Transcript
Page 1: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 2: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Viljakaupan ja sopimusviljelyn

opas© 2019 Vilja-alan yhteistyöryhmä (julkaistu maaliskuussa 2019), Kuvat vastavalo.net ja Raisio Oyj.

Page 3: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Sisällysluettelo1. Johdanto

2. Viljojen ja öljykasvien hintaan vaikuttaa tar-jonta ja kysyntä2.1 Viljataseet ja -ennusteet2.2 Satovuosikalenteri markkinaseurannan tueksi2.3 Muut markkinoihin vaikuttavat tekijät

3. Sopimusviljely riskinhallintakeinona3.1 Mitä sopimusviljely tarkoittaa?3.2 Sopimusviljelyn hyödyt

4. Teollisuuden ja viljakaupan sopimusten hin-noittelumallit- tai perusteet4.1 Kauppasopimus4.2 Esimerkkejä sopimustyypeistä ja hinnoittelumal-leista4.3 Vaatimus kirjallisesta sopimuksesta

5. Maatilojen väliset sopimukset

6.Muut tavat tehdä kauppaa6.1 Sähköinen kaupankäynti6.2 Viljelijävetoiset osuuskunnat

7. Kaupankäyntiin liittyvät mahdollisuudet jariskit7.1 Hintariski − merkittävä muuttuvilla markkinoilla7.2 Määräriski − ei pystytä toimittamaan sovittuamäärää7.3 Laaturiski − sovitut laatuvaatimukset eivät täyty

8. Erimielisyyksien sovittelu

9. Viljan johdannaissopimukset hintojen suojaus-välineenä9.1 Johdannaiskaupan toimintaperiaatteet9.1.2 Futuurisuojaus9.1.2 Johdannaissuojaukseen liittyviä näkökohtia9.2 Optiot

10. LiitteetLiite 1. Tieto tilan tuotantokustannuksista viljakauppa-päätösten perustaksiLiite 2. Viljelijän muistilista viljakauppaan ja riskien hal-lintaanLiite 3. Futuurisuojaus pörssissäLiite 4. Viljakauppaan ja -pörsseihin liittyvää sanastoa

Page 4: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

1. JohdantoTämä opas on suunnattu erityisesti viljan ja öljykasvientuottajille. Oppaan tarkoituksena on antaa lisätietoa vil-jamarkkinoista ja viljakaupassa yleisesti käytettävistäsopimuksista. Oppaassa käydään läpi myös viljamarkki-noihin yleisesti vaikuttavia tekijöitä ja laajemmin kei-noja, joilla pienentää kaupankäyntiin liittyviä riskejä.

Maailmalla viljojen tuotanto ja kulutus ovat viime vuo-sina olleet kasvussa, vaikka myös notkahduksia ontullut. Tuotannon ja kulutuksen suhdetta sekä varasto-määrien kehitystä seurataan markkinoilla tarkasti.Tässä oppaassa näiden tekijöiden vaikutusta hintakehi-tykseen käydään läpi mm. viljatasearvioiden kautta.Samalla tarkastellaan myös laajemmin viljan hintaansekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä vaikuttavia teki-jöitä. Tapahtumat viljojen ja öljykasvien maailmanmark-kinoilla heijastuvat hintakehitykseen myös Suomessa.Tämän vuoksi on tärkeää seurata mitä kansainvälisilläviljamarkkinoilla tapahtuu.

Yhtenä tämän oppaan tarkoituksena on antaa eväitätuotannon ja markkinoiden vaihteluista aiheutuvien ris-kien tunnistamiseen, niihin varautumiseen ja niiden hal-lintaan. Esimerkiksi tuotantopanokset hankitaan useinhyvissä ajoin ennen kylvöjä, jolloin puintikauden jäl-keinen markkinahinta ei ole tiedossa. Tätä viljan hinta-muutoksiin liittyvää riskiä voidaan pienentää esimer-kiksi sitomalla osalle satoa hinta jo hyvissä ajoin ennensadonkorjuuta. Kullekin soveltuvan riskien hallinta-

keinon valintaa auttaa se, että tuntee omat tuotanto-kustannuksensa ja tilan riskinkantokyvyn.

Sopimustuotanto on viljelijän ja ostajan välinen,molempia hyödyttävä kumppanuussuhde, jolla tuo-tantoa voidaan ohjata asiakas- ja markkinalähtöisem-pään suuntaan. Sadon määrään ja laatuun liittyvätriskit eivät poistu sopimuksilla, mutta niitä voidaan hal-lita näin paremmin läpi jalostusketjun. Sopimukset ovataina velvoittavia, minkä tiedostamista sekä sopi-muksen sisällön tuntemisen tärkeyttä ennen niiden alle-kirjoitusta ei voi liiaksi korostaa. Tämä opas on uudis-tettu versio vuonna 2008 julkaistusta ja vuonna 2012päivitetystä "Viljakaupan ja sopimusviljelyn oppaasta".Oppaan on tuottanut Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR),jonka jäsenistöstä tekstien laatimisessa on ollutmukana erityisesti viljan ja öljykasvien tuottajien, neu-vonnan sekä teollisuuden ja viljakaupan edustajia. Pörs-sitoimintaa ja futuurisuojausta käsittelevään lukuun onlisäksi haettu käytännön näkemyksiä pankkisektorilta.

Tämä opas on uudistettu versio vuonna 2008 julkais-tusta ja vuonna 2012 päivitetystä "Viljakaupan ja sopi-musviljelyn oppaasta". Oppaan on tuottanut Vilja-alanyhteistyöryhmä (VYR), jonka jäsenistöstä tekstien laati-misessa on ollut mukana erityisesti viljan ja öljykasvientuottajien, neuvonnan sekä teollisuuden ja viljakaupanedustajia. Pörssitoimintaa ja futuurisuojausta käsittele-vään lukuun on lisäksi haettu käytännön näkemyksiäpankkisektorilta.

Page 5: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 6: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

2. Viljojen ja öljykasvien hintaan

vaikuttaa tarjonta ja kysyntäViime vuosina hintavaihtelut vilja- ja öljykasvimarkki-noilla ovat olleet suuria, minkä vuoksi markkinaseu-rannan tärkeys, ostajien (kauppa, teollisuus) hintano-teerausten ja pörssien futuurihintojen seuranta, onkorostunut entisestään. Maailmanmarkkinoilla tapah-tuvat muutokset heijastuvat myös kotimaan hintoihin.Kotimaan hintatietoja viljoille sekä öljy- ja valkuaiskas-veille koostetaan viikoittain esimerkiksi Vilja-alanyhteistyöryhmän (VYR) nettisivuille (www.vyr.fi). Suo-messa viljan hinnat ilmoitetaan yleisimmin vastaanotta-jaan varastoon toimitettuna. Tällöin myyjä eli viljelijäjärjestää ja maksaa rahdin. Tilahinnasta puhutaan sil-loin, kun ostaja järjestää ja maksaa rahdin. Tänä päi-vänä useat ostajat tekevät kauppaa myös tilahinnallaja sitä käytetään erityisesti silloin kun ostaja on kilpailu-kykyinen rahdin järjestelyssä tai viljan lopullista toimi-tuspaikkaa ei tiedetä.

Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilla julkaistaan myösajankohtaisia katsauksia kotimaan ja kansainvälistenviljamarkkinoiden tapahtumista. Lisäksi VYR julkaiseeViljaviesti-uutiskirjettä. Muita tietolähteitä ovat mm.maatalousalan lehdet, kaupan, teollisuuden ja tutkimus-laitosten markkinakatsaukset ja Luonnonvarakes-kuksen (Luke) tilastot.

Keskeinen viljan ja öljykasvien markkinahintaan vaikut-tava tekijä niin kansainvälisesti kuin Suomessa on kul-loinenkin tarjonta- ja kysyntätilanne eli miten markki-nointivuoden tuotannolla ja edelliseltä markkinointivuo-delta siirtyneillä varastoilla kyetään vastaamaan kulu-tukseen ennen seuraavan sadon tuloa markkinoille.Markkinoilla seurataan tarkasti vuoden loppuvarastonsuhdetta vuosittaiseen kulutukseen (stocks to use -ratio). Mikäli tämä suhdeluku laskee liian alhaiseksi,kohdistuu markkinoilla hintoihin usein nousupainetta.Suhdeluvun kasvaessa on hintakehitys sitä vastoinusein laskeva.

Tarjontaan vaikuttavat vuosittaiset viljelyalat, satoar-viot, varastotilanne, kasvukauden sääolosuhteet jasadon laatu. Sadon epäonnistuminen tai onnistuminenennustettua paremmin tärkeillä viljan tuotantoalueillavaikuttaa markkinahintojen kehitykseen. Kansainväli-sillä markkinoilla erityinen merkitys on tärkeimpienvientimaiden tuotantomäärillä. Kymmenen suurintaviljan viejää ovat Yhdysvallat, Argentiina, Ukraina,Venäjä, EU, Brasilia, Kanada, Australia, Kazakstan jaTurkki. Suurimpia nettotuojia ovat EU, Japani, Meksiko,Egypti, Kiina, Saudi-Arabia, Vietnam, Etelä-Korea, Iranja Algeria.

Kuva 1. Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018)

Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa on suuri ja vehnän markkinakehitys vaikuttaa myös muiden viljojenhintakehitykseen. Toinen kansainvälisillä markkinoilla yleisesti seurattu viljalaji on maissi. Soija on puolestaan tärkeinöljykasvi, jolla tehdään myös eniten kauppaa. Rehuntuotannossa eri viljalajien hintasuhteet vaikuttavat kysyntään.

Page 7: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Kuva 2. Viljojen ja öljykasvien tuotanto maailmalla satokaudella 2018/19e (milj. tn). Suurimmat viljakasvit ovatmaissi, vehnä ja riisi. (Lähde: IGC 10/2018)

Kuva 3. Öljykasvien tuotanto maailmalla satokaudella 2018/19e (milj. tn). Öljykasveista eniten tuotetaan soijaa.(Lähde: IGC 10/2018)

Suomen tuotanto edustaa ainoastaan paria promillea koko maailman viljantuotannosta, joten sen vaikutus maailman-markkinahintoihin on olematon. Suomen hintatasoon vaikuttavat näin ollen vahvasti kansainvälinen viljamarkkina,etenkin EU:n ja etenkin Itämeren alueen hintakehitys sekä se, miten hyvin tuotanto ja kulutus ovat Suomessa tasapai-nossa.

Page 8: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Kuva 4. EU:n suurimmat viljan tuottajavaltiot ja niiden viljan tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC10/2018)

Kaupankäyntimäärät ja hinta reagoivat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kysyntä ja tarjonta hakeutuvat tasapainoon janäin syntyy kulloinenkin markkinahintataso. Viljamarkkinoiden häiriöttömän toiminnan kannalta olisi tärkeää, ettätiedot eri viljalajien määristä ja laatuvaatimuksista kulkisivat tehokkaasti viljaketjun sisällä.

Kysynnän määrään ja sen vaihteluun vaikuttavat maatilojen ja teollisuuden viljan käyttö, se milloin ostot tapahtuvat,kuinka suuria ne ovat sekä mihin ne suuntautuvat. Kansainvälisillä markkinoilla viljan tuonti on painottunut tiettyihinvaltioihin ja niiden ostotoiminnalla on suuri merkitys markkinatilanteeseen. Suomi on osa EU:n sisämarkkinaa. EU onsuuri vaikuttaja globaaleilla viljamarkkinoilla.

