Varhaiskasvatussuunnitelma päiväkoti Tenava-Kärry

1. Johdantoa 1.1. Saatteeksi 1.2. Selitteet 1.3. Päivähoitoyritys Suomen Tenava päiväkodit Oy 1.4. Päiväkoti Tenava-Kärry

2. Arvomme 2.1. Suomen Tenava päiväkodit Oy:n toiminnan arvot 2.2. Tenava päiväkotien arvot päivähoidossa

2.3. Päiväkoti Tenava-Kärryn arvot 3. Kasvatusnäkemyksemme

3.1. Lapsikäsitys 3.2. Oppimiskäsitys 3.3. Aikuinen kasvattajana päiväkodissa

4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1. Hoito-kasvatus-opetus – kokonaisuus 4.2. Varhaiskasvatusympäristö 4.3. Hoidon aloittaminen ja lapsen päiväkotipäivä 4.4. Toiminnan tavoitteellisuus ja toiminnan näkyväksi tekeminen 4.5. Toiminnan muotoja 4.5.1. Pienryhmätyöskentely 4.5.2. Teematyöskentely

4.5.3. Perustaitojen harjoittelu 4.6. Kieli ja vuorovaikutus 4.7. Lapselle ominainen tapa toimia

4.7.1. Leikkiminen 4.7.2. Liikkuminen 4.7.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

4.7.4. Tutkiminen 4.8. Sisällölliset orientaatiot

4.8.1. Minä ja mittatikku (matemaattinen orientaatio) 4.8.2. Minä ja muurahaiset (luonnontieteellinen orientaatio) 4.8.3. Minä ja muistojen kirjo (historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio) 4.8.4. Minä ja kauniit asiat (esteettinen orientaatio) 4.8.5. Minä ja hyvät tavat (eettinen orientaatio) 4.8.6. Minä ja suuret kysymykset (uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio) 4.9. Toiminnan arviointi 5. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma 6. Yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus 6.1. Tenava Startti

6.2. Kasvatuskeskustelu 6.3. Vanhempainillat

6.4. Extranet, tiedotteet 6.5. Minun päiväni –lappu

6.6. Muut tapahtumat ja juhlat 6.7. Asiakaspalaute

7. Yhteistyö muiden tahojen kanssa (kumppanuus, verkostot) 8. Erityistarpeet 8.1. Erityistä tukea tarvitseva lapsi 8.2. Eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluva lapsi

1. Johdantoa 1.1. Saatteeksi Kädessäsi on Tenava päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelmassa esitellään kaikille Tenava päiväkodeille yhteiset toimintatavat sekä kunkin yksittäisen päiväkodin erityispiirteet. Varhaiskasvatussuunnitelma toimii päiväkodissa annettavan varhaiskasvatuksen perusteena, kaikki päiväkodin toiminta pohjaa siihen. Tenava päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelman kirjaamisen lähtökohtana on ollut valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet ja ohjeistukset. Varhaiskasvatussuunnitelman muotoutuminen tähän kirjalliseen muotoon on ollut pitkäjänteinen prosessi. Vuosien kuluessa kehittämämme ja dokumentoimamme toimintatavat muodostavat kaikkien Tenava päiväkotien yhteisen osuuden. Jokaisen yksittäisen Tenava päiväkodin kasvattajayhteisö on luonut oman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman osuuden, lähtökohtana oman päiväkodin erityispiirteet ja – tarpeet. Varhaiskasvatussuunnitelman kirjaamisprosessiin olemme saaneet ohjausta Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kouluttajilta sekä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen kouluttajilta. Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen on ollut osa Tenava päiväkotien ja Palmenian yhteistä hanketta (Rinnakkaisen päivähoitomallin kehittäminen). Päiväkodissa käytössä oleva varhaiskasvatussuunnitelma koostuu kolmesta, toinen toistaan täydentävästä osasta.

• Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen perusteet • Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

Espoo / Kirkkonummi / Nurmijärvi • Tenava päiväkodit / Tenava päiväkoti

o Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma o Päiväkodin esiopetussuunnitelma, mikäli esiopetusta annetaan

1.2. Selitteet Perusteksti valkoisella pohjalla kuvaa Tenava päiväkotien yhtenäisiä toimintatapoja ja toimintamalleja

Perusteksti harmaalla pohjalla kuvaa päiväkoti Tenava-Kärryn konkreettisia arjen toiminnansisältöjä sekä toimintatapoja

Perusteksti laatikossa kuvaa Tenava päiväkotien yhteisiä ”tuotteita”

Kursiivinen teksti kuvaa erityisesti alle 3 – vuotiaiden lasten toimintaa

1.3. Päivähoitoyritys Suomen Tenava päiväkodit Oy Suomen Tenava päiväkodit Oy tarjoaa päivähoitopalveluita lapsiperheille. Yrityksen asiakkaita ovat Espoon kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta sekä lapsiperheet suoraan. Päivähoidon lisäksi välitämme sijaisia päiväkoteihin sekä sairaan lapsen hoitajia yksityiskoteihin. Toimintoihimme kuuluu myös päiväkoti-ikäisille suunnitellun ruuan valmistus ja myyminen. Kolmessa espoolaisessa koulussa toimii myös iltapäiväkerhot, Tenava Klubit. Olemme tietoisesti vuosien kuluessa kasvattaneet toimipisteidemme määrää. Kasvamisen myötä olemme saaneet jatkuvasti lisää osaamista ja ammattitaitoa. Toimintatapojamme olemme jo usean vuoden ajan prosessoineet ja dokumentoineet. Toimintojen jatkuva kehittäminen on meille tärkeää. Haluamme tarjota laadukkaita palveluita lapsiperheiden tarpeisiin.

