavaalit toimitetaan mahdol-lisesti vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä.
Vastuualue: Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus
Tarkastuslautakunta sisältää tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen talouden sekä toiminnalliset tavoit-
teet.
Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 14 luvun 121 §:ssä ja Sotkamon kunnan tarkastus-
säännössä (jatkossa hallintosäännössä). Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talou-
den tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lauta-
kunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista ja vastaa sidonnaisuusilmoi-
tuksista.
Tilintarkastajan tehtävistä säännellään kuntalain 14 luvun 123 §:ssä. Tilintarkastajan on toukokuun loppuun
mennessä tarkastettava julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kir-
janpito ja tilinpäätös. Tarkastettava mm. antavatko kunnan tilinpäätös ja konsernitilinpäätös oikeat ja riittä-
vät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta.
Tarkastuslautakunnan vastuuhenkilöinä toimivat hallintojohtaja Paula Halonen ja talousjohtaja Heidi Pyyk-
könen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintakulut 19 645 19 320 19 320 19 320 19 320
Henkilöstömenot 7 464 7 000 7 000 7 000 7 000
Palvelujen ostot 12 031 11 620 11 620 11 620 11 620
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
700 700 700 700
Muut toimintakulut 150
Toimintakate -19 645 -19 320 -19 320 -19 320 -19 320
Tilikauden tulos -19 645 -19 320 -19 320 -19 320 -19 320
53
Vastuualue: Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuusto vastaa ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Kunnanvaltuusto
asettaa vuosittain talousarviossa toimielimille tulostavoitteet, joilla se ohjaa määrärahojen käyttötarkoitus-
ta, palvelutuotannon määrä ja laatua sekä toiminnan kehittämissuuntaa.
Uuden kuntalain (410/2015) valtuustoa koskevat säännökset tulevat voimaan seuraavan vaalikauden alusta
eli 1.6.2017. Myös kuntastrategiaa koskeva kuntalain 7 luvun 37 § tulee voimaan 1.6.2017. Valtuusto päät-
tää kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiaa laaditta-
essa on otettava huomioon mm. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Vastuullisena toimielimenä toimii kunnanhallitus ja vastuuhenkilöinä kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen ja hal-
lintojohtaja Paula Halonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintakulut 48 796 58 350 58 350 58 350 58 350
Henkilöstömenot 32 967 37 800 37 800 37 800 37 800
Palvelujen ostot 13 208 14 850 14 850 14 850 14 850
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 448 4 100 4 100 4 100 4 100
Muut toimintakulut 173 1 600 1 600 1 600 1 600
Toimintakate -48 796 -58 350 -58 350 -58 350 -58 350
Tilikauden tulos -48 796 -58 350 -58 350 -58 350 -58 350
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Sotkamon kuntastrategia ko-konaisuudessaan
Valtuuston päätöksenteossa huo-mioidaan kuntastrategiassa asete-tut päämäärät
Laaditaan tilinpäätökseen yhteenveto siitä, miten valtuuston tekemät pää-tökset ovat liittyneet kuntastrategias-sa asetettuihin päämääriin
Sotkamon kuntastrategia ko-konaisuudessaan
Päätöksenteko on lain mukaista. Sujuva ja kunnan edun mukainen päätöksenteko.
Toimielimen itsearviointi v. 2017
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen
Otetaan mahdollisesti käyttöön sähköinen kokouskäytäntö
Sähköisesti pidettävien kokousten lkm
Aktiivinen ja osallistuva sot-kamolainen Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttaminen
Hyvinvoivat kuntalaiset Sähköisen hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen, tunnusluvut
54
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustan-nustehokkaasti ja laadukkaas-ti Toimintatapojen uudistami-nen
Kunnan uusi hallintosääntö ja muu päivitettävänä oleva ohjeistus on valmis. Sähköisten palvelujen lisääminen (lomakkeet kunnan nettisivuilla)
Valtuuston hyväksymä hallintosääntö Asiakastyytyväisyyskysely
Talouden hoitaminen Pitkäjänteisyys talouden hoi-dossa
Kunnan talouden tasapainottami-nen
Lainvoimaiset päätökset tasapainot-tamistoimenpiteistä
Talouden hoitaminen Talouden jatkuva seuranta ja nopea reagointi tarvittaessa
Talouden toteumaraportit palvelu-alueittain ja koko kunnan osalta val-tuustolle 4 kertaa vuodessa
Talousraportit
Vastuualue: Hallinto
Hallinto sisältää hallintopalvelut, kunnanhallituksen, avustukset, työmarkkinatuen maksuosuudet, kuntayh-
tymien maksuosuudet (Kainuun liitto, Kainuun soten talous- ja palkkahallinnon tukipalvelut, Kainuun sote-
kuntayhtymä), käyttövaraukset (mm. veteraanitoiminta ja vanhusneuvosto) sekä kansainvälisen toiminnan.
Hallinto pitää sisällään em. toimien talouden sekä toiminnalliset tavoitteet. Hallintopalvelut palvelee kun-
nanhallituksen alaisuudessa kunnan johtamista kokonaisuutena, vastaa kunnan edunvalvonnasta, yhteyk-
sistä viranomaisiin ja yhteistyöstä, kuntakuvasta ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksistä.
Hallinnon vastuuhenkilönä toimii hallintojohtaja Paula Halonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 242 568 592 190 520 190 828 665 301 190
Myyntituotot 20 170 2 000 2 000 2 000 2 000
Maksutuotot 820 3 000 3 000 3 000 3 000
Tuet ja avustukset 700
Muut toimintatuotot 220 878 587 190 515 190 823 665 296 190
Toimintakulut 40 679 335 41 204 986 41 737 311 41 747 311 41 747 936
Henkilöstömenot 1 142 754 1 167 380 947 259 947 259 947 259
Palvelujen ostot 38 802 477 39 377 506 39 966 652 39 976 652 39 997 277
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 465 11 330 11 330 11 330 11 330
Avustukset 642 774 616 500 779 700 779 700 759 700
Muut toimintakulut 84 865 32 270 32 370 32 370 32 370
Toimintakate -40 436 767 -40 612 796 -41 217 121 -40 918 646 -41 446 746
Poistot ja arvonalentumiset -4 747
-12 000 -12 000 -12 000
Tilikauden tulos -40 441 518 -40 612 796 -41 229 121 -40 930 646 -41 458 746
55
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön sähköinen kokoustaminen. * Kehitetään sähköistä asiointia eli laajennetaan sähköisten lomakkeiden käyttöä kunnan nettisivuilla. * Toteutetaan kunnan palvelujen laadukasta viestintää mm. kunnan nettisivuilla sekä ylläpidetään kuntaku-vaa viestinnän ja markkinoinnin keinoin. * Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti (esim. kokousaineistojen eli esityslistojen ja liit-teiden toimittaminen sähköisesti) * Toteutetaan työllisyyden hoitamiseen liittyviä toimenpiteitä Kelalle takaisinmaksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseksi (esim. kuntalisän käyttämisen jatkaminen ja siitä tiedottaminen)
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköiset kokoukset
Mahdollisesti sähköiset kokoukset Sähköisen kokousten lkm
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen
Sähköisen asioinnin lisääminen ja kehittäminen
Sähköisesti käytössä olevien lomak-keiden lkm
Palvelujen tuottaminen Laadukas viestintä kunnan pal-veluista ja kuntakuvan ylläpi-täminen
Kunnan nettisivujen tehokas hyö-dyntäminen
Asiakastyytyväisyyskysely
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Esityslistojen ja liitteiden toimitta-minen sähköisesti
Postituskustannusten määrän pie-neneminen
Palvelujen tuottaminen Työllisyysasioiden hoitaminen kustannustehokkaasti
Työllisyyden hoitamiseen uusien toimenpiteiden käyttöönotto
Kelalle takaisinmaksettavan työ-markkinatuen kuntaosuuden pie-nentäminen
56
Tulosyksikkö: Kunnanhallitus
Kunnanhallitus sisältää (matkailu)markkinoinnin, avustukset, joukkoliikenteen, kunnan oman projektit, pro-
jektien maksuosuudet, yritysten toimitilat ja muun elinkeinojen kehittämisen. Elinkeinot pitävät sisällään
em. toimien talouden sekä toiminnalliset tavoitteet.
Kunnanhallitus vastaa mm. strategisesta suunnittelusta, kunnan taloudesta, henkilöstöpolitiikan johtami-
sesta, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämisestä, seudullisesta yhteistyöstä, asunto-, elinkeino-
ja maankäyttöpolitiikasta, palvelutoimintojen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.
Kunnanhallituksen vastuuhenkilönä toimii hallintojohtaja Paula Halonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 152 164 583 190 511 190 819 665 292 190
Myyntituotot 750
Tuet ja avustukset 700
Muut toimintatuotot 150 714 583 190 511 190 819 665 292 190
Toimintakulut 1 926 021 1 990 262 2 055 840 2 065 840 2 066 465
Henkilöstömenot 878 070 890 832 704 021 704 021 704 021
Palvelujen ostot 399 069 473 730 562 919 572 919 593 544
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 555 5 730 5 730 5 730 5 730
Avustukset 642 774 616 500 779 700 779 700 759 700
Muut toimintakulut 3 553 3 470 3 470 3 470 3 470
Toimintakate -1 773 857 -1 407 072 -1 544 650 -1 246 175 -1 774 275
Poistot ja arvonalentumiset
Vyörytyserät tuotot 433 418
Vyörytyserät menot -15 029
Tilikauden tulos -1 773 861 -1 407 072 -1 544 650 -1 246 175 -1 774 275
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Uudistetaan kunnan viestinnän ilmettä; viestipohjiin, powerpoint-pohjiin jne. uusi yhtenäinen ilme. * Otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön sähköinen kokoustaminen. * Ylläpidetään elinvoimaisen ja kuntaan uusia asukkaita sekä yrittäjiä houkuttelevan kuntakuva viestinnän ja markkinoinnin keinoin. * Jatketaan kunnan ja yrittäjien toimialatapaamisia. * Ylläpidetään avointa keskusteluilmapiiriä. * Laaditaan elinkeinostrategia yhteistyössä yrittäjien kanssa. * Tasapainotetaan taloutta.
57
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Sotkamon kuntastrategia ko-konaisuudessaan
Päätöksenteko on on lain mukais-ta. Sujuva päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen
Poliittinen päätöksenteko on sujuvaa ja kunnan edun mukaista; Toimielimen itsearviointi v. 2017
Suomen yritysmyönteisin kunta
Riittävä väestön määrä kunnassa; vähintään 10 523 asukasta
Asukasmäärä; vuotuinen nettokasvu
Suomen yritysmyönteisin kunta, vetovoimaisuuden yl-läpitäminen
Laaditaan elinkeinostrategia yh-teistyössä yrittäjien kanssa
Elinkeinostrategia laadittu
Vetovoimaisuuden ylläpitä-minen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen
Aktiivinen viestintä ja markkinointi Toimenpiteet viestinnässä ja markki-noinnissa; kunnan nettisivuilla ja Face-bookissa
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen
Otetaan mahdollisesti käyttöön sähköinen kokouskäytäntö
Sähköisesti pidettyjen kokousten lkm
Toimintatapojen tarkastelu Sopimuksellisen yhteistyön tehostaminen ja mahdolli-suuksien hyödyntäminen myös naapurikuntien ja kol-mannen sektorin kanssa
Sujuva ja selkeästi opastettu jouk-koliikenne
Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvaa
Aktiivinen ja osallistuva sot-kamolainen, joka ottaa vas-tuun itsestään ja toisesta Työnhakija-asiakkaille sovel-tuvien aktiivipalvelujen kehit-täminen
Aktiivisen työllisyyspolitiikan to-teuttaminen ja kunnan työllisyy-denhoidon mallin suunnittelu
Sotkamon työttömyysaste keskimää-räistä alhaisempi Kainuun muihin kun-tiin verrattuna
Talouden hoitaminen Pitkäjänteisyys talouden hoi-dossa
Kunnan talouden tasapainottami-nen
Kunnanhallituksen päätökset tasapai-nottamistoimenpiteistä
Talouden hoitaminen Pitkäjänteisyys talouden hoi-dossa
Kunnan velkaantuminen on hallit-tua ja velkamäärä pysyy alle valta-kunnan keskiarvon
Asukaskohtainen lainamäärä tilinpää-töksessä
Talouden hoitaminen Alijäämien muodostumisen katkaiseminen
Tilikauden tulos 0 Tilikauden tulos
Talouden hoitaminen Talouden jatkuva seuranta ja nopea reagointi tarvittaessa
Kuukausittaiset talousraportit kun-nanhallitukselle, laajemmat to-teumaraportit palvelualueittain ja koko kunnan osalta hallitukselle 4 kertaa vuodessa
Talousraportit ja talouden toteumara-portit
58
Vastuualue: Elinkeinot
Elinkeinot sisältää (matkailu)markkinoinnin, avustukset, joukkoliikenteen, kunnan oman projektit, projekti-en maksuosuudet, yritysten toimitilat ja muun elinkeinojen kehittämisen.
Elinkeinoista vastuullisina toimivat kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, hallintojohtaja Paula Halonen ja talous-johtaja Heidi Pyykkönen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 104 545 108 020 90 020 90 020 90 020
Tuet ja avustukset 17 765 28 020 28 020 28 020 28 020
Muut toimintatuotot 86 780 80 000 62 000 62 000 62 000
Toimintakulut 912 191 1 044 240 888 909 903 890 878 890
Henkilöstömenot 5 368 7 350 2 300 2 300 2 300
Palvelujen ostot 688 459 646 490 542 390 541 190 516 190
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 440 5 400 5 400 5 400 5 400
Avustukset 4 351 200 000 153 819 170 000 170 000
Muut toimintakulut 202 573 185 000 185 000 185 000 185 000
Toimintakate -807 646 -936 220 -798 889 -813 870 -788 870
Vyörytyserät menot -10 192
Tilikauden tulos -807 645 -936 220 -798 889 -813 870 -788 870
59
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
EU- ja muut maksuosuudet 247 861 254 990 272 580 270 080 260 710
Kainuun Etu Oy 105 600 105 600 54 000 54 000 54 000
Elävä Kainuu Leader 45 890 45 890 45 890 45 890 45 890
Kumppaniksi ry 86 000 86 000 86 000 86 000 86 000
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun 69 190 69 190 59 820
Ennakoimattomat projektit 10 371 15 000 15 000 15 000 15 000
VuoGas Nurmi -hanke 0 2 500 2 500 0 0
Kunnan omat projektit, sopimusyhteistyö 190 000 190 000 195 000 205 000 210 000
CEMIS Oulu 40 000 40 000 40 000 40 000 20 000
CEMIS Jyväskylä 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000
Kajaanin AMK:lle CEMIS toiminnan johtamiseen 5 000 5 000
Jyväskylän yliopiston liikuntatekn./maisterikoulutus 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000
Jyväskylän yliopiston liikuntatekn./muut hankkeet 20 000 20 000 0 0 0
Euroopan nuorten olympiafestivaalien talvikisat, EY-OF2021 20 000 30 000 60 000
Muu rahoitus 991 522 972 400 1 186 400 1 192 400 1 197 400
Matkailun markkinointi 128 000 128 000 123 000 123 000 123 000
Kv-matkailun markkinointi 0 10 000 0 0 0
Matkailun neuvontapalvelut 21 000 21 000 21 000 21 000 21 000
Vesihuoltoavustukset 20 000 0 0 0
Joukkoliikenne 91 848 152 000 244 000 250 000 255 000
Yritysten toimitilat 121 658 107 400 128 400 128 400 128 400
Kunnan työmarkkinatuen maksuosuus sekä pitkäaikais-työttömien työllistämisen kuntalisä 592 274 494 000 650 000 650 000 650 000
Työllisyydenhoidon hankevaraus 20 000 20 000
Avustukset avustukset kotitalouksille avustukset yhteisöille työmarkkinatuki kesätyöseteli
741 371 49 303 60 053
592 274 22 890
947 400 80 700 72 800
566 000 15 000
1 041 219 75 000 42 500
742 000 12 900
1 057 400 75 000 42 500
742 000 12 900
1 057 400 75 000 42 500
722 000 12 900
Muu kehittäminen 36 742 40 000 20 000 20 000 20 000
Elinkeino- ja kehittämisrahoitus yhteensä 1 429 383 1 417 390 1 653 980 1 667 480 1 668 110
Kehittämisrahoituksen taso nousee edelleen suunnittelukauden aikana. Muutoksen selittää joukkoliiken-
teen määrärahavarauksen kasvu. Kunnat joutuvat jatkossakin panostamaan enemmän joukkoliikenteen
kustannuksiin halutessaan säilyttää nykytasoisen palvelutason. Pitkäaikaisten sopimusten vuoksi nopeita
muutoksia rahoitustasossa ei pystytä tekemään. Mikäli jatkossa kehittämisrahoituksen tasoa halutaan pie-
nentää, sopimuskausien päättyessä on tehtävä ratkaisuja rahallisesti merkittäviin sopimuksiin.
Kainuun Etu Oy:tä koskeva omistajakuntien osakassopimus on päivitetty vuosille 2017–2019. Omistajakun-
nat rahoittavat yhtiön perustoimintaa vuosittain toiminta-avustuksella, joka kohdistuu yhtiön toiminnan
kustannuksiin. Toiminta-avustus sopimuskauden aikana on enintään 400 000 euroa/vuosi. Toiminta-
60
avustuksen vuosittainen jakautuminen omistajakuntien kesken perustuu kuntien edellisen vuoden asukas-
lukumäärään, Sotkamossa noin 54 000 €/vuosi.
Kunnanhallitus on tehnyt kokouksessaan 1.9.2015 päätöksen § 158, jolla kunnanhallitus on myöntänyt
Luonnonvarakeskukselle hakemuksen mukaisen VuoGas Nurmi -hankkeen omarahoitusosuuden vuosille
2015–2017 siten, että Sotkamon kunnan 5 000 €:n rahoitusosuudesta 2 500 € sisällytetään vuoden 2016 ja
2 500 € vuoden 2017 talousarvioon (taulukossa kohdassa EU- ja muut maksuosuudet). Matkailun markki-
noinnin ja kansainvälisen matkailun markkinoinnin määrärahavarausta pienennetään, mutta toisaalta Sot-
kamon kunta on mukana Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun -hankkeessa vajaan vuosittai-
sella 70 000 €:n osuudella. Sotkamon kunta hallinnoi hanketta, ja hankkeen osarahoittajina ovat Vuokatin
matkailukeskus, Kajaanin kaupunki sekä Paltamon kunta.
CEMIS Oululle on annettu rahoitussitoumus vuosille 2017–2018, joka on 40 000 €/vuosi. Kajaanin ammatti-
korkeakoululle on annettu rahoitussitoumus CEMIS-toiminnan johtamiseen vuosille 2017–2018, joka on
5 000 €/vuosi.
Euroopan nuorten olympiafestivaalien talvikisoja (EYOF2021) varten varataan vuosille 2017–2019 yhteensä
110 000 €.
Työmarkkinatuen maksuosuuksiin vuosille 2017–2019 varataan 650 000 €/vuosi. Lisäksi vuosille 2017–2018
varataan 20 000 €/vuosi työllisyyshankevarausta.