Tasainen tai vähintään ennakoitavissa oleva tarjonta on viljamarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeää. Tasaisen tar-jonnan merkitys korostuu vuosina, jolloin kotimaan tuotanto ei vastaa kulutusta. Tasainen tarjonta varmistaa sen,ettei tuontia tule tehtyä ”turhaan”. Suomessa tarjonta on yleensä suurinta puintikaudella, vuodenvaihteen jälkeen jajälleen ennen kevätkylvöjä. Tarjontahuiput ovat kuitenkin madaltuneet ja varsinkin sadonkorjuuajan tarjonta on las-kenut menneistä vuosista.

Page 9: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

2.1 Viljataseet ja -ennusteetKeskeinen ja hyvä väline markkinaseurannassa on viljatase, josta selviää kunkin viljalajin tarjonta (tuotanto ja tuonti),kysyntä (käyttö ja vienti) ja varastot markkinointivuosittain. Tasetilanne ja sen vuosittaiset muutokset heijastuvat hin-taan. Tästä johtuen taseet antavat arvokasta tietoa viljamarkkinoilla toimiville. Esimerkiksi, mikäli tuotantoarviotnousevat ennusteesta toiseen kulutusarvioiden pysyessä ennallaan, ei ole todennäköistä, että hinnat nousevat.

Kotimaan viljatase on pääsääntöisesti ollut ruista lukuun ottamatta ylijäämäinen eli viljan tarjonta on kysyntää suu-rempi. Vuosittaista vaihtelua on kuitenkin esiintynyt. Esimerkiksi vuonna 2018 kuivuus leikkasi viljasatoa. Öljykasvienosalta Suomi on ollut perinteisesti alituotantomaa eikä kotimaan tuotanto ole riittänyt kattamaan kysyntää.

Viljataseita laativat niin viranomaistahot kuin markkinoita seuraavat yksityiset yritykset ja etujärjestöt. Taseet teh-dään yleisesti satokaudelle/markkinointivuodelle, joka pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa heinäkuun alussa ja päättyyseuraavan vuoden kesäkuun lopussa. Ajankohta on määritelty sen mukaan, milloin sadonkorjuu pallonpuoliskollammeyleisesti alkaa ja uutta satoa alkaa tulla markkinoille. Meillä markkinointikaudella tarkoitetaan 1.7.–30.6. välistä ajan-jaksoa.

Yksi arvostetuimmista taseista on Kansainvälisen viljaneuvoston, IGC:n viljatase-ennuste, jota päivitetään kerran kuu-kaudessa (www.igc.int). IGC aloittaa kunkin satovuoden viljatase-ennusteen laadinnan maaliskuussa eli käytännössäennen satovuoden alkua. Tasetta päivitetään kerran kuukaudessa ja päivityksissä huomioidaan kysynnän kehitysen-nusteet, varastotiedot, kylvöalat sekä satonäkymät. Satovuoden viimeinen tase-ennuste ilmestyy seuraavan vuodenmaaliskuussa, jolloin eteläisenkin pallonpuoliskon maiden (esim. Australian) sato on saatu korjattua.

Suomessa virallisen viljataseen laatii Luonnonvarakeskus Luke. Markkinointivuoden lopullinen viljatase ilmestyy senpäättymistä seuraavana syyskuuna. Luke ja VYR laativat yhdessä viljatasearvion kuluvalle markkinointivuodelle jatätä arviota päivitetään neljästi markkinointivuoden aikana. EU:n viljataseita laativat mm. Euroopan komissio (DGAgri), mutta myös teollisuuden (Coceral) ja tuottajien (Copa/Cocega) etujärjestöt sekä analyytikkotalot, kuten ranska-lainen Strategie Grains. Maailmanlaajuisia tasetietoja tuottavat säännöllisesti myös Yhdysvaltojen maatalousminis-teriö (USDA) sekä YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö (FAO).

Page 10: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

2.2 Satovuosikalenteri

markkinaseurannan tueksiMaailmalla tapahtuu aina, joten vilja- ja öljykasvimarkkinoilla riittää seurattavaa. Satokausi etenee eri rytmissä eripuolilla maapalloa. Markkinaseurannan avuksi koottu kalenteri havainnollistaa, milloin mitäkin tapahtuu eri puolillamaapalloa ja mitä kasveja kannattaa seurata.

Kuva 5. Satokausikalenteri markkinaseurannan tueksi. (Lähde: Avena Nordic Grain ja USDA)

Page 11: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

2.3 Muut markkinoihin

vaikuttavat tekijätMarkkinointivuoden aikana

Markkinatilanteeseen vaikuttavat lyhyellä aikavälillätarjonnan ja kysynnän lisäksi yleiset odotukset hintojenkehityssuunnasta, päävaluuttojen keskinäiset kurssi-muutokset, kauppapolitiikka ja yleispoliittinen tilannesuurissa viejä- ja tuojavaltioissa. Tullit ja vientirajoitteetsekä rahtihintojen kehitys vaikuttavat suoraan kaupan-käyntiin. Myös tilanne muilla raaka-ainemarkkinoilla(öljy, kaasu, mineraalit jne.) näkyy välillisesti kansainvä-lisillä vilja- ja öljykasvisektoreilla.

Suomen markkinoille antaa erityispiirteensä pohjoinensijaintimme verrattuna niihin EU:n jäsenvaltioihin, joillaon suorat satama- tai jokirahtiyhteydet Atlantin, Väli-meren tai Mustanmeren kauppareiteille. Käytännössänämä EU:n suuret viljaa ja öljykasveja tuottavat valtiot(Ranska, Saksa, Puola ja Romania) sekä Iso-Britanniamäärittelevät viljojen yleisen hintatason markkinoilla.Suomi on suhteellisesti suuri kauran tuottajamaa ja kau-rasadollamme ja tarjonnallamme on vaikutusta kansain-välisesti. Vietäessä Suomesta viljaa joudutaan lähtö-maan hinnoittelussa huomioimaan rahtikustannus koh-demaahan. Vastavuoroisesti sijaintimme muodostaa"luonnollisen rajasuojan", sillä tuotaessa viljaa tai öljy-kasveja Suomeen, on niiden lähtömaan hintaan lisät-tävä rahtikustannus ja muut käsittelykustannukset.

Markkinahintojen kehitykseen vaikuttavat välillisestivilja- ja öljykasvijohdannaiset, joilla käydään kauppaauseissa pörsseissä ympäri maailmaa. Johdannaisia ovatmm. futuuri-, optio-, ja spread -sopimukset. Johdannais-kauppaan osallistuvat paitsi viljan myyjät ja ostajat,jotka käyttävät pörssiä hinnansuojaukseen, myös sijoit-tajat, jotka eivät ole mukana käytännön viljakaupassa.

Erityyppiset sijoittajatahot ovat tärkeitä pörssin toimi-vuuden kannalta, koska he mahdollistavat sen, ettäpörssi on likvidi eli sopimusten määrä on niin suuri,että kaupantekoa voidaan suorittaa kaikissa markkinati-lanteissa.

Johdannaismarkkinoiden kehitykseen vaikuttaa reaaliai-kainen tieto siitä mitä kansainvälisillä markkinoillatapahtuu. Johdannaismarkkinoita tarkastellaan sekämarkkinatiedon että teknisen analyysin perusteella.Pörssien futuurien ja optioiden toimeksiantojen taus-talla on usein tietokoneille asetettuja toimeksiantoja,jotka perustuvat teknisen analyysin tasoihin. Esimerk-kinä teknisestä hinnasta voidaan mainita tukitaso (sup-port) ja vastustustaso (resistance). Johdannaisten hinta-vaihtelu (volatiliteetti) voi olla suurta jopa muutamanpäivän välillä ja yhden vuorokauden aikana. Vilja- jaöljykasvien johdannaisten hinnat ovat kaikille julkisia jane antavat tietoa siitä mikä on markkinoiden käsitystulevien kuukausien tai vuoden hintatasosta ja sensuunnasta.

Pidemmällä aikavälillä

Tarkasteltaessa viljan ja öljykasvien hintaan vaikut-tavia tekijöitä pidemmällä ajanjaksolla, nousevat mer-kittävinä hintaan vaikuttavina tekijöinä esiin mm. väes-tönkasvu ja elintason kohoaminen kehittyvissä maissa.Elintason kehittymisen myötä liha- ja maitotuotteidenkulutus kasvaa, mikä lisää globaalisti rehukasvienkysyntää. Yleinen maailmantalouden kehitys, ilmaston-muutoksen vaikutus maataloustuotantoon ja sen sijoit-tumiseen, biopolttoaineiden tuotanto sekä maatalous-,ympäristö-, energia- ja kauppapolitiikka vaikuttavatpidemmällä aikavälillä myös vilja- ja öljykasvimarkki-noihin ja niiden kehitykseen.

Page 12: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 13: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

3. Sopimusviljely

riskinhallintakeinona3.1 Mitä sopimusviljely tarkoittaa?

Sopimusviljelyllä tarkoitetaan viljelijän ja viljan ostajan välillä jo ennen kasvukautta tai viimeistään ennen sadonkor-juuta tehtävää sopimusta. Tyypillisimmillään viljelysopimuksissa sovitaan, että viljelijä pyrkii tuottamaan ostajalletietyn määrän satoa ennalta tiedossa olevien ehtojen puitteissa. Viljeltävä kasvi voidaan sopia lajikkeen tarkkuudellaja sen viljelytoimenpiteisiin voidaan antaa tarkempaa ohjeistusta esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteidenkäytöstä.

Viljelysopimuksessa sovitaan tyypillisesti viljeltävästä tuotteesta, sen määrästä, tavoiteltavasta laadusta sekä muistatuotantoon ja toimitukseen liittyvistä yleisestä ehdoista. Viljelysopimuksessa ei tarvitse olla sovittuna kiinteää hintaa,mutta normaalisti sovitaan myös hinnan määräytymisperusteet sekä aiottu hintamekanismi. Erilaisia käytössä oleviahinnoitteluperusteita esitellään kappaleessa 4. Niin hinnoittelemattomissa kuin hinnoitelluissa sopimuksissa on oltavatiedot myös sopimuksen purkamisehdoista sekä sovittelutavat erimielisyystilanteissa. Sopimukset ovat aina velvoit-tavia ja eri toimijoilla sopimusten sisältö poikkeaa toisistaan, minkä vuoksi sopimuksen sisältöön on aina perehdyt-tävä huolellisesti ennen sopimukseen sitoutumista.

Page 14: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

3.2 Sopimusviljelyn hyödytSopimustuotanto on viljelijän ja ostajan välinen,molempia sopimusosapuolia hyödyttävä kumppanuus-suhde, jolla tuotantoa voidaan ohjata asiakas- ja mark-kinalähtöisempään suuntaan. Käytännössä tämä tar-koittaa sitä, että viljelysopimukset ovat viljan ostajienväline ilmaista kysyntää ja ohjata tuotantoa niin koti-maan käytön kuin vientimahdollisuuksienkin mukaan.Tarjonnan ohjauksessa voi olla kysymys niin eri viljalajikuin -lajiketasoisesta informaatiosta, mutta myös tuo-tettavan laadun ja viljelytoimenpiteiden ohjaamisesta.

