dysfasia 4/2010
DESCRIPTION
Kielipolku-lehti (aiemmin Dysfasia) on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kattava lukupaketti kielellisestä erityisvaikeudesta. Jokaisessa numerossa noin 40 sivua viimeisintä tietoa, kuten asiantuntija-artikkeleita, haastatteluja, referointeja tutkimuksista ja vanhempien kokemuksia.TRANSCRIPT
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
DDYS FA S I AYS FA S I A 4/2
01
0 4
/20
10
Kieli ja aistit
Vanhemmat ja AAC
Kunnat ja perusopetuslaki
Vapaaehtoistoiminnan vuosi
Lomatoiminta 2011
2 DYSFASIA 4/2010
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
9. vuosikerta
ISSN 1458-6363
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
JULKAISIJA
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
YHTEYSTIEDOT
Suvilinnantie 2
20900 Turku
p. 02 2138 200, f. 02 2138 210
www.stroke.fi , www.sunnanvind.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja Tiina Viljanen
p. 040 833 1511, 02 2138 292
Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila
p. 040 715 5198, 02 2138 262
Toimittaja Miia Suoyrjö
p. 050 5714 588, 02 2138 231
TOIMITUSNEUVOSTO
Professori Pirjo Korpilahti,
Turun yliopisto, puheenjohtaja
Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola,
Veromäen koulu, Vantaan kaupunki
Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki,
Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry
Palvelujohtaja Elisa Poskiparta,
Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto
Erityisopettaja Tiina Siiskonen,
Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:
Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila
Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy
Dysfasianeuvoja Elina Salo
Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila
Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen
PAINO JA ULKOASU
Painotalo Miktor Oy
Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy
Kuvat futureimagebank.com ja
Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita
ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOT
TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010
p. 09 849 2770, f. 09 852 1377
JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,
TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT
Päivi Nikkanen p. 02 2138 225,
TILAUSHINNAT
35 € vuosikerta, 9 € irtonumero
Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.
Kieli ja aistit
s. 6
NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY
1 Koulutusta aikuisuuteen 14.1.2011 24.1.2011 18.2.2011
Dysfasia-lehden aikataulu
Kansi: ScandinavianStockPhoto/Eugene Kalenkovich.
3DYSFASIA 4/2010
S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö
Vanhemmat ja AAC
s. 10 Suomalaiset pelaavat
kansanterveydelles. 31
4/2
01
0 4
/20
10
Vapaaehtoistoiminta
näkyviins. 34
ARTIKKELIT6 Kieli omaksutaan monen aistin
yhteistoimintana
9 Arvoitukselliset aistit koulutuksen teemana
10 Miten vanhemmat kokevat puhetta
tukevien ja korvaavien
kommunikointikeinojen käytön?
12 Föräldrars erfarenheter av användning
av alternativa och kompletterande
kommunikationsmetoder
16 Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen
18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja
28 Lomatoiminta 2011
30 Dysfasia-lehden nimi on vielä auki
31 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle
34 Vapaaehtoistoiminta näkyviin vuonna 2011
39 Perheliikuntaan vinkkikortit
PALSTAT4 Ledare
5 Pääkirjoitus
14 Tutkittua
22 Liitto tiedottaa
24 Tapahtumakalenteri
26 Nuortentaloissa tapahtuu
27 Runoruutu
36 Poimittua
38 Yhdessä – postia yhdistyksiltä
41 Dysfasiayhdistykset alueittain
43 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot
RA
Y
Föräldrar och AKK
s. 12
4 DYSFASIA 4/2010
LE
DA
RE
MIK
A P
YY
KK
Ö
Följande steg är att öka samarbetet mellan organisationerna också över alla traditionella gränser. På ett förnuftigt sätt måste man ta allas kompetens till vara.
Jag tror starkt på organisationernas betydelse
som främjande faktor för hälsa och välfärd. Det
förutsätter dock av dem som fungerar inom or-
ganisationerna fördomsfrihet att gripa sig an utma-
ningar och möjligheter för en god vardag för olika
slags människor. Det förutsätter också en aktiv vä-
xelverkan och ett samarbete både inom organisatio-
nerna och med andra aktörer inom hälsa och välfärd.
Det första som varje organisation bör göra klart
för sig är vilket kärnområdet är. Följande steg är att
öka samarbetet mellan organisationerna också över
alla traditionella gränser. På ett förnuftigt sätt måste
man ta allas kompetens till vara. Samtidigt bör man
beakta förhållandet mellan nuvarande organisa-
tionsstrukturer inom social- och hälsovården och de
förväntningar som ställs av miljön där man verkar.
Jag ser det också som ytterst viktigt att så många
representanter för olika organisationer som möjligt
samlas regelbundet för att diskutera verksamheten
tillsammans. De som arbetar inom organisationerna
bör först lära sig känna varandra så att det blir möjligt
att lära sig att gemensamt utveckla ett förtroende-
fyllt samarbete.
Ett samarbetsnätverk som bygger på regelbun-
den växelverkan mellan organisationerna ser jag
som ett sätt att arbeta på som alla drar nytta av. Ett
fungerande nätverk ger det deltagande och de verk-
samhetsmöjligheter som organisationerna kan ge så
att allt fl era kan få stöd.
Organisationernas funktionsområden är nästan
omöjliga att defi niera i några ord. I varje fall torde
det vara tänkbart att organisationer eller rättare sagt
personerna som arbetar i dem är experter som upp-
fattar också svaga vardagsbehov. Och ju fl era öron-
par organisationerna har som fungerar tillsammans
desto fl er signaler blir hörda. På detta sätt blir det
möjligt att via organisationerna förmedla uppdate-
rad information från det levande livet såväl för det
lokala som för det riksomfattande beslutsfattandet.
Organisationerna kan också fl exibelt gå in med
sådana verksamheter som upprätthåller en trygg
tillväxt och utveckling hos barn och ungdomar eller
funktionsförmågan hos de äldre eller de handikap-
pade personerna så att de kan delta och uppleva vad
som är viktigt för dem själva.
Mellan de socioekonomiska grupperna fi nns
stora hälso- och välfärdsskillnader. Därför vill jag
rikta organisationsfunktionärernas gemensamma
uppmärksamhet på faktorer som mera än tidigare
defi nierar hälsa och välfärd, d.v.s. faktorer som man i
själva verket kan påverka individers och samfundets
hälsa och välfärd med.
På individnivå är de här faktorerna till exempel
familjen och livsmiljön, samt kunskaper, färdigheter
och levnadssätt. Sociala faktorer är till exempel den
socioekonomiska ställningen och de sociala nätver-
ken. Strukturella faktorer är till exempel levnadsför-
hållanden, tillgängligheten till basservice och möj-
ligheterna att göra hälsobefrämjande val. Kulturella
faktorer är till exempel växelverkan mellan individen
och den fysiska, kulturella och politiska miljön.
Vilka är uppenbarligen de gemensamma intres-
sena för alla organisationer!? Samtidigt är de nästan
utan undantag av den storleken att utvecklandet av
dem i positiv riktning innebär ett äkta gemensamt
arbete på bred front.
Frivilligverksamheten och olika handikappgrup-
pers egna aktiviteter är på många sätt kärnan i orga-
nisationsarbetet. Organisationerna är lika starka och
kunniga som personerna som arbetar inom dem.
Ingen organisation existerar utan personer som är
aktiva inom dem. Därför får man inte glömma de
aktiva inom en organisation. Det behövs utbildning
och många andra slags stöd för att bevara menings-
fullheten i verksamheten. Återigen en gemensam
utmaning och möjlighet för alla organisationer.
Mika Pyykkö arbetar som avdelningschef
på Penningautomatföreningen.
Översättning: Susanne Aminoff
Gemensamt får vi mera och för fl era
5DYSFASIA 4/2010
PÄ
ÄK
IRJO
ITU
SM
IKA
PY
YK
KÖ
Wilm
a H
urs
kai
ne
n
Yhdessä enemmän ja useammille
Uskon vahvasti järjestöjen merkitykseen ter-
veyden ja hyvinvoinnin tekijöinä. Se edellyt-
tää kuitenkin järjestöissä toimivilta ennak-
koluulottomuutta tarttua eri ihmisryhmien hyvän
arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se edellyttää
myös aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä
järjestökentän sisällä että muiden terveyden ja hy-
vinvoinnin edistäjien kanssa.
Aivan ensimmäiseksi jokaisen järjestön olisi teh-
tävä itselleen selväksi oman osaamisensa ydinalueet.
Sen jälkeen seuraava askel on järjestöjen keskinäisen
yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten
järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistämi-
nen. Samalla on hyödyllistä tarkastella ylipäätään
nykyisen sosiaali- ja terveysalan järjestörakenteen ja
toimintaympäristön odotusten vastaavuutta.
Näenkin todella tärkeänä, että mahdollisimman
monien järjestöjen edustajat kokoontuisivat riittä-
vän usein keskustelemaan yhdessä toiminnastaan.
Järjestöjen eli siis niissä työskentelevien ihmisten
kun on tutustuttava ensin toisiinsa, jotta keskinäinen
oppiminen ja yhteistyön luottamuksellinen kehittä-
minen on mahdollista. Säännölliselle vuorovaiku-
tukselle rakentuvan järjestöjen yhteistyöverkoston
näen joka tapauksessa toimintatapana, josta hyöty-
vät kaikki. Toimiva verkosto varmistaa järjestöjen tar-
joamien osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien
sekä vertaistuen ulottamisen aina vain useammille
ihmisille.
Järjestöille ominta toimintakenttää on lähes
mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Joka tapa-
uksessa lienee perusteltua ajatella, että järjestöt
tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat
parhaimmillaan esimerkiksi heikkojakin signaaleja
kuulevia arjen asiantuntijoita. Ja mitä useamman
järjestön korvaparit toimivat yhteen, sitä varmem-
min signaalit kuullaan. Tällä tavoin järjestöjen kaut-
ta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä
elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin
päätöksentekoon.
Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toimin-
nallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja
nuorten turvallista kasvua ja kehitystä, ikäihmisten
toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa aistivam-
maisten henkilöiden esteetöntä osallistumista itsel-
leen tärkeiden asioiden tekemiseen ja kokemiseen.
Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria ter-
veys- ja hyvinvointieroja. Siksi haluaisin suunnata
järjestötoimijoidenkin yhteistä huomiota huomat-
tavasti aikaisempaa enemmän terveyttä ja hyvin-
vointia määrittäviin tekijöihin eli niihin tekijöihin,
joiden kautta itse asiassa vaikutetaan eri yksilöiden
ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin.
Näitä tekijöitä ovat yksilötasolla esimerkiksi per-
he ja elinympäristö sekä tiedot, taidot ja elintavat.
Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonomi-
nen asema ja sosiaaliset verkostot. Rakenteellisia
tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi elinolot, perus-
palveluiden saatavuus ja mahdollisuudet terveyttä
tukeviin valintoihin sekä kulttuurisia tekijöitä esimer-
kiksi vuorovaikutus yksilöiden ja fyysisen, kulttuuri-
sen ja poliittisen ympäristön välillä.
Siis ilmeisen yhteisiä kiinnostuksen kohteita kai-
kille järjestöille!? Samalla myös lähes poikkeuksetta
sen mittaluokan asioita, että niiden kehittäminen
myönteiseen suuntaan edellyttää aidosti yhteistä
tekemistä – laajalla rintamalla.
Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on monella tapaa
järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja
ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat, eikä jär-
jestöjä ylipäätään ole olemassa ilman niissä toimivia
ihmisiä. Siksi järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa
siinä mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvi-
taan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toimin-
nan mielekkyyden säilyttämiseksi. Jälleen yksi yh-
teinen haaste ja mahdollisuus kaikille järjestöille.
Mika Pyykkö toimii osastopäällikkönä Raha-automaattiyhdistyksessä.
Seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen.
6 DYSFASIA 4/2010
Moniaistisilla kokemuksilla on
keskeinen merkitys lapsen
varhaisessa kielenomak-
sumisessa. Aivot virittyvät kielellis-
kognitiiviseen toimintaan keskus-
hermoston kypsymisen ja kieliympä-
ristön vuorovaikutuksen tuloksena.
Kielelliset taidot, kuten muukin op-
piminen, perustuvat toiminnallisten
hermoverkkojen syntyyn.
MONIAISTISET KOKEMUKSET TARPEEN
Ihmisen lajityyppiset taidot voivat
kuitenkin toteutua vain kehitystä
aktivoivassa kasvuympäristössä.
Hoivaava ympäristö tarjoaa lapselle
moniaistisia kokemuksia. Pieni lapsi
tutkii myös itse aktiivisesti ympäris-
töään ja luo havainnoilleen nimek-
keitä, uusia sanoja. Sanojen sisällöt
ovat ”moniaistisia kokemuskenttiä”,
tiedon jäsennyksiä ihmismielessä.
Perinteisesti kuuloa pidetään kes-
keisenä kielen omaksumisen väylänä.
Kuitenkin auditiivisen ja visuaalisen
tiedon yhdistäminen ohjaa puheen
motorisia perustaitoja jo vauvaiästä
alkaen. Tämä kehityspiirre tulee esille
automaattisena hoivaavan henkilön
suun liikkeiden matkimisena.
Ilmiön on selitetty liittyvän moto-
riikan kehitystä ohjaavien peilisolu-
jen toimintaan. Vanhemman tuotta-
PIR
JO K
OR
PIL
AH
TI Kieli omaksutaan monen aistin yhteistoimintanaKielellisten taitojen oppiminen on luonteeltaan moniaistista. Tehokkaimmin kielen omaksuminen toteutuu silloin, kun kuulon, näön ja tuntoaistin kautta
välittyvä tieto jäsentyy oppimisen perustaksi.
7DYSFASIA 4/2010
mat puheliikkeet tarkentuvat niistä
syntyvään kuulomielikuvaan. Tavoi-
tellessaan aikuisen tuottamaa pu-
hemallia pieni lapsi oppii aistimaan
myös suun sisäisiä puheliikkeitä. Pu-
hemotoriikan oppiminen perustuu
tuntoaistimuksiin sekä ääntöelinten
asentoa ja liikkeitä välittäviin aisti-
muksiin. Havaintotiedon puuttuessa
puheentuotto ei voi kehittyä nor-
maalisti.
Aistit välittävät hyvin erilaista
tietoa. Kuulotieto väistyy hetkessä
havaintokentästä, joten sen tulkinta
edellyttää nopeaa ja tarkkaa käsitte-
lyä. Näköaistimukset säilyvät pitem-
pään ja niihin voi jopa palata oppi-
mistehtävän aikana.
KUULOHAVAINNOISSA NOPEUS VALTTIA
Kuulohavaintojen jäsentymisen hi-
tautta pidetään yhtenä keskeisenä
tekijänä kielenkehityksen ongelmis-
sa. Esimerkiksi 30–40 millisekunnin
siirtymä sanan sisäisessä konso-
nanttirakenteessa voi antaa sanalle
täysin uuden merkityksen. Viiveiset
kuulohavainnot saattavat selittää
osaltaan myös lapsen tavan käyttää
kaikupuhetta. Lapsi toistaa puhetta
saadakseen aikaa prosessoida kuule-
maansa. Toisaalta havaintojen viivei-
syys vaikeuttaa tiedon yleistämistä ja
soveltamista uusiin tilanteisiin.
Äidinkielen ylioppiminen ja tieto
maailmasta tuovat mukanaan kuiten-
kin ”mentaalisen kuulemisen”, kyvyn
ymmärtää omaa kieltä silloinkin, kun
kuulotieto välittyy puutteellisena.
Tällöin puheesta saatavat näköaisti-
mukset tukevat kuullun tulkintaa.
LIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN AISTITIETOA?
Keskushermoston riittävä aktivoi-
tuminen ei ole tae ongelmattomal-
le oppimiselle. Lapsen tulee oppia
myös suuntaamaan huomionsa tar-
koituksenmukaiseen toimintaan.
Aistimuksiin liittyvä vaimentava her-
mostollinen toiminta takaa sen, että
aivot eivät joudu liiallisen aistitiedon
vuoksi kaaoksen valtaan. Tarkkaavai-
suuden säätely onnistuu vain silloin,
kun huomio pystytään kohdenta-
maan tilanteen kannalta olennaisiin
seikkoihin.
Aistihavainnot ohjaavat kognitii-
visia prosesseja. Ne vaikuttavat ta-
paan ajatella, käsitellä uutta tietoa
ja oppia uusia asioita. Kaikki lapset
eivät reagoi aistien kautta välitty-
vään tietoon samojen, normittavien
periaatteiden mukaisesti. Oppimista
vaikeuttavaksi tekijäksi voikin muo-
dostua se, että henkilö ei pysty luot-
tamaan omiin havaintoihinsa.
Mikäli eri aistien kautta välitty-
vän tiedon jäsentäminen ja yhdistely
eivät kehity normaalisti, vaikeutuu
uuden tiedon omaksuminen. Ongel-
mista käytetään yleisesti nimikettä
”sensorisen prosessoinnin häiriö”.
Liian voimakkaina ja jäsenty-
mättöminä välittyvät aistimukset
aiheuttavat keskushermostollista yli-
rasitusta ja saavat aikaan tukalan ja
väsyttävän tunteen. Näin tapahtuu
esimerkiksi silloin, kun hyvin herkästi
ääniin reagoivan lapsen pitäisi keskit-
tyä oppimiseen meluisassa ympäris-
tössä. Aistimusten tulva voi aiheuttaa
hallitsematonta käyttäytymistä tai
ahdistavia tunnereaktioita.
Alireagoivuus puolestaan saa ai-
kaan sen, ettei tieto maailmasta vä-
lity riittävän tehokkaasti. Lapsi saat-
taa kompensoida aistimaailmansa
puutteita ja erilaisuutta hakemalla
toistuvasti voimakkaita tuntemuk-
sia. Keskittyminen tarkoituksenmu-
kaiseen toimintaan voi jäädä tällöin
sivualalle.
8 DYSFASIA 4/2010
Lapsi saattaa jo hyvin nuorena ko-
kea olevansa erilainen. Vaihtoehtoina
hänellä on häiriökäyttäytyminen tai
vetäytyminen kontaktista, jolloin
kommunikaatiotaitojen harjaannut-
taminen tavallisissa arjen puhetilan-
teissa ei toteudu. Kasvuympäristön
on usein vaikea ymmärtää lapsen
yksilöllistä tapaa reagoida ulkoiseen
maailmaan. Vanhemmuus joutuu täl-
löin myös koetukselle.