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Laaditaan elinkeinostrategia yhteistyössä yrittäjien kanssa. * Käynnistetään Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun -kehittämishanke (toteutusaika 1.1.2017–31.12.2019). Kunta hallinnoi ja toteuttaa hanketta. * Tehostetaan teollisuusalueen markkinointia hyödyntämällä mm. kunnan nettisivuja ja muita viestintä-kanavia. * Houkutellaan kuntaa uusia yrityksiä, keinoina mm. kunnan viestintä ja markkinointi. * Vaikutetaan nykyisten yritysten kehittymiseen niillä toimenpiteillä, jotka kuuluvat kunnan rooliin yrittä-jyyden ja yrittämisen mahdollistajana (kaavoitus, tonttimaa, infran rakentaminen, toimitilojen tarjoaminen jne.) * Selvitetään EU-rahoitusvälineitä elinkeinopoliittisesti merkittävien investointien eteenpäin viemiseksi.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Suomen yritysmyönteisin kunta
Laaditaan elinkeinostrategia yhteis-työssä yrittäjien kanssa
Elinkeinostrategia laadittu
Suomen yritysmyönteisin kunta
Edellytykset vahvalle yritystoimin-nalle ja työpaikkojen määrän kas-vamiselle
Uusien yritysten lkm, uusien työ-paikkojen lkm
Suomen yritysmyönteisin kunta
Monipuolinen yritystonttitarjonta Yritystonttien myynti/vuokraus
61
Sotkamo/Vuokatti on poh-joismaiden johtaja ympäri-vuotinen liikunta- ja matkai-lukeskus
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hankkeen käynnistä-minen ja toteuttaminen
Ulkomaalaisten matkailijoiden yö-pymiset sekä erityisesti nimen-omaan hankkeen kohderyhmän matkailijoiden yöpymiset
Vastuualue: Henkilöstö
Vastuuhenkilöinä henkilöstöasioissa toimivat av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi ja palvelualuesihteeri
Kaarina Leinonen. Vastuuhenkilönä työllisyysasioissa toimii hallintojohtaja Paula Halonen. Vastuuhenkilönä
talouteen liittyvissä henkilöstöasioissa toimii talousjohtaja Heidi Pyykkönen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 246 894 290 000 290 020 290 020 290 020
Myyntituotot 720
Tuet ja avustukset 221 135 280 000 280 020 280 020 280 020
Muut toimintatuotot 25 039 10 000 10 000 10 000 10 000
Toimintakulut 654 466 813 490 821 822 821 821 821 821
Henkilöstömenot 322 075 471 510 479 862 479 861 479 861
Palvelujen ostot 292 937 275 650 275 630 275 630 275 630
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 504 830 830 830 830
Avustukset 24 138 50 200 50 200 50 200 50 200
Muut toimintakulut 13 812 15 300 15 300 15 300 15 300
Toimintakate -407 572 -523 490 -531 802 -531 801 -531 801
Tilikauden tulos -407 572 -523 490 -531 802 -531 801 -531 801
Keskeiset toimenpiteet 2017
Henkilöstöasiat * Kartoitetaan henkilöstön osaamista kehityskeskusteluilla. * Hyödynnetään tehtäväjärjestelyjä eli esim. eläköityneen henkilön työtehtävät jaetaan useamman henki-lön hoidettavaksi. * Panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin, tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi hyödynnetään työ-ilmapiirikyselyä. * Perustetaan henkilöstöasioiden kehittämistiimi. * Järjestetään esimies-koulutusta. * Järjestetään henkilöstön ensiapukoulutusta kansalaisopiston toimesta. Työllisyysasiat * Työllisyysasioiden hoitamiseen liittyvinä toimenpiteinä jatketaan mm. kuntalisän käyttämistä ja tiedote-taan tehokkaammin yrityksille ja yhdistyksille kuntalisän käyttömahdollisuudesta. * Selvitetään muita työllisyydenhoidon toimenpiteitä yhdessä TYP:n ja TE-toimiston kanssa. * Käynnistetään työllisyydenhoidon hankkeen valmistelu (ja jo mahdollinen toteuttaminen) ja haetaan hankkeelle EU-rahoitusta.
62
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Yhdessä tekeminen tärkeää
Tiimityötä lisätään. Vakiinnutetaan työparityöskentely toimintamalliksi kaikilla palvelualueilla.
Mittarit tarkentuvat myöhemmin.
Resurssien käyttäminen Henkilöstön osaamisen kartoit-taminen
Kehityskeskustelut on pidetty ja henkilöstölle on laadittu tehtäväku-vat.
Väh. 50 %:n kanssa on pidetty kehi-tyskeskustelut ja tehtävänkuvat on määritelty.
Resurssien käyttäminen Hyödynnetään tehtäväjärjeste-lyjä
Henkilöstöresurssit ovat mahdolli-simman tehokkaassa käytössä. Hen-kilöstömitoituksen toteuttamista laajennetaan.
Htv:t pysyvät samana tai vähenevät.
Resurssien käyttäminen Huolehditaan henkilöstön riit-tävästä koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä
Kartoitetaan osaamisen kehittämis-tarpeita kehityskeskusteluissa. Mahdollistetaan henkilöstön osallis-tuminen riittävästi niihin koulutuk-siin, jotka tukevat työtehtävien me-nestyksellistä hoitamista. Esimiehet kokoavat kehityskeskusteluissa esiin tulleet koulutustarpeet.
Sama kuin edellä. Mittarit tarkentu-vat myöhemmin.
Resurssien käyttäminen Huolehditaan henkilöstön työ-hyvinvoinnista
Toteutetaan työilmapiirikysely vuo-sittain. Seurataan sairauspoissaolo-jen kehitystä ja toteutetaan ennal-taehkäiseviä toimenpiteitä siltä osin kuin työnantajan on mahdollista.
Työilmapiirikyselyn tulokset ovat pa-remmat kuin edellisessä. Sairaus-poissaolot ovat laskeneet alle 11,6/htv.
Resurssien käyttäminen Hiljaisen tiedon kerääminen ja siirtäminen eläköitymisen myötä
Eläköityvän henkilön työtehtävien järjestely tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa: otetaan käyt-töön ns. lähtökeskustelu.
Väh. 50 %:n kanssa eläkkeelle jäävis-tä henkilöistä pidetään lähtökeskus-telu. Tieto siirtyvistä työtehtävistä on kirjattuna sataprosenttisesti.
63
Vastuualue: Lomatoimi
Lomatoimi vastaa maatalousyrittäjien lomituspalveluiden (vuosiloma, sijaisapu ja maksullinen lomitus) jär-
jestämisestä Sotkamo-Kajaani-Kuhmo yhteistoiminta-alueella.
Lomituksen vastuuhenkilönä toimii lomituspäällikkö Eeva Halonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 2 321 889 2 463 676 2 116 977 2 116 977 2 116 977
Myyntituotot 2 034 308 2 233 676 1 858 615 1 858 615 1 858 615
Maksutuotot 287 581 230 000 258 362 258 362 258 362
Toimintakulut 2 416 728 2 483 430 2 054 640 2 157 397 2 157 397
Henkilöstömenot 2 074 236 2 146 300 1 754 340 1 857 097 1 857 097
Palvelujen ostot 266 879 269 830 242 800 242 800 242 800
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 262 11 050 9 550 9 550 9 550
Avustukset 48 255 45 700 40 000 40 000 40 000
Muut toimintakulut 13 096 10 550 7 950 7 950 7 950
Toimintakate -94 839 -19 754 62 337 -40 420 -40 420
Tilikauden tulos -94 839 -19 754 -62 337 -40 420 -40 420
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Käytettävissä on riittävä määrä ammattitaitoisia lomittajia. * Maatalousyrittäjät saavat lomituspalvelut toiveidensa mukaisena aikana. * Maakuntauudistus ei aiheuta toimenpiteitä vielä vuonna 2017.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Huolehditaan työstä, toi-meentulosta, terveydestä se-kä mahdollistetaan osallisuus Valinta - maaseudullakin voi asua
Maatalousyrittäjät saavat lomitus-palvelut toiveidensa mukaisena ai-kana. Työvuorolistat suunnitellaan tehokkaasti.
Maatalousyrittäjien vuosilomista siirtyy seuraavalle vuodelle enintään 10 %. Sijaisapupyynnöt toteutuvat 90 %:sti. Lomittajien vaihtuvuus ti-lalla vähenee.
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Lomituspäivän kesto määritelty lainmukaisesti ja lomittajan työaika vastaa lomitettavan maatalous-yrittäjän tehtäväosuutta. Lomittaji-en määrä ja työaika vastaavat lomi-tuspalvelujen kysyntää.
Vuosi- ja sijaisapulomituksissa lomi-tuspäivän pituus on yhtä pitkä. Lo-mittaja työllistyy työsopimuksen mukaiseen työaikaan.
64
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Lomituspäivän kesto määritelty lainmukaisesti ja lomittajan työaika vastaa lomitettavan maatalous-yrittäjän tehtäväosuutta. Lomittaji-en määrä ja työaika vastaavat lomi-tuspalvelujen kysyntää. Lomitusne-tissä on ajantasaiset tilatiedot.
Lomituspäivän hinta jää valta-kunnan keskiarvon alle.
Vastuualue: Maataloustoimi
Maataloustoimi sisältää maataloustoimen ja maaseudun elinkeinojen kehittämisen talouden sekä toimin-
nalliset tavoitteet.
Maataloustoimen vastuuhenkilönä toimii maaseutupäällikkö Jari Korhonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 7 880 3 000 3 000 3 000 3 000
Muut toimintatuotot 7 880 3 000 3 000 3 000 3 000
Toimintakulut 133 810 137 268 112 928 112 928 112 928
Henkilöstömenot 105 485 98 568 91 728 91 728 91 728
Palvelujen ostot 5 412 3 100 3 100 3 100 3 100
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 650 500 500 500 500
Avustukset 21 853 35 000 17 500 17 500 17 500
Muut toimintakulut 410 100 100 100 100
Toimintakate -125 930 -134 268 -109 928 -109 928 -109 928
Tilikauden tulos -125 930 -134 268 -109 928 -109 928 -109 928
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Sähköiseen asiointiin annetaan hyvin saavutettava ja luotettava tuki. * Seurataan maakuntauudistukseen liittyvää tiedottamista (ei edustusta työryhmissä).
65
Vastuualue: Asuntotoimi
Asuntotoimi vastaa omakotitalo- ja lomarakennuspaikkojen varauksesta ja myynnistä kunnanhallituksen
vahvistamien periaatteiden mukaan. Asuntotoimi hoitaa kunnalle kuuluvat arava-, korkotuki- ja korjaus-
avustuslain mukaiset tehtävät sekä valmistelee ja laatii toimi- ja muiden tilojen ja tonttien luovuttamiseen
liittyviä sopimuksia.
Asuntotoimen vastuullisena henkilönä toimii toimistopäällikkö Päivi Huotari.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 165 915 160 000 162 000 162 000 162 000
Muut toimintatuotot 165 915 160 000 162 000 162 000 162 000
Toimintakulut 58 593 50 434 49 365 49 365 49 365
Henkilöstömenot 45 373 46 234 45 365 45 365 45 365
Palvelujen ostot 1 106 3 400 3 200 3 200 3 200
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 292 300 300 300 300
Muut toimintakulut 10 822 500 500 500 500
Toimintakate 107 322 109 566 112 635 112 635 112 635
Tilikauden tulos 107 322 109 566 112 635 112 635 112 635
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Tehdään yhteistyötä kaavoituksen kanssa riittävän tonttitarjonnan ylläpitämiseen; vaihdetaan keskinäisiä tietoja tonttien kysynnästä, tonttien kohdistamisesta eri alueille sekä uusille asuntoalueille tulevista ton-teista. * Tiedotetaan kunnan uudesta ja vanhasta tonttitarjonnasta ja houkuttelevuudesta eri kanavia hyödyntäen. * Ylläpidetään ARAn korjausavustusten hakemis- ja myöntämismenettelystä tiedottamista ja neuvontaa.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Palvelut: Vetovoimaisuuden yl-läpitäminen
Riittävä ja monipuolinen tonttitar-jonta
Tonttien hakijoille voidaan tarjota tontti kauppaan johtavilla ehdoilla
Arjen sujuvuus: ikääntyvien ihmisten huomioiminen
Korjausavustusten hakemis- ja myöntämismenettelystä tiedotta-minen
Vanhusväen kotona asumista edis-tävät ja tukevat asunnon korjaus-toimenpiteet
66
7.2. TEKNISET PALVELUT
Tekniset palvelut vastaa kunnallisteknisistä palveluista, kiinteistöjen kunnossapidosta, vesihuollosta, kaa-
voitus- ja ympäristötoimesta sekä kolmatta vuotta myös ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Palvelut tuote-
taan omina, yhteistoiminnassa lähikuntien kanssa tai ostopalveluina laadukkaina ja kilpailukykyisinä.
Teknisten palveluiden vastuuhenkilönä toimii tekninen johtaja Harri Helenius.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät)
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 10 219 648 9 507 246 9 696 497 9 926 542 10 090 497
Myyntituotot 7 759 665 7 391 007 7 630 154 7 779 199 7 943 154
Maksutuotot 196 233 209 740 186 600 267 600 267 600
Tuet ja avustukset 182 872 52 500 0 0 0
Muut toimintatuotot 2 080 877 1 853 999 1 879 743 1 879 743 1 879 743
Toimintakulut 12 490 867 12 034 447 11 687 440 11 577 907 11 594 074
Henkilöstömenot 4 404 084 4 468 377 4 159 717 4 075 084 4 074 721
Palvelujen ostot 4 039 312 3 399 538 3 420 677 3 409 878 3 426 408
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 470 879 3 436 602 3 466 560 3 466 560 3 466 560
Avustukset 115 602 549 300 433 000 463 900 463 900
Muut toimintakulut 460 990 180 630 207 485 162 485 162 485
Toimintakate -2 271 219 -2 527 201 -1 990 943 -1 651 365 -1 503 577
Poistot ja arvonalentumiset 2 417 275 2 652 918 2 543 441 2 444 279 2 210 250
Vyörytyserät menot 132 436
Tilikauden tulos -4 820 930 -5 180 118 -4 534 384 -4 095 645 -3 713 828
Talous (ulkoiset erät)
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 5 256 662 5 455 817 5 686 206 5 903 951 6 054 376
Myyntituotot 3 082 961 3 359 178 3 639 463 3 776 208 3 926 633
Maksutuotot 194 951 209 740 186 600 267 600 267 600
Tuet ja avustukset 182 872 52 500 0 0 0
Muut toimintatuotot 1 795 878 1 834 399 1 860 143 1 860 143 1 860 143
Toimintakulut 11 130 095 11 389 235 11 061 285 10 939 452 10 942 089
Henkilöstömenot 4 404 084 4 468 377 4 159 717 4 075 084 4 074 721
Palvelujen ostot 3 069 519 2 877 356 2 917 522 2 894 423 2 897 423
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 341 387 3 313 572 3 343 560 3 343 560 3 343 560
Avustukset 115 602 549 300 433 000 463 900 463 900
Muut toimintakulut 199 503 180 630 207 485 162 485 162 485
Toimintakate 5 873 432 5 933 418 5 375 079 5 035 501 4 887 713
Poistot ja arvonalentumiset 2 417 275 2 652 918 2 543 441 2 444 279 2 210 250
Tilikauden tulos 8 290 708 8 586 336 7 918 520 7 479 781 7 097 964
67
Vastuualue: Kunnallistekniset palvelut
Kunnallistekniset palvelut sisältävät hallinnon, kaavatiet, yksityistiet, puistot, varikon, liikuntapalvelut, Sot-
kamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n, lämpölaitoksen, satamalaitoksen, maa- ja metsätilat sekä pelastustoimen.
Kunnallistekninen palvelualue vastaa katujen, viheralueiden, leikkikenttien ja urheilualueiden suunnittelus-
ta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä yksityisteistä. Vesihuollon osalta kunnallistekniikka vastaa
suunnittelusta, saneeraamisesta ja rakentamisesta. Tulosalueen tehtäviin kuuluu venepaikat, maa- ja met-
sätilat, jätehuollon ja kaukolämpölaitoksen asiat.
Kunnallisteknisten palvelujen vastuuhenkilöinä toimivat suunnitteluinsinööri Erkki Tervo, insinööri Aarno
Konka, kunnanpuutarhuri Jarmo Vilmi sekä liikuntatoimenjohtaja Helka Leimu-Pelkonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 528 878 605 672 546 032 627 032 627 032
Myyntituotot 237 846 350 552 360 552 360 552 360 552
Maksutuotot 63 203 62 940 44 800 125 800 125 800
Tuet ja avustukset 78 293 52 500 0 0 0
Muut toimintatuotot 149 537 139 680 140 680 140 680 140 680
Toimintakulut 3 798 561 3 911 391 3 681 244 3 616 231 3 619 228
Henkilöstömenot 1 035 565 1 070 672 939 880 893 067 893 064
Palvelujen ostot 2 231 894 1 945 959 1 944 294 1 940 194 1 943 194
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 361 210 279 430 285 770 285 770 285 770
Avustukset 114 667 549 300 433 000 463 900 463 900
Muut toimintakulut 55 225 66 030 78 300 33 300 33 300
Toimintakate -3 269 683 -3 305 719 -3 135 212 -2 989 199 -2 992 196
Poistot ja arvonalentumiset 817 731 826 681 836 472 798 640 753 864
Vyörytyserät menot 41 587
Tilikauden tulos -4 129 001 -4 132 400 -3 971 683 -3 787 839 -3 746 060
68
Tulosyksikkö: Tekniset palvelut hallinto
Tekniseen hallintoon kuuluu operatiivisen toiminnan johtaminen sekä teknisen palvelualueen keskitetyt
henkilöstö-, talous- ja hallintopalvelut. Tehtävänä on huolehtia lautakuntavalmistelusta, päätösten täytän-
töönpanosta, toiminnan kehittämisestä, talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä laskutuksesta, perin-
nästä, palvelualueen arkistoinnista, yksityisteiden avustuksiin, rakennuslupiin, ympäristötoimen lupiin ja
asiakaspalveluun liittyvistä tehtävistä ammattitaitoisesti sisäisille ja ulkoisille asiakkaille.
Teknisen hallinnon vastuuhenkilönä toimii tekninen johtaja Harri Helenius.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 136 0 0 0 0
Myyntituotot 136
Toimintakulut 168 503 245 300 211 271 203 169 203 166
Henkilöstömenot 142 369 213 346 178 317 176 215 176 212
Palvelujen ostot 21 464 23 924 24 924 18 924 18 924
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 145 4 230 4 230 4 230 4 230
Avustukset 100
Muut toimintakulut 1 425 3 800 3 800 3 800 3 800
Toimintakate 168 639 -245 300 -211 271 -203 169 -203 166
Poistot ja arvonalentumiset 4 351
Vyörytyserät hallinto 1 945
Vyörytyserät menot 1 945
Tilikauden tulos 174 935 -245 300 -211 271 -203 169 -203 166
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustan-nustehokkaasti ja laaduk-kaasti
Toimivat työketjut teknisten palvelujen peruspalveluissa
Reklamaatiot alle 10 kpl/tulosyksikkö
Resurssien käyttäminen Henkilöstön osaamisen kar-toittaminen ja toimenkuvat
Henkilöstön osaamiskartoitus, tehtäväkuvaukset ja toimenku-vien tarkastelu
Esimiestaso v. 2017
Resurssien käyttäminen Hiljaisen tiedon kerääminen ja siirtäminen eläköitymisen myötä
Kaikkien merkittävien tietojen siirtäminen ja tarvittaessa säh-köiseen muotoon saattaminen.
100 %
69
Tulosyksikkö: Kaavatiet
Kunnossapitolain mukaan kunnan tulee pitää kadut ja yleiset alueet liikennettä tyydyttävässä kunnossa.
Sotkamon liikenteestä huomattava osa on matkailun ja erilaisten tapahtumien aiheuttamaa liikennettä ja
tämä muodostaa kunnossapitotoimelle erityistarpeet sekä ajallisesti että paikallisesti. Laadukkaat ja oi-
keanaikaiset kunnossapitotoimet lisäävät liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä
matkailijoille että kuntalaisille.