Viljelijälle viljelysopimukset antavat varmuuden siitä,että hän tuottaa markkinoilla haluttua kasvilajia ja -laji-ketta, sekä siitä että hänen tuottamalleen sadolle ontiedossa ostaja. Näin ollen viljelysopimuksilla voidaankysynnän ja tarjonnan kohdatessa parantaa koko vilja-ja öljykasviketjun kilpailukykyä.

Sopimusviljely tarjoaa apukeinoja määrä-, hinta- ja laa-turiskien hallintaan koko jalostusketjussa, mutta sadon

määrään ja laatuun liittyviä riskejä ne eivät pysty koko-naan poistamaan. Viljelysopimukset kuitenkin auttavattilan viljelysuunnitelman tekemisessä pyrittäessä kan-nattavaan tuotantoon.

Ostajille ja teollisuudelle sopimusviljely antaa ennak-kotietoa sopimustuottajien kasvivalikoimasta ja hel-pottaa tulevan sadon määrän ja laadun arviointia. Tie-toja käytetään hyväksi esimerkiksi tuotannon suunnitte-lussa ja yritysten riskinhallinnassa. Se helpottaa myösmyynnin, varastoinnin ja kuljetusten suunnittelua jatoteutusta pitkin markkinointivuotta.

Sopimusviljelyllä voidaan varmistaa tuotannon jäljitettä-vyys ja parantaa tiedonkulkua viljaketjussa. Viljelysopi-musten avulla tiedonsaanti esimerkiksi tuotteen raaka-aineiden alkuperästä, tuotantotavasta ja turvallisuu-desta vahvistuu. Sopimusviljely parantaa suomalaisenelintarvikeketjun toimintaa kansainvälisessä kilpai-lussa.

Page 15: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 16: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

4. Teollisuuden ja viljakaupan

sopimusten hinnoittelumallit-

tai perusteetOn tärkeää tutustua eri toimijoiden sopimustyyppeihin ja hinnoittelumalleihin. Uusia sopimustyyppejä ja hinnoittelu-malleja tulee markkinoille aika ajoin. Toimintamallit vaihtelevat ostajittain, joten niihin kannattaa perehtyä huolellaaina sopimusta tehtäessä.

Sopimusviljelyssä sovitaan viljelyttämisen ja satomäärän toimittamisen lisäksi yleensä jo vähintään aiesopimuksentasolla hinnan muodostuksen perusteista. Hinnan määräytyminen on joko sovittu jollakin hinnoittelumekanismilla taisiitä ei vielä ole sitovasti sovittu. Aiesopimuksista ja hinnoittelumekanismeista syntyy kauppasopimuksia. Jos vilja-kauppaa käydään ilman viljelysopimusta, kauppasopimus tehdään yleensä vasta sadonkorjuun jälkeen. Hinnoittelume-kanismista sovitaan sopimuksentekohetkellä.

Page 17: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

4.1 KauppasopimusKauppasopimukset ovat viljan myyntisopimuksia. Hyvässä kauppasopimuksessa määritellään tuotteen laatua,määrää, toimitusehtoja, toimitushintaa ja muita erityisehtoja koskevat asiat. Sopimuksessa kerrotaan myös mahdol-liset sadon tuotantoon liittyvät erityisehdot, mikäli sellaisia on (esim. kasvinsuojeluaineiden käyttö, varastointi jne.).

Kauppasopimuksen tulee olla uuden lainsäädännön mukaisesti tehty kirjallisena, ellei myyjä nimenomaisesti ja kirjalli-sesti ilmoita, että hän ei tätä vaadi. Kirjallinen sopimus voi kuitenkin olla tehty sähköisillä välineillä ja useassa eri vai-heessa, kts. tarkemmin kohta 4.3.

Page 18: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

4.2 Esimerkkejä

sopimustyypeistä ja

hinnoittelumalleistaViljakauppaa tehdessä tarjolla on erilaisia sopimustyyppejä ja hinnoittelumalleja, jotka vaihtelevat ostajittain. Tämäopas kertoo erilaisista hinnoittelu- ja sopimusmalleista vain yleisellä tasolla. Uudentyyppisiä hinnoittelumalleja tuleemarkkinoille aika ajoin. Tiedot eri ostajien sopimustyypeistä ja hinnoittelumalleista löytyvät ostajien internetsivuilta.

Markkinahintainen viljelysopimus

Markkinahintaisissa sopimuksissa hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Viljakaupan/toimituksen vahvista-misen yhteydessä viljaerälle määräytyy perushinta ostajan senhetkisen hintanoteerauksen ja laatuhinnoittelunmukaan.

Kiinteähintainen viljelysopimus

Kiinteähintaisessa sopimuksessa myyntierälle sovitaan kiinteä perushinta. Laatuhinnoittelussa sovelletaan joko sopi-muksenteko- tai toimitushetken laatuhinnoittelua. Laatuhinnoittelun määräytymisajankohta määritellään sopimuk-sessa.

Kiinteähintaisessa sopimuksessa voidaan sopia täsmällisestä toimitusmäärästä tai toimitettavalle määrälle voidaansopia ylä- ja alarajat (esim. sopimusmäärä +/-10 %). Ennakolta sovittu perushinta (kiinteä hinta) lisää ennakoita-vuutta ja pienentää sekä myyjän (viljelijä) että ostajan hintariskiä. Markkinahinnan muutoksia on kuitenkin mahdotonennustaa ja tavoitehinta sadolle tulisi asettaa omien tuotantokustannusten perusteella.

Kiinteähintaisia sopimuksia ei suositella tehtäväksi koko normaalisato-odotuksen mukaiselle tonnimäärälle olosuh-teista johtuvan sadon määräriskin takia.

KäteiskauppaKäteiskaupalla tarkoitetaan sopimusta, jota käytetään, kun viljelijä myy ostajalle satonsa tai osan siitä päivän markki-nahintaan eli ns. spot-hintaan. Sopimuksessa sovitaan perushinnan lisäksi mm. laatuvaatimuksista, laatukorjauksistahintaan sekä maksuaikataulusta. Usein käteiskaupalla myydyt vilja- tai öljykasvierät toimitetaan varsin pian kaupan-teon jälkeen.

TermiinisopimusTermiinikaupalla tarkoitetaan sopimusmallia, jossa myyntierän toimitus on siirretty myöhempään ajankohtaan, muttasen hinta on määritelty sopimuksen tekohetkellä.

Termiinikaupassa vilja- tai öljykasvierän hinta voidaan kiinnittää etukäteen tulevaan, esimerkiksi yli kuukaudenpäässä olevaan toimitusajankohtaan. Termiinisopimuksia voidaan tehdä myös lyhemmälle aikavälille. Tällöin viljelijäsitoutuu toimittamaan viljan esimerkiksi kuukauden kuluessa etukäteen määriteltyyn hintaan. Hintana käytetäänostajan ilmoittamia hintanoteerauksia. Termiinikauppa antaa samanaikaisesti myyjälle ja ostajalle keinon pienentääkauppaan sisältyvää hintariskiä.

Termiinihinnat ovat ostajien antamia julkisia viljalajikohtaisia noteerauksia lähtien päivänhinnasta ja jatkuen kuukausi-hintoina yli koko satokauden. Noteeraukset tarkoittavat peruslaatuista viljaa. Muut ehdot sisältyvät sopimuksenehtoihin.

VarastointisopimusVarastointisopimus on sopimusmuoto, jossa myyjä sitoutuu varastoimaan myydyn erän sovitun ajan. Varastointiajallemaksetaan ennakkoon sovittava korvaus. Varastointisopimuksissa määritellään erän perushinnan määräytyminen jamääräytymisajankohta.

Page 19: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Basis-sopimus Basis-sopimuksissa esimerkiksi myllykelpoisen vehnän tai öljykasvierän perushinta muodostuu myyntihetken Euro-next (MATIF)-futuurinoteerauksesta sekä etukäteen sovitusta basiksesta. Termillä ”basis” tarkoitetaan tiettynä het-kenä, tietyssä toimituspaikassa vallitsevan ostohinnan ja futuurin noteeraushinnan eroa. Kaikille viljalajeille ei basis-sopimuksia ole pörssinoteerausten puuttuessa. Basis-sopimuksella viljelijä sitoo hinnan tiettyyn futuuriin, vaikka eiitse tee futuurikauppaa pörssissä.

HintaputkisopimusHintaputkitermiinillä perushintaa korjataan putken ylittävältä tai alittavalta osalta ennakkoon sovitulla summalla, josmarkkinahinta on toimitettaessa putken ulkopuolella. Perushinta on toimituspäivänä voimassa oleva päivän hinta.

TuoreviljasopimusTuoreviljasopimuksella viljelijä voi toimittaa viljaerän kuivattavaksi ostajan kanssa sovittuun paikkaan ja maksaa kui-vatuskustannuksen. Tuoreviljasopimuksella voidaan varmistaa kuivatuskapasiteetin riittävyys myös kosteampina syk-syinä.

Vientiin tähtäävä sopimusVientiin tähtäävän toimitussopimuksen tehdessään viljelijä sitoutuu siihen, että hänen toimittamansa viljaerä meneevientimarkkinoille sovittujen laatuehtojen mukaisesti. Tällaiseen sopimukseen sisältyy yleensä velvoite olla valmis toi-mittamaan viljaerä joustavasti ajankohtana, jolloin vientitoimitus toteutuu.

Page 20: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

4.3 Vaatimus kirjallisesta

sopimuksestaVuoden 2019 alusta voimaan tulleen uuden elintarvike-markkinalain (1121/2018) myötä maataloustuotteidenkaupasta on tehtävä kirjallinen sopimus ennen toimi-tusta, mikäli se koskee toimittamista keskisuurelle taisitä suuremmalle elintarviketeollisuuden taikka tukku-tai vähittäiskaupan yritykselle. Vaatimuksen toteutumi-sesta vastaa ostaja.

Fyysistä sopimuspaperin allekirjoitusta ei kuitenkaanvaadita, vaan sopimus voi syntyä myös sähköisillä vies-teillä ja koostua monista osista. Sopimusvaatimuksentäyttää myös sellainen sähköinen sopimus, jota eivoida yksipuolisesti muuttaa ja joka säilyy osapuoltensaatavilla.

Kirjallista sopimusta ei vaadita, mikäli myyjä (tuot-taja/tuottajaorganissato tai niiden yhteenliittymä) niinerikseen kirjallisesti ilmoittaa. Tällaisesta ilmoituksestaon kuitenkin tarpeen jäädä näyttö, jotta se voidaan jäl-kikäteen todentaa.

Kirjallisen sopimuksen vaatimusta ei sovelleta, mikälikyse on osuuskunnan jäsenen toimituksesta osuuskun-nalle, jonka jäsen tuottaja on, ja osuuskunnalla onmuuten vaikutuksiltaan vastaavat säännökset.

Edellytyksenä ei ole, että kaikki ehdot sisältyvätsamaan sopimukseen. Hinnoista voidaan esimerkiksisopia erikseen yksittäisissä sopimuksissa ja muistaehdoista puitesopimuksissa. Myös kirjallinen tarjous jasen todennettu hyväksyminen tulkitaan sopimukseksi.

Kaikkia ehtoja ei tarvitse sisällyttää jokaiseen yksit-täistä kauppaa koskevaan sopimukseen, kunhan sopi-muskokonaisuus kattaa nämä kaikki. Myyjällä tulee kui-tenkin olla yksiselitteinen kirjallisesti ilmaistu sitovatieto sovittavan kaupan ehdoista.