KUULOEROTTELU TÄRKEÄÄ
Vaikka aistitieto välittyisi normaalisti
keskushermostoon, voi aistitiedon
erotteluvaikeus haitata oppimisti-
lanteita. Kielihäiriöisillä lapsilla on-
gelmat liittyvät tavallisimmin kuu-
loerotteluun. Lapsi saattaa joissakin
tilanteissa vaikuttaa lähes kuurolta
ja toisissa tilanteissa reagoida pie-
nimpiinkin ääniin ja peittää korvansa
käsillään. Mikäli puheäänteiden erot-
telu on puutteellista ja sanahahmot
jäävät epätarkoiksi, on myös niiden
tallentuminen muistiin poikkeavaa.
Ongelma kertaantuu siten, että
epätarkat sanat on vaikea palauttaa
mieleen, jolloin seurauksena saat-
taa olla erityisiä sananlöytämisen
vaikeuksia. Monilla lapsilla kielenke-
hityksen ongelmiin liittyy puuttei-
ta auditiivisen välittömän muistin
ja lyhytkestomuistin toiminnassa.
Kielihäiriöinen lapsi saattaa oppia
vähitellen kompensoimaan tätä vai-
keuttaan käyttämällä korostuneesti
näkömuistiin perustuvaa oppimista.
Tällöinkin aistitieto jää hallitsevasti
yksikanavaiseksi.
Tyypillisesti kehittyneet lapset
pystyvät yhdistelemään useiden
aistien kautta saamaansa tietoa
kulloisenkin tilanteen vaatimusten
mukaisesti. Kielihäiriöinen lapsi luo
toiminnalleen hyvin rajoittuneita
malleja, jolloin oppiminen ei tapahdu
optimaalisella tavalla.
KUNTOUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA
Kielen oppiminen ajoittuu herkkyys-
kaudelle, jolloin kokemukset oh-
jaavat lapsen kehitystä toivottuun
suuntaan. Aivojen alueet, joissa ais-
titiedon yhdistely tapahtuu, kehitty-
vät toimintakykyisiksi aiemmin kuin
kortikaalisten eli aivokuoren aluei-
den toiminnot. Oppiminen ohjautuu
aluksi havaintomaailman perustoi-
mintojen avulla.
Moniaistisen näkemyksen mu-
kaisesti oppimishäiriöisen lapsen
terapiassa pitäisikin aluksi ohittaa
kognitiivisten tason oppimista kont-
rolloivat vaiheet ja keskittää oppimi-
nen perushavaintoihin. Tyypillisesti
kehittyvällä lapsella kielen oppimi-
sen osatoiminnot ovat suurelta osin
tiedostamattomia, mutta ne vievät
eteenpäin kielellis-kognitiivisia tai-
toja.
Aistitoimintoihin liittyville vaike-
uksille on tyypillistä epätavallinen
tapa käsitellä tietoa tai muodostaa
siitä kokonaisvaltaisia havaintoja.
Lapsi saattaa tarvita rikastettuja ko-
kemuksia oppiakseen jäsentämään
tarkoituksenmukaisesti aistiensa vä-
littämää tietoa.
Varhaislapsuus on aikaa, jolloin
kuntoutuksen avulla voidaan tehok-
kaimmin ohjata oppimista silloinkin,
kun havaintomaailman poikkeavuu-
det rajoittavat kielen omaksumista.
Intensiivinen ja riittävän pitkään
jatkuva puheterapia saa aikaan kes-
kushermostossa sekä toiminnallisia
että rakenteellisia muutoksia. Tällöin
kuntoutuksen vaikutukset näkyvät
muutoksina myös arjen tilanteissa.
Pirjo Korpilahti toimii logopedian professorina Turun yliopistossa.
9DYSFASIA 4/2010
Marraskuun lopussa järjes-
tettiin kolmen liiton yhteis-
työnä ensimmäistä kertaa
koulutustilaisuus, joka oli suunnattu
erityistä tukea tarvitsevien lasten ja
nuorten lähipiirille ja jäsenyhdistys-
ten jäsenille. Koulutuksen aiheena
olivat arvoitukselliset aistit oppi-
misen ja tunne-elämän perustana.
Asialla olivat ADHD-liitto ry, Aivohal-
vaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja
Aspergerliitto ry yhteistyössä OK-
opintokeskuksen kanssa. Helsingissä
Valkeassa talossa järjestettyyn tilai-
suuteen osallistui lähes 200 henkilöä.
Alan toimijat esittäytyvät kou-
lutuksen yhteydessä järjestettäväs-
sä näyttelyssä. Näytteilleasettajina
olivat ADHD-liitto ry, ADHD-keskus,
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Au-
tismi- ja Aspergerliitto ry, Haukkaran-
nan koulun ohjauspalvelut, Kehitys-
vammaliitto ry/ Opike sekä Sosiaali- ja
terveysalan tietopalvelu.
PÄ
IVI S
EP
PÄ
-LA
SS
ILA
Arvoitukselliset aistit koulutuksen teemana
Koulutustilaisuuden puheenjoh-
tajana toimi palvelujohtaja Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta.
Tilaisuuden avasi toiminnanjohtaja
Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfa-
sialiitosta.
Kehitysneuropsykologian dosent-
ti Nina Sajaniemi Helsingin yliopis-
tosta luennoi aistitiedon käsittelystä
tunne-elämän perustana. Logopedi-
an professori Pirjo Korpilahti Turun
yliopistosta kertoi aisteista ja neuraa-
lisesta toiminnasta kielen ja käsittei-
den omaksumisessa. Pirjo Korpilah-
den aiheeseen liittyvä artikkeli löytyy
tästä lehdestä sivuilta 6–8.
Toimintaterapeutti, YTK Anu Kip-pola-Pääkkönen ADHD-liitosta toi
esiin sensorisen integraation näkö-
kulman kuntoutuksessa. Omakohtai-
sia kokemuksia aistitiedon käsittelyn
erilaisuudesta kertoi vertaisasiantun-
tija Jan-Mikael Fredriksson.
Fysioterapeutti Erwin Borre-
mans Keskuspuiston ammattiopis-
tosta valotti aistitiedon käsittelyä
toiminnanohjauksen näkökulmas-
ta. Keskustelun jälkeen tilaisuuden
päätti toiminnanjohtaja Virpi Dufva
ADHD-liitosta.
Koulutus sai yleisöltä hyvää pa-
lautetta. Sen rohkaisemina liitot
suunnittelevat kolmikantayhteistyön
jatkamista myös vastaavan koulutus-
tilaisuuden järjestämiseksi vuoden
2011 aikana. Aiheena on mahdolli-
sesti vertaistoiminta.
Ku
va
t: K
ata
riin
a M
äke
lä
10 DYSFASIA 4/2010
Lapsen kieli- ja puhekyky ke-
hittyvät vuorovaikutuksessa
muiden ihmisten kanssa. Jos
lapsella on kielellinen erityisvaikeus,
hänellä saattaa kuitenkin olla vaike-
uksia ymmärtää muiden puhetta ja
ilmaista itseään puheella.
On todettu, että puhetta tukevien
ja korvaavien kommunikointikeino-
jen (AAC, augmentative and alternati-
ve communication) käyttö tällaisissa
tilanteissa tukee puheen- ja kielenke-
hitystä ja parantaa lapsen kommuni-
kointikykyä ja vuorovaikutustaitoja.
Jotta näiden keinojen käyttö tukisi
kehitystä parhaalla mahdollisella
tavalla, tulisi keskustelukumppanei-
den käyttää niitä luonnollisissa vuo-
rovaikutustilanteissa lapsen kanssa.
Perheenjäsenillä ja muilla lapsen
lähihenkilöillä on tärkeä rooli niiden
käyttöönotossa. Siksi on tärkeätä,
että he saavat tietoa, koulutusta ja
ohjausta näiden keinojen käyttöön.
PERHEIDEN KOKEMUKSET TUTKITTAVINA
Petra Hildénin pro gradu -tutkimuk-
sen tarkoituksena oli tutkia, käyte-
täänkö Suomessa puhetta tukevia
ja korvaavia kommunikointikeinoja
kuntoutettaessa lapsia, joilla on kie-
lellinen erityisvaikeus, ja jos käyte-
tään, otetaanko perhe mukaan tähän
kuntoutusprosessiin. Tavoitteena oli
myös selvittää, saavatko perheet kou-
lutusta ja ohjausta näiden keinojen
käyttöä suositeltaessa ja ovatko per-
heet tyytyväisiä mahdolliseen koulu-
tukseen ja ohjaukseen.
Tutkimuksen avulla haluttiin lisäk-
si selvittää, miten puhetta tukevien ja
korvaavien keinojen käyttö on mah-
dollisesti vaikuttanut lapsen kommu-
nikointi- ja vuorovaikutuskykyyn.
Tutkimusaineisto kerättiin kieli-
häiriöisten lasten vanhemmille suun-
natulla kyselylomakkeella. Aineisto
kerättiin kahdeksalta Aivohalvaus- ja
dysfasialiitto ry:n järjestämältä perhe-
kurssilta kesällä 2009. Tutkimukseen
osallistui yhteensä 49 perhettä.
KOMMUNIKOINTIKEINOJEN YHDISTELMIÄ
Tutkimustuloksen mukaan lähes kai-
kille kielihäiriöisille lapsille suositel-
laan puhetta tukevien ja korvaavien
kommunikointikeinojen käyttöä tu-
kemaan kielen- ja puheenkehitystä.
Useimmiten suosittelijana on puhe-
terapeutti. Hänen lisäkseen sairaalan
ja päiväkodin henkilökunta tukee
usein näiden keinojen käyttöä.
Korvaavista keinoista ovat eniten
käytössä kuvat, tukiviittomat ja eleet,
mutta jotkut perheet käyttävät myös
piirtämistä ja kuvakommunikoin-
tikansioita. Hyvin usein käytetään
PE
TRA
HIL
DÉ
N J
A P
IRK
KO
RA
UTA
KO
SK
I
Miten vanhemmat kokevat puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön?
Petra Hildén on tutkinut opinnäytetyössään puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen
käyttöä.
11DYSFASIA 4/2010
usean eri kommunikointikeinon yh-
distelmiä.
Useimmiten puhetta tukevia ja
korvaavia keinoja käyttävät lapsen
kanssa äiti, isä ja puheterapeutti.
Niitä käytetään myös päiväkodissa,
tosin ei samassa määrin kuin kotona.
Myös sisarukset, isovanhemmat ja
muut sukulaiset käyttävät niitä lap-
sen kanssa jonkin verran. Äidit ovat
hieman aktiivisempia käyttämään
näitä keinoja kuin isät.
Vanhemmat kertoivat käyttävän-
sä kuvia erityisesti päiväohjelmissa
tukeakseen lasta ymmärtämään aikaa
ja järjestystä. Kuvia käytetään myös
kognitiivisena tukena jäsentämään ja
ohjaamaan tiettyjä toimintatilanteita,
kuten esimerkiksi ruokailutilanteita.
Korvaavia keinoja käytetään hyväksi
myös kodin ja päiväkodin välillä kul-
kevassa reissuvihkossa.
VUOROVAIKUTUSTAIDOT KOHENTUNEET
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan
vanhemmat saavat informaatiota pu-
hetta tukevista ja korvaavista keinois-
ta sekä koulutusta ja ohjausta niiden
käyttöön lapsensa kanssa. Suurin
osa vanhemmista on tyytyväisiä saa-
maansa ohjaukseen. Vanhempien
mukaan erityisesti puheterapeutti
antaa tietoa puhetta tukevista ja kor-
vaavista keinoista sekä ohjaa niiden
käyttöön. Perheet saavat usein tietoa
ja ohjausta myös muilta tahoilta, ku-
ten esimerkiksi sairaalahenkilökun-
nalta, erityislastentarhanopettajalta
ja/tai sopeutumisvalmennuskurs-
seilta. Osa vanhemmista hakee myös
itsenäisesti tietoa.
Vanhempien mukaan lapsen kie-
lenkehitys ja vuorovaikutustaidot
ovat kohentuneet, kun kommuni-
kointia on alettu tukea puhetta kor-
vaavilla keinoilla. Vanhemmat kerto-
vat, että lapset ovat alkaneet tehdä
enemmän vuorovaikutusaloitteita,
pystyvät helpommin ilmaisemaan
itseään ja/tai ymmärtävät paremmin
muiden ihmisten puhetta, kun näitä
keinoja käytetään arjen kommuni-
kointitilanteissa. Lasten on myös hel-
pompi ilmaista niiden avulla tuntei-
taan, tarpeitaan ja toiveitaan. Tämä
on puolestaan vähentänyt lasten
turhautuneisuutta.
Tulokset viittaavat siihen, että
Suomessa puhetta tukevia ja korvaa-
via kommunikointikeinoja käytetään
hyvin yleisesti kielihäiriöisten lasten
kuntoutuksessa ja että kuntoutus on
perhekeskeistä.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että
korvaavien keinojen käyttö rajoittuu
usein tiettyihin tilanteisiin sen sijaan,
että näitä keinoja käytettäisiin kom-
munikointiin luonnollisissa arkipäi-
vän vuorovaikutustilanteissa. Kuvia
käytetään usein vain päiväohjelmissa
ja tukemaan toiminnan ohjausta tie-
tyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi
pukeutumis- ja ruokailutilanteissa.
KOHTI KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYTTÄ JA TODELLISIA TILANTEITA
Jotta puhetta tukevien ja korvaavien
keinojen käyttö edistäisi lapsen pu-
heen, kielen ja vuorovaikutustaitoja
kehittymistä, pitäisi lapsen lähihen-
kilöiden saada paljon tukea siihen,
että he oppisivat käyttämään näitä
keinoja luonnollisissa arkipäivän vuo-
rovaikutustilanteissa lapsen kanssa.
Kuntouttavan puheterapeutin tuki
mutta myös päiväkotihenkilökun-
nan osallistuminen ja sitoutuminen
näiden keinojen käyttöön on tärkeä
tuki perheille. Tärkeä tukimuoto ovat
myös puhetta tukevien ja korvaavi-
en keinojen käyttöön perehdyttävät
kurssit.
Korvaavien keinojen käytön ope-
tus ja niin perheenjäsenten kuin mui-
denkin lapsen lähihenkilöiden ohjaus
voisi olla käytännönläheisempää. Se
voisi sisältää esimerkiksi enemmän
konkreettisia harjoituksia ja leikkejä,
jotka kuuluvat lapsen arkipäivään.
Sen lisäksi puhetta tukevien ja kor-
vaavien keinojen käyttöönotto sekä
perheen ja muiden lähihenkilöiden
ohjaus voisi toteutua todellisissa
kommunikointi- ja vuorovaikutusti-
lanteissa kotona ja päiväkodissa.
Suuri kiitos tutkimukseen osallis-
tuneille perheille sekä Aivohalvaus- ja
dysfasialiitolle mahdollisuudesta ke-
rätä sopeutumisvalmennuskursseilta
aineisto tätä tutkimusta varten.
Kirjoittajat, FM Petra Hildén ja FT Pirkko Rautakoski ovat puheterapeut-
teja. Kirjoitus perustuu Petra Hildénin pro gradu -tutkimukseen Intervention med alternativa och kompletterande
kommunikationsmetoder för barn med språkstörning, joka on hyväksytty Åbo
Akademissa 2010.
12 DYSFASIA 4/2010
Barn utvecklar sin tal- och språk-
förmåga i växelverkan med
personer i sin omgivning. Om
barnet har en språkstörning kan bar-
nets förmåga att förstå andras tal och
att uttrycka sig vara nedsatt.
I sådana fall har användning av al-
ternativa och kompletterande kom-
munikationsmetoder (AKK) visat sig
stöda tal- och språkutvecklingen och
förbättra barnets kommunikations-
förmåga och växelverkan med andra.
För att användningen av AKK-me-
toderna ska stöda barnets utveckling
på bästa sätt, borde de här metoder-
na användas i naturliga kommunika-
tionssituationer och i naturlig växel-
verkan. Familjen och andra personer
i barnets närmiljö har därför en viktig
roll och det är viktigt att de får infor-
mation, utbildning och handledning
för att kunna använda AKK-metoder-
na med barnet.
FAMILJERNAS ERFARENHETER
UNDERSÖKS
Syftet med undersökningen var att
utreda om AKK används i habilite-
ringen av barn med språkstörning i
Finland och om AKK- interventionen
är familjecentrerad. Syftet var också
att utreda om föräldrarna är nöjda
med den utbildning och den hand-
ledning som de får i samband med
att AKK-metoder introduceras i fa-
miljen.
Dessutom var avsikten att utreda
hur användningen av AKK-metoder-
na inverkar på barnets kommunika-
tionsförmåga och växelverkan med
andra.
Ett frågeformulär som var riktat
till föräldrar med barn som har en
språkstörnig användes för att samla
in materialet. Materialet samlades
in under sommaren 2009 på åtta av
Stroke- och dysfasiförbundets an-
passningskurser. Sammanlagt deltog
49 familjer i undersökningen.
EN KOMBINATION AV OLIKA KOMMUNIKATIONSMETODER
Resultaten av undersökningen visar
att man i Finland i stor utsträckning
rekommenderar användning av AKK-
metoder för barn med språkstörning
och att det främst är talterapeuten
som gör det.
Dessutom stöder sjukhusperso-
nal och daghemspersonal ofta infö-
rande av AKK-metoder.
Enligt resultaten är det främst
bilder, stödtecken och gester som
PE
TRA
HIL
DÉ
N O
CH
PIR
KK
O R
AU
TAK
OS
KI
Föräldrars erfarenheter av användning av alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder
Petra Hildén har i sin pro gradu undersökt alternativa och kompletterande
kommunikationsmetoder.
används, men även ritande och bild-
kommunikationspärmar används av
en del familjer. Ofta används en kom-
bination av många olika metoder.
Det är främst mamma, pappa
och talterapeuten som använder
de här metoderna med barnet. Ofta
används metoderna också på dag-
hemmet men inte lika mycket som
hemma. I viss mån använder också
syskon, mor- och farföräldrar och an-
dra släktingar AKK-metoder med bar-
net. Enligt resultaten är mammor lite
aktivare AKK-användare än pappor.
Föräldrarna beskrev att de i varda-
gen använder bilder på dagschemat
för att hjälpa barnet att gestalta tid
och ordning eller som ett kognitivt
stöd i vissa situationer, till exempel
vid måltider. Även i kontakthäftet
mellan hem och daghem används
AKK-metoder ganska aktivt.
FÖRBÄTTRAD VÄXELVERKAN
Resultaten visar också att föräldrarna
får information om AKK-metoder och
utbildning samt handledning för att
de ska kunna använda dem med sina
barn. I de fl esta fall är föräldrarna nöj-
da med den handledning som de får.