Kaavateiden vastuuhenkilöinä toimivat tieinsinööri Erkki Tervo ja maanrakennusmestari Reijo Makkonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 4 261 3 360 3 360 3 360 3 360
Myyntituotot 986 1 680 1 680 1 680 1 680
Muut toimintatuotot 3 275 1 680 1 680 1 680 1 680
Toimintakulut 541 487 543 671 545 617 506 263 506 263
Henkilöstömenot 110 745 120 111 122 057 82 702 82 702
Palvelujen ostot 309 467 322 010 322 010 322 010 322 010
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 117 968 96 950 96 950 96 950 96 950
Muut toimintakulut 3 307 4 600 4 600 4 600 4 600
Toimintakate -537 226 -540 311 -542 257 -502 903 -502 903
Poistot ja arvonalentumiset 586 602 549 141 586 242 562 274 536 939
Vyörytyserät hallinto 6 038
Vyörytyserät menot 6 038
Tilikauden tulos -1 129 867 -1 089 452 -1 128 499 -1 065 176 -1 039 841
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Perusparantamista ja päällystämistä lisätään toimenpideohjelman mukaisesti. * Rakennetaan liikenneympäristöä turvallisemmaksi Sotkamon liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. * Uusitaan 40 valaisinta vuosittain energiasäästäviin valaisimiin. Vähennetään valaistusaikoja.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta tur-vallisuudesta
Liikenneturvallisuustyötä tehdään liikenneturvallisuus-suunnitelman mukaisesti
Liukkaudentorjuntavahinkojen määrä alle 5 kpl/ vuosi
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti
Kadut ja yleiset alueet pidetään tyy-dyttävässä ja turvallisessa kunnossa.
Kaavatiet ja kevyen liikenteen väy-lät pidetään kunnossa, hinta alle 6 000 €/km
70
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Kaavatiet, km 70 70 72
Kevyen liikenteen väylät, 20 20 20
Vuotuiset hoitokustannukset, kunnossapito €/km 6 000 6 000 6 000
Vuotuiset hoitokustannukset, nettomenot €/km 6 000 6 000 6 000
Tulosyksikkö: Yksityistiet
Sotkamon kunta myöntää haja-alueen asutuksen säilyttämiseksi ja elinkeinojen kehittämiseksi avustusta
yksityisteiden kunnossapitoon fyysisille henkilöille, kuolinpesille ja fyysisistä henkilöistä muodostuville yh-
tymille. Kunnan avustusta ei myönnetä osakeyhtiöille eikä julkisoikeudellisille yhteisöille.
Yksityisteiden vastuuhenkilönä toimii tieinsinööri Erkki Tervo.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 59 622 100 640 30 000 111 000 111 000
Myyntituotot 178
Maksutuotot 41 219 48 140 30 000 111 000 111 000
Tuet ja avustukset 17 887 52 500 0 0 0
Muut toimintatuotot 338
Toimintakulut 527 181 596 285 477 050 507 950 507 950
Henkilöstömenot 90 535 59 704 57 149 57 149 57 149
Palvelujen ostot 357 942 24 211 24 121 24 121 24 121
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 999 850 850 850 850
Avustukset 76 016 510 800 394 500 425 400 425 400
Muut toimintakulut 688 720 430 430 430
Toimintakate -467 559 -495 645 -447 050 -396 950 -396 950
Poistot ja arvonalentumiset 3 792 8 926 3 939 3 939 3 939
Vyörytyserät hallinto 5 907
Vyörytyserät menot 5 907
Tilikauden tulos -477 258 -504 571 -450 989 -400 889 -400 889
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Kunta hoitaa kunnan kanssa sopimuksen tehneiden yksityisteiden kunnossapidon hintaan 890 €/km. Tie-kunnilta peritään vuoden 2017 toteutuneista hoitokustannuksista 25 % vuoden 2018 aikana. Yhteisöosak-kailta peritään hoitokulut voimassa olevan yksikköjaon mukaan täysimääräisesti. * Tiekuntien hoidossa oleville teille annetaan avustuksena 75 % toteutuneista hyväksyttävistä hoitokuluista. Avustus maksetaan vuoden 2018 aikana. Avustuksesta vähennetään yhteisöosakkaiden maksuosuus. * Teille, jossa ei ole perustettua tiekuntaa maksetaan km-perusteinen avustus. Teiden hoidon/avustamisen edellytyksenä on, että tietä käytetään pysyvän asutuksen pääsytienä vähintään 200 m matkalta, tai tiellä on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys (läpikulkutie). Tien vaikutuspiirissä on vähintään yksi pysyvästi asuttu talous ja kiinteistöllä on asuinrakennuksen rakennuslupa, sekä väestörekisterin mukainen asuinpaikka.
71
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta
Pidetään kunnossapito-sopimuksen tehneet yksityistiet liikennettä tyy-dyttävässä ja turvallisessa kunnossa
Liikennevahinkojen määrä alle 5kpl/vuosi
Arjen sujuvuus Valinta - maaseudullakin voi asua
Kunta antaa avustusta 75 % pysyvän asutuksen pääsyteille sekä liiken-teellisesti merkittäville yksityisteille (läpikulkutiet) kun tielle on perus-tettu tiehoitokunta. Mikäli tiehoitokuntaa ei ole perustettu maksetaan km-perusteinen avustus.
Kunnan hoidossa olevat yksityistiet pidetään kunnossa, hinta enintään 890 €/km
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Kunnossapitotoimien oikea-aikaisuus
Kustannukset
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Kunnan hoidossa, km 406 405 405
Kunnan hoidossa, €/km 817 890 870
Kunnan hoidossa, € 331 702 360 500 352 350
Tiekuntien hoidossa, km 36 34 33
Tiekuntien hoidossa, €/km 500 500 700
Tiekuntien hoidossa, € 18 000 17 000 23 100
Km-perusteinen avustus, km 143 141 95
Km-perusteinen avustus, €/km 200 200 200
Km-perusteinen avustus, € 28 600 28 200 19 000
Perusparannus, € 44 360 105 000 0
Menot yhteensä 573 100 510 800 377 400
Tulot yhteensä 161 900 99 600 30 000
Netto 411 200 411 200 347 400
72
Tulosyksikkö: Puistotoimi
Puistotoimi huolehtii yleisten alueiden kunnossapidosta siten, että alueet ovat viihtyisiä, siistejä ja turvalli-
sia.
Puistotoimen vastuuhenkilöinä toimivat liikuntatoimenjohtaja Helka Leimu-Pelkonen, kunnanpuutarhuri
Jarmo Vilmi ja työnjohtaja Hannu Järvinen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 16 298 8 310 8 310 8 310 8 310
Myyntituotot 3 973 5 310 5 310 5 310 5 310
Tuet ja avustukset 9 473
Muut toimintatuotot 2 852 3 000 3 000 3 000 3 000
Toimintakulut 219 330 204 039 201 068 189 195 189 195
Henkilöstömenot 134 646 117 530 114 959 103 086 103 086
Palvelujen ostot 55 018 61 159 60 759 60 759 60 759
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 27 485 24 640 24 640 24 640 24 640
Muut toimintakulut 2 181 710 710 710 710
Toimintakate -203 032 -195 729 -192 758 -180 885 -180 885
Poistot ja arvonalentumiset 46 039 47 847 42 354 37 353 30 105
Vyörytyserät menot 2 473
Tilikauden tulos -251 543 -243 576 -235 112 -218 239 -210 990
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Toimitaan sujuvasti ja oikea-aikaisesti yhteistyössä oman organisaation ja urakoitsijoiden kesken. * Pidetään leikkialueet (11 kpl) ja lähiliikunta-alueet (2 kpl) kunnossa. * Hoidetaan 29 kpl puistoja ja 110 ha kaavoitettua puistometsää. * Leikkialueiden turvallisuutta lisätään tuoteturvallisuusnormein mukaisesti. * Korjataan ja uusitaan vanhentuneita ja viallisia leikkivälineitä.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta
Leikkialueiden (11 kpl) ja lähiliikun-ta-alueiden (2 kpl) kunnossapito
Sattuneet vahingont alle 5 kpl/vuosi
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Puistojen ja viheralueiden toimen-pideaikojen pysyminen sovituissa ra-joissa
Kunnossapidon toimenpideajat.
73
Tulosyksikkö: Varikko
Varikolla tehdään kunnan omaan toimintaan liittyvää koneiden, laitteiden ja työvälineiden kunnossapitoa ja
huoltoa. Varikolla pidetään pientä käteisvarastoa varaosatarvikkeista ja työvaatteista.
Varikon vastuuhenkilönä toimii kiinteistömestari Hannu Tervonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 105 817 110 962 110 962 110 962 110 962
Myyntituotot 103 116 110 962 110 962 110 962 110 962
Muut toimintatuotot 2 701 0 0 0 0
Toimintakulut 104 678 110 962 110 558 110 558 110 558
Henkilöstömenot 51 543 61 161 56 610 56 610 56 610
Palvelujen ostot 13 910 16 231 17 438 17 438 17 438
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 38 395 33 070 36 010 36 010 36 010
Muut toimintakulut 829 500 500 500 500
Toimintakate 1 139 0 404 404 404
Poistot ja arvonalentumiset 1 629 1 629 967 967 967
Vyörytyserät menot 1 139
Tilikauden tulos -1 629 -1 629 -563 -563 -563
Tulosyksikkö: Liikuntapalvelut
Liikuntapalvelut luo mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan harrastamiseen elämänkaaren eri vaiheissa ja
sitä kautta lisää kuntalaisten hyvinvointia ja elinvoimaa.
Tehtävänä on huolehtia liikuntalain velvoitteista luomalla edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle tarjoamalla
liikuntapaikkoja, kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, tukemalla kansalaistoimintaa sekä järjes-
tämällä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Liikuntatoimi myös
arvioi kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta.
Liikuntapalvelut toimii Sotkamon kunnan strategisten tavoitteiden suunnassa varmistamalla matkailuelin-
keinon edellytyksiä liikuntaolosuhteita ylläpitämällä ja parantamalla, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia luo-
malla sekä lisäämällä kuntalaisten arjen sujuvuutta terveyttä ja hyvinvointia edistävillä, eri-ikäisille suunna-
tuilla palveluilla.
Liikuntapalveluiden vastuuhenkilöinä toimivat liikuntatoimen johtaja Helka Leimu-Pelkonen ja kunnanpuu-
tarhuri Jarmo Vilmi.
74
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 183 028 105 000 116 000 116 000 116 000
Myyntituotot 101 024 80 000 90 000 90 000 90 000
Maksutuotot 16 778 10 000 10 000 10 000 10 000
Tuet ja avustukset 50 933 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 14 293 15 000 16 000 16 000 16 000
Toimintakulut 1 227 337 1 119 652 1 091 481 1 048 897 1 051 897
Henkilöstömenot 458 691 439 429 396 253 402 769 402 769
Palvelujen ostot 512 655 474 642 473 688 469 588 472 588
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 171 075 112 900 116 300 116 300 116 300
Avustukset 38 551 38 500 38 500 38 500 38 500
Muut toimintakulut 46 366 54 180 66 740 21 740 21 740
Toimintakate -1 044 308 -1 014 652 -975 481 -932 897 -935 897
Poistot ja arvonalentumiset 70 807 115 140 123 517 120 076 110 895
Vyörytyserät menot 11 768
Tilikauden tulos -1 126 883 -1 129 792 -1 098 998 -1 052 973 -1 046 792
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Parannetaan reitistön kehittämisen edellytyksiä: Solmitaan reittisopimukset kunnan ja maanomistajien välillä Vuokatinvaara-alueen keskeisellä reitistöllä. * Ratkaistaan matkailualueen latujen kunnossapidon rahoitus. * Kartoitetaan Jäähallin sisäilman laatu. * Laaditaan yhteistyössä Kainuun kuntien kanssa ylikunnallisen moottorikelkkahankkeen esiselvitys. * Suunnitellaan uimahallin pesu- ja pukutilojen peruskorjaus. * Tuotetaan matalan kynnyksen liikuntapalveluita eri-ikäisille kuntalaisille. * Kannustetaan omaehtoisen liikunnan harrastamiseen kunnan liikuntapaikoilla reaaliaikaisella tiedotuksel-la (Liikaha.fi, Facebook, Softroi-latutilapalvelu). * Tuotetaan liikuntatapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. koululaisliikunta, VuokattiHiihto, pesäpallon tenavaleiri). * Tuetaan liikuntaa järjestävien yhdistysten toimintaedellytyksiä: myönnetään toiminta-avustuksia. * Toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa paikalliset liikuntamessut. * Liikuntapaikkojen työkohteet ja mitoitus tarkennetaan. * Kunnossapidon työpäiväkirja otetaan käyttöön. * Motivoidaan henkilöstä kouluttautumaan (oppisopimus-/ jatkokoulutus).
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Sotkamo/Vuokatti on pohjoismaiden johtava ympärivuotinen liikun-ta- ja matkailukeskus
Sotkamossa on korkeatasoiset liikun-taolosuhteet, jotka ovat ympärivuoti-sesti kunnossa.
Uudet reittisopimukset solmittu Vuoka-tinvaara-alueen keskeisellä reitistöllä. Valmis jäähallin sisäilmaraportti, mootto-rikelkkahankkeen esiselvitys ja uimahallin pesu- ja pukutilojen peruskorjaussuunni-telma.
75
Palvelut Vetovoimaisuuksien yl-läpitäminen, vahvuuk-sien parantaminen. Ennaltaehkäiset toimin-tamallit.
Liikuntapalvelut tarjoaa monipuolisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia yh-teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kuntalaisten hyvinvointitarpeen tun-nistaminen, ja kuntalaisten hyvinvoin-ti- ja terveyserojen kaventaminen lii-kunnan avulla. Liikunta ehkäisee elin-tapasairauksia kaikissa ikäryhmissä ja vahvistaa ikäihmisten toimintakykyä, joka mahdollistaa mm. itsenäisen ko-tona asumisen.
Nettomuuton trendi positiivinen Hyvinvointikertomuksen terveyttä & hy-vinvointia kuvaavien indikaattoreiden trendi on positiivinen. Liikuntapalveluiden ohjatun liikunnan ja tapahtumien käyntikertoja 11 000 käyntiä / vuosi. Liikaha.fi –sivuston kävijämäärä 120 / päivä.
Arjen sujuvuus Vaikutetaan kaikkien kuntalaisten hyvinvoin-tiin iästä riippumatta. Luodaan mahdollisuuk-sia aitoihin kohtaami-siin, ylläpidetään yhtei-söllisyyttä ja luodaan osallisuuden mahdolli-suuksia. Ennaltaehkäis-tään syrjäytymistä tar-joamalla yhdessä teke-mistä ja kohtaamisia.
Tuetaan liikuntaa järjestävien yhdis-tysten toimintaedellytyksiä. Liikkumattomien aktivointi "Suomi 100 vuotta - Unelmien liikuntavuosi" -teemavuonna.
Toiminta-avustuksia myönnetään 20:lle yhdistykselle. "Suomi 100 vuotta - Unelmat liikkeelle" -teemavuoden liikuntamessujen toteutu-minen.
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kus-tannustehokkaasti ja laadukkaasti
Liikuntapalvelut huolehtii olosuhteet kuntoon käyttäjiä varten oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan oma liikuntapalvelutuotanto keskittyy lasten liikuntaan ja erityislii-kuntaan.
Liikuntapaikkojen kunnossapidolla on työpäiväkirja käytössä.
76
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Ohjatun liikunnan käyntikerrat 10 526 käyntikertaa / v n. 11 000 käyntikertaa / v
väh. 11 000 käyntiker-taa / v
Liikuntapalveluista ja olosuhteista tiedot-taminen
Liikaha-sivuston kävijämäärä > 100 /vrk
Liikaha-sivuston kävi-jämäärä > 120 /vrk
Tuetaan yhdistysten toimintaedellytyksiä
100 % kohdeavustusten määrärahasta käytetty
6 seuraa hakee kohdeavus-tusta
Toiminta-avustuksia myönnetään 20:lle yh-
distykselle
Arvioidaan kuntalais-ten liikunta-aktiivisuutta
Liikuntasalien vakiovuorojen käyttöaste
Liikuntasalien vakio-vuorojen käyttöaste >
90%
Arvioidaan kuntalais-ten liikunta-aktiivisuutta
Liikuntayhdistyksen jäsen-määrä / %-osuus kunnan
asukkaista
Liikuntayhdistyksen jä-senmäärä / %-osuus kunnan asukkaista
Tulosyksikkö: Lämpölaitos
Vapo Oy on vuokrannut Sotkamon kunnalta verkoston ja laitteet (vuokra-aika 20 v) ja puolet Sotkamon
voimalaitoksesta, josta Vapo Oy maksaa kunnalle vuokraa. Vuokra-aika on alkanut v. 2002 ja päättyy
v.2022.
Lämpölaitoksen vastuuhenkilöinä toimivat insinööri Aarno Konka ja vesihuoltoteknikko Matti Härkönen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 120 000 120 000 120 000 120 000 120 000
Muut toimintatuotot 120 000 120 000 120 000 120 000 120 000
Toimintakulut 12 707 11 720 11 000 11 000 11 000
Henkilöstömenot 6 913 7 720 7 000 7 000 7 000
Palvelujen ostot 5 712
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 82 4 000 4 000 4 000 4 000
Toimintakate 107 293 108 280 109 000 109 000 109 000
Poistot ja arvonalentumiset 104 006 103 491 78 946 73 525 70 513
Vyörytyserät menot 78
Tilikauden tulos 3 209 4 789 30 054 35 475 38 487
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Laaditaan laskelma Vapo Oy:n kanssa sopimuksen lunastettavista kustannuksista (sopimus päättyy v. 2022). * Tarkistetaan sopimuksen mukainen kunnossapitosuunnitelma ja vuosittaiset kustannukset.
77
Tulosyksikkö: Jätehuolto
Sotkamon kaatopaikan sulkemistyö on tehty vuonna 2011 suunnitelman mukaisesti. Kaatopaikan jätteen
vastaanottaminen on päättynyt 31.12.2003. Ympäristöluvan (annettu 18.6.2002) mukaisesti toiminnanhar-
joittaja vastaa edelleen, vähintään 30 vuoden ajan, ettei alue aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym-
päristölle.
Jätehuollossa ei ole kunnan palkkaamaa henkilöstöä.
Vuoden 2006 aikana on haettu ympäristöluvat Nivun ja Kuolanniemen maan ja lumen läjitysalueille. Kysei-
sille palveluille on tullut tarve jäte- ja ympäristölainsäädännön määräysten mukaisesti. Alueen toimenpiteil-
le on annettu lupamääräykset, joiden mukaisesti toimitaan. Alueille voi tuoda maksua vastaan ylijäämä-
maata ja lunta.
Valvontatehtävät ovat siirtyneet ELY:ltä Sotkamon ympäristösuojeluviranomaiselle eli ympäristö- ja tekni-
selle lautakunnalle.
Jätehuollon vastuuhenkilönä toimii insinööri Aarno Konka.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 8 363 12 000 12 000 12 000 12 000
Myyntituotot 7 267 12 000 12 000 12 000 12 000
Muut toimintatuotot 1 096
Toimintakulut 11 915 11 080 10 680 10 680 10 680
Henkilöstömenot 2 550 2 900 2 500 2 500 2 500
Palvelujen ostot 8 940 6 990 6 990 6 990 6 990
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 425 1 190 1 190 1 190 1 190
Toimintakate -3 552 920 1 320 1 320 1 320
Tilikauden tulos -3 552 920 1 320 1 320 1 320
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Käynnistetään uuden ympäristöluvan hakuprosessi Nivun ja Kuolanniemen maan- ja lumen läjitysalueille.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta
Uusi ympäristölupa Nivun ja Kuo-lanniemen maankaatopaikoille
Lainvoimainen ympäristölupa
78
Tulosyksikkö: Maa- ja metsätilat
Maa- ja metsätiloille on laadittu metsätaloussuunnitelma v. 2015 ja se on voimassa seuraavat 10 vuotta.