Toimintatapaamme (ketjumainen toimintatapa), jolla varmistamme päiväkotiemme toiminnan tasainen laadun, kutsumme pedagogiseksi malliksi. Pedagoginen mallimme on syntynyt ja muokkaantunut vuosien saatossa arjen tarpeista, joita päivähoitotoiminnassa olemme havainneet. Yhteiset toimintatavat mahdollistavat päivähoitohenkilöstön keskittymisen päiväkodeissa olennaisimpaan, varsinaiseen asiakaspalvelutyöhön, lasten hoitoon ja kasvatukseen. Yhteiset toimintatavat on luotu kunkin päiväkodin oman toiminnan pohjaksi. Käytössämme oleva vuosikalenteri luo yhtenäisen toimintarungon ja – rytmin jokaisen Tenava yksikön välille.

Pedagoginen mallimme koostuu päiväkotitoimintaan liittyvistä prosesseista, asiakkuuteen liittyvistä prosesseista sekä henkilöstön sisäisistä prosesseista. Kaikki prosessit pohjautuvat arvoistamme sekä kasvatusnäkemyksestämme.

Pedagogisen mallimme vaalijoina toimivat pedagogit. Pedagogit kiertävät säännöllisesti päiväkodeissa varmistamassa sovittujen toimintatapojen toteutumista sekä tukemassa päiväkotihenkilöstöä heidän työssään.

Toimintatapamme on ratkaisukeskeistä; toimintamme jatkuvaa kehittämistä. Olemme muutosvalmiita tilanteissa, jotka sen vaativat. Ratkaisukeskeisyys lasten toiminnassa tarkoittaa lapsen vahvuuksien korostamista, kannustamista sekä ongelmaratkaisutaitojen opettelua.

1.4. Päiväkoti Tenava-Kärry

Päiväkotimme Tenava-Kärry avasi ovensa 3.1.2005. Päiväkoti sijaitsee Espoossa Haapaniemen uudella asuinalueella luonnonläheisellä paikalla. Lapsipaikkoja päiväkodissamme on 33. Olemme jakautuneet kahteen ryhmään, Peipon pesässä touhuavat alle 2-vuotiaat lapset ja Tikan kolossa puuhastelevat yli 2-vuotiaat lapset. Päiväkotimme on lämminhenkinen, viihtyisä ja haasteita tarjoava. Kärryssä on tilaa monipuoliseen toimintaan muun muassa rakenteluleikkeihin, kotileikkiin ja liikuntahetkiin. Tilamme tukevat pienryhmätoimintaa ja tarjoavat välineineen monipuolista tekemistä lapsille. Päiväkodissamme työskentelee ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Henkilökuntaamme kuuluu kaksi lastentarhanopettajaa sekä neljä lastenhoitajaa. Yhteystiedot: Päiväkoti Tenava-Kärry Kärrynpyöräntie 1 02940 Espoo

2. Arvomme 2.1. Suomen Tenava päiväkodit Oy:n (yrityksen) toiminnan arvot Yrityksen arvot luovat pohjan kaikelle yrityksen toiminnalle:

• Kunnioittaminen Kunnioitamme kumppaneidemme mielipiteitä ja osaamista.

• Avoimuus Avoimuus on tasa-arvoisen kumppanuuden elinehto.

• Jatkuva uudistuminen Uudistumme, jotta voimme palvella paremmin.

• Asiakaslähtöisyys Asiakkaat ovat kaiken toimintamme perusta. (Kumppani = henkilöstö ja asiakkaat)

2.2. Tenava päiväkotien arvot päivähoidossa Olemme jaotelleet päivähoidon arvomme kolmeen osaan: lapsinäkökulmaan, vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä päivähoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen.

Lasten viihtyminen päiväkodissa / lasten kasvun ja kehityksen tukeminen • Turvallisuus; fyysinen kasvuympäristö, aikuisen läsnäolo, rajat • Tekemisen ilo; viihtyvyys, positiivisuus (kannustaminen, huumori) • Yksilö; lapsen ainutlaatuisuuden / persoonallisuuden ymmärtäminen ja tukeminen

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö • Avoimuus, aitous, rehellisyys, vastuu • Vanhemmuuden tukeminen • Yhteiset tavoitteet

Työtyytyväisyys • Avoimuus, aitous, rehellisyys, luottamus, joustavuus • Keskusteleminen, asioista sopiminen • Positiivinen ja rakentava palaute • Itsevarmuus • Vastuu työstä

2.3. Päiväkoti Tenava-Kärryn arvot Meillä Kärryssä on keskusteltu arvoista sekä henkilökunnan että vanhempien kesken. Olemme jakaneet arvot kolmeen pääkohtaan, joiden pohjana on lapsen hyvinvointi päiväkodissa päivän aikana ja jotka sisältävät meille lapsilähtöisen työn kannalta keskeisimmät asiat. Toisten kunnioittaminen Opitaan hyväksymään toinen toisemme sellaisena kuin olemme. Kaikki ovat samanarvoisia ja jokaiselle löytyy oma paikka. Toisten mielipiteitä kuunnellaan ja arvostetaan. Luottamus On lähtökohta vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Aikuinen luottaa lapsen omaan kykyyn tehdä ja toimia, jolloin myös lapsen luottamus kasvaa sekä itseä että aikuista kohtaan. Vanhempien ja henkilökunnan välinen luottamus on tärkeää, jotta voidaan tehdä lapsen edun mukaista yhteistyötä. Yksilöllisyys Kannustavassa ilmapiirissä huomioimme lapsen tarpeita yksilöllisesti ja tarjoamme haasteita lapsen kehitystason mukaan.