Föräldrarna uppgav att det speciellt
är talterapeuten som ger information
13DYSFASIA 4/2010
om och handledning i användningen av AKK-metoder-
na. Ofta får familjerna information och handledning av
både talterapeuten och även någon annan instans, till
exempel sjukhuspersonal, specialbarnträdgårdslärare
och/eller personal på anpassningskurser. En del av för-
äldrarna söker också självständigt efter information.
Enligt föräldrarna har barnens språkutveckling och
växelverkan förbättrats när AKK-metoder använts som
stöd för kommunikationen. De uppgav att deras barn tar
mera initiativ till kommunikation, lättare kan uttrycka sig
och/eller bättre förstår andra människor när AKK- meto-
der används i vardagen. Enligt föräldrarna är det också
lättare för barnet att uttrycka känslor, behov och önsk-
ningar med hjälp av AKK- metoder. Detta i sin tur har
minskat barnets frustration.
Resultaten tyder alltså på att AKK-metoder används i
habiliteringen av barn med språkstörning och att habili-
teringen är familjecentrerad.
Det förefaller ändå som om AKK-användningen är
ganska begränsad till specifi ka situationer i stället för att
stöda barnens naturliga kommunikation och växelver-
kan med andra människor. Bilder används till exempel
främst på dagscheman eller som kognitivt stöd i speci-
fi ka situationer (påklädning eller vid måltider).
NATURLIG KOMMUNIKATION OCH VERKLIGA SITUATIONER
För att AKK-användningen ska stöda barnets tal- och
språkutveckling samt barnets kommunikationsförmåga
och växelverkan bör personer i barnets närmiljö få stöd
och handledning för att lära sig använda de här meto-
derna i en naturlig kommunikation och interaktion med
barnet.
Talterapeutens stöd samt daghemspersonalens del-
tagande och användning av AKK-metoderna på dag-
hemmet är viktigt stöd för familjerna. Dessutom är kurser
för familjerna som fokuserar på användningen av meto-
derna en viktig del av AKK-interventionen.
Förslagsvis kunde AKK-utbildningen och handled-
ningen för familjen och andra personer i barnets när-
miljö vara mera praktiskt uppbyggd, till exempel med
konkreta övningar och lekar som bygger på barnets var-
dagsaktiviteter. Dessutom kunde AKK-interventionen
förverkligas i naturliga kommunikations- och interak-
tionssituationer hemma och på daghemmet i ett nära
samarbete med personer i barnets näromgivning.
Ett stort tack till de familjer som deltog i undersök-
ningen och till
Stroke- och dysfasiförbundet för möjligheten att
samla in material för undersökningen på anpassnings-
kurserna.
Skribenterna FM Petra Hildén och FD Pirkko Rautakoski är båda talterapeuter. Texten grundar sig på Petra Hildéns
pro gradu- undersökning ”Intervention med alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder för barn med
språkstörning” som Åbo Akademi godkänt år 2010.
14 DYSFASIA 4/2010
TUTKITTUA
KM, FM Nina Saine tutki psykologi-
an väitöskirjassaan Ekapeli-verk-
kosovelluksen kuntouttavia vaiku-
tuksia riskilasten lukemaan oppimiseen.
– Ekapeliryhmä saavutti perinteistä eri-
tyisopetusta merkittävästi paremmat tu-
lokset lukemaan oppimisessa. Ekapelillä
tehostettu erityisopetus osoittautui sel-
västi tehokkaammaksi kuin perinteinen
erityisopetus, Nina Saine summaa väitös-
tutkimuksensa tuloksia.
Saine seurasi 166 suomenkielisen lap-
sen lukemaan oppimista 1–3 luokilla. Hän
tarkasteli lukiriskilasten ja heidän vertais-
ryhmänsä lukemaan oppimisen kehitystä
kuntoutustutkimuksen keinoin.
Lasten lukutaitoa ennustavat kielelli-
set valmiudet, kirjaintuntemus, nopean
nimeämisen taidot ja kielelliset taidot, tes-
tattiin koulun alkaessa. Lasten luku- ja kir-
joitustaidon kehitystä seurattiin tiiviisti en-
simmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle.
Alkumittauksen tulosten perusteella
heikoimpaan kolmannekseen kuuluneet
ns. riskilapset jaettiin kahteen kuntoutus-
ryhmään: perinteistä erityisopetusta saa-
viin sekä Ekapelin avulla monipuolistettua
erityisopetusta saaviin oppilaisiin. Loput
oppilaista muodostivat yleisopetusta saa-
van vertaisryhmän, joka ei saanut lukemi-
sen tai kirjoittamisen erityisopetusta.
Ekapeli on Jyväskylän yliopiston psy-
kologian laitoksen ja Niilo Mäki Instituutin
monitieteellisenä yhteistyönä kehittämä
verkkosovellus. Se perustuu tieteelliselle
tiedolle lukemisvalmiuksien kehityksestä
ja lukivaikeuksista. Peli harjoittaa luke-
maan oppimisen perusteita. Se on suun-
niteltu lukivaikeuksien ennaltaehkäisyyn
riskilapsilla sekä lukilasten kuntoutukseen.
Ekapeli alkaa äänne-kirjainvastaavuuden
harjoittelulla ja etenee kunkin pelaajan yk-
silöllisen taito- ja harjaantumistason mu-
Vaikka lasten ei odoteta osaa-
van lukea ennen koulun alkua,
noin joka neljäs lapsista osaa
lukea ensimmäiselle luokalle men-
nessään. Alkuportaat-tutkimuksen
seurannassa havaittiin, että esiope-
tusvuonna vanhemmat opettavat
lastaan lukemaan, mikäli lapsella on
jo hyvät valmiudet lukemiseen. Sen
sijaan ensimmäisellä luokalla van-
hemmat opettavat lastaan lukemaan,
jos lapsen lukutaito on heikko.
Vanhemman tuki sekä yhteiset
lukuharrastukset edistävät lapsen
lukutaidon kehitystä erityisesti esi-
opetusvuoden aikana. Vastaavaa yh-
teyttä lapsen lukutaidon kehityksen
ja vanhemman antaman tuen välillä
ei havaittu ensimmäisellä luokalla.
– Vanhemman rooli lapsen luke-
maan oppimisessa näyttäisi olevan
erityisen tärkeää esiopetusvuoden
aikana. Vanhempia tulisi kannustaa
yhteisiin lukuharrastuksiin lapsen
kanssa etenkin silloin, jos lapsi itse
ei osoita kiinnostusta lukemiseen,
tai jos lapsen lukemisen valmiudet
havaitaan heikoiksi, sanoo tutkija-
koulutettava Gintautas Silinskas
Alkuportaat-tutkimusryhmästä.
Lukuharrastus voi olla esimerkiksi
ääneen lukemista, yhteisiä lukuhet-
kiä ja kirjastokäyntejä sekä kirjaimilla
leikkimistä. Kun lapsi on jo koulussa,
vanhemman kannattaa keskustella
lapsen opettajan kanssa sopivista ta-
voista tukea lapsen lukutaitoa.
Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yli-
opiston Alkuportaat-tutkimuksesta,
jossa selvitetään lasten oppimista ja
motivaatiota sekä mahdollisten oppi-
misvaikeuksien taustoja. Viisi vuotta
kestävään seurantaan osallistuu noin
2000 lasta Kuopiosta, Laukaasta, Tu-
rusta ja Joensuusta esiopetusvuoden
syksystä 4. luokan loppuun.
Seuraava aineiston keruuvaihe
ajoittuu keväälle 2011, jolloin lapset
ovat neljännellä luokalla. Tutkimuk-
sessa kartoitetaan myös lasten van-
hempien ja opettajien ajatuksia las-
ten koulunkäynnistä sekä aikuisten
keskinäisestä yhteistyöstä.
VANHEMMILLA ON TÄRKEÄ ROOLI LAPSEN LUKEMAAN OPPIMISESSA ESIOPETUSVUODEN AIKANA
EKAPELI AVAIN RISKILASTEN LUKEMAAN OPPIMISEEN
15DYSFASIA 4/2010
TUTKITTUA
kaisesti tavu- ja sanatasoiseen lukutark-
kuuden ja lukusujuvuuden harjoitteluun.
Tutkimuksen merkittävin tulos oli,
että riskilapset, jotka saivat Ekapeli-kun-
toutusta osana ensimmäisen luokan eri-
tyisopetusta, saavuttivat lukemisen ja
kirjoittamisen osataidoissa vertaisryhmän
normaalilukijat. Sen sijaan riskilapset, jotka
saivat ensimmäisen luokan aikana pelkkää
perinteistä erityisopetusta, edistyivät mer-
kittävästi heikommin. He eivät saavutta-
neet missään lukemisen ja kirjoittamisen
osataidossa Ekapeli-harjoitusta saanutta
ryhmää kolmen vuoden aikana.
Yllätyksellisesti Ekapeli-ryhmä kehittyi
myös vertaisryhmää tarkemmaksi kirjain-
tuntemuksen ja lukutarkkuuden osa-alu-
eella. Ekapeliryhmä saavutti vertaisryhmän
lukusujuvuudessa toisen luokan loppuun
mennessä ja kirjoitustaidossa kolmannen
luokan alkuun mennessä. Vastaavaa kehi-
tystä ei ollut havaittavissa perinteistä eri-
tyisopetusta saaneessa ryhmässä.
Perinteiset erityisopetuksen peda-
gogiset menetelmät kielellisten taitojen
harjoittelussa eivät näyttäneet tukevan
riskilasten lukutaidon kehitystä riittävästi.
– Suosittelemme riskilapsille Ekapelil-
lä tehostettua lukutaidon erityisopetusta
4–5 oppilaan oppimisryhmissä vähintään
neljä kertaa viikossa ensimmäisen luokan
aikana. Riskilapset tulisi tunnistaa jo ennen
koulun alkua ja heille tulisi laatia yksilölli-
nen kuntoutussuunnitelma, Saine toteaa.
Nina Saine: On the Rocky Road of Rea-
ding: Eff ects of Computer-assisted Reading
Intervention for At-risk Children. Väitöskirja
on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in
Education, Psychology and Social Research
numerona 400, 245s., Jyväskylä 2010, ISSN
0075-4625, ISBN 978-951-39-4079-9.
Psykologian maisteri Jaana Vil-jaranta on tutkinut Jyväskylän
yliopistossa 3.12.2010 tarkas-
tetussa väitöskirjassaan eri oppiainei-
siin kohdistuvan motivaation kehitys-
tä ja roolia koulutaitojen kehityksessä
sekä koulunkäyntiin liittyvissä tavoit-
teissa koulutaipaleen eri vaiheissa.
– Oppiainekohtaisella motivaatiolla
näyttäisi olevan suurin rooli aivan
koulutaipaleen alussa esiopetusvuo-
den aikana sekä toisen asteen koulu-
tukseen siirryttäessä, Viljaranta tiivis-
tää väitöskirjansa tuloksia.
Motivoituneiden oppilaiden tie-
detään olevan motivoitumattomia
kiinnostuneempia erilaisista kou-
lutehtävistä, he tuntevat olevansa
kyvykkäämpiä ja he myös työsken-
televät sinnikkäämmin, vaikka koh-
taisivatkin vaikeuksia koulutyössään.
– Kovin paljon ei kuitenkaan ole tie-
detty aivan koulutaipaleensa alussa
olevien lasten motivaatiosta, Viljaran-
ta kertoo.
Tutkimuksen tulokset osoitta-
vat, että jo esiopetusikäisten lasten
koulumotivaatiolla on merkitystä
koulutaitojen kehityksen kannalta.
Esiopetusvuoden aikana matema-
tiikkaan liittyvä oppiainekohtainen
motivaatio oli vastavuoroisessa yh-
teydessä matematiikkaan liittyviin
taitoihin. Mitä korkeampi motivaatio
lapsella oli esiopetusvuoden alussa,
sitä paremmat olivat hänen taitonsa
esiopetusvuoden lopussa.
Siirryttäessä peruskoulusta toisen
asteen koulutukseen oppiainekoh-
tainen motivaatio ennusti nuorten
ESKARI JA YSILUOKKA TÄRKEITÄ
KOULUMOTIVAATION KANNALTA
koulutussuunnitelmia sekä ammat-
titoiveita.
Koulumotivaation merkitys olisi-
kin tärkeää huomioida koulutaitojen
opetuksen ohella.
– Koulumotivaatio näyttää muo-
dostuvan varsin pysyväksi jo ensim-
mäisten kouluvuosien aikana. Paras
hetki innostaa ja luoda myönteistä
asennetta koulua kohtaan on heti
koulutaipaleen alussa. Toisaalta mo-
tivaation ylläpitäminen on myöhem-
pinä vuosina yhtä tärkeää esimerkik-
si myönteisten oppimiskokemusten
sekä palautteen avulla. Peruskoulun
loppupuolella puolestaan olisi tärke-
ää huomioida nuorten motivaatioon
liittyvät tekijät esimerkiksi opinto-
ohjauksessa, kun tulevia koulutus- ja
urapolkuja suunnitellaan, Viljaranta
summaa.
Jaana Viljaranta: The development
and role of task motivation and task
values during diff erent phases of the
school career. Teos on julkaistu sar-
jassa Jyväskylä Studies in Education,
Psychology and Social Research, 401.
ISSN 0075-4625; 365;
ISBN 978-951-39-4074-4.
16 DYSFASIA 4/2010
Kielellistä erityisvaikeutta on
Suomessa aiemmin kutsuttu
dysfasiaksi. Toukokuussa 2010
valmistunut Käypä hoito -suositus
muuttaa terminologiaa. Dysfasian ti-
lalla käytetään jatkossa termiä lasten
ja nuorten kielellinen erityisvaikeus
(specifi c language impairment, SLI).
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeci-
min, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen
Lastenneurologisen yhdistyksen aset-
tama työryhmä on koonnut suosituk-
sen.
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
järjesti lokakuun alussa kolme ylei-
sötilaisuutta. Oulussa, Tampereella
ja Helsingissä järjestetyt tilaisuudet
keräsivät yhteensä noin 150 kuulijaa.
Joukossa oli paljon ammattilaisia,
mutta myös vanhempia ja isovan-
hempia.
Oulussa luennoitsijana toimi FL,
erikoispuheterapeutti Leena Ervast
ja Tampereella ja Helsingissä LT, foni-
Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen
atrian erikoislääkäri Marja Asikai-nen. He tarjosivat laaja-alaisen kat-
selmuksen kielellisistä erityisvaikeuk-
sista ja Käypä hoito -suosituksesta. He
molemmat ovat olleet mukana laati-
massa suositusta, joten he kertoivat
myös sen valmisteluprosessista.
Luennot herättivät vilkasta kes-
kustelua. Osanottajat toivat esiin
huolensa siitä, miten suosituksen
mukainen varhainen puuttuminen
toteutuu, toimenpiteisiin ryhdytään
yleensä vasta siinä vaiheessa, kun
diagnoosi on tehty ja lapsi on jo
4-5-vuotias. Pieniin ryhmiinkään ei
pääse ilman diagnoosia.
Keskustelun yhteenvetona todet-
tiin, että esimerkiksi neuvolat voivat
suositella toimenpiteitä heti, kun lap-
sella huomataan viivästymistä kielel-
lisissä toiminnoissa. Tässä vaiheessa
kaikkien asianosaisten ja lasten paris-
sa työskentelevien onkin tärkeää teh-
dä pioneerityötä eli viedä suosituksia
tiedoksi. Enää ei saisi tuudittautua sii-
hen uskoon, että ”odotetaan, kyllä se
puhe sieltä vielä tulee”. Varhain aloi-
tetut, riittävät ja oikein kohdennetut
tukitoimenpiteet pienentävät erityis-
vaikeuden haittaa.
Kielellinen erityisvaikeus vaikut-
taa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren
toimintakykyyn, osallistumiseen ja
vuorovaikutukseen. Kielellisen eri-
tyisvaikeuden syy on usein perinnöl-
linen.
Kielellisen erityisvaikeuden esiin-
tyvyys on noin 7 prosenttia eli Suo-
messa on noin 70 000 alle 18-vuotias-
ta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen
erityisvaikeus.
Vuonna 2011 Aivohalvaus- ja dys-
fasialiitto järjestää kielelliseen erityis-
vaikeuteen liittyviä yleisötilaisuuksia
Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Turus-
sa.
PÄ
IVI S
EP
PÄ
-LA
SS
ILA
17DYSFASIA 4/2010
Tulikalliontie 54, 36720 Aitoopuh. (03)4664 600
Lasten- ja nuortenkoditJukola, Toukola ja KontiorinneItsenäistymisyksikkö MetsämaaAmmatillinen tukipalvelu Tukikohtawww.lehmuskolo.fi � Puh. 040 733 7998
Erpekon OySiikajoen Nuorisokoti
Karpalotie 7, Siikajokipuh. 08-241 299
www.toimintaterapeuttiliitto.fi
Lehmirannanlomakeskus
Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.
- Majoitustilaa 150- Ruokailupaikkoja 150- Kahvilapaikkoja 100- A-oikeudet
Lehmirannantie 12, 25170 KotalatoPuh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321
www.lehmiranta.fi
Mielen kodikkuutta 15 henkilölle
MIKKELIN PALVELUKOTI KY
50100 Mikkeli
ERITYISOPETUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT
Aika ja paikka 28.-29.4.2011, Helsingin Messukeskus
Kohderyhmä Opetuksen järjestäjien edustajat, peruskou-lujen rehtorit, erityisopettajat, luokan- jaaineenopettajat sekä koulun muu henkilö-kunta
Tavoite Antaa osallistujille tietoa ja valmiuksiaoppimisessaan ja koulunkäynnissään tukeatarvitsevien oppilaiden opiskelun järjestä-miseen
Sisältö Ajankohtaista asiaa erityisopetuksestaYleinen, tehostettu ja erityinen tukiEriyttäminen pedagogisena menetelmänä
Hinta Määritellään ohjelman valmistuttua
Tiedustelut www.oph.fi/koulutus/kalenteriKoulutussuunnittelija Anita Varsapuh. 040 348 7464, [email protected]
Opetushallituksen maksulliset julkaisut:www.oph.fi/verkkokauppa
Opetushallituksen maksuttomat julkaisut:http://www.oph.fi/maksuttomat_julkaisut
18 DYSFASIA 4/2010
Tilaisuudet oli suunnattu näi-
den kuntien päättäjille, sosi-
aali-, terveys- ja opetustoimen
viranhaltijoille sekä viestintävälinei-
den edustajille. Tilaisuuksien avulla
pyrittiin viemään tietoa vähemmän
tunnetuista neurologisista oireyhty-
mistä ja niiden aiheuttamista toimin-
tarajoitteista.
Lappeenrannassa ADHD-liiton
toiminnanjohtaja Virpi Dufva toi-
votti kuulijat tervetulleiksi kuntakam-
panjatilaisuuteen. Kaikkiaan kaupun-
gintalon valtuustosaliin oli saapunut
12 innokasta osallistujaa.