Suuret ja keskisuuret ostajat ovat pääsääntöisesti täyt-täneet kirjallisen sopimisen vaatimukset tähänkin asti,mutta uusi laki saattaa tuoda eräitä tarkennuksiamenettelytapoihin, kuten tietojen esittämiseen ja säilyt-tämiseen. Käytännön menettelytavat saattavat vieläkehittyä lain soveltamisen alettua. Molempien osa-puolten etu viljakaupassa on, että puolin ja toisin onselkeä yhteinen käsitys ehdoista, joilla kauppaa teh-dään.

Sopimuksen tulee sisältää seuraavat seikat (markkina-järjestelyasetus 168 artikla 4) hinta/hinnan määräytyminen

erän määrä ja laatu sekä toimituksen ajankohtatai sen määräytyminen

sopimuksen kesto

maksuajat- ja menettelyt

ylivoimaisen esteen sattuessa sovellettavatsäännöt

erän keräämistä ja toimittamista koskevatjärjestelyt

ylivoimaisen esteen sattuessa sovellettavatsäännökset

Page 21: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 22: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

5. Maatilojen väliset sopimuksetTilojen välisellä kaupalla tarkoitetaan yleensä etukä-teen tehtyä sopimusta maatilojen välillä koskien viljanvalmiiksi korjatun sadon tai ns. pystymyynnin kauppaa.Tilojen välisessä kaupassa on tärkeää löytää yhteinennäkemys kaupan kohteena olevan viljan määrästä jalaadusta sekä hinnoitteluperusteesta. On myös tärkeääsopia vastuunjaosta koskien viljelytoimien ja korjuuntekemistä sekä mahdollisia korvauskysymyksiä vahin-kojen varalta. Erityisesti uusissa kauppasuhteissa tuleemyös huomioida mahdollinen kaupankäynti- ja luotto-tappioriski, samoin kuin muidenkin tuntemattomienosapuolten välisissä kaupoissa.

Kuten kaikessa viljakaupassa, tilojen välisessä viljakau-passa tulee tavoitteena olla, että sopimus on molem-mille osapuolille järkevä. Tilojen välisessä kaupassaetuna on, että välityspalkkiot jäävät pois ja erä meneesuoraan käyttäjälle. Rahdista voidaan sopia erikseen.

Maatilojen välisessä kaupassa voidaan soveltaenkäyttää apuna samantyyppisiä sopimuksia, joita vilja-alan yritykset käyttävät. Kirjallinen sopimus on ainasuositeltavaa. Riippumatta kauppakumppanien koke-muksesta tai toistensa tuntemisesta. Tilojen välisenkaupan lähtökohtana on sopimuksen sitovuus. Sekä

myyjän että ostajan etu on, että sopimuksen yksityis-kohdista on neuvoteltu etukäteen ja ne kirjataan sopi-mukseen. Yksinkertaisesta kauppasopimuksesta käyilmi esimerkiksi viljaerän määrä, laatu, yksikköhinta, toi-mitusajankohta, maksuaikataulu sekä päiväys ja osa-puolten allekirjoitukset.

Jos tuotteesta halutaan muita kuin maatilalla käytössäolevilla mittareilla todettavia laatutietoja, on syytäkäyttää molempien osapuolten hyväksymän viljalabora-torion palveluja. Tällaisia analyysipalveluita tarjoavatmm. Ruokavirasto ja muut kaupalliset viljalaboratoriot.

Tilojen välisen viljakaupan ohjeistukset ja sopimus-mallit löytyvät Farmarin pörssistä (www.farmarin-porssi.fi). Ohjeistuksessa annetaan suositukset käytet-täviin sadon ja laadun määrittämismenetelmiin, hinnanmääräytymisperusteisiin ja hintaan tehtäviin korjauk-siin, esim. laadun mukaan. Ohjeistuksiin ja sopimusmal-leihin kannattaa kysyä asiantuntija-apua tai ainakinulkopuolisen mielipidettä ja näkemystä. Tilojen välistäkaupankäyntiä on pyritty helpottamaan myös viljan hin-talaskurilla, joka laskee viljan hintaan sen rehuarvonmukaisen korjauksen (www.proagria.fi/viljanhintalas-kuri).

Page 23: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 24: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

6. Muut tavat tehdä kauppaa6.1 Sähköinen kaupankäynti

Digitalisaation myötä sähköinen kaupankäynti on yleis-tynyt myös viljakaupassa. Myös viljelysopimuksia teh-dään sähköisissä kauppapaikoissa yhä useammin.Jotkut ostajat ovat siirtyneet kokonaan sähköisiin viljely-sopimuksiin. Ostajilla on omia sähköisiä kauppapaikko-jaan ja Viljatorissa mukana on useita eri ostajia. Jos toi-mijat eivät ole tehneet aiemmin yhteistyötä, tulee kau-pankäyntiin liittyvä luottotappioriski huomioida. Vilja-tori ei ole kaupan osapuoli eikä omista kaupan koh-teena olevia jyviä. Näin ollen maksut kulkevat aina suo-raan ostajalta myyjälle. Myös viljapassi eli kuorma-kirja/viljalähete siirtyy lähitulevaisuudessa sähköiseenmuotoon.

Viljatori

Viljatori on viljan myyntiin ja ostamiseen kehitetty säh-köinen kauppapaikka, joka on avoin kaikille vilja-kauppaa tekeville. Kauppapaikkaa voivat käyttää sekä

viljan myyjät (viljaa viljelevät tilat) että ostajat (viljaakäyttävä teollisuus ja kotieläintilat). Viljatori on myösviljelijöiden yhteenliittymien ja viljatukkureiden käytet-tävissä.

Viljatorissa viljan tarjoaja laittaa kauppapaikalle myynti-tarjouksen tarjoamalleen viljalajille, laadulle, määrälleja hinnalle. Ostaja tekee vastaavasti ostotarjouksen.Kauppapaikka täsmäyttää tarjoukset automaattisesti.Kauppa syntyy, kun myyjä hyväksyy kaupan. Yksit-täiset osto- ja myyntitarjoukset sekä ostajat ja myyjätnäkyvät vastapuolelle vasta sitten, kun kauppa on syn-tynyt.

Viljatorissa on mahdollista tehdä myös kahdenvälisiäviljelysopimuksia sekä suoria osto- ja myyntitarjouksiajoko alueellisesti kohdistettuna tai suoraan tietyille toi-mijoille.

Page 25: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

6.2 Viljelijävetoiset osuuskunnatSuomessa viljelijävetoiset osuuskunnat toimivat pääosin viljan välittäjinä. Osuuskunta voi kuitenkin myös ostaa viljanjäseneltään ja myydä sen eteenpäin. Osuuskunta voi tehdä kauppaa jäsenten varastossa olevasta viljasta tai tule-vasta sadosta, jolloin on kyse termiinikaupasta. Viljelijävetoisten osuuskuntien tavoitteena on vahvistaa viljelijöidenneuvotteluasemaa viljamarkkinoilla.

Page 26: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 27: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

7. Kaupankäyntiin liittyvät

mahdollisuudet ja riskitViljan ja öljykasvien viljelyssä sadon suuruuden jalaadun ratkaisevat viime kädessä kesän sääolosuhteet.Sadosta saatava hinta määräytyy markkinoilla, joihinyksittäinen toimija ei voi vaikuttaa. Hintojen kehitystäei voi varmuudella ennakoida edes muutamaa viikkoaeteenpäin. Näin ollen viljelijä kohtaa toiminnassaansadon määrään, laatuun ja hintaan liittyviä riskejä.Vaikka ne tuovat epävarmuutta tilan toimintaan, voi-daan niitä etukäteen tunnistaa ja minimoida.

Viljelijän on itse määriteltävä tilan riskinkantokyky jasoveltuvimmat keinot, joilla erilaisia riskejä voidaantilalla pienentää. Tilalle on tarpeen laatia viljelysuunni-telman ohella myös markkinointisuunnitelma. Liittee-seen 2 on koottu riskien hallintaan ja markkinointisuun-

nitelman laadintaan liittyvä muistilista.

Ennen kylvöpäätösten tekoa laadittu markkinointisuun-nitelma on "strateginen" ja eteenpäin katsova. Suunni-telmassa päätetään muun muassa viljelykasveista jatilan varastokapasiteetin käytöstä. Sadonkorjuun jäl-keen tehtävä markkinointisuunnitelma on puolestaanenemmän "taktinen" ja siinä käydään läpi vaihtoehtojavielä myymättömälle sadon osalle. Suunnittelussa käy-tetään apuna viljamarkkinatapahtumien seurantaa jasen hetkisen markkinatilanteen analysoimista. Kum-mankin markkinointisuunnitelman teossa kannattaaolla realistinen sadon määrän ja laadun suhteen japitää sopimusten alaiset määrät sellaisella tasolla, ettäne varmasti pystytään toimittamaan.

Muistilista viljakauppaan ja riskien hallintaan

Selvitä tuotantokustannukset

Aseta sadolle vähimmäishinta

Laadi sadolle markkinointisuunnitelma

Seuraa säännöllisesti markkinatapahtumia

Tutustu ja ole selvillä tarjolla olevista sopimuksista

Katso tarkemmin liite 2.

Page 28: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

7.1 Hintariski - merkittävä

muuttuvilla markkinoillaMarkkinoiden muutokset aiheuttavat kaikille viljaketjuntoimijoille hintaan liittyviä riskejä. Tasapainoisessamarkkinatilanteessa muutosten ja niiden aiheuttamienhintaheilahtelujen ajankohdat ovat vaikeasti ennakoita-vissa. Hintavaihtelut voivat lyhyelläkin aikavälillä ollasuuria ja yleensä hinta nousee loivemmin kuin selaskee. Hinnan jyrkkään laskuun voi olla syynä tar-jonnan merkittävä lisääntyminen, kun suuri joukko tuot-tajia haluaa myydä samaan aikaan. Tämän johdostaostajien hankintatarve täyttyy, kysyntä laskee ja hin-taan kohdistuu laskupainetta. Hintojen kohotessa odot-telu ja korkeimman hinnan tavoittelu ei ole riskitönvaihtoehto, sillä tilanne voi muuttua nopeasti.

Hintariskiä voi pienentää aktiivisella markkinaseuran-nalla sekä myyntisuunnittelulla. Markkinaseurantaa eitule unohtaa, vaikka hinnat olisivat laskusuunnassa jamielenkiintoa myyntiin ei sillä hetkellä olisikaan.Tulevan markkinointivuoden hintanäkymiä kannattaaseurata jo kylvöpäätöksiä tehdessä. Hintavaihteluihinliittyvää riskiä voi pienentää myös hyödyntämällä eri-laisia hinnan kiinnittämiseen ja suojaamiseen käytettä-vissä olevia vaihtoehtoja, joista tarkemmin luvussa 4.Tilan tuotantokustannusten tunteminen on avainase-massa, kun määritetään, mikä on riittävä hintataso kus-tannuksiin nähden.

Page 29: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

7.2 Määräriski - ei pystytä

toimittamaan sovittua määrääSuomessa kasvukauden olosuhteet vaihtelevat paljon eri vuosien välillä. Sato ei aina yllä toivottuun määrään, vaikkaviljelytoimenpiteet olisi suunniteltu ja toteutettu huolellisesti. Määräriski liittyy kiinteästi tuotannon kannattavuuteen,sillä sadon määrä vaikuttaa siitä saatavaan myyntituottoon. Ongelmia voi muodostua silloin, kun viljelijä on ennak-koon myynyt tietyn suuruisen kauppaerän, mutta sadonkorjuun jälkeen määrä ei riitä täyttämään sitoumusta. Toi-mintaa tällaisessa tilanteessa on käsitelty jäljempänä.