Yhdessä tekeminen Itsetunto

3. Kasvatusnäkemyksemme

Kaikkea toimintaamme ohjaava kasvatusnäkemyksemme koostuu lapsikäsityksestä, oppimiskäsityksestä sekä aikuisen roolista kasvattajana päiväkodissa. 3.1. Lapsikäsitys

Kärryssä lapsi nähdään niin yksilönä kuin yhteisön osana. Lapsen ainutkertaisuus omana itsenään luo myös jokaisesta ryhmästä ainutkertaisen. Lapsen persoonallisuus, tarpeet ja perhekulttuuri huomioiden häntä kannustetaan aktiiviseen toimintaan ja vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta vahvistetaan hyväksymällä hänet sellaisena kuin hän on.

3.2. Oppimiskäsitys

Meillä Kärryssä "lapsella on sata kieltä". Hän on monipuolinen, taitava, kekseliäs, tutkija ja ihmettelijä. Lapselle annetaan mahdollisuuksia tutkimiseen, havainnoimiseen ja luovaan työskentelyyn. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapaino sekä lapsen perustarpeiden tyydyttäminen edistävät lapsen hyvinvointia. Aikuisen tehtävä on johdattaa lasta oppimiskokemukseen kysymyksiä tekemällä ja tarjoamalla tietoa asioista lapsen kiinnostuksen mukaan. Oppimisessa on keskeistä leikinomaisuus ja roolimallin antaminen. Lapsen mielenkiinto uutta asiaa kohtaan herätetään satujen, tarinoiden ja leikin avulla. Aikuisen tulee kannustaa ja rohkaista lasta tutkimaan ja ihmettelemään. Kärryssä aikuiset laativat yhteistyössä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle henkilökohtaisen kasvatussuunnitelman. Päivittäisessä vuorovaikutuksessa aikuiset seuraavat lapsen herkkyyttä eri asioiden oppimiseen.

3.3. Aikuinen kasvattajana päiväkodissa

Kärryssä tehtävämme on luoda lapselle turvallinen, kannustava ja tukea antava ilmapiiri. Aikuinen on läsnä lapsen tarpeita varten. Hän toimii johdonmukaisesti ja esimerkillisesti, sanat ja puhe näkyy myös teoissa. Aikuisen tehtävä on olla mukana ihmettelemässä ja tehdä lapselle kysymyksiä, jolloin lapsi saa itse pohtia vastauksia. Näin saadaan myös lapsen ääni kuuluviin ja annetaan lapsen tuoda julki omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. Kärryssä sekä havainnoimme että dokumentoimme lapsen päivittäisiä toimia, kasvua ja kehitystä, otamme valokuvia ja liitämme lapsen töitä hänen omaan portfolioonsa.

4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1. Hoito-kasvatus-opetus – kokonaisuus Tenava päiväkodeissa varhaiskasvatus huomioi eri-ikäisten lasten tarpeet ehyenä jatkumona pienestä vuoden ikäisestä lapsesta aina kouluikää lähestyväksi eskarilaiseksi. Kaikki päiväkodissa tehtävät toiminnot, lapsen omasta leikistä aina ryhmässä toimimiseen, ovat osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatusaika on lapsen koko päiväkotiaika. Haluamme tukea lasta omatoimisuuteen, kunkin ikä – ja kehitystason huomioiden. Alle 3 – vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa olennaisena osana ovat perushoidolliset tilanteet. Omatoimisuuden lisääntymisen myötä lapsen elämänhallintaan liittyvät perustaidot kehittyvät osaamiseksi ja onnistumisiksi. Varhaiskasvatusaikana opitaan ja oivalletaan; kerätään eväitä elämää varten. Pitkän aikavälin varhaiskasvatusajan rinnalle, haluamme Tenava päiväkodeissa nostaa yhden yksittäisen päiväkotipäivän merkityksen ja tärkeyden. Tasapainoinen päivärytmi sekä lapsen tarpeet huomioiva toiminta luovat perustan lapsen jokapäiväiselle kasvua ja kehitystä tukevalle hyvinvoinnille. Tenava päiväkotien varhaiskasvatuksen lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen. Turvallinen kasvuympäristö on turvallisten fyysisten puitteiden lisäksi hoitoa ja huolenpitoa. Aikuisen läsnäolo ja aito kiinnostus lapseen yksilönä, ovat pohjana lapsen ja aikuisen välisen luottamussuhteen syntyyn. Tämän haluamme tarjota jokaiselle lapselle; tavoitteenamme on kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva lapsi.

4.2. Varhaiskasvatusympäristö

Varhaiskasvatusympäristö muodostuu meillä Kärryssä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön kokonaisuudesta. Ympäristö tuo lasten ja kasvattajien välille tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Nämä ovat pohjana yhteiselle toiminnalle ja suunnittelulle. Ympäristön tärkeimpiä osatekijöitä ovat turvallisuus ja hyvinvointi. Kärryssä haluamme että ympäristö on mielenkiintoinen, virikkeellinen ja sisältää jokaiselle lapselle haastetta tarjoavia välineitä. Myös ympäristön esteettisyys on tärkeää ja se, että tavaroille ja esineille löytyy omat paikat. Pyrimme yhdessä kunnioittamaan Kärryn ympäristöä, kauniita esineitä ja asioita sekä toisten tekemiä töitä. Haluamme luoda lasten saatavilla olevan ympäristön, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimiseen, toimintaan sekä uuden oppimiseen. Psyykkisen kasvun ympäristöstä on haluttu tehdä turvallinen, iloinen, hyvää mieltä antava ja kannustava, jossa on tilaa kaikille mielipiteille. Kuuntelemme ja havainnoimme lasten toiveita ja ajatuksia, minkä mukaan yhdessä meillä on mahdollisuus muunnella ympäristöämme. Lasten omat havainnoit ja ratkaisut leikkien rakentamiseen ovat tärkeitä päiväkodissamme. Päiväkotimme ulkopuolinen ympäristö on luonnonläheinen ja antaa mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja toimintaan. Pihaturvallisuuteen olemme pyrkineet kiinnittämään erityistä huomiota.