”KLOPPAALEI KARJALAISII”
Kaupungin edustaja, kasvatus- ja
opetustoimenjohtaja Tuija Willberg
toivotti kaupungin puolesta järjestä-
jäliitot sekä osallistujat tervetulleiksi
ja kertoi lyhyesti varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen tilanteesta Lap-
peenrannassa.
– Kasvatuksen saralla kaupun-
gin missio on tehdä nuorista ”ilosii,
pärjäävii, kloppaalei karjalaisii”. Lap-
peenrannassa on melko paljon oppi-
laita erityisopetuksen piirissä verrat-
tuna kansallisiin keskiarvoihin, totesi
Willberg.
Willberg ei usko määrän johtuvan
siitä, että Lappeenrannassa olisi mui-
ta enemmän erityislapsia ja -nuoria.
Pikemminkin kyse on siitä, että näi-
hin asioihin on kiinnitetty paljon
huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tar-
vittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeen-
rannassa on kehitetty erityisopetusta
jo vuodesta 1995 alkaen, joten asiat
ovat nykyään melko hyvin mallillaan.
Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiin-
nitetty huomiota. Erityislasten tueksi
on koulutettu neuropsykiatrisia val-
mentajia vuosina 2007–2010.
Suurimpana perusopetuslain
muutosten mukanaan tuomana hel-
potuksena Willberg mainitsi sen, että
jatkossa päätökset oppilaan opiske-
lun ja tukitoimien suhteen voidaan
tehdä pedagogisen selvityksen pe-
rusteella.
– Enää ei tarvitse odotella esimer-
kiksi psykologin tai lääkärin lausun-
toja eikä diagnoosien varmistumista,
että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien
piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa
heti, kun tarve niihin ilmenee, Will-
berg totesi.
AVOIN KESKUSTELU TARPEEN
Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård mainitsi puheenvuoros-
saan lukuja eri oireyhtymien esiin-
tyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja
terveyspiirin (EKSOTE) alueella. Piirin
alueella on noin 21 000 alle 16-vuo-
tiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oi-
reisia oppilaita arvellaan minimissään
olevan noin 400, samoin kuin kielel-
linen erityisvaikeus koskettaa myös
noin 400 oppilasta. Aspergerin oi-
JAR
I HÄ
MÄ
LÄIN
EN
JA
PÄ
IVI S
EP
PÄ
-LA
SS
ILA Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja
Teemana perusopetuslain muutos
ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan.
Kampanjapaikkakuntina olivat Lappeenranta ja Kaarina.
Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.) , pu-heenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ran-ne Kaarinasta ja puheen-johtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdis-tys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta.
Pä
ivi S
ep
pä
-La
ssila
19DYSFASIA 4/2010
reyhtymää arvellaan esiintyvän noin
50 oppilaalla. Lukemat perustuvat
oireyhtymien yleisten esiintyvyys-
prosenttien minimiarvoihin.
– Kyseiset häiriöt ovat siis melko
yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä
puhua enemmän, mainitsi Herrgård.
Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård
listasi muita tärkeitä syitä, miksi
näistä häiriöistä tulisi keskustella
enemmän. Avoin keskustelu antaa
mahdollisuuden tukitoimien var-
haiseen aloittamiseen, joka taas on
yksi tärkeimmistä hoitoennustetta
parantavista tekijöistä. Keskustelun
ja tietoisuuden parantamisen avulla
saadaan mahdollisuus estää nuorten
ajautuminen syrjäytymisuhan alle se-
kä mahdollisuus koko perheen oikea-
aikaiseen tukemiseen.
Eila Herrgård antoi kattavat pe-
rustiedot ADHD:stä, Aspergerin
oireyhtymästä sekä kielellisestä eri-
tyisvaikeudesta. Kaikille näille häi-
riöille on yhteistä se, että ne ovat
varmimmin havaittavissa kouluiässä
tai hieman ennen sitä. Herrgårdin
mukaan harvemmin esiintyy pelkkää
ADHD:tä, oppikirjamaista Aspergerin
oireyhtymää tai kielellistä erityisvai-
keutta, sillä usein mukana on erilaisia
liitännäissairauksia. Kaikkien näiden
häiriöiden hoitoennuste paranee
huomattavasti, mikäli tukitoimet
päästään aloittamaan mahdollisim-
man varhain.
Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton
toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti
järjestön edustajan puheenvuoron
esittelemällä kampanjan järjestäjä-
liittoja sekä niiden toimintaa.
HENKILÖSTÖ TARVITSEE TIETOA
ERITYISVAIKEUKSISTA
Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti
esille myös se, että opettajien koulu-
tukseen pitäisi panostaa vielä enem-
män. Jokaisella opettajalla pitäisi olla
tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden
kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä
noiden tietojen ja taitojen hankkimi-
nen on valitettavan paljon opettajan
omasta kiinnostuksesta ja ajankäy-
töstä kiinni.
Päivähoidon työntekijöiden sekä
opettajien mielestä ADHD ja Asper-
gerin oireyhtymä tai niihin liittyvät
piirteet olivat hieman helpompia ha-
vaita päiväkoti- ja kouluympäristös-
sä, mutta kielellisen erityisvaikeuden
havaitseminen tuottaa suuria ongel-
mia. Lapset osaavat hyvin peittää ja
kompensoida kielelliset ongelmansa.
Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi
erittäin tervetullutta.
KAARINA VARAUTUNUT MUUTOKSEEN
Näkymätön näkyväksi -kampanjan
Kaarinan tilaisuus pidettiin 6.10.2010
aamupäivällä Kaarinan kaupungin-
talon valtuustosalissa. Tilaisuuteen
osallistui 13 henkilöä.
Kaarinan kaupungin valtuuston
puheenjohtaja Matti Ranne toivotti
osallistujat tervetulleiksi ja esitteli ly-
hyesti kaupunkiaan.
– Kaarina on merellinen, noin 31
000 asukkaan keskisuuri kaupunki
Varsinais-Suomessa. Tavoitteenam-
me on olla kilpailukykyisen Turun
seudun vetovoimaisin kaupunki
yrityksille, asukkaille, työntekijöille,
matkailijoille sekä palveluntarjoajille.
Tutkimusten mukaan olemme tässä
onnistuneetkin. Meidät on myös
valittu Suomen luovimmaksi kau-
pungiksi vuonna 2009, Matti Ranne
kertoi.
Matti Ranteen mukaan Kaarinan
kaupungin toimintaa ohjaavina peri-
aatteina ovat AARO-arvot eli asiakas-
ja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohke-
us ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki
haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä
palveluita oikeaan aikaan ja tasapuo-
lisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan
tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se aut-
taa tiedon välittämisessä – ja Matti
Ranne luki myös itsensä mukaan tie-
toa tarvitseviin.
Kaarinassa kaupungissa perus-
opetuslain muutokseen varauduttiin
jo hyvissä ajoin etukäteen.
– Perustimme ryhmän, joka laati
Oppilaan tuen järjestämissuunnitel-
man kaupungin oppilaitoksille. Suun-
nitelma noudatti kaikissa toiminta-
ohjeissaan jo etukäteen tiedossa ole-
via muutoksia. Kaupunki on saanut
valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla
oppilaan tuen ja oppilashuollon jär-
Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja.
Mir
jam
i Ha
gm
an
Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg (vas.), toiminnanjohtaja Virpi Dufva ja ylilääkäri Eila Herrgård olivat Lappeenrannan kuntakampanjatilaisuu-den puhujia.
20 DYSFASIA 4/2010
jestämistä kehitetään kouluttamalla
rehtorit, opettajat ja oppilashuolto-
työryhmät uusiin määräyksiin ja yh-
teneväisiin toimintatapoihin, kertoi
tilaisuuteen osallistunut Kaarinan
kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari.
KUNTA TARVITSEE KOKONAISSUUNNITELMAN
Lastenneurologi Harri Arikka kertoi
luennossaan perusopetuslain muu-
toksista, neurologisista oireyhtymis-
tä ja häiriöistä sekä erityisen tuen
järjestämiseen liittyvistä pulmista ja
mahdollisuuksista kunnassa.
Harri Arikan mukaan erilaisia
oppimiseen ja kehitykseen liittyviä
vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan
noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla
oppimisvaikeuksien syynä on heikko
motivaatio, huonot opiskelutottu-
mukset, emotionaaliset ja psykososi-
aaliset vaikeudet.
Noin viidellä prosentilla lapsista
oppimisvaikeuksien syynä ovat ke-
hitykselliset neurokognitiiviset vai-
keudet. Kahdella prosentilla lapsista
oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea
asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikun-
tavamma, kehitysvamma tai pysyvä
aistivamma. Tämä merkitsee aina lap-
selle vaikeavammaisuutta.
– Kunnalla pitäisi olla lasten varal-
ta kokonaissuunnitelma, jossa huo-
mioidaan kaikki lapset. Kaikkien las-
ten kehitystä on tuettava, joidenkin
kohdalla tuen tarvetta on enemmän,
korosti Harri Arikka.
Arikan mukaan usein on niin, ettei
kenelläkään kunnassa ole kokonais-
käsitystä erityistä tukea tarvitsevien
lasten määristä, eivätkä viranhaltijat
tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa
ei ole myöskään se, kuinka moni lap-
sista saa palveluja yksityiseltä puolel-
ta.
TIETOA JA YHTEISTYÖTÄ
Mitä sitten tarvitaan – lisää rahaa ja
muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja
yhteistyötä.
Harri Arikka toi esille ainutlaatui-
sen, Kaarinassa tehdyn selvityksen
neuvolaikäisten lasten palvelu- ja
kuntoutussuunnitelmien yhteenso-
vittamisesta peruskunnassa. Se on
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
lastenneurologisen konsultaatio-
työryhmän ja perusterveydenhuol-
lon yhteistyöhanke. Hanke on osa
Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n
rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän
kuntoutuksen toteutuminen palvelu-
verkostossa 2007–2011 -projektia.
Hankkeessa syntynyt Tarpeesta
toimintaan -suositus tukitoimien jär-
jestämisestä ja tiedon siirrosta tuo
esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on
yksilöllinen suunnitelma lapsen ja
perheen tukitoimista ja toinen on
kuntakohtainen suunnitelma palve-
luntarvitsijoiden määrästä ja yhteis-
työmallista hallintokuntien välillä.
Ratkaistavina asioina ovat muun
muassa se, kuka integroi ja kerää tie-
don ja kuinka turvataan salassapito-
velvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien
suunnittelussa neuvola on keskeises-
sä asemassa 0–7-vuotiaiden lasten
Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita.
osalta, koulu 7–16-vuotiainen lasten
kohdalla, minkä jälkeen painopiste
siirtyy sosiaalitoimelle.
Harri Arikan mukaan tarvitaan
selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun
esteettömyyttä, yhteistyötä yli hal-
lintokuntien rajojen, kuntakohtaista
kokonaissuunnitelmaa sekä kolman-
nen sektorin asiantuntijuuden huo-
mioimista. Palveluja ja tukitoimia jär-
jestettäessä on hyvä myös muistaa,
että perheet ovat lapsensa asiantun-
tijoita.
OPETUKSELLISET PERUSOIKEUDET
KAIKILLE OPPILAILLE
Järjestöjen puheenvuoron käytti
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n
toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.
Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-
liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton
tavoitteena on opetuksellisten pe-
rusoikeuksien takaaminen kaikille
oppilaille.
– Henkilöt, jotka kuuluvat liitto-
jemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät
oikea-aikaisesta, oikein kohdenne-
tusta ja riittävän monialaisesta tues-
ta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan
estää lasten ja nuorten syrjäytymistä,
korosti Tiina Viljanen.
Liittojen yhteenlaskettu jäsen-
määrä on noin 16 000 ja niiden toi-
mintamuotoina ovat edunvalvonta,
tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeu-
tumisvalmennus, koulutus, vertaistu-
ki ja palvelutoiminta.
Järjestöt ovat olleet lasten ja nuor-
ten asialla muun muassa antamalla
lausuntoja, viimeaikaisina esimerk-
keinä lausunnot perusopetuslain
muutoksesta, puhevammaisten tulk-
kauspalveluista ja henkilökohtaisesta
avusta. Tukitoimista voidaan mainita
muun muassa erilaiset projektit, työ-
elämähankkeet ja Nuortentalot.
Jari Hämäläinen toimii tiedottajana ADHD-liitto ry:ssä ja Päivi Seppä-
Lassila viestintäpäällikkönä Aivohal-vaus- ja dysfasialiitto ry:ssä.
Pä
ivi S
ep
pä
-La
ssila
Lastenneurologi Harri Arikka korosti luennossaan tiedon ja yhteistyön mer-kitystä kuntien erityisen tuen palvelu-jen suunnittelussa.
21DYSFASIA 4/2010
22 DYSFASIA 4/2010
AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITOSTA AIVOLIITTO
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu. Lii-
ton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti
4.11.2010 Oulussa kokoontunut liittovaltuusto.
Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsit-
ty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. Puhe-
vammaisia edustava järjestö tarvitsee yksinkertaisen
ja selkeän nimen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on
käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on
yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia
neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten
tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäi-
riöille.
20.5.2010 julkaistu Käypä hoito -suositus puoles-
taan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten
kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön
mukaisesti (specifi c language impairment, SLI).
Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Las-
tenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä.
Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnal-
le ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta.
Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdol-
listavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon
ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuiten-
kaan ole yksiselitteisiä. Liiton toiminta sivuaakin mo-
nia muita neurologisia sairauksia ja vammoja. Myös
valtimoterveyden edistäminen yhdessä muiden alan
järjestöjen kanssa on noussut liiton keskeiseksi ta-
voitteeksi.
Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli
aluksi Afasialiitto ry (1977–1983), Afasia- ja aivohal-
vausyhdistysten liitto ry (1983–1993), Aivohalvaus- ja
afasialiitto ry (1993–1999) ja Aivohalvaus- ja dysfasia-
liitto ry (1999–2010).
Liiton nimi ja säännöt ovat vahvistettavina Pa-
tentti- ja rekisterihallituksessa. Tarkoituksena on
saada uusi nimi käyttöön vuoden 2011 alusta. Liiton
tunnus ja visuaalinen ilme uudistuvat samassa yh-
teydessä.
LIITTOKOKOUS KESÄKUUSSAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n sääntöjen 10§:n
mukaan liittokokous kokoontuu joka neljäs vuosi
ajalla 15.5.–15.6. Seuraava liittokokous kokoontuu
Turussa 11.6.2011.
Liittokokous valitsee liittovaltuuston varsinaiset
jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi
eli tällä kertaa siis vuosille 2012–2015. Liittokokous
valitsee liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä sa-
maksi ajaksi liittovaltuuston puheenjohtajan ja va-
rapuheenjohtajan.
Liiton sääntöihin on tulossa muutos. Säännöis-
tä poistuvat vanhat läänit ja niiden tilalle tulevat
ERVA-alueet eli sairaanhoidon erityisvastuualueet.
Säännöt ovat käsiteltävinä Patentti- ja rekisterihal-
lituksessa. Sääntöjen vahvistamisen jälkeen asiasta
tiedotetaan yhdistyksen puheenjohtajille ja heille
lähetetään myös liittokokoukseen liittyvää aineistoa.
JÄSENMAKSUTLiittovaltuuston 4.11. päätöksen mukaisesti yhdis-
tyksen liitolle maksamat jäsenmaksut säilyvät ennal-
laan eli perusjäsenmaksu on 7,5 €/yhdistyksen jäsen.
Samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen maksu
on 4,5 €, kun talouteen postitetaan vain yksi AVH-
lehti. Kannatus–jäsenmaksu on 50 € ja yhteisön/sää-
tiön osalta 80 €.
LIITTO SEURAA 112-KESKUSTELUAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry seuraa Lääkärilehden
uutisoimaa hätäkeskuskeskustelua, jossa tarkastelun
kohteena on hätäkeskusohjeistus. Eduskunnan Stro-
ke-ryhmän jäsen Pentti Tiusanen on jättänyt asiasta
kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja Valvira (Sosi-
aali- ja terveysalan lupa- ja valvontaosasto) selvittää
tapausta.
Lisäksi liitto on jäsenenä Vammaisfoorumissa, jo-
ka on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministe-
riön luonnoksesta ensihoitopalvelusta annettavaksi
asetukseksi. Asetus selventäisi tulevaisuudessa ensi-
hoitopalveluja.
Liitto korostaa, että akuuttihoito tulee olla kaikki-
en kansalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta.
VAALIVAIKUTTAMISTA SYDÄN- JA DIABETESLIITTOJEN KANSSA
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Suomen Sydänliitto ja
Suomen Diabetesliitto vaikuttavat yhdessä eduskun-
AIV
LIITTO TIEDOTTAA
22 DYSFASIA 4/2010
23DYSFASIA 4/2010
LIITTO TIEDOTTAA
23DYSFASIA 4/2010
Eliisa
Lain
e
tavaaleissa 2011. Tavoitteena on saada niin ehdok-
kaat kuin kansalaiset pohtimaan asioita, jotka vaikut-
tavat kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Liitot
nostavat esille keskeisiä asioita ja vaativat tulevalta
eduskunnalta ja hallitukselta aktiivisia toimenpiteitä
kansanterveyden puolesta.
TULKKIKESKUS PALVELEELaki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta
astui voimaan 1.9.2010. Laissa säädetään Suomessa
asuvan vammaisen henkilön oikeudesta Kansanelä-
kelaitoksen järjestämään tulkkauspalveluun.
Keväällä 2010 Kela järjesti tarjouskilpailun puhe-
vammaisten henkilöiden tulkkauksesta Kelan vakuu-
tusalueittain. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry osallis-
tui tarjouskilpailuun Lounais-Suomen vakuutusalu-
eella ja tuli valituksi yhdeksi palveluntuottajaksi.
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n Tulkkikeskuksen
tarkoituksena on puhevammaisten tulkkauspalvelu-
jen tuottaminen ja kehittäminen sekä tiedotus, kou-
lutus ja asiantuntijapalvelut.
Tulkkikeskuksessa työskentelee kuusi osa-aikais-
ta puhevammaisten tulkkia. Tulkit toimivat puhe-
vammaisten tulkkauspalveluasiakkaiden tulkkeina
erilaisissa elämäntilanteissa, joissa ihmiset kohtaa-
vat ilman yhteistä kieltä tai kommunikointikeinoa.
Tulkkien toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja alaan
liittyvät eettiset säännöt. Tulkkauspalvelun tavoit-
teena on, että asiakkaat tulevat kuulluksi ja heidän
aloitteenteko- ja itsemääräämisoikeutensa säilyy.
