Transcript
Page 1: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

Kainuun maakunta-kuntayhtymä / TUKEVA -hanke Sotkamontie 13, F 26, / PL 400 88140 Kajaani http://maakunta.kainuu.fi/tukeva_hanke

TUKEVA

Kainuun osahankkeen loppuraportti

1.11.2008 -31.10.2010 25.10.2010 Maarit Rusanen

Page 2: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

2

Kainuun maakunta-kuntayhtymä / TUKEVA -hanke Sotkamontie 13, F 26, / PL 400 88140 Kajaani http://maakunta.kainuu.fi/tukeva_hanke

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................. 3 1. JOHDANTO JA TAVOITTEET .................................................................................................. 4 2. TOIMINTA ................................................................................................................................ 7

2.1. Selvitys henkilöstön ja asiantuntijapalvelujen käytöstä ...................................................... 7 2.2. Koulutukset (hankehenkilöstö/ulkopuoliset) ...................................................................... 7 2.3. Tiedottaminen ................................................................................................................... 8 2.4. Yhteistyö sidosryhmien kanssa ......................................................................................... 9 2.5. Raportointi ...................................................................................................................... 10

3. HANKKEEN TOTEUTUS ........................................................................................................ 11 4. HANKKEEN TULOKSET ........................................................................................................ 16 3. ARVIOINTI ............................................................................................................................. 22 4. KUSTANNUSTEN SEURANTA .............................................................................................. 27 5. JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................................................................................. 28 LIITTEET Liite 1: Kyselylomake Liite 2: Lehtileike; Soveltava taide Liite 3: Toimintaohje /Huoli jaksamisesta, mielialasta, masennuksesta

Liite 4: Vauvakynkkä vertaistukiryhmä Liite 5: Asiakaspalautelomake Liite 6: Asiakashaastattelu

Page 3: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

3

TIIVISTELMÄ

TUKEVA 1 oli lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen pohjoissuomalainen hankekoko-naisuus. Hankkeessa olivat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta ja Oulunkaaren seutukunta, joista Ou-lun seutu oli hankkeen hallinnoija. Hanke kuului Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan. Hanke to-teutettiin 1.11.2009 - 31.10.2010. Kainuun osahankkeen tavoitteena oli kehittää kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjä, rakentaa ylisekto-rinen hoidon polku odottavien ja pienten lasten perheille, kokeilla uusia työtapoja pienten lasten perheiden tukemiseksi ja lisätä moniammatillista, ylisektorillista työskentelyä sekä kokeilla soveltavan taiteen keinoja lasten, nuorten ja perheiden tukena sekä työyhteisöjen voimaannuttajana.

Hankkeen aikana kehitettiin perhekeskustiimien rakennetta ja toiminnan sisältöjä. Tiimien jäsenistö laajeni ja perhekeskustiimit jäivät sovituksi toimintatavaksi. Kolme hoitopolkukuvausta toimintaohjeineen liitettiin kun-tayhtymän laadunhallintaan perhepalvelujen odottavan perheen prosessikuvaukseen. Hoitopolut koskivat odottavien ja pienten lasten perheitä, joissa oli huolta jaksamisesta, mielialasta ja masennuksesta, päihtei-den käytöstä tai raskauden etenemisestä. Varhaisen vuorovaikutuksen tuen ja hoidon osaaminen lisääntyi perus- ja erityistasolla. Vauvaperhetyö jäi pysyväksi käytännöksi lapsiperhepalveluihin. Vauvaperheiden tukemiseen on rakenteilla vauvatyön verkosto ja hoidon porrastusta kehitetään edelleen. Lastenpsykiatrinen vauvatiimi perustettiin hankkeen tuella. Vauva-vanhempi ryhmät jatkavat perustason ennaltaehkäisevänä työnä. Äitien vertaisryhmätoiminnan toivotaan jäävän myös aikuismielenterveyspalvelujen työmenetelmäksi. Hanke kutsui koolle esimiesten ylisektorisen kehittämisryhmän ja ryhmässä nousi tarve yhteiseen vuoropu-heluun ja prosessijohtamisen kehittämiseen jatkossakin. Soveltavan taiteen käyttöä kokeiltiin monimuotoisesti nuorten, perheiden ja työyhteisöjen kanssa. Työyhtei-söjen kokemus soveltavan taiteen käytöstä työyhteisön kehittämisessä oli myönteinen. Soveltavan taiteen menetelmien toivoisi jäävän työhyvinvoinnin ja moniammatillisen työn tukemisen keinovalikoimaan kuntayh-tymässä. Nuorten parissa soveltavan taiteen käyttöä jatketaan Tukevan toisessa vaiheessa.

Page 4: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

4

1. JOHDANTO JA TAVOITTEET

TUKEVA on STM:n KASTE- ohjelmaan kuuluva yhtenäinen pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hanke-kokonaisuus. Hankkeessa olivat mukana Oulun seutu, Oulun kaaren seutukunta ja Kainuun maakunta. Yhteisten kehittämiskohteiden ja -tavoitteiden lisäksi alueilla oli omat aluekohtaiset tavoitteensa ja toimenpiteensä huomioiden esi-merkiksi alueelliset erityispiirteet, aiemmin toteutettu kehittämistyö ja palvelurakenteiden erityisyys. Kainuussa Tukeva-hankkeen valmistelu alkoi keväällä 2008 moniammatillisen työryhmän ideoima-na ja työstämänä, työryhmään kuului edustajia lastenpsykiatriasta, perheneuvolasta, lastentaudeil-ta, äitiys- ja lastenneuvoloista, lastensuojelusta ja perhetyöstä, varhaiskasvatuksesta sekä teatte-rista. Valmisteluyhteistyö Oulun seudun ja Oulun kaaren kanssa alkoi kesällä 2008 ja Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän kanssa keväällä 2008. Suurin osa kainuulaisista pienten lasten perheistä voi hyvin, osa lapsista kenties paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Laadukkaat ja oikein mitoitetut perustasonpalvelut ovat riittäviä tukemaan arjen huolissa ja elämän kulussa eteen tulevissa pulmakohdissa. Kainuulaislapsilla on pääosin tur-valliset kasvu- ja kehitysympäristöt. Isien osallisuus neuvolakäynteihin, perhevapaiden käyttöön ja perheiden osallistuminen erilaisiin perhetoiminnan muotoihin on lisääntynyt. Äitiys- ja lastenneuvo-latoiminta on kehittynyt niin, että lasten perinataalikuolleisuudessa ja pienten lasten sairastavuu-dessa vanhempien sosiaaliryhmien väliset erot ovat pieniä tai poistuneet lähes kokonaan. Lapset sairastavat kuitenkin selvästi enemmän Kainuussa kuin koko maassa. Erityisesti erot näkyvät mie-lenterveyden häiriöissä ja hengityselinsairauksissa. Perheiden kanssa työskentelevät ovat ha-vainneet haurautta vanhemmuudessa ja arjen jaksamisessa. Perherakenteissa tapahtuu nopeita muutoksia ja lisäksi perheiden moniongelmaisuus ja vanhempien päihteiden käyttö on lisääntynyt. Kainuussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten osuus on suurempi kuin koko maan keskiarvo. Ongelmia kasaantuu osalle lapsiperheistä, arvioiden mukaan neljäs osa tai peräti kolmasosa lapsista voi huonosti ja tarvitsee erityistä tukea (Kainuun lasten ja nuorten hyvin-vointisuunnitelma 2009 -2013).

Kainuun hankehakemuksen valmistelu lähti liikkeelle arkitodellisuuden tuomasta tiedosta pienten lasten perheiden selviytymisen haasteista. Lastenpsykiatria oli huolissaan yksikköön tulleista yli 4 -vuotiaiden lasten lähetteiden suuresta määrästä. Hankehakemuksen taustalla vaikutti toimijoiden yhteinen näkemys siitä, että pienten lasten perheitä voidaan tukea ja auttaa haluttaessa varhem-

min Kainuun mallin suomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Hankesuunnitelmassa luvataan, että ko-ko operatiivinen johto ja työntekijät sekä päätöksentekijät sitoutuivat Tukeva-työhön, mikä mahdol-listaa koko tukiprosessin uudelleen arvioinnin ja kehittämisen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut on organisoitu Kainuussa elämänkaarta mukaillen. Perhepalvelut mu-odostavat kokonaisuuden, joka sisältää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja lasten- ja perheiden sosiaalipalvelut. Perhepalveluissa toimii kaikkiaan noin 600 työntekijää, joista vammais-palveluissa 230, lasten terveydenhuoltopalveluissa 250, lasten sosiaalipalveluissa 60 sekä aikuis-sosiaalipalveluissa 40. Varhaiskasvatuksesta Kainuussa vastaavat peruskunnat, joissa on varhais-kasvatuksen työntekijöitä noin 600.

Perheidenpalveluita kehitettäessä eri seuduille on rakennettu perhekeskuksia ja -asemia, jotka muodostavat lapsiperheiden lähipalvelujen toiminnan kivijalan. Aikaisemmassa hankkeessa luotua perhekeskusmallin sisällön kehittämistä haluttiin jatkaa edelleen ja fokusoitua odottaviin ja pienten lasten perheisiin. Tavoitteena oli luoda malli, jolla ennaltaehkäistään ja annetaan varhaista tukea pienten lasten perheille. Ennaltaehkäisevät työtavat ja lapsen tai perheen varhainen tukeminen ovat perhekeskustoiminnan ydinajatuksia.

Page 5: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

5

”Varhainen puuttuminen ei edellytä kauhukuvia, eikä se saa olla vain riskiryhmiin kohdistuvaa toi-mintaa. Varhainen avoin yhteistyö tarkoittaa, että työntekijä, perhe ja läheiset toimivat varhain suh-teessa omien toimintamahdollisuuksiensa vähenemiseen, pulmien kasaantumiseen, lapsen ja nuo-ren ikään sekä kriiseissä aukeaviin mahdollisuuksiin. Olennaista on toimia silloin kun auttamis-mahdollisuudet ovat avarat. Toiminnan ytimenä on perheiden aito osallisuus ja joustava sektorira-jat ylittävä yhteistyö (Bardy et al 2001).”

Kainuun osahankkeen tavoitteet Kaste-ohjelmasta johdetut tavoitteet olivat hankesuunnitelmassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaven-taminen. Samoin tavoiteltiin kuntalaisten ja lapsiperhe osallisuuden vahvistamista ja uusien toimin-tatapojen luomista lapsiperheiden tukemiseen ja palveluihin. Hankesuunnitelman toimenpiteiksi työntekijätasolla oli määritelty osaamisen vahvistaminen ja ja-kaminen ammattilaisten välillä, työparityöskentely ja mentoroinnin kehittäminen ja tietotekniikan hyödyntäminen palveluja järjestettäessä. Toimenpiteet palveluprosessin tasolla olivat prosessien kuvaaminen, arviointi ja muuttaminen sekä pilotointi, työnjaon täsmentäminen, erityistä tukea tar-vitsevien lasten ja perheiden tunnistamisen kriteeristön luominen, soveltuvaan taiteeseen pohjau-tuvien hyvinvoinnin tukemisen mallien kehittäminen sekä yhteistyön tekeminen muiden Tukeva-toimijoiden kanssa. Rakenteiden tasolla toimenpiteinä mainitaan terveysseurantajärjestelmän ke-hittäminen ja pilotointi, yhteistyön tekeminen THL:n kanssa ja yhteistyö muiden Tukeva-toimijoiden kanssa. Kainuun osahankkeen lähitavoitteita täsmennettiin ja rajattiin hankesuunnitelman pohjalta. Tavoit-teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen työparityöskentelyn lisääminen. Samoin haluttiin rakentaa ylisektorinen hoidon polku odottavien ja pienten lasten (-9kk- 3v) perheille ja luoda vauvaperhetyön malli. Hankkeessa halut-tiin myös kokeilla soveltavan taiteen keinoja lasten, nuorten ja perheiden sekä työyhteisöjen tuke-misessa. Aloitimme kehitystyön keväällä 2009 kartoittamalla työntekijöiden ja esimiesten ajatuksia, ideoita ja toiveita. Tulevia kehitystoimenpiteitä käsiteltiin yhdessä hanketyöntekijöiden, kentän ammattilais-ten ja esimiesten kanssa useissa tapaamisissa ja työyksiköiden kokouksissa. Teimme alkutilan-teen kartoituksen kyselyllä ( liite 1) perhe- ja aikuispalvelujen työntekijöille. Työntekijöiltä kysyttiin huolen määrää ja laatua niissä alle kolmivuotiaiden lasten perheissä, joita työntekijä oli tavannut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Kyselyllä selvitettiin myös, minkä tahon kanssa ja kuinka pal-jon yhteistyötä oli tehty huolen herättyä ja kuinka sujuvaa yhteistyö oli ollut. Vastauksia saatiin 119 työntekijältä 30 eri toimipisteestä. Vastaajat työskentelivät äitiys- ja lastenneuvolassa, lastentau-tien, äitiys- ja naistentautien poliklinikalla, synnytys- ja lastenosastolla, keskolassa, päivähoidossa, perhetyössä, aikuisten mielenterveyspalveluissa, lastensuojelussa, riippuvuuksien hoidossa, las-tenpsykiatrialla ja perheneuvolassa. Useimmiten vastaajien huoli pienten lasten perheissä liittyi vanhempien mielenterveysongelmiin (55 %), puutteelliseen vanhemmuuteen ja vanhempien jaksamiseen (49 %) tai vanhempien alko-holinkäyttöön (35 %). Vanhempien somaattiset sairaudet tai lapsen sairaus herätti huolta n.16 % vastaajista. Huolen herättyä yhteistyötä tehtiin hyvin paljon perhetyön, päivähoidon ja äitiys- ja lastenneuvolan kanssa. Vähiten yhteistyötä oli äitiys- ja naistentautien, synnytysosaston, keskolan ja lastentautien osaston ja riippuvuuksien hoidon kanssa. Kaiken kaikkiaan yhteistyö eri ammattiryhmien kesken

Page 6: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

6

koettiin melko sujuvaksi. Parhaiten se sujui äitiys- lastenneuvolan (65 % vastanneista), perhetyön (61 %) ja päivähoidon kanssa (47 %). Pieni määrä vastaajista koki yhteistyön sujumattomaksi las-tensuojelun (6,7 %) aikuisten mielenterveyspalvelujen (3,4 %), lastentautien osaston ja lastenpsy-kiatrian kanssa (2,5 %). Työntekijät toivoivat 0 – 3v lasten ja perheiden tukemiseksi yhteistyön ja verkostoitumisen lisää-mistä, koulutusta ja työnohjausta, tiedotusta sekä uusia työmenetelmiä ja keinoja vanhempien si-touttamiseen. Asiakkaiden kannalta odotuksina olivat oikea-aikainen ja nopea apu, varhainen puut-tuminen, matalan kynnyksen palvelut, vertaisryhmät, perhekahvilat, kotikäynnit, arjen toiminnoissa tukeminen ja käytännön kotiapu, vanhempien ohjaus ja virkistysmahdollisuudet vanhemmille. Kyselystä nousi esille myös se, että yhteistyö koettiin tärkeäksi palveluja järjestettäessä ja yhteis-työn toivottiin entisestään tiivistyvän varsinkin niissä perheissä, joista on monenlaista huolta. Yh-teistyö koettiin sitä sujuvammaksi, mitä enemmän yhdessä toimimista oli jo ollut. Perustason sisäl-lä ja perustason kanssa (neuvola, perhetyö ja päivähoito) yhteistyötä oli eniten, harvemmin oltiin yhteydessä erikoisaloihin. Toisen työn ja työtapojen tunteminen lisäävät halua tehdä työtä yhdes-sä. Avoin dialogisuus voi syntyä vain kohtaamisissa, silloin kun eri ammattilaisten yhteistä vuoro-vaikutusta on riittävästi.

Page 7: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

7

2. TOIMINTA

2.1. Selvitys henkilöstön ja asiantuntijapalvelujen käytöstä

Hankkeessa työskenteli viisi kokopäiväistä työntekijää, joiden työsuhteet alkoivat vuoden 2009 tammi- maaliskuussa. Toimistosihteerin 20 % työpanos oli ositettu muiden hankkeiden kesken.

Projektitiimi oli koottu moniammatillisesti sekä perus- että erityistason työntekijöistä. Hank-keessa työskentelivät terveydenhoitaja Sirpa Huusko, lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja Kristii-na Knuutinen, aikuispsykiatrien sairaanhoitaja Tiina Koskinen, erityislastentarhanopettaja Jaa-na Pääkkönen ja varhaiskasvatuksen johtaja Maarit Rusanen.