4.3. Hoidon aloittaminen ja lapsen päiväkotipäivä Olemme kiinnittäneet Tenava päiväkodeissa erityistä huomiota siihen, että lapsen hoidon ensimmäiset päivät ja viikot sujuisivat erityisen hyvin. Vaikka päivähoidon aloittaminen on iloinen asia, on tilanne uusi sekä lapselle että vanhemmille. Olemme panostaneet paljon aikaa ja ajatusta päivähoidossa aloittamiseen ja luoneet Suomessa ainutlaatuisen viiden askeleen Tenava Startin. (Tenava Startista tarkemmin kohdassa 7.1.) Varhaiskasvatus päiväkodissa kestää useiden lasten osalta vuosia. Päivähoidon arjen perusyksikkö on yksi päiväkotipäivä. Haluamme tarjota lapselle tasapainoisen päivän, joka päivä.

Lapsen päiväkotipäivä Aamu Aamulla lapsen tullessa päiväkotiin vanhemmat riisuvat lapsen ulkovaatteet kuraeteiseen, käyvät yhdessä käsienpesulla ja saattavat lapsen työvuorossa olevan aikuisen luokse. Toivotetaan hyvät huomenet ja jos on jotain erityistä muistettavaa päivän aikana, vanhempien viesti kirjoitetaan viestivihkoon. Tavoitteena on saada lapsi tuntemaan olonsa tervetulleeksi joka aamu. Aamiainen tarjotaan Peipon pesässä noin klo 7.45–8.30. Aamiaisella ovat yhdessä sekä isot että pienet lapset. Aamiaisen jälkeen on vapaata leikkiä klo 9 asti, minkä jälkeen siirrytään omiin ryhmiin. Aamupiiri Aamupiirissä lapset huomioidaan yksitellen nimeltä mainiten. Yhdessä seurataan kalenteria, vuodenajan vaihtelua ja säätä. Aamupiirissä virittäydytään päivän toimintaan, satuillaan, lorutellaan ja käsitellään ajankohtaisia asioita. Toiminta Päivän toimintoihin jakaannutaan aamupiirin jälkeen yleensä pienryhmittäin viikko- ja kausisuunnitelman mukaisesti. Aamupäiväulkoilu Ennen ulkoilua käydään wc:ssä ja pukeudutaan sään mukaisiin vaatteisiin aikuisen avustuksella. Lapset ulkoilevat porrastetusti noin klo 10–11.30 välillä. Aamupäiväulkoilun aikana voidaan leikkiä vapaasti omia leikkejä tai ohjattuja pihaleikkejä sekä käydä luontoretkillä lähiympäristössä. Ruokailu Tikan kolon lapset toimivat vuorollaan ruoka-apulaisena ja hakevat omatoimisesti ruokansa tarjoilupöydästä. Peipon pesän lapsille kerrotaan, mikä on päivän ruoka ja tarjoillaan ruoka lapsen omalle paikalle. Lasta kannustetaan rauhalliseen ilmapiiriin ja noudattamaan hyviä pöytätapoja, joihin kuuluu kiitos ja ole hyvä. Ruokailun päätteeksi lapsi imeskelevät ksylitolipastillin, jos vanhemmat ovat niin halunneet.

Päivälepo Tikan kolossa lapset lepäävät/nukkuvat lattialla patjojen päällä. Lepohetkellä kuunnellaan satua tai rauhallista musiikkia. Peipon pesässä jokaisella lapsella on oma sänky. Oma pehmeä unikaveri on mahdollista ottaa viereen lepohetkellä, samoin tutti. Päivälevolla aikuinen on aina läsnä ja auttaa tarvittaessa nukahtamisessa esim. silittämällä. Päivälevolle kevennetään vaatetusta. Nukahtaneet lapset voivat jatkaa uniaan, muiden lähtiessä leikkimään rauhallisia leikkejä. Välipala Välipalalla toimitaan kuten lounaalla. Välipalan yhteydessä voidaan viettää lapsen syntymäpäiviä ja mahdollisesti syödä päivänsankarin tarjoamia herkkuja. Iltapäivätoiminta Iltapäivä on varattu vapaalle leikille. Toisinaan leikin lomassa jatketaan keskeneräisiä kädentöitä tai pidetään iltapäiväpiiri. Ulkoilu Ennen ulkoilua käydään wc:ssä ja ryhdytään pukemaan ulkovaatteita päälle. Kannustamme lasta omatoimisuuteen pukemisessa. Isommat lapset odottelevat kuistilla, kunnes ensimmäinen aikuinen on tullut ulos. Ulkoilu tapahtuu päiväkodin pihalla. Kotiinlähtö Vanhemmat saavat lasta hakiessaan mukaansa Minun päiväni-lapun. Samalla voidaan vaihtaa päivän kuulumiset ja toivotetaan ”heipat”, Tikan kolon lapset myös kättelevät aikuisen.