Kunnan metsiä hoidetaan ja hakataan suunnitelman mukaisesti.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 26 138 140 600 140 600 140 600 140 600
Myyntituotot 21 302 140 600 140 600 140 600 140 600
Maksutuotot 169
Muut toimintatuotot 4 667
Toimintakulut 51 997 46 886 39 749 39 749 39 749
Henkilöstömenot 5 080 11 802 4 836 4 836 4 836
Palvelujen ostot 46 636 33 235 33 064 33 064 33 064
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 330 330 330 330
Muut toimintakulut 260 1 520 1 520 1 520 1 520
Toimintakate -25 859 93 714 100 851 100 851 100 851
Vyörytyserät menot 559
Tilikauden tulos -25 300 93 714 100 851 100 851 100 851
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Toteutetaan metsätaloussuunnitelman mukaisia hakkuita. * Hoidetaan talousmetsää 925 hehtaaria.
Tulosyksikkö: Pelastustoimi
Pelastustoiminnan Sotkamon alueella hoitaa Kainuun alueellinen Pelastuslaitos. Pelastustoiminnan vastuu-
henkilönä toimii tekninen johtaja Harri Helenius.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintakulut 931 237 1 017 866 1 009 640 1 009 640 1 009 640
Henkilöstömenot 32 315 36 970 25 000 25 000 25 000
Palvelujen ostot 898 922 980 896 984 640 984 640 984 640
Toimintakate 931 237 1 017 866 1 009 640 1 009 640 1 009 640
Vyörytyserät menot 11 521
Tilikauden tulos 942 759 1 017 866 1 009 640 1 009 640 1 009 640
79
Vastuualue: Kiinteistöjen kunnossapito
Kiinteistötoimi huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta, kunnossapidosta ja ylläpidos-
ta. Kiinteistötoimi huolehtii lisäksi kunnalle hankituista osakkeista ja vuokrahuoneistoista. Vastuuyksiköt
ovat kunnossapito, kiinteistönhoito ja peruskorjaus.
Kiinteistöjen kunnossapidon vastuuhenkilönä toimii kiinteistömestari Hannu Tervonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 4 273 447 3 347 107 3 391 155 3 391 155 3 391 155
Myyntituotot 2 335 361 1 647 788 1 667 092 1 667 092 1 667 092
Tuet ja avustukset 7 042
Muut toimintatuotot 1 931 044 1 699 319 1 724 063 1 724 063 1 724 063
Toimintakulut 3 717 510 3 042 819 3 049 156 3 061 456 3 074 986
Henkilöstömenot 643 207 691 699 658 737 658 737 658 737
Palvelujen ostot 1 008 558 461 768 497 048 509 348 522 878
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 709 569 1 824 142 1 828 160 1 828 160 1 828 160
Avustukset 935
Muut toimintakulut 355 240 65 210 65 210 65 210 65 210
Toimintakate 555 937 304 288 341 999 329 699 316 169
Poistot ja arvonalentumiset 1 284 376 1 498 585 1 322 221 1 264 529 1 092 891
Vyörytyserät menot 32 923
Tilikauden tulos -761 362 -1 194 297 -980 222 -934 830 -776 722
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Huoltokirjan osalta otetaan käyttöön uusia osioita. * Tehdään kiinteistöjen kuntokartoitusta. * Kehitetään ja saatetaan loppuun kiinteistöautomaatiota.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta
Kaikilla kiinteistöillä on käytössä sähköinen huoltokirja
100 %
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Kaikki kiinteistöt ovat tuottavassa käytössä.
100 %
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Kunnalle tarpeettomien kiinteistö-jen myynti ja osakkeiden myynti
Toteutuneet kaupat, vähintään 2 kpl
80
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Suunnitelmallinen kunnossapito Kuntotutkimukset ja pitkäntähtäi-men suunnitelmien laatiminen: kiin-teistöt 5-10kpl
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Rakennus-m³ 308 274 314333 314 333
Lämmitys €/m3 2,66 2,95 3
sähkö €/m3 1,76 1,85 1,85
vesi €/m3 0,37 0,37 0,4
Jäte €/m3 0,25 0,14 0,15
Alueet €/m3 0,19 0,25 0,28
0,25Osakkeiden tuot-to %
3,19 3,48 3,5
Liikehuoneet -0,47 -1,5 0+-
Kiinteistön hoitajia 7+2 7+2 7+2
Korjausrakentajia 2 2 2
Vastuualue: Ateria- ja puhtaanapitopalvelut
Ateria- ja puhtaanapitopalvelut tuottaa laadukkaita ateria- ja siivouspalveluja sisäisille ja ulkoisille asiakkail-
le. Asiakkaita ovat varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, kotihoito, vanhuspalvelut, perhepalvelut, sosiaali-
ja terveyspalvelut ja kunnan eri kiinteistöt siivouksen osalta.
Ateria- ja puhtaanapitopalvelujen vastuuhenkilöinä ovat ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Airi Hyvönen,
keittiöpäällikkö Jaana Heikura-Huotari ja siivouspalveluesimies Anne Härkönen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 3 623 819 3 800 557 3 825 287 3 825 287 3 825 287
Myyntituotot 3 597 377 3 785 557 3 810 287 3 810 287 3 810 287
Maksutuotot 675
Tuet ja avustukset 25 748
Muut toimintatuotot 20 15 000 15 000 15 000 15 000
Toimintakulut 3 399 066 3 373 642 3 261 382 3 272 701 3 272 701
Henkilöstömenot 2 008 809 1 967 396 1 836 557 1 847 876 1 847 876
Palvelujen ostot 339 165 398 345 382 439 382 439 382 439
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 037 805 1 000 100 1 020 000 1 020 000 1 020 000
Muut toimintakulut 13 287 7 800 22 385 22 385 22 385
Toimintakate 224 754 426 915 563 905 552 586 552 586
Poistot ja arvonalentumiset 14 624 31 224 84 645 73 297 55 400
Vyörytyserät menot 39 660
Tilikauden tulos 170 470 395 691 479 260 479 290 497 186
81
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Palveluja kehitetään laadukkaiksi ja kustannustehokkaiksi palvelupaketeiksi yhdessä asiakkaiden kanssa. * Kehitetään seudullista yhteistyötä (reseptiikka, sähköiset tilaus- ja laskutusjärjestelmät jne) Hyrynsalmen, Kuhmon, Puolangan, Paltamon, Ristijärven, Suomussalmen ja Sotkamon kesken. * Toteutetaan siivouksen kilpailutus 1.1.2017, mahdollinen uusi toimija (Jäähalli, Vuokatin koulu ja urheilu-talo, Kontinjoen koulu, päiväkoti ja iltapäiväkerho, päivätoiminta Leivola, vammaisten palvelutalo Leivola, Hiukka, Emäntäkoulun alueen kerrostalo). * Vakiinnutetaan Apajan toimintamalli ja lisätään cook and chill -asiakkaiden määrää (perhepalvelut/ var-haiskasvatuksen pienet paikat). * Päivitetään valmiussuunnitelma. * Uusi sote laki tuo mahdollisesti muutoksia toimintamalliin. Tarvittaviin muutoksiin valmistaudutaan, jos nykyinen yhteistyömalli kuntien ja soten välillä ei uuden lainsäädännön mukaan ole mahdollista.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Palvelut Sopimuksellisen yhteistön te-hostaminen ja mahdollisuuk-sien hyödyntäminen myös naapurikuntien ja kolmannen sektorin kanssa
Yhteityötä kuntien ja soten kanssa tehdään yhteistyösopimuksella. Maakuntauudistuksen myötä valmis-taudutaan mahdolliseen yhteisten tu-kipalvelujen yhtiöittämiseen.
Sotkamon ateriapalvelujen osalta sotelle tuotetaan aterioita hieman alle 30 % koko tuotannosta ja sii-vouspalvelua 20 % m² määrästä. Ateriatuotantoa Apajassa pystytään kasvattamaan Soten tai kuntien tarpeeseen 30 -40 % nykyisestä tuotannosta laitteiden puolesta.
Tarkoituksenmukainen palve-lu- ja kouluverkko Kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnis-taminen
Ateria- ja siivouspalvelut tukevat ja auttavat sotkamolaisia heidän elä-mänsä eri vaiheissa (päiväkodit, kou-lut, perhepalvelut, palvelukodit, sai-raala, kotihoitoateriat, henkilöstöruo-kailu)
Terveelliset ateriat ja siistit asian-mukaiset tilat ovat perusta ihmisen hyvinvoinnille.
Toimintatapojen tarkastelu Ennaltaehkäisevät toiminta-mallit
Palvelut ovat osa ennaltaehkäisevää terveystyötä ja merkittävä osa kunta-laisten tarvitsemia palveluja. Ateriat täyttävät eri ikäryhmille asetetut ra-vitsemussuositukset.
Aterioiden ravitsemuksellista laatua pidetään yllä huomioiden eri asia-kasryhmien ravitsemus suositukset. Asiakkaalla on mahdollisuus tutus-tua aterioiden ravintoaineiden saantiin eri annoskoolla nettiruoka-listoilla
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Cook and chill -menetelmä mahdollis-taa aterioiden tuottamisen kustan-nustehokkaasti. Menetelmä mahdol-listaa ateriamäärän kasvattamisen.
Aterioita ja siivousta tuotetaan so-ten ja kunnan tarpeisiin. Apajassa aterioiden määrää voidaan kasvat-taa 30–40 % nykyisestä tuotannosta keittiön tekniikan puolesta (edellyt-tää henkilöstön lisäämistä).
82
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Seudullinen yhteistyö JAMIX tuotannonohja-uksen kehittämisessä ja toiminnassa
Yhteistyökunnat; Hyryn-salmi, Paltamo, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi,
Puolanka, Ristijärvi
Nettipohjainen tilausjär-jestelmä, SAP- valmistelu,
Effica valmistelu
SAP- JAMIX käyttöön si-säisessä ja ulmoisessa laskutuksessa, Effica -
JAMIX käyttöön potilas ja hoiva-asiakkailla
Käydyt kehityskeskus-telut 4 4 4
Asiaskastyytyväisyyden mittaaminen vuosit-tain 3 3 3,5
Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3 3 3,5
Siivottavat m² 43 884 m² 45 884 m² 46 000 m²
Ateriamäärä 950 000 970 000 980 000
Vastuualue: Kaavoitus- ja ympäristötoimi
Kaavoitus- ja ympäristötoimi sisältää mittaustoimen, kaavoitustoimen, ympäristötoimen, rakennusvalvon-
nan ja ympäristönsuojelun talouden ja toiminnalliset tavoitteet.
Valvonnan ja maankäytön tulosalue huolehtii lainsäädännössä rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoit-
teiden kuten hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten
huomioimisesta. Tähän kuuluvat kaavoituksen, mittauksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun
edistäminen, kehittäminen ja valvonta sekä ekologisesti kestävän luonnonympäristön säilyttäminen.
Kaavoitus- ja ympäristötoimen vastuuhenkilöinä toimivat kaavoittaja Juha Kaaresvirta, maanmittausteknik-
ko Markku Kemppainen, rakennustarkastaja Vesa Hakkarainen ja ympäristötarkastaja Taina Huttunen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 220 141 151 390 151 390 151 390 151 390
Myyntituotot 13 298 4 590 9 590 9 590 9 590
Maksutuotot 132 356 146 800 141 800 141 800 141 800
Tuet ja avustukset 74 400
Muut toimintatuotot 87
Toimintakulut 550 699 613 028 611 010 598 010 598 010
Henkilöstömenot 432 005 399 200 404 183 404 183 404 183
Palvelujen ostot 89 912 180 657 173 657 160 657 160 657
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 328 7 630 7 630 7 630 7 630
Muut toimintakulut 18 454 25 540 25 540 25 540 25 540
Toimintakate -330 558 -461 638 -459 620 -446 620 -446 620
Poistot ja arvonalentumiset 9 346 9 346 8 257 8 039 3 903
Vyörytyserät menot 6 700
Tilikauden tulos -346 604 -470 983 -467 877 -454 659 -450 523
83
Tulosyksikkö: Mittaustoimi
Mittaustoimen tavoitteena on kaavoituksen pohjakarttojen tuottaminen, ylläpitäminen, tarkastaminen ja
hyväksyminen sekä kunnallisteknisen ja rakennussuunnittelun karttojen ja maastotietojen tuottaminen ja
erilaisten teemakarttojen tuottaminen.
Mittaustoimen vastuuhenkilönä toimii maanmittausteknikko Markku Kemppainen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 1 974 2 000 1 587 1 587 1 587
Myyntituotot 1 887 2 000 1 587 1 587 1 587
Muut toimintatuotot 87
Toimintakulut 126 247 162 425 159 348 159 348 159 348
Henkilöstömenot 83 755 110 106 107 028 107 028 107 028
Palvelujen ostot 23 371 26 359 26 359 26 359 26 359
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 913 3 090 3 090 3 090 3 090
Muut toimintakulut 16 208 22 870 22 870 22 870 22 870
Toimintakate -124 273 -160 425 -157 761 -157 761 -157 761
Poistot ja arvonalentumiset 5 443 5 443 4 354 4 136
Vyörytyserät menot 1 552
Tilikauden tulos -131 268 -165 868 -162 115 -161 897 -157 761
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Koko taajaman alueen pohjakartan numeeriseen muotoon muuttamista jatketaan vuoden 2016 aikana tehdyn ilmakuvauksen aineistolla. * Sotkamon kunnan suunnittelun kohteena olevilla alueilla tehdään täydennysmittauksia siten, että suun-nittelu on voitu tehdä ajantasaisen tiedon perusteella. * Kunnan kartta-aineiston siirtäminen KKJ-koordinaatistosta EUREF-koordinaatistoon aloitettiin MapInfo-pohjaisen aineiston muunnoksella. Autocad-aineiston siirtäminen aloitetaan vuoden 2017 alkupuolella vuoden 2016 puolella suoritettujen mittausten perusteella laskettujen kertoimien avulla.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Palvelujen tuottaminen Kartta-aineistojen muuntami-nen numeeriseen muotoon
Asemakaavan pohjakartan uudista-minen numeerisena
Aineiston määrä
Palvelujen tuottaminen Asiakkaiden tilaamat tuotteet ja pal-velut tuotetaan kustannustehok-kaasti ja laadukkaasti
100 %
84
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Asemakaavan pohjakartan laajentaminen - 30 ha n. 4 000 ha
Tulosyksikkö: Kaavoitustoimi
Kaavoitustoimen keskeisenä toiminta-ajatuksena on tuottaa kunnan kehittämisen kannalta tarvittava kaa-
vallinen valmius rakentamisen ja muun maankäyttöön liittyvän toiminnan mahdollistamiseksi. Lisäksi kaa-
voitustoimen tehtävänä on valmistella maankäyttöön liittyvät sopimukset, maanhankintaan liittyvät asiakir-
jat ja muut maankäyttöön liittyvät asiat sekä poikkeusluvat päätöksentekoa varten.
Kaavoitustoimen vastuuhenkilönä toimii kaavoittaja Juha Kaaresvirta.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 11 333 2 520 1 587 1 587 1 587
Myyntituotot 11 333 2 520 1 587 1 587 1 587
Toimintakulut 133 061 208 880 185 451 185 451 185 451
Henkilöstömenot 95 700 98 408 94 979 94 979 94 979
Palvelujen ostot 35 074 108 712 88 712 88 712 88 712
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 745 1 160 1 160 1 160 1 160
Muut toimintakulut 543 600 600 600 600
Toimintakate -121 728 -206 360 -183 865 -183 865 -183 865
Poistot ja arvonalentumiset 3 903 3 903 3 903 3 903 3 903
Vyörytyserät menot 1 648
Tilikauden tulos -127 279 -210 263 -187 768 -187 768 -187 768
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Vuokatin yleiskaavaan liittyvät selvitykset saatetaan loppuun (kaava-asiakirjojen valmistelun ohjaaminen, osallisten ja sidosryhmien kuuleminen, saadun palautteen käsittely). * Kirkonkylän itäosan yleiskaavaan liittyvät selvitykset saatetaan loppuun (kaava-asiakirjojen valmistelu, osallisten kuuleminen). * Urheiluopiston ympäristön asemakaavan selvitykset saatetaan loppuun (ehdotusvaiheen kuuleminen, kaava-asiakirjojen viimeistely ja valmistelu hyväksymiskäsittelyyn). * Nivun teollisuusalueen asemakaavan selvitykset saatetaan loppuun (ehdotusvaiheen kuuleminen, kaava-asiakirjojen viimeistely ja valmistelu hyväksymiskäsittelyyn). * Käynnistetään keskustan ja Hiukan alueen taajamakuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu.
85
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Suomen yritysmyönteisin kunta Yrittämisen edellytysten luo-minen ja kehittäminen (kaavoi-tus, tonttimaa, infran raken-taminen)
Vuokatin yleiskaava Kaavaehdotus nähtäville v. 2017
Vetovoimaisuuden ylläpitä-minen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen
Kirkonkylän itäosan yleiskaava Kaavaluonnos nähtäville v. 2017
Sotkamo/Vuokatti on poh-joismaiden johtava ympäri-vuotinen liikunta- ja matkai-lukeskus
Urheiluopiston asemakaava Valtuuston hyväksymispäätös v. 2017
Suomen yritysmyönteisin kunta Yrittämisen edellytysten luo-minen ja kehittäminen (kaavoi-tus, tonttimaa, infran raken-taminen)
Nivun teollisuusalueen asemakaava Valtuuston hyväksymispäätös v. 2017
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Hyväksyttyjä asemakaavoja, kpl 1 2 2
Hyväksyttyjä asemakaavoja, ha 0 42 21
Asemakaavoituksella muodostettuja tontteja, kpl 1 55 20
Yleiskaavoja, kpl 0 1 0
86
Tulosyksikkö: Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelu vastaa kunnan lakisääteisistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä, kuten lupa-,
valvonta- ja edistämistehtävistä, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista ja edistetään ympäristön luon-
nontaloudellisesti kestävää käyttöä. Lisäksi ympäristövalvonta hoitaa maa-aineslainmukaisia lupa- ja val-
vontatehtäviä.
Ympäristönsuojelun vastuuhenkilönä toimii ympäristötarkastaja Taina Huttunen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 33 357 25 000 25 000 25 000 25 000
Maksutuotot 33 357 25 000 25 000 25 000 25 000
Toimintakulut 96 827 113 237 118 625 110 625 110 625
Henkilöstömenot 86 124 91 239 88 627 88 627 88 627
Palvelujen ostot 9 157 19 658 27 658 19 658 19 658
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 392 1 540 1 540 1 540 1 540
Muut toimintakulut 155 800 800 800 800
Toimintakate -63 470 -88 237 -93 625 -85 625 -85 625
Vyörytyserät hallinto 1 198
Vyörytyserät menot 1 198
Tilikauden tulos -64 668 -88 237 -93 625 -85 625 -85 625
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Edistetään ohjauksen, neuvonnan, lupavalmistelun ja valvonnan keinoin terveellisen ja viihtyisän raken-netun- ja luonnonympäristön säilymistä. * Vakiinnutetaan säännölliset valvonnan menettelyt lupien ja rekisteröitävien toimintojen osalta, sillä säännöllinen, ohjelman mukainen valvonta on edellytys tarkastusmaksujen perimiselle. * Puretaan vireillä olevien hakemusten ruuhka.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen
Selvitetään yhdessä rakennus-valvonnan kanssa sähköisen asioinnin käynnistämistä
Neuvottelut eri ohjelmistotoimitta-jien kanssa
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Kustannuksista katetaan entistä suu-rempi osa valvonta- ja lupamaksuilla. Valistusviranomainen pysyttää pää-tökset mahdollisessa muutoksen-haussa.
Tulokertymä 5 % suurempi kuin vuonna 2016. Valitusviranomaisen muuttamien päätösten määrä suh-teessa tehtyjen päätösten määrään.