Maarit Rusanen projektipäällikkö 100 % 9.3.2009 -31.10.2010 Kristiina Knuutinen projektityöntekijä 100 % 26.1.2009 - 31.10.2010 Tiina Koskinen projektityöntekijä 100 % 1.2.2009 -31.10.2010 Jaana Pääkkönen projektityöntekijä 100 % 26.1.2009 - 31.10.2010 Sirpa Huusko projektityöntekijä 100 % 1.2.2009 -31.10.2010 Tarja Karjalainen taloushallinto 20 % 1.1.2009 -31.10.2010

Henkilöstökulut yhteensä 353 826 euroa

Selvitys asiantuntijapalvelun käytöstä

Palvelujen ostot yhteensä 269 583 euroa Josta asiantuntijapalveluja yhteensä 162 453 euroa Muu toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelu 18 383 euroa

2.2. Koulutukset (hankehenkilöstö/ulkopuoliset)

Kainuun projektihenkilöstö osallistui

Terve SOS – messut 13.5.2009

Raskausajan mahdollisuuden – koulutus 26.3.2009, 14.5.2009

THL:n verkostoseminaarit 12.5. ja 7.9.2009

Lastenpsykiatrian kesäpäivät 8.-9.8.2009

Vakava sairaus perheessä 29.9.2009

Kiikku- vauvaperhetyönkoulutus, 2/2009 -12/2009 8.-9.10., 2.-3.11., 10.–11.12.2009, Oulu

Vavu- peruskurssi, 6.10,13.10, 26.10., 3.11., 10.11.2009, 18.1.2010 Kajaani,

Vavu- kouluttajakoulutus, 11.–14.1.2010 Kajaani

Pohjoisen työnohjausfoorumi, 26.–27.11.2009, Oulu

Varhaisen vuorovaikutuksen kehittyminen-luento, 9.10.2009, Kajaani

Vauvakynkkä- ryhmänohjaaja koulutus, 12.10.2009, Kajaani

Persoonallisuuden häiriöt, aikuispsykiatrian alueellinen koulutus, 13.11.2009, Kajaani

Vanhempien voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta, NMI, 3.-4.11.2009, Seinäjoki

Fasd- koulutus, KVL, 19.12.2009, Kajaani

Ajankohtaista lastensuojelusta, 15.1.2010, Kajaani

Tukeva-seminaari, 11.2.2010, Oulu

Lasten hyvän kasvun edellytykset, 22.3.2010, OYS, videoluento

Perhekeskuskonferenssi, 6.-7.5.2010, Espoo

Page 8: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

8

Parisuhde, haasteena kolmas, 20.–21.5.2010, Helsinki

Miespäivät, 25.–26.5. 2010, Ensi- ja turvakotien liitto, Rovaniemi

Kaste-lapset, nuoret ja perheet - hankkeiden tapaaminen, 1.-2.6.2010, Turku

4-vuotiaan laajennettu terveystarkastus-tilaisuus, 17.6.2010, Oulu

Lastenpsykiatrian kesäpäivät, 6.-7.8.2010, Seinäjoki

Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmänohjaajan koulutus, 20.–21.9. ja 20.–21.10.2010, Ou-lu

Tukeva-messut ja päätösseminaari, 22.9.2010, Oulu

Parisuhde, haasteena kolmas, 27.–28.9.2010, Helsinki

Theraplay-koulutus, 6.-7-10.2010, Kajaani Hankeen järjestämä koulutus muille:

Lastenpsykiatrinen alueellinen koulutus, Mirja Sarkkisen luento, 2.10.2009, Kajaani Varhaisen vuorovaikutuksen kehittyminen-luento, lastenpsykiatri Anne Ritoharju, 1.10.,

9.10.2009, Kajaani

Tutustumismatka Joensuun lastenpsykiatrian vauvatiimin toimintaan esimiehille 7.10.2009

Lystileikki-ohjaaja koulutus 3.10.2009, Kajaani, yhdessä MLL:n ja Kavake- hankkeen kanssa

Vauvakynkkä- ohjaajakoulutus 14.9. ja 12.10.2009, Kajaani

Perhekeskustoiminnan kehittäminen - prosessiin osallistujien koulutus- ja ohjauspäivät, Pirjo Keskitalo, 25.8., 15.9. ja 27.10.2009 sekä 12.1., 9.2., 16.3., 13.4., 18.5.2010 Ka-jaani, 65 osallistujaa

Yhteistoiminnallinen johtaminen, esimiesten koulutus, Asko Leppilampi: 21.9., 28.10. ja 23.11.2009 sekä 10.2., 24.3., 21.4.2010 Kajaani, 25 osallistujaa.

Vauvaperhetyön kehittäminen-prosessiin osallistujien koulutus- ja ohjauspäivät, Mirja Sarkkinen, Elina Savonlahti, 13.8., 10.9., 11.9., 29.10. ja 30.10.2009 sekä 20., 21., 22.1.2020, Kajaani, 50 osallistujaa

Soveltava taide työyhteisön kehittäjänä, 29.10., 30.10., 5.11., 6.11., 12.11., 13.11.2009 / 4 t, 20 osallistujaa, Sotkamo, Puolanka

Perhekeskuskonferenssi, 6.-7.5.2010, Espoo

Hitaan lapsuuden puolustus, Juha T. Hakala, vanhempainilta 28.4.2010 Kajaani ja 29.4. 2010 Suomussalmi, luentoiltapäivä ammattihenkilöstölle 28.4.2010 Kajaani

Masu-koulutuspäivä, Mirja Sarkkinen, 2.9.2010, Kajaani

Perhekeskuspäivä, Tukeva-uutiset 9.9.2010, Kajaani

Vauva-tiimien rakentaminen, Mirja Sarkkinen, 15.9.2010

Tukeva-messut ja päätösseminaari, 22.9.2010, Oulu

Päihdeäitien hoitaminen, Elina Savonlahti, 30.9.2010, Kajaani

Naistentautien koulutuspäivä/hoidon polut, 22.10.2010, Kajaani

2.3. Tiedottaminen Osahanke on osallistunut koko hanketta koskevaan tiedottamiseen mm. Hyvinvointia lapsiper-heille TUKEVAlla yhteistyöllä – seminaarissa 11.2.2010 ja Tukeva-messuilla 22.9.2010 Oulus-sa. Esittelymateriaali löytyy hankkeen www-sivuilta sekä OTTilasta. Osahankkeen esittely sisältyy TUKEVA-hankkeen painettuihin yleisesitteisiin. Projektipäällikkö on osallistunut Kaste-hankevetäjien yhteisiin kokouksiin (Pohjois-Suomi, Lapsi-Kaste-hankeet) ja koko hankeen joh-toryhmän kokouksiin kutsuttuna.

Page 9: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

9

Hankeaikana tiedottamista Kainuussa on tehty osallistumalla voimakkaasti toiminnan kehittä-miseen laajassa verkostossa, osallistumalla maakunta-kuntayhtymän omiin vastuualue- ja työ-yksikköpalavereihin, laatimalla hankkeen toimesta muistioita tapaamisista sekä sidosryhmien lukuisten tapaamisten kautta. Seuraavassa joitakin poimintoja muusta tiedottamisesta:

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämistyöryhmä, 28.9.2009, Kuopio

Kainuun varhaiskasvatuksen kehittämishankkeen ohjausryhmä (Kavake)19.3.2009 ja 24.9.2009

Pirkan perhepalvelut, perhekeskus- ja hanke-esittely, Kajaani 9.12.2009

Terveydenhoitajien maakunnallinen kokous 18.3.2010, Kajaani

Maakunnalliset perhekeskuspäivät 19.5.2009 ja 9.9.2010, Kajaani

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Kainuun maakuntajaosto 23.3.2010

Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen johtoryhmä 29.3.2010

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Kaste-hankkeiden esittely 25.5.2010

Pohjoismainen perhekeskuskonferenssi, Kainuun osahankkeen työpaja 6.5.2010, Es-poo

Lasten Kaste-seminaari, Kainuun osahankkeen työpaja 2.6.2010, Turku

Kainuun Sanomat, artikkeli, Tukeva, soveltava taide, 7.5.2010

Kainuun maakunta kuntayhtymän valtakunnallinen tiedotuslehti, artikkeli 16.6.2010

Kainuun soutu, Tukeva-paatti 3.7.2010

Kuhmolainen-lehti, Lystileikki-tapahtuma 16.2.2010

Tesso-lehti, artikkeli 29.10.2010

Vuolijoki-lehti, vauva-vanhempiryhmät 21.10.2010

Oulunsalon henkilöstö, perhekeskustoiminnan esittely, Oulunsalo 20.10.2010

2.4. Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Yhteistyö oli tapaamisia, työkokouksia ja tilaisuuksien järjestämistä eri hankkeiden ja kolman-nen sektorin toimijoiden kanssa (Tervein mielin Pohjois-Suomessa, Kylä auttaa kriisissä, Kai-nuun varhaiskasvatuksen kehittämishanke Kavake, Liikkuminen kansalaistaidoksi hanke, MLL ja evankelis-luterilainen seurakunta). Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen kanssa järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia ja tapahtumia mm. Lystileikki- ja Vauvakynkkä -ohjaajakoulutukset, Lohtajan ja Kuhmon lystileikki-tapahtumat perheille ja Hitaan lapsuuden puolustus-luennot ja vanhempainillat. Samoin MLL:n kanssa aloitettiin syksyllä 2010 perheval-mennukseen liittyvän ”vahvuutta vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen” ohjelman pilotoinnin suunnittelu ja kouluttautuminen, kokeiluryhmä käynnistyy talvella 2011 Sotkamossa. Turussa tutustuttiin MLL:n Varsinais-Suomen piirin perhetalo Heidekeniin ja isätoimintaan. Liikkuminen kansalaistaidoksi-hankkeen ja muiden perhekeskustoimijoiden kanssa järjestettiin yhteinen perheiden liikuntapäivä Sotkamossa 25.9.2010. Osa evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsi-työn ohjaajista osallistui hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja perhekeskustiimien työhön. Tapaamisissa sidosryhmien kanssa sovittiin eri hankkeiden yhteisistä toimista, yhteisellä suun-nittelulla karsittiin päällekkäisyyksiä ja etsittiin synergiaa. Sidosryhmät antoivat myös asiantun-tijakommentteja hoitopolkuihin ja hankeen kehittämisaihioihin. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa suunniteltiin ja toteutettiin varhaisen vuorovaikutuksen – kouluttajakoulutus Kajaanissa. Kolme ammattikorkeakoulun opiskelijaa suoritti hallinnon tai vaihtoehtoisten opintojen opintojaksot hankkeessa. Opiskelijoita oli myös mukana hankkeen koulutuspäivissä. Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian yksikön kanssa vaihdettiin vauvaperhetyön kokemuksia ja Kainuun vauvaperhetyöntekijät osallistuivat Oulussa vauvaper-hetyön verkoston tapaamisiin säännöllisesti. Kokemuksia vauvaperhetyöstä vaihdettiin myös Länsi – Pohjan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrin ja vauvaperhetyöntekijän kanssa.

Page 10: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

10

2.5. Raportointi

TUKEVA- hankkeen ensimmäinen maksatushakemus vuoden 2008 sekä vuoden 2009 kustan-nuksista ajalta 1.1.–20.10.2009 lähetettiin rahoittajalle lokakuussa 2009. Samassa yhteydessä raportoitiin hankkeen etenemisestä suhteessa hankesuunnitelmaan. Toinen maksatushakemus ja väliraportti rahoittajalle annettiin ajalta 1.10.2009 -28.2.2010. Viimeinen maksatushakemus ja loppuraportti toimitetaan 31.10.2010 mennessä.

Kainuun osahankkeen ohjausryhmän jäsenistö, esityslistat ja kokouspöytäkirjat löytyvät Kai-nuun maakunta kuntayhtymän Y-tietokannasta. Ohjausryhmän kokoukset pidettiin 6.5.2009, 26.10.2009, 26.1.2010, 4.5.2010, 26.8.2010 ja 20.10.2010 Kajaanissa.

Oulun seudun Oulun kaaren ja Kainuun yhteiseen kehittämisryhmään osallistuivat Kainuusta kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, erityissuunnittelija Marja-Liisa Komulainen ja projekti-päällikkö Maarit Rusanen. Kehittämisryhmän kokoukset pidettiin seuraavasti:

13.1.2009 Oulu

10.6.2009 Oulu

1.9.2009 Ii

22.9.2009 Kajaani

29.10.2009 (videoneuvottelu)

4.12.2009 (videoneuvottelu)

13.1.2010 Ii (+ puhelinneuvottelu Kainuuseen)

7.4.2010 Oulu

10.5.2010 Oulu

8.6.2010 (videoneuvottelu)

2.9.2010 Kajaani + videoneuvottelu Lappi ja Oulunkaari Koko hankkeen johtoryhmään kuuluivat Kainuusta Marita Pikkarainen ja varajäsenenä Marja-Liisa Komulainen. Projektipäällikkö osallistui kokouksiin kutsuttuna lähinnä hankekatsausten yh-teydessä. Johtoryhmän kokoukset:

27.3.2009 Oulussa

25.9.2009 Kajaanissa (yhteinen tilaisuus osahankkeiden ohjausryhmille sekä johtoryh-mälle)

21-27.10.2009 sähköpostikokous (edellisen väliraportin ja maksatushakemuksen hy-väksyminen)

11.2.2010 Oulussa (TUKEVA-seminaarin yhteydessä)

21.-28.4.2010 sähköpostikokous (edellisen väliraportin ja maksatushakemuksen hyväk-syminen)

8.9.2010 Iissä

22.10.-27.10.2010 sähköpostikokous (loppuraportin ja maksatushakemuksen hyväksy-minen)

Page 11: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

11

3. HANKKEEN TOTEUTUS

Hankkeen toteutus ja kehittämistyö haluttiin viedä arjen ympäristöihin, perhekeskuksiin ja – asemil-le. Mukaan haluttiin saada mahdollisimman laaja työntekijöiden joukko kaikilta perheitä palvelevilta sektoreilta ja sitouttaa myös työyhteisöjen esimiehet hankkeen kehittämistyön taakse. Kuvio 1. Kainuun osahankkeen kokonaisuus, Tukeva-paatti Perhekeskukset ovat lapsiperheiden palvelujen ydin. Keskusten kynnykset ovat matalia, ja ne toi-mivat ennaltaehkäisevästi. Peruspalvelujen ja erityispalvelujen asiantuntijuus kohtaavat perhekes-kustiimeissä ja perheen tai lapsen tuki järjestetään lähelle lapsen kehitysympäristöä lähipalveluna. Toiminnan raamit rakennetaan ylisektorisessa esimiesryhmässä, joka kehittää yhdessä uusia, per-heen kokonaisuutena huomioivia palvelurakenteita. Esimiesten ylisektorisella prosessijohtamisella voidaan purkaa vanhoiksi käyneitä toimintamalleja ja toimintojen päällekkäisyyksiä. Hanke lansee-rasi työyhteisöihin käsitteen tukevasta työotteesta. Tukeva-työote tarkoittaa: 1. Ennaltaehkäisyä ja varhaista huomaamista

- palvelut tarjotaan perheille ensisijaisesti peruspalveluissa perhekeskuksessa tai -asemilla - asiakas tulee kuulluksi, työntekijä välittää työskentelyllään kunnioitusta, kiinnostusta ja

myötätuntoa - työtekijät tuntevat ja käyttävät sovittuja havainnointi-, arviointi- ja seurantamenetelmiä ja

tuntevat toistensa työkäytännöt

Page 12: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

12

2. Varhaista tukemista

- perhe on ylisektorillisen työskentelyn lähtökohtana, koko perhettä kuullaan ja lähiverkosto-jen ja vertaisryhmien voimavarat otetaan käyttöön

- huolen huomannut työntekijä on mukana prosessissa koko ajan, vältetään asiakkuuksien siirtämistä ja lähetteitä yksiköstä toiseen, suositaan työparin mukaan kutsumista, tapaus-kohtaisia työryhmiä ja asiakkaan asioista puhumista asiakkaan kuullen

- seurataan ja arvioidaan prosessin etenemistä - toimitaan vastuullisesti, oikea- aikaisesti ja riittävän intensiivisesti

3. Työntekijän jaksamista - hyvillä johtamiskäytännöillä, työntekijän osaamisen ylläpidolla ja perhekeskustyöryhmän

antamalla tuella turvataan työntekijän jaksaminen haasteellisessa työssä - kehitetään moniammatillisia työnohjausmalleja - kokeillaan soveltavan taiteen keinoja moniammatillisen tiimityön kehittämisessä ja voi-

maannuttajana Hankkeen toimenpidesuunnitelmassa tavoitteet realisoitiin kolmeksi kehittämiskärjeksi, joita kutsut-tiin hakkeessa kehittämisiduiksi. Ensimmäinen itu oli vauvaperhetyön ylisektorillinen kehittäminen, toinen moniammatillisen ja ylisektorisen työotteen ja työparityöskentelyn vahvistaminen perhekes-kustoiminnassa ja kolmas soveltava taide lasten, nuorten ja perheiden tukena sekä työyhteisön kehittäjänä ja voimavarana.

VAUVAPERHETYÖN YLISEKTORILLINEN KEHITTÄMISPROSESSI, ITU 1

Hankkeen alkutilanteessa odottavien ja vauvaperheiden tuen tarpeen huomaaminen ja vuorovaiku-tustilanteissa tuen antaminen oli satunnaista ja yksittäisten työntekijöiden osaamiseen perustuvaa. Perustasolla terveydenhoitajat, perhetyöntekijät ja osa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä olivat saaneet varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen peruskoulutuksen (VAVU) ja perheneuvolan ja lastenpsykiatrian henkilöstöstä osa oli kouluttautunut kiintymyssuhteen ja varhai-sen vuorovaikutuksen hoitamisen teemoihin. ITU 1:n käytännöllisenä tavoitteena oli lisätä ja vahvistaa eri ammattiryhmien tietoa vauvan ja van-hemman varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen häiriöistä ja hoidosta sekä aloittaa vauvaperhetyön laaja-alainen kehittäminen Kainuussa. Tavoitteina oli rakentaa vauvaperhetyön mallia, jolla voi-daan ennaltaehkäistä vuorovaikutushäiriöiden syntymistä ja lieventää ja hoitaa vakavampia van-hemman ja lapsen vuorovaikutushäiriöitä. Kehittämisprosessiin osallistui n. 50 eri ammattiryhmiin kuuluvaa työntekijää mm. äitiys- ja lasten-neuvolan terveydenhoitajia, kätilöitä, perhetyöntekijöitä, aikuis- ja lastenpsykiatrian työntekijöitä ja työntekijöitä varhaiskasvatuksesta, perheneuvolasta ja lastensuojelusta. Kahdeksan prosessi - ja koulutuspäivän aikana opittiin uutta sikiövauvan maailmasta, raskauden vaiheista, varhaisen vuo-rovaikutuksen tukemisesta ja vuorovaikutushoidoista. Kouluttajina toimivat vauvaperhepsykologi, varhaislapsuuden vuorovaikutusterapian kouluttaja Mirja Sarkkinen sekä lastenpsykiatrian erikois-lääkäri, vuorovaikutusterapian kouluttaja Elina Savonlahti. Kehittämispäivät sisälsivät teorialuentoja ja paljon tapausesimerkkejä. Koulutuksessa oli lyhyt perehdytys raskaudenajan The Working Mo-del of the Child, WMCI- ja MASU-haastatteluihin. Koulutusprosessin aikana luettiin Margareta Brodenin kirja ”Raskauden mahdollisuudet” ja annettiin myös muuta oheisluettavaa. Konsultaatio-päivissä esitettiin vauvaperhetyön rakentamiseen ja mahdollistamiseen liittyviä kysymyksiä sekä kysymyksiä asiakas/potilastapauksista. Verkostollisten konsultaatiopäivien tarkoitus oli erityisesti palvella ja rakentaa raskauden, synnytyksen ja vastasyntyneisyyskauden moniammatillista alueel-lista vauvaperhetyötä ja sen yhteistyökäytäntöjä Kainuussa.