Määräriskin minimoimiseksi kauppasopimuksia ei tule tehdä kattamaan tilan koko peltoalaa tai vuosittain totutustisaatua satomäärää. Sopimukset on hyvä pitää sellaisella tasolla, että ne pystytään kattamaan myös heikon sato-vuoden yllättäessä. Riskiä voidaan pienentää myös tilan tuotannon huolellisella ennakkosuunnittelulla sekä arvioi-malla realistisesti tilan peltojen sadontuottokyky. Huolellinen lohkokohtainen kirjanpito antaa hyvän pohjan arvioin-tiin.

Page 30: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

7.3 Laaturiski - sovitut

laatuvaatimukset eivät täytySamalle viljalajille on eri käyttökohteissa erilaiset laatuvaatimukset, tästä esimerkkinä mylly- ja rehuvehnä ja mallas-ja rehuohra. Ostaja asettaa tarvittavat laatukriteerit käyttötarkoituksen mukaan.

On tärkeää tietää jo ennen kylvöjä millaisen laadun tuottamiseen lajikevalinnoilla ja kesän viljelytoimenpiteillä tähdä-tään. Laatuvaatimukset on huomioitava myös ennen viljely- tai kauppasopimuksen allekirjoittamista. Kasvukaudensääolosuhteet vaikuttavat viljelytoimenpiteiden ohella merkittävästi sadon laatuun. Sopimusmäärät on myös laatu-riskin vuoksi asetettava sellaiselle tasolle, että määrät ja sovittu laatu suunniteluilla viljelytoimenpiteillä normaalistisaavutetaan. Yksi mahdollisuus välttää laaturiskiä on laatia sopimus, mikäli sellainen on tarjolla, kattamaan esim.sekä mylly- että rehuvehnä ja määritellä sopimuksessa hinta molemmille.

Page 31: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 32: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

8. Erimielisyyksien sovitteluVilja- ja öljykasvikaupan yhteydessä syntyneiden eri-mielisyyksien ratkaisuun ei ole erikseen olemassa kan-sallista sovittelumenettelyä. Jotta erimielisyyksien rat-kaiseminen kävisi sekä myyjän että ostajan kannaltatasapuolisesti, on tärkeää, että vilja- ja öljykasvikaup-paan liittyvissä sopimuksissa on maininta siitä, mitenerimielisyystilanteissa toimitaan.

Jos myyjän ja ostajan välillä tulee erimielisyyksiävaikka hinnasta, laadusta, määristä tai sopimuksen rik-komiseen liittyvistä seikoista, on johdonmukaisinta,että osapuolet hakevat ensin omaehtoista neuvottelu-ratkaisua keskenään. Kirjallinen ja selkeä sopimusauttaa tilanteen selvittämisessä. Mikäli yhteisymmär-rykseen erimielisyystilanteessa ei päästä, ratkaistaanasia käräjäoikeuden menettelytapojen mukaisesti.

Page 33: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 34: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

9. Viljan johdannaissopimukset

hintojen suojausvälineenäMaailman viljamarkkinat ovat mm. tasaisesti kasvavankysynnän ja voimakkaiden sääilmiöiden johdosta muut-tuneet yhä herkemmäksi tarjonnan vaihtelulle. Markki-noiden vapautumisen myötä kaupankäynti erityisestiPariisin hyödykepörssissä on viimeisen vuosikym-menen aikana lisääntynyt merkittävästi ja vahvistanutmyös johdannaisten roolia viljan ja öljykasvien hintasuo-jauksissa.

Johdannaiskaupan instrumentteja ovat mm. futuurit,optiot ja spreadit. Pariisissa toimivassa NYSE Euronex-tissä (entiseltä nimeltään MATIF) kauppaa käydään pää-asiassa futuureilla. Chicagossa käytetään enemmänmyös optiosopimuksia sekä spread-sopimuksia. Spreadtarkoittaa eri kuukausien futuurien välistä hintaeroa.Esimerkiksi Chicagon maissin maaliskuun 2019

futuuri−toukokuun 2019 futuuri.

Maailman johtava maataloustuotteita noteeraava hyö-d y k e p ö r s s i o n C h i c a g o s s a t o i m i v a C M E(www.cmegroup.com), joka aloitti viljan johdannais-kaupan jo 1800-luvun puolivälissä. Pohjois-Amerikanmarkkinoilla pörssihintoja käytetään yleisesti viljakaup-pasopimusten perustana. Pörsseissä tapahtuva hintaris-keiltä suojautuminen johdannaissopimuksilla on sielläolennainen osa viljaketjun normaalia toimintaa.

Euroopassa noteerattavien maataloushyödykkeidenvalikoima ja käyttö on vuosien saatossa lisääntynyt.Pariisissa toimivan NYSE Euronext:in (entiseltä nimel-tään MATIF) myllyvehnän ja rapsin johdannaiskaupan-käynti on jo riittävän laajaa, että se antaa luotettavaahinnanmääritystä suojaustoimintaan.

Page 35: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

9.1 Johdannaiskaupan

toimintaperiaatteetJohdannaiskauppa ja kaupankäynti viljalla fyysisillä elireaalimarkkinoilla ovat kytköksissä toisiinsa ainakinsiinä tapauksessa, että johdannaiskaupan tekijänä onviljelijä, viljakauppias, mylly tai vastaava vilja-alanammattilainen. Tällöin pörssissä tehtävän kaupan tar-koituksena on suojautuminen markkinariskeiltä eli reaa-limarkkinoiden epäedullisilta hintaheilahteluilta.

Valtaosa viljapörssien kaupankäynnistä perustuu kui-tenkin erityyppisten rahastojen ja toimijoiden tekemiinspekulatiivisiin sijoituksiin ja niiden tuotto-odotuksiin,jolloin kiinnostuksen kohteena ei ole varsinaisestikäydä fyysistä kauppaa sopimuksen kohteena olevallaviljalla. Sijoittajat pohtivat viljajohdannaisten tuotto-odotuksia suhteessa muihin sijoitusvaihtoehtoihin. Joh-dannaissopimukset mahdollistavat tuottopotentiaalinmyös laskevassa markkinassa. Ilman tällaisia riskinot-

tajia (spekulantteja) reaalimarkkinoilla toimivat vilja-alan ammattilaiset voisivat tehdä johdannaiskauppaaainoastaan keskenään. Tällainen pienempi pörssitoimi-joiden määrä hidastaisi ja vaikeuttaisi kaupankäyntiä jase voisi omalta osaltaan lisätä hintavaihtelua markki-noilla, kun hintainformaatio olisi vajavaista ja epäsään-nöllistä. Spekulatiivinen kauppa tuo pörssiin sellaisentehtyjen kauppojen riittävän lukumäärän (likviditeetin),että pörssiä voidaan pitää luotettavana hintojen määrit-täjänä. Kun pörssi on likvidi, löytyy myytävälle sopimuk-selle aina ostaja ja päinvastoin.

Jokaisella pörssillä on omat toimintasääntönsä. Pieninkauppaerä eli yksi sopimus vastaa yleensä noin yhtätai kahta rekallista viljaa. Esimerkiksi NYSE Euronext:inyhden myllyvehnä- ja rapsisopimuksen koko on 50tonnia (sopimusehtoja tarkemmin liitteessä 3).

Page 36: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

9.1.2 Johdannaissuojaukseen

liittyviä näkökohtiaEtuja

Futuurisuojaus antaa toimijalle (myyjä/ostaja)välineet hallita hintariskiä ja suojata kyseisenähetkenä hyväksi kokemansa käteismarkkinahinta(spot-hinta) jopa 1,5 vuoden päähän ajoittuvaanviljaerän kauppatapahtumaan.

Suojautumisen hyödyt ovat suorassa suhteessahintariskiin ja suojattavaan viljamäärää.

Pääomaa ei tarvitse sitoa varastotiloihin javarastoitaviin tuotteisiin.

Sopimuksen purkaminen on mahdollista koskatahansa ennen futuurisopimuksen eräpäivää.Tämä on joustavampi vaihtoehtokiinteähintaiseen fyysiseen kauppasopimukseenverrattuna, jota ei voi ”ostaa” takaisin senjälkeen, kun sopimus on tehty.

Viljaerän voi vapaasti myydä käteismarkkinoilla.Verrattuna viljakaupan/-teollisuuden tarjoamiintermiinisopimuksiin, johdannaissuojauksessavältetään mahdolliset korvaustilanteet, joissaviljaerän laatu ei täytäkään sopimuksenkriteerejä.

Ostamalla option saa rajoittamattoman hyödynoptiosta maksetulla hinnalla.

Epäkohtia

Markkinahintojen muutokset toimijan kannaltaedulliseen suuntaan eivät tuo hyötyätäysimääräisenä. Myyjän näkökulmasta nouseviakäteismarkkinahintoja ei voi hyödyntää siltäosalta tuotantoa jolle suojaus on tehty.

Kotimaan hintataso ei aina seuraa pörssienhintakehitystä. Tämä ns. basis-riski (tarkemminliitteessä 3.) vaikeuttaa hinnansuojauksenonnistumisen ennakoitavuutta.

Pörssin tai pankin vakuusvaatimus edellyttää,että futuurikaupan hoitotilillä on tarpeeksi varojatai likvidiä vakuutta, jotta myyjän ja ostajanväliset sitoumukset voidaan kaikissa tilanteissatäyttää.

Kaikissa tuotteissa pörssin likviditeetti eivälttämättä ole suojauksen näkökulmasta riittäväeli tuotteeseen liittyvä volyymi ja likviditeettikannattaa varmistaa ennen tuotteeseensitoutumista.

Page 37: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

9.1.1 FutuurisuojausFutuurisuojauksen ideana on suojautua käteis- eli reaali-markkinoilla (spot-markkinat) tapahtuvia hintojen epäe-dullisia muutoksia vastaan. Viljan myyjät (esim. viljantuottaja ja kauppa) suojautuvat markkinahintojen las-kulta ja toisaalta ostajat (esim. kotieläintilat, viljateolli-suus) hintojen nousulta. Yksinkertainen futuurisuo-jauksen nyrkkisääntö on, että pörssissä viljan myyjätsuojautuvat futuurisopimuksia myymällä ja ostajat taasniitä ostamalla - eli myyjä myy, ostaja ostaa. Pörssiter-mejä käyttäen toimitaan niin, että myyjä "meneelyhyeksi” ("short hedge") ja ostaja "menee pitkäksi”("long hedge").

Jokaiseen futuurisuojaukseen liittyy aina kaksi kauppa-tapahtumaa pörssissä. Myyty futuurisopimus ostetaanmyöhemmin takaisin ja vastaavasti ostettu sopimusmyydään – kaupat ns. suljetaan. Tämä, vastakauppaon mahdollista tehdä minä arkipäivänä tahansa ennenkunkin sopimuksen viimeistä kaupankäyntipäivää. Sopi-muksiin liittyvät ajankohdat on määritetty pörssin sään-nöissä. Esimerkiksi Euronext:ssa Derivatives Paris(MATIF) myllyvehnän maaliskuun 2019 futuurisopimuserääntyy 11.3.2019.