87
Kunnan vetovoimaisuuden yl-läpitäminen
Viihtyisä maaseutumainen asuin- ja toimintaympäristö, hyvä ympäristön tila
Toteutuneet ympäristönsuojelua ja vesiensuojelua tukevat hankkeet
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
YSL (527/2014) velvoittaman valvontaohjelman mukaiset valvontakäynnit
Ei ollut vielä valvontaohjemaa 15 kpl 15 kpl (100 % suunnitellusta)
Maa-aineslupien valvonta-käynnit
22 36 kpl 36 kpl (100 % suunnitellusta)
Maa-aines- ja ympäristö-lupahakemusten käsittelyai-ka laskettuna siitä kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi
< 4 kk < 4 kk Enintään 4 kk
Tulosyksikkö: Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonnan keskeinen tehtävä on edistää, opastaa ja valvoa laadukkaan rakennuskannan ja viih-
tyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Keskeisimpinä työkaluina tässä tehtävässä on maankäyttö- ja ra-
kennuslainmukaiset luvat sekä valvontamekanismit.
Rakennusvalvonnan vastuuhenkilönä toimii rakennustarkastaja Vesa Hakkarainen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 99 076 121 870 116 870 116 870 116 870
Myyntituotot 78 70 70 70 70
Maksutuotot 98 999 121 800 116 800 116 800 116 800
Toimintakulut 118 083 128 485 147 585 142 585 142 585
Henkilöstömenot 97 154 99 447 113 547 113 547 113 547
Palvelujen ostot 15 954 25 928 30 928 25 928 25 928
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 425 1 840 1 840 1 840 1 840
Muut toimintakulut 1 549 1 270 1 270 1 270 1 270
Toimintakate -19 006 -6 615 -30 715 -25 715 -25 715
Vyörytyserät hallinto 1 451
Vyörytyserät menot 1 451
Tilikauden tulos -20 458 -6 615 -30 715 -25 715 -25 715
88
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Käynnistetään sähköisen rakennuslupa-asionnin selvitystyö. * Aloitetaan maisematyölupien käsittely rakennusvalvontatoimistossa.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen
Käynnistetään sähköisen rakennus-lupa-asionnin selvitystyö
Sähköisen lupa-arkiston valmistelu-työn aloittaminen. Tavoitteena säh-köistää 15% vuoden 2017 aikana.
Vetovoimaisuuden ylläpitä-minen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen
Rakennus- ja toimenpidelupien käsit-telyaika on pääosin alle kolme (3) viikkoa
95 % luvista käsitellään alle kolmes-sa viikossa
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Myönnettyjen rakennus-lupien määrä, kpl 124 140 140
Myönnettyjen toimenpidelupien määrä, kpl 38 40 70
Myönnettyjen poikkeuslupien määrä, kpl 35 30 15
Maisematyö/muut luvat 10 9 30
89
Vastuualue: Vesihuoltolaitos
Vesihuoltolaitos huolehtii kuntalaisten vedensaannista sekä jäte- ja sadevesien poisjohtamisesta toiminta-
alueellaan. Vesihuoltolaitos vastaa riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta ja jakelusta vesilai-
toksen ja vesilaitokseen liittyneiden vesiosuuskuntien toiminta-alueilla olevien asiakkaiden tarpeisiin. Lisäk-
si laitos vastaanottaa ja puhdistaa viemärilaitoksen ja vesiosuuskuntien toiminta-alueilla olevien asiakkai-
den laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään ympäristölupapäätöksen mukaiseen puhdistus-
tasoon. Vesihuoltolaitos toimii kirjanpidollisena taseyksikkönä.
Vesihuoltolaitoksen vastuuhenkilöinä toimivat insinööri Aarno Konka ja vesihuoltoteknikko Matti Härkönen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 1 573 363 1 602 520 1 782 633 1 931 678 2 095 633
Myyntituotot 1 575 784 1 602 520 1 782 633 1 931 678 2 095 633
Tuet ja avustukset -2 611
Muut toimintatuotot 190
Toimintakulut 1 025 031 1 093 567 1 078 648 1 029 510 1 029 150
Henkilöstömenot 284 498 339 408 320 360 271 222 270 862
Palvelujen ostot 369 783 412 809 417 238 417 238 417 238
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 351 966 325 300 325 000 325 000 325 000
Muut toimintakulut 18 784 16 050 16 050 16 050 16 050
Toimintakate 548 332 508 953 703 985 902 168 1 066 483
Poistot ja arvonalentumiset 291 198 287 081 291 847 299 775 304 193
Vyörytyserät hallinto 11 566
Vyörytyserät menot 11 566
Tilikauden tulos 245 567 221 871 412 138 602 393 762 291
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Jatketaan vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämissuunnitelmahanketta Sotkamossa toimivien ve-siosuuskuntien kanssa käytettävissä olevien resurssien puitteissa tai ostopalveluna. Laaditaan liiketoimin-nan siirtämistä koskeva sopimusluonnos / kauppakirja niiden vesiosuuskuntien kanssa, jotka ovat ilmoitta-neet halukkuutensa yhdistyä kunnan vesihuoltolaitokseen sekä pyydetään lausunto verottajalta mahdolli-sista veroseuraamuksista. * Uusitaan automaatiota vuosina 2017–2018 (v. 1996 käyttöön otetun automaatiojärjestelmän tuki loppuu v. 2018) * Laaditaan vesihuoltoverkoston saneeraussuunnitelma * Kunnanhallitus on 6.10.2015 § 7 päättänyt, että kunta sitoutuu VuoGas – kaivoshankkeeseen yhteensä 50 000 € rahoitusosuudella. Määräraha varataan vuosien 2016, 2017 ja 2018 käyttötalouteen vesi- ja vie-märilaitoksen menokohdalle (16 700 €/vuosi). * Laaditaan vesihuoltoverkoston saneeraussuunnitelma
90
VuoGas -kaivoshanke
VuoGas Kaivos –hankkeessa pyritään saamaan lietepohjaiset maanparannusaineet hyötykäyttöön ja estä-mään valumia kaivoksen sivukivialueilta vesistöön. Viljelemällä energiakasveja sivukivikasojen päällä tuo-daan uusia menetelmiä kaivosvesien hallintaan ja edistetään biokaasutuotantoon liittyvää yrittäjyyttä. Hankkeen toimenpiteinä ovat: Sotkamon kunnan vanhan lietekompostin (n. 19 000 m³) kuljettaminen Kuolaniemeltä koealueena toimival-le kaivosteollisuuden sivukivien läjitysalueelle Mondo Mineralsille. Lietekompostin levittäminen koealueelle sivukivien läjitysalueen peitoksi. Huuhtoutumiskentän rakentaminen. Valumavesien ja ravinteiden kulkeu-tumisen seuranta. Energianurmen kylvö ja viljely läjitysalueen päällä (n. 5 ha). Nurmenkorjuu säilörehuksi ja sen biokaasutus Luke Sotkamossa. Arviointi toiminnan kannattavuudesta ja vaikutuksista ympäristöön. Luonnonvarakeskuksen (Luke) edustaja on ilmoittanut, että hankehakemusta viedään eteenpäin.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Arjen sujuvuus Vesihuollon toimintavarmuus
Vesi- ja viemäriverkoston suunni-telmallinen saneeraus
Vesijohtoverkoston korjausvelan pienentäminen 0,4-0,5 miljoonaa euroa v. 2017
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Taksa kattaa toiminnan kulut sekä perusparannukset
100 %
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Talousvesi täyttää laatukriteerit ja jäteveden puhdistustulokset ovat ympäristöluvan mukaiset
Tarkkailuohjelmien tulokset
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Myyty vesimäärä, m3 559 222 590 000 565 000
Veden hinta, €/m3 (sis. alv 24 %) 1,18 1,18 1,30
Laskutettu jätevesimäärä, m3 484 786 485 000 485 000
Jäteveden hinta, €/m3 (sis. alv 24 %) 2,17 2,17 2,28
91
7.3. SIVISTYSPALVELUT
Sivistyspalvelut sisältävät yleishallinnon, perusopetuksen, lukion, kirjaston, kulttuurin, musiikkiopiston, kan-
salaisopiston, nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen toiminnan.
Sivistyspalvelujen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 1 910 297 2 280 320 2 167 310 2 167 310 2 167 310
Myyntituotot 440 535 733 370 516 000 516 000 516 000
Maksutuotot 782 018 810 380 875 000 875 000 875 000
Tuet ja avustukset 590 398 600 270 657 310 657 310 657 310
Muut toimintatuotot 97 346 136 300 119 000 119 000 119 000
Toimintakulut 23 217 319 23 979 440 22 711 657 22 372 101 22 046 254
Henkilöstömenot 15 518 976 16 212 532 15 346 170 15 006 614 14 680 767
Palvelujen ostot 6 108 310 5 989 648 5 842 777 5 842 777 5 842 777
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 515 759 571 550 486 920 486 920 486 920
Avustukset 758 374 721 250 635 250 635 250 635 250
Muut toimintakulut 315 900 484 460 400 540 400 540 400 540
Toimintakate -21 307 022 -21 699 120 -20 544 347 -20 204 791 -19 878 944
Poistot ja arvonalentumiset 161 229 125 631 109 761 79 171 61 862
Vyörytyserät menot 234 437 0 0 0 0
Tilikauden tulos 21 702 688 21 824 751 20 654 108 20 283 962 19 940 806
Talous (ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 1 906 959 2 280 320 2 167 310 2 167 310 2 167 310
Myyntituotot 440 452 733 370 516 000 516 000 516 000
Maksutuotot 778 764 810 380 875 000 875 000 875 000
Tuet ja avustukset 590 398 600 270 657 310 657 310 657 310
Muut toimintatuotot 97 346 136 300 119 000 119 000 119 000
Toimintakulut 19 679 944 20 612 642 19 366 940 19 027 384 18 701 537
Henkilöstömenot 15 518 976 16 212 532 15 346 170 15 006 614 14 680 767
Palvelujen ostot 2 593 496 2 642 450 2 517 660 2 517 660 2 517 660
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 515 028 571 550 486 920 486 920 486 920
Avustukset 758 374 721 250 635 250 635 250 635 250
Muut toimintakulut 294 069 464 860 380 940 380 940 380 940
Toimintakate 17 772 984 18 332 322 17 199 630 16 860 074 16 534 227
Poistot ja arvonalentumiset 161 229 125 631 109 761 79 171 61 862
Tilikauden tulos 17 934 213 18 457 953 17 309 391 16 939 244 16 596 089
92
Vastuualue: Sivistyspalvelut yhteinen
Sivistyspalvelut yhteinen sisältää sivistyspalvelujen yhteisen toiminnan.
Sivistyspalvelut yhteisen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 150 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 150
Toimintakulut 18 408 20 105 34 555 34 555 34 555
Henkilöstömenot 210 0 6 000 6 000 6 000
Palvelujen ostot 11 146 14 355 22 455 22 455 22 455
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 727 1 750 2 100 2 100 2 100
Muut toimintakulut 3 325 4 000 4 000 4 000 4 000
Toimintakate -18 258 -20 105 -34 555 -34 555 -34 555
Poistot ja arvonalentumiset 4 351 0 0 0 0
Vyörytyserät menot 193 0 0 0 0
Tilikauden tulos -22 609 -20 105 -34 555 -34 555 -34 555
Vastuualue: Koulutoimi
Koulutoimi sisältää perusopetuksen sekä Sotkamon lukion (yleislinja, IB-linja sekä urheiluakatemia) toimin-
nan.
Koulutoimen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 842 358 792 800 886 500 886 500 886 500
Myyntituotot 361 002 322 300 384 500 384 500 384 500
Maksutuotot -1 562 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 416 846 398 000 433 000 433 000 433 000
Muut toimintatuotot 66 072 72 500 69 000 69 000 69 000
Toimintakulut 13 363 656 13 370 374 12 631 915 12 278 478 12 014 303
Henkilöstömenot 8 698 844 8 614 921 8 075 931 7 722 494 7 458 319
Palvelujen ostot 4 226 144 4 145 813 4 054 714 4 054 714 4 054 714
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 311 887 351 580 308 200 308 200 308 200
Avustukset 11 027 12 250 12 250 12 250 12 250
Muut toimintakulut 115 754 245 810 180 820 180 820 180 820
Toimintakate -12 521 298 -12 577 574 -11 745 415 -11 391 978 -11 127 803
Poistot ja arvonalentumiset 108 979 101 673 86 216 58 973 51 862
Vyörytyserät menot 128 314 0 0 0 0
Tilikauden tulos -12 630 277 -12 679 247 -11 831 631 -11 450 951 -11 179 665
93
Tulosyksikkö: Koulutoimen hallinto
Koulutoimen hallinto sisältää koulutoimiston ja ICT-tuen palvelut.
Koulutoimen hallinnon vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 12 929 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 8 904 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 4 025 0 0 0 0
Toimintakulut 340 537 387 752 173 489 173 491 173 491
Henkilöstömenot 316 932 301 197 152 484 152 486 152 486
Palvelujen ostot 21 692 19 155 15 555 15 555 15 555
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 898 1 200 1 250 1 250 1 250
Muut toimintakulut 1 015 66 200 4 200 4 200 4 200
Toimintakate -327 608 -387 752 -173 489 -173 491 -173 491
Vyörytyserät menot 4 094 0 0 0 0
Tilikauden tulos -327 608 -387 752 -173 489 -173 491 -173 491
Tulosyksikkö: Perusopetus
Perusopetus sisältää 1-9 luokkien opetus- ja hanketoiminnan ja talouden. Perusopetusta järjestetään luku-
vuonna 2016–2017 seuraavissa kouluissa; vastuuhenkilöt on mainittu koulun jälkeen: Salmelan koulu, reh-
tori Pertti Määttä; Vuokatin koulu, koulunjohtaja Jani Komulainen; Leivolan koulu, koulunjohtaja Elisa Ko-
mulainen; Naapurivaaran koulu, koulunjohtaja Päivi Korhonen; Kontinjoen koulu, koulunjohtaja Anu Rauti-
ainen (määräaikainen); Pohjavaaran koulu, koulunjohtaja Juha Lukkari; Pohjois-Tipaksen koulu 31.7.2017
asti, koulunjohtaja Ilkka Korhonen; Tenetin koulu, rehtori Riitta Lankinen.
Perusopetuksen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 288 855 302 500 316 200 316 200 316 200
Myyntituotot 111 911 96 500 113 700 113 700 113 700
Tuet ja avustukset 167 117 195 000 190 000 190 000 190 000
Muut toimintatuotot 9 827 11 000 12 500 12 500 12 500
Toimintakulut 9 724 155 9 642 454 9 404 245 9 206 436 9 036 039
Henkilöstömenot 6 010 123 5 935 025 5 782 542 5 584 733 5 414 336
Palvelujen ostot 3 410 858 3 315 779 3 248 053 3 248 053 3 248 053
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 236 234 293 650 265 650 265 650 265 650
Muut toimintakulut 66 940 98 000 108 000 108 000 108 000
Toimintakate -9 435 300 -9 339 954 -9 088 045 -8 890 236 -8 719 839
Poistot ja arvonalentumiset 90 779 101 673 86 216 58 973 51 862
Tilikauden tulos -9 526 079 -9 441 627 -9 174 261 -8 949 209 -8 771 701
94
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Kouluverkkoselvitykseen liittyvien päätösten käytännön toteuttaminen. * Digitalisaation käytännön toteuttamisen jatkaminen (koulutukset opettajille). * Hanketoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen (olemassaolevat). * Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen ja arvioinnin kehittäminen.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Koulutusketjun kehittäminen Ennakoiva ja todellisia tarpeita vastaava koulutusketju
Päivitettyyn kouluverkkoselvityk-seen liittyvien päätösten toimenpi-teet tehdään sujuvasti huomioiden kaikki osa-alueet.
Alakouluja toimii kuusi ja yläkou-luja yksi.
Koulutusketjun kehittäminen Kytketään toisiinsa matkailu, ur-heilu ja koulutus kaikilla koulutus-tasoilla
Kehitetään edelleen "Pikkuakate-mian" toimintaa ja leirityksiä. Kan-sainvälistä toimintaa lisätään hankkeilla.
1 hanke
Tarkoituksenmukainen palvelu- ja kouluverkko Kaikenikäisten kuntalaisten hyvin-vointitarpeiden tunnistaminen
Tehdään koulukuljetusten reittien suunnittelu tarkasti. Kilpailutetaan kuljetukset. Yhteistyö vanhempien kanssa vakiinnutetaan.
Kustannus on sama tai pienempi kuin edellisessä kilpailutuksessa. Kaikilla kouluilla on toimiva van-hempainyhdistys.
Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti
Koulujen välistä yhteistyötä lisä-tään. Hyödynnetään e-oppikirjoja ja muuta verkkomateriaalia enemmän. Mahdollisia kalusto-hankintoja keskitetään samanai-kaiseksi. Sijaisjärjestelyt huomioi-daan ennakoivasti mahdollisuuksi-en mukaan. Lisätään yhteistyötä teknisen toimialueen kanssa kiin-teistö- ja atpu-palveluiden osalta.
Kustannukset eivät kasva. Koulu-jen yhteinen "sijaispankki" on luo-tu.
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioiminen - luodaan osallistumisen mahdolli-suuksia
Kehitetään digitalisaatiota eteen-päin. Ylläpidetään hanketoimintaa. Hyödynnetään uuden opetussuun-nitelman (ops) luomat mahdolli-suudet.
Tutor-hankkeen kautta kaikki opettajat (90 %) ovat saaneet tar-vitsemaansa tukea ja koulutusta.
95
Tulosyksikkö: Lukio
Sotkamon lukio toteuttaa lukion opetussuunnitelman mukaista yleislinjan lukiokoulutusta. Lukiolla on myös
opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä urheilun erityistehtävälupa. Sotkamon lukio toimii Vuokatti-Ruka
Urheiluakatemian ytimenä. Henkilökuntaa (opettajat ja valmentajat) koulussa on 40, omia opiskelijoita
336, Oulun Lyseon lukion alaisuudessa opiskelevat IB-opiskelijat mukaan lukien 361.
Lukion vastuuhenkilöinä toimivat rehtori Mauri Reinikka ja akatemiajohtaja Janne Vuorinen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 540 574 490 300 570 300 570 300 570 300
Myyntituotot 249 091 225 800 270 800 270 800 270 800
Maksutuotot -1 562 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 240 825 203 000 243 000 243 000 243 000
Muut toimintatuotot 52 220 61 500 56 500 56 500 56 500
Toimintakulut 3 298 964 3 340 168 3 054 181 2 898 551 2 804 773
Henkilöstömenot 2 371 790 2 378 699 2 140 905 1 985 275 1 891 497
Palvelujen ostot 793 594 810 879 791 106 791 106 791 106
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 74 755 56 730 41 300 41 300 41 300
Avustukset 11 027 12 250 12 250 12 250 12 250
Muut toimintakulut 47 798 81 610 68 620 68 620 68 620
Toimintakate -2 758 390 -2 849 868 -2 483 881 -2 328 251 -2 234 473
Poistot ja arvonalentumiset 18 201 0 0 0 0
Vyörytyserät menot 32 873 0 0 0 0
Tilikauden tulos -2 776 591 -2 849 868 -2 483 881 -2 328 251 -2 234 473
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma. * Viedään eteenpäin Sotkamon lukion kansainvälistä toimintaa. Koulussa voi suorittaa kansainvälisyys-opintojen kokonaisuuden. Ulkomailta hankitaan kumppanikoulu/-kouluja. * Kehitetään urheilijoiden arjenhallintaa koulun ja valmennuksen lisäksi (esim. asuntolavalvojan rooli, päi-vällisruokailut, elämänhallintaopas, pyritään saamaan urheilijoiden koulun ja valmennuksen ulkopuolinen elämä mahdollisimman kodinomaiseksi, jotta se kiinnostaa ja houkuttaa nuoria tulemaan tänne ja antaa heidät tänne lähettäville vanhemmille tunteen, että nuoret on turvallista lähettää Sotkamoon. * Edellä mainittuun liittyen toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely. * Opetuksen ja kokeiden sähköistyessä kehitetään niihin liittyviä valmiuksia (rakennetaan lähiverkko kou-luun, koulutetaan ja opastetaan henkilökuntaa ja opiskelijoita sähköisten välineiden ja oppimisympäristöjen käyttöön). *Sotkamon lukion IB-linjalle ei oteta enää uusia opiskelijoita syksystä 2017 alkaen.