4.4. Toiminnan tavoitteellisuus ja toiminnan näkyväksi tekeminen Päiväkodin toiminnan tavoitteellisuus lähtee yhdessä määritellyistä arvoista, kasvatusnäkemyksestä sekä kunkin päiväkodin ajankohtaisista tarpeista ja tilanteesta. Päivähoidon toiminnan suunnittelussa keskeisenä osana ovat yhteistyö vanhempien kanssa sekä lapsilta saatu palaute ja lasten mielipiteet. Jokaiselle lapselle laaditaan myös oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Kauden päätösarviointi tehdään jokaisen kauden päätteeksi. Arvioinnin tarkoituksena on luoda keskustelua ja löytää kehittymiskohteita päiväkodin toimintaan. Ohjattu pienryhmätoimintaa pyritään suunnittelemaan Kärryssä jokaisen lapsen kehitystason mukaan. Perustaitojen harjoittelun lähtökohtana on vanhempien ja henkilökunnan yhdessä asettamat tavoitteet. Ohjatun toiminnan sisältö voi pohjautua vuosikalenteriin (esim. pääsiäinen, joulu jne.) ja lasten omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Toiminnan arviointia pyritään tekemään aina teeman päättyessä yhdessä ryhmän aikuisten kesken ja isompien lasten kanssa. Toimintaa arvioidaan myös kauden päättyessä ja pohditaan kehittämiskohteita.

4.5. Toiminnan muotoja 4.5.1. Pienryhmätyöskentely

Lapset on jaettu pienryhmiin, alle 3-vuotiaita ryhmässä on neljä ja yli 3-vuotiaita noin seitsemän. Pienryhmissä työskennellään ohjatun toiminnan aikana kuten esimerkiksi kädentaidoissa, satuhetkillä tai jumpassa. Meillä Kärryssä jokaisen lapsen tuotos pienryhmässä on arvokas jo sinällään ja vielä arvokkaammaksi se tulee osana yhdessä koottua kokonaisuutta. Tuttu pienryhmä edistää myös lapsen sosiaalista kasvua, itsetunnon kehitystä ja antaa paremmat mahdollisuudet henkilökohtaiseen ohjaukseen.

4.5.2. Teematyöskentely

Teemoja suunniteltaessa otamme huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet. Teemat toteutetaan monipuolisesti eri sisältöalueiden avulla.

4.5.3. Perustaitojen harjoittelu

Kärryssä lapsen perustaitoihin kiinnitetään huomiota heti alusta alkaen. Lasta ohjataan aluksi aikuisen avustuksella, kunnes taidot kehittyvät kohti omatoimisuutta. Näihin perustoimintoihin kuuluvat muun muassa wc:ssä käyminen, pukeminen, päiväkodissa liikkuminen ja leikkirauhan antaminen toisille.

4.6. Kieli- ja vuorovaikutus

Kärryssä tuemme lapsen sekä kielellistä että vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Päivittäin meillä luetaan satuja ja loruja sekä lauletaan ja riimitellään. Lasten kanssa keskustellaan päivittäin ja kysellään kuulumisia, samalla kuunnellaan mitä lapsella on kerrottavaa. Leikillä on suuri merkitys lapsen vuorovaikutustaidoissa. Leikkipaikat pyritään rauhoittamaan pienille leikkiporukoille ja aikuinen on tarvittaessa leikin tukena.

4.7. Lapselle ominainen tapa toimia 4.7.1. Leikkiminen

Kärryssä pyritään antamaan leikille aikaa. Tarvittaessa aikuinen on mukana ohjaamassa leikkiä ja viemässä sitä eteenpäin. Lapsille pyritään luomaan rauhallinen paikka leikille ja rakentamaan erilaisia virikkeellisiä leikkinurkkauksia. Kärryssä halutaan antaa aikaa myös vapaalle leikille. Vapaa leikki antaa lapselle mm. mahdollisuuden käydä läpi häntä askarruttavia asioita ja harjoitella erilaisia arjen tilanteita (esim. ruoan laittaminen, vauvan pukeminen jne.).

4.7.2. Liikkuminen

Kärryssä pyrimme tukemaan lapsen liikkumista viikoittaisilla jumppahetkillä joko sisällä tai ulkona sekä retkeilemällä lähimaastossa mahdollisuuksien mukaan (esim. Marketanpuisto, lähimetsä, talvella hiihtäminen lähipellolla). Talviurheilulajeihin tutustutaan Kärryn talviurheiluviikon aikana.

4.7.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Tenava Kärryssä pyritään antamaan lapselle mahdollisuus käyttää omia taiteellisia kykyjä kehitystasonsa mukaisesti. Lapsia kannustetaan yksilölliseen taiteelliseen ilmaisuun ja kokeilemaan eri taiteen muotoja (esim. piirtäminen, askarteleminen, muovaileminen).

4.7.4. Tutkiminen

Lapsi oppii tutkimisen kautta. Tenava Kärryssä pyritään antamaan lapselle mahdollisuus tutkia vapaasti, ohjatusti ja turvallisesti esim. Leikkimisen, liikkumisen, luonnossa retkeilyn, eri aistien sekä kirjojen ja tehtävien kautta.

4.8. Sisällölliset orientaatiot 4.8.1. Minä ja mittatikku (matemaattinen orientaatio)

Varhaiskasvatuksessa matematiikkaa on joka puolella. Peipon pesän ryhmän perushoitotilanteissa käydään läpi varpaita ja sormia, lasketaan nappeja ja neppareita. Leikeissä mukana ovat palikat ja pallot. Aamupiirissä käydään läpi paikalla olijat ja toisinaan lasketaan tyttöjen ja poikien lukumäärät. Tikan kolon aamupiirissä käydään läpi päivämäärä ja lapsien lukumäärä. Leikeissä ja peleissä esiintyy matemaattisia käsitteitä; vertaamista, luokittelua, laskemista, mittaamista, muotojen tunnistamista jne. Myös metsäretket ovat ideaalinen paikka lapsen omaehtoiselle matemaattiselle orientoitumiselle.