Pörssisääntöjen mukaan futuurisopimus muuttuu erään-tyessään kauppasopimukseksi. Jos vastakauppaa ei teh-täisi ja sopimus erääntyisi, seuraisi viljan fyysinenmyynti- tai ostovelvoite sopimusta (kauppaerää) vas-taavasta viljamäärästä. Sopimusten sitovuutta vahviste-

taan vakuudella, joka turvaa kaupankäynnin osa-puolten saatavat kaikissa tilanteissa. Futuurisuo-jauksen luonteeseen kuuluu, että toimijan suojaus (sopi-muksen koko) on korkeintaan sen viljamäärän suu-ruinen, jonka hän aikoo tulevaisuudessa myydä taiostaa. Liitteessä 3 on käyty tarkemmin läpi futuurisuo-jausta, kun sen tekee ostaja tai myyjä.

Pankkien tarjoama apu johdannaissuojaustoi-milla

Viljelijä voi tehdä käytännön johdannaissuojaustoi-mintaa pankkien tarjoamien palvelujen kautta, joitaSuomessa tarjoaa tällä hetkellä vain Handelsbanken.Tällöin pankki selvittää asiakkaalleen johdannaissuo-jauksen eri vaiheet. On kuitenkin tärkeää, että toimijaon itse varmistunut siitä, että ymmärtää, miten johdan-naissopimus riskienhallintavälineenä toimii. Vaikka joh-dannaiskaupassa myydään ja ostetaan sopimuksia,pankkien avulla toimittaessa rahaliikenne tai sen vaih-toehtoisesti korvaava vakuusvaade toteutuu vasta sopi-muksia suljettaessa eli toimitaan vain myyntien jaostojen erotuksella. Pankkien kautta tehtävissä kau-poissa pankki huolehtii aina sopimusten sulkemisestaniin, ettei toimitusvelvoitetta synny.

Palvelumaksut eroavat pankkien välillä. Toiminnan kus-tannus on noin 0,75–2,0 €/tonni, eli 37,50–100 euroafutuuri. Pankkien käyttämä vakuusvaatimus vaihtelee20-40 % sopimuksen arvosta.

Page 38: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

9.2 OptiotOptiosopimus on futuurisopimuksen rinnalla toinen joh-dannaisinstrumentti, jolla käydään päivittäin kauppaapörssissä. Myös optioiden kohdalla on tärkeää muistaa,että optiokauppa vastaa toimijan (myyjä/ostaja) hallin-nassa olevan viljan määrää.

Optioilla voidaan tehdä kauppaa neljällä eritavalla: Käytetään esimerkkinä vehnän päivänfutuurihinta 200 dollaria ja ko. futuurin option(toteutushintana) strike-level 210 dollaria japreemion hinta 10 dollaria

Osto-option osto: Option ostaja maksaa 10 dollariaoikeudesta ostaa vehnäfutuuri hinnalla 210 dollariamäärättynä aikana tulevaisuudessa. Hinnan noustessayli 210 dollarin tuotto-odotuksella ei ole ylärajaa.

Osto-option myynti: Option myyjä myy oikeudenostaa vehnäfutuuri hintaan 210 dollaria määrättynäaikana tulevaisuudessa ja saa korvauksena 10 dollaria.

Hinnan noustessa yli 210 euron option myyjän riski onrajaton.

Myyntioption osto: Option ostaja maksaa 10 dollariaoikeudesta myydä vehnäfutuuri hinnalla 210 dollariamäärättynä aikana tulevaisuudessa. Hinnan laskiessaalle 210 dollarin tuotto-odotuksella ei ole ylärajaa.

Myyntioption myynti: Option myyjä myy oikeudenmyydä vehnäfutuuri hinnalla 210 dollaria määrättynäaikana tulevaisuudessa ja saa korvauksena dollaria.Hinnan laskiessa alle 210 dollarin myyjän riski onrajaton.

Tiivistettynä, option ostaja ei voi menettää enempääkuin maksamansa preemion. Option myyjä saa korvauk-sena preemion, mutta altistuu samalla teoriassa rajatto-malle riskille. Eri toteutus hintatasoilla (strike-level) käy-dään pörssissä jatkuvaa kaupankäyntiä sekä osto- ettämyyntioptioiden puolella.

Page 39: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa
Page 40: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

10. LiitteetLiite 1.Tieto tilan tuotantokustannuksista viljakauppapäätösten perustaksiLiite 2.Viljelijän muistilista viljakauppaan ja riskien hallintaanLiite 3.Futuurisuojaus pörssissäLiite 4.Viljakauppaan ja -pörsseihin liittyvää sanastoa

Page 41: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Liite 1. Tieto tilan

tuotantokustannuksista

viljakauppapäätösten perustaksiViljelyn tuotantokustannukset muodostuvat muuttu-vista kuluista, kuten kylvösiemen-, lannoitus- kasvinsuo-jelu- ja polttoainekuluista, työkustannuksista sekä kiin-teistä kustannuksista eli koneista, rakennuksista ja pel-loista johtuvista kuluista, ja yleiskustannuksista. Tuotan-tokustannusten tiedostaminen ja laskenta luovat hyvänpohjan myyntipäätösten perustaksi eli milloin, millai-sissa erissä ja millä hinnalla kannattaa myydä. Kustan-nuslaskelman avulla voidaan myös löytää tekijät, jotkavaikuttavat tulokseen eniten, ja se auttaa siten hahmot-tamaan, mihin on järkevää panostaa ja mihin kustan-nussäästöt kannattaa kohdistaa. Tuotannon kilpailuky-kyisyys edellyttää tilan tuotantokustannusten hallintaa.Mikäli näin ei ole, on epärealistista odottaa, että markki-noilta aina saisi sadolle hinnan, joka kattaa tuotantokus-tannukset.

Tuotantokustannus muodostaa lähtökohdan sadon hin-tavaatimukselle. Se helpottaa päätöksentekoa viljan taiöljykasvien myyntiajankohdista, kun vaihtelevia hin-taennusteita verrataan omiin vaatimustasoihin. Viljanmyyntiajankohtien suunnittelussa tavoitteena tulisi ollaennen kaikkea hintariskien jakaminen hajauttamallamyyntiä useaan, esimerkiksi kolmeen eri ajankohtaan.Jokaisessa myyntipäätöksessä ei tavoitteena voi ollaparhaan mahdollisen hinnan saaminen koko sadolle,vaan sellaisen hintatason kiinnittäminen, joka tyy-dyttää viljelijää ja jolla saadaan katettua kustannukset.Jos koko tuotanto on hinnoittelematta (myymättä), niinviljelijä kantaa 100 %:sti hinnanvaihteluihin liittyvätriskit. Kysymys onkin siitä, kuinka paljon riskiä viljelijäon valmis ottamaan: kuinka suuren osan sadostahaluaa suojata hinnanvaihteluilta ja kuinka suuren osanon valmis jättämään markkinoiden armoille.

On tärkeämpää minimoida riskit kuinmaksimoida voitot.

Handbook of futures andoptions, CBOT (vapaastikäännettynä)

Markkinointivuoden paras hintataso tiedetään vasta jäl-

kikäteen. Kukaan ei osaa varmuudella sanoa, mikämarkkinahinta on muutaman viikon tai kuukaudenkuluttua. Tällöin jo tieto, että tietyllä hintatasolla saakustannuksensa katettua, auttaa päättämään, milloinon hyvä aloittaa myynnit.

Kustannukset on tärkeää määrittää tilakohtai-sesti

Vähimmäisvaatimuksena myyntihinnalle on viljelynmuuttuvien kustannusten eli kylvösiemen-, lannoitus-,kasvinsuojelu- ja polttoainekulujen, sekä työkustan-nusten kattaminen. Jos viljelyn kustannuksina huomioi-daan vain muuttuvat kulut, vastaa se noin kolman-nesta viljelyn todellisista kokonaiskuluista. Kustannuk-sissa tulee siksi huomioida myös kiinteät kulut ja kor-vaus tuotantoon sidotulle pääomalle, kuten koneille,rakennuksille ja pelloille, jotta kannattavan viljelyn edel-lytykset säilyvät jatkossakin.

Tuotantoon sidotut pääomat, erityisesti koneidenaiheuttamat kustannukset ovat pellon kustannustenohella suurin yksittäinen kustannuserä ja ne vastaavatnoin viidenneksen viljojen kokonaiskustannuksista. Tuo-tantoon kiinnitetylle pääomalle olisi saatava käyttökel-poinen korko. Siksi koneiden, rakennusten ja pellonkorko-, poisto- ja ylläpitokustannukset ovat mukana tuo-tantokustannuslaskelmissa.

Viljojen kokonaistuotantokustannus vaihtelee voimak-kaasti eri tilojen välillä. ProAgrian laskelmien mukaanvaihtelu voi olla 220–450 euroa tonnilta. Näin ollen ontärkeää, että jokainen selvittää oman tilansa tuotanto-kustannukset.

Tilojen välisiä eroja kustannuksissa selittävät erityisestisaavutettu sadon määrä ja konekustannukset. Kun kus-tannuksia jakamaan saadaan mahdollisimman suurisato, pienenevät yksikkökohtaiset kustannukset (€/tn)merkittävästi. Tämä edellyttää, että tuotantopanostenkäyttö on lohkon tuottokyvyn mukainen ja oikeassa suh-teessa tavoiteltuun ja odotettuun satoon.

Page 42: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Kuva 1. Viljan tuotantokustannus koostuu muuttuvista kuluista, työkustannuksista, kiinteistä kustannuksista (kone-,rakennus- ja yleiskustannukset) sekä pellon pääomakustannuksesta. Muuttuvat kustannukset vastaavat viljoilla noinkolmannesta (33 %) kokonaiskustannuksista. Kiinteät kustannukset ovat vajaa kolmanneksen ja yhdessä pellon kus-tannuksen kanssa yli puolet kokonaiskustannuksista. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki.

Kun kasville kohdennetuista kokonaistuotantokustannuksista vähennetään sen saamat tuet, saadaan selville nettotuo-tantokustannus. Tätä erotusta, jaettuna sadon määrällä, voidaan pitää vähimmäishintatavoitteena (€/tonni) kasvinmyynneissä.

Tieto tuotantokustannuksista hyödyntää myös muuta viljelyn kehittämistä

Viljelyn kustannusten karkea arviointi jo viljelysuunnittelun yhteydessä on tärkeä apukeino myös satotavoitteidenasettamisessa. Omien tuotantokustannusten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista sadon määrää tai tuottoa heh-taarilta on saatavissa ja toisaalta tarvitaan ylläpitämään viljelyn kannattavuus. Erityisen kriittisesti pitää arvioida niitäpeltolohkoja, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun, ja toisaalta niitä kustannustekijöitä, jotka ovat selvästi ylikeskimääräisen. Keskeistä on lisäksi pyrkiä toimimaan oikeaan aikaan niin, että varmistetaan hyvä sadon määrä jalaatu, ja vähennetään tarpeettomien lisäkustannusten syntyminen.

On myös tärkeää mitoittaa investoinnit oikein, arvioida kriittisesti pellosta maksettavaa osto- tai vuokrahintaa, ja hyö-dyntää tilojen välistä yhteistyötä tai urakointia kiinteiden kustannusten pienentämiseksi. Viljelypinta-alaan nähdenliian suuri konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan vil-jelyn lisäksi muuhun käyttöön, esimerkiksi urakointiin. Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä teki-jöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi viljelyssä.