Tulkkikeskuksen toiminnasta vastaa puhevam-
maisten tulkki Sinikka Vuorinen (osa-aikainen,
maanantai-tiistai), p. 050 3292 905, 02 2138 278, s-
posti [email protected] .
Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelan Vam-
maisten tulkkauspalvelukeskuksesta.
Lisätietoja Kelan toimistoista sekä Kelan internet-
sivuilta www.kela.fi /vatu.
YTY, STKL JA TEKRY PERUSTAMASSA YHTEISTÄ JÄRJESTÖÄ
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY
ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ja Ter-
veyden edistämisen keskus ry (Tekry) ovat antaneet
valtuutuksen hallituksilleen varsinaisiin yhdistymis-
sopimuksien laadintaan ja uuden järjestön perusta-
miseen.
HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ MARIA LUNDIN TAHDISSA
Laulaja Maria Lund esiintyi Aivohalvaus- ja dysfasia-
liiton ensimmäisessä hyväntekeväisyyskonsertissa
torstaina 25.11.2010 Turun Messu- ja kongressikes-
kuksessa. Maria Lundin svengaavia iskelmiä tahditti
The Aristocrats -orkesteri.
Konsertin tuotto käytetään Aivohalvaus- ja dysfa-
sialiiton kohderyhmien arjen tukemiseen. Kohderyh-
minä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet sekä
lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus.
Aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 14
000 suomalaista, joista jopa kolmannes on työikäisiä.
Lapsia ja nuoria, joilla on kielellinen erityisvaikeus,
on noin 70 000.
Kiitokset konserttiyleisölle sekä konserttia tuke-
neille yrityksille: Lahtinen & Mantere Saatchi & Saat-
chi, Lions Club Mynämäki, Lions Club Turku/Archipela-
go, Mietoisten Säästöpankki, Painotalo Miktor, Nordea,
Painola, Viestintätoimisto OSG Viestintä ja Tapiola.
SUVITUULI KIINNI JOULUNAJAN
Liiton keskustoimisto Suvituulessa sulkeutuu keski-
viikkona 22.12.2010 ja aukeaa jälleen maanantaina
3.1.2011.
24 DYSFASIA 4/2010
TOUKOKUU
HUHTIKUU
TAMMIKUU
HELMIKUU
13.1.Tiedotustilaisuus vammaisten tulkkauspalvelusta, Helsinki
Torstaina 13.1. klo 17–19 Kehitysvam-
maliitossa, Viljatie 4 A (4 krs.), Helsinki.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä
vammaisten tulkkauspalvelun asi-
akkaat että muut asiasta kiinnostu-
neet. Vierailijoina Kelan asiantuntijat
vammaisten tulkkauspalvelukeskuk-
sesta. Kahvitarjoilu klo 16.45 alkaen.
Ilmoittautumiset 5.1.2011 mennessä
[email protected] tai tekstiviestillä
p. 044 9063 715. Järjestäjät: Suomen
CP-liitto ja Kehitysvammaliiton Tiko-
teekki.
28.–29.1. Educa-messut, Helsinki
Educa-messut, Opetusalan valta-
kunnallinen koulutustapahtuma,
Helsingin Messukeskuksessa. Liitolla
osasto messuilla yhdessä Autismi- ja
Aspergerliiton, ADHD-liiton ja ADHD-
Centerin kanssa.
8.2.Erilainen oppija -tietotori, Lohja
Erilainen oppija vauvasta ikäihmi-
seen -tietotori 8.2. klo 13–19.00 Loh-
jalla Puu-Anttilan tiloissa os. Suurloh-
jankatu 2, Lohja.
Esillä NV -järjestöt ja Lohjan seudulla
toimivat koulut ja oppilaitokset.
• Matala kynnys hakea tietoa
erityisestä tuesta
• Mahdollisuus löytää tarpeellista
tietoa teemaan liittyen
• Samassa paikassa kaikki
lähialueen tarjonta koulutuksesta
ja koulujen mahdollisuudet
tarjota erityistä tukea.
10.2.Pidä aivosi kunnossa -tapahtuma,
KuhmoYleisöluentotilaisuus Kalevala-kun-
toutuskodilla 10.2. klo 13–15. Jär-
jestäjinä Kainuun afasia- ja aivohal-
vausyhdistys ry ja Kuhmon kerho.
11.–12.2.Autismin talvipäivät, Tampere
Autismin talvipäivät, teemana Kohti
hyvää aikuisuutta, Tampereen am-
mattikorkeakoulu, Teiskontie 33,
Tampere. Lisätietoja, ohjelma ja il-
moittautumislomake osoitteesta:
www.autismiliitto.fi /talvipaivat.
12.2. Yhdistystoiminnan jatkokoulutus,
Rovaniemi Yhteistyössä NV-järjestöjen kans-
sa toteutettava käytännönläheinen
koulutus, jossa harjoitellaan mm.
asiakirjojen tekemistä. Paikka ja oh-
jelma vahvistuvat 10.1 mennessä.
Lisätietoja: Virpi Lumimäki,
p. 040 737 5879.
14.–20.3.Aivoviikko
Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3.
Neurologiset vammaisjärjestöt -ver-
kosto järjestää tapahtumia eri puolil-
la Suomea.
Tarkemmat tiedot alla mainituista
Aivoviikon tapahtumista seuraavassa
lehdessä.
Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lahti
Klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat
tervetulleita kaikki valtimotautien
riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä
kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään
yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa.
15.3.Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi
16.3.Aivoviikon tilaisuus, Kokkola
17.3. Aivoviikon tilaisuus, Kuusamo
17.–18.3.Sairaanhoitajapäivät, Helsinki
Sairaanhoitajapäivät 17.–18.3. Hel-
sinki. Neurologiset vammaisjärjestöt
mukana omalla osastollaan.
19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi
12.4. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,
KotkaKlo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat
tervetulleita kaikki valtimotautien
riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä
kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään
yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa.
Tarkemmat tiedot seuraavassa leh-
dessä.
13.–14.4.Seminaari kielellisestä
erityisvaikeudesta, TampereLisätietoja koulutussuunnittelija Riit-
ta Tuusa, p. 040 543 7288,
10.5.Kansainvälinen AVH-päivä
Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälis-
tä AVH-päivää erilaisin tapahtumin.
MAALISKUU
TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI
25DYSFASIA 4/2010
TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI
10.5. Luento- ja tiedotustilaisuus,
KajaaniKlo 10–12.00 Kajaanin keskusseura-
kuntakodilla luento- ja tiedotustilai-
suus aiheesta Aivot, elämän pääoma.
18.–19.5.TerveSOS-messut,
EspooNeurologisilla vammaisjärjestöillä on
messuilla osasto.
21.5.Soveltavan liikunnan päivä,
SaloSoveltavan liikunnan päivä on Salo-
hallissa 21.5. klo 10–14. Tapahtuman
järjestäjänä Neurologiset vammais-
järjestöt.
10.–12.6.Puheenjohtajapäivät,
TurkuAivohalvaus- ja dysfasialiiton pu-
heenjohtajapäivät yhdistysten pu-
heenjohtajille perjantaista sunnun-
taihin 10.–12.6. Suvituulessa.
11.6.Liittokokous,
TurkuAivohalvaus- ja dysfasialiiton liitto-
kokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.
22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,
LappeenrantaKlo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat
tervetulleita kaikki valtimotautien
riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä
kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään
yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa.
Tarkemmat tiedot seuraavassa leh-
dessä.
4.10.2011Valtakunnallinen
SLI-/dysfasiapäivä
21.–23.10.Terveys-messut,
Helsinki
29.10.Maailman AVH-päivä,
World Stroke Day
10.–12.11.Apuväline-, Hyvinvointi-
ja Koti-messut, Tampere
Paikka: Tampereen Messu- ja Urhei-
lukeskus
Lisätietoja tapahtumista ja koulutuk-
sista hintoineen ja sisältöineen sivuil-
tamme www.stroke.fi . Neurologisten
vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksis-
ta tietoja myös osoitteessa www.nv.fi .
Lähetä Papunetin joulukortti!
www.papunet.net/pelit/postikortti/
Papunetin pelisivuilla on helppokäyttöinen postikorttisovellus. Postikortteihin voi valita valmiin tervehdyksen ja kuvan. Kortteihin voi kirjoittaa myös oman viestin. Kortti- sovellus toimii sekä hiirellä että painikkeilla.
Hyvää Joulua!
LOKAKUU
SYYSKUU
KESÄKUU
MARRASKUU
LISÄTIETOJA
26 DYSFASIA 4/2010
Turun Nuortentalolla vietettiin yhteistä iltaa torstai-
na 2.12.2010 joulun merkeissä. Ilta keräsi yhteen
sekä asukkaat että työntekijät.
Valmistelut yhteistä illanviettoa varten aloitettiin jo
hyvissä ajoin, muutamaa päivää aikaisemmin. Osa asuk-
kaista rakensi yhteisvoimin piparkakkutalon, joka yhdes-
sä koristeltiin upeaksi luomukseksi. Piparkakkuhahmois-
ta löytyvät myös kaikki Turun Nuortentalon asukkaat ja
työntekijät. Joulukuusi kannettiin olohuoneeseen sille
varatulle paikalle, ja se koristeltiin yhdessä sydämillä, kiil-
tävillä joulupalloilla, koristenauhoilla sekä tietysti latvaan
kiinnitettävällä tähdellä.
Jouluruuat oli tilattu oppilastyönä Bovalliuksen am-
matti-instituutista. Pöytä katettiin monenlaisilla jouluun
kuuluvilla ruuilla. Löytyi tietysti kinkkua, jonka kasvis-
vaihtoehtona oli savustettua tofua. Kaloja oli kolmea eri
lajia: savustettua siikaa, graavattua lohta, sekä lasimes-
tarin silliä. Laatikkoruuissa löytyi valinnanvaraa neljän
eri sortin verran. Oli myös salaatteja ja rosollia keventä-
mässä jouluateriaa. Ruuan päälle oli mahdollista nauttia
kahvia ja joulutorttuja – jos siis jaksoi.
Ilta sujui lämpimän ja jouluisen tunnelman merkeissä
joululaulujen soidessa taustalla.
Kiitokset mukavasta yhteisestä illasta kuuluvat kaikille
mukana olleille, niin asukkaille kuin työntekijöillekin.
Erika Savakko, toimintaterapeutti
Jouluinen illanviettoa
Turun Nuortentalolla
NUORTENTALOISSA
SIBELIUS-AKATEMIASU 9.1.2011 klo16:00
CONCERT FOR THE LEFT HAND ONLYVASEMMAN KÄDEN KONSERTTI
KONSERT FÖR VÄNSTER HAND
27DYSFASIA 4/2010
Pakkanen Pakkanen paukkuu,nenä jäässä,varpaat aivan tunnottomat.On pakkanen.
Sannamari Kurki asuu Kuopion Nuortentalossa.
RU
NO
RU
UT
US
AN
NA
MA
RI K
UR
KI
Talvi on Talvi on kylmä,
talvi on lauha,
talvi on mitäsinä haluat. S
atu
Pas
anan
Lumiukko Pallo isonee,kolme päällekkäin,porkkananenä,hiilisilmät,hymysuu.Arvaa mikä se on.
27DYSFASIA 4/2010
28 DYSFASIA 4/2010
YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA
Tuetut lomat ja Soluku-lomat osana niitä ovat sosi-
aalista lomatoimintaa, RAY rahoittaa lomajärjestöjä,
jotka järjestävät yhteistyössä esimerkiksi Aivohal-
vaus- ja dysfasialiiton kanssa tuettuja lomia.
Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivove-
renkiertohäiriön sairastaneille ja perheille, joiden lapsel-
la on erityinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä
kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset jär-
jestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta
AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.
Lomajärjestöt järjestävät RAY:n tuella myös muuta
valtakunnallista lomatoimintaa, johon jokainen suoma-
lainen voi hakea. Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset
ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajär-
jestöjen nettisivuilla.
HAKEMINEN LOMILLELomille haetaan Lomayhtymän tuettujen lomien haku-
kaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja keskustoimistoista.
Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä
osoitteesta www.lomayhtyma.fi . Netissä voi myös täyttää
lomayhtymän sähköisen hakukaavakkeen.
LISÄTIETOJALisätietoja lomista antaa aluesihteeri Risto Lappalainen,
p. 040 5437 290 tai sähköposti: [email protected]
VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso,
jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikut-
tavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja
terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.
Esivalinnan lomalle tekevät Aivohalvaus- ja dysfasia-
liiton aluesihteerit Risto Lappalainen ja Virpi Lumimäki.
Lopullisesti valinnasta päättää järjestävä lomajärjestö.
Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kuu-
kautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei
ilmoiteta.
Palauta hakukaavake seuraavaan osoitteeseen:
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ryRisto Lappalainen
Kauppakatu 34 A 987100 KAJAANI
Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat 2011
Dysfasiayhdistysten jäsenilleLOMAT PERHEILLE, JOIDEN LAPSILLA ON
KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS1. Perheiden lomaviikko, Huhmarin Lomakeskus, Polvijärvi 13.–18.6.2011Paikkoja: 10 perhettä. Majoitus
perheloma-asunnoissa.
Sisältö: Täysihoito. Lomakeskus Huhmarin
Vesimaailma-kylpylä on perheen käytös-
sä. Lisäksi Huhmarin alue ja luonto tarjo-
avat monipuolista aktiviteettiä lomailijal-
le. Höytiäisen järvi tarjoaa mahdollisuu-
den uimiseen, kanoottimelontaan, ve-
neilyyn ja kalastukseen. Lapsille on oh-
jattua toimintaa viikon aikana. Katso li-
sää osoitteesta
www.lomakeskushuhmari.com.
Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijä
on mukana pari päivää loman alussa.
Hinta: Aikuiset 110 €/hlö/5vrk,
alle 16-vuotiaat lapset maksutta.
Hakuaika: 13.4.2011 asti.
Järjestäjä: Perhelomat ry.
2. Perheiden lomaviikko, Siuntion hyvinvointikeskus 18.7.–23.7.2011Paikkoja: 8–10 perhettä.
Hinta: 100€/hlö/5 vrk, lapset 8–16v/35€/hlö/
5 vrk, alle 8-vuotiaat lapset maksutta.
Sisältö: Täysihoito ja majoitus perhekoon mukai-
sissa huoneissa, lomapaikan allasosaston
ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-
ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma
ohjelma. Loma on yhteinen ADHD-liiton
ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa.
Hakemukset: Lomalle haetaan Maaseudun Terveys- ja
Lomahuolto ry:n lomatukihakemus-
kaavakkeilla, joita saa netistä osoitteesta
www.mtlh.fi . Kaavakkeen voi täyttää
myös sähköisesti.
Hakuaika: 18.4.2011 mennessä.
Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.
28 DYSFASIA 4/2010
29DYSFASIA 4/2010
SOLUKU-LUONTOLOMAT 201127.2.–4.3.2011 Koko perheen talvilomaviikko Syötekeskuksessa Pudasjärvellä
Tule rohkeasti mukaan viettämään lapsiperheille tar-
koitettua hiihtolomaa Suomen eteläisimmälle tunturille!
Ohjelmassa on laskettelua, hiihtoa, pulkkamäkeä ja muu-
ta mukavaa koko perheen yhteistä ohjelmaa. Vanhempia
ohjataan toimimaan lasten kanssa rinteessä ja laduilla.
Lomalla kokeillaan erilaisia lasketteluun liittyviä apuväli-
neitä, mm. kelkkalaskettelua ja muita tukiohjaimia. Loma
sopii pyörätuolin käyttäjille. Syötteen upea kansallispuis-
to latuverkkoineen ja laskettelurinteet odottavat. Loma-
ohjaajat tulevat Epilepsialiitosta ja Suomen CP-liitosta.
Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2010.
3.–8.4.2011 Talviliikuntaleiri Vuokatin urheiluopistol-la Sotkamossa aikuisille ja nuorille (yli 17v)
Tule talviliikuntaleirille Vuokattiin! Ohjelma sopii niin
vanhemmille kuin nuorillekin osallistujille. Nuoret innos-
tuvat laskettelusta ja vanhempi väki viihtyy hiihtäen Vuo-
katin keväthangilla. Ohjelmassa myös pilkkikalastusta,
joka sopii kaiken ikäisille. Vetäjät ohjaavat ensikertalaisia,
joten aloittelijat voivat tulla hyvin mukaan myös. Vuoka-
tissa on mahdollisuus kokeilla apuvälineitä niin hiihdossa
kuin laskettelussakin. Myös lumikenkäilyä voi kokeilla.
Ohjelmassa on päivittäin laskettelua ja maastohiihtoa,
kahtena päivänä myös ohjattuja pilkkiretkiä kevätjäillä.
Sisäliikuntaa on ohjatusti ohjelman mukaan. Tarkemman
ohjelman saat kutsukirjeen mukana.
Kurssille voi tulla myös pyörätuolilla liikkuva henkilö.
Paikanpäällä avustusta ja ohjausta toimintapisteissä, mut-
ta mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-
vittäisissä toiminnoissa, tulee hänen itse huolehtia oma
avustaja paikan päälle. Lomaohjaajat tulevat Aivohalva-
us- ja dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta. Lomalaisia
otetaan n. 26–30 henkilöä. Huom! Hissiliput lasketteluun
joutuu kukin lomalainen ostamaan päivittäin itse.
Hakuaika leirille päättyy 31.1.2011.
5.–11.6.2011 Lapsiperheiden liikuntaloma Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa
Loma toteutetaan yhteistyössä Pajulahden urheilu-
opiston kanssa. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille.
Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua sisä- ja ulkoliikun-
taa. Opistolla perheet majoitetaan perheille soveltuviin
soluhuoneisiin.
Pajulahti on lähtenyt aktiivisesti kehittämään sovelta-
vaa liikuntaa myös aisti- ja liikuntavammaisille henkilöille.
Tule tutustumaan liikunnan tarjontaan. Lisätietoja Paju-
lahdesta saat osoitteesta www.pajulahti.com.
Lomaohjaajat tulevat Suomen CP-liitosta ja Epilepsia-
liitosta.
Hakuaika lomalle päättyy 7.3.2011.
21.–26.8.2011 Hossan perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille (yli 17 v.)
Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itselle-
si parhaiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä
hakemuksessa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla
päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä
avustusta, on henkilökohtainen avustaja hyvä olla mu-
kana. Luontolomaviikon ohjaajat tulevat Aivohalvaus- ja
dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta.
Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienim-
piin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet
päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonom-
pikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.
Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien li-
säksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin
myös pyörätuolia käyttäville. Ryhmä yöpyy omissa Met-
sähallituksen kämpissä, joissa perinteiset saunat ilman
suihkua. Ryhmän koko noin 6–7 henkilöä.
Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen
polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla.
Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä
on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 ki-
lometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä
päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa
Huosijärvellä, josta käsin retkeilemme. Ryhmässä on mah-
dollista yöpyä myös maastossa.
Lomalle otetaan yhteensä noin 26–30 henkilöä.
Hakuaika Hossan luontolomaviikolle päättyy 15.6.2011.
29DYSFASIA 4/2010
30 DYSFASIA 4/2010
Dysfasia-lehdessä 3/2010 julistettiin nimikilpailu
lehden uudesta nimestä. Määräaikaan mennessä
toimitukseen tuli 19 ehdotusta ja määräajan jäl-
keen vielä yhdeksän ehdotusta, joista osa samoja.
Määräaikaan mennessä tulleita ehdotuksia annetussa
kirjoitusasussaan olivat: SLIPPUSÄKKI, KI-VA, KIE-KU, KI-
VI, KIELIVATKAIN, Puhekupla, Puhelanka, Kielisilta, Kiikku,
dySLI, SLIdy, SLIpuke, kieSLI, puSLIke, KIELIPÄÄ, KIELTÄ
OPPIMASSA, MIKÄ KIELI!, Kuuntele Mua ja KIEKARI.
Kilpailuajan päättymisen jälkeen ehdotettiin vielä seu-
raavia nimiä: KIELI, KIELO, KiVa, Kieppi, Kierre, Kieli, Kievari,
Kiri ja Kielo.
Tarve lehden nimenmuutokseen perustuu toukokuus-
sa annettuun Käypä hoito -suositukseen lasten ja nuorten
kielellisestä erityisvaikeudesta. Suosituksessa on luovut-
tu dysfasiatermin käyttämisestä. Suosituksessa käytetään
yleisen kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielel-
linen erityisvaikeus. Suosituksessa käytetään toistuvasti
myös sanamuotoa SLI-lapsi. Tällä viitataan lapseen, jolla
on kielellinen erityisvaikeus. Lyhenne SLI tulee englannin-
kielisistä sanoista specifi c language impairment.
Nimiehdotukset on toimitettu lehden toimitusneu-
vostolle, mutta lehden nimiasiaa ei ole vielä ratkaistu.
Dysfasia-lehden nimi on vielä auki
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTIDYSFASIA 1/2
01
0
Valmentaja
nuorenopintojen
tukena
Nuortentalosta
avaimia
itsenäistymiseenSelkokirja
oppimisen apuna
Anna aikaa aivoille
na
lle
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
DYSFASIA 2/2
01
0
Miten oppimisvalmiuksia kehitetään?
Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen
kuntoutusmuotonauntout
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
DYSFASIA
3/2
01
0
Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteenVieraan kielen opiskelu
Japania oppimassaUusi nimi lehdelle?
Sopeutumisvalmennuskurssit 2011
SSSSSSSSSSSoSSSoSSSSSSSSSoSSoSoSooSoSoSoSSoSoSSoSSoSSSSSooSSoSSSSoSSSooSSoSSoSSSSSoSoSoSSoSoSooSSSoSoSSoSSoSoopppppppepepepepepeeeppppepppepppp utututututttuuttutuututututtuututtumumumumumumummumumumumuummummummmummummummiiiiiisiisisissiiisiiisssissiiisisisissisissvvavavavavavavavvavavvvavav lmlmllmmlmlmlmlmlmmlmeeeeeeneneneneneenenennnnenenneeneeeneneneeneennununnuuuunuunuunununnuskskskskskskskkkksskkkskkskkkkkkkskkkkkkkkkskkkkkskkskkkskskkskskskkskkkkkskkkskkkkkkkkkkkkskskkkkskskkkkskksskkskkuuuuuuuuuuururururururrrruuuuuururruuururuuuuurururrruuuuuuururururururuuuruuuuuurrruururruuuuruuuuuruuuuuurururruruuuuursssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssiiiiiitiiiiiititiiiiitititittititiitiitititititiiittititiiiiiiiitititiititttttttittttttittttttttttt 222222222222222222222222 222222222 222222222222222222 2 2 2222 2 222222222222000101001010101100101000000010000011000010 1111111111111111111111111111
PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI
DYSFASIA 4
/20
10
Kieli ja aistitVanhemmat ja AAC
Kunnat ja perusopetuslakiVapaaehtoistoiminnan vuosiLomatoiminta 2011
30 DYSFASIA 4/2010
31DYSFASIA 4/2010
Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY
säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan
jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitus-
johtaja Sinikka Mönkäre painottaa.
Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjon-
neet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin
omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on synty-
nyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa
ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerhei-
min lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävä-
toiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät
hankkeet.
Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan
toimivaa RAY-rahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis
suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista jär-
jestelmää.
– Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksen-
tekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne
tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve
on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjestelmän
ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja
läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo.
Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty
pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa so-
siaali- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista ra-
hapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus,
joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on
saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä.
Tuolloin nykyluvat umpeutuvat.
JAETUT MARKKINAT TUKEVAT KEHITYSTYÖTÄ
Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjon-
nalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pe-
laaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella
ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa.
Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esi-
merkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska
kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen
ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne on muuttu-
nut, kun RAY on avannut nettipelinsä.
– Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuo-
tealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti,
pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä.
Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehi-
tystyöhön, Mönkäre uskoo.
Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään en-
tisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe täh-
tää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa
luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahape-
lien harjoittamisessa.
HE
NN
A N
OR
BE
RG Suomalaiset pelaavat
kansanterveydelleRAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja
Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön,
osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan.
RA
Y
32 DYSFASIA 4/2010
SUOMALAISET PELIYHTIÖTRAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunne-
tuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti
Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit;
tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus,
Ässä-arpa
Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuim-
mat Voittaja, Kaksari, Troikka
*lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veik-
kaukselta Fintotolle.
AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITON RAHOITUS
– Liittoamme ei olisi ilman jäsenyhdistyksiä,
mutta ei myöskään ilman RAY:n tukea. Jäsen-
maksujen osuus liiton toimintatuotoista on
pari prosenttia ja RAY:n osuus liiton rahoituk-
sesta on vajaa puolet. Osa RAY-rahoituksesta
kohdentuu sopeutumisvalmennustoimintaan
ja kommunikaatiokeskukseen sekä projek-
tityöhön, osa taas alueilla tehtävään työhön,
kertoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.
AVUSTUSPOTTI ON JÄRJESTÖJEN YHTEINEN VOITTO
RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen ra-
hoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyis-
tä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asi-
akkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaettava osuus
tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan
maltillisesti.
– Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoi-
minnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odo-
tukset uudentyyppisistä peleistä – ne vaativat meiltä
investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18
vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia,
Mönkäre sanoo.
Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista
lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntou-
tukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin va-
rattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi.
Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina
kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonai-
suudessaan kasvaisi.
– Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on
oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta
näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista
käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuu-
den säilyminen.
33DYSFASIA 4/2010
Helapala Oy07900 Loviisa
SuomenLiikunta-apteekki
Orimattilapuh. 050 4611 131
Vaalan ApteekkiSahanrannantie 1, Vaala
puh. 08-536 1270
Woodshell OyRautatienkatu 42, Äänekoski
puh. 0400 547 321
Rakennuslasi OyLaitatie 1, Jääli
puh. 0400 688 373www.lasia.fi
Kati Rosenberg Tmi
LUMON OY
KORTESJÄRVENAPTEEKKI
Jääkärintie 53, Kortesjärvipuh. 06-488 0300
Martinkuja 4, 02270 Espoopuh. (09) 887 0120, fax (09) 8870 1291
www.vestek.fi
34 DYSFASIA 4/2010
Vuoden tavoitteena on lisätä
vapaaehtoistoiminnan arvos-
tusta ja edistää sitä kautta va-
paaehtois- ja järjestötoiminnan toi-
mintaedellytyksiä. Vuoden jälkeen
on Suomessa toivottavasti uusia
vapaaehtoistoimijoita, vanhojen kiit-
tämistä unohtamatta, sanoo vuoden
toteutusta ohjaavan Kansalaisyhteis-
kuntapolitiikan neuvottelukunnan pu-
heenjohtaja Riitta Särkelä.
VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT
Vuodella on Euroopan laajuinen slo-
gan Volunteer! Make a diff erence, joka
suomeksi kuuluu Vapaaehtoisena vai-
kutat. Vuosi tuokin esiin vapaaehtois-
toimintaa väylänä vaikuttaa itselle
tärkeiden asioiden puolesta.
Vuoden viesteissä halutaan ko-
rostaa vapaaehtoistoiminnan eri
merkityksiä. Vaikuttamisen lisäksi
viestinnässä tulevat esille vapaaeh-
toistoiminnan suuri yhteiskunnalli-
nen merkitys ja rooli yhteisöllisyyden
tukemisessa, vapaaehtoistoiminta
oppimisen ja henkilökohtaisen kas-
vun välineenä sekä vapaaehtoistoi-
minnan luoma hyvinvointi ja ilo. Va-
paaehtoistoiminnan perustana halu-
taan korostaa tasavertaisten ihmisten
kohtaamista.
Suomessa vuoden suojelija on ta-
savallan presidentti Tarja Halonen.
Vuoden toteutusta koordinoivat
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neu-
vottelukunta KANE ja Suomen Nuori-
soyhteistyö – Allianssi. Teemavuoden
toteutuksessa on mukana laajasti
suomalainen järjestö- ja vapaaehtois-
toiminnan kenttä.
Vapaaehtoistoimintaa tuodaan
esille vuoden aikana mm. viestintä-
kampanjalla, toimintaideoilla ja jär-
jestämällä tapahtumia. Näkyvyyteen
tarvitaan jokaisen suomalaisen va-
paaehtoistoimijan panosta.
– Haluamme antaa vuoden aika-
na oikean kuvan järjestö- ja vapaaeh-
toistoiminnan suuresta merkitykses-
tä ja määrästä Suomessa. Yksin tämä
ei onnistu, toteaa Allianssin puheen-
johtaja Hanna-Mari Manninen.
Manninen kannustaakin järjestöjä
ja muita toimijoita suunnittelemaan
omia alueellisia tapahtumia ja ideoi-
maan, miten vuosi voi näkyä omassa
perustoiminnassa.
– Vuosi tarjoaa hienon tilaisuuden
vaihtaa hyviä ideoita ja tehdä yhteis-
työtä yli sektorirajojen.
KOKEILE VAPAAEHTOISTOIMINTAA
Vuoden rungon muodostaa helmi-
kuussa käynnistyvä kampanja, jossa
haastetaan yksilöitä ja yhteisöjä ko-
keilemaan vapaaehtoistoimintaa.
– Kampanja tarjoaa matalan kyn-
nyksen mahdollisuuden kokeilla
vapaaehtoistoimintaa. Tutkimusten
mukaan ihmisillä on kiinnostusta
osallistua vapaaehtoistoimintaan ny-
kyistä enemmän, jos he vain löytävät
itselleen sopivan toimintamuodon,
kertoo Manninen.
Vapaaehtoistoiminta näkyviin
Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri
Euroopan. Vuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtois- ja järjestötoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja innostaa uusia
ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.
ALI
AN
SS
I RY
35DYSFASIA 4/2010
Haastekampanjaan liittyy netti-
testi, jolla voi etsiä itselleen sopivan
vapaaehtoistoiminnan muodon. Li-
säksi kampanjassa luodaan toimin-
taideoita oppilaitoksille sekä haaste-
taan työyhteisöt kokeilemaan vapaa-
ehtoistoimintaa.
Järjestöille ja muille vapaaehtois-
toimintaa tarjoaville haastekampan-
ja on tilaisuus kertoa helpolla tavalla
omista vapaaehtoistoiminnan pai-
koista sekä saada lisää vapaaehtoisia
ja näkyvyyttä omalle toiminnalle.
VUOSI VÄLITTÄÄ VIESTIÄ VAPAAEHTOISTOIMINNASTA
Teemavuoteen ja haastekampan-
jaan liittyen tuotetaan viestintäma-
teriaaleja, jotka tukevat järjestöjen ja
muiden toimijoiden omaa viestintää.
Tavoitteena on saada näkyvyyttä va-
paaehtoistoiminnalle myös järjestö-
jen olemassa olevien viestintäkana-
vien kautta.
Viestinnän rungon muodostavat
vapaaehtoistoimijoiden tarinat eri
puolilta Suomea. Tarinoiden kautta
tuodaan esiin myös vuoden lähetti-
läitä. Teemavuoden kansalliset net-
tisivut avataan loppuvuodesta 2010.
Internetsivut tiedottavat vuoden
ajankohtaisista asioista, tarjoavat
mahdollisuuden ideoiden vaihtami-
seen sekä antavat toimintaideoita
vuoteen.
TAPAHTUMAT RYTMITTÄVÄT VUOTTA
Helsingissä 3.12.2010 järjestetty Va-
paaehtoistoiminnan juhlaseminaari
toimi starttina vuoteen, mutta laa-
jemmalle yleisölle vuosi näkyy erityi-
sesti kevättalvesta 2011 alkaen haas-
tekampanjan avauksen myötä.
Vuoden juhlaviikko on syyskuun
viikolla 37. Komission messukiertue
käy kaikissa EU-jäsenmaiden pääkau-
pungeissa. Tapahtuma on suomalai-
sille toimijoille mahdollisuus esitellä
omaa toimintaansa sekä järjestää
messujen tiloissa erilaisia vapaaeh-
tois- ja järjestötoimintaa koskevia
yleisötilaisuuksia ja keskusteluita.
15.9. vietetään kansainvälistä
demokratian päivää. KANE:n vuosit-
tainen kansalaisyhteiskuntafoorumi
juhlistaa silloin vapaaehtoistoimin-
nan merkitystä demokratian edistä-
misessä.
Vapaaehtoistoiminnan vuosi nä-
kyy useissa muissakin tapahtumissa.
Näistä esimerkkeinä ovat Helsingissä
toukokuussa järjestettävä Maailma
kylässä -tapahtuma sekä ympäri Suo-
TOIMIJAT – KUKA ON KUKA?
Suomessa
Suomessa teemavuoden kansallinen koordinaatiopiste on oikeusmi-
nisteriön yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvot-
telukunta KANE.
Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö –
Allianssin kanssa. Teemavuoden toteutuksessa on mukana laajasti
suomalainen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä.
Euroopan unionissa
Euroopan tasolla teemavuotta koordinoi Euroopan komissio.
Teemavuoden toteutuksessa on mukana myös EYV 2011 Alliance. Al-
liance on usean eurooppalaisen kansalaisjärjestöverkoston epäviral-
linen yhteenliittymä. Sen sihteeristö European Volunteer Centerissä
(CEV) koordinoi Euroopan komission rahoituksella joitain teemavuo-
den eurooppalaisia toimia.
men pidettävät Mahdollisuuksien
torit, joiden teemana on ensi vuonna
vapaaehtoisuus. Porin SuomiAreena
-tapahtumassa vapaaehtoisuuden
vuosi näkyy 12.7. Lavaohjelman li-
säksi paikan päällä esitellään vapaa-
ehtoistoiminnan mahdollisuuksia
toiminnallisesti.
Liity vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tiedotuslistalle
Teemavuoden ajankohtaisista asioista ja mahdollisuuksista Suomessa
tiedotetaan vapaaehtoistoiminta2011-sähköpostilistalla. Listalle voi
liittyä lähettämällä sähköpostin osoitteeseen [email protected] seu-
raavilla tiedoilla:
Kirjoita otsikkokenttään:
subscribe [email protected] Etunimi Sukunimi
Jätä viestikenttä tyhjäksi.
Korsholms KommunMustasaaren Kunta
36 DYSFASIA 4/2010
Poimittua
Yleiskommentti vammaisen lapsen oikeuksista
Niilo Mäki Instituutti on oppi-
misvaikeuksien monitieteisen
tutkimuksen ja kehittämis-
työn yksikkö, joka pyrkii ehkäisemään
lasten ja nuorten oppimisesta syrjäy-
tymistä mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
Niilo Mäki Instituutin (NMI) toi-
mintaa ohjaava pyrkimys teorian ja
käytännön yhdistämiseen juontaa
juurensa instituutille nimensä an-
taneen Niilo Mäen elämäntyöhön.
Kliinisen palvelutoiminnan ja tutki-
mustoiminnan yhdistäminen on luo-
nut pohjan sille luottamukselle, jota
Niilo Mäki Instituuttia kohtaan on
osoitettu. Lastentutkimusklinikalla
onkin ollut monitahoinen rooli insti-
tuutin kehityshistoriassa: hoidettavil-
le lapsille tarjottavan avun ohella se
on samalla antanut tutkijoille tärkeän
näköalapaikan oppimisvaikeuksiin.
NMI:n toiminta-ajatuksena on eh-
käistä lasten ja nuorten oppimisesta
syrjäytyminen mahdollisimman var-
hain. Siihen tähdätään kehittämällä
oppimisvaikeuksien ja kehityksellis-
ten häiriöiden arviointia ja kuntou-
tusta ja tuottamalla siinä tarvittavaa
materiaalia lasten kanssa toimivien
ammattilaisten ja perheiden käyt-
töön sekä kouluttamalla ammatti-
henkilöstöä kaikkialla Suomessa.
Toiminnassa näkyy oppimisvai-
keuksien moni-ilmeisyys, koko kirjo
lukemisen, kirjoittamisen, mate-
matiikan ja motoriikan vaikeuksista
tarkkaavuuden ja laaja-alaisten vai-
keuksien arvioinnin ja kuntoutuksen
alueelle.
Vuosien varrella Niilo Mäki Insti-
tuutista on kasvanut kansallisesti
merkittävä, runsaat viisikymmentä
henkilöä työllistävä oppimisvaikeuk-
sien tutkimus-, ja kehittämiskeskus,
joka kouluttaa ja julkaisee oppimi-
sesta ja sen pulmista.
Tutkimuksen kohderyhmän ikä-
haitari on viime vuosina laajentunut
koulua aloittavista päiväkoti-ikäisiin
ja perusopetuksesta toiselle asteelle
ja nuoriin aikuisiin. Instituutin toimin-
Niilo Mäki Instituutti - 20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta
nan tarkoituksena on auttaa rakenta-
maan tukeva perusta menestykselli-
selle koulutusuralle ja edelleen työl-
listymiselle kaikille, myös niille joilla
oppiminen on vaikeaa.
Niilo Mäki Instituutin toimintaa
rahoittaa Raha-automaattiyhdistys
toiminta- ja projektiavustuksin. Muita
projektien rahoittajia ovat olleet mm.
Kela, STAKES, Opetushallitus ja EU.