96
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Vetvoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen
Lukioon hakevien opiskelijoiden määrän kasvaminen verrattuna ke-vään 2016 määrään
Ensisijaisia hakuja oli keväällä 2016 108, tulevassa haussa tähän 5 % kasvu (113 hakua).
Vetvoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen
Ylioppilaskirjoitusten tulokset Neljän pakollisen kirjoitettavan ai-neen keskiarvon tulee koko koulus-sa olla vähintään 16, kaikkien kirjoi-tettavien aineiden keskiarvon koko koulussa vähintään 22.
Koulutusketjun kehittäminen Ennakoiva ja todellisia tarpeita vastaava koulutusketju
Mahdollisimman alhainen opintojen keskeytysprosentti
Pidetään opintojen keskeytyspro-sentti välillä 0-2 %.
Koulutusketjun kehittäminen Vahva lukio ja sen erityitehtävän varmistaminen ja vahvistaminen (urheilu)
Vahvistaa roolia lähinnä valtakun-nallisissa lajeissa
"1. korin" asema urheiluoppilaitos-kentässä
Koulutusketjun kehittäminen Kytketään toisiinsa matkailu, ur-heilu ja koulutus kaikilla koulu-tustasoilla
Sitouttaa entistä tiiviimmin kump-panuutta kokonaistoimintaan
Toiminnan keskittäminen ja talou-dellinen panos, ulkopuolisen rahoi-tuksen suhteellinen nostaminen
Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti
Urheiluoppilaitoskumppaneiden ja valtakunnallisen lukioiden kehittä-misverkoston kautta haetaan lisää laadukkaita ja kustannustehokkaita toimintamalleja.
97
Vastuualue: Vapaa-aikapalvelut
Vapaa-aikapalvelut sisältää kirjaston, kulttuurin, musiikkiopiston, kansalaisopiston sekä nuorisotoimen ta-
louden ja toiminnan.
Vapaa-aikapalvelujen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 396 306 821 920 615 210 615 210 615 210
Myyntituotot 41 318 376 070 96 500 96 500 96 500
Maksutuotot 169 397 180 380 245 000 245 000 245 000
Tuet ja avustukset 155 882 202 270 224 310 224 310 224 310
Muut toimintatuotot 29 709 63 200 49 400 49 400 49 400
Toimintakulut 2 345 817 2 790 116 2 592 813 2 594 485 2 594 485
Henkilöstömenot 1 587 674 2 019 382 1 915 045 1 916 717 1 916 717
Palvelujen ostot 572 151 514 964 489 028 489 028 489 028
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 127 384 158 620 117 020 117 020 117 020
Avustukset 12 827 18 000 8 000 8 000 8 000
Muut toimintakulut 45 781 79 150 63 720 63 720 63 720
Toimintakate -1 949 511 -1 968 196 -1 977 603 -1 979 275 -1 979 275
Poistot ja arvonalentumiset 8 708 16 945 10 198 10 198 0
Vyörytyserät menot 24 267 0 0 0 0
Tilikauden tulos -1 958 219 -1 985 141 -1 987 801 -1 989 473 -1 979 275
Tulosyksikkö: Kirjasto
Kirjastoon kuuluu Sotkamon pääkirjaston palvelut ml. tiedonhaun ja kirjastoauton palvelut.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 21 646 25 000 25 000 25 000 25 000
Myyntituotot 6 950 10 000 10 000 10 000 10 000
Tuet ja avustukset 13 697 15 000 15 000 15 000 15 000
Muut toimintatuotot 999 0 0 0 0
Toimintakulut 642 577 647 927 621 320 621 320 621 320
Henkilöstömenot 434 615 422 359 437 012 437 012 437 012
Palvelujen ostot 113 438 110 818 100 338 100 338 100 338
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 90 134 109 950 78 950 78 950 78 950
Muut toimintakulut 4 390 4 800 5 020 5 020 5 020
Toimintakate -620 931 -622 927 -596 320 -596 320 -596 320
Poistot ja arvonalentumiset 1 327 10 333 10 198 10 198 0
Vyörytyserät menot 7 091 0 0 0 0
Tilikauden tulos -622 258 -633 260 -606 518 -606 518 -596 320
98
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Jatketaan yhteistyötä muiden Kainuun kirjastojen kanssa kuulumalla aineiston hankintarenkaaseen sekä yhteiseen kuljetussopimukseen (osallistumalla Kajaanin kirjastossa järjestettäviin yhteisiin koulutuksiin sekä Kainuun yhteisiin kirjastohankkeisiin). * Edistetään lasten lukuharrastusta yhteistyössä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kutsutaan yläkou-lun 7-luokkalaiset joka vuosi kirjastonkäytön opetuskäynnille, käydään lastenneuvolassa kertomassa lasten-kirjoista ja lukemisesta uusille vanhemmille. Tarjotaan kouluille kirjastonkäytönopetusta kirjastokäyntien yhteydessä. * Järjestetään tapahtumia kirjastossa yhteistyössä muiden sivistysalan toimijoiden kanssa.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen
Kirjasto on uusiutuva ja aineistol-taan ajantasainen vetovoimainen paikka, jossa sananvapaude tur-vaava tieto ja kulttuuri tarjotaa va-paasti kansalaisten käyttöön.
Aineisto uusiutuu vuosittain ja e-aineiston osuus kasvaa 10 % vuo-dessa.
Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen
Palvellaan asiakkaita pääkirjastossa ja kirjastoautossa niin että kävijä-määrä pysyy samana.
Kävijämäärä ja lainaajien määrä pysyy vähintäänkin samana.
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti
Muutetaan kirjaston aukioloaikoja talouden vaatimalla tavalla. Kartoi-tetaan kirjastoauton aikataulut ja reitit vuosittain.
Kirjastoauton pysäkkikohtaiset lainat. Pääkirjaston aukiolotunnit 33 h/vko
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittämi-nen, sähköisen asioinnin lisäämi-nen
Ohjataan kirjaston asiakkaita käyt-tämään verkkokirjaston palveluita ja e-aineistoa. Rytmitetään kirjas-ton työtehtäviä aktiivisen asiakas-palvelun suuntaan.
Verkkokirjaston käynnit, e-aineiston käyttö ja lainaus
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioiminen - luodaan osallistumisen mahdolli-suuksia
Neuvolaan suunnatut kirjasto-käynnit jatkuvat. 7-luokkalaisten kirjastonkäytönopetus jatkuu. Jär-jestetään vuosittain ainakin yksi tapahtuma, esim. Yökirjasto.
Neuvolakäynnit 10 krt/vuosi. Kaikki 7-luokkalaiset saavat kirjas-tonkäytönopetusta. Vähintään 1 isompi tapahtuma/vuosi.
Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti
Uusi aineisto saadaan asiakkaiden käyttöön mahdollisimman nopeas-ti.
99
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Lainaajien määrä, %-osuus kunnan asukkaista 36 % 40 % 40 %
Fyysiset kirjasto-käynnit (asiakas-käynnit kirjastossa ja kirjastoautossa) 84 746 81 000 81 000
Fyysiset kirjasto-käynnit/kunnan asukasluku 8,1 8,1 8,1
Virtuaalikäynnit per kunnan asu-kasluku 2,7 4 5
Lainan hinta (eu-roa) on enintään maan keskiarvo
3,55 (Kainuu 3,72 ; koko maa 3,55)
3,55 (Kainuu 3,72 ; koko maa 3,55)
3,55 (Kainuu 3,72 ; koko maa 3,55)
Kirjastokäynnin hinta on enintään maan keskiarvo
7,66 (Kainuu 7,50 ; koko maa 6,42)
7,66 (Kainuu 7,50 ; koko maa 6,42)
7,66 (Kainuu 7,50 ; koko maa 6,42)
Tulosyksikkö: Kulttuuri
Kulttuuri sisältää kunnan järjestämät ja toteuttamat kulttuuripalvelut sekä yhteistyön muiden toimijoiden
kanssa. Kulttuuritoiminnassa järjestetään eri taiteen aloilta kulttuuritapahtumia ja tuetaan museotoimin-
taa.
Kulttuurin vastuuhenkilöinä toimivat av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi ja sihteeri Merja Hakkarainen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 9 562 3 000 6 000 6 000 6 000
Myyntituotot 3 340 1 500 1 500 1 500 1 500
Maksutuotot 1 372 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 3 500 1 500 4 500 4 500 4 500
Muut toimintatuotot 1 350 0 0 0 0
Toimintakulut 61 829 71 435 61 327 62 998 62 998
Henkilöstömenot 27 228 23 588 21 452 23 123 23 123
Palvelujen ostot 27 453 29 197 29 225 29 225 29 225
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 832 3 100 3 100 3 100 3 100
Avustukset 4 700 13 000 5 000 5 000 5 000
Muut toimintakulut 616 2 550 2 550 2 550 2 550
Toimintakate -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998
Vyörytyserät menot -542 0 0 0 0
Tilikauden tulos -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998
100
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 9 562 3 000 6 000 6 000 6 000
Myyntituotot 3 340 1 500 1 500 1 500 1 500
Maksutuotot 1 372 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 3 500 1 500 4 500 4 500 4 500
Muut toimintatuotot 1 350 0 0 0 0
Toimintakulut 61 829 71 435 61 327 62 998 62 998
Henkilöstömenot 27 228 23 588 21 452 23 123 23 123
Palvelujen ostot 27 453 29 197 29 225 29 225 29 225
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 832 3 100 3 100 3 100 3 100
Avustukset 4 700 13 000 5 000 5 000 5 000
Muut toimintakulut 616 2 550 2 550 2 550 2 550
Toimintakate -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998
Vyörytyserät menot -542 0 0 0 0
Tilikauden tulos -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Osallistutaan Suomi100-juhlavuoden tapahtumiin osajärjestäjänä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. * Kehitetään Aatos-päivä 8.11. * Jalkautetaan Kaikukortti-kokeilu yhdessä kansalaisopiston kanssa (hankkeen päättyessä).
Tulosyksikkö: Musiikkiopisto
Musiikkiopisto sisältää musiikkiopistotoiminnan talouden sekä toiminnalliset tavoitteet. Sotkamon alueella
toimii Kuhmon musiikkiopisto, jolta palvelut ostetaan.
Musiikkiopiston vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 18 401 0 0 0 0
Myyntituotot 18 401 0 0 0 0
Toimintakulut 107 449 108 260 86 323 86 323 86 323
Palvelujen ostot 106 644 102 610 84 673 84 673 84 673
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 805 5 150 1 350 1 350 1 350
Avustukset 0 500 300 300 300
Toimintakate -89 048 -108 260 -86 323 -86 323 -86 323
Vyörytyserät menot -1 023 0 0 0 0
Tilikauden tulos -89 048 -108 260 -86 323 -86 323 -86 323
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Tiivistetään yhteistyötä musiikkiopiston toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. * Kartoitetaan etäopetuksen mahdollisuuksia.
101
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen
Keskeinen toiminta on: muskari, soitinopetus ja yhteissoitto.
Ryhmämäärät pysyvät samoina.
Huolehditaan työstä, toimeentu-losta, terveydestä sekä mahdol-listetaan osallisuus Tuetaan kansalaisten osallistumis-ta ja kansalaisaktiivisuutta
Vaikutetaan musiikkiopiston hinta-politiikkaan mahdollisuuksien mu-kaan. Ks. myös alla oleva.
Hintojen nousu on maltillista.
Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Etäopetusmahdollisuudet kartoite-taan mm. musiikin teoriaopinnois-sa. Ks. myös yllä oleva.
Kartoitus on tehty ja sen tulos.
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittämi-nen, sähköisen asioinnin lisäämi-nen
Pidetään säännölliset neuvottelut ja kokoukset suunnittelusta Kuh-mon musiikkiopiston kanssa. Kar-toitetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisääminen.
Neuvotteluja väh. kolme/vuosi.
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
kokonaisoppilasmäärä 158
tunnit (lukuvuosi 16-17) n. 4 300
102
Tulosyksikkö: Kansalaisopisto
Kansalaisopisto sisältää Sotkamon ja Kuhmon toimipisteet, koko kansalaisopiston kurssi-, hanke- ja yhteis-
työtoiminnan talouden ja toiminnalliset tavoitteet.
Kansalaisopiston vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja, rehtori Merja Ojalammi.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 120 251 511 730 257 400 257 400 257 400
Myyntituotot 0 350 150 72 000 72 000 72 000
Maksutuotot 96 306 100 380 135 000 135 000 135 000
Tuet ja avustukset 8 000 8 000 23 000 23 000 23 000
Muut toimintatuotot 15 945 53 200 27 400 27 400 27 400
Toimintakulut 583 616 996 341 869 405 869 405 869 405
Henkilöstömenot 483 656 835 333 723 792 723 792 723 792
Palvelujen ostot 69 086 91 738 102 043 102 043 102 043
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 362 16 270 9 670 9 670 9 670
Muut toimintakulut 21 512 53 000 33 900 33 900 33 900
Toimintakate -463 365 -484 611 -612 005 -612 005 -612 005
Tilikauden tulos -463 365 -484 611 -612 005 -612 005 -612 005
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Fuusioituneen kansalaisopiston laatutyön aloittaminen, prosessikuvauksien tekeminen ja toimintamallien vakiinnuttaminen (hankerahoitus). * Yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden kanssa. * Kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien kartoittaminen. * Kurssiohjelman mukauttaminen olemassaoleviin resursseihin. * Sotkamon juhlakirja julkaistaan lokakuussa.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen
Laaditaan ajanmukainen, kunta-laisten tarpeita ja toiveita vastaava kurssiohjelma. Luodaan uusia yh-teistyömuotoja.
Uusien kurssien määrä n.15%. Uusia yhteistyökumppaneita väh.1-2/vuosi. Myönnetyn hank-keen tulokset saavutettu (hake-mus).
Huolehditaan työstä, toimeentu-losta, terveydestä sekä mahdollis-tetaan osallisuus Tuetaan kansalaisten osallistumista ja kansalaisaktiivisuutta
Toimintaa on kuntakeskuksissa ja kylillä. Lisätään terveyttä edistäviä kursseja/koulutuksia. Tarjotaan joitakin ilmaisia luentoja ja kursse-ja (Kaikukortti). Julkaistaan juhla-kirja.
Väh. nykyiset kurssimäärät myös kylillä. Liikunta- ja tanssikursseja n. 10 % enemmän; liikunnanopet-tajaresurssin vakiinnuttaminen. Kaikukorttilaisia on n. 30; ilmaisia luentoja 4/v.
103
Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Omat tilat tehokkaassa käytössä. Toteutetaan samoja kursseja mo-lemmissa kunnissa; huomioidaan kurssijaksotus.
Vuokratiloja vain kylillä. Samojen kurssien määrä kasvaa väh. 20%. Eri pituisten kurssien määrä on suurempi kuin nyt.
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittämi-nen, sähköisen asioinnin lisäämi-nen
Sähköisen ilmoittautumisen ja maksamisen lisääminen; sähköis-ten tyky- ym. setelien käytön mahdollistaminen.
Sähköinen ilmoittautuminen kas-vaa 20%:lla. Sähköiset setelit ote-taan käyttöön laajemmin.
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Vos-tunnit (2017 Kuhmo mukana) 6 197 5 816 9 562
Toteutetut (2017 Kuhmo mukana) 7 556 7 518 12 400
Tulosyksikkö: Nuorisotoimi
Nuorisotoimi sisältää kunnan järjestämän nuorisotoimen, joka koostuu nuorisotalo Asema 13:n ja Vuokatin
nuorisotilan toiminnasta, leiritoiminnasta, avustuksista, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, projekteista, etsiväs-
tä nuorisotyöstä sekä Väliasema - raide tulevaisuuteen -toiminnasta. Sotkamon nuorisotoimi vastaa lapsille
ja nuorille suunnatuista ennaltaehkäisevistä palveluista.
Uusi, hyväksytty Lapsi ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma vuosille 2016–2019 luo suuntaviivat nuoriso-
työn tulevaisuudelle.
Nuorisotoimen vastuuhenkilönä toimii nuorisotoimenjohtaja Marja-Maija Pyykkönen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 226 445 282 190 326 810 326 810 326 810
Myyntituotot 12 627 14 420 13 000 13 000 13 000
Maksutuotot 71 720 80 000 110 000 110 000 110 000
Tuet ja avustukset 130 685 177 770 181 810 181 810 181 810
Muut toimintatuotot 11 413 10 000 22 000 22 000 22 000
Toimintakulut 950 346 966 152 954 437 954 437 954 437
Henkilöstömenot 642 175 738 101 732 789 732 789 732 789
Palvelujen ostot 255 530 180 601 172 748 172 748 172 748
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 251 24 150 23 950 23 950 23 950
Avustukset 8 127 5 000 3 000 3 000 3 000
Muut toimintakulut 19 263 18 300 21 950 21 950 21 950
Toimintakate -723 901 -683 962 -627 627 -627 627 -627 627
Poistot ja arvonalentumiset 7 380 6 612 0 0 0
Tilikauden tulos -731 281 -690 574 -627 627 -627 627 -627 627
104
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Ennakoidaan Väliasema- raide -hanketoiminnan vakiinnuttaminen osaksi nuorisotyötä. * Varaudutaan lainsäädännön muutoksiin (ehkäisevä työ kuntien tehtäväksi, uusi nuorisolaki ja sote-laki). * Perustetaan Nuorten vaikuttajaryhmä 2017 lähtien (kuntalaki 26§). * Vakiinnutetaan läksyparkki osaksi koulun ja nuorisotoimen yhteistyötä. * Hyödynnetään aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavia vuorovaikutuksessa ja nuorisotyössä. * Kehitetään lapsiperheiden palveluja toimimalla aktiivisesti perhekeskustyössä sekä muissa lasten hyvin-vointia tukevissa työryhmissä.
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Tarkoituksenmukainen kuntalais-ten hyvinvointitarpeiden tunnis-taminen Kaikenikäisten kuntalaisten hyvin-vointitarpeiden tunnistaminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen
Puuttuu
Hyvinvointikertomus, Asiakastyyty-väisyyskysely (4) Myönnetyn hank-keen tulokset saavutettu
Toimintatapojen tarkastelu Ennaltaehkäisevät toimintamallit
Jalkautetaan Väliasema-hankkeen toiminta osaksi nuorisotyötä.
Sivari-mittari (Etsivä 4,5) Kyky-mittari (Väliasema 4,5 )
Huolehditaan työstä, toimeentu-losta, terveydestä sekä mahdollis-tetaan osallisuus Tuetaan kansalaisten osallistumis-ta ja kansalaisaktiivisuutta
Puuttuu Nuorisotyön palvelut ovat kaikkien saatavilla tasapuolisesti Sotkamossa toimii kaksi nuorisota-loa. Riittävä määrä AP-IP toimipis-teitä.
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioiminen - luodaan osallistumisen mahdolli-suuksia
Herätetään uudelleen Nuorten vai-kuttajaryhmän toiminta.
Sotkamon kunnassa toimii nuorten vaikuttajaryhmä. Sotkamolla on edustajat Manun (?) toiminnassa.