Page 13: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

13

Odottavien ja vauvaperheiden yhteistyökäytäntöjä ja hoitopolkua työstettiin seuduilla (kunnissa) perhekeskustiimien kanssa sekä ITU 2:ssa, esimiesten ryhmässä ja eri työyksiköiden henkilöstön kanssa. Lastenpsykiatria poliklinikka teki tahollaan suunnitelman varhaisen vuorovaikutuksen hoi-tojen aloittamisesta ja yhden psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta suunnattiin perustason kon-sultointiin pikkulapsiasioissa. Syyskuussa 2010 järjestettiin vauvaperhetyön verkostoitumispäivä perus- että erityistason yhteistyönä. Konsultaatioapua verkoston rakentamiseen ja hoidon porras-tukseen hankittiin vauvapsykologi Mirja Sarkkiselta. Hankkeen aikana laadittiin Kiikku-vauvaperhetyön koulutukseen liittyen suunnitelman vauvaperhetyöstä. Suunnitelmasta käytiin kes-kusteluja vastasyntyneiden tehohoidon ylilääkärin, osatonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan kans-sa. Samoin sovittiin vastasyntyneiden tehohoidon henkilökunnan perehdyttämisestä vauvaperhe-työn käytäntöihin. Vastasyntyneiden tehohoidon työntekijät saivat tehtäväkseen laatia vauvaper-hetyön tarpeen arviointilomakkeen omaan käyttöönsä osastolle. Hankkeen vauvaperhetyöntekijä aloitti kotikäynnit mm. keskosvauvojen perheisiin ja antoi konsultaatioapua kahdelle muulle vauva-perhetyöntekijälle. Myös muut hanketyöntekijät tapasivat vauvaperheitä ja konsultoivat työntekijöitä perheiden hoito- ja tukiverkostojen rakentamisessa. Erityisesti työntekijöitä rohkaistiin Tukeva-työotteen käyttöönot-tamiseen. Työntekijöitä kannustettiin huolen puheeksi ottamiseen vanhempien kanssa mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa ja perheen kannalta luontevasti. Samoin mietittiin, keitä on per-heen kannalta tarpeellista kutsua verkostoon. Verkostosta ei saa muodostua perheen kannalta lii-an laajaa ja hallitsematonta. Usein tiivis työparityöskentely on riittävää. Hankkeen työntekijät olivat suoraan mukana n. 30 pienten lasten perheen elämässä ja tukimuotojen rakentamisessa ja tekivät yhteensä n. 160 kotikäyntiä tai verkostotapaamista. Tammikuussa 2010 Kajaanissa järjestettiin valtakunnallinen VAVU- kouluttajakoulutus yhteistyös-sä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja THL:n kanssa. Koulutukseen osallistui Kainuusta hanketyön-tekijä, lastenpsykiatri ja lastenpsykiatrinen hoitaja sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun opettaja. Lastenpsykiatrian kanssa suunniteltiin erikoissairaanhoidon työntekijöiden VAVU- peruskurssia ja työnohjausta syksyksi 2010. Samoin yritettiin käynnistää konsultaatiokäytäntöjä Oys:n lastenpsy-kiatrisen yksikön kanssa. Lastenpsykiatrien työpaineet, resurssien niukkuus ja aikatauluongelmat olivat kuitenkin esteenä, eikä näitä suunnitelmia saatu toteutettua hankkeen aikana. Yleistä tietout-ta varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä lisättiin lastenpsykiatrin pitämillä kolmella yleisluen-nolla varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymissuhteen kehittymisestä.

Verkostoitumista muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa lisättiin. Hankeen työntekijät tutustuivat Oys:n vauvaperhetyöhön ja Oulun ensi- ja turvakodin toimintaan päihdeäitien hoidossa. Vauvaper-hetyöntekijät verkottuivat Oulun vauvaperhetyön kanssa ja tapaavat verkostoaan säännöllisesti. PERHEKESKUS MONITOIMIJAISENA OSAAJANA, ITU 2 Perhekeskusten kehittämisprosessiin (ITU2) osallistuivat kainuulaiset perhekeskukset ja -asemat, joista prosessikoulutuksessa oli mukana n. 65 eri ammattiryhmien työntekijää mm. äitiys- ja las-tenneuvolan terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, perheneuvolan työntekijöitä, lastensuojelun so-siaalityöntekijöitä, työntekijöitä aikuisten mielenterveys- ja päihdetyöstä, varhaiskasvatuksesta, las-tenpsykiatriasta ja kolmannelta sektorilta mm. seurakunnasta ja järjestöistä. Perhekeskusten kehit-tämisprosessia ohjasi Tukeva-hanketiimi ja dialogisen verkostotyön koulutusprosessista vastasi FT, VET perhe- ja psykoterapeutti Pirjo Keskitalo. Kehittämisprosessi alkoi elokuussa 2009 ja päättyivät toukokuussa 2010. ITU 2:ssa syvennettiin dialogisen verkostotyön osaamista, kehitettiin perhekeskustiimien rakennetta ja työkäytäntöjä sekä rakennettiin hoidon polkuja keskiössä odotta-vat ja pienten lasten perheet, joissa huolta vanhempien jaksamisesta, mielialasta, masennuksesta, päihteiden käytöstä tai raskauden etenemisestä.

Page 14: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

14

Kehittämistyötä tehtiin myös paikallisissa säännöllisesti kokoontuvissa perhekeskustyöryhmissä ja samanaikaisesti edenneessä ylisektorisessa esimiesten kehittämisryhmässä. Hanketyöntekijät osallistuivat perhekeskustiimien palavereihin. Yhdessä työntekijöiden kanssa määriteltiin perhe-keskustiimin tavoitteet, rakenteet, työtavat ja pelisäännöt. Jokaisessa tiimissä kehitettiin alueelle sopivin perhekeskustoiminnan malli ja luotiin Tukeva-työotteen mukaisia asiakkuuspolkuja. Han-ketyöntekijät tiedottivat hanketoiminnasta, edistivät työntekijöiden verkostoitumista ja toimivat aloit-teentekijöinä ja kirjaajina. Yhteistyötä tehtiin myös tiiminjohtajien kanssa monipuolisesti. YLISEKTORINEN, YHTEISTOIMINNALLINEN JOHTAMINEN Heti hankkeen alkuvaiheessa huomattiin, että kehittämistyön juurruttamisen ja rakenteisiin saatta-misen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että johto on sitoutunut kehittämisituihin. Esimiehillä ei omassa laajassa työtehtävässään ole aina riittävästi mahdollisuuksia ylisektoriseen kehittämistyö-hön. Kehittämisryhmä antoi mahdollisuuden oman työn ulkopuolelta tarkastella palvelurakenteita ja löytää eri vastuualueiden välistä synergiaa lapsiperhepalveluja järjestettäessä. Esimiesten ylisekto-riseen kehittämisryhmään osallistui 25 perhepalvelujen, aikuismielenterveystyön, päihdetyön ja varhaiskasvatuksen esimiestä. Yhteistoiminnallisen johtamisen prosessia ohjasi työyhteisökoulut-taja, KM, TO, konsultti Asko Leppilampi Tukeva-tiimin kanssa. Esimiehille järjestettiin kuusi kehit-tämispäivää syksystä 2009 kevääseen 2010. Kehittämispäivien tausta-ajatuksena olivat oppivan organisaation ja yhteistoiminnallisen johtamisen teoriat sekä prosessijohtamisen kehittäminen. Ke-hittämispäivissä esimiehet työstivät odottavan ja pienten lasten perheen polkua (huoli jaksamises-ta, mielialasta, masennuksesta, päihteiden käytöstä tai raskauden etenemisestä). SOVELTAVA TAIDE LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN SEKÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄJÄ-NÄ JA VOIMAVARANA, ITU3 Tukeva-hankkeen ITU3-osallistavan taiteen osion tarkoituksena oli kehittää työmuotoja, joissa so-veltavan taiteen keinoin tuetaan lapsia, nuoria, perheitä ja työntekijöitä. Kainuun alueella toimineen Ydin-projektin (Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hanke) aikana saatiin jo hyviä kokemuksia osal-listavan taiteen käytöstä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten tukemisessa. Tukevassa ITU3-prosessin toteuttivat Routa- ryhmä / Pohjoinen tanssin aluekeskus – teatteritai-teen maisteri Heikki Törmi, teatteriohjaaja Eino Saari, tanssitaiteen maisteri Kirsi Saastamoinen, ilmaisutaidon ohjaaja Merja Moilanen, teatteritaiteen maisteri Kalle Pakalén ja valokuvataiteilija Irja Samoil. Yhteistyössä olivat mukana Puolangan ja Sotkamon perhekeskukset, Kainuun Keskussai-raalan nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian osastot, Kainuun maakunta-kuntayhtymän lastensuo-jeluyksikkö (lastenkoti Salmila), Hyrynsalmen Iston koulu, Suomussalmen Ruukinkankaan koulu, Paltamon Korpitien koulu ja Tervein mielin Kainuussa - hanke. Työyhteisön kehittämisprosessin ohjaus Osion keskeisenä tavoitteena oli lisätä henkilöstön voimavaroja, osaamista ja rohkeutta moniam-matilliseen yhteistyöhön sekä kokeilla uusia toiminta- ja työtapoja ja vahvistaa osallistujien itseil-maisu- ja vuorovaikutustaitoja. Perhekeskustiimien työntekijät osallistuivat Puolangalla ja Sotka-mossa työyhteisön kehittämis- ja voimaantumisryhmään kolmena iltapäivänä loppusyksystä 2009. Työtapana käytettiin teksti- ja puheilmaisua sekä teatterin ja tanssin keinoja. Nuorten ja eri sukupolvien vuoropuhelun ja osallisuuden vahvistamien perheaseman toiminnassa Osion keskeisenä tavoitteena oli lisätä nuorten ja vanhempien yhteenkuuluvuutta ja positiivista vuorovaikutusta yhteisen prosessin kautta, lisätä perheiden osallisuutta perheasematoiminnassa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tämän osion alaisia toimenpiteitä toteutettiin Paltamossa ja Ristijärvellä. Paltamossa tehtiin nuorten ja heidän vanhempiensa välisestä vuorovaikutuksesta teatteriesityksen,

Page 15: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

15

jossa oli myös dokumentaarista videomateriaalia. Ristijärvellä koottiin osallistujien muistoista, aja-tuksista ja haaveista lyhyitä kohtauksia, jotka olivat osittain dokumentaarisia. Sekä Paltamossa et-tä Ristijärvellä prosessi päättyi julkiseen esitykseen. Nuorten kasvun ja osallisuuden vahvistuminen soveltavan taiteen ryhmässä Osion keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa nuorten kokonaisvaltaista kasvua, edistää nuorten hy-vinvointia, tukee toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja ja toimintatapoja sekä nuorten sosi-aalisten taitojen kehittymistä. Tämän osion alaisia toimenpiteitä toteutettiin Kajaanissa, Hyrynsal-mella, Paltamossa ja Suomussalmella. Kajaanissa yhteistyössä olivat mukana lastenkoti Salmila ja Kainuun keskussairaalan nuoriso- ja aikuispsykiatrian osastot. Lastenkoti Salmilassa järjestettiin musiikki- ja valokuvauksen työpajoja. Kainuun keskussairaalan nuoriso- ja aikuispsykiatrian osas-tojen asiakkaista kootulle ryhmälle toteutettiin pitkäkestoisen teatterin ja ilmaisutaidon työpajako-konaisuus. Hyrynsalmella toteutettiin Iston yläkoulun 8. erityisluokalle ilmaisutaidon työpajakoko-naisuus. Paltamossa Korpitien koululla ja Suomussalmella Ruukinkankaan koululla järjestettiin ly-hyet työpajakokonaisuudet. Työpajojen teemana oli koulukiusaaminen (Liite 2).

Page 16: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

16

4. HANKKEEN TULOKSET Perhekeskusten ja –asemien rakenne selkiintyi Perhekeskuksiin ja – asemille muotoutui kolme tavoitteiltaan ja kokoonpanoltaan erilaista työryh-mää.

1. Laaja perhekeskustyöryhmä Työryhmän tehtävänä on vaikuttaa laajasti lasten kehitysympäristössä. Jäsenet on koottu alueellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, mukana on perhepalvelujen työntekijöi-den lisäksi muun muassa järjestötoimijoita, yrittäjiä ja paikallisia vaikuttajia. Laajan työryh-män tavoitteena on kehittää oman alueen lapsiperheiden elinympäristöä vahvistamalla eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista.

2. Perhekeskustiimi Moniammatillinen, ylisektorinen tiimi toimii lähellä perheiden arkea. Mukana ovat perhepal-velut, aikuisten mielenterveys-, sosiaali- ja päihdepalvelut, varhaiskasvatus ja muut tarpeel-liset toimijat. Tehtävänä on rakentaa seudullista tai alueellista perheiden palveluprosessia ja hoidon polkua. Tiimissä mahdollistuu ammatillinen vertaiskonsultointi. Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista osaamista, verkostotyöskentelyä, karsia toimintojen päällekkäi-syyksiä, tehostaa toimintaa ja palvelujen tuottamista. Tiimillä on pysyvä rakenne, yhdessä sovittu toiminta-ajatus ja yhteiset pelisäännöt.

3. Tapauskohtaiset työryhmät Tapauskohtaisessa työryhmässä ovat mukana asiakas, hänelle tarpeellinen lähiverkosto ja työntekijät. Huolen huomannut työntekijä kutsuu asiakkaan kanssa yhdessä työparin / ver-koston mukaan työskentelyyn. Työryhmässä asiakkaan kuuleminen ja osallistuminen on keskeistä, työskentely on prosessinomaista, yhteistä työskentelyä ja lopputulosta seurataan ja arvioidaan.

TUKEVA - Kainuun osahanke

2010

Lapsiperhepalveluiden verkosto

”laaja perhekeskustyöryhmä”