Kehitysyhteistyöhankkeita rahoittaa
ulkoasiainministeriö kehitysyhteis-
työvaroistaan. Koulutusta ja julkaisu-
toimintaa toteutetaan maksupalvelu-
periaattein. Säätiön kautta on saatu
myös lahjoituksia yksityisiltä henki-
löiltä. Osa koulutus- ja julkaisutoi-
minnan tuotosta sekä lahjoitusvaro-
ja käytetään vuosittain apurahoihin
ja stipendeihin oppimisvaikeusalalla
toimiville tutkijoille.
Instituutti juhli 20-vuotista toi-
mintaansa viime syyskuussa.
Lapsiasiavaltuutetun sivuilta löy-
tyy lapsen oikeuksien komitean
yleiskommentti koskien vam-
maisen lapsen oikeuksien toteutu-
mista. Lapsen oikeuksien komitea
tutkii määräajoin jokaisen valtion
maaraportit ja antaa suosituksen-
sa. Lisäksi komitea antaa eri aiheista
yleiskommentteja.
Nyt vammaisia koskeva yleis-
kommentti on käännetty suomeksi.
Päärahoittajana käännöksessä oli
Vammaisten lasten ja nuorten tuki-
säätiö ja osin lapsiasiavaltuutettu.
Yleiskommentti löytyy osoitteesta
www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/
komitean_yleiskommentit.
37DYSFASIA 4/2010
PoimittuaLukemistaidoissaan tukea tarvitsevi-
en lasten avuksi kehitetystä Ekapeli-
oppimispelistä on julkaistu erityisesti
maahanmuuttajalapsille suunnattu
versio. Uusi peli ottaa huomioon vie-
raista kieliryhmistä tulevien ja erityi-
sesti maamme suurimman maahan-
muuttajaryhmän eli venäjänkielisten
maahanmuuttajalasten ongelma-
kohtia suomen kielen oppimisessa.
Ekapeli-Maahanmuuttaja -pelissä
korostuvat venäjänkielisille lapsille
suomen kielessä tyypillisesti vaike-
at äänteet, äänteiden kestoerot ja
sanojen lukemisen vaiheessa myös
vokaaliyhdistelmät. Muutoin Ekape-
li-Maahanmuuttaja perustuu raken-
Vaippakuningas-lastenlaululevy sai jatkoa Vaip-
pakuninkaan paluu-levyllä marraskuussa 2010.
Edellinen levy oli lastenhumppalevy. Nyt mu-
siikkimaailma on monipuolinen ja koskettaa monelta
osin koulua. Lauluissa lauletaan ihmisten samanarvoi-
suudesta, luokkahuoneen metelistä, jäähyväisistä, kun
kuudesluokkalaiset siirtyvät alakoulusta yläkouluun
jne.
Sanoitukset ovat artisti Timo Torkkelin (musiikin-
opettaja). Samoin hän säveltää kaikki levyn kappaleet.
Tuottajana on entinen erityisluokanopettaja, nykyinen
Maasotakoulun tutkija, Timo Härkönen. Jäähyväis-
laulun laulaa opettaja Susanna Soikkeli (Susuband)
Lappeenrannasta.
Maahanmuuttajille suunnattu Ekapeli julkaistu
teeltaan jo olemassa olevaan Ekapeli-
Yksi-peliversioon.
Pelissä edetään pelaajan osaami-
sen mukaan äänteiden tunnistami-
sesta tavujen tunnistamisen kautta
yksittäisten sanojen lukemiseen.
Peliin sisältyy myös suomenkielisten
ohjeiden lisäksi venäjänkieliset pu-
hutut ohjeet, jotta harjoitusten tar-
koitus ei jäisi pelaajalle epäselväksi.
Ekapeli-Maahanmuuttaja -versiota
voidaan käyttää kouluopetuksen li-
säksi myös kotona.
Ekapeli Maahanmuuttaja -hank-
keen tukijana on opetus- ja kult-
tuuriministeriö. Sen tavoitteena on
kehittää verkkovälitteisesti keinoja
maahanmuuttajien suomen kielen
oppimisen tueksi. Hanketta toteuttaa
Niilo Mäki Instituutti ja sen toiminta
on läheisessä yhteistyössä Ekapeliä
kehittävän LukiMat-hankkeen kanssa.
Ekapeli on käyttäjille ilmainen tu-
kimuoto. Ekapeli-Maahanmuuttajan
ja muut peliversiot saa käytettäväk-
seen ilmoittautumalla pelin käyttä-
jäksi osoitteessa https://ekapeli.luki-
mat.fi . Lisätietoa LukiMat hankkees-
ta sekä Ekapelistä löytyy osoitteesta
http://www.lukimat.fi .
Vaippakuninkaan paluu
38 DYSFASIA 4/2010
Yhdessä
POSTIA YHDISTYKSILTÄ
Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tek-
stejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä
tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tek-
stit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toim-
itetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen
[email protected] . Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten
sekä kuvaajan nimi. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää
tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 1/2011 lehteen aineistot 14.1.2011 men-
nessä. Lehti ilmestyy helmikuussa.
Kulunut vuosi on ollut Pohjois-
Karjalan Aksoni ry:n kävele-
mään ja puhumaan oppimisen
vuosi. Olemme harjoitelleet taitoja
ahkerasti ja kehittyneet päivä päi-
vältä. Kolmikantayhdistyksen käyn-
nistyminen ja kolmen erilaisen ja eri
tavoin toimineen yhdistyksen toimin-
tatapojen ja käytäntöjen yhteenso-
vittaminen ei ole ollut aina helppoa.
Tärkeintä on, että puhallamme yh-
teen hiileen, jotta pääsemme vaikut-
tamaan jäsenistömme, vertaistuen,
toiminnan, luentojen ja tukemisen
kautta.
Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja
monta mukavaa muistoa vuoden var-
relta jäi jokaisen toimintaamme osal-
listuneen mieleen. Kevään voimapäi-
vään osallistuttiin pienellä porukalla,
mutta sitäkin innostuneemmin ja
uusintaa toivoen. Syksyllä osa jäse-
nistöstä teki päiväreissun Siilinjärven
kylpylä Fontanellaan.
Kevään ja syksyn keilailut ja bil-
jardit sekä minigolf Palloilukeitaalla/
Kuntokeitaalla toivat mukavaa vaih-
telua arkeen. Osallistujien runsas
määrä yllätti positiivisesti.
Asperger-aikuiset – muutkin ovat
olleet tervetulleita – ovat kokoon-
tuneet entiseen tapaan. He ovat li-
sänneet retkiä, peli-iltoja ja muuta
mukavaa toimintaansa. Iloksemme
he ovat olleet innoissaan mukana
myös muussa Aksonin toiminnassa,
kuten he olivat jo Pohjois-Karjalan
AKIVA ry:n aikaan. Heidän kanssaan
on mukavaa missä ja milloin tahansa.
He ovat hyvä esimerkki aktiivisesta,
innostavasta ja voimaannuttavasta
vertaisryhmästä.
Pikkujoulua emme tänä vuonna
järjestäneet, mutta jäsenistöllä oli
mahdollisuus osallistua keilailuun,
biljardiin ja seinäkiipeilyyn marras-
kuun lopussa. Halukkailla oli samaan
aikaan mahdollisuus osallistua van-
hempainryhmän vetäjän kanssa ilta-
päiväkahville Kuntokeitaan tiloissa.
Rauhallinen tila soi mahdollisuuden
keskusteluihin ja vertaistukeen. Sa-
malla suunniteltiin tulevaa uutta
vuotta.
Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kunto-
keitaan toiminnalliset kokoontumi-
set jatkuvat entiseen tapaan. Retkiä
ja muita ideaehdotuksia otetaan vas-
taan. Toivottavasti mahdollisimman
moni rohkaistuisi ehdottamaan jo-
tain toimintaa, hyvää puhujaa tai ai-
hetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hal-
lituksen jäseniin, niin laitetaan pyörät
pyörimään.
Oikein mukavaa ja rauhaisaa talvea toivottaen
Anne-Maarit Palviainen Aksoni ry:n varapuheenjohtaja
Pohjois-Karjalan Aksonin terveisiä
Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni rytoivottaa
Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011!
Puheenjohtaja Merja Hyytiäinen,
[email protected] , 050 355 4565
Sihteeri Noora Mikkonen,
[email protected], 040 412 3792
www.aksoni.suntuubi.com
39DYSFASIA 4/2010
Taitt
o: M
aino
stoi
mist
o Vi
suvi
estin
tä O
y • P
iirro
skuv
a Tu
omas
Gus
tafss
on •
Pain
o S
P-Pa
ino
Oy,
2010
ww
w.p
erhe
liiku
nta.
f i
Jumpatkaa koko perhe yhdessä. Rakentakaa perhe-
pyramideja, kisailkaa kottikärryviestissä ja venytelkää
vanuen. Jumppaaminen ei vaadi erityisiä tiloja tai
välineitä; jumpata voi vaikka omassa olohuoneessa.
OSUTKO? Muodostakaa parit tai kolmen hengen
ryhmiä. Yrittäkää koskettaa toisianne sovittuun
kehonosaan, esimerkiksi polveen, peppuun tai
olkapäähän, ja samalla väistellä parin kosketusta.
TUNNELIT Muodostakaa yksin tai ryhmänä erilaisia
tunneleita, joista mahtuu läpi. Mahtuuko aikuinen
menemään lapsen tekemästä tunnelista?
KOTTIKÄRRYVIESTI Muodostakaa perheestä parit
ja sopikaa viestimatka. Edetkää matka kottikärry-
kävelyllä. Kokeilkaa kaikki molempia rooleja.
PERHEPYRAMIDI Rakentakaa perheestänne
”pyramideja”. Saatteko aikaan esimerkiksi pyramidin,
jossa maahan osuu vain neljä jalkaa ja kaksi kättä tai
kaksi jalkaa ja kuusi kättä?
PALLO KIERTÄÄ Asettukaa piiriin koukkuistuntaan,
jalat piirin keskustaan. Yhdellä on kädessään pallo.
Kallistakaa yhtä aikaa vartaloita taakse kohti lattiaa
ja nouskaa takaisin istumaan. Pallo kiertää piirissä,
niin että istumassa oleva ojentaa pallon vierus-
kaverille. Vaihtakaa välillä pallon kiertosuuntaa.
VENYEN JA VANUEN Keksikää vuorotellen erilaisia
venyttelyliikkeitä, jotka kaikki sitten suorittavat.
Jumppa on koko perheen juttu
Voimistelu on monipuolinen
harrastus, joka sopii kaikille!
www.svoli.fi
Jumppa on koko perheen juttu
Taitt
o: M
aino
stoi
mist
o Vi
suvi
estin
tä O
y • P
iirro
skuv
a Tu
omas
Gus
tafs
son
• Pai
no S
P-Pa
ino
Oy,
2010
ww
w.p
erhe
liiku
nta.
f i
Pienelle lapselle oma pihakin on seikkailu. Retkeilyn voi aloittaa
omasta lähiympäristöstä, joka muuntuu vuodenaikojen mukaan.
Leikkikää, tarkkailkaa ja tutkikaa yhdessä lapsen kanssa.
Yhteisten kokemusten kautta syntyy yhteisöllisyys ja opimme
välittämään myös meitä ympäröivästä luonnosta. � Lähtekää retkelle hiihtäen, lumikenkäillen,
retkiluistellen tai kävellen.� Ottakaa pienet lapset mukaan kantorinkassa
tai ahkiossa.� Lapselle jo matka on osa seikkailua.
� Kiireettömyys antaa tilaa vuorovaikutukselle
ja havainnoille.� Eväät ovat tärkeät. Perillä nautitaan retkieväät
ja keksitään kivaa puuhaa tai nautitaan vaan
yhdessäolosta ja ympäröivästä luonnosta.
� Oikea varustus takaa viihtymisen.
� Vinkkejä pihalle tai retkelle: • Etsikää eläinten jälkiä ja yrittäkää tunnistaa ne.
• Maalatkaa vesiväreillä lunta tai jäätä.
• Leikkikää hippaa yksi suksi jalassa.
• Tehkää lumikukkia sukset jalassa. Tampatkaa suksilla
ympyrä itsenne ympäri. • Tehkää kaikista lumienkeli. Kuka on pisin ja kuka lyhin?
Yhdessä talviretkeillen
Luonnossa liikumme säällä kuin säällä,
virikkeitä on meille siellä täällä!
www.suomenlatu.fi
Yhdessä talviretkeillen
Kortit on tarkoitettu kaikille perheiden yhdessä-olosta ja yhdessä liikkumisesta kiinnostuneille. Ne on suunniteltu niin perheiden, isovanhempien, kummien kuin lasten ja perheiden kanssa työsken-televien käyttöön.
Liikkukaa, harrastakaa, hassutelkaa ja hullutelkaa yhdessä! Liikunta tarjoaa vauhdikasta yhdessä-oloa, iloa ja riemua, naurua ja läheisyyttä, elämyk-siä, oivalluksia ja oppimista koko perheelle.
Korttisarja on ladattavissa netistä pdf-muodossa osoitteesta: www.mielenterveysseura.fi/materiaalit Korttisarjan on tuottanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke yhdessä valtakunnalli-sen perheliikuntaverkoston kanssa.
Korttisarja sisältää tietoa sekä vinkkejä perheiden yhdessäoloon ja liikkumiseen.
erheliikunnan
vinkkikortit
www.mielenterveysseura.fi
www.minedu.fi
www.perheliikunta.fi
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
Stroke- och dysfasiförbundet rfTunnus: 5006009Info: 120020003 VA
STAU
SLÄH
ET
YS
Tervetuloa jäseneksi!
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.
✂
Uudet Perheliikunnan vinkkikor-
tit ovat ilmestyneet. Mukana
on 11 korttia, jotka sisältävät
tietoa sekä vinkkejä perheiden yh-
dessäoloon ja liikkumiseen. Kortit on
tarkoitettu kaikille liikkumisesta kiin-
nostuneille. Kortteja voivat käyttää
niin perheet, isovanhemmat, kummit
kuin lasten ja perheiden kanssa työs-
kentelevät.
Korttisarjan on tuottanut Suomen
Mielenterveysseuran Perheliikunnan
koordinointi -hanke yhdessä val-
takunnallisen Perheliikuntaverkos-
ton kanssa.
Korttisarja on ladattavissa netistä
pdf-muodossa osoitteesta: www.
mielenterveysseura.fi/materiaalit
sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton
sivuilta osoitteessa www.stroke.fi .
Perheliikunnan vinkkikorteista vauhdikasta yhdessäoloa
KKKKK rtrttit it t KKK rt tKKKKorttiiKKortKorrrtiKKooorrtrttiiitKooooooorrrttittKoKoooorrttiittttKKooorrrttiitttttit KKoooorrrttiittttKKKoorrrtttttitttKKKKKorrrrrttttiittt ooortttttittt ooon ton on taon aararrkon tnn tan tarrrkoo knnn rrknnn taarrnon aarrononnnn arrroooooonnnnnn aarroononnnnn taaaronnn tarrnn taarrtaarr oioiitttettuitttttttt ttutt ttttoitettutuuuuutt titetttoitettutt ttitettuttett ttteett uu ik kaikikilikilkaiki kaikiliiaiikiaiiikakaikilkikaiki kaikilikiaiiikkaikikaaiikilaik i kai aaa le perle perle perhe perle perhle perhle perhhe perhhperhhe perhhherhe perhe perhe perhhrerhrhl hrrrhr eiden yideiden yeiden yiden yen yhdhdesshdesshdesshdessol tlolololoolostaolosta l aol tllostlolostolostaoooolloooooooolostaolostass aostaaaooolosolossstaostaaostastaaooolosolostaoololoossstaaooooolosollostoo oss j hdehhdejjjjjjj yhdjjja yhdehhdhhhjjja yhdeja yhajaaa yaa yhdehdeyhha yyhda ya yyhdehhhyy yhhdddyhdeya ya yhddddddyha yhddddddjaaaa yhdeddddeeeja yhdejjjjaaaja eeeeeeja eeeeeeej eessssssää lisääää ililiiäää liiiiissä liiäää lissä liiää llää lsssssssäääää llssssässssssä läää llssssssä lisä lää lsssssssä lissss lliä liiii kkkukkkumisekkumisekkumumkkkkumikkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkukkkkkk uuukkkkkkkkkumikumissekkkkkk mikumisumiskkkkumumkumisss stastata kiia kiisss aa kiissss ass ass ata nnostunnnostunnnnnn eille.Ne on se oNe on see oNe oNeeeee NNNNNe ooooooooooeee uunniteuunniteununnnuunnnnnniiiiunnnnnuunuu euuuunniteuunniteuu en iteltu niiltu niitltt iilttlttttuulltltutttuultuuultu nllttu nltu nnllttttt nnu nu nu n perhen perhn perheperheperheperheperheperheehen perheeperhehe hep iiden, iiiiden, innnn sovanhesovanhenhnn mpmpkukkummkumkummienkummienkkummmmiekkummumummmimmmienmmieekumuuu iiienmiekkukukukuukuummmkkuuu mmmiemm ekumkkku mmiemmmmm eek mmiemm eekuuu mmm ekuummm euummmmieuuuumm eeeennmieennnnnn kukuin lliin lk nkuin lk i kuin linini llui lluiin liiinnnnnn llastenasten jasten jasten js jasten jen jasten jjasten jen jjjja perheaaaaaa perheiden kaeiden kakaeniideiden ai enen kan kaididen denndden de ad kad n kad n ken kann kk nssa tynssnsnssnssa tynssansssan snssnsssnsn sass yö köskt lteleeelevelevieevieeleviett levelevielevvieeelevvvieieelevleevievvvv ee eeeeevvvvieeeelevieeevievvieviiieee eeevvvieeleviiieelevieeevieeevvviieeelleeeviiieelleevievv nnn käyttkkn käknn kknnn knnnn kkäyttnn kkkkkkkäännnn kkn kn kn käännnnn känn knnnn käkknnnnnn kkä öönöön.