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Aukiolotunnit, h 2 654 2 700 2 700
Kävijämäärä, hlöä per vuosi 19 975 23 000 24 000
Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan tunnit, h 29 132 31 491 32 056
Aamu- ja iltapäiväkerholaisten määrä, hlöä 145 167 170
Etsivän nuorisotyön asiakkuudet, hlöä 73 80 90
Väliasema asiakkuudet /vuosi 14 18 21
Kohdettu nuorisotyö, kävijät määrät 1 570 1 690 1 700
Kohdettu nuorisotyö, kävijät 1 570 1 690 1 700
105
Vastuualue: Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus sisältää varhaiskasvatuksen hallinnon, päiväkotihoidon, perhepäivähoidon ja lastenhoidon
tuen talouden sekä toiminnalliset tavoitteet. Päiväkodit toimintakaudella 2016–2017 ovat: Kontinjoen päi-
väkoti/päiväkodin johtaja Eeva-Liisa Sirviö, Leivolan päiväkoti/päiväkodin johtaja Jorma Parviainen, Päiväko-
ti Satuvakka/vs. päiväkodin johtaja Merja Korhonen, Tiilikankaan päiväkoti/päiväkodin johtaja Annikki Hak-
karainen. Leivolan vuoropäiväkoti aloittaa toimintansa 1.8.2017 alkaen/johtajuusjärjestelyt avoinna.
Varhaiskasvatuksen vastuuhenkilönä toimii 30.6.2017 asti vs. varhaiskasvatuksen päällikkö Heikki Niskanen.
Vastuuhenkilönä toimii 1.7.2017 alkaen varhaiskasvatuksen päällikkö Mika Tiihonen.
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 671 483 665 600 665 600 665 600 665 600
Myyntituotot 38 215 35 000 35 000 35 000 35 000
Maksutuotot 614 182 630 000 630 000 630 000 630 000
Tuet ja avustukset 17 670 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 1 416 600 600 600 600
Toimintakulut 7 489 438 7 798 845 7 452 375 7 464 584 7 402 912
Henkilöstömenot 5 232 248 5 578 229 5 349 194 5 361 403 5 299 731
Palvelujen ostot 1 298 869 1 314 516 1 276 581 1 276 581 1 276 581
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 72 761 59 600 59 600 59 600 59 600
Avustukset 734 520 691 000 615 000 615 000 615 000
Muut toimintakulut 151 040 155 500 152 000 152 000 152 000
Toimintakate -6 817 955 -7 133 245 -6 786 775 -6 798 984 -6 737 312
Poistot ja arvonalentumiset 39 190 7 014 13 348 10 000 10 000
Tilikauden tulos -6 857 145 -7 140 259 -6 800 123 -6 808 984 -6 747 312
Keskeiset toimenpiteet 2017
* Vuorohoidon keskittäminen perustettavaan vuoropäiväkotiin Leivolan F-taloon 1.8.2017 alkaen. Satuva-kan ja Tiilikankaan päiväkodeista vuorohoidolta vapautuvat tilat otetaan päiväryhmien käyttöön 1.8.2017 alkaen. Vuokratiloista Haka-talolla (Tiilikankaan pk) luovutaan ja Kultakutri (pk Satuvakka) myydään. * Kehitetään lapsiperheiden palveluja toimimalla aktiivisesti perhekeskustyössä sekä muissa lapsen hyvin-vointia tukevissa työryhmissä * Tehdään yhteistyötä Kainuun kuntien kanssa ostamalla/myymällä päivähoitopalveluja, osallistumalla kou-lutusyhteistyöhön ja työskentelemällä ammattiryhmien vertaisryhmissä * Työstetään Sotkamon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa uusien valtakunnallisten perusteiden mukai-seksi ja suunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 * Vakinaistetaan määräaikaista henkilöstöä tarpeen mukaisesti, kun tehtävä on vakiintunut eikä määräai-kaisuuden jatkamiselle ole perusteita tai tehtävään ei saada palkattua työntekijää, mikäli se jatkuu määrä-aikaisena (mm. lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien rekrytointivaikeudet) * Palkataan uusia perhepäivähoitajia tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan * Esioppilaiden aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään tarpeen mukaan kouluilla yhdessä nuorisotoimen kanssa
106
SITOVAT TAVOITTEET
Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari
Aktiivinen ja osallistuva sotka-molainen, joka ottaa vastuun itsestään ja toisesta Vaikutetaan kuntalaisten hyvin-vointiin ja tunnistetaan hyvin-vointitarpeet
Varhainen puuttuminen sekä lap-sen tuen tarpeiden havaitseminen ajoissa (myös tukitoimet oikea-aikaisia)
3 yhteistyöpalaveria tuen tarpeessa olevan lapsen huoltajien kanssa/v
Aktiivinen ja osallistuva sotka-molainen, joka ottaa vastuun itsestään ja toisesta Huolehditaan kaikkinaisesta tur-vallisuudesta
Ennakoidaan vaaratilanteita ja mi-nimoidaan tapaturmia
Läheltä piti-, sisäilmaongelma- ja tapaturmailmoituksia 0 kpl/v 0 tapaturmaa v.2017
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Tuetaan vanhemmuutta ja ko-rostetaan vanhemmuuden ar-voa
Perheiden arkea tuetaan joustavin hoitojärjestelyin
Yksityisen hoidon tuen käyttäjien lukumäärä edellisvuosien tasolla (v. 2015 6 lasta). Sovitut hoitopäivät 25 %:lla asiakkaista.
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Tuetaan vanhemmuutta ja ko-rostetaan vanhemmuuden ar-voa
Luodaan luottamukselliset suhteet vanhempiin sekä tuetaan ja ohja-taan heitä kasvatustyössä.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitel-mat (vasu) laadittuina 100 %
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Tuetaan vanhemmuutta ja ko-rostetaan vanhemmuuden ar-voa
Tiivistetään yhteistyötä vanhempi-en kanssa ja hyödynnetään päivä-kotien vanhempainneuvostot yh-teisöllisyyden lisääjinä
Niissä päiväkodeissa, joissa van-hempainneuvostoja on, kokoontu-misia 4 krt/v/päiväkoti
Toimintatapojen tarkastelu Ennaltaehkäisevät toimintamal-lit (hyvinvointi)
Varhainen tuki Perhekeskusyhteistyön toiminta-malli: Lapsen vasun tiedonsiirto var-haiskasvatuksesta neuvolaan ja neuvolasta takaisin 100 %.
Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittä-minen, sähköisen asioinnin li-sääminen
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyn-täminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Tabletteja 0,5 kpl/ esioppilas
Toimintatapojen tarkastelu Sopimuksellisen yhteistyön te-hostaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen myös naapuri-kuntien ja kolmannen sektorin kanssa
Palvelut pyritään tuottamaan lähi-palveluna ja tarpeen mukaan oste-taan palveluja kunnallisilta tai yksi-tyisiltä palveluntuottajilta
Ostopalveluna yksityiseen tai kun-nalliseen hoitopaikkaan sijoitettuja lapsia keskim. 24 lasta/kk. Varhais-kasvatuspalvelujen myynti 4 lapsel-le/v. Sotkamon varhaiskasvatus osallistuu PerheKainuu -hankkeeseen 2016–2018.
Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioimi-nen - luodaan osallistumisen mahdollisuuksia
Lapsen ja perheen osallisuuden vahvistaminen uusien varhaiskas-vatussuunnitelman perusteiden mukaisesti
Ryhmän varhaiskasvatus-suunitelmien (ryhmävasu) laadinta 100 %
107
Tarkoituksenmukainen palvelu- ja kouluverkko Kaikenikäisten kuntalaisten hy-vinvointitarpeiden tunnistami-nen
Muodostetaan selkeä jatkumo var-haiskasvatuksesta esiopetuksen kautta alkuopetukseen
Esi- ja alkuopetuksen alueryhmien ja alueryhmien vetäjien kokoontu-misia vähintään 2 krt/ lukuvuosi. Lapsen vaihtaessa ryhmää tiedon-siirtopalaverit ryhmien välillä 1 krt/v.
Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti
Varhaiskasvatuksen yksiköiden kustannustietoisuus ja talousarvion toteutumisen säännöllinen seuran-ta. Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen.
Talousarvion toteutuminen enin-tään 100 %. Päiväkodeissa ryhmän tiimipalavereissa toiminnan arviointi 1 krt/vko. Yksiköiden henkilöstöpa-laverit, joissa koko henkilöstö läsnä, vähintään 1 krt/kk.
INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT
TP2015 TA2016 TA2017
Hoitopaikan saatavuus laki-sääteisessä ajassa
Aikamääre hoitopai-kan saannissa (2 vko/4 kk) toteutui
Aikamääre hoitopaikan saannissa (2 vko/4 kk)
Aikamääre hoitopaikan saannissa (2 vko/4 kk)
Riittävä ammattitaitoinen henkilökunta (lakisääteinen henkilömäärä ryhmissä)
Päiväkodit: suhdelu-vut 1/4 (alle 3-v) ja 1/7 (yli 3-v) Perhepäivähoito: suhdeluku 1/4,5 Toteutui lakisääteisi-nä.
Päiväkodit: suhdeluvut 1/4 (alle 3-v) ja 1/7 (yli 3-v) Perhepäivähoito: suhdelu-ku 1/4,5
Kaikilla lastentarhan-opettajan tehtävässä toimivilla on päivä-hoitoasetuksen mukai-nen pätevyys. Määräai-kaiset lastenhoitajat > koulutuksen suuntau-tumisvaihtoehto lapset ja nuoret
Talousresurssien riittävyys Toteutui 100,5 % Talousarvion toteutumi-nen 100 %
Talousarvion toteutu-minen enintään 100 %. 4 vuokra-kiinteistöä /huoneistoa (sis. Lea-sing-rahoitteisen vuoro-päiväkodin)
Erityislastentarhanopettajien (elto) määrä
Toteutui 0,53 el-to/100 lasta
Väh. 1 elto/100 lasta Väh. 1 elto/100 lasta 1.8.2017 alk.
Varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelut (vasu) vanhem-pien kanssa
yli 3 kk hoitosuhtees-sa 100 %. Toteutui 100 %.
yli 3 kk hoitosuhteessa 100 %
100 % riippumatta hoi-tosuhteen pituudesta
Läsnäolopäivien määrä (ei sis. ostopalvelua)
Toteutui 57 245 pv/v 57 000 pv/v 57 000 pv/v
Asiakaspalveluostot Toteutui 631 €/kk/lapsi
keskimäärin 700 €/kk/lapsi keskimäärin 800 €/lapsi/kk
108
8. INVESTOINTIOSA
INVESTOINNIT TA 2017 TS 2018 TS 2019
KIINTEÄ OMAISUUS 40 000 80 000 80 000
Maa- ja vesialueet
tulot 40 000 80 000 80 000
menot 0 0 0
netto 40 000 80 000 80 000
TALONRAKENNUS -1 170 000 -660 000 -610 000
Kiinteistöjen korjaus
tulot 0 0 0
menot 150 000 150 000 150 000
netto -150 000 -150 000 -150 000
Himmelin sprinklaus
tulot 0
menot 200 000
netto -200 000
Varikon autokatos
tulot 0
menot 50 000
netto -50 000
Eläinlääkäritilat
tulot 0
menot 100 000
netto -100 000
Uimahallin pesuhuoneiden suunnittelu
tulot 0 0
menot 30 000 350 000
netto -30 000 -350 000
Terveyskeskuksen vuodeosaston viilennys
tulot 0
menot 30 000
netto -30 000
Kuntotutkimukset
tulot 0 0 0
menot 50 000 50 000 50 000
netto -50 000 -50 000 -50 000
Kunnanviraston sekä kirjaston vesikattojen uusimi-nen ja koneellisen IV:n rakentaminen
tulot 0 0
menot 580 000 300 000
netto -580 000 -300 000
Ensihoidon tilojen erikoissuunnittelu
109
tulot 0
menot 40 000
netto -40 000
Kuntotutuskodin rakentaminen (nykyisen Asuintalo 1 rakennuksen tilalle)
tulot 0
menot 60 000
netto -60 000
Puusalmelan 2. vaiheen toteuttaminen
tulot 0
menot 90 000
netto -90 000
Virastotalon vesivahinko
tulot 40 000
menot 50 000
netto -10 000
JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS -886 000 -1 350 000 -500 000
Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie
tulot 0
menot 380 000
netto -380 000
Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen katuver-kosto
tulot 0
menot 150 000
netto -150 000
Lastaajantien perusparannus
tulot 500 000
menot 1 000 000
netto -500 000
Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja
tulot 0
menot 360 000
netto -360 000
Saari-, Kärki- ja Karitien perusparannus
tulot 0
menot 340 000
netto -340 000
Oikokatu, Salmelantie
tulot 0
menot 350 000
netto -350 000
Tenetinvirran kunnallistekniikka
tulot 75 000
menot 163 000
110
netto -88 000
Kaavateiden päällystäminen
tulot 0 0 0
menot 20 000 50 000 50 000
netto -20 000 -50 000 -50 000
Kaavateiden valaistus
tulot 0 0 0
menot 60 000 60 000 60 000
netto -60 000 -60 000 -60 000
Pohjakartan päivitys
tulot 0
menot 80 000
netto -80 000 0 0
Katu-, vesi- ja viemäriverkon saneerausten esisuun-nittelu
tulot 0
menot 40 000
netto -40 000
Lähiliikunta-alueiden kalusteiden hankinta
tulot 0 0 0
menot 10 000 10 000 10 000
netto -10 000 -10 000 -10 000
Reittien kunnostus
tulot 0 0 0
menot 30 000 30 000 30 000
netto -30 000 -30 000 -30 000
Naapurinvaaran venevalkaman kehittäminen
tulot 42 000
menot 70 000
netto -28 000
IRTAIN OMAISUUS -135 000 -45 000 -45 000
Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen
tulot 0
menot 15 000
netto -15 000
Intranetti
tulot 0
menot 15 000
netto -15 000
Leivola F-talon päiväkodin ja eskarin kalusteet + toimintavarustus
tulot 0
menot 60 000
netto -60 000
Huolto-autojen uusiminen
111
tulot 0 0 0
menot 45 000 45 000 45 000
netto -45 000 -45 000 -45 000
KAUKOLÄMPÖLAITOS -390 000 -265 000 -100 000
Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie
tulot 0
menot 110 000
netto -110 000
Lastaajantie
tulot 0
menot 120 000
netto -120 000
Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja
tulot 0
menot 145 000
netto -145 000
Oikokatu
tulot 0
menot 100 000
netto -100 000
VAPO-sopimuksen mukaiset tasausmaksut
tulot 0
menot 280 000
netto -280 000
VESIHUOLTOLAITOS -400 000 -490 000 -250 000
Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie
tulot 0
menot 150 000
netto -150 000
Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen vesi- ja viemäriverkko
tulot 0
menot 70 000
netto -70 000
Hiukan pohjavesialueen geologinen selvitys
tulot 60 000
menot 90 000
netto -30 000
Rantatien loppuosa, Savitie
tulot 0
menot 150 000
netto -150 000
Talojohtojen uusiminen
tulot 0 0 0
112
menot 50 000 50 000 50 000
netto -50 000 -50 000 -50 000
Vesi- ja viemärilaitoksen automatisoinnin uusi-minen
tulot 0 0
menot 100 000 150 000
netto -100 000 -150 000
Saari-, Kärki- ja Karitien vesihuolto
tulot 0
menot 140 000
netto -140 000
Oikokatu
tulot 0
menot 200 000
netto -200 000
ARVOPAPERIT -1 000 000 0 0
tulot 0 0 0
menot 1 000 000 0 0
netto -1 000 000 0 0
INVESTOINTITULOT 257 000 580 000 80 000
INVESTOINTIMENOT 4 198 000 3 310 000 1 505 000
NETTO -3 941 000 -2 730 000 -1 425 000
KIINTEÄ OMAISUUS
Maan ostoon ei tehdä määrärahavarausta talousarviovuodelle 2017 eikä suunnitelmavuosille 2018–2019.
Myytäväksi on arvioitu omakotitalotontteja 7 kpl ja teollisuustontteja 2 kpl.
Maanmyyntitulot muodostuvat seuraavasti:
* omakotitalotonttien myyntitulot 300 500 € (tasearvo 24 000 €)
* muiden tonttien myyntitulot (tasearvo 6 000 €)
* yritystonttien myyntitulot 16 500 € (tasearvo 10 000 €)
Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan yhteensä 357 000 €, joista kirjataan käyttötalousosaan myyntivoi-
toksi 317 000 €.
Maa- ja vesialueet
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 40 000 80 000 80 000
Menot 0 0 0
Netto 40 000 80 000 80 000
113
TALONRAKENNUS
Kyseessä on yhdistetty määrärahavaraus kiinteistöjen muutos- ja kunnostustöihin. Vuosittainen on ollut va-
raus talousarviossa, jolla on pystytty reagoimaan ennalta arvaamattomiin ja muutoin pieniin korjauksiin.
Leivolan F-taloon keskitetään vuorohoitoa tarvitsevien lasten päivähoito Sotkamossa. Kohteen perusparan-
nuksella pystytään poistamaan päällekkäisiä toimintoja vuorohoidon järjestämisen osalta ja saavutetaan
kustannussäästöä henkilöstö-, kiinteistö- sekä atpu-kustannusten osalta. Kohteen perusparannuksella saa-
daan käyttöön nykyaikaiset päiväkotitilat. Kohde tullaan rahoittamaan kokonaan kiinteistöleasing-
rahoitusmallilla. Leasingvuokrat huomioidaan sivistystoimen käyttötaloudessa. Kuukausittaisen leasing-
vuokran suuruus on 4 751,21 euroa.
Voimassa olevat pelastusmääräykset edellyttävät Himmelin vanhustenkotiin sprinklauksen toteuttamista.
Asiasta on Kainuun pelastuslaitoksen lausunto.
Huoltohenkilöstön käyttämille autoille ei ole minkäänlaista katosta varikolla. Talvisin asia on ongelma, kun
työaikaa menee turhaan ikkunoiden raappaukseen. Kesäisin katosta voi hyödyntää myös muissa tarkoituk-
sissa.
Kiinteistöjen korjaus
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 150 000 150 000 150 000
Netto -150 000 -150 000 -150 000
Leivola F-päiväkoti ja eskari
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot
Netto 0 0 0
Himmelin sprinklaus
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 200 000
Netto -200 000 0 0
Varikon autokatos
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 50 000
Netto -50 000 0 0
114
Eläinlääkärit ovat jo kauan olleet vailla lisää toimitilaa. Lisätilaa on nyt mahdollisuus jalostaa samasta kiin-
teistöstä, kun rakennuksessa ollut toinen toimija irtisanoi vuokrasopimuksensa. Alustavat suunnitelmat lisä-
tiloista on tehnyt arkkitehti Kari Tervo.
Uimahallin pesuhuone- ja saunatilat alkavat olla heikkokuntoiset. Varataan suunnittelumääräraha vuodelle
2018 ja toteutushanke vuodelle 2019.
Päivitetään Terveyskeskuksen vuodeosaston ilmanvaihtojärjestelmä viilennyksellä. Kesäisin vuodeosaston
lämpötila nousee ulkoilman lämmetessä ja se aiheuttaa ongelmia henkilökunnalle ja potilaille.
Kiinteistöjen korjausten pitkäntähtäimen suunnitteluun liittyen on tarpeen tehdä kuntotutkimuksia. Kunto-
tutkimukset luovat pohjan tulevien korjausten suunnittelulle ja auttavat selvittämään rakennuksen todelli-
sen kunnon.
Eläinlääkäritilat
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 100 000
Netto -100 000 0 0
Uimahallin pesuhuoneiden suunnittelu
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 30 000 350 000
Netto 0 -30 000 -350 000
Terveyskeskuksen vuodeosaston viilennys
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 30 000
Netto -30 000 0 0
Kuntotutkimukset
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 50 000 50 000 50 000
Netto -50 000 -50 000 -50 000
115
Kunnanviraston vesikatto on vuotanut useana vuotena. Kattorakenne sisältää riskirakenteita ja huopa alkaa
olla tiensä päässä. Koska ilmanvaihdon tilavaraukset on rakennettava vesikatolle, vesikaton uusiminen ja
ilmanvaihdon rakentaminen on tehtävä samassa hankkeessa. Kunnanviraston sisäilman laadun vuoksi il-
manvaihdon rakentaminen on erittäin tärkeää, koska rakennus on tällä hetkellä todella alipaineinen. Vuon-
na 2018 uusitaan kirjaston vesikatto ja ilmanvaihto.