PerhekeskustiimiTapauskohtaiset

työryhmät

Tehtävänä laaja vaikuttaminen lasten kehitysympäristössä

Asettaa lähitavoitteita oman alueen lapsiperhepalvelujen

kehittämiselle

Mukana perhepalvelut, varhaiskasvatus, opetus- ja nuorisotoimi,

kolmas sektori, yrittäjät, muut tarpeelliset toimijat seudulta

Mukana perhepalvelut,

aikuisten mielenterveys-ja sos. ja päihdepalvelut,

varhaiskasvatus ja muut

tarpeelliset toimijat

Tehtävänä rakentaa

seudullista perheiden

palveluprosessia ja

hoidon polkua,

ammatillinen vertaiskonsultointi

Tavoitteena vahvistaa

moniammatillista osaamista, verkostotyöskentelyä, karsia

toimintojen päällekkäisyyksiä,

tehostaa toimintaa ja

palvelujen tuottamista

Asiakkaan kanssa,

asiakkaan asioista

puhutaan asiakkaan

kuullen

Huolen kuullut pyytäälupaa asiakkaalta

työparin / verkoston

mukaanottoon

Ylisektorinen työskentely mahdollista, tarpeen mukainen

verkosto voimavarana

Onnistumisen seuranta ja arviointi mahdollista

Kuvio 2. Perhekeskusrakenne

Page 17: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

17

Hankkeen aikana perhekeskustyöryhmien kokoonpanoa laajennettiin mm. kolmannen sektorin, aikuispalvelujen ja varhaiskasvatuksen toimijoilla. Kajaanin seudulla haasteena oli pitkään ollut so-pivien suurten perhekeskukseksi sopivien tilojen löytäminen. Hanke ohitti tilaongelman ja keskittyi Kajaanissa perhekeskustiimien koollekutsumiseen ja tiimien sisällöllisen työn kehittämiseen. Ka-jaanin alueelle perustettiin kolme uutta perhekeskustiimiä Teppanaan, keskustan alueelle ja Lohta-jalle. Kainuussa on nyt 12 perhekeskustiimiä. Perhekeskustyöryhmän työkäytännöt ja ammatillinen osaaminen kehittyivät Kehittämisprosessin aikana perhekeskustyöntekijät arvioivat ja antoivat palautetta tiimityöskente-lystä. Tiimeissä jo pidempää työskennelleet tai työskentelyä vasta aloitelleet kokivat tiimit sekä it-selleen että asiakkaille hyödyllisenä tapana toimia. Asiakkaan kannalta hyödylliseksi koettiin muun muassa se, että asiakas saa apua yhdestä paikasta ja että hänen äänensä kuuluu paremmin. Per-heen aikuisten hyvinvointi tulee otettua tiiminä paremmin huomioon, mikä on olennaista myös las-ten hyvinvoinnin kannalta. Asiakas kertoo tarinansa vain yhden kerran ja hahmottaa yhteistyöver-kostonsa paremmin. Perheiden pelko leimaantumisesta hälvenee, kun perhekeskuksessa tarjo-taan palveluja kaikille. Omalta kannaltaan työntekijät kokivat hyväksi sen, että tiedonkulku parani, työparityöskentely te-hostui ja lisääntyi ja työryhmältä sai tukea, niin että oma jaksaminen parani. Perhekeskustiimissä moniammatillinen osaajajoukko on lähellä toisiaan, palvelut eivät ole hajallaan ja ne ovat jousta-vasti saatavilla. Monitoimijuus tuo työntekijän omaan ajatteluun laajemman näkökulman, kaikkien osaaminen tulee käyttöön, päällekkäinen työ vähenee ja ennaltaehkäisevä hyvinvointikeskeinen työote vahvistuu. Työskentely perhekeskustiimissä helpottaa yhteydenottoa toisiin ammattiryhmiin. Yhdessä työstetyistä aukottomista hoitopoluista on iso hyöty tukea tarjottaessa. Epäilijät pelkäsivät tiimityön tuovan lisää verkostoissa ja palavereissa istumista, mahdollisuuksiaan ajallisesti irrottautua perustyöstä ja miten tietosuoja-asiat voidaan huomioida riittävästi tiimityössä. Työn alkuvaiheessa saattaisi syntyä epäselvyyttä vastuunkantajista. Tiimiytyminen ja luottamuksen syntyminen veisi aikaa, koska asenteet muuttuvat hitaasti. Kajaanin osalta pohdittiin sosiaalityön käytäntöä, jossa esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä ei toimi tietyssä kaupunginosassa tai alu-eella vaan asiakasohjaus tapahtuu perheen vanhimman lapsen sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. Perhekeskustyöntekijät epäröivät myös tukevatko esimiehet riittävästi perhekeskus-työmallia, miten vanhoista tavoista voi oppia pois ja miten kuntayhtymän ja kuntien työntekijöiden yhteistyö tulee sujumaan tiimissä. Myös toimivien tilojen puute nostettiin esille palautteissa. ITU 2 kehittämisprosessiin osallistuneilta saatiin runsaasti palautetta perhekeskusten kehittämis-työstä. Saatujen palautteiden mukaan kehittämisprosessin aikana työntekijöiden uskallus työpari-työskentelyyn lisääntyi, tiimityö koettiin mielekkääksi, verkostotyöskentelytaidot kehittyivät ja yh-teistyö eri toimijoiden kesken kasvoi. Asiakastyössä perheiden kuunteleminen ja tarpeenmukaisten verkostojen kokoaminen yleistyi. Seuraavassa esitellään joitakin kehittämiseen osallistuneiden kommentteja:

- vaikka ei ole fyysisiä seiniä, niin perhekeskus voi toimia silti - ymmärrän nyt enemmän omaa perhekeskustiimiä ja sen tuomaa voimavaraa työssäni - älä jää yksin perheen / lapsen huolen kanssa, huolehdi, että asia etenee - verkostot kokoon asiakkaiden tarpeiden mukaan - eri toimijoiden tutuksi tuleminen, sitä myötä eri näkökulmia asioihin, hyvää vuorovaikutusta - yhteistyö todella kannattaa ja kuinka paljon meillä onkaan osaamista - työparityöskentelyn tärkeys - dialoginen työote - ihmettelyn taito - asiakaskeskeisyys työskentelyssä koko ajan (ei selän takana puhumista) - raja-aitojen kaatamista eri ammattilaisten kesken - en olekaan yksin, voin tehdä itse aktiivisesti muiden ammattilaisten kanssa, perhe mukana työsken-

neltäessä

Page 18: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

18

- perhekeskus hyvä asia, kaikki yhteistyökumppanit saman katon alla, yhteistyö helppoa ja palkitse-vaa

- yhteiset työkäytännöt asiakkaan parhaaksi - asiakkaat mukana palavereissa - verkostotyön periaatteet, oma syventyminen siihen

Kehittämisprosessiin osallistuneilta kysyttiin myös, mitä käyttökelpoista kehittämisprosessista siirtyi omaan työhön. Suurin osa vastaajista kertoi, että omaan työhön jäivät pysyvästi työparityöskente-ly, tiimissä työn tekeminen, tiimistä tuen saaminen ja verkostotyön lisääntyminen. Seuraavassa joitakin vastauksia kysymykseen: ”Mitä oppimaasi olet siirtänyt tai aiot siirtää omaan työkäytän-töösi”

- työparityöskentely - työparin löytäminen neuvolan/lastensuojelun puolelta - enemmän työparityöskentelyä perheessä - tiimissä tekemisen vahvistamista ja työparina käytettävissä oleminen - tiimityön ”tiivistäminen” - keskustelu/ tiimityön tärkeys - tiiviimpää yhteistyötä neuvolan ja perhetyön kanssa - päivähoidon ja neuvolan konkreettisten yhteistyömuotojen löytäminen niin, että yhteistyö näkyy toi-

minnassa - päällekkäisyyksien entistä kriittisempi arviointi - tarpeenmukaisuuden entistä vahvempi korostaminen - perheen kuuntelemiseen ja heidän tarpeisiinsa vastaamista - kuuntelen ja olen vielä entistä enemmän läsnä - rajannut omaa vastuuta -> luottanut muiden kykyyn/haluun - lisätä yhteistyötä verkoston kanssa - palaverikäytäntöjen vakiinnuttaminen (2-3 kertaa vuodessa ns. iso palaveri ja pieni toimiva tiimi tar-

peen mukaan) - hoitopolut - ryhmän tuki, ettei tarvitse työskennellä yksin - kysyn vielä enemmän apua verkoston jäseniltä - en jää yksin märehtimään

Perhekeskustyön kehittämiseen osallistuneilta kysyttiin myös, mikä estää opittujen uusien toiminta-tapojen siirtämisen omaan työhön. Esteitä ja hidasteita aiheuttivat eniten kiire, henkilöstövaje ja vaihtuvuus, asenteelliset ongelmat kuten vanhoista toimintatavoista kiinnipitäminen, muutosvasta-rinta ja toiste työntekijöiden vastustus, oma uskalluksen puute, jopa oma esimies saatettiin kokea kantona kaskessa muutoksen läpiviemisessä.

Hoitopolkumallinnukset ja toimintaohjeet liitettiin laadunhallinnan järjestelmään Hankkeen aikana rakennettiin kolme hoitopolkua, joiden keskiössä ovat perheet, joissa on herän-nyt huoli äidin jaksamisesta, mielialasta, masennuksesta, päihteiden käytöstä tai raskauden ete-nemisestä. Mallinnukset liitettiin prosessikuvauksina Kainuun maakunta -kuntayhtymän laadunhal-linnan järjestelmään perhepalvelujen vastuualueelle. Hoitopolkujen rinnalle laadittiin toimintaohjeet eri työyksiköihin, jotka ovat kaikkien tärkein työväline uuden työtavan käytäntöön siirtämisessä. Liitteessä 3 esitellään toimintaohjeet ”Huoli mielialasta, jaksamisesta, masennuksesta”. Toiminta-ohjeet ja Tukeva-työote sisällytetään laadittavaan käsikirjaan, jonka kaikki kehittämisessä mukana olleet työyksiköt saavat käyttöönsä talvella 2011. Hankeaikana nousi asiakastapausten kautta tar-ve teinivanhemmuuden hoidon polun kuvaamiseen. Tätä kirjoitettaessa teinivanhemmuuden hoito-polkukuvausta valmistellaan yhdessä perhekeskustyöryhmässä. Uudet ennaltaehkäisevän tuen vauva-vanhempi vertaisryhmät pikkuvauva-aikana ja voima-vararyhmät pienten lasten äideille käynnistyivät osassa perhekeskuksia Hanke koulutti ennaltaehkäisevään työhön vauva-vanhempiryhmänohjaajia. Kolmessa perhekes-kuksessa käynnistettiin vauva-vanhempi vertaisryhmät, joihin kutsuttiin perheitä neuvolan välityk-

Page 19: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

19

sellä. Ryhmien tavoitteena oli tukea vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta, tuoda esiin vauvan tarpeita ja vahvistaa vanhemmuutta (liite 4). Ryhmissä oli 3 – 6 vauva-vanhempi paria, myös kaksi tuoretta isää osallistui yhteen ryhmistä. Ryhmät kokoontuivat viisi kertaa, kerran viikossa parin tunnin ajaksi, useimmiten neuvolan tiloihin. Ohjelma sisälsi vauvan ja vanhemman yhteistä leikki-mistä, vauvatuksen opettelua, keskustelua, kotitehtäviä ja pieniä ryhmäporinoita. Merkityksellistä ja tärkeää oli vanhempien kahvittelu sillä aikaa kun ohjaajat huolehtivat vauvoista. Vauva- vanhempi ryhmät toteutuivat kevättalvella 2010 Teppanan perheasemalla, ohjaajina perhetyöntekijät Leena Latvala ja Irma Rönkä, Kuhmossa ohjaajina lasten fysioterapeutti Raija Ahtonen ja hanketyöntekijä Jaana Pääkkönen sekä Suomusalmen perhekeskuksessa ohjaajina hankkeen työntekijät Kristiina Knuutinen, Sirpa Huusko ja Maarit Rusanen. Vanhempien kokemukset vertaisryhmistä vauvan kanssa olivat myönteisiä ja ryhmätoimintaa toivottiin lisää:

”Hyvät aiheet, ei niitä muuten tulisi niin ajatelleeksi, hyvä että oli suljettu ryhmä, jokin kiva nimi ryhmälle ”vauva-vanhempiryhmä” on niin vaikea. Suosittelisin ehdottomasti muillekin, varsinkin ensimmäisen lapsen saaneille. Antoi uutta ajateltavaa ja eri näkökulmaa asioihin. Olisi voi-nut olla enemmänkin kuin viisi kokoontumista.” ”Lapset ja äidit saivat tasapuolista kohtelua, tutut rutiinit olivat mukavia (laulut, tanssit). Mainiota oli kahvitarjoilu tarjottavien kera ja mukavat ohjaajat. Ehdottomasti suosittelen muillekin, mielestäni palvelee parhaiten perheitä, joissa ensimmäinen lapsi, mutta mukavaa vaihtelua myös perheille, joissa jo useampia lapsia.” ”Suosittelen pienten ja erityisesti ensimmäisten lasten vanhemmille, saa tukea ja turvaa uudessa elämän tilanteessa ja nimenomaan sitä vertaistukea.”

Keväällä 2010 käynnistettiin pienten lasten masennusoireisten äitien vertaisryhmä, johon kutsuttiin tukea tarvitsevia äitejä mielenterveyspalveluista. Ohjaajina toimivat psykiatrinen sairaanhoitaja, perheterapeutti Tiina Koskinen hankkeesta ja ryhmäpsykoterapeutti Kaisu Kärki aikuisten mielen-terveyspalveluista. Äitien mukaan vertaisryhmässä toimiminen oli oman jaksamisen kannalta hyö-dyllistä ja sitä pidettiin varteenotettavana toimintatapana vaihtoehtona yksilökeskusteluille. Odottavien ja vauvaperheiden tukeminen varhentui Kehittämisprosessit talven 2010 aikana lisäsivät työntekijöiden huolen puheeksi ottamista ja hoi-toon ohjautumista lasta odottavissa ja vauvaperheissä. Hanketyöntekijät saivat yhteistyö- ja kon-sultaatiopyyntöjä mm. äitiys- ja lastenneuvolasta ja synnyttäneiden vuodeosastolta ja keskolasta. Hanke pystyi tarjoamaan uuden väylän haasteellisten asiakastilanteiden pohtimiseen sekä ylimää-räisiä ammattilaisia työpariksi asiakastyöhön. Lastenpsykiatrian yksikköön perustettiin vauvatiimi ja sille alkoi ohjautua tuen tarpeessa olevia pikkulasten perheitä, joiden kohdalla oltiin huolissaan kiintymyssuhteen ja varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisen ongelmista. Tukiverkoston rakentaminen perheelle ennen vauvan syntymää ja ennakoiva suunnitelma kotiutu-misesta synnytyksen jälkeen koettiin tärkeäksi silloin, kun oltiin huolissaan perheen voinnista ja jakamisesta. Hanke hankki perhevalmennukseen liittyvät dvd:t synnyttäneiden vuodeosaston käyt-töön ja suunnitteli henkilöstön kanssa osastolla pitkään olevien äitien yksilöllistä valmennusta. Hankkeen aikana saatiin onnistuneita kokemuksia äitiysneuvolan terveydenhoitajan ja vauvaper-hetyötekijän työparityöskentelystä jo raskausvaiheessa. Keskolan työntekijöiden ja neuvolan ter-veydenhoitajien yhteistyö tiivistyi keskosvauvojen perheissä. Terveydenhoitaja oli mukana jo kotiu-tuspalaverissa sairaalassa tai asiat selvitettiin puhelimella tiedon siirtymisen varmistamiseksi. Hy-viä avauksia uusista ylisektorisista toimintatavoista oli esim. aikuispsykiatrian ja lastenpsykiatrian työntekijöiden yhteisen työskentelyn lisääntyminen asiakasperheissä. Yhteisellä työskentelyllä pys-tyttiin huomioimaan paremmin koko perheen hyvinvointia ja yhteistyön tiivistämiselle koettiin ole-van selkeä tarve ja yhteistä työskentelyä haluttiin lisää.

Page 20: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

20

Tiedonkulku yhteisissä asiakasasioissa parantui. Äitiysneuvolasta synnytysosastolle lähetettävä esitietolomake uudistui samoin kuin yleisesti kiinnitettiin enemmän huomiota tietojen kirjaamiseen ja tiedon eteenpäin viemiseen peruspalveluista erityistasolle ja päinvastoin. Kun asiakas on tietoi-nen tiedonkulusta ja verkostostaan ja hän antaa luvan yhteiseen työskentelyyn, eivät salassapi-tosäädökset ole este tarpeellisen tiedon siirtämiseen työntekijältä toiselle. Nuorten kasvu ja osallisuus sekä eri sukupolvien ja ammattiryhmien vuoropuhelu vahvistui soveltavan taiteen ryhmissä Osallistavan taiteen osio ITU3 onnistui toiminnan osalta odotusten mukaisesti. Osallistujat olivat hyvin sitoutuneita ja sisällöllisesti eri osiot onnistuivat hyvin. Osion haasteellisimmaksi osuudeksi osoittautui osallistujien rekrytointi. Jo valmiiksi olemassa olevissa yhteisöissä esim. Hyrynsalmen Iston koulun erityisluokan ja lastenkoti Salmilan osuuksissa tätä ongelmaa ei ollut. Kainuun kes-kussairaalan nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian osastoilta saimme kootuksi ryhmän esittelykir-jeen avulla ja työntekijöiden aktiivisen tiedottamisen johdosta mutta yksittäisten ihmisten tavoitta-minen valmiiden yhteisöjen ulkopuolelta ITU3 – toiminnan piiriin oli haasteellista. Suunnittelimme esim. nuorille yksinhuoltajaäideille taiteen työpajoja Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaalitoi-men kanssa, mutta osio jouduttiin perumaan osanottajapulan takia. Joko tieto ei tavoittanut äitejä tai sitten käytännön ongelmat (esim. aikataulut, jaksaminen) estivät osallistumisen.

”Olen aina halunnut olla mukana jossakin näyttämötaiteeseen tai elokuvaan liittyvässä hommassa, Aika ei vain anna nykyisin oikein myöten, on melkein "kaikki kortit" käytössä. Epäröin tätäkin aluksi, kuitenkin sovittiin, että ajat pannaan kaikille passaamaan. Olin iloinen päästessäni näin mukaan. Vaikka lähteminen aiheutti lähes aina järjestelyjä yms. projekti oli talven henkireikä työhommille, sain olla ihmisten kanssa tekemisissä. Sain tutustua taas oman alansa ammattimieheen (Heikki) parem-min. Tämä projekti auttoi minua taas enemmän ymmärtämään kuntamme tuen merkityksen tärkeyttä esim. Nuori teatteri - työlle. Ennen kaikkea oli ilo olla tekemässä samansuuntaisten ihmisten kanssa jotain sellaista, mitä toiset tulevat katsomaan, jopa lunastaen pääsylipun! Olisin valmis talvisaikaan vastaavaan jatkossakin. Tässä tosi lyhyesti. Nyt taas peltotöihin. Hyvää kesää, nähdään taas.” Olavi Oikarinen, aikuinen, Ristijärvi

ITU3:n kaltainen toiminta perustuu kohtaamiseen, jossa hyvin suuri merkitys on taiteilijan persoo-nallisuudella, kuten taiteessa yleensäkin. Tämä ei ole kuitenkaan este mallin siirrettävyydelle. Toi-minnan siirtäminen olisi mahdollista mm. seuraavat seikat huomioon ottaen; sisältöjen (harjoitteet, työtavat ja menetelmät) saattaminen kirjalliseen (siirrettävään) muotoon, laadun varmistaminen, arvioinnin kehittäminen, sosiaali- ja terveyspuolen kanssa yhteistyöhön motivoituneiden taiteilijoi-den löytäminen, yleisen ilmapiirin muovaaminen taiteen ja sosiaali- ja terveyspuolen yhteistyötä tukevaksi. Otollisinta olisi, että taiteilija tekisi työtä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa työparina. Puolangan perhekeskustyöntekijät, jotka osallistuivat syksyllä 2009 soveltavan taiteen ammattilaisille tarkoitettuun ryhmään kommentoivat kokemaansa seuraavasti:

- vaikka osallistujat jo muutenkin tuttuja, ryhmään osallistuminen syvensi yhteistyötä - ryhmässä toimiminen oli antoisaa ja turvallista - toi työkaverista uusia piirteitä esille - oli rentouttavaa, hoiti meitä - voisin kokeilla lasten kanssa näitä menetelmiä - sai tuoda esille itselle tärkeitä asioita ja kokemuksia - lämmin henki koko ryhmässä, turvallista puhua - oli yllättävän positiivinen kokemus - enemmän tällaista

ITU3 on vahvistanut käsitystämme osallistavan taiteen mahdollisuuksista ihmisen hyvinvointia tu-kevana toimintana. Taiteen voima on erityisesti ihmiselämän arvoihin, sisältöihin ja merkityksiin liittyvissä kysymyksissä. Taide syntyy aina ihmisestä. Tässä mielessä taiteen tekeminen voi olla

Page 21: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

21

tekijälleen terapeuttinen kokemus. Ilman itsetutkistelua ja esim. omien tunteiden kuuntelua ei tai-detta voi tehdä. Taide on siis pysähtymistä itsensä luokse. Osallistava taide ei korvaa terapiaa, mutta tukee ihmisen hyvinvointia ja on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.