Page 43: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Liite 2. Viljelijän muistilista

viljakauppaan ja riskien

hallintaanSelvitä tuotantokustannukset viljakauppapää-tösten perustaksi

Kasvinviljelyn tuotantokustannusten tunteminen (€/tn)on avainasemassa, kun tilan viljakauppapäätöksiä suun-nitellaan. Selvitä kunkin viljelykasvin tuotannosta aiheu-tuneet muuttuvat kulut ja työkustannukset sekä pal-jonko kullekin kasville kohdistuu tilan kiinteitä ja pää-omakustannuksia. Laskelmien tekoa helpottavat tiedottuotantopanosten käytöstä aiempina vuosina.

Aseta sadolle vähimmäishinta

Aseta tuotantokustannusten perusteella sadolle vähim-mäishinta (€/tn), joka markkinoilta tulee saada, jottaainakin muuttuvat kustannukset ja työkustannuksettulevat katettua. Pidemmällä aikajänteellä myös vil-jelyn kokonaistuotantokustannukset tulisi saadakatettua, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Tätä vartenon sadolle myös hyvä määritellä sadolle tavoitehinta(€/tn), jolla katetaan kokonaistuotantokustannusten jasaatujen tukien välinen erotus. Tavoitehinta auttaamyyntiajankohdan valitsemisessa.

Laadi sadolle markkinointisuunnitelma

Sadon markkinointisuunnitelman tekeminen on yhtätärkeää kuin viljelysuunnitelman laadinta. Ennen kylvö-päätöksiä tehty markkinointisuunnitelma on "strate-ginen". Markkinointisuunnitelmassa päätetään mitä vil-jelykasveja tilalla tulevana kasvukautena viljelläänmarkkinanäkymät huomioiden. Suunnitelmaa tehdessäarvioidaan myös riittääkö tilan varastokapasiteettisyksyn sadolle vai pitääkö viljaa myydä jo sadonkorjuu-aikaan. Mieti myös, milloin on sopiva aika hinnoitellamyynnit ja millaisia sopimuksia käytät.

Sadonkorjuun jälkeen tehtävä markkinointisuunnitelmaon luonteeltaan "taktinen". Tällöin käydään läpi vaih-toehtoja, milloin vielä hinnoittelematon sato on jär-kevää myydä. Suunnitelmassa arvioidaan, onko ase-tettu vähimmäishinta ylitetty ja saavutetaanko tavoite-hinta. Harkitse myös kuinka myöhäiseen ajankohtaanolet valmis jättämään hinnoittelun. Suunnitelmanteossa on avuksi viljan hintakehityksen seuraaminen jasen ennakointi analysoimalla markkinatilannetta.

Markkinointisuunnitelmassa on huomioitava tilan riskin-sietokyky ja kassavirtatilanne. Sadon suuruuden jalaadun ratkaisevat viime kädessä kasvukauden sääolo-suhteet. Hinta määräytyy markkinoilla, joihin yksit-täinen toimija ei voi vaikuttaa. Tämän vuoksi suunni-telma on pidettävä realistisena, jotta se on toteuttamis-kelpoinen.

Tunne toimintaympäristösi - seuraa säännölli-sesti markkinatapahtumia

Viime vuosina hintavaihtelut vilja- ja öljykasvimarkki-noilla ovat olleet suuria, minkä vuoksi markkinaseu-rannan tärkeys on korostunut entisestään. Ota esimer-kiksi tavaksi seurata viikoittain hintakehitystä ja siihenvaikuttaneina asioita sekä tutustu kuukausittain tase-ennusteisiin ja niiden muutoksiin.

Tutustu ja ole selvillä tarjolla olevista sopimuk-sista

Vertaile viljely- ja kauppasopimustyyppejä keskenäänja arvioi mikä käy sinulle parhaiten. Perehdy ainaennen sopimuksen tekemistä sen ehtoihin ja teesopimus kirjallisena. Kun sopimus on hyväksytty, sitoose kumpaakin osapuolta.

Page 44: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Liite 3. Futuurisuojaus pörssissäMyyjän futuurisuojaus

Viljan myyjä suojaa viljaeräänsä ennakoimaltaan mark-kinahintojen laskulta myymällä pörssissä erää vas-taavan määrän futuurisopimuksia. Suojautumisen aika-jänne voi olla muutamasta kuukaudesta kolmen vuo-teen. Kun myyjä päättää myydä omistamansa viljaeränkäteismarkkinoilla, hän samalla myös sulkee pörssissäolevan futuurisopimuksensa tekemällä sille vasta-kaupan. Jos kuluneella aikavälillä futuurien hinta onodotusten mukaisesti laskenut, hän ostaa alun perinmyymänsä sopimukset halvemmalla takaisin. Tällä hin-taerolla eli suojausvoitollaan tuottaja kompensoi viljae-ränsä hinnanlaskua käteismarkkinoilla

Mikäli viljan ja futuurien hinnat ovatkin odotuksista poi-keten nousseet, futuurikaupasta tulee myyjälle tap-piota, kun myydyt futuurisopimukset ostetaan vasta-kaupassa korkeammalla hinnalla takaisin. Toisaaltakuluneella aikavälillä tapahtunut viljan käteishinnannousu kompensoi tämän futuurikaupassa syntyneentappion.

Ostajan futuurisuojaus

Viljan ostaja suojautuu ennakoidulta hintojen nousultaostamalla futuurisopimuksia enintään ostotarvettaanvastaavan määrän. Mikäli viljaa hankittaessa käteis-hinnat ja siten myös futuurihinnat ovat kohonneet, häntekee pörssissä futuurisopimusten vastakaupan ja myyne alkuperäistä ostohintaa kalliimmalla pois. Saadullatuotolla hän voi kompensoida ostamansa viljan kor-keampia käteismarkkinahintoja. Mikäli viljan hinta onodotuksista huolimatta laskenut, ostetut futuurit myy-dään vastakaupassa pois alle alkuperäisen ostohinnan,mutta futuurikaupan menetykset kuittaantuvat käteis-markkinoilta ostettavan viljan edullisemmalla hinnalla.

Futuurisuojaus

On hyvä huomioida, että myyjän näkökulmasta ei olejärkevää tehdä futuurisuojausta silloin, kun hän arvioiviljanhintojen tulevaisuudessa varmuudella nousevan.Vastaavasti viljan ostajan ei kannata tehdä futuurisuo-jausta, jos hän arvioi hintojen varmuudella alenevan.

Mikäli tuottaja tekee futuurisuojauksen, ja toisaaltakauppaa viljaeränsä reaalimarkkinoilla eri ajankohtinaja toisistaan riippumatta, on hän itsekin myös markki-naspekuloija. Ajatus futuurisopimuksen käytöstä puh-taasti suojaustoimenpiteenä ei silloin täysin toteudu.Futuurisopimuksen koko ei myöskään saa ylittää silläsuojattua viljamäärää. Käytännön ohjenuorana voi

pitää sitä, että futuurisopimuksella tai termiinikaupallasuojataan 20 - 50 % vilja- tai öljykasvisadosta.

Basis-riski

Basis kuvaa toimijan kotimarkkinan käteishinnan (ns.spot-hinta) ja pörssin futuurihinnan välistä eroa. Tämähintaero ei ole vakio ja se voi vaihdella merkittävästiilman, että se on etukäteen tiedossa. Hintaeron vaihte-luun liittyvää epävarmuutta kutsutaan basis-riskiksi.

Basis-riski on suuri myyjän näkökulmasta silloin, kunhintaero on pieni hinnan kiinnitysajankohtana ja se onkasvanut, kun kauppa suljetaan. Kasvanut hintaero huo-nontaa viljelijän futuurisuojauksesta saama nettohintaasuhteessa kiinnitysajankohdan spot-hintaan. Suojaus-toimi muuttuu vielä epäedulliseksi tilanteessa, jossafutuurihinnat kohoavat, mutta samaan aikaan käteis-hinnat myyjän kotimarkkinoilla alenevat. Futuurisuo-jaus toimii parhaiten silloin, kun basis on sama sopi-musta tehtäessä ja suljettaessa.

Määräriski ja laaturiski

On tärkeää, että varsinkin ennen sadonkorjuuta tehtä-vissä futuurisuojauksissa (koskee myös kaupan termiini-sopimuksia) ollaan maltillisia eikä suojata suurempaaviljamäärää kuin varmasti pystytään tuottamaan. Josfutuurisopimuksen määrä ylittää myyjän hallinnassaoleva viljamäärän, kun sopimus puretaan, altistutaantaloudelliselle riskille sopimusta purettaessa.

Ennen erääntymistään purettavissa futuurisopimuk-sissa ei ole sopimuksellista laaturiskiä. Tämä on etu ver-rattuna kaupan termiinisopimuksiin, mikäli niissä ei oleerikseen sovittu, että ne kattavat hinnat esimerkiksisekä mylly- että rehuvehnälle.

Esimerkki pörssin sopimusehdoissa säädellyistäasioista

Kohde-etuutena oleva raaka-aine, EU-alkuperää oleva,terve, hyväkuntoinen ja markkinakelpoinen mylly-vehnä.

Hehtolitrapaino 76 kg/hl

Kosteus max. 15 %

Vaurioituneita jyviä max. 4 %

Itäneitä jyviä max. 2 %

Vieraita ainesosia 2 %

- Sopimuserän koko 50 tonnia

Page 45: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

- Hintanoteeraus, euroa/tonni

- Pienin hintamuutos, 0,25 euroa/tonni eli 12,5euroa/sopimuserä

- Toimituskuukaudet, elokuu, marraskuu, tammikuu,maaliskuu ja toukokuu niin, että aina kahdeksan seu-raavaa toimituskuukauden hinta noteerataan

- Toimitus toimituskuukauden viimeisen kaupanteko-päivän jälkeen kuukauden loppuun saakka pörssin

hyväksymään varastoon Roueniin (Ranska). Toimitussuoritetaan Incograin no 23 ja teknisen liitteen no 2mukaan (mikäli vastakauppaa ei tehdä)

- Kaupantekoaika arkipäivisin klo 11.45-19.30

- Viimeinen kaupantekopäivä on toimituskuukauden10. päivä. Mikäli tämä päivä ei ole kaupantekopäivä(arkipäivä), niin viimeinen kaupantekopäivä on tätäedeltävä päivä.

Page 46: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

Liite 4. Viljakauppaan ja -

pörsseihin liittyvää sanastoaAvohintainen sopimus - viljely- tai kauppasopimus,jossa hinnan määräytyminen on jätetty myöhemminerikseen sovittavaksi.

Basis/premium - käteismarkkinahinnan ja viljapörs-seissä eri kuukausille noteerattujen futuurihintojenvälinen erotus. Se kuvaa myös viljan myynti- tai osto-paikkakunnan välistä hintaeroa futuurihintoihin nähden

Bear/bearish - kansainvälisillä markkinoilla käytettytermi, jolla tarkoitetaan, että hintojen odotetaan las-kevan

Broker - yksityinen henkilö tai yritys, joka toimiimyyjän ja ostajan välillä tarkoituksenaan järjestellänäiden välinen kauppatapahtuma. Yleinen käytäntö on,että myyjä maksaa brokerin palkkion

Bull/bullish - kansainvälisillä markkinoilla käytettytermi, jolla tarkoitetaan, että hintojen odotetaannousevan

Bushel - Amerikkalainen tilavuuspainomitta. 1 bushel= 27,216 kg vehnää ja soijapapuja, 25,4 kg maissia jaruista, 21,77 kg ohraa ja 14,52 kg kauraa.