4.8.2. Minä ja muurahaiset (luonnontieteellinen orientaatio)

Kärryssä panostamme myönteisiin luontokokemuksiin viikoittaisissa toiminnoissa. Vuodenaikojen ja vuorokauden kierto antaa lapselle konkreettisenmahdollisuuden tutkia ja havainnoida muutoksia ympäristössään. Lähimetsässä on tietty paikka missä voimme havainnoida luonnon vuodenaikakiertoa. Metsäretkillä havainnoimme, tutkimme ja kokeilemme erilaisia luontoon liittyviä asioita. Metsäretkeily on seikkailua, jossa aistit näyttelevät pääosaa. Kärryssä suosimme muun muassa luonnon- ja kierrätysmateriaaleja ja lapset oppivat kierrättämään esimerkiksi biojäte ja maitotölkit.

4.8.3. Minä ja muistojen kirjo (historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio)

Kärryssä keskustelemme lapsen kanssa perheestä, isovanhemmista ja muista lapselle tärkeistä sukulaisista tai läheisistä. Vanhemmat työstävät lapsen portfolioon aloitussivun, jossa kertovat lapsen elämän tärkeistä hetkistä ja henkilöistä. Kärryssä pidetään Kalevalan päivänä isovanhempien kutsut, mikä on tärkeä tapahtuma lapselle.

4.8.4. Minä ja kauniit asiat (esteettinen orientaatio)

Kärryssä pyritään luomaan esteettisesti monitahoinen ympäristö. Lapset saavat kuvittaa ikkunoita omilla taideteoksillaan ja kädentaitojen työt ovat kaikkien nähtävissä. Haluamme luoda viihtyisän ja kauniin ympäristön, josta kaikki pitävät yhdessä huolta. Esteettisyydessä aisteilla on suuri merkitys ja otamme eri toiminnoissa aistikanavat käyttöön monipuolisesti. Esteettisen ympäristön vaalimista pyrimme siirtämään lapselle aikuisen esimerkillä.

4.8.5. Minä ja hyvät tavat (eettinen orientaatio)

Eettinen kasvatus integroituu kaikkeen päiväkodissa tapahtuvaan toimintaan. Lähtökohtana on toistemme ja ympäristömme kunnioittaminen. Kärryssä aikuisen esimerkki on olennainen osa hyvien tapojen, kunnioittavan puhumisen ja suvaitsevaisuuden oppimisessa. Päivittäin kertaamme lapsen kanssa sääntöjä ja tapoja. Oikean ja väärän erottaminen tulevat lapselle parhaiten esille leikissä, niitä käsitellään yhdessä tarvittaessa keskustellen ja vaikkapa pienryhmissä piirtäen tai leikkien. Aikuisen tuki ja lämmin syli on aina tarjolla.

4.8.6. Minä ja suuret kysymykset (uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio)

Kärryssä kunnioitetaan perheen uskonnollista vakaumusta ja pyritään huomioimaan se päivittäisissä toiminnoissa ja vuoden aikoihin kuuluvissa tapahtumissa.

4.9. Toiminnan arviointi

Toimintaa arvioidaan eri tavoin muun muassa yhteisesti keskustelemalla, työstämällä portfolioita, lasta haastattelemalla ja kehityskeskusteluissa vanhempien kanssa. Yksittäisten toimintahetkien jälkeen voidaan keskustella lapsen kanssa ja selvittää hänen ajatuksiaan toiminnasta. Myös aikuiset pohtivat toiminnan tavoitteita ja onnistumista. Yhteisesti aikuiset arvioivat toimintakokonaisuuksia, projektia ja toimintakautta kerrallaan. Erilaiset dokumentoinnit auttavat arvioinnin tekemisessä.

5. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan vanhempien kanssa käydyn ensimmäisen kasvatuskeskustelun ja lapsesta tehtyjen sisältöaluekohtaisten havaintojen pohjalta. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain käytävien kasvatuskeskustelujen yhteydessä. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma koostuu seuraavasta neljästä osiosta.

• Lapsen vanhempien näkemykset ja havainnot • Lapsen päiväkotipäivä • Lapsen kokonaiskuva • Lapsen omakuva

Lapsen vanhemmat kirjaavat omia näkemyksiä ja toiveita erilliseen lomakkeeseen ennen kasvatuskeskusteluun osallistumista. Lapsen vanhempien näkemykset ja havainnot toimivat kasvatuskeskustelun lähtökohtana. Lapsen päiväkotipäivä – osion tarkoituksena on hahmottaa lapsen päiväkotipäivän toimintojen kautta lapsen taitoja, tietoja ja mahdollisuuksia sekä havainnoida, miten lapsi suoriutuu päivän eri tilanteista. Lapsen kokonaiskuva – osion kautta kartoitetaan lapsen kokonaiskehitystä; minkälainen lapsi on, miten hän käyttäytyy eri tilanteissa ja missä vaiheessa hänen kehityksensä on. Lapsen omakuva – osion ajatuksena on, että lapsi saa itse pohtia itseään; omia ominaisuuksiaan, omaa osaamistaan ja omaa olemistaan päiväkodissa.

6. Yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus Päivähoidon tehtävä on tukea perhettä kasvatustehtävässä ja yhdessä vanhempien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden kehitystä. Yhteistyön onnistumisen lähtökohtana on molemminpuolinen luottamus ja avoin vuorovaikutus kaikissa lapseen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen, yhtenäinen kasvuympäristö, minkä mahdollistavat yhdensuuntaiset kasvatusperiaatteet päivähoidossa ja kotona. Päivähoidon kasvattajilla on täydellinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Kuuntelemme ja kunnioitamme lapsen vanhemman asiantuntijuutta omaa lasta koskevissa asioissa. Olemme kiinnittäneet Tenava päiväkodeissa erityistä huomiota siihen, että lapsen hoidon ensimmäiset päivät ja viikot sujuisivat erityisen hyvin. Vaikka päivähoidon aloittaminen on iloinen asia, on tilanne uusi sekä lapselle että vanhemmille. Olemme panostaneet paljon aikaa ja ajatusta päivähoidossa aloittamiseen ja luoneet viiden askeleen Tenava Startin. Kehitämme jatkuvasti uusia yhteistyömuotoja mm. tietotekniikkaa apuna käyttäen. Tenava päiväkotien perinteinen viestinviejä päiväkodista kotiin on jo vuosia ollut Minun päiväni – lappu.