”Hei Heikki!

Minä olen aina pitänyt toiminnallisista menetelmistä perheterapeuttina. Se johtuu siitä, että olen Lindqvistin Martin kouluttama toiminnallinen ryhmätyönojaaja sosiodraaman puolelta. Tässä minun pohdintoja: Onnistunut keskiviikkoilta Kun ajattelee prosessina teidän toimintaa, niin siinä näkyi, että yhteiseen hyvään ja tulokseen oli päästy pitkäjänteisellä työllä: nuorten ryhmäytyminen, sosiaalisen verkoston muodostuminen, nuorten ääni, yhteinen tavoite, mielekäs tekeminen, hallittu ohjaaminen ja lopuksi kaiken tuominen luovasti näkyväksi. Vanhempien ja nuorten asioiden pohtiminen yhdessä on aina paikallaan, mutta luovin ja kokemuksellisin keinoin siinä on kasvatuksellinen ja terapeuttinen puoli yhteisen mukavaan tekemisen lisäksi. Nuoret olivat " rooleissa" niin nuorina kuin vanhempanakin. Asettumalla vanhemman asemaan tulee kokemuksellinen tunne vanhempana ja siitä mitä on vanhempana vastaan ottaa nuoren ailahtelevia ajatuksia ja mielipiteitä. Nuoret arvioivat itseään perheessä ja vanhempiaan äitinä ja isänä. Terveen itsetunnon omistamista ja perhearvoja kunnioittavista nuoristaan vanhemmat saivat olla ylpeitä. Vanhempien arviot itsestään isänä ja äitinä olivat rehellisiä ja koskettavia ja niihin liittyi tunnetta. Tällainen vuoropuhelu nuorten ja vanhempien välillä kuuluisi jokaiseen toimivaan perheeseen ja sen voi myös oppia vähitellen. Keskiviikkoilta oli mitä oivallisin osoitus siitä, että kommunikaatio toimii sukupolvien välillä, siinä ei tarvitse olla kuilu, vaan raja, jossa neuvotellaan, riidellään, annetaan periksi ja sovitaan säännöistä ja toimintatavoista. Näin pika-ajatuksia, hyvää viikonloppua terveisin Paula” Paula Yrttiaho-Jarva, perheterapeutti, joka kävi katsomassa Paltamon esityksen

Page 22: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

22

3. ARVIOINTI

Hankearviointia ja palautetta toiminnasta saatiin kehittämisryhmiltä, koulutuksiin osallistuneilta työntekijöiltä ja asiakkailta. Koko hankkeen sisäistä arviointia tehtiin väliraportoinnin yhteydessä, samoin kuin oma hanketiimimme teki jatkuvaa arviointia toimenpiteiden onnistumisesta säännölli-sissä tiimipalavereissa. Oman tiimin työskentelyä arvioitiin projektipäällikön ja hanketyöntekijöiden kehityskeskusteluissa. Ohjausryhmä arvioi tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa viimeisessä ko-kouksessaan 20.10.2010.

Kainuun Tukeva-osahankkeen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet ja odotetut tulokset vaikuttavat hankkeen päättyessä realistisesti asetetuilta. Hanketoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi suuren kehittämiskokonaisuuden ja lyhyen hankeajan puitteissa on kuitenkin haasteellista. Uusien toimin-tamallien testaaminen tapahtuu asiakkaiden ja työntekijöiden arjessa syksyllä 2010 ja talvella 2011. Tähän asti kokemuksia on kertynyt lyhyeltä ajalta ja hankeen toisessa vaiheessa asiakkailta ja työntekijöiltä saatava palaute kertoo tarkemmin asiakaspolkujen toimivuudesta. Toimintakäytän-töjen uudistumisen ja pysyvyyden arviointi lienee mahdollista vasta Tukeva 2 aikana vuosina 2011- 2012. Hankkeen uusien työtapojen levittämistä edisti Kainuussa laaja, moniammatillinen ja ylisektorinen osallistujaryhmä kehittämisprosesseissa ja esimiesten mukana olo. Yhteinen työskentely vahvisti-visiota vauvaperhetyöstä ja perhekeskuksista. Toiminnan kehittämistä edistivät osallistujien ja hanketyöntekijöiden sitoutuminen kehittämistoimintaan ja hyvät verkosto- ja yhteistyötaidot.

Perheiden palvelukokonaisuuden kehittämisen tekee edelleen haasteelliseksi perheiden palvelujen jakautuminen aikuis- ja lapsilähtöisiin vastuualueisiin. Perhepalvelujen sisällä yhteiselle toiminnal-le on hyvät puitteet, kun lapsiperhepalvelut on koottu samaan hallinnon alaan laajasti mutta esi-merkiksi perhekeskustyötä vaikeuttaa edelleen talousvastuun ja johtamisen jakaantuminen sekto-reittain. Asiakasperheissä tarvitaan tukea monilta eri tahoilta (vrt. perhepalvelut – aikuisten mielen-terveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito - varhaiskasvatus kuntien omana toimintana). Kehittämis-toimintaan osallistumista rajoitti osaltaan työyksiköiden aika- ja henkilöresurssien rajallisuus ja niukkuus. Perustehtävän hoitaminen on kuitenkin oltava prioritteettinä ensimmäisenä. Kehittämistyön aikana ilahdutti erityisesti perheneuvolan ja aikuismielenterveystyön henkilöstön osallistuminen perhekeskustiimeihin ja lasten- ja aikuispsykiatrian yhteistyön tiivistyminen pikku-lapsiperheiden hoitamisessa. Käytännön tarpeeseen syntynyt teiniraskauden hoitopolkumallinnus oli tavoiteasettelun ulkopuolelta tullut tulos.

Kaikki hankkeen toimenpiteet ovat tähdänneet moniammatillisen ja ylisektorisen työotteen lisäämi-seen. Kaikissa kehittämisprosesseissa (ITU 1, ITU 2, ITU3) oli mukana laaja, moniammatillinen, ylisektorinen osallistujajoukko. Esimiesten ryhmän ohjaus perustui oppivan organisaation ja yh-teistoiminnallisen johtamisen teoriaan, jotka myös tähtäävät em. tavoitteeseen. Hankkeen alkaes-sa tehtiin työntekijöille kysely moniammatillisesta työstä ja yhteistyön riittävyydestä. Hankkeen lo-pussa pyydettiin prosesseihin osallistuneilta työntekijöiltä ja esimiehiltä palautetta hankkeen aikana syntyneistä kokemuksista ja oivalluksista moniammatillisesta yhteistyöstä. Verkostotyön kehittymistä ovat edistäneet perhekeskustiimien toiminnalle rakenteiden ja sisällön luominen, tiimien säännölliset kokoontumiset ja perhekeskustiimien saama yhteinen prosessiohja-us ja koulutus. Myös työntekijöiden tutustuminen toisiinsa kehittämisprosesseissa on edistänyt verkostotyön kehittymistä. Hoidon polkujen prosessikuvaukset liitetään Kainuun maakunta-kuntayhtymän laadunhallinnan tie-tokantaan. Intranetin kautta kuvaukset ovat kaikkien käytettävissä. Kaikki kehittämistyössä olleet yksiköt saavat toimintaohjeet yksikkötasolle odottavien ja vauvaperheiden hoitamisesta. Uusien työtapojen ankkuroitumista perustasolle tukee myös esimiesten yhteinen kehittämistyö ja sen jat-

Page 23: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

23

kuminen Tukeva 2:ssa sekä toiminnan kehittäminen yksiköissä sovitusti eteenpäin. Laajoille, mo-niammatillisille prosessikoulutuksille ja yhteiselle dialogille on ilmeinen tarve jatkossa ja sitä kautta voidaan juurruttaa uusia työmalleja käytäntöön edelleen hankeen toisessa vaiheessa. Lyhyessä hankekokonaisuudessa oli tärkeää rajata toiminnan painopisteet. Hankkeen toteuttamis-suunnitelmassa painopiste asetettiin työyhteisöjen toiminnan kehittämiseen ja resursseja suunnat-tiin asiakaspinnassa työskentelyyn tietoisesti vähemmän. Asiakkaat ovat osallistuneet kehittämis-työhön vauva-vanhempi-ryhmissä ja suorien asiakaskontaktien kautta vauvaperhetyöskentelyssä. Vauvaryhmien vanhempien ja ohjaajien palautteet hyödynnetään ryhmien jatkosuunnittelussa. Hanke oli suoraan mukana n. 30 pikkulapsiperheen tukemisessa tai tukiprosessin rakentamisessa. Välillistä osallistumista palvelujen järjestämiseen oli enemmän. Hankkeen kohtaamilta vanhemmil-ta pyydettiin palautetta saamastaan tuesta (liite 5). Perheiden antamaa palautetta välitettiin eteen-päin asianosaisille toimijoille ja perheiden näkökulmaa nostettiin esille kehittämisryhmissä. Tukeva-työote työtapana kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen. Perhe-keskustiimien toiminnan kehittäminen ja yhteistyön ja työparityöskentelyn lisääminen edesauttavat ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin pääsemistä. Yhteisten koulutusten myötä ammattilaisten tieto ja osaaminen lisääntyivät varhaisen vuorovaikutuksen synnystä, vuorovaikutushäiriöistä, odottavan äidin ja kohtuvauvan maailmasta sekä tarvittavasta tuesta ja hoidosta. Samoin varhaiseen tukeen tähtäsivät odottavan ja vauvaperheen hoitopolkujen mallintaminen ja käytännössä mallin käyttöön otto perhekeskustiimin toiminnassa. Hankeen aikana tuotettiin kolme hoitopolkumallinnusta toimin-taohjeineen, vauva-vanhempiryhmien esite, video perhekeskustoiminnasta ja kuvaus perhekes-kustyöryhmien rakenteesta. Osahanke osallistui hanke-esitteiden kokoamiseen ja materiaalin tuot-tamiseen hanke-tapahtumiin. Paraniko palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus ja vähenivätkö alueelliset erot Kainuun eri alueiden kesken hankkeen aikana?

Tavoite toteutui osittain perhekeskustoiminnan jäntevöitymisen myötä. Perhekeskustoimintaa kehi-tettiin lapsiperheiden lähipalveluna ja kiinnitettiin huomiota lapsen kehitysympäristön vahvistami-seen. Hanke kehitti voimakkaasti moniammatillista työskentelyä. Perhekeskusten / -asemien ra-kenne koko maakunnassa selkiintyi, yhtenäistyi ja toiminnalle luotiin raamit ja työskentelylle sään-nöt. Hankeen aikana perustettiin kolme uutta perhekeskustiimiä Kajaaniin. Useimmat perhekeskustyö-ryhmät, joita on nyt kaikkiaan 12, ennättivät aloittaa kolmen hoidollisen polun työstämisen oman alueensa näkökulmasta hankkeen aikana. Tältä osin työskentely vielä jatkuu tiimeissä vuoden 2010 – 2011 aikana. Toiminta perhekeskustiimeissä ei voi olla vielä tasalaatuista, ovathan tiimit kovin eri-ikäisiä. Yhtei-sen toiminta-ajatuksen kirkastamisen ja yhteisistä koulutuksista saatu ajantasainen tietopohja ja monitoimijainen kehittämistyö parantanevat palvelujen laatua. Perustason ja erityistason työsken-tely lisääntyi perhekeskustiimeissä kun niihin saatiin mukaan mm. aikuisten päihde- ja mielenter-veystyöntekijöitä. Asiakkaiden kannalta erityisesti neuvolan terveydenhoitajan ja aikuismielenter-veyshoitajan työparityöskentely jo perustasolla neuvolakäyntien yhteydessä monipuolisti palveluja perustasolla. Uutena asiana saatiin sovittua aikuismielenterveystyöntekijän asiakastapaamisia Lehtikankaan ja Lohtajan neuvolan tiloihin. Vauvaperhetyöntekijöiden jalkautuminen kuntiin ja ko-teihin yhdessä esim. terveydenhoitajan kanssa toi erityisosaamisen lähemmäs asiakkaita. Pikku-vauvaperheiden osalta palvelujen saatavuus parani. Alueellisesti kehittämistyöhön osallistui työntekijöitä kattavasti koko Kainuusta eri sektoreilta. Per-heneuvolasta ja lastensuojelun sosiaalityöstä osallistujia oli vähäisesti ottaen huomioon näiden osaajien merkityksen perheiden tue järjestämisessä. Erityisesti yläkainuulaisten ja muiden pienim-pien perhekeskusten tai -asemien työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen kehittämistyöhön oli merkittävää. Pienten paikkakuntien työtiimit löysivät kehittämispäivissä yhteisen sävelen ja

Page 24: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

24

suunnan kehittämiselle. Työntekijät tunsivat perheet ja palvelupolut ja verkostot ovat henkilömääril-tään hallittuja. Vähäinen työntekijöiden joukko oli tottunut luottamaan toisiinsa ja työskentelemään yhdessä haasteellisissa asiakastilanteissa. Toisaalta pienissä yksiköissä uhkana voi olla yksittäis-ten työntekijöiden liiallinen kuormittuminen ja uusiutumisen verkkaisuus. Kokeneitten ja osaavien ammattilaisten siirtyminen eläkkeelle tekee pienet yksiköt myös haavoittuvaisiksi. Konfliktitilanteis-sa vaihtoehtoja asioiden hoitamiseen on vähäisesti tarjolla niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Pitkät etäisyydet puolestaan hidastavat erityispalvelujen jalkautumista ja vievät paljon työaikaa. Kajaani suurimpana kaupunkikeskittymänä oli perhekeskustiimejä rakennettaessa haasteellisin kohde. Tavoitteena olleita yhteisiä perhekeskustilojen ei saatu ja perhekeskustyöskentelyn kehit-täminen oli lähes kilpistyä yhteisten tilojen puutteeseen. Kajaanissa neuvola- ja varhaiskasvatus-palveluja tarjotaan ensisijaisesti alueellisesti eri kaupunginosissa. Lastensuojelun sosiaalityönteki-jöiden työskentely perheessä toteutuu aakkostuksen mukaan, mikä vaikeuttaa lastensuojelun työskentelyä tietyn alueen perhekeskustiimin jäsenenä. Toimijoita ja verkostoja on enemmän ja henkilöstön vaihtuvuus runsaampaa. Joskus erityisalojen vahvat, perinteiset toimintakulttuurit hi-dastavat muutosta.

Olivatko asiakkaat tyytyväisiä?

Asiakasperheet ja nuorten ryhmien toimijat antoivat mielellään äänensä hankkeen esityksiin mm. Tukeva-seminaariin 11.2.2010 ja päätösmessuille 22.9.2010. Myös hanketyötä esittelevälle videol-le oli helppo saada vauvaperheistä kuvaotoksia.

Asiakaspalautetta pyydettiin hankkeen kautta palveluissa mukana olleilta perheiltä. Asiakkaat oli-vat tyytyväisiä hanketyöntekijöiltä saamaansa palveluun ja kokivat osallisuutta asioidensa hoidos-sa (liitteet 5 ja 6).

Useimmiten avun tarpeen havaitsi terveydenhoitaja tai asiakas oman lähiverkostonsa kanssa itse. Tuki järjestyi neuvolan kautta ja asiakas sai itselleen nimetyn työntekijän. Muita yhteistyökumppa-neita näissä perheissä olivat aikuismielenterveystyöntekijät ja perhetyöntekijät. Palveluissa ei ollut asiakkaiden mielestä päällekkäisyyttä. Tukea saatiin erittäin paljon tai melko paljon arjen pyörittä-miseen, lasten kasvatukseen, vuorovaikutukseen lasten kanssa, parisuhteeseen, terveyteen, mie-lialaan, voimavaroja omaan jaksamiseen, harrastuksiin ja tulevaisuuteen. Palvelu koettiin perheen ja lasten kannalta erittäin hyödylliseksi. Oma mielipide tuli hyvin kuulluksi ja omat huolen aiheet pystyi kertomaan hyvin tai erittäin hyvin. Asiakkaat kokivat saaneensa apua ja tukea oman per-heensä tilanteeseen hyvin tai erittäin hyvin. Toiveita palvelujen kehittämiselle esitti yksi vastanneista äideistä näin:

” Neuvolassa pitää rohkaista puhumaan enemmän asioista. Perhevalmennukseen yhä enemmän huomiota siitä, kuinka parisuhde ja elämä vauvan tulon jälkeen muuttuvat. Kerrottava siitä, miten huolehtia omista ja perheen voimavaroista.”