CIF (Cost, insurance and freight paid to named port ofdestination) - Toimitusehto, jossa myyjä toimittaatavaran laivaan. Myyjä hoitaa ja maksaa myös meri-rahdin sovittuun satamaan sekä tekee vakuutussopi-muksen ostajan hyväksi kuljetusriskien varalta. CIF-ehdosta on johdettu viljakaupassa erittäin yleisesti käy-tettävä termi CIFFO (CIF Free Out), jossa vastaanottajavastaa kaikista purkupään kuluista

Coceral - EU:n alueella toimivien vilja-, öljykasvi- jarehuraaka-ainekauppiaiden järjestö.

Copa/Cocega - maataloustuottajien ja maatalouso-suuskuntien yhteinen etujärjestö Euroopassa

DG Agri (Directorat General Agriculture) - Euroopankomission maatalouden ja maaseudun kehittämisenpääosasto.

Delivery - Toimitusajankohta ja/tai -paikka. Futuurisopi-muksien yhteydessä tarkoittaa sen erääntymisajan-kohtaa.

Delivered price - viljan hinta toimitettuna sovittuun

paikkaan.

Ex-farm price (tilahinta) - viljan hinta maatilalla. Tila-hintapohjaisessa kaupassa viljelijälle maksetaan suo-raan noteerattu hinta ja ostaja järjestää sekä maksaarahdin.

FOB (Free on board, vapaasti aluksessa) - toimi-tusehto, jossa myyjä toimittaa tavaran ostajan osoitta-maan alukseen.

Futuuri (Futures contract) – pörsseissä käytettävä joh-dannaissopimus (johdannaisinstrumentti), jolla oste-taan tai myydään määriteltyä hyödykettä (esimerkiksivehnää, rapsia) jonakin tulevana ajankohtana hintaan,josta sovitaan kaupan tekohetkellä. Viljafutuurisopi-musten sisältö on standardoitu esim. viljalajin, määränja laadun osalta.

Futuurihinta (Futures price) - futuurien (futuurisopi-musten) hinnat määräytyvät viljapörsseissä avoimessakaupankäynnissä myynti- ja ostotarjousten pohjalta.Futuurihinnalla tarkoitetaan tietyn viljan tai öljykasvinhintaa kyseisen pörssin määrittelemässä varastossa taitoimituspisteessä.

Gafta (Grains and feed trade association) - kansainvä-lisen viljakaupan sopimusjärjestö, joka toimii myös eri-mielisyyksien sovittelijana.

Globaali - yleismaailmallinen, maailmanlaajuinen

Hedger - pörssitermi, jolla tarkoitetaan hinnansuo-jaajaa. Viljan myyjä tai ostaja, joka halua suojautuamarkkinahintojen muutosten aiheuttamalta riskiltäpörssin viljafutuurien tai -optioiden avulla

Hintariski - riski, joka syntyy sekä myyjälle että osta-jalle, kun hinnat muuttuvat ennalta arvaamattomastimarkkinoiden muuttuessa. Hintariskeiltä voidaan suo-jautua käyttämällä erilaisia osto- ja myyntitekniikoita jariskien hallintaan tarkoitettuja välineitä.

IGC (International Grain Council) – Kansainvälinen vilja-neuvosto.

Johdannaisinstrumentti - esimerkiksi futuuri- taioptiosopimus, jonka arvo perustuu jonkin toisen hyö-dykkeen, esimerkiksi vehnän arvoon.

Johdannaismarkkina/johdannaiskauppa - pörs-

Page 47: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

seissä käytävä kauppa johdannaisinstrumenteilla, jotkaovat pörssitoimijoiden välisiä sopimuksia velvollisuu-desta tehdä kauppaa (futuurit) tai oikeudesta (optiot)myöhempänä sovittuna ajankohtana.

Kohde-etuus - pörsseissä käytetty yleistermi hyödyk-keestä eli raaka-aineesta (esim. vilja, öljykasvi), johonpörssin futuuri- tai optiosopimusten kauppa perustuu

Korrelaatio - vastaavuus- tai riippuvuussuhde. Toden-näköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä käytettykäsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä riippu-vuutta (korrelaatiokerroin)

Käteishinta (Cash price) - viljojen tai öljykasvien kulloi-nenkin hinta käteismarkkinoilla.

Käteiskauppa (käteismarkkina, cash market) - vil-jaerän myynti päivän markkinahintaan. Tavaran toi-mitus yleensä pian sopimuksenteon jälkeen.

Laatu (Quality) - vilja- tai öljykasvierän käyttökelpoi-suuteen ja – tarkoitukseen ja näin ollen hintaan vaikut-tavat laadulliset ominaisuudet.

Laatuluokka (Grade) - kansainvälisessä kaupassa javiljapörsseissä yleisesti käytetty laadun standardointi,joka vaihtelee tuottajamaasta ja pörssistä riippuen. Hel-pottaa kaupankäyntiä ja hintavertailua.

Likvidi - yrityksestä: maksuvalmius, arvopapereista:helposti rahaksi muutettava, markkinoista: toimiva

Loppuvarasto (carryover stock, ending stock) - viljata-seissa käytetty termi, joka tarkoittaa markkinointi-vuoden vaihteessa varastossa olevan viljan määrä.

Markkinointivuosi/satokausi - yleisesti, etenkin vilja-taseiden yhteydessä käytetty termi, jolla tarkoitetaansadonkorjuukausien välistä aikajaksoa. Pohjoisella pal-lonpuoliskolla markkinointivuosi alkaa heinäkuun alustaja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun lopussa. Esimer-kiksi markkinointivuodella 2011/12 tarkoitetaan1.7.2011–30.6.2012 välistä ajanjaksoa.

Optio - johdannaisinstrumentti, jolla käydään kauppaapörssissä.

Pitkä/lyhyt positio (long/short position) - viljakau-passa käytetty termi kuvaa toimijan asemaa markki-noilla. Pitkällä positiolla tai "olla pitkänä" tarkoitetaanmarkkina-asemaa, jossa esim. viljaa on omistuksessaenemmän kuin on

Riskien hallinta (Risk management) - kaikkeen talou-delliseen toimintaan sisältyy tappion tai epäonnistu-

misen vaara. Riskien (hinta, määrä, laatu) suuruuttavoidaan kontrolloida ja niiltä voidaan monilta osin suo-jautua erilaisilla riskien hallintamenetelmillä ja sitävarten kehitetyillä välineillä.

Sanktio - sopimuksiin liittyvä sakko/korvausvaade onusein seurausta sopimuksen yksipuolisesta purkami-sesta. Voi olla rahallinen korvaus.

Spekulantti - sijoittaja, joka toimii pörssin johdannais-markkinoilla ja tekee kauppaa viljafutuureilla jaoptioilla. Spekulantin hallinnassa ei tavallisesti oleviljaa eikä tavoitteena ole myydä tai ostaa viljaa. Spe-kulantin toiminta tuo omalta osaltaan pörssiin tarvit-tavaa maksuvalmiutta (likviditeettiä), joka on peruse-dellytys pörssin toiminnan kannalta.

Spot hinta - nykyhetken kaupantekohinta vilja- tai öljy-kasvikaupassa (kts. käteiskauppa).

Spread - Chicagon eri kuukausien futuurien välinenhintaero. Esimerkiksi Maissin maaliskuun 2019futuuri−toukokuun 2019 futuuri.

Stock-use ratio - suhdeluku (%), joka kuvaa markki-nointivuoden loppuvarastojen määrää verrattuna kulu-tukseen. Termiä käytetään yleensä viljataseiden yhtey-dessä, kun seurataan varastojen suhteellista kehitystäeri markkinointivuosien välillä.

Termiini/Termiinisopimus (Forward contract) -ostajan ja myyjän välillä tehty sopimus, jossa myyjäsitoutuu toimittamaan ja ostaja vastaanottamaan sopi-muksessa määritellyn vilja- tai öljykasvierän sovittunaajankohtana tulevaisuudessa. Viljan hinta määräytyykaupantekopäivänä

Tilahinta (ex-farm price)– tilahintapohjaisessa kau-passa viljelijälle maksetaan suoraan noteerattu hinta jaostaja järjestää sekä maksaa rahdin.

Toimitusehto (Terms of delivery) - viljakaupassa sopi-muksenteon yhteydessä sovitut ehdot tavaran toimi-tusajasta ja -paikasta. Yleisimmin käytetyt toimi-tusehdot ovat:• vapaasti maatilalla autoon lastattuna (tilahinta)• toimitettuna perille ja purettuna ajoneuvosta (TOP)• vapaasti laivassa (FOB eli free on board)• vapaasti määräsatamassa (CIF eli cost. insurance andfreight)• toimitettuna vastaanottajan varastoon (free at desti-nation)

Trader (suom. traderi) - viljakauppias, yksityinen hen-kilö tai yritys, joka tekee viljakauppaa fyysisillä markki-noilla tai viljajohdannaiskauppaa pörsseissä usein asiak-

Page 48: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas - VYR · Viljojen suurimmat tuottajat ja tuotanto satokausilla 2016/17−2018/19e. (Lähde: IGC 10/2018) Vehnän merkitys kansainvälisessä viljakaupassa

kaidensa toimeksiannosta. Pörssiterminä tarkoittaasamaa kuin meklari.

USDA (United States Department of Agriculture) -Yhdysvaltojen maatalousministeriö

Varastointisopimus (Storage contract) - sopimus-muoto, jossa myyjä sitoutuu varastoimaan tavaranostajan lukuun sovitun ajan ja saa siitä korvauksen.

Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) - Suomessa toimi-vien vilja-, öljy- ja valkuaiskasvialan yritysten ja organi-saatioiden muodostama yhteisorganisaatio, jonka tehtä-vänä on kotimaisen vilja- ja öljykasviketjun toiminnanja kilpailukyvyn kehittäminen. Maa- ja metsätalousmi-nisteriö rahoittaa osaltaan VYR:in toimintaa. www.vyr.fi

Viljapörssin toimijat - pörssin keskeiset toimijat voi-daan jakaa hinnansuojaajiin (viljan myyjät ja ostajat)sekä spekulantteihin, jotka haluavat hyötyä hinnanmuu-

toksista ilman, että heillä on tavoitteena myydä taiostaa viljaa.

Volatiliteetti - termillä tarkoitetaan hintojen suurtavaihtelua lyhyen ajan sisällä esim. viljapörsseissä taikäteismarkkinoilla.

Välimiesmenettely (Arbitration) - viljely- tai kauppaso-pimuksista aiheutuvien erimielisyyksien sovittelutapa,jossa ratkaisuehdotuksen tekee osapuolten yhteisestihyväksymä välittäjä tai välityslautakunta. Kansainväli-sesti tunnetuin arbitraatti on GAFTA

Wash out - viljakauppatermi, jolla tarkoitetaanyleensä kaupan purkamista tai loppuselvitystä ilmantoimitusta niin, että osapuolien välillä tehdään vasta-kaupat päivän hintaan ja sen erotus alkuperäiseenkauppahintaan selvitetään rahalla/laskulla. Samalla osa-puolet sopivat, että viljaerän käytännön toimitusvelvolli-suus puolin ja toisin poistuu.


Top Related