6.1. Tenava Startti Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota lapsen päivähoidon aloittamiseen. Viiden askeleen Tenava- Startti on syntynyt vuosien kokemuksesta ja yhteistyöstä lasten ja vanhempien kanssa. Päivähoidon aloitus on uusi ja mielenkiintoinen vaihe lapsen elämässä. Viiden askeleen Tenava-Startissa huomioidaan lapsen yksilöllisyys. Tenava päivähoidossa ja Tenava Startissa panostetaan kodin ja päivähoitopaikan väliseen tiedon kulkuun ja yhteistyöhön. Tenava Startin viisi askelta luo lapselle hyvän pohjan tulla mukaan ryhmään ja tutustua uuteen ympäristöön. 1. Päivähoitopaikkaan tutustuminen Perhe on tervetullut tutustumaan Tenava päiväkotiin. Päiväkodin henkilökunta esittelee päiväkodin tilat, toiminnat ja teemat. Tutustumiskäynnin yhteydessä vastaamme päivähoitoon liittyviin kysymyksiin. 2. Tenavasopimus Tenavasopimuksessa sovimme päivähoidon sisällöstä ja yhteistyön muodoista. Käymme yhdessä läpi lapsen tapoja ja tottumuksia sekä vanhempien toiveita. 3. Lapsen tutustumiskäynti ja Starttipaketti Lapsen tutustumiskäynnillä esittelemme ryhmän lapset ja aikuiset. Tutustumme yhdessä ryhmän tiloihin. Laitamme mm. lapsen kuvan ja nimen ryhmän seinälle, josta muut lapset näkevät kuka on tulossa uutena ryhmään. Tutustumispäivän päätteeksi lapsi saa mukaansa Tenavien päivähoidon Starttipaketin. 4. Mahdollisuus toiseen tutustumiskäyntiin Ennen varsinaista päivähoidon aloitusta tarjoamme lapselle mahdollisuuden tutustua hoitopäivään muutaman tunnin ajan yhdessä vanhemman kanssa esim. jos päivähoidon aloitukseen on pitkä aika. 5. Ensimmäinen päivä ja viikko Haluamme tehdä päivähoidon aloituksesta mahdollisimman onnistuneen. Kiinnitämme huomiota siihen, että lapsi löytää paikkansa ryhmässä ja tuntee olonsa tervetulleeksi. Autamme häntä tutustumaan uusiin kavereihin. Halutessaan vanhemmat voivat seurata päiväkodissa lapsensa ryhmän toimintaa. Vanhemmat saavat tietoa lapsen ensimmäisen viikon tapahtumista Tenava Starttiin kuuluvasta päiväkirjasta. Viikon päätteeksi käydään yhteinen keskustelu päiväkirjan havaintojen pohjalta.

6.2. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelun tarkoituksena on lapsen koko päiväkotipäivän hahmottaminen ja lapsen kokonaiskehityksen kartoittaminen. Kasvatuskeskustelu pidetään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Kasvatuskeskustelut käydään päiväkodissa lapsen vanhempien sekä päiväkodin kasvattajan välillä. Kasvatuskeskustelun aikana laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. 6.3. Vanhempainillat Vanhempainiltoja pidetään pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa; ensimmäinen syksyllä toimintakauden alettua, toinen vastaavasti alku vuodesta. Päiväkodin vanhempainilta koostuu Tenava päiväkotien yhteisestä info-osuudesta sekä päiväkodin toimintaa käsittelevästä osuudesta.

Kärryssä vanhempainiltoja pidetään syksyllä toimintakauden alkaessa ja keväällä uuden vuoden alkupuolella. Syksyllä vanhempainillassa keskitytään enemmän käytännön asioihin ja tutustutaan uusiin perheisiin. Käymme yhdessä vanhempien kanssa läpi tulevan kauden asioita ja sovimme erinäisistä käytännöistä ja päivämääristä. Yhteisen osion jälkeen kummatkin ryhmät kokoontuvat keskustelemaan vielä omista asioistaan oman ryhmän tiloihin. Toivomme, että vanhempainillat ovat keskustelevia ja avoimia.

6.4. Extranet, tiedotteet Extranet on kaikkien Tenava päiväkotien asiakkaiden yhteinen tieto- ja keskustelufoorumi netissä. Extranetin sisältöä kehitetään asiakkaiden toiveiden ja palautteen kautta.

Tenava Kärryssä vanhemmille jaetaan tiedotteita erilaisista tapahtumista ja toiminnoista. Lisäksi päiväkodissa tiedotetaan ilmoitustaulun kautta.