Asiakastapaamisten kautta hanketyöntekijöille välittyi myös asiakkaiden odotuksia ja pettymyksiä palveluihin yleensä. Hanke on asiakkaan kannalta ulkopuolinen, neutraali toimija, jolle omista ko-kemuksista oli helppoa kertoa. Huoliperheet, joilla itsellään oli voimavarat jo vähissä, kokivat palve-lut vaikeasti saataviksi. Hädän hetkellä he eivät tienneet, mistä apua tai tukea voisi hakea, puhe-linajat eivät toimineet, työntekijää oli vaikeaa saada kiinni tai se tapahtui viiveellä tai tieto ei siirty-nyt eri toimijoiden välillä. Pienten lasten äitien puheenvuoroissa nousi usein esille raskaus- ja syn-nytysajan kokemukset ja tähän aikaan liittyvä erityinen herkkyys, jota ammattilaiset eivät aina pys-tyneet huomioimaan toiminnassaan. Raskaus- ja lapsivuodeajan merkityksen esille nostaminen kehittämistyön ja koulutuksen kautta toivotaan tuovan parannusta asiakaskohtaamisiin. Soveltavan taiteen ryhmissä nuorten sitoutuminen oli hyvää tasoa ja julkiset esitykset toivat nuor-ten äänen kaikkien kuultaville. Soveltavan taiteen ryhmään osallistunut isä kommentoi kokemaan-sa seuraavasti:

Page 25: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

25

moro Ensinnäkin olen erittäin iloinen siitä, että meidän lapset ovat löytäneet teatteriharrastuksen. Toisaalta olen myös yllättynyt - positiivisesti. Lapset ovat saaneet aimo annoksen esiintymisvarmuutta ja – rohkeutta mutta samalla se on antanut mieleenpainuvia hetkiä myös minulle. On ollut mukava seura-ta heidän omia esityksiään ja olla heidän vierellään katsomassa muitakin teatteriesityksiä.

Nuorten teatteriesitys Paltamossa oli raikas. Ehkä odotin vähän rajumpaa otetta, kun aiheena olivat niinkin hankalat asiat kuin viina, seksi ja perheen sisäiset ongelmat. Mutta toisaalta parempi näin kuin se nyt oli, koska rajumpana esitys olisi voinut mennä pelkäksi huutamiseksi ja kiroiluksi ja ilma-piiriltään tunkkaiseksi. Nyt esityksestä jäi hyvä jälkimaku. Ensimmäinen ajatus, kun kysyit mahdolli-seen haastatteluun oli, että en varmasti lähde. Enhän minä osaa näytellä. En ole näytellyt sitten pe-ruskoulun ala-asteen. Mutta kun asiaa tarkemmin mietin, eihän minun tarvitsekaan näytellä, olla vain oma itseni. Ja jos lapset laittavat itsensä likoon, odottavat he sitä varmaan myös vanhemmilta. Haastattelut itsessään olivat koskettavia, niin vanhempien kuin nuortenkin. Ja mikä parasta, niistä näkyi se sama positiivisuus kuin esityksestäkin. Onko sitten mikään muuttunut kotona? Ei varmaan lyhyellä aikajänteellä. Ehkä se tuo positiivisuus jäi päällimmäiseksi mieleen. Jos näistä vaikeista aiheista voisi kotonakin jutella ja ajatella samaan sävyyn kuin teatterilavalla. Tietenkin realistina täytyy todeta, että kyllä isänä on paljon helpompi pu-hua pojalle mopon tulpan vaihtamisesta kuin siitä miltä sinusta itsestä tuntuu. Ja tyttöjen kanssa ei sitten ole edes tätä ”tulpan vaihto” keskustelua. Mutta eihän sitä aina tarvitsekaan puhua. Riittää, kun on läsnä. Lapselle ja nuorelle jää kuva, että välitetään. Se on monesti tärkeämpää kuin tyhjän puhuminen. Kiitokset sinulle ja niille henkilöille, jotka ovat olleet vetämässä tätä projektia. Hyvää kesää t. Juha Juha Kilpeläinen, paltamolainen isä

Hankkeessa harjoittelujaksoja suorittaneet opiskelija arvioivat hankkeen toteuttamista ja onnistu-mista omissa harjoittelukertomuksissaan. Opiskelijat olivat tyytyväisiä harjoittelujaksoihinsa hank-keessa ja kokivat oppineensa uutta palvelujen rakenteista, kehittämistyöstä ja sen haasteista. Ter-veydenhoitajaksi valmistumassa ollut opiskelija koki hankkeen edistäneen moniammatillisuutta ja puheeksi ottamista:

”Moniammatillisuuden toimivuuden eteen tehdään nyt oikeasti töitä lapsiperhepalveluiden osalta esimiestasolta lähtien. Ainakin osa esimiehistä ja työntekijöistä on tuntunut innostuneen moniamma-tillisuuden kehittämisestä ja näkevät sen tärkeänä osana työtään. Itselle on harjoittelujakson aikana entisestään vahvistunut käsitys siitä, että ilman toimivia moniammatillisia työryhmiä perheiden (eten-kin huoliperheiden) auttaminen ei onnistu.”

”Kokonaisuudessaan harjoittelujakso on antanut itselleni paljon uusia näkökulmia perhepalvelujen kehittämiseen, perhepalvelurakenne on tullut tutuksi, sirpaleinen tieto perhekeskuksista, perhetyös-tä, lastensuojelusta ja muista tahoista ovat saaneet kasvot. Ammatillisen kasvun kannalta olen saa-nut käytännöllisiä vinkkejä huolen puheeksi ottamisen tärkeydestä. Hanketyöntekijät edustavat mo-niammatillisuuden hyvää toteuttamista, jota koetetaan myös muille juurruttaa. Hankkeen työntekijät ovat tiimiytyneet mahtavasti ja ovat hyvä esimerkki muille työntekijöille, oikeasti innostuneita ja sitou-tuneita vääntämään uusia toimintamalleja ja järjestämään tukea työntekijöille kentällä ja sitä kautta kehittä”

”Olen saanut hyviä käytännön malleja tulevana terveydenhoitajana, kykenen hyödyntämään niitä omassa tulevassa työssäni, kiinnitän huomioita kuinka itse toimin ja voin omalta osaltani luoda hy-vää perustaa vauvaperhetyön ja moniammatillisuuden kehittämiseksi”

Anne-Mari Saarisilta, terveydenhoitajaopiskelija

”Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen kulminoitui loistavasti tässä harjoittelussa. Use-asti mietin, että jos ei tästä harjoittelusta saa ”eväitä” projektityöskentelyyn ja sen johtamiseen sekä johtamiseen yleensä, niin ei sitten mistään. Opintosuunnitelman kompetensseista suurimpaan osaan

Page 26: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

26

sai käytännön harjaannusta. Monet oppimiskokemukset ja omat oivallukset projektityöskentelystä antoivat itsevarmuutta tulevaisuudessa toimia (mahdollisesti) johtajana. Kiitos Kainuun TUKEVA – hankkeessa toimiville mieleenpainuvista keskusteluista, opeista ja kannustuksesta, ideointihetkistä ja raikkaista ajatuksista, joita esititte Kainuun lasten ja nuorten hyväksi.”

Maarit Leinonen, ylemmän amk tutkinnon opiskelija

Saivatko tukea tarvitsevat 0-3v lasten perheet ja nuoret palvelut oikea-aikaisesti ja ensisijai-sesti perustasolta?

Hankkeessa kiinnitettiin huomiota odottavien ja pienten lasten perheiden palveluihin, erityisesti sil-loin, kun huoli herää vanhempien mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai raskauden etenemi-sestä. Tukeva- työote korostaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puheeksi ottamista. Kun toimitaan odottavien tai vauvaperheiden kanssa, auttamisen näköalat ovat vielä avarat. Työparityöskentelyllä ja vauvaperhetyötä lisäämällä on päästy aikaisempaa varhemmin tukemaan perhettä jo perustason palveluissa. Työntekijöiden ja asiakkaiden kokemukset uusista toimintamal-leista ovat olleet myönteisiä. Organisaatiotason kehittämistyön tulokset ovat kuitenkin näkyvissä vasta pitkällä tähtäimellä. Voidaan olettaa, että ensi alkuun lähetteet lasten psykiatriseen hoitoon lisääntyvät, kun tietoisuus varhaislapsuuden vuorovaikutushäiriöistä on kasvanut. Uuden vauva-perhetyön mallin ja lastenpsykiatrisen vauvatiimin käynnistyminen lisännevät myös asiakkuuksia. Jos asiakkaana ovat entistä pienempien lasten perheet ja tuki perheelle osataan suunnata jo vau-vavaiheessa, suunta on aivan oikea. Lisääntyikö monitoimijainen yhteistyö? Hankevuoden aikana eri sektoreiden välinen vuoropuhelu ja yhdensuuntainen tekeminen lisääntyi-vät. Osallistujiltaan runsaslukuisissa kehittämispäivissä eri ammattialojen dialogi oli runsasta ja yh-teistä työnäkyä rakentavaa. Esimiesten yhteinen kehittämisprosessi oli tarpeellinen ja mahdollisti työmallien konkreettista muuttamista. Esimiehet kokivat annettujen palautteiden mukaan yhteisen työskentelyn itselleen tärkeäksi. Ryhmä koki oppineensa kehittämisprosessissa yhteistoiminnallis-ta johtamista ja esimiestaitoja. Esimiehet kertoivat saaneensa erilaisia työmenetelmiä ja -välineitä palaverikäytäntöihin ja työntekijäryhmien kanssa toimimiseen. Tärkeäksi koettiin myös yhteistyön tekeminen; ryhmä tutustutti eri sektoreiden esimiehiä toisiinsa ja toisten työkenttään, opetti toisen työn arvostamista ja yhteisvastuullisuutta. Hoitopolkumallinnukset tehtiin perus- ja erityistason yhteistyönä kuulen sekä esimiehiä että kentän työntekijöitä. Ajatus työparityöskentelyn järkevyydestä voimistui mutta sen oppimiseen tarvitaan vielä kannustusta ja konsultointia. Työntekijät tarvitsevat rohkaisua oman ammattitaidon avaami-seen ja yhteiseen työskentelyyn lähtemiseen. Rajapinnoilla työskentely, ammatilliset rajan ylitykset vaativat oman esimiehen luvan ja työyhteisön tuen. Aikuismielenterveystyöntekijän ja äitiysneuvo-lan terveydenhoitajan parityöskentelystä saatiin hyviä tuloksia ja asiakaspalautetta. Erityispalvelu-jen jalkautuminen perustasolle on hienokseltaan lisääntynyt hankkeen aikana, esim. kun aikuis-psykiatrinen hoitaja tapaa asiakkaita lastenneuvolan tiloissa muutamana päivän kuukaudessa joil-lakin perheasemilla, tai kun perhetyöntekijät ovat tavattavissa neuvolan tiloissa sovittuina päivinä viikossa. Perhekeskustiimeihin saatiin uusia eri ammattikuntien edustajia ja uusissa perhekeskus-tiimeissä työntekijät saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja toistensa työn sisältöihin. Erikois-alojen sisällä tarve yhteiseen työskentelyyn pienten lasten perheissä nousi selkeästi esille ja esim. lasten- ja aikuispsykiatrian työntekijät ovat kokoontuneet yhteistyön kehittämisen tiimoilta.

Page 27: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

27

4. KUSTANNUSTEN SEURANTA

TUKEVA-hankkeen valtionavustus on jaettu kahteen eri määrärahapäätökseen (v. 2007 ja 2008 määräraha). Hankkeen kokonaisbudjetti pieneni lokakuussa 2009 vuoden 2007 käyttä-mättä jääneen määrärahan verran. Koko hankkeessa tämän vaikutus budjettiin oli -446 685 eur. Kainuun osahankkeen kokonaisbudjetti pieneni vuoden 2007 määrärahan poistumisen yh-teydessä 112 398 eur. Tämän vuoksi alkuperäisen budjetin ohella taulukossa on kuvattu arvio ”tarkentuneen” budjetin käytöstä. Osahankkeen henkilöstömenot, matkakulut sekä aineiden ja tarvikkeiden hankinnat ovat toteutuneet suunniteltua suurempina. Toisaalta asiantuntijapalvelu-jen ostot ovat jääneet selvästi suunniteltua pienemmiksi. Kokonaisuudessaan osahankkeen kustannukset jäivät 52 741,93 eur suunniteltua pienemmiksi. Osahankkeen toteutuneet kus-tannukset yhteensä hankeajalta olivat 662 360,07 eur.

Taulukko 1: Kainuun osahankkeen budjetti ja toteutuneet kustannukset hankeajalta

Page 28: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

28

5. JOHTOPÄÄTÖKSET

Hanketyöntekijöiden näkökulmasta kehittämistyö toteutettiin suunnitellusti ja se tehtiin, mitä luvat-tiin ja ennätettiin. Hankkeen rahoituspäätös saatiin 31.10.2008 ja hankkeen aktiivinen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2009, kun kaikki hanketyöntekijät oli rekrytoitu. Aikaa kehittämistoimien toteuttamiselle oli käytännössä syyskuun 2010 loppuun, yhteensä toiminta-aikaa oli n. 1v 7kk vuo-silomakausien hidasteita huomioimatta. Alkusyksystä 2009 käynnistettiin kolme pääprosessia ja ne päättyivät keväällä 2010. Kehittämis-työn edetessä syntyi tarve ylisektorisen esimiesryhmän koollekutsumiseen, josta kehkeytyi neljäs kehittämisprosessi. Kehittämisprosesseihin ja koulutuksiin osallistui useita satoja perhepalvelujen ja muiden alojen työntekijöitä ja hankejakson aikana kohdattiin useita kymmeniä perheitä Kainuun alueelta. Soveltavan taiteen projekteihin osallistui kymmeniä lapsia ja nuoria ja esityksiin kutsut-tuina suuri joukko nuorten perheitä ja lähiverkostoja. TUKEVA Osallistavan taiteen -osio lisäsi hetkellisesti osallistavan taiteen käyttöä sosiaali- ja ter-veyspalveluissa Kainuussa. Termit soveltava taide, osallistava taide, sosiaalinen taide ja taideläh-töiset työskentelymetodit tarkoittavat pääpiirteissään yhtä ja samaa asiaa. Taidetta voidaan pitää soveltavana silloin, kun se otetaan pois perinteisestä kontekstistaan eli esimerkiksi konventionaali-sesta teatteritalosta ja viedään erilaisiin yhteisöihin ja tiloihin, joissa yhteisön jäsenillä ei ole koke-musta teatterin muodosta tai esim. rikotaan perinteistä reseptiivistä (katsomiseen perustuvaa) te-kemisen tapaa. Hankkeessa olemme pyrkineet käyttämään selkeyden vuoksi termiä osallistava, joka mielestämme parhaiten kuvaa työskentelyfilosofiaamme. Taiteen osallistavien menetelmien voima on ympäri maailmaa tunnustettu yhdeksi nykypäivän te-hokkaimmista keinoista vaikuttaa myönteisesti yksilöiden ja yhteisöjen kehitykseen. Esimerkiksi Englannissa uskotaan taideprojektien olevan lähes ainoa keino monikulttuurisuuteen liittyvien on-gelmien ehkäisyssä. Samoin Venezuelan musiikki-ihme ─ slumminuorten parissa tehty järjestel-mällinen soitonopetus ─ on nostettu pelastavaksi esimerkiksi yhteiskunnallisen polarisaation vä-hentämisessä. Philip Taylor (2003) näkee soveltavan teatterin eräänlaisena yhteistyöhön perustu-vana ryhmätaiteen muotona, jossa ihmiset toimivat, muuttuvat ja pohtivat ihmisolemuksen ja -tilan peruskysymyksiä ja tässä tutkimuksessa ihmiset ovat instrumentteja.