LiikkkkkkukkkuukuLiikkukikkkkukkkkkuLiikkkkkkkLLiikkkkkkkkkuLLi kkkkkkkukkkkkkkkkkkuukukkkkukLL kkkkkkkkkukkLL kkkkkkkkkk kiikkukiikkukLL kkkkkkukLiikiikkkkk kLiikkkkukukkkkkuuuukkkkkkuuuuuukkkkkkkkkaa, haa, haa, haa, haaar, ha,aaaa hahaaaaaa ha haaaaa, haaaaaa hahaaaa haaaa, haaaa , haaarr, aaaar, hha, hhhaaar,, aaa rastakastakstt kkastakaasst kstakastakass kssstakkaastakasas kassrastakaksssass a hassa ha, hassutelkaaaalutelkaaelkll allllkkk aaakaaaaaaaaaaaaaaaalkaaa ja hu ja huja huja huja huja huja huja ha ha ha ha ha hhh la h l ja hul ja hul ja huullja huhullja hul j uluul ja hulja huu ja huluuuu ja hulj uuj uuuujja huuhuuuljjj uuujjj llutelutellutluteuteluuuuuluteluuuuuuututll ttutyhdessähhdeesesseh sesssee säeesssessääyhdessäyhdessesssäyhdessäesseessssyhdessyhdessäeesseessy desseeesssseessssyy äääääää! LiikuiLiik! Li! LiiLi! kLiiku! LiikuLiikukik! LiikLiikkuuuuiikuukuLiikuiiikkkkikLiiku! Liiku! LiikuLiikuLLiLiikuiikuiiLiikukk! Liiku!! LLLLLL kkku!!!! LiikL kk!!!! LiikLL kuLiikLiikuuunta tarntttnttannnnnnnttantntntantttannnnnttnnnnttnnnta tarnnnttatannta tarnntaanta tann annt aantaanta taaaaaaataaaaaraaaarjoaa vaajoaa vaa aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaoaaaaaaaaaaoaaaaaaaaaaoaaaoaaaaaoaaa joaaa aooaaaaaaaaaooaaaaaaaa j vauhdikuhdikaskaskkdiiiikkkkdikasiikikikkkkuhdikaskk skk ssk ssst hta yhdeta yhdea deyt hddta yhdtt hhhdttttta yhdhta yhdta yhdta yhdetttaaa yta yhdeta yhdetaa yyhta yhhddta yhdta yhdea yyhdta yha yhddeta yhdettata yhyyhta yhta yhdddeta yhdeta y detta ya yhdehtta yhdeyhhdeyhda yha yhhdyhdehdeyy eey ssässäässääääääääääääääääs ääoloall a, ia, ia, ilol a, i, iololoa, , ioloaolooooloaololloooaa iia, iaa i, iaaaaa,, iaaa iaa, ia iiaaa, iiiiiiloa ja loa ja loa ja ja jloa jaloloa ja jaloa ja al jloa ja aoa jaaa jloa jaaoaaaaa aloa jaooloooaloaloaa jaa aoa ja loa jaoooaloaoaaloa jaloaloaloaaloa ja loaloaloaa aaloa ja looaaaooooa ja ajaajj rieriemriemuaerierieieemeeiemuariemr e aiieiiieememriirieerieeemriiee uriee uaemuauarrieriemua,ie uaarrieiie uaarrii aarrrrierie aiiieem naurua nauruauuuuuuuauauuuaunauuanauunannaaauuauaau ua ja läh ja lähäa hläläa lälääähhhhhhllälälääja lähja läha lähja lähhhha la l ha haaaaja jaajjjjjj eisyeisyyttttsyyttteieeee ssyeee ttee yteie syytte yisyyttee teeieeieii ä elää,ää ämäää ääää ääämä, elä eläää elääämläää läää läämä, elällää lälläääsiä,ää, oiä, oio, siää, oiää oosiä, oiä, oiää oäää, oiä, oiiioiää oooä, oii, oiä, oiä, oisiä, oiäää o, oooooi, oi, oiäää,, oooooioiiääää, oä,, oooooiäää,, ä, oooäää,,,, o, oo valluksvalluksslalluksvavavalvvalluksvallukv svalvalavvallvalvavallukvalluksalluksvalluksvalvallvallvalluksvalluvallllllvallukkvalluksvalluksvall kvaaaalvallukskvavaaa kkvvalluksva kkvvvva kksvvav kvaa ksvaa sa ksukkkssukssssia ja oia ja oia ja oppimistpppppiipppppppipiippppppimistppippppppipppppppimistppppiipppppipppppppppp koa koko a a aaa koko aaa koaaaaaaa pepeperheelleer lpeeerereereereerheeleee le.eeeeeeee.eleeee.eeee.ee.eeeeee
KoKorttisKKKKKKKKorttiKorttisKoKorttisKKKorttisoorttisKoooooooooKKKKoo sKKKKKK sssissssiissistiiisstti arja onarja ona jarja ona jarja onarja onarjarja ojarjaarjaarja onarjaarja oarja oarja oarja onrarja onarjarjaaarja onoarja onarja onarja ona ononnnnooonnnnnjjjjjj lll ladladatttlallll dadatlaladll ddlladlladdllaladdl dd d ladddd avissa avissa issa a s nnnetnetististätnetisstistäääätäss ääääätisssttääääässsttäääiistsssttttääääääätiitistsstttääätäistiiissttttääätissttttätt ssttttäääätttäää pdpdddfdfdf-mf-m-mpddpdfddddff-mmumudddff mpdf-muppppppdppddddffff-pdf-mpdfpdfpppdfppppdddff u pdf-pdf pdfddffff-mmmmdddffff---mmmmmddffff-mmmmmmmmdffffff-f-mmmmmmmfffff mmmmff mmmmdffff mmmmmm odossosossa oooodossodossssssssssssssssssso ssssasssssosoitteosoosoitteosoitteosoitteosoito tteittettettteteeeteeitttttiittttoiiitoo etteeo tttteeeeeoiitttttttteeeeesta: westaeeeeeeeeeeeeee a: wwwwwww: wwwww.mww.miwww.mieww miei lelewwww elllelwwwww.mwww lelwwwwww eeelww ieeeeelelelw eellieeeeelieeeeleeelieeeeieeeeee enteeentententententeeeerverveenteententeerveenteentettte vveeenntte vventnntttteeee vvveennntenttteeeeee vve venteeee vvtee vvee vvvevveysseuraysseurauraysseuraseseuraysseurasseuryysseuraseuraysseurseuryyyysseurauryyyysssssseeuryyysseurayysssesseuraurrraayyysseuraysseysseuraseuseuruyyyyyysseusseuraeuurrrraaauraeurayyyyys uurrrraayyyyysseuurrryyyy ryyyy eeyyy eeyy ra.fi/matfi/matf.fi/.fi/////matfi/mf ////mamfi/matf /////mat.fi/mma/mm.fi/.fi/ma///mmmm/mattt///matm.fi/m tmatt.fi/mat. i//mam tt.fi/mai/i/mati///mmm ti///mm/m/mmma. ii/mmaafiii/maaaatteeriaaaleereriareeriaeeeeeriaeeee aaeee aaeer aaerr aerrr aaerrr aaerr aaaaKoorttisorttisasaoorooKooooroooKooorrKororr rjrjarjanan on onjann on n o tuottatanaanuanuannanutt nuanutanunutataanntataaanuutaaannnnnanutaannnntaantaannuaaanannuuuuut Suomet SuoSSSt Suomeeuomenennt Suomett SuomSuouuot SuomenSuoSuommmomemmuuuut Suomeuuuomeenuuuuu mmeenennnnuuuuu mmuomeeennnnuuuuSuoouomenmSuomuomeennnnnnuomenuuuomeuoomennnnuuomeoo ennnuomeeennnnmmeeeennnnnnn MielenMMMie nntMM ll nMMieell tMMiieeeeelMielennelennttMMMiiiieeee nnntMMiiielenee ennntMMMiiieee nnntMMiiie nnntnttnnttnttterveysseysseeeeeysseeyyysseyyysyssyyy eeeeeeeeeeeeeeeeeeuran uuuuPPerhrhelierheliiiiherrrerrPeeerPeeereerPeeeeePeee kukuunnnnnan kunnkunnna oordinoioorddinoid ndinoidddinondd nnoindordddd iiiirdddddinrrrdrddordinoidddooooorrrrrdorddordddoororrrrrdrddddinonoooroooordinoiordinoirrrdordinoidddindinoioooordinoooooorrdddinnoooiordinoidinodinodinoidddiiin iiiointi -hannti -hnti -han-hhahaan-ha-hannntttiti -ha-h nnnnnnti -ti -ttitiiii -hahahannnnntiiii hh-haannnn i h-hhaannnannnnn inti --hhhhaannnnnnnti --- annnnnn aaannnnn aaaahaaaa ke yhdeskkkkke yhdeskk ssdeeeeeedededeseeeesdesssdeeeesdeessd sssd s asä valtasäsä valtasä vvvvavaavvvvaltavaaaa tttaasä valtaä vä valtaaa tttaas aaltaltttaää allltaaaltalllvaltaaakkkunnakkkkkkkukkukkukukkkukkukukkukkukkkusen peseseeensen persen perhsen perhrhssensseneennneennn heeeseennnseeeenenen hssssseseesensssseenennssennen hhhhhhhhhhheeliikuntliikunteeli nlielilieelliikunlillielli ttellli ttttll nnntttntnteeeell nnnnteeeeelll unnnnnnliikunliikunliikunl nnnnnunnunnnnn aaverkostaverkostveve kostkostkostskosaaverkostavaveerkoskkokkokoaaaverkaavveerkoskaverkostaaverkostveveerkokk tttkostvvvee koskkossterkosttvaverkkkossterkosterkostverkostvvveee kostkkokoosssstvv kkkokooskosstvv kooosssssstvve kooooososvvve oosossss onon kn kn kaannnssn kkannn kkkannnn kkn kkann kannnn kakkannnn kkkaaannnn kkkkann kkkkaaannnn kkkaannn n kkkakaannnnnn n kkkkaan a.
KoKoortrtttitorttKKo tttKooo ttttttoortoorrrttttttoooortorttoooo ttKoooo tttKooo ttooooorrttoooortorrtooo tttt ssarja aarjaarjas rjaa jarjaarjaarja ssarja jasaaarja rjrjsaaarjasarjaasaarrsarjassaaaarrarjassaarjaarja arjaaaaarrr aaarjassarjararjasssasss aaaj sisäsisältsisältssisältssisältsisältsisältssiiissssiisiisississssisssiissisisissssississisässiiisisisälssiss ltsältssssiiisisissss lllltltttsssssissisisisissssältälltlältltttttssssisssiiisssälltltllttttttssissisiissälllttttssssiiisissssäälltltltttääällltlttttää tieää tietieää tieää tieää tää tieäää täääääääää tieääääääääääääääääääääääää tää tääääääääääääääääää täää tääääää tää ttäääääää ttä tt toa stoa stoa sesesetoa setoa sssssssssssssssssssssssso sssssss ä vinä vinkä ä ikä vinkä v nnnnnnnä vinnnnnnnkkeperhpeerhperheiperheieerherhrrhperheperhperh ihhhhppperhhhhperheiiperheiperhperhperheirrhhh iiperhpperperrrhhhperheiheiperhppperhrrrhhhhheiperheiperperhrrhhhhperhrrhrhhhhppeerrrhrhhhpppeeerrrhrhhhppperheeerrrhhpperhpeerrrhpp rhpppp den yyden ydendendende yhhden yhden yddden ydd yhhdden ydedden ydd yhhhhhhhdddeenenen yyhhhhhhdenen yhhhhhhhdedeeeeen yyyhhhhhhhhyyyhhhhhyyhhyhhhhyhhyyyhyyyhyyyyyyyy dessäossäoddessäodessäodessäoodesddessäd ooodddddddessäooessäessäoädddddddesessäode odddddddedeessääddddesssäes äessäoäddddeeessäsessääoodessäddddedessäoeessesdessädddesessässääääooodddddeesessäääääooooddeeessäsääääoodddesssäsääääoooodddde ssäääooooddddddessääooooääooosäsäääoolllloon jloon jloon jloon joonloon jllloon jloooonoonnllloon onononloononoon jlooooonloononooonoloonooon ooononnnnnooooooooonnnnnoooonnnnnnnlooonnnlooooonon joononnn jooooonnnnoooooonnn nnnn a liika liika liikliia liikliliia liikliikliiiliiii kumumkumkuumisekkuumisemmummmmmummuumuuumuuuuuuu ise
eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeerrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhheeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeellliiiiiiiiiiiikkuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuunnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnaaaannnnnvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvviiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkiiiiiiikk kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkoooorrr
Perheliikunnan vinkkikortit
40 DYSFASIA 4/2010
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
ja
Dysfasia-lehden toimitus
toivottavat lukijoille tunnelmallista
ja leppoisaa joulunaikaa ja kaikin
tavoin onnekasta vuotta 2011.
✂
Haluan liittyä:
dysfasiayhdistykseen
liiton kannatusjäseneksi
Nimi ____________________________
Osoite ____________________________
Postinumero ____________________________
Postitoimipaikka __________________________
Puhelin ____________________________
Sähköposti ____________________________
Syntymäaika ____________________________
Kieli suomi ruotsi muu
Sukupuoli nainen mies
Olen
dysfaattinen henkilö
läheinen
dysfaattisen lapsen syntymävuosi ________
ammattilainen
muu __________________________
Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.
______________________________________
Allekirjoitus
Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.
Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 eu-roa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityk-siltä.
41DYSFASIA 4/2010
Dysfasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE
aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]
DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F.
Maija Lehtinen-Ranta (pj)Sjösängsvägen 61, 10330 BillnäsMargita Björklöf (siht.)Valhallavägen 1810270 BARÖSUND
HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/[email protected] Ryynänen (pj), p.0400 [email protected] Juva (siht), p. 040 578 2028
LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY
Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected] Peippo (siht), p. 046 85678 [email protected]
Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected]
PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi
Sabine Keturi-Philipp [email protected], p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, [email protected]
LÄNSI-SUOMEN ALUEDysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 [email protected] Vastuualue: dysfasia
AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi /~hkuusela/Maarit [email protected]
Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot
Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot
ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY
[email protected] Paula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 [email protected]
PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi /[email protected] PL 11, 33451 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009
Lasten ja vanhempien kerhoHannele Selin, p. 045 260 [email protected]
Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI
Marjaana Laaja, p. 050 331 [email protected]
Akaan seudun kielivaikeuskerhoMerja Sarkola, p. 040 729 5081
Tampereella kokoontuvat ryhmät:Lasten ja vanhempien kerho
Taru Lehto, p. 040 542 [email protected]
Koko perheen temppukerhoHanna-Leena Kovala, p. 050 511 [email protected]
Murrosikäisten erityisnuorten vanhempain-ryhmä
Taru Lehto, p. 040 542 [email protected]
Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä ERKKI
Marjaana Laaja, p. 050 331 3306Härmänkatu 838210 [email protected]
SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki
SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YH-DISTYS ED RY
Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 02 258 0094, 0400 539 306
TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY
www.dyma.info/[email protected] 25, 20520 Turkup. 0400 347 385
Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385
Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 [email protected]
ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392Ourannevantie 177, 63400 Alavus [email protected]
Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä
Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjä[email protected]
Kyrönmaan keskustelukerho
Kaisa Viirimäki, p. 050 353 1016Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö[email protected]
Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinä[email protected]@netikka.fi
SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY
Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Porip. 02 646 0898, 044 346 0898Toimisto avoinna sopimuksen [email protected] [email protected] Korkeamäki, jä[email protected] p. 040 848 3414
Kankaanpään [email protected] Holopainenp. 040 575 [email protected] Minna Lehtinenp. 050 330 [email protected]
Kokemäen [email protected] Juhela 0400 807 [email protected]
Rauman [email protected] ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 [email protected]
ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY
Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 [email protected]
ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 [email protected] Vastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva
KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY
koti.aina.net/~hymy/Johanna [email protected]
KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY
Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.
Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.
Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,[email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULO-VAMMAISTEN LASTEN TUKI RY
www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 [email protected]
42 DYSFASIA 4/2010
Dysfasiayhdistykset alueittain
ITÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289Tulliportinkatu 25B70100 [email protected] Vastuualue: vertaistukitoiminta
EIJSVEIKEET RYwww.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:[email protected]
ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY
www.es-ada.com/Rauno Veijanen, p. 0400 648 511Somerkuja 1 B 7, 50100 [email protected]
Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 [email protected]
Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 [email protected]
POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 [email protected] Vastuualue:liikunta
KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE
aluesihteeri Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected] Vastuualue: tuettu lomatoiminta
ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comSaku Linnamurto [email protected] .
POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY
www.aksoni.suntuubi.comMerja Hyytiäinen, p. 050 355 4565Kuuselantie 10 b, 80140 [email protected]
VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 [email protected]
Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostu-nut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.
Autismin talvipäivät11.–12.2.2011 Tampereella
Teema ”Kohti hyvää aikuisuutta”
Ajankohtaista asiaa autismin kirjosta, tietoa neuropsykiatrisista ryhmistä ja kuntoutusyhteistyöstä erityisesti Pirkanmaalla.
Tietotori on avoinna päivien ajan.
Kohderyhmä: autismin kirjon henkilöt ja heidän lähipiirinsä, sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluiden henkilöstö,
opetusalan ja päivähoidon henkilöstö, lääkärit ja eri alojen terapeutit, sekä opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.
Hinta: 195 € /2 pv, 120 € /pv (jäsenille 165 € /2 pv, 90 € /pv) Lisätietoja p. (09) 774 2770
Autismi- ja Aspergerliitto ry
43DYSFASIA 4/2010
SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected] , [email protected] [email protected] , www.stroke.fi , www.sunnanvind.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA
Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected]
LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen [email protected]
JÄSENPALVELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanenp. 02 2138 225, 040 8450 430
KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905
TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222
VIESTINTÄViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588
ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42
AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288
DYSFASIATOIMINTADysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292
SUOMEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 [email protected] Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 [email protected]
PROJEKTITOvet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663
ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai [email protected] .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai [email protected] .
LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiinsosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviinlakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773tai [email protected]
PALAUTUSOSOITE
M3 Itella Oyj
Suomen Nuortentalo Oy on laajentanut palvelujaan pääkaupunkiseudulle.
Tarjoamme neuropsykiatrista valmennusta henkilöille, joilla on neuropsykiatrinen erityisvaikeus (esimerkiksi kielellinen erityisvaikeus, ADHD, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä).
Valmennuksesta saa apua ja tukea – arjen- ja elämänhallintaan – itsenäistymiseen – itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen – opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.
Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristössä valmennustapaamisissa, joita on yleensä 1–2 kertaa viikossa. Lisäksi yhteyttä pidetään sähköpostitse ja puhelimella.
Neuropsykiatrista valmennusta tarjotaan myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Valmentaja auttaa perhettä löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen.
Yhteydenotot pääkaupunkiseudulla:Kati Kalsi, neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy/ Pääkaupunkiseudun valmennusp. 050 322 [email protected]
Suomen Nuortentalo tarjoaa valmennuspalveluita myös Turussa, Kuopiossa sekä Jyvässeudulla.
Lisätietoja:Marjatta Laakso, Nuortentalon johtajaSuomen Nuortentalo Oyp. 040 558 [email protected]
Neuropsykiatrista valmennusta