6.5. Minun päiväni – lappu Tenava päiväkodeissa lapsen vanhemmille jaetaan päivittäin lapsen päivästä kertova Minun päiväni -lappu. Lappuun kirjataan päivän tärkeimmät lasta koskevat asiat. Minun päiväni –lapun pohjalta on mielekästä käydä kotona lapsen kanssa läpi päiväkotipäivän tapahtumia. Minun päiväni -lappu toimii myös kasvattajien tukena lapsen havainnoinnissa; lappua kirjoittaessaan tulee mietittyä jokaista lasta yksilöllisesti. Tällöin tulee pohdittua lapsen tilannetta ja senhetkisiä tarpeita, joiden pohjalta voi suunnitella koko ryhmän toimintaa. Minun päiväni -lappu on tarkoitettu nopeasti kirjattavaksi. Lapsen päivästä kerrotaan ainoastaan oleellisimmat asiat. Lappua voi kuitenkin käyttää hyvin luovasti jokaisen tarpeiden mukaan. Mikäli lapsesta halutaan kertoa jotain enemmän, voidaan asioista tarkemmat selvitykset tehdä lapun kääntöpuolelle. Tarvittaessa varataan aikaa keskusteluun vanhempien kanssa.

Kuva: Päiväkodissa päivittäin jaettava Minun päiväni -lappu

6.6. Muut tapahtumat ja juhlat Tenava Seikkailu Keväisin järjestettävä Tenava Seikkailu on koko perheen seikkailutapahtuma. Seikkailun tarkoituksena on koota kaikkien Tenava päiväkotien asiakasperheitä yhteiseen tapahtumaan vuosittain vaihtuvan teeman ympärille. Tenava Seikkailuja on järjestetty sekä koulun sisätiloissa että ulkoilmatapahtumina luonnossa. Tenava Seikkailujen teemoja ovat olleet mm. Avaruusseikkailu, Viidakkoseikkailu, Meriseikkailu sekä Talvirieha. Tenava Seminaari Vuosittain järjestettävään Tenava Seminaariin ovat kaikki Tenava päiväkotien asiakkaat tervetulleita. Seminaari tarjoaa mielenkiintoisen luennon ajankohtaisesta lapsen kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvästä aiheesta. Luennoitsijoina toimivat oman alansa asiantuntijat (ulkopuoliset luennoitsijat). Aiempien Seminaarien aiheita ovat olleet mm. Muksuoppi sekä Lasten mediakasvatus.

Päiväkodin omat tapahtumat ja juhlat Tenava kärryssä järjestetään vuoden aikana erilaisia juhlia esim. Kalevan päivä juhla isovanhemmille, noitajuhla pääsiäisenä, vappunaamiaiset, itsenäisyyspäivän juhla sekä joulu- ja kevätjuhla perheille. Osa juhlista järjestetään illalla, jolloin vanhemmat pääsevät osallistumana juhliin mukaan. Eri uskontokunnista oleville lapsille pyritään järjestämään vaihtoehtoista toimintaa. Juhlien sisältö pyritään tekemään sellaiseksi, että tunnelma on iloinen ja lasten itsetuntoa kohottava.

6.7. Asiakaspalaute Toteutamme kerran vuodessa asiakkaillemme asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyn pohjalta saamme tärkeää palautetta, jonka pohjalta luomme tavoitteita koko päiväkotiyritykselle sekä yksittäisille päiväkodeille. Asiakkaillamme on mahdollisuus antaa palautetta myös varsinaisen asiakastyytyväisyyskyselyn lisäksi mm. sähköpostitse nettisivujemme kautta tai suoraan puhelimitse. Kaikki saamamme asiakaspalautteet kirjataan sekä käsitellään asianmukaisesti. Arvioimme ja kehitämme toimintaamme saamiemme asiakaspalautteiden pohjalta.

7. Yhteistyö muiden tahojen kanssa (kumppanuus, verkostot) Päiväkodit osallistuvat omalla alueellaan yhteistyöhön monipuolisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Aluetasolla yhteistyökumppaneita ovat muun muassa koulu, neuvola, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, puhe- ja toimintaterapeutti, muut erityistyöntekijät, seurakunta sekä kirjasto ja muu kulttuuritoimi.

Olemme yhteydessä muihin Tenava päiväkoteihin ja kuukausittain toimintaamme ohjaa oma pedagogi. Tarvittaessa yhteistyötahojamme ovat lapsen neuvola, koulu sekä eri alojen terapeutit. Noin kerran kuussa kirjastoauto vierailee päiväkodin parkkipaikalla.

8. Erityistarpeet 8.1. Erityistä tukea tarvitseva lapsi Erityistä tukea tarvitseva lapsi integroidaan tavalliseen lapsiryhmään, koska Tenava päiväkodeissa ei ole erityisryhmiä. Tuki- ja kuntoutuspalvelut sekä varhaiskasvatusympäristö järjestetään erityistä tukea tarvitsevalle lapselle niin, että hän voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua muun ryhmän toimintaan, kokea tasavertaista kuuluvuutta ryhmään ja saada tukea terveen itsetunnon ja positiivisen minäkuvan kehittymiseksi. Lääkärinlausunnon saanut lapsi voi olla oikeutettu myös omaan henkilökohtaiseen avustajaan päiväkotiryhmässä. 8.2. Eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluva lapsi Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen varhaiskasvatuksessa on huomioitava lapsen kulttuuritausta. Lapselle mahdollistetaan suomen kielen opettelu sekä ohjattuna että luonnollisissa tilanteissa tapahtuvana vuorovaikutuksena lasten ja aikuisten kanssa. Lisäksi tavoitteena on tukea lapsen mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin kehittymiselle on tärkeää, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja ne näkyvät päivähoidon arjessa. Oman kulttuurin tukemisen tavoitteena on, että lapsi tulee tietoiseksi omasta kulttuuritaustastaan ja oppii arvostamaan sitä. Kulttuuria tukevan varhaiskasvatuksen tavoitteena on itseään kunnioittava, kulttuuristaan, taustastaan ja kielestään ylpeä, yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja – kulttuurinen aikuinen, joka kykenee siirtämään kulttuuriperimäänsä lapsilleen.