Osallistavan taiteen projekteissa voidaan pureutua teemoihin, jotka jäävät yksilö- ja yhteisötasolla vain pintapuoliselle käsittelylle, esimerkiksi ennakkoluuloja, eriarvoisuutta, elämän perusarvoja ja olemassaoloa sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Osallistujien kokemusten, arvojen ja tarinoiden dokumentointi ja työstäminen esityksellisin tavoin on tärkeää. Tämä johtaa väistämättä myös oman identiteetin tutkimiseen ja itsetuntemuksen kasvamiseen. Osallistava taide pyrkii tuomaan taiteen lähelle ihmisten arkea ja arkista elinympäristöä riippumatta siitä, millainen yhteisö on kyseessä. Osallistavan taiteen ohjaajan on aina oltava alansa ammattilainen. Osallistavan taiteen tavoitteina on vaikuttaa kulloisenkin yhteisön hyvinvointiin sekä kollektiivisella että yksilöllisellä tasolla. Osal-listavassa taiteessa on kyse taiteellisen työskentelyn käytöstä kohti jotakin päämäärää esimerkiksi kohti parempaa itsetuntemusta. Teatterista ja tanssista tulee näin toiminnan ja muutoksen väline. Tällainen taide antaa mahdollisuuden kohdata ja ajatella uudenlaisia ihmisenä olemisen muotoja. Osallistavan taiteen käytäntöjen juurruttaminen jokapäiväiseen käyttöön vaatii pitkäaikaista rahoi-tusta. Osallistavan taiteen rahoitusta ja tuomista sosiaali- ja terveyspalveluihin tulisi tarkastella laa-jasti. Opetusministeriön tai Kulttuurirahaston rahoittamismahdollisuuksia tulisi selvittää, kun toimi-taan sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapinnoilla. Yhteiset rahoitusmallit voisivat taata toiminnalle paremman jatkuvuuden. Osallistava taide on asiakaslähtöistä ja hyvinvointia edistävää. Kouluyh-teisöissä osallistavan taiteen menetelmät olisivat ensiarvoisen tärkeitä kouluyhteisön hyvän hen-gen rakentamisessa ja sosiaalisten ja tunne-elämän taitojen harjoittelussa. Organisaatioiden koulu-tus-, työhyvinvointi- tai konsultaatiomäärärahoista osa voitaisiin käyttää osallistavaan taiteeseen. Osallistava taide soveltuisi työyhteisössä mm. innovoinnin ja tiimiyttämisen välineeksi sekä yhdeksi

Page 29: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

29

keinoksi työhyvinvointia lisäämään. Kaikki tämä olisi inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Osaamista, innostuneisuutta ja yhteistyökykyä eri toimijoiden välillä Kainuussa riittää. Tukeva-hankkeen avulla saatiin aikaan monenlaista vuoropuhelua, sekä nuoret, perheet että työn-tekijät rohkenivat puhua suoraan. Avainasia asiakastyössä onnistumiselle on kuulluksi tuleminen. Sitä tarvitsevat sekä asiakkaat että työntekijät ja työyhteisöt. Kuulluksi tuleminen toteutuu silloin, kun välitämme toiselle kunnioitusta, kiinnostusta ja myötätuntoa. Asiakasta kunnioittava ammatti-lainen ymmärtää, ettei pysty tietämään asiakkaan puolesta, mitä tämä tarvitsee. Tarpeiden selvit-tämiseen tarvitaan kuuntelevaa ja luovaa tilaa eli dialogia. Kiinnostuksensa ja elävyytensä säilyttä-nyt ammattilainen voi oppia jokaisesta ihmisestä tai asiakkaasta jotakin uutta. Jokainen tarvitsee tukea ja myötätuntoa jaksaakseen. Parhaimmillaan ammattilaisellakin on työryhmän tai esimiehen-sä tuki. Henkilöstön sitouttaminen muutosten läpiviemiseen tapahtuu henkilöstön tarpeita kuullen. Perus-työstä nousevat kehittämisideat ovat pitkänlinjan osaajien kokemuksiin perustuvia ja ohjaavat työskentelyä oikeaan suuntaan. Alansa ammattilaisilla on paljon näkemyksiä työn uudistamiseen, joskus vain arjen puurtaminen vie voimat ja innostuksen. Hanke voi parhaimmillaan toimia tuuppa-rina ja tukena, jotta perustyöhön jaksaa suhtautua taas uudistavin mielin ja rajapintoja rikkoen. Työtapojen kriittinen arvioiminen ja uudistaminen voi tapahtua työyksiköissä, joissa on riittävän tur-vallinen ja kannustava ilmapiiri. Työyhteisössään viihtyvä työntekijä on valmis arvioimaan omia työkäytäntöjään asiakasnäkökulmasta pelkäämättä muutoksen aiheuttamaa väliaikaista kitkaa. Työnohjausta on saatava riittävästi ja se on välttämätöntä sekä perus- että erikoistasolla asiakas-työssä. Palvelurakenteiden uudistaminen ja kehittäminen tapahtuu johtamisen kautta. Ylisektorisessa esi-miesten kehittämisryhmässä nousi ajatuksia esimiestyön yksinäisyydestä, laaja-alaisuudesta ja pirstaleisuudesta. Maakunta-kuntayhtymässä tulosyksikkötason johtamistyö tapahtuu usein oman työn ohessa ja eikä johtamiselle ja hallinnolliselle työlle ole varattu riittävästi aikaa. Ylisektorinen työskentely koettiin palvelujen suunnittelun kannalta mielekkääksi ja itseä voimaannuttavaksi. Joh-tajat tarvitsevat työlleen tukea ja ulkopuolista konsultaatiota muutosten läpiviemiseen. Jatkossa ylisektoriselle johtamistyön kehittämiselle on olemassa selkeä tilaus. Esimiehet ovat avainasemas-sa, kun työstetään hankeaihioita ja heidät on otettava tiivisti mukaan hankekehittämiseen. Vuoro-puhelua kehittämisyksikön ja johdon välillä tulee olla paljon, jotta hankkeet vastaavat resursoinnil-taan ja sisällöltään käytännön tarpeita mahdollisimman hyvin.

Riittävästi mitoitetut ja laadukkaat perustason palvelut ovat lapsiperhepalvelujen kehittämisen läh-tökohta. Hankkeen avulla ei voida paikata peruspalvelujen ontumista. Äitiys- ja lastenneuvola- työn oikea mitoitus, varhaiskasvatuksessa lapsiryhmien sopiva koko ja riittävä henkilöstömäärä ja esim. kodinhoitopalvelujen saatavuus takaavat pienten lasten perheille riittävän palvelutason. Lastensuo-jelun sosiaalityöntekijöiden työkuorma on suuri. Osallistuminen kehittämisryhmiin oli heidän osal-taan melko vähäistä. Pienessä maakunnassa perustason ja erikoistason yhteinen työskentely asi-akkaiden parhaaksi on mahdollista. Tarvitaan vuoropuhelun jatkamista ja yhteisen työkulttuurin edelleen kehittämistä. Perhekeskustyöryhmien toimintaa on edelleen voimistettava ja kehitettävä. Tukeva-kehittäminen nosti esiin päihdeäitien palvelujen puutteet Kainuussa. Puheeksi ottamista ja varhaista huomaamista pitää tehostaa. Uusi neuvola-asetus ja laaja hyvinvointiarvio odottavalle perheelle, samoin kuin VAVU-haastattelut ovat keinoja puheeksi ottamisessa. Tarvitsisimme HAL-vastaanottotoimintaa ja resurssien lisäämistä päihdepalveluihin. Haastavien asiakkaiden koh-dalla koko palvelujärjestelmä tuntee suurta neuvottomuutta. Tarvitaan moniammatillinen HAL-työryhmä, joka keskittyy päihdeongelmaisten odottavien ja pikkulapsiperheiden tukemiseen ja kon-sultoi muita tahoja. Työryhmällä tulisi olla erityisosaamista, yhteinen linja ja näkemys päihdepotilaan hoidosta. Jos verkoston kokoaminen ei ole toteutunut päihdeäidin tullessa synnyt-tämään, HAL-työryhmä (esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä, äitiyspoliklinikan lääkäri, HAL-

Page 30: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

30

hoitaja, päihdetyöntekijä) huolehtisi tuen järjestämisestä osastohoidon aikana ja heti kotiutumisen jälkeen. Kun kaikki joutuvat tekemään kaikkea, on vaarana erityisosaamisen puuttuminen ja haas-teellisten asiakkaiden kannalta tuen riittämättömyys. Vauvaverkoston työskentelyn vakiinnuttaminen on talven 2010 Tukeva-haasteita. Odottavien ja vauvaperheiden kanssa työskentelyyn tarvitaan myös aikuispsykiatrista osaamista, samoin kuin perheneuvolan ammattilaisia perustasolla vauvaperheiden vuorovaikutushäiriöiden hoitamiseen. Maakuntaan tarvitaan varhaisen vuorovaikutuksen hoitamiseen erikoistunut äiti-vauva osastopaik-ka silloin, kun äiti tarvitsee psykiatrista osastohoitoa. Äiti-vauvaparin hoitaminen ei onnistu kriisi-osastolla 12 potilasrakenteesta johtuen. Vauvaperhetyö on löytänyt paikkansa ja tehtävänsä pien-ten lasten perheiden tukemisessa ja sille on taattava jatkossa työrauha ja toimintaedellytykset. En-naltaehkäiseviä vauva-vanhempi ryhmiä kannattaa jatkaa ja edelleen kehittää. Palvelujen kehittäminen tulee nähdä pitkäjänteisenä työskentelynä. Ajan antaminen muutospro-sessin läpiviemiselle on tärkeää, koska kehittämistyö tehdään arjen työympäristöissä, perustehtä-vien resursseihin ja mahdollisuuksiin sopeutuen. Muutosten läpivieminen on hidasta ja vaatii sit-keyttä ja vahvaa visiota työn ja palvelujen kehittämisen suunnasta ja päämäärästä. Tukeva 2 jat-kaa pikkulapsiperheiden palvelujen kehittämistyön ankkuroimista arjen käytäntöihin talven 2011 aikana. Asenne ratkaisee. Työn tekemisen tasolla tarvitaan oman osaamisen laaja-alaista käyttämistä, rohkeaa priorisointia asiakkaita tavattaessa ja riskiperheiden tunnistamista ja heihin satsaamista oikea-aikaisesti. Tarvitaan myös uskallusta jättää jotakin pois, kun uutta kehitetään. Oikea-aikaiset, asiakaslähtöiset, kohdennetut palvelut tarkoittavat asiakkaan kannalta hänen kohtaamistaan ja kuulemistaan tässä ja nyt. Huolen huomannut työntekijä ryhtyy sanoista tekoihin. Moniammatillinen yhteistyö on käytännössä tarttumista yhteiseen urakkaan. Ylisektorinen toimijuus tarkoittaa ammat-titittelien poisheittämistä, hihojen käärimistä ja töihin ryhtymistä yhdessä vastuullisesti asiakkaiden parhaaksi. Kun perhekeskustyöryhmä järjestää perheiden kanssa isot talkoot nuorisoseurantalolla, on kyse monitoimijaisista verkostoista. Elämä on konkreettista, hankkeet tulevat ja menevät, ra-portit pölyyntyvät, työrukkaset jäävät. Kiitos osallistumisestasi Tukeva-hankkeeseen

Page 31: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 1 31 Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Sosiaali- ja terveystoimi

Tukeva-hanke

Hyvä vastaaja,

kehitämme Tukeva-hankkeessa 0-3v lapsiperheiden palveluja ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Ole hyvä ja vastaa seu-

raaviin kysymyksiin.

1. Työskentelen (rengasta sopiva vaihtoehto)

1 Äitiys- tai lastenneuvola 2 Äitiys - ja naistentautien pkl

3 Lasten tautien pkl 4 Synnytysosasto

5 Keskola 6 Lastensuojelun sosiaalityö

7 Päivähoito 8 Riippuvuuksien hoito

9 Lasten tautien osasto 10 Lastenpsykiatria

11 Perhetyö 12 Perheneuvola

13 Aikuisten mielenterveyspalvelut 14 Muu, mikä __________________________

2. Kuinka montaa 0-3v lasta tai 0-3v lapsen perhettä olet hoitanut viimeisen kolmen kuukauden aikana?

_____lasta _____perhettä _____raskaana olevaa

3. Kuinka monesta 0-3v lapsesta tai 0-3v lapsen perheestä sinulla on tänä aikana herännyt huoli?

____lapsesta ____perheestä _____raskaana olevasta

Mihin asioihin huolesi on liittynyt?

1 vanhemman somaattinen sairaus 2 lapsen sairaus

3 vanhemman mielenterveysongelma 4 vanhemman päihdeongelma

5 muu, mikä ________________________________________________________________________________

4. Minkä tahon kanssa ja kuinka paljon olet tehnyt yhteistyötä, kun huoli 0-3v lapsen/ perheen asioista on he-

rännyt?

Ei ollenkaan Vähän Jonkin verran Paljon Hyvin paljon

Äitiys- tai lastenneuvola 1 2 3 4 5

Äitiys - ja naistentautien pkl 1 2 3 4 5

Lasten tautien pkl 1 2 3 4 5

Synnytysosasto 1 2 3 4 5

Keskola 1 2 3 4 5

Lastensuojelun sosiaalityö 1 2 3 4 5

Päivähoito 1 2 3 4 5

Riippuvuuksien hoito 1 2 3 4 5

Lasten tautien osasto 1 2 3 4 5

Lastenpsykiatria 1 2 3 4 5

Perhetyö 1 2 3 4 5

Perheneuvola 1 2 3 4 5

Aikuisten mielenterveyspalvelut 1 2 3 4 5

Muu, mikä_________________ 1 2 3 4 5

Page 32: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 1 32 Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Sosiaali- ja terveystoimi

Tukeva-hanke

5. Onko yhteistyö em. tahojen kanssa ollut

Sujuvaa Sujumatonta Jotain muuta, mitä

Äitiys- tai lastenneuvola 1 2 3

Äitiys - ja naistentautien pkl 1 2 3

Lasten tautien pkl 1 2 3

Synnytysosasto 1 2 3

Keskola 1 2 3

Lastensuojelun sosiaalityö 1 2 3

Päivähoito 1 2 3

Riippuvuuksien hoito 1 2 3

Lasten tautien osasto 1 2 3

Lastenpsykiatria 1 2 3

Perhetyö 1 2 3

Perheneuvola 1 2 3

Aikuisten mielenterveyspalvelut 1 2 3

Muu, mikä_________________ 1 2 3

6. Mihin pienten lasten ja perheiden tukemiseen liittyviin koulutuksiin olet osallistunut?

1 VAVU 4 Terapiakoulutus, mikä _______________________________

2 Huolen puheeksi otto 5 Muu, mikä ________________________________________

3 Toimiva lapsi ja perhe

7. Millaisia toiveita tai odotuksia sinulla on liittyen 0-3v lasten/vanhempien auttamiseen ja tukemiseen?

___________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

KIITOS VASTAUKSESTASI! TUKEVA- HANKE

Page 33: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 2 33

Page 34: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 3 Toimintaohje /Huoli jaksamisesta, mielialasta, masennuksesta 34

ÄITIYSNEUVOLA - Hyvinvointiarvio tehdään kaikille odottaville perheille - Kun terveydenhoitajan huoli herää ensimmäisellä neuvolakäynnillä tai muulloin raskauden

aikana, huoli otetaan puheeksi äidin (vanhempien) kanssa, sovitaan tihennetyt neuvola-käynnit ja keskustelut

- Jos huoli kasvaa, konsultoi terveydenhoitaja äidin luvalla aikuismielenterveystyöntekijää ja

äitiysneuvolan lääkäriä, terveydenhoitaja sopii yhteistapaamisen, tehdään yhdessä hoito-suunnitelma ja sovitaan seurannasta

- Audit -kysely annetaan kotiin täytettäväksi äidille ja isälle ensimmäisellä neuvolakäynnillä

- EPDS-seula neuvolassa 19 -20 viikolla http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-

fi/tyon/lomakkeet/lomakkeet_neuvolatyohon - Jos äiti jo alun alkaen psykiatrisessa hoidossa, aikuismielenterveystyöntekijä sopii yhteis-

työstä äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa äidin luvalla. Sovitaan yhteinen tapaami-nen, tehdään arvio tuen ja hoidon tarpeesta ja sovitaan vastuista ja jatkotyöskentelystä. Huolehditaan, että työntekijät eivät vaihdu ja henkilöstön poissaoloaikoina varmistetaan et-tä äiti ja perhe saavat tarvittavan tuen. Pyydetään tarvittaessa psykiatrin konsultaatio ja ote-taan tarvittaessa lastensuojelu mukaan verkostoon.

- Sovitaan tihennetyt neuvolakäynnit, kohtuvauvan huomioiminen, äidin kokonaisvaltainen

arvioiminen (esim. vavu- haastattelu). Terveydenhoitaja keskittyy äidin tukemiseen ja van-hemmaksi kasvamisen sekä raskauden seurantaan

- Sovitaan terveydenhoitajan, äidin, isän ja aikuismielenterveystyöntekijän säännölliset yh-

teistapaamiset.

- Otetaan yhteys perhetyöhön riittävän ajoissa, perhetyön tarpeen arvioiminen ja mahdolli-nen kotikäynti ennen synnytystä viikolla 30 terveydenhoitajan kanssa

- Luomuverkoston kartoittaminen ja mukaanotto

- Jos äiti / perhe ei mukana perhevalmennuksessa, järjestetään yksilöllisen perhevalmennus

äitiysneuvolassa sekä terveydenhoitaja ja perhetyöntekijän yhteinen kotikäynti

- Esitietolomakkeen huolellinen täyttäminen (mm. verkoston yhteystiedot) ja lähettäminen synnytyssaliin raskausviikolla 26, masennuksesta ja lääkityksestä maininta

- Terveydenhoitaja sopii, että äiti ilmoittaa vauvan syntymästä neuvolaan

ÄITIYSPOLIKLINIKKA

- Neuvolan lähetteestä saatavana riittävät tiedot raskaana olevasta ja mahdollisista tukiver-kostoista

- Tavoitteena on, että sama lääkäri hoitaa äitiä koko raskauden seurannan ajan - Äitiyspoliklinikka käyntiin varataan riittävän pitkä aika.

Page 35: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 3 Toimintaohje /Huoli jaksamisesta, mielialasta, masennuksesta 35

- Kätilö keskustelee toimenpiteiden ohella äidin mielialasta, voinnista ja ajatuksista kohtu-vauvasta ennen lääkärin vastaanottoa, lähtee mukaan lääkärin vastaanotolle äidin kanssa ja varaa mahdollisuuden keskusteluun ja jatkosuunnitelmantekoon lääkärissä käynnin jälkeen ja

- Kätilö on yhteydessä äitiysneuvolan terveydenhoitajaan tarvittaessa puhelimella - Tarvittaessa konsultaatio äitiä hoitavaan mielenterveyshoitajaan tai ellei sellaista yhteyttä

ole aikuispsykiatriaan, tarvittaessa yhteistapaaminen - Yhteys lastenpsykiatriaan, jos huoli äidin ja syntyvän vauvan vuorovaikutus- ja kiintymys-

suhteen syntymisestä - Tehdään perheen kanssa synnytyssuunnitelma

SYNNYTYSSALI

- Niskapoimututkimukseen n. viikolla 13 voi tulla mukaan äidin tukihenkilö (esim. isä, joku muu läheinen, terveydenhoitaja, perhetyöntekijä, aikuismielenterveystyöntekijä)

- Rakenneultra n. viikolla 22, mahdollinen tukihenkilö mukana, kohtuvauvan huomioiminen ja

äitiyden tukeminen, turvallisen ja kannustava ilmapiirin luominen - Esitietolomake äitiysneuvolasta viikolla 26 synnytyssaliin, siinä tieto äidin masennuksesta

ja hoidosta, verkostosta yhteystietoineen

- Kätilön tehostettu tuki synnytyksessä - Kätilö saattaa osasto 4:lle, tiedonsiirtymisen varmistaminen

- Jos vauva joutuu keskolaan, äidille välitetään tietoja vauvanvoinnista

OSASTO 4

- Äidin ja vauvan vastaanottaminen - Äidin ja vauvan voinnin tarkkailu ja tarvittaessa vauvan seuranta keskolassa äidin lääkityk-

sen vuoksi. Omahoitaja/hoitaja on äidin mukana ensimmäisellä käynnillä keskolassa.

