”PLANETAARINEN TILASTOTOIMI”Pentti Malaska
Rooman klubin kunniajäsenTalous- ja tilastomatematiikan prof. (em)
Turun kauppakorkeakoulu
ICSUGrand Challenges in Global Sustainability Research:
A Systems Approach to Research Priorities for the Decade
The International Council for Science (ICSU) and its partners are leading an international consultative process to: (a) define today’s grand challenges in global sustainability;
(b) identify high priority research that must be carried out; and (c) mobilize social scientists, natural scientists and the humanities around an unprecedented 10‐yr initiative to address these challenges.
• Challenge #1: Improve the usefulness of forecasts of future environmental conditions and their consequences for people
• Challenge #2: Develop the observation systems needed to manage global and regional environmental change
• Challenge #3: Determine how to anticipate, avoid and cope with dangerous global environmental change
• Challenge #4: Determine what institutional and behavioural changes can best ensure global sustainability
• Challenge #5: Develop and evaluate innovative technological and social responses to achieve global sustainability
http://www.surveymonkey.com/s/22BLPKJ) on the visioning process.
• state arithmetics, statistics - valtioiden tilastotoimi
• globaalinen tilastotoimi – standardisointi, aggregointi, YK toimijana
• planetaarinen tilastotoimi – tieto ihmisen globaalista olemassaolosta ja sen rajoituksista suhteessa luonnon toimintaan ja rakenteisiin
MAAPALLO PLANETAARISESTA NÄKÖKULMASTA ENERGIAVIRTAUKSINA
Ihmislajin aineellinen ”mittakaava” planeetalla on kasvanut nopeasti niin suureksi, että on välttämätöntä tarkastella globaalia talous- ja teknosysteemiä suhteessa planetaariseen tilanteeseen eikä vain ihmisen omiin tavoitteisiin.
Luonnon kertakäyttöperiaate nykyisessä teknosysteemissä
I ≡ AxPxT
I – ekologinen rasitus, A- aineellisen elintason kasvuvauhti, P – väestön
kavuvauhti, T – elintason aikaansaamisen luonnonvaraintensiteetti
Kertakäyttöperiaatteen mukainen tulevaisuuden ennuste
Johtopäätökset
1. Talous- ja teknosysteemin vallitsevasta perusajatuksesta lähtien – käytä ja poista vaikka tehostaenkin - tulevaisuuden ennustaminen on loogisesti yksiselitteistä: sitä ei ole olemassa!
2. Globaalin taloussysteemin perusajatusta on välttämätöntä muuttaa globaalisti ja planetaarisesti vastuullisemmaksi.
3. Tässä tehtävässä ei tulla toimeen vain nykyisillä tilastotiedoilla ja käsitteillä, vaan tarvitaan planetaarista tilastotointa ja uusia käsitteitä sekä niihin perustuvia arvioita globaalin taloudellisen toiminnan suhteista planetaariseen todellisuuteen.
ASA Advanced Sustainability Analysis
ASA- tietojärjestelmä perustuu määritelmällisiin identiteetteihin, joista matemaattisesti johdetaan uusia käsitteitä ja ratkaisupolitiikkoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Olemassa olevia primaarisia tilastotietoja käyttäen käsitteille voidaan määrittää numeerisia arvoja. Loogisena peruslähtökohtana ASA:ssa on edellä esitetty ympäristörasituksen tulomuoto : I = AxPxT
(viite: http://www.tukkk.fi/tutu/terra2000 (FFRC’s project page)
ASA-järjestelmän masteryhtälöt
1. TUOTANNON YMPÄRISTÖ-VAIKUTUS ES ≡ POP (GDP/POP) (ES/GDP)
2. HYVINVOINNINYMPÄRISTÖ-VAIKUTUS ES ≡ GDP (WF/GDP) (ES/WF)
3. TYÖLLISYYDENYMPÄRISTÖVAIKUTUS ES ≡ GDP (EMP/GDP) (ES/EMP)
4. TALOUDEN RAKENNE-MUUTOKSEN YMPÄRISTÖ-VAIKUTUS ES = (ESp/EMPp) Wp + (ESq/EMPq) (1-Wp)
ASA-käsitteitä
YMPÄRISTÖMUUTTUJAN MUUTOS
∆ES = ∆(ES/GDP)xGDP0 + (ES/GDP)t x∆GDP = Dem + Reb
JOSTA SAADAAN ASA - KÄSITTEET
Tuotannon dematerialisaatio Dem :Dem = ∆(ES/GDP)xGDP0
Kasvun rebound eli takaisinlyönti Reb :Reb = (ES/GDP)t ∆GDPJa
Kestävä talouskasvu δSGDP:δSGDP = (-Dem/Reb) ∆GDPtoteut.
∆ES = 0
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
1973 1978 1983 1988 1993 1998
% o
f 197
3 C
O2
emis
sion
s
PRb(GDP/POP)
PRb(POP)
DCO2
DCO2
DM
The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in the United States
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
1973 1978 1983 1988 1993 1998
% o
f 1
97
3 C
O 2 e
mis
sio
ns
DCO2
DCO2
DM
PRb(POP)
PRb(GDP/POP)
The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in the Japan
-80
0
80
160
240
320
1973 1978 1983 1988 1993 1998
% o
f 197
3 C
O2
emis
sion
s
PRb(GDP/POP)
PRb(POP)
GRb
DCO2
DMDM
The dematerialization effect and rebound effects of CO2
emissions from fuel combustion in China
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
1973 1978 1983 1988 1993 1998
% o
f 1
97
3 C
O 2 e
mis
sio
ns
DM
PRb(GDP/POP)
PRb(POP)
DCO2 DCO2
GRb
The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions
from fuel combustion in the European Union.
Vain osa talouskasvusta – ehkä puolet tai vähemmän teollisuusmaissakin – on ollut kestävää talouskasvua, toinen osa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ympäristön laadun ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Nykyisenkaltainen talouskasvu – lisääntyvä tuotanto ja kulutus - ei tule poistamaan synnyttämiään ympäristö- ja hyvinvointiongelmia, vaan kasaamaan niitä yhä vaikeammin ratkaistaviksi. Nämä tutkimuksiin perustuvat johtopäätökset osoittavat kuinka suuresta globaalista ja planetaarisesta haasteesta on kyse.
KESTÄVÄN TUOTANNON POLITIIKATASA:N VIITEKEHYKSESSÄ
”VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN” JA
KESTÄVÄ TALOUSKASVU
δSGDP = (-Dem/Reb) ∆GDPtot (∆ES = 0)
”ELINTASON DEGROWTH” JA
YMPÄRISTÖN LAADUN PARANEMINEN
δ(GDP/POP)/ (GDP/POP)0 = - (∆POP/POPt)
δES = Dem (Reb = 0)
PLANETAARINEN ELI LUONNONMUKAINEN TEKNOLOGIA