Arkkitehtisuunnitelmat ovat valmiit. Mahdollista urakkalaskentaa varten on tehtävä erikoissuunnitelmat.
Koska maakuntauudistus on kesken, ennen erikoissuunnittelun käynnistämistä tehdään erillinen päätös.
Varataan suunnittelumääräraha vuodelle 2019. Kohde on prioriteetiltaan ensihoidon tilojen jälkeen. Nykyi-
nen rakennus (asuintalo 1) heikkokuntoinen ja ei täytä mm. automaattisen palonsammutusjärjestelmän
osalta nykyvaatimuksia. Kainuun pelastuslaitos on hyväksynyt toistaiseksi asian.
Jatkohanke vuoden 2016 hankkeelle. Rakennetaan pukuhuonetilat pesäpallokentän puoleiseen päätyyn.
Kunnanviraston sekä kirjaston vesikattojen uusiminen ja koneellisen IV:n rakentaminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 580 000 300 000
Netto -580 000 -300 000 0
Ensihoidon tilojen erikoissuunnittelu
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 40 000
Netto 0 -40 000 0
Kuntotutuskodin rakentaminen (nykyisen Asuintalo 1 rakennuksen tilalle)
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 60 000
Netto 0 0 -60 000
Puusalmelan 2. vaiheen toteuttaminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 90 000
Netto 0 -90 000 0
116
Varataan määräraha toteuttaa virastotalon vesivahingosta aiheutuneet korjaustyöt loppuun. Tulot ovat va-
kuutusyhtiön korvauksia.
JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS
Liikenneväylät
Katuverkon ja tekniikan uusiminen. Parantaa liikenneturvallisuutta ja selkeyttää liikennejärjestelyjä, jotka
eivät ole jäsentyneitä alueelle tulleiden rakentamisten myötä.
Rakennetaan kaava-alueen katuverkosto osittain, jotta alueen tontteja saadaan myyntiin.
Lastaajantielle on siirtymässä puutavaraterminaalin raskas liikenne. Katu on erittäin heikkokuntoinen ja
vaatii peruskorjauksen. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä vähintään 50%:n ulkopuolinen rahoitus.
Hankkeen rahoitusneuvottelut käydään vuoden 2017 aikana ja mahdollinen toteutus tehdään vuonna 2018.
Virastotalon vesivahinko
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 40 000
Menot 50 000
Netto -10 000 0 0
Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 380 000
Netto -380 000 0 0
Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen katuverkosto
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 150 000
Netto -150 000 0 0
Lastaajantien perusparannus
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 500 000
Menot 1 000 000
Netto 0 -500 000 0
117
Rantatietä vaikutuspiirissä ovat kaikki keskeiset palvelupisteet; terveysasema, nuorisotalo, kunnanvirasto,
kahdessa paikkaa olevat vanhustentalot ja lukio. Kadulle pitäisi rakentaa erillinen korotettu jalkakäytä-
vä/pyörätie. Valaistus puuttuu osalta tiealuetta ja liikenneturvallisuudessa on puutteita mm. epäselvine ris-
teysalueineen. Kadun peruskorjaamisen yhteydessä uusitaan vanhat betoniviemärit, valurautaiset vesijoh-
dot sekä kaukolämpölinjat. Savitie ja Pirttikuja ovat vanhoja sorapintaisia katuja, joiden alla on vanhaa sa-
neerattavaa vesi- ja viemäriverkkoa.
Saaritien alkuosa peruskorjattiin v. 2006, loppuosa (530 m) on korjaamatta. Samalla peruskorjataan myös
Kärkitie (80 m) ja Karitie (60). Peruskorjaus käsittää katujen alusrakenteiden uusimisen ja vesi- ja viemäri-
verkoston uudelleen rakentamisen.
Oikokadun peruskorjaus tehdään samanaikaisesti verkostokorjauksien kanssa. Pappilanpellolla Oikokadun
vesi- ja viemäriverkosto on erittäin huonokuntoinen. Verkostoa on jouduttu korjaamaan useana vuotena ja
kohde olisi kiireisimpiä korjattavia koko verkostoalueella. Verkoston uusiminen tehdään Siltapolulta Risti-
järventielle saakka. Samassa yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkosto.
Varataan määräraha Tenetinvirran kunnallistekniikan rakentamiselle.
Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 360 000
Netto 0 -360 000 0
Saari-, Kärki- ja Karitien perusparannus
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 340 000
Netto 0 -340 000 0
Oikokatu, Salmelantie
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 350 000
Netto 0 0 -350 000
Tenetinvirran kunnallistekniikka
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 75 000
Menot 163 000
Netto -88 000 0 0
118
Erilliskohteet
Huonokuntoisia kaavateitä päällysteitä uusitaan ja paikataan. Päällystämisellä parannetaan teiden kuntoa
ja vähennetään kunnossapitokustannuksia.
Uusitaan vanhoja valaisimia energiaa säästäviin led-valaisimiin. Uusilla valaisimilla saadaan energian sääs-
töä sekä valaisimella, että ohjattavuuden paranemisella.
Kunnan pohjakartta perustuu eri aikoina tehtyihin ilmakuvauksiin, joista vanhimmat ovat 80-luvulla tehtyjä. Karttaa on täydennetty koko ajan, mutta edelleenkin kaavan pohjakarttana käytetään kartan rasterikuvaa, joka on poistuvassa KKJ-koordinaatistossa. Kesällä 2016 tehtyä ilmakuvausta voidaan hyödyntää kartan uu-simisessa.
Investointien pitkäntähtäimen suunnittelu vaatii valmiita suunnitelmia usealle vuodelle.
Kaavateiden päällystäminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 20 000 50 000 50 000
Netto -20 000 -50 000 -50 000
Kaavateiden valaistus
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 60 000 60 000 60 000
Netto -60 000 -60 000 -60 000
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 80 000
Netto -80 000 0 0
Pohjakartan päivitys
Katu-, vesi- ja viemäriverkon saneerausten esisuunnittelu
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 40 000
Netto -40 000 0 0
119
Puistot ja leikkipaikat
Varataan vuotuinen määräraha lähiliikunta-alueiden kalusteiden hankintaan.
Urheilu- ja ulkoilualueet
Ulkoilureittien pitkospuiden yms. rakenteiden kunnostamista on syytä tehdä vuosittain, jotta reitit pysyvät
kohtuullisessa kunnossa.
Naapurinvaaran venevalkamaan rakennetaan kysyttyjä laiturillisia venepaikkoja. Hankkeeseen on myönnet-
ty rahoitus Oulujoen puitesopimuksen kautta. Fortum Oyj ja Kainuun ELY-Keskus rahoittavat hankkeesta
60%. Suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi on tehnyt Ramboll Finland Oy Kajaanista.
Lähiliikunta-alueiden kalusteiden hankinta
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 10 000 10 000 10 000
Netto -10 000 -10 000 -10 000
Reittien kunnostus
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 30 000 30 000 30 000
Netto -30 000 -30 000 -30 000
Naapurinvaaran venevalkaman kehittäminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 42 000
Menot 70 000
Netto -28 000 0 0
120
IRTAIN OMAISUUS
Laitteiden hankinta luottamusmiehille sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymiseksi.
Intranetin toteuttamista jatketaan v.2017.
Hankintaan elokuussa 2017 käyttöönotettavaan Leivola F-talon päiväkotiin ja eskariin kalusteita sekä toi-
mintavarustusta ottaen huomioon paloturvallisuus- yms. määräykset (verhot, lelut, irtokalusteet yms).
Huoltoautoja pyritään uusimaan väh. 1kpl/vuosi. Osa autoista on huonokuntoisia ja korjauskulut ovat vuo-
sittain suuret.
Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 15 000
Netto -15 000 0 0
Intranetti
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 15 000
Netto -15 000 0 0
Leivola F-talon päiväkodin ja eskarin kalusteet + toimintavarustus
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 60 000
Netto -60 000 0 0
Huolto-autojen uusiminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 45 000 45 000 45 000
Netto -45 000 -45 000 -45 000
121
KAUKOLÄMPÖLAITOS
Keskuskadun perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkkoa.
Vesi- ja viemäriverkoston kunnostuksen yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkkoa.
Rantatien loppuosan perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkkoa.
Oikokadun peruskorjauksen sekä vesi- ja viemäriverkostokorjauksen yhteydessä uusitaan myös kaukoläm-pöverkkoa.
Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 110 000
Netto -110 000 0 0
Lastaajantie
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 120 000
Netto 0 -120 000 0
Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 145 000
Netto 0 -145 000 0
Oikokatu
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 0
Menot 100 000
Netto 0 0 -100 000
122
Suoritetaan VAPOlle sopimuksen mukaiset tasausmaksut vuonna 2017.
VESIHUOLTOLAITOS
Keskuskadun perusparantamisen yhteydessä uusitaan myös vanhat vesi- ja viemärijohdot.
Uusitaan vanhaa vesi- ja viemäriverkkoa ja rakennetaan osittain uutta.
Tarkoitus tutkia Hiukan pohjavesialueen rakennetta kaavoituksen pohjaksi. Hanketta rahoittaa Kainuun ELY-keskus ja GTK-Kuopiosta.
VAPO-sopimuksen mukaiset tasausmaksut
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 280 000
Netto -280 000 0 0
Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 150 000
Netto -150 000 0 0
Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen vesi- ja viemäriverkko
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 70 000
Netto -70 000 0 0
Hiukan pohjavesialueen geologinen selvitys
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 60 000
Menot 90 000
Netto -30 000 0 0
123
Huonokuntoisten vesi- ja viemäriverkkojen korjaus pitkäntähtäimen suunnitelman mukaisesti.
Talojohdot ovat rakennuskaava-alueelle rakennettavia vesi- ja viemäriliittymiä. Liittymiä tehdään vuosittain n. 20 kpl. Tonttijohtojen rakentamistulot ovat olleet noin. 20 000 euroa, jotka on merkitty tuloksi käyttöta-louteen. Lisäksi liittymismaksut kirjataan taseeseen velaksi, koska ne ovat palautus ja siirtokelpoisia.
Vesi- ja viemärilaitoksen automatisointi on uusittava, koska vanhalle järjestelmälle loppuu tuotetuki. Suun-nitelmat automatisoiniin uudistamiseksi on tehnyt Ramboll Finland Oy, Kuopiosta. Käytännössä uusitaan keskusvalvomoa ja mm. pumppaamojen hälytysslaitteet. Hanke jakautuu vuosille 2017–2018.
Uusitaan huonokuntoista vesi- ja viemäriverkkoa.
Uusitaan huonokuntoista vesi- ja viemäriverkkoa.
Rantatien loppuosa, Savitie
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 150 000
Netto -150 000 0
Talojohtojen uusiminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 50 000 50 000 50 000
Netto -50 000 -50 000 -50 000
Vesi- ja viemärilaitoksen automatisoinnin uusiminen
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot
Menot 100 000 150 000
Netto -100 000 -150 000 0
Saari-, Kärki- ja Karitien vesihuolto
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 0
Menot 140 000
Netto 0 -140 000 0
Oikokatu
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 0
Menot 200 000
Netto 0 0 -200 000
124
ARVOPAPERIT
Sotkamon kunta osallistuu Vuokatti Areena -hankkeen käynnistämiseen yhdessä Vuokatin urheiluopiston ja
Osuuskauppa Maakunnan kanssa. Areenan suunnittelun lähtökohtana on, että Areenaan sijoittuu uusi jää-
halli ja Areena toimii liikunta-, kokous- ja näyttelykeskuksena. Fyysisesti Areena tulisi sijoittumaan nykyisen
Vuokatin uimahallin yhteyteen. Areena-hankkeen eteenpäinviemiseen liittyy mm. yhtiöittämisselvittelyä.
Talousarviovuodelle 2017 varataan 1 000 000 euroa toimialasijoittamista eli tulevan yhtiön osakkeiden os-
tamista varten. Vuokatti Areena vauhdittaa monipuolisesti elinkeinoelämän kehittymistä Sotkamossa.
Hankkeella tavoitellaan osaltaan matkailijavolyymien kasvattamista sekä uusien investointien saamista alu-
eelle.
Arvopaperien myynnille ei tehdä tulovarausta talousarviovuodelle tai suunnitelmavuosille.
Osakkeet ja osuudet
TA
2017
TS
2018
TS
2019
Tulot 0 0 0
Menot 1 000 000 0 0
Netto -1 000 000 0 0
125
9. SOTKAMON KONSERNIN TYTÄRYHTIÖT
9.1. KIINTEISTÖ OY SOTKANMAA
Kiinteistö Oy Sotkanmaa kuuluu Sotkamon kunnan kuntakonserniin. Sotkamon kunta omistaa yhtiön
100 %:sti. Yhtiö aloitti toiminnan virallisesti 1.1.2014, jolloin kunnan omistamat kiinteistöosakeyhtiöt siirtyi-
vät yhtiön omistukseen.
Sotkanmaa omistaa v.2017 alusta alkaen 521 asuntoa Sotkamossa ja Vuokatissa sekä 43 opiskelija-asuntoa
Vuokatissa.
1 000 € RAHANLÄHTEET TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Hoitotuotot
Vuokrat 2 770 207 2 771 391 3 366 506 3 400 171 3 437 573
Käyttökorvaukset ja muut kiinteistön tuotot 184 769 187 325 246 450 246 450 246 450
Rahoitustuotot
Korkotuotot 2 240
Muut rahoitustuotot 1 317
Luottotappiot -973 -4 644 -4 916 -4 916 -4 916
Nostetut lainat
Rahan lähteet yhteensä 2 957 559 2 954 072 3 608 040 3 641 705 3 679 107
RAHAN KÄYTTÖ
Hoitokulut
Kiinteistön hoitokulut 1 665 070 1 678 128 2 129 820 2 155 378 2 187 709
Liittymismaksut
Rakennukset ja rakennelmat 173 395 176 148 308 508 308 508 308 508
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Rahoituskulut
Lainojen korot 153 363 174 786 170 544 172 249 174 833
Lainojen lyhennykset 884 840 901 179 944 741 944 741 944 741
Rahankäyttö yhteensä 2 876 668 2 930 242 3 553 613 3 580 876 3 615 790
Yli-/alijäämä tilikaudelta +/- 80 891 23 830 54 427 60 829 63 317
Yli/-alijäämä edellisiltä tilikausilta +/-
Yli-/alijäämä 31.12. 80 891 23 830 54 427 60 829 63 317
126
9.2. SOTKAMO-VUOKATTI JÄÄHALLI OY
Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n vastuuhenkilöinä toimivat hallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen, lii-
kuntatoimen johtaja Helka Leimu-Pelkonen ja kunnanpuutarhuri Jarmo Vilmi.
Tehtävä
Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n pääasiallinen tehtävä on vuokrata 1.4.2014 tehdyllä sopimuksella jäähalli-
kiinteistöä Sotkamon kunnalle, joka vastaa jäähallin varsinaisesta toiminnasta. Ympärivuotinen jäähalli on
tärkeä olosuhde, joka mahdollistaa kuntalaisten ja matkailijoiden jääurheilun harrastamisen ja vahvistaa
Sotkamon asemaa monipuolisena liikuntamatkailukohteena.
Talous
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimintatuotot 24 958 24 400 12 400 12 400 12 400
Myyntituotot 24 958 24 400 12 400 12 400 12 400
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut 15 859 23 643 9 200 9 200 9 200
Henkilöstömenot 56 0 0 0 0
Palvelujen ostot
1 500 1 500 1 500 1 500
Aineet, tarv. ja tavarat
0 0 0 0
Avustukset
Muut toimintakulut 15 803 22 143 7 700 7 700 7 700
Toimintakate 9 099 757 3 200 3 200 3 200
Poistot ja arvonalentumiset 26 723 1 441 1 441 1 441 1 428
Vyörytyserät hallinto
Vyörytyserät menot 790
Tilikauden tulos -18 413 - 684 1 759 1 759 1 772
Jäähalliyhtiön tuotot ovat pääasiallisesti Sotkamon kunnan maksamia vuokratuloja jäähallin vuokrasta. Ku-
lut muodostuvat jäähallialueen vuokrasta Vuokatin säätiölle, kiinteistöverosta, kiinteistön vakuutuksista,
kirjanpidon ja tilintarkastuksen kuluista sekä pankkikuluista. Vuosina 2015–2016 yhtiöllä oli jäljellä lainaa,
joka oli katettava tuloilla. Laina on maksettu kokonaan v. 2016. Vuosien 2017–2019 tulot ja menot on suh-
teutettu toimintaan.
127
10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2017 JA ARVIO VUOSILLE 2018–2019
Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP2015 TA 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 ArvIo 2019
Liikevaihto 1 575 784 1 602 520 1 782 633 1 931 678 2 095 633
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys(+) tai vähennys(-)
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot 190
Tuet ja avustukset -2 611
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -351 966 -325 300 -325 000 -325 000 -325 000
Varastojen lisäys(+) tai vähennys(-)
Palvelujen ostot -381 349 -412 809 -417 238 -417 238 -417 238
Materiaalit ja palvelut yhteensä -733 316 -738 109 -742 238 -742 238 -742 238
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -219 729 -244 877 -244 026 -203 611 -203 611
Henkilösivukulut
Eläkekulut -52 198 -78 884 -61 058 -54 148 -54 148
Muut henkilösivukulut -12 570 -15 648 -15 276 -13 463 -13 103
Henkilöstökulut yhteensä -284 498 -339 409 -320 360 -271 222 -270 862
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -291 198 -289 070 -291 847 -283 109 -270 859
Arvonalentumiset
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -291 198 -287 081 -291 847 -299 775 -304 193
Liiketoiminnan muut kulut -18 784 -16 050 -16 050 -16 050 -16 050
Liikeylijäämä (-alijäämä) 245 567 221 871 412 138 602 393 762 291
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot 1 300 1 300 1 300 1 300 1 300
Korkokulut -150 -150 -150 -150 -150
Korvaus jäännöspääomasta -157 200 -141 700 -143 300 -143 300 -163 300
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -156 050 -140 550 -142 150 -142 150 -162 150
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 89 517 81 321 269 988 460 243 600 141
Satunnaiset tuotot ja kulut
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 89 517 81 321 269 988 460 243 600 141
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(-)
Vapaaeht.varausten lisäys(-) tai vähennys(+)
Tilikauden ylijäämä/alijäämä 89 517 81 321 269 988 460 243 600 141
128
LIITTEET
Lista tilivelvollisista
Luottamushenkilötoimielimet
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Sivistystoimen lautakunta
Ympäristö- ja tekninen lautakunta
Viranhaltijat
Hallintopalvelut
kunnanjohtaja
hallintojohtaja
talousjohtaja
maaseutupäällikkö
toimistopäällikkö
henkilöstöasioissa vs. palvelualuejohtaja, sivistyspalvelut
lomituspäällikkö
Tekniset palvelut
tekninen johtaja
ateria- ja siivouspalvelupäällikkö
insinööri
kaavoittaja
kiinteistömestari
kunnanpuutarhuri
liikuntatoimenjohtaja
maanmittausteknikko
maanrakennusmestari
rakennustarkastaja
suunnitteluinsinööri
vesihuoltoteknikko
ympäristötarkastaja
Sivistyspalvelut
av. palvelualuejohtaja
lukion rehtori
akatemiajohtaja
kirjastotoimenjohtaja
nuorisotoimenjohtaja
vs. varhaiskasvatuksen päällikkö (30.6.2017 saakka)
varhaiskasvatuksen päällikkö (1.7.2017 alkaen)
129