- Äidin ja vauvan vuorovaikutuksen seuranta/tukeminen osastolla, kirjaaminen - Omahoitaja keskustelee, kuuntelee ja kutsuu vauvaperhetyöntekijän käymään osastolla

- Synnytyksessä mukana ollut kätilö käy synnytystä läpi osastolla äidin/ vanhempien kanssa - Gynekologi arvioi lääkityksen ja psykiatrin konsultaation tarpeen - Oma hoitaja soittaa äitiysneuvolan terveydenhoitajalle ja aikuismielenterveystyöntekijälle.

Aikuismielenterveystyöntekijä käy tarvittaessa osastolla tapaamassa äitiä.

- Omahoitaja ilmoittaa heti synnytyksen jälkeen äidin verkostolle kotiinlähtöpalaverin ajan-kohdan, jotta kaikilla olisi mahdollisuus olla siinä läsnä

Page 36: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 3 Toimintaohje /Huoli jaksamisesta, mielialasta, masennuksesta 36

- Palaverissa sovitaan jatkohoidosta ja muista tukitoimista, (esim. tarvitaanko lastensuoje-lua), suunnitelma kirjataan sairaalan Effikaan.

- Jos äiti tarvitsee psykiatrista osastohoitoa ja kotiuttaminen ei mahdollista, palaverissa sovi-

taan vauvan sijoituksesta lastensuojelun ja lähiverkoston kanssa

VASTASYNTYNEIDEN TEHO- JA TARKKAILUOSASTO (keskola)

- Omahoitaja vauvalle ja perheelle keskolassa

- Tiivis yhteistyö ja tiedon välittäminen synnytyssalin ja osasto 4 kanssa, kun vauva on kes-kolassa. Omahoitaja soittaa osasto 4 hoitajalle ja kertoo vauvan voinnista.

- Keskolan henkilökunnan tehtävänä äidin ja vauvan voinnin ja keskinäisen vuorovaikutuk-

sen havainnointi ja tukeminen sekä isän ja sisarusten huomioiminen ja mukaan ottaminen hoitoon

- Vauvaperhetyöntekijä, lääkäri ja omahoitaja tekevät yhdessä vauvaperhetyön tarpeen arvi-

on - Perheelle järjestetään vauvaperhetyöntekijän ja aikuispsykiatrisen hoitajan tuki

- Keskolan työntekijät keskustelevat, kuuntelevat ja ohjaavat äitiä ja isää keskosvauvan hoi-

tamiseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa

- Keskolassa järjestetään keskosvauvan vanhemmille viikottainen ryhmä

- Omahoitaja kutsuu koolle yhteispalaverin vauvan kotiutuessa. Verkosto kootaan tarpeen mukaisesti, läsnä vanhemmat, oma hoitaja, lääkäri, neuvolan terveydenhoitaja, vauvaper-hetyöntekijä, aikuismielenterveystyöntekijä ja tarvittaessa lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja lastenpsykiatrian työntekijä

AIKUISMIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÄ

- Jos äiti jo alun alkaen psykiatrisessa hoidossa, aikuismielenterveystyöntekijä sopii yhteis-työstä äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa äidin luvalla. Sovitaan yhteiset tapaamiset, tehdään arvio tuen ja hoidon tarpeesta ja sovitaan vastuista ja jatkotyöskentelystä koko raskauden ajan ja synnytyksen jälkeen

- Huolehditaan, että työntekijät eivät vaihdu ja henkilöstön poissaoloaikoina varmistetaan, et-tä äiti ja perhe saavat tarvittavan tuen.

- Pyydetään tarvittaessa psykiatrin konsultaatio, tarvittaessa nopea mahdollisuus lääkityksen

tarkistamiseen

- Tarvittaessa pyydetään lastensuojelu mukaan jo raskauden aikana (ennakoiva lastensuoje-luilmoitus)

- Hoitava aikuismielenterveystyöntekijä lähtee äidin tueksi äitiyspoliklinikkakäynnille - Äidin psykiatrisessa hoidossa on tärkeää kohtuvauvan mielessä pitäminen

- Jos äiti on hoidossa psykiatrisella osastolla, osaston henkilökunta huolehtii, että kontaktit ja raskauden seuranta äitiyspoliklinikalla jatkuu ja tieto äidin voinnista siirtyy sekä neuvolaan

Page 37: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 3 Toimintaohje /Huoli jaksamisesta, mielialasta, masennuksesta 37

että äitiyspoliklinikalle; osaston hoitajan mahdollisuus lähteä mukaan äitiyspoliklinikkakäyn-nille

- Aikuismielenterveystyöntekijä käy katsomassa äitiä synnytyksen jälkeen osasto 4:llä

- Jos vauva joutuu synnytyksen jälkeen keskolaan, hoitava aikuismielenterveystyöntekijä käy äidin tukena tutustumassa siellä vauvaan.

- Hoitava aikuismielenterveystyöntekijä on mukana äidin sekä vauvan kotiuttamispalaverissa

KOTI

- Terveydenhoitajan kotikäynti yhdessä vauvaperhetyönteki-jän/aikuismielenterveystyöntekijän kanssa ja tehostettu tuki, tihennetyt tapaamiset neuvo-lassa, työparityöskentely

- Terveydenhoitaja kokoaa verkoston sovitusti, säännölliset kokoontumiset, jatkuva palvelu-

tarpeenarviointi. Arvioidaan onko tuki riittävää ja oikeanlaista, onko vastuunjako tarpeen-mukaista ja sovittua (esim. tarvitaanko esim. lastensuojelun ja perhetyön palveluja )

- Aktivoidaan perheen oma lähiverkosto vauvaperheen tueksi

- Tehdään EPDS – seula 6-8 viikkoa synnytyksen jälkeen lastenneuvolassa, terapiahoito jat-

kuu, lääkityksen arviointi, hoitavan lääkärin kontrollit

- Jos äidillä on vakavia itsetuhoisia ajatuksia tai vointi huononee, yhteys omaan mielenterve-ystyöntekijään tai psykiatriseen päivystykseen

- Perustasolla vuorovaikutushoitoa antavat vauvaperhetyöntekijä ja perhekeskuksen vau-

vaperhetyöryhmä (seuduittain määritellään keitä siihen kuuluu, esim. neuvolan terveyden-hoitaja, lääkäri, perheneuvolan psykologi / terapeutti)

- Ennaltaehkäisevää tukea antavat perhetyö, vertais- ja vauva-vanhempiryhmät. Tukea voi

antaa myös kolmannen sektorin järjestämä toiminta

- Erityistasolla vuorovaikutushoitoa perheelle tai konsultaatiota perustasolle antaa lasten-psykiatrian vauvatiimi (vauvaperhetyöntekijät, lasten psykiatrian konsultoiva hoitaja, lasten-psykiatri, aikuispsykiatrialta edustus), aikuispsykiatrian järjestämät hoitavat vertaisryhmät ja yksilöterapiat

Page 38: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 4 38

VAUVAKYNKKÄ -VERTAISTUKIRYHMÄ

Vauvakynkkä -ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä vauvaperheille, jotka ha-luavat tutkia orastavaa vanhemmuuttaan sekä vauvansa tarpeita arjessa.

Vauvakynkkään valitaan 4-8 vanhempi-lapsi paria joko ryhmän ohjaajan tai muun vau-

vaperheammattilaisen alkuhaastattelun perusteella. Ryhmään voi osallistua perheen äiti

tai isä vauvansa kanssa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 5 kertaa. Kukin tapaaminen

kestää 2 tuntia.

Hakeminen Ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautua voi ryhmien vetäjille.

Hinta Ryhmä on maksuton.

Toiminta-ajatus Vauvakynkkä -vertaistukiryhmän toiminta-ajatuksena on antaa tietoa vanhemmille vauvojen tarpeista. Ryhmässä on mahdollisuus tutkia ja tulla tietoiseksi omasta tavasta toimia vanhempana. Tavoitteena on ohjata, mallintaa ja antaa positiivis-ta palautetta siitä vanhemman toiminnasta, joka tukee lapsen ja vanhemman vuorovai-kutussuhdetta. Menetelmä mahdollistaa myös ohjaajan havainnot perheistä, jotka tarvit-sevat lisätukea.

Tavoitteet Vauvakynkkä -vertaistukiryhmän avulla pyritään tukemaan vauvan ja hänen vanhempiensa varhaista vuorovaikutusta, sen syntymistä ja kehittymistä. Ryhmän tavoit-teena on tehdä vauvan tarpeet näkyviksi vanhemmille perheen arjessa. Jokaisella ta-paamiskerrasta on oma teemansa, jota tukemaan on laadittu vauvojen tarvekartta ja ko-titehtäviä. Jokaiseen tapaamiskertaan kuuluu myös vauvan ja vanhemman yhteinen leikkihetki ja vauvatus (dialoginen vauvatanssi).

Vauvojen tarvekartan avulla voidaan auttaa vanhempia jäsentämään vauvansa tarpeita sekä huomaamaan uuden elämäntilanteen tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Van-hemmille tarjotaan mahdollisuus tutkia vanhemmuuttaan, oppia ymmärtämään ja työs-tämään tunteitaan ja oivaltamaan niiden vaikutus ajatteluun ja mielikuviin sekä käyttäy-tymiseen. Ryhmässä keskustellaan siitä, millaisia muutoksia perheeseen tulee vauvan synnyttyä.

Vauvakynkkä -ryhmä on vertaistukiryhmä, jossa vertaistuki perustuu ryhmän jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen, mahdollisuuteen jakaa ajatuksiaan, tunteitaan ja pelko-jaan. Vertaistuki on tilaisuus kokemuksellisen tiedon kautta oppimiseen, keskusteluun luottamuksellisesti muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Vertaistukiryhmä on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja vahvistaa omaa itseluottamusta vanhempana.

Vauvan tarpeet on helpompi huomioida, jos molemmilla vanhemmilla on hyvä käsitys toisen vanhemmuudesta ja luottamus toista kasvattajaa kohtaan. Vaikka Vauvakynkkä -ryhmään osallistuisi vain toinen vanhempi, on vanhemmilla mahdollisuus kotitehtävien ja vauvojen tarvekartan avulla keskinäiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuden kehit-tymiseen kotona, vauvan arjessa.

Vauvakynkkä -vertaistukiryhmä sopii loistavasti osaksi peruspalveluiden tarjoamia ennal-taehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja. Ryhmiä toteutetaan esimerkiksi perhekeskuk-sessa ja perhevalmennusten jatkoryhmissä.

Page 39: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 5 39

KYSELY VANHEMMILLE

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää lasten vanhempien mielipiteitä kuntayhtymän perhepalveluiden palveluista ja

toiminnoista.

Sinulla on varmasti tärkeitä mielipiteitä siitä, miten palvelut toimivat omassa arjessasi. Kokemuksesi ovat erittäin mer-

kittäviä, jotta Kainuun maakunnan perhepalveluja voidaan parantaa. Kokemuksesi otetaan huomioon Tukeva – hank-

keen kehittämistyössä siten, että vastauksia ei voi tunnistaa. Kysymyksiin vastaat täysin luottamuksellisesti. Henkilö –

ja yhteystietoja ei kirjoiteta kyselyyn.

1. Missä asut?

( ) Seutu 1 (Kajaani, Ristijärvi, Paltamo) ( ) Seutu 2 (Kuhmo, Sotkamo) ( ) Seutu 3 (Suomussalmi,Hyrynsalmi, Puolanka)

2. Olen

( ) äiti ( ) isä ( ) isoäiti/isoisä ( ) muu lapsen läheinen aikuinen

3. Mihin palveluun olet osallistunut (voit valita useamman vaihtoehdon)

( ) ryhmätoimintaan: ___vauva-vanhempi ryhmä

____ äitien ryhmä

____ perhekoulu

____ perhevalmennus ____ muu, mikä

( ) kotikäyntiin

( ) yksilökeskustelu työntekijän kanssa

( ) perhetapaaminen työntekijän kanssa

( ) verkostotapaamiseen (mukana eri työntekijöitä ja /tai lähiomaisia )

( ) johonkin muuhun, mihin ____________________________________________

4. Kuka havaitsi avun / tuen tarpeen ensimmäisenä? (perheenjäsen, sukulainen, päivähoidon työntekijä, terveydenhoitaja, joku muu)

__________________________________________________________________________________________________________________________

5. Kuka järjesti tuen tai avun ?___________________________________________________________

6. Saitko itsellesi/perheellesi ”oman” työntekijän? ( ) kyllä ( ) ei

Jos vastasit kyllä, tekikö oma työntekijäsi yhteistyötä tai työparityötä jonkun toisen työntekijän kanssa asiassasi

( ) kyllä ( ) ei

Jos vastasit kyllä, millaista yhteistyö oli?__________________________________________________

Page 40: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 5 40

7. Tapahtuiko mielestäsi palveluissa päällekkäisyyttä esim. jouduit kertomaan oman tilanteesi/perheesi tilanteen usealle

eri työntekijälle?

( ) kyllä ( ) ei

8. Mihin seuraavista asioista sait tukea em. palveluista?

Erittäin Melko Ei juuri Ei

paljon paljon lainkaan lainkaan

Kotielämään ja arjen pyörittämiseen ( ) ( ) ( ) ( )

Lasten kasvatukseen ( ) ( ) ( ) ( )

Vuorovaikutukseen lasten kanssa ( ) ( ) ( ) ( )

Parisuhteeseen ( ) ( ) ( ) ( )

Kaverisuhteisiin ( ) ( ) ( ) ( )

Terveyteen ( ) ( ) ( ) ( )

Mielialaan ( ) ( ) ( ) ( )

Voimavaroja omaan jaksamiseen ( ) ( ) ( ) ( )

Työ – ja opiskeluasioihin ( ) ( ) ( ) ( )

Harrastuksiin ( ) ( ) ( ) ( )

Tulevaisuuteen ( ) ( ) ( ) ( )

9. Arvioi seuraavia asioita asteikolla 1-5. Ympyröi sopivin vaihtoehto.

1. Miten hyödylliseksi koit tämän palvelun lapsesi ja perheesi kannalta? Täysin hyödytön 1 2 3 4 5 Erittäin hyödyllinen

2. Oliko sinulla mielestäsi riittävä mahdollisuus kertoa omat mielipiteesi lapsenne ja perheenne tilanteesta? Erittäin huonosti 1 2 3 4 5 Erittäin hyvin

3. Pystyitkö mielestäsi kertomaan omat huolenaiheesi? Erittäin huonosti 1 2 3 4 5 Erittäin hyvin

4. Oletko kokenut, että sinua kuunneltiin? Erittäin huonosti 1 2 3 4 5 Erittäin hyvin

5. Oletko kokenut, että olet saanut tarvitsemaasi apua ja tukea omaan / perheen tilanteeseen? Erittäin huonosti 1 2 3 4 5 Erittäin hyvin

6. Oletko kokenut, että ajatuksesi / ehdotuksesi otettiin riittävästi huomioon? Erittäin huonosti 1 2 3 4 5 Erittäin hyvin

10. Miten lapsiperheiden palveluja ja toimintaa voisi mielestäsi kehittää?

__________________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________________

11. Muuta kommentoitavaa ja/tai ehdotuksia?

__________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________________________

KIITOS VASTAUKSESTASI!

Page 41: TUKEVA Kainuun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008 -31.10 · teeksi kirjattiin kainuulaisten perhekeskusten työkäytäntöjen kehittäminen ja moniammatillisen, ylisektorillisen

LIITE 6 41

Tukeva –hanke : Asiakasäidin haastattelu 9 / 2010 Haastattelija: Minkälaisia huolia sinulla on tällä hetkellä? Asiakas: No semmosta niinku väsymystä on ollu. Nyt tietenki kun vauva on pieni niin ei saa nukuttua niin

hyvin. Ja sit tullee sitä ahistuneisuutta siitä väsymyksestä ja ku ei aina jaksa.

Ja sitten tietenki tämä vauvan, perheen tilanne niin vaikuttaa sitte parisuhteeseenki sitte. Ja sitte

että ku haluaa silleen, tämä vauva on toinen minulle ja meijän perheelle niin on osannu ehkä niinku

vähä jättää näitä kotiasioita toissijaiseksi, mutta sillo ensimmäisen vauvan ja lapsen aikaan niin ei

osannu niin että sillon tuli niinku masentuneisuutta ja sitte sain sitte tän Tukevan kautta siihen sitte

apua kun osasin neuvolassa sitte tai osasin kun uskalsin sitte vihdoin ja viimein pyytää sitä apua.

Haastattelija: Minkälaista apua sinä tällä hetkellä toivoisit saavan?

Asiakas:

No tällä hetkellä nyt tai saanki tuota perhetyöntekijä käy kotona. Ja sitte on ollu Tukevan työnteki-

jöitten kanssa näitä keskustelu… keskustelu… näitä kotikäyntejä.

Ja semmosta tukemista, tässä arjessa ja ainaki se perhetyöntekijä joka käy nyt sitte usseemmin

täällä kotona niin auttaa sitte siinä että saa sitte tämän esikoisenki kanssakii olla ettei pelkästään

hän jää sitte päivällä vauvan huomion taakse vaan, kun vauva tarvihtee päivällä huomiota niin että

saan touhuta esikoisenki kanssa ja leikkiä, että se kokee että on yhtä tärkee ku vauvakii vaikka uus

tilanne on nyt kotona ja hämmentää tietenki sitte esikoislastaki. Niin että oon ollu ihan tyytyväinen

tähän apuun.